Ty t t i Ra j a i nmäki
POR T FOLI O
Tytti Rajainmäki Arkkitehtiopiskelija
Olen 4. vuoden arkkitehtiopiskelija Aalto-yliopistosta. Olen kiinnostunut historiasta, sillä uskon menneen tuntemisen auttavan ymmärtämään ja ratkaisemaan nykyisiä haasteitamme. Parhaita kurssitöitäni ovatkin arkkitehtuurin historian esseeni mutta rakkauteni historiaan sekä tarinankerrontaan pääsevät estradille myös visuaalisesti suunnittelutöissäni. Projektien visualisoinnissa tunnelma on prioriteettini, mistä on kehittynyt fantasiaan ja mystiikkaan pohjautuva tyylini.
SISÄLLYSLUETTELO Revontalo Asuntosuunnittelun kurssityö
4
Moision umpipihat Kaupunkisuunnittelun kurssityö
8
Cuneiforma-talo Synteesi-pientalo -kurssityö
12
SagaDesign 4h-yritys
16
Alati muuttuva aitta Katkelma kandidaatintutkielmastani
20
Arkkitehtuurin historian esseet Katkelmia arkkitehtuurin historian esseistäni
22
Etukansi: Stillness of the Stellar Sea Takakansi: Ancient Anthropocene Digital Storytelling -kurssityöt (kevät 2021)
Alueleikkaus
Kevät 2023 Kurssityö
Jo projektin alussa keskeisimmiksi tavoitteiksi muodostuivat paikan hengen kunnioittaminen ja Herttoniemen upeiden maisemien hyödyntäminen asuntosuunnittelussa. Rakennustypologia mahdollistaa kaikkien asuntojen aukeamisen vähintään kahteen ilmansuuntaan, ja varjoisalle puolelle jäävä porrashuone suurine ikkunoineen muodostaa siirtymävaiheen sisä- ja ulkotilan välillä. Rakennuksen materiaalivalinnoilla on taasen haettu yhteyttä Herttoniemen olemassa olevaan rakennuskantaan viereiseen puistoon.
Kerrostalon massoittelu ja irrallinen saunarakennus jakavat pihan luonteeltaan hyvin erilaisiin alueisiin. Sisäänkäyntipihan rajaus erottaa sen koristeellisuuden muuten melko luonnontilaisesta tontista, ja päällystetty luiska mahdollistaa kaikille yhtäläisen tavan lähestyä rakennusta. Kaikissa asunnoissa tavoitteena oli selkeys, käyttöjoustavuus sekä näkymälinjat upeaan ympäristöön. Nämä periaatteet toteutuvat aina yksiöstä neliöön.
Asemapiirros
I-kerros
Julkisivu lounaaseen
Julkisivu luoteeseen
II-kerros
Kuva maastoon upotetusta 3d-mallista
Syksy 2022 Kurssityö
Asemapiirros
KONSEPTI
puolijulkinen tila jättää paljon liikkumavaraa alueen sisällä. Kohtaamiset eivät rajoitu vain omaan pihaan, vaan ratkaisu tukee laajempaa yhteisöllisyyttä.
Suunnitelman tavoitteena on säilyttää Moisionpellon nykyistä luonnetta ja luoda urbaani ympäristö, joka heijastaa paikan henkeä ja tarjoaa edellytykset terveelliselle ja kestävälle arjelle. Rakennusmassojen väleistä paljastuu näkymälinjoja peltoaukion kiintopisteisiin, ja yhteispihat sekä ympäri suunnittelualuetta sijoitellut liikunta- ja leikkipaikat luovat mahdollisuuksia luonnollisille kohtaamisille.
