Kauppapolitiikka 2/2017

TIMO VUORI:

Yliopistot yhdessä maailmalle

Uusi WTOsopimus sujuvoittaa kauppaa

Pk-yrityksillä ei ole koskaan ollut näin hyvää mahdollisuutta tehdä kauppaa.

KAUPPAPOLITIIKKA nro 2 | 2017

KANSAINVÄLISEN KAUPAN AIKAKAUSLEHTI | @kauppapol

Tilaa maksuton lehti kauppapolitiikka.fi/t ilaus

INTIA UUDISTUU Maa tarjoaa juuri nyt hengästyttävän paljon mahdollisuuksia.

”Intiassa on satoja ongelmia mutta miljoonia ratkaisuja.”

INTIALAINEN NOBEL-VOITTAJA KAILASH SATYARTHI

2

Kauppapolitiikka nro 2|2017

JUSSI KOSKELA päätoimittaja

Y

hdysvaltain uuden hallinnon America First -politiikka on synnyttänyt epävarmuuden, joka näkyy varmasti pitkään myös kauppapoliittisessa keskustelussa. Protektionismissa ja itseensä käpertyvässä politiikassa ei ole sinänsä mitään uutta, mutta Yhdysvaltojen kohdalla impivaaralaisuuden mittakaava on omaa luokkaansa ja seuraukset sen myötä globaaleja. Toki seuraukset tuntuvat myös kotimaassa, minkä vuoksi muutokselle on merkittäviä vastavoimia. Nämä näkevät vapaakaupan hyödyt ja tosiasiallisen arvo­ ketjuihin liittyvän keskinäisriippuvuuden, jonka järkyttäminen johtaa takuuvarmasti myös amerikkalaistoimijoiden tappioihin.

Brexit-äänestystulos muistuttaa yhä siitä, että kauppapoliittinen järki on – valitettavasti – yliarvostettua, kun tarpeeksi suuret tunteet saavat vallan, ja kun tunteita lisäksi manipuloidaan löyhillä lupauksilla. Leave-puolen brittien mielestä on parempi saada ”kontrolli takaisin”, vaikka se saattaa maksaa pääsyn maailman suurimmalle sisämarkkinalle. Voi vain ihmetellä, miten tässä näin pääsi käymään.

Ainakin parjatuilla Brysselin virkamiehillä riittää tekemistä vuosiksi eteenpäin, kun eron yksityiskohtia viilataan. Tosin parempaakin tekemistä olisi.

Tässä numerossa keskitymme Aasiaan. Intia on valtava markkinaalue, jota on syytä tarkastella lähemmin kansainvälistyvissä suomalaisyrityksissä. Modernin Intian näkymät ovat äärimmäisen kiinnostavia, ja niihin on tutustuttu myös Team Finland -vierailujen avulla viime aikoina.

Myös muualla Aasiassa riittää suomalaisten yritysten kannalta kiinnostavia mahdollisuuksia. Japani-sopimuksen viimeistely on EU:n kannalta keskeisin prioriteetti tällä hetkellä. EU kehittää edelleen sopimusverkostoaan myös ASEAN-maiden suuntaan. Vietnamin kanssa neuvoteltu sopimus astuu voimaan todennäköisesti ensi vuonna. Sopimusneuvottelut Australian kanssa käynnistyvät lähi­ aikoina. Australia on Venäjän kokoinen talous, jonka bisnesilma­ piiriä kiitellään ja joka on myös portti kasvaville Aasian-markkinoille.

Maailman kauppajärjestö WTO:n kaupan menettelyiden helpottamista koskeva sopimus on astunut voimaan kevään korvalla ja tarjoaa yrityksille konkreettisia hyötyjä. Lue Kovaa faktaa -artikkelimme (s. 6–8) ja ole yhtey­dessä asiantuntijoihimme ulkoministeriössä! ›‹

pääkirjoitus

Quo vadis, vapaakauppa?

”Aasiassa riittää suomalaisten yritysten kannalta kiinnostavia mahdollisuuksia.”

nro 2|2017 Kauppapolitiikka

3

sisältö

›› LUE LISÄÄ www.kauppapolitiikka.fi facebook.com/kauppapolitiikka twitter.com/kauppapol

14 ”Megatrendit ovat suomalaisten puolella.”