Paikan geometria vaikuttaa myös siinä orientoitumiseen. Rakennusmassat asettuvat kahteen koordinaatistoon, jotka noudattavat olemassa olevan rakennuskannan asettamia linjoja. Keskeisiä näkymälinjoja kuten näkymät suunnitelman päiväkodin lounaisnurkalta Pyhän Laurin kirkolle ja Tytyrin kalkkikaivokselle ovat säilyneet puistomaisen keskeiskadun ja rakennusten sijoittelun ansiosta. Muita siivilöityviä näkymiä paljastuu rakennusten lomasta, mikä on ominainen piirre Moision pellon laitamilla puiden välistä pilkahtaville monipuolisille avauksille. Vertikaalinen massoittelu korostaa paikan maastonmuotoja. Alueen halkovan puistokadun pohjoispuolella korkeammat rakennukset sijaitsevat myös maastossa korkeammalla, mikä avaa rakennuksista laajemmin näkymiä pellon yli. Toisella puolella katua rakennusten korkeus laskee loivasti kohtaamaan olemassa olevat kaksikerroksiset omakotitalot samalla korkeudella.
Umpipihat: Suunnitelman massoittelu ja tilojen muodostus perustuu etelä- ja länsisuomalaiseen umpipihaan. Pihoja ympäröivät II-VI kerroksiset rakennukset kun taas laitamille jäävät pienemmät townhouse-rivit ja rivitalot, jotka mukailevat umpipihojen ulkopuolisia aittarivejä. Historiallinen merkitys villieläimiltä suojaavana ratkaisuna on kuitenkin muuttunut, eivätkä pihat ole täysin umpinaisia. Ne ovat riittävän rajattuja osoittamaan jakoa yksityisen ja julkisen välillä, mutta
Alueleikkaus
Liikennekaavio
Kevät 2022 Kurssityö
Cuneiforma – taiteilijatalo Tehtävänanto: Suunnittele taiteilijan toiveiden mukainen pientalo. Suunnitelma: Suuntasin katseeni historiaan luonnosteluvaiheessa. Sumerialaisten nuolenpäämerkkien muodot sekä vuosituhansia ympäri maailman suositut sisäpihatalot toimivat lähtökohtana. Tavoittelin askeettista lopputulosta, joka tarjoaa ns. tabula rasan taiteilijalle, mutta samalla talo vastaisi muuttuviin tarpeisiin olematta kuitenkaan täysin steriili. Rakennus on suunniteltu ympäristöönsä nähden siten, että tontin kasvillisuus saa jäädä täysin koskemattomaksi. Muurimaiset seinät oikeastaan kaipaavatkin ympärilleen vapaasti kasvavia nuoria puita ja pensaita. Suunnittelussa on näillä keinoilla tähdätty ajalliseen kestävyyteen, ja materiaalivalinnoissa ekologisuuteen.
Julkisivu länteen
II-kerros
Pohjapiirros
YP tasoite
eriste
U-harkko 175 mm
US
puurima
ikkunapelti
Betonitiilikate ja ruoteet 22 mm tuuletusväli aluskate 100 mm tuuletusväli 25 mm tuulensuojalevy 500 mm lämmöneriste ilman ja höyrynsulku 6 mm rakennuslevy 44 mm puukoolaus kattolevyt tasoite
laastitäyttö poikittain käännetty puoliharkko
Poroton T7-425 kennoharkko
15 mm kaksikerrosrappaus 425 mm T7-425 Porotonrunkoharkko 15 mm tasoite savilaattalattia raudoitettu betonilaatta
kumibitumikermikaista + oikaisukerros 10-15 mm
eristys
pinnoite
raudoitus
kumibitumikermieristys sokkelin sisäpuolinen lämmöneristys
tasoite
murske ja salaojitus
antura
Detaljileikkaus
1:20
2021–2023 4h-yritys
SagaDesign Olen 4h-yritykseni SagaDesignin kautta toimittanut Pitkäjärvi Golf oy:lle visuaalista ja graafista esityssekä markkinointimateriaalia golfkenttähanketta varten. Väylät eivät ole suunnittelemiani, vaikka olen päässyt olemaan osa suunnitteluprosessia, mutta olen finalisoinut tekniset piirustukset luonnosten pohjalta. Kumpujen tarkka topografia on ollut vastuullani. Logo, esitteet ja muu markkinointimateriaali on ollut suurelta osalta täysin itse tuotettua. Seuraavan aukeaman esitteen suuri taustakuva on itse digitaalisesti piirretty. Tavoitteena on ollut yhdistää Kokemäen pitkä historia, Pitkäjärven ja golfin 1940-luvulta alkanut tarina sekä nykyaika ja ekologiset tavoitteet kuvamateriaalin maalausmaisuudessa, graafisen ilmeen silokkuudessa ja väriteemassa. Logon lintu on viittaus Kokemäen Käräjämäeltä löydettyyn rautakautiseen lintuneulaan. Yritykseni toinen merkittävä projekti on ollut Kiikoisten alueen palvelut ja tapahtumat 2023 -lehden taittaminen Kiikoisten Yrittäjille. Taiton lisäksi tuotin tai hioin monia lehden mainoksista.
Keskeneräinen havainnekuva 1. väylästä
Tervetuloa mukaan – Pitkäjärven uutta go
Lisätietoa: Nina Rajainmäki Pitkäjärvi Golf Oy 040 847 6074 nina.rajainmaki@pitkajarvigolf.fi www.pitkajarvigolf.fi Lisätietoa Pitkäjärven muista palveluista: www.pitkajarvi.fi www.fribaki.fi
GOLF PALAA TAKAISIN PITKÄJÄRVELLE
Historian siipien havinaa on ilmassa, kun golf palaa takaisin Kokemäen Pitkäjärvelle. Ensimmäisen kerran alueella pelattiin jo 1940-luvulla kartanonomistaja Erik Grönlundin golfradalla. Nyt lajin ystävillä on mahdollisuus liittyä osaksi Pitkäjärven uutta golfhistoriaa.
ECO-EVERGREEN-GOLFKENTTÄ
GOLFIA KAIKILLE – MILLOIN TAHANSA, MITEN TAHANSA
ECO: Kenttää hoidetaan täysin luonnonmukaisesti ja pääsääntöisesti sähköllä toimivalla kalustolla.
Kuivalla hiekkakankaalla sijaitsevan kentän väylät ja tekonurmiviheriöt ovat pelikunnossa myös leutoina talvikuukausina.
EVERGREEN: Pitkäjärvi sijaitsee herkällä pohjavesialueella, joten pohjaveden suojelemiseksi kentän viheriöt ja avauslyöntipaikat rakennetaan laadukkaasta tekonurmesta.
Golfin lisäksi kentällä voi pelata frisbee- tai futisgolfia – samassa pelaajaryhmässä voi olla mukana kaikkien lajien harrastajia. Kentällä voi pelata myös ilman green cardia.
HARJOITTELU JA SEURA Kentän yhteydessä on range- ja lähipeliharjoittelualueet. Talvella harjoittelu siirtyy Pitkäjärven golfhallille. Akatemiamme tarjoaa yksityisopetuksen lisäksi lajiesittelyjä sekä kurssi- ja leiritoimintaa. Kentällä toimiva seura Pitkäjärvi Golf Club Kokemäki ry (PGCK) on Suomen Golfliiton jäsen.
Pitkäjärvi Golfin esite; kuvamateriaali ja taitto itse tuotettu kenttäkartan vieressä olevaa kuvaa (Nordic Turf) ja Eerikin p
KUTSU OSAKKAAKSI
– luodaan yhdessä olfhistoriaa!
OSAKKUUS Pitkäjärvi Golfin osakkeenomistajana voit liittyä kantaasiakasklubimme jäseneksi. Tarjolla on kaksi klubia: PITKÄJÄRVI PREMIUM CLUB henkilöosakkaille PITKÄJÄRVI BUSINESS CLUB yritys- ja yhteisöosakkaille Vuosipelioikeuden lunastaneena kanta-asiakkaana saat muita paremmat peliaikojen varausmahdollisuudet sekä loistavia lisäetuja pelaamiseen kuten talvikauden harjoittelun golfhallilla.