TIMO VUORI

nro 2 | 2017

3

Pääkirjoitus

6

Kovaa faktaa

TFA – kohti sujuvampaa kauppaa

9 Keinänen

Intia ei ole niin kaukana

10 Lyhyesti 14

18

VIP-vieraat

Kauppapolitiikan uudet uhat ja mahdollisuudet

18

EU & ASEAN

Miten kauppaneuvottelut etenevät Kaakkois-Aasiassa?

22

Mahdollisuuksien Intia

Huiman talouskasvun Intia kaipaa suomalaisosaamista.

4

Kauppapolitiikka nro 2|2017

30

22

KAUPPAPOLITIIKKA JULKAISIJA Ulkoministeriö PÄÄTOIMITTAJA Jussi Koskela puh. 0295 351 855 jussi.koskela@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Riikka Harju puh. 0295 351 942 riikka.harju@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Ilkka Saarinen (pj.), UM Marjaana Aarnikka, TEM Kari Hietanen, Wärtsilä Hetta Huittinen, Finpro Markku Keinänen, UM Jussi Koskela, UM Jouni Mölsä, UM Petra Theman, UM Saila Turtiainen, EK

”Jos iso suomalaisyritys saa Intiassa hyvän maineen, se säteilee pienempiinkin. Maan imagolla on merkitystä.”

NINA VASKUNLAHTI

nro 2 | 2017

Otavamedia OMA

30

Koulutus nousukiidossa

Finland University vastaa kasvavaan kysyntään.

34

Kuvia maailmalta

Ministeri Mattila johdatti yritykset Singaporeen.

36

Q&A

Tervetuloa Astanaan!

38

Kolumni

Katseet Ruotsiin

39

ILMOITUKSET kauppapolitiikka@otava.fi TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET www.kauppapolitiikka.fi/tilaus PAINOPAIKKA SP-Paino Oy PAINOS 12 000 kpl

34

TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO

PAPERI MultiOffset 170 g/m2 Lumiset 90 g/m2

Ajassa

Irtonumero 9 €

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 39 ja voit voittaa Pauligin kahvikoneen!

nro 2|2017 Kauppapolitiikka

5

Sujuvampaa kauppaa LÄHTÖMAA

KAUPPAMENETTELYSOPIMUS TFA* TUO KUSTANNUSHYÖTYJÄ YRITYKSILLE *Trade Facilitation Agreement

Kaupankäynnin kannalta tarpeellinen tieto löytyy helposti netistä ja/tai kontaktipisteen kautta.

Valtuutetut toimijat saavat lisähelpotuksia, esimerkiksi vähemmän asiakirjavaatimuksia.

Statusta pitää hakea – kysy lisää Tullista!

Pohjana kansainvälisesti sovitut standardit!

Yrityksillä on oikeus saada tietoa kaupankäyntiin vaikuttavista muutoksista ja mahdollisuus tulla kuulluksi.

Tietoa siitä, mitä maksuja ja velvoitteita odotettavissa perillä.

Vähentää väärinkäytösten mahdollisuuksia!

6

Kauppapolitiikka nro 2|2017

• Ennakkopäätöksillä parempaa tuonnin suunnittelua.

• Yrityksillä on oikeus myös muutoksenhakuun.

• Yhden luukun periaatteen mukaisia ratkaisuja kannustetaan.

• Sähköisiä menettelyjä pyritään lisäämään.

Nopeuttaa ja tukee tietojen oikeudenmukaista käsittelyä!

Maailmankauppajärjestö WTO:n kauppamenettelysopimuksen tavoitteena on nopeuttaa tullausta, vähentää tarpeetonta paperityötä sekä lisätä tiedonsaantia ja ennakoitavuutta.

TEKSTI HANNELE TAVI GRAFIIKKA ESSI KUULA JA ISTOCKPHOTO

Tullihuolitsijan käyttö on yrityksen oma valinta!

Kauttakulun vapaus ja sujuvuus on olennainen periaate arvoketjuistuneessa maailmankaupassa.

TFA-sopimus hyödyttää kaikkia yrityksiä, jotka tuovat tai vievät tavaroita.

M

Riskianalyysin käyttö sujuvoittaa kauppaa esimerkiksi siellä, missä tehdään paljon tarkastuksia.

Herkästi pilaantuvien tuotteiden (esimerkiksi elintarvikkeet) tullimuodollisuudet pitää hoitaa mahdollisimman pian.

›› Tavara saapuu perille nopeammin, ja yritys on säästänyt kustannuksissaan. ›› Tavara voi tulla myös kuluttajille halvemmaksi.

KOHDEMAA

aailmanpankki on laskenut, että Kiinassa yrityksellä kuluu vientimuodollisuuksiin keskimäärin 47 tuntia. Muodollisuuksien läpikäyminen maksaa keskimäärin 607 dollaria.

Intiassa aikaa kuluu kolme kertaa enemmän, 144 tuntia, ja kustannuksia kertyy 502 dollaria.

OECD-maissa aikaa kuluu 15 tuntia, ja kustannukset ovat keskimäärin 186 dollaria.

Byrokraattiset viivästykset ja muut prosessit, kuten tullausmenettelyt, rasittavat kansainvälistä kauppaa ja tavaroiden vientiä yli rajojen. On laskettu, että maailmanlaajuisesti noin seitsemän prosenttia kaupan arvosta hukkuu paperityöhön. Myös suomalaisyritysten kokemista kaupanesteistä yli kymmenen prosenttia koskee hankalia tullausmenettelyjä.

Sekä tuonnin että viennin menettelytapojen yksinkertaistaminen, modernisointi ja harmonisointi ovat nousseet tärkeiksi kysymyksiksi maailmankaupan edistämisessä. Maailman kauppajärjestö WTO:n yhdeksännessä ministerikokouksessa Balilla vuonna 2013 päästiin lopputulokseen neuvotteluissa kaupankäynnin menettelyitä koskevassa monenkeskisessä sopimuksessa. Neljä vuotta myöhemmin, 22. helmikuuta 2017, astui voimaan niin kutsuttu TFA-sopimus (Trade Facilitation Agreement).

Kauppamenettelysopimuksen voimaanastumiseen vaadittiin 2/3:n eli 110 WTO-jäsenmaan kansallinen ratifiointi. Sopimus sitoo kaikkia WTO-jäseniä sitä mukaa, kun ne saattavat sopimuksen kansallisesti voimaan.

Ensimmäisinä jäsenmaina sopimuksen ratifioivat Singapore, Hong Kong ja Yhdysvallat.

Euroopan unioni ratifioi sopimuksen lokakuussa 2015.

TFA-sopimus on WTO:n ensimmäinen multilateraalinen sopimus sitten järjestön perustamisen 20 vuotta sitten.

– Kyseessä on maailmankaupan kannalta hyvin merkittävä asia, korostaa Heli Siikaluoma ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osastolta.

KÄYTÄNNÖN HELPOTUSTA Miten kauppamenettelysopimus TFA sitten tulee helpottamaan rajamuodollisuuksia ja kaupankäyntiä yli rajojen?

TFA-sopimuksesta hyötyvät yritykset, jotka ovat integroituneet globaaleihin arvoketjuihin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan analyysien mukaan peräti 76 prosenttia Suomen viennistä koostuu välituotteista, mikä on kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen suuri osuus.

nro 2|2017 Kauppapolitiikka

7

Esimerkiksi EU-maiden keskiarvo on 67 prosenttia. Suomen pääroolina maailmantaloudessa on arvoketjun seuraavan vaiheen – ei siis suoraan loppukäyttäjän – palveleminen.

Välituotteiden tuotannossa tuotteet tai niiden osat liikkuvat edestakaisin Suomeen ja maasta pois. Kun osat ja komponentit liikkuvat arvo­ ketjussa useita kertoja tullirajan yli ja tämä prosessi on työläs tai kallis, yritykselle koituu kustannuksia.

sopimuksen toimeenpaneminen maailmanlaajuisesti myös WTO:n ulkopuolisiin maihin voisi kasvattaa BKT:ta noin puoli prosenttia ja lisätä vientiä vajaa kolme prosenttia vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Konkreettinen hyöty olisi myös tuontiin kuluvan ajan väheneminen yli puolellatoista päivällä ja vientiin kuluvan ajan väheneminen lähes kahdella päivällä.