KENTTÄISÄNNYYS Kenttäisännyys koostuu erilaisista palveluista sekä näkyvyydestä nimikkoväylällä tai harjoitusalueella. Pelaajien lisäksi yhteistyökumppanimme tavoittavat vuosittain tuhansia muita Pitkäjärven alueen vierailijoita.
KLUBITUNNELMAA PITKÄJÄRVEN MAJALLA
NAUTI PITKÄJÄRVEN PALVELUISTA
Klubitalonamme on Kokemäenkartanon kesähuvilaksi 1880-luvulla rakennettu Pitkäjärven maja. Viihtyisällä klubilla voi nauttia ravintolamme maistuvista antimista kauniissa järvimaisemassa.
Pitkäjärvi on suosittu leiri-, tapahtuma-, juhlaja kokouspaikka, joka tunnetaan erinomaisista ulkoilu- ja harrastusmahdollisuuksista sekä perinteisestä Pitkis-Sport -liikuntaleiristä.
Kierroksen jälkeen on mahdollista rentoutua rantasaunamme löylyissä sekä pulahtaa virkistävälle uintiretkelle.
Pitkäjärveltä löytyy suurleirialueen lisäksi hostelli-, caravan- ja mökkimajoitusta.
puiston karttaa lukuunottamatta.
Syksy 2023 Kandidaatintutkielma
Suomalaisen aitan kehityshistoria ja nykypäivän mahdollisuudet Aitat ovat Suomessa säilyneen puisen rakennusperinnön monipuolisimpia rakennuksia, ja niiden patsaiden ja jalkojen juuret yltävät syvälle suomalaiseen historiaan. Aittojen seinille on kirjoitettu niiden asukkaiden elämäntarinoita, ja niitä on kuljetettu pitkiä matkoja omistajiensa mukana; ne ovat osa kotia ja osa elämäntarinaa. Komeat luhdit ja parvet ovat olleet paikallisten kirvesmiesten taidonnäytteitä, ja pienet aitat tulvivat pihapiireistä tienvarsille vaurauden symboleita. Tutkielmassa lähdin selvittämään aittojen kehityshistoriaa sekä aittojen roolia nykypäivänä. Tutkimuskysymyksiin löytyi vastauksia yhtä paljon kuin on aittoja. Aittojen ”sukupuu” on monihaarainen ja heijastelee alueiden paikallista historiaa. Puhtaasta käytännöstä syntyneestä rakennustyypistä kehittyi vaurauden symboli, ja aittojen edustavuuteen pihapiirissä panostettiin leviävien ihanteiden mukaisesti. Niissä on siis huomattavaa rakennustaiteellista arvoa. Runsautensa ja pitkäikäisyytensä ansiosta ne antavat myös monipuolisen kuvan Suomessa pitkään vallinneesta talonpoikaisrakentamisesta.
Yhteiskunnallisten muutosten ja uudistuksenhalun ravistelema maaseutu muuttui 1900-luvulla niin merkittävästi, että kerran kultalaarien kaltaisena pidetyt vilja-aitatkin menettivät tarpeellisuutensa. Lukuisien esimerkkien avulla kuitenkin on todettu aittojen säilynyt kyky joustaa muuttuviin tarpeisiin. Vaikka ne eivät enää ole välttämätön osa pihapiiriä, voi niitä yhä käyttää varastoina tai lisähuoneina uusien rakennusten sijaan. Lisäksi niiden historialliseen arvokkuuteen kytkeytyy paljon potentiaalia, jota voidaan hyödyntää muun muassa maaseutumatkailussa. Aitat ovat myös enemmän kuin pelkkää rakennusperintöä, ja niiden ominaisuuksissa piilee paljon opittavaa. Niissä esiintyy monia ekologisen kestävyyden mukaisia piirteitä, joita nykyajan arkkitehtuurissa tavoitellaan. Ekologiset mahdollisuudet ja niiden sovellukset vaatisivat tarkempaa tutkimusta. Koko kanditutkielma luettavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202312247548
Arkkitehtuurin historian esseet Vahvuuksiini kuuluu kirjoittaminen, mikä näkyy arkkitehtuurin historian esseissäni. Tutkimusaiheeni valikoituvat usein mielenkiintoni perusteella, eikä lähteiden niukkuus ole koskaan toiminut esteenä aiheeseen syventymiselle. Valitsin katkelmat kahdesta opiskeluaikani suosikkiesseestäni osoittamaan kykyni tutkijana ja kirjoittajana.