Uudesta sopimuksesta hyötyvät erityisesti pk-yritykset, joille muodollisuudet maksavat suhteessa enemmän kuin isoille yrityksille.

Vielä muutama vuosikymmen sitten yritysten jalostusketjut olivat pitkälle kansallisia. Nykyään jalostusketju raaka-aineista lopputuotteiksi on monilla aloilla kansainvälistynyt. Raaka-aineista tehdään komponetteja, jotka usein viedään toiseen maahan jatkojalostettaviksi ja sieltä edelleen muualle.

Esimerkiksi ABB sekä kehittää että valmistaa Suomessa sähkömoottoreita, joista suuri osa päätyy vientiin. Moottorien sisältämät osat tuodaan ympäri maailmaa Intiasta Viroon. Tämä kaikki ovat välituotteiden tuontia Suomeen. Kun tuote on kokoonpantu, se viedään esimerkiksi pumppuvalmistajalle Saksaan, joka myy lopputuotteen vaikkapa Saudi-Arabiaan öljynjalostamolle.

TFA-sopimus käsittelee vientiin ja tuontiin liittyviä maksuja ja muodollisuuksia sekä kauttakulkua. Sopimuksella pyritään nopeuttamaan esimerkiksi juuri erilaisten maasta toiseen kulkevien osien tullausta, vähentämään tarpeetonta paperityötä sekä lisäämään tiedonsaantia ja ennakoitavuutta.

Mikäli TFA-sopimus tulee täysimääräisenä voimaan, OECD on arvioinut, että se vähentäisi yritysten kauppakustannuksia keskimäärin 12–17 prosenttia, mikä olisi enemmän kuin kaikkien voimassa olevien tullien poistaminen. Jo yhden prosentin säästö merkitsee noin 40 miljardin dollarin kustannussäästöjä maailmanlaajuisesti.

WTO:ssa on tällä hetkellä 164 maata. TFA-

8

Kauppapolitiikka nro 2|2017

HYÖTYJÄ PIENEMMILLE Kauppamenettelyjen yksinkertaistaminen hyödyttää kaikkia yrityksiä, jotka tuovat tai vievät tavaroita. Erityisesti siitä hyötyvät pienet ja keskisuuret yritykset, sillä tullaukseen liittyvät tiedonhaku ja paperityö sekä maksut ja muodollisuudet muodostavat suhteessa suuremman kustannuksen pienelle kuin isolle yritykselle.

TFA-sopimus tukee omalta osaltaan myös kehitysmaiden integroitumista osaksi globaalia taloutta. On arvioitu, että TFA laskee kehittyvien maiden vienti- ja tuontikustannuksia jopa noin 15 prosentilla. Suomi tukee sopimuksen toimeenpanoa itäisessä ja eteläisessä Afrikassa yhteistyössä Maailman tullijärjestö WCO:n kanssa kolmella miljoonalla eurolla.

– Kehittyvillä markkinoilla kaupankäynnistä aiheutuvat kustannukset, kuten tullausmenettelyihin kuluva aika, ovat usein merkittävästi korkeammat kuin kehittyneissä maissa. Näin ollen kehittyvät maat saavat sopimuksesta myös suhteellisesti suurimmat hyödyt, Siikaluoma sanoo.

Suomessa sopimuksesta hyötyvät eniten yritykset, joiden kauppakumppani sijaitsee kehittyvillä markkinoilla tai kehitysmaissa. Kaikki kehitysmaat eivät kuitenkaan välttämättä vielä ole ottaneet käyttöön kaikkia sopimuksen sisältämiä määräyksiä, sillä niillä on mahdollisuus saada lisäaikaa ja hakea teknistä apua määräysten toteuttamiseksi. ›‹

”Suomen kaltaisen ratkaisukeskeisen maan yritysten kannattaa nyt tosissaan katsoa Intiaan.”

MARKKU KEINÄNEN alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet, ulkoministeriö

Intia ei ole niin kaukana

H

väestö, kaupungistuminen ja teollisuuden kehittyminen edellyttävät toimivaa infrastruktuuria, energiaa ja digitaalisia palveluja. Tähän kaikkeen Suomella on ratkaisuja.

Intiassa vakuutetaan, että ympäristö- ja ilmastovelvoitteet otetaan maassa tosissaan.

Tarvittavien ratkaisujen volyymit ovat kuitenkin valtavia. Intialaiset ehdottavatkin tapaamisissa mielellään teknologian siirtoa ja valmistusta halvempien kustannusten Intiassa.

Köyhyys ei poistu ilman kauppaa ja globalisaatiota. Vuosina 2000–2015 miljardi ihmistä pääsi pois äärimmäisestä köyhyydestä. Globalisaation hyödyt eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, ja tähän keskusteluun on nyt herätty kaikkialla. Kansainväliset rahoituslaitokset puhuvat tosissaan osallistavasta globalisaatiosta.

Olin äskettäin Euroopan jälleenrakennuspankin EBRD:n vuosikokouksessa. Keskusteluteemana oli osallistava talous. Pankin pääjohtaja totesi, että vielä muutama vuosi sitten talous ja sosiaaliset kysymykset olivat omissa koreissaan. Nyt ne ovat samassa. Komissio julkisti myös oman globalisaatiostrategiansa, jossa ajatuksena on reilumpi globalisaation hallinta.

Kyseessä on iso trendimuutos, joka tulee huomioida myös Suomen kauppapolitiikassa.

Mutta pääviestini on, että Suomen kaltaisen ratkaisukeskeisen maan yritysten kannattaa nyt tosissaan katsoa Intiaan. Maantieteellinen ja ajallinen etäisyys on lyhyempi kuin miltä ensituntumalta vaikuttaa. ›‹

keinänen

elsingistä ajaa Pohjois-Savoon viidessä tunnissa. Helsingistä lentää Intiaan kuudessa tunnissa. Itä-Suomessa aikaeroa on ei-savolaisilla (sutkautukset ymmärretään viiveellä), mutta Delhissä ollaan ajassa 2,5 tuntia edellä.

Intian luvuissa etunoja on suurempi. Lähivuosien kasvun odotetaan pysyvän 7–8 prosentin tasolla. Kasvua tarvitaan, koska työmarkkinoille tulee miljoona uutta työikäistä joka kuukausi. Vuonna 2025 maailman väestöstä 60 prosenttia on Aasiassa – suurimmat luvut Kiinassa ja Intiassa.

Kun Intian kuhinaa ja vaurauden ja köyhyyden vastakohtia pysähtyy kadulla seuraamaan, ymmärtää, ettei ihan pieni talouskasvu riitä tilanteen parantamiseen. Tarvitaan toki muutakin, mutta eräs arvostettu intialaisekonomisti arvioi, että vasta 10 prosentin talouskasvu näkyisi kadulla.

Kiinaan verrattuna Intian kasvu on vielä suurelta osin riippuvainen maataloudesta.

Sähköisen maailmankaupan vapauttamista ja teollisuustuotteiden markkinoillepääsyä korostava EU-maan virkamies saakin Intian kauppaministeriössä ripityksen: jos maatalous on herkkä asia EU:ssa muutaman prosentin bktvaikutuksen ansiosta, Intiassa reilusti yli puolet väestöstä saa maataloudesta elantonsa.

Valmistavan teollisuuden osuus on Intiassa 20 prosenttia. Se on vähemmän kuin Kiinassa, mutta lukua kasvatetaan aktiivisesti. Kasvava

nro 2|2017 Kauppapolitiikka

9

lyhyesti ”USA–Kiina-sopimus on myönteinen signaali Euroopalle. Tammikuussa puhuttiin kauppasodasta Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä vähintäänkin todennäköisenä tapahtumana. Siihen nähden tämä on käänne, jossa Trump osoittaa, että hän kykenee sopimaan vapaakaupan lisäämisestä, eikä suinkaan uusista tullimuureista.” ulkomaankauppa- ja kehitysministeri KAI MYKKÄNEN 12.5.2017 | Helsingin Sanomat Suomi puheenjohtajana Arktisessa neuvostossa

ULKOMINISTERIÖ PAINOTTAA EDUSTUSTOVERKON TÄRKEYTTÄ

Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana 2017–2019 Suomi korostaa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita arktisessa yhteistyössä. Suomi vahvistaa arktista yhteistyötä ja sen jatkuvuutta, myös korkeimmalla poliittisella tasolla.