Esihistoriallisia pyhiä paikkoja sitovat toisiinsa kivet ja korkeat paikat. Kristilliset kirkot ovat koollaan hakeneet mäkien suomaa näkyvyyttä uusissa mittakaavoissa. Vasta kristinuskon saavuttua Kokemäelle on alueella varmasti rakennettu katettuja palvontatiloja, mutta esimerkiksi Ylistaron Leikkimäellä on jälkiä kivisestä tulisijasta ja keramiikasta. On siis mahdollista, että jo rautakauden kalmistoihin on liittynyt rakennuksia. Läpi historian ja esihistorian koettua ”objektiivista” pyhää paikkaa on vaikea kuitenkin todistaa. Joen tapaan meanderoivin päätelmäketjujen kautta mäet, kalliot ja kivet voidaan nähdä toisiinsa liittyvinä, mutta esimerkiksi Kokemäen alavilla mailla mäennyppylät ovat harvassa, mikä on saattanut vaikuttaa niiden käyttöön pyhinä paikkoina. Kallio ei myöskään sovellu maanviljelyyn, joten käyttö hautausmaana on täten ollut luontevampaa. Käytäntö voi selittää käyttötapaa ”pyhää” paremmin. On lisäksi huomioitava, että merkittävä osa muinaisjäännöksistä on tuhoutunut peltoja raivatessa ja rakennustöissä. Kokonaiskuva jää täten puutteelliseksi, mikä haittaa päätelmien tekemistä, erityisesti vain yhtä paikkakuntaa analysoitaessa. Silti näiden havaintojen pohjalta muodostuu kuva ihmisestä, joka vuosituhannesta toiseen kokee mystiikkaa kiven kestävyydessä, vuolaan joen virrassa ja korkeiden paikkojen näkyvyydessä. Suomen ja Pohjoismaiden historia: Pyhän äärellä - kulttipaikkojen piirteitä Kokemäellä (syksy 2022)
The structural tradition of house pits is known in the northern hemisphere, in Finland and its surrounding regions. Early signs of corner-jointed log frames are seen in relation to these houses, which makes it plausible – though not certain – that horizontal log construction itself has roots in this area. The subsequent scarcity of dwelling finds spanning the Bronze and Iron Ages could be due to several causes. A major reason is a change in structure. House pits, because of their semisubterranean structure, leave a permanent mark on the landscape compared to later huts and houses that were founded directly on the ground, often even without a stone foundation. This makes finding them harder, thus leaving archaeological data limited. Despite this, it is generally agreed that there was a tradition shift in building style during the Late Neolithic Corded Ware culture. Metal Age house finds show signs of long hall houses that have poles supporting the roof and walls built between the posts by slotting wall material into grooves in the posts. From this time, no obvious signs of log frames are found, but that is not the case in Estonia which was also a part of Corded Ware culture’s distribution. The claim I make stands whether log construction was practiced also in Finland in similar fashion, or it was adopted from Estonia through Karelia later in the Iron Age. However, one cannot ignore the influence of Antiquity in the development that took place through the introduction of the iron tool vara. Though log cabins were likely made before its emergence, the large scale shift to log construction was made possible by its effect on the tightness and thus insulating properties of log frames. Finland, though in many ways geographically isolated, has always been connected to Europe whether by land or by sea. Different styles and techniques have flowed in and out of the forested lands ever since the end of the Ice Age. This has lead to instances such as the history of log construction that is simultaneously something local and something foreign. History of Architecture in Northern Europe: Footprints of the Ancients - Foreign and local influences in the corner-joined log frame of Finnish vernacular architecture (syksy 2023)
KIITOS! Ty t t i R a j a i n m ä k i tytti.rajainmaki@hotmail.com +358 40 150 8880