Puheenjohtajakautensa aikana Suomi ohjaa Arktisen neuvoston työtä tavoitteenaan vakauden säilyttäminen ja arktisen yhteistyön vahvistaminen. Kaudella vahvistetaan Suomen maakuvaa ja tehdään tunnetuksi maamme arktista osaamista.

KOLUMBIA, MYANMAR, BRASILIA Laaja ja toimiva edustustoverkko on Suomelle tärkeä.

Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Syksyllä 2017 Suomen toimipisteet Bogotassa Kolumbiassa ja Yangonissa Myanmarissa korotetaan suurlähetystöiksi.

Tasavallan presidentti on määrännyt ulkoasiainneuvos Jarmo Kuuttilan edustuston päälliköksi Bogotaan 1. syyskuuta lukien.

Syyskuun alussa avataan myös São Pauloon konsulaatti, joka toimii hallinnollisesti Suomen Brasilian-suurlähetystön alaisuudessa. Konsulaatin päälliköksi tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainsihteeri Tommi Vuorisen.

VAPAASTI KAUPASTA Taloudellisten ulkosuhteiden blogissa kerrotaan edustustojen kuulumiset ja pureudutaan asemamaiden talouteen. blogit.ulkoministerio.fi

10

Kauppapolitiikka nro 2|2017

YK:n ja kansainvälisten järjestöjen kanssa solmittavat kumppanuudet poikivat yrityksille menestymisen mahdollisuuksia.

EDUSTUSTO RAPORTOI Suomen edustustot maailmalla julkaisevat ulkoministeriön verkkosivuilla yritysten käyttöön ajankohtaista tietoa talouden tapahtumista, markkinoista ja prosesseista. um.fi

• Norjan aika energiajättinä ei ole ohi • Uuden-Seelannin talous kasvaa vauhdilla, vaikka innovaatiopotentiaalista ei hyödynnetä kuin murto-osa

”Australian valtavat jätevuoret vaativat uutta kiertotalousajattelua.

Team Finland on identifioinut jätteistä energiaksi -ratkaisut erinomaisiksi bisnesmahdollisuuksiksi suomalaisyrityksille.”

Ulkoministeriö on osa Team Finland -verkostoa

EDUSTUSTOJEN RAPORTIT, 11.4.2017 | Suomen suurlähetystö, Canberra

Suomen paviljonki avattu KAZAKSTAN Suomi osallistuu 10.6.–10.9. Kazakstanin pääkaupungissa järjestettävään Astana EXPO 2017-maailmannäyttelyyn. Suomen paviljongin teemana on Sharing Pure Energy. Paviljongin on suunnitellut Ateljé Sotamaa ja se esittelee Suomen korkeaa osaamista puhtaan energiateknologian sekä energiatuotannon ja -jakelun sektorilla. Myös koulutus, älykäs kaupunki ja puhdas vesi ovat paviljongin keskeisiä teemoja. expo2017.fi

AUSTRALIA TARJOAA MAHDOLLISUUKSIA AUSTRALIA Ulkoministeriö isännöi toukokuussa Key Opportunity Sectors in Australia -tapahtumaa, joka järjestettiin yhteistyössä Finpron, Suomi–Australia kauppayhdistyksen ja Australian suurlähetystön kanssa.

Team Finland -tapahtuman tarkoituksena oli esitellä suomalaisille yrityksille Australian bisnesmahdollisuuksia. Mukana oli lähes 40 yritystä.

Tilaisuudessa puhuneiden Australia-asiantuntijoiden yhteinen viesti oli lupaava: suomalaiselle laadukkaalle teknologiaosaamiselle löytyy kysyntää Australian kasvusektoreilla. Australiassa toimivan Team Finland -konsultin Angela Foleyn mukaan terveyden- ja vanhustenhuolto, jätehuolto sekä digitaaliset älykaupungit (digital smart cities) ovat tulevaisuuden aloja, joilla Suomen tarjonta kohtaa Australian kysynnän.

Monet suomalaiset yritykset ovatkin jo lähteneet Australian houkutteleville markkinoille. Maa ei ole kärsinyt taantumasta yli 25 vuoteen, ja maailman 13. suurimmat markkinat kasvavat edelleen vajaa kolme prosenttia vuodessa.

Kotimarkkinavetoisuuden lisäksi Australia on globaalisti kilpailukykyinen.

Maailman taloudellinen keskipiste matkaa ennätysvauhtia takaisin itään, ja Australia hyötyy sijainnistaan Intian–Tyynenmeren alueen keskiössä.

Australiassa toimivien suomalaisyritysten edustajat, Merivaaran myyntipäällikkö Hannu Impola sekä MariMaticin myynti- ja projektipäällikkö Jari Enontekiö korostivat, että vaikka maa tuntuu kaukaiselta, modernit viestinnän ratkaisut mahdollistavat liiketoiminnan Suomestakin käsin. Läsnäoloa ja tapaamisia paikan päällä ei tietysti korvaa mikään eikä Australiaan lähtöä tarvitsekaan pelätä – liiketoiminnan tekemisen helppous on maailman huippua, ja suomalaisten on mutkatonta asettua maan bisnesympäristöön.

Afrikan suurlähettiläät Suomi 100 -kierroksella Helsingissä

Valmiita liidejä kansainvälisille markkinoille

Afrikan maiden suurlähettiläät tutustuivat huhtikuussa 100-vuotiaaseen Suomeen ja yhteistyömahdollisuuksiin suomalaisten toimijoiden kanssa.

Lue marketopportunities.fi -palvelusta, missä on kysyntää suomalaiselle osaamiselle juuri nyt ja vie yrityksesi onnistuneesti kansainvälisille markkinoille! Tarjolla uusia yhteistyömahdollisuuksia joka päivä.

Ulkoministeriö toimii tiiviissä yhteistyössä muiden Team Finland -organisaatioiden kanssa ja ohjaa yrityksen tarvittaessa esimerkiksi Finpron, Tekesin tai Finnveran palvelujen äärelle yhden luukun periaatteen mukaisesti.

Ensi vuoden alussa aloittava Business Finland yhdistää Finpron ja Tekesin palvelut ja vahvistaa Team Finland -verkoston kykyä tarjota yrityksille räätälöityjä palveluja myös ulkomailla.

Maakuvatyön katsaus julkaistu Suomen maakuvatyötä linjaava Finland Promotion Board (FPB) on julkaissut maakuvatyön katsauksen vuosilta 2015–2016.

Katsaukseen on kerätty tuoreimmat tutkimustiedot, tietoa viime vuosina tehdyistä maakuvaviestinnän työkaluista sekä ehdotuksia Suomen maakuvatyön terävöittämiselle.

Katsauksen tarkoituksena on herättää keskustelua ja tarjota sisältöä ja faktaa maakuvatyöhön.

nro 2|2017 Kauppapolitiikka

11

lyhyesti Kiinassa startup-buumi – Kiinaan suuntaaville kasvuyrityksille apua käsikirjasta

80 % Suomalaisyritykset suunnittelevat 80 prosenttia maailman jäänmurtajista.

Suomen jäänmurtajaosaaminen houkuttaa YHDYSVALLAT Suomen meriteollisuudella kulkee. Myötätuuli on erityisen voimakasta jäänmurtajamarkkinalla, sillä suomalaisyritykset suunnittelevat peräti 80 prosenttia ja rakentavat 60 prosenttia maailman jäänmurtajista.

Uusi mielenkiintoinen mahdollisuus on aukeamassa suomalaisyrityksille Yhdysvalloissa, kun maan rannikkovartiosto päivittää jäänmurtajakalustoaan. Suomalainen yritysdelegaatio teki asian tiimoilta Team Finland -vierailun Yhdysvaltoihin maalis–huhtikuun vaihteessa.

TEKESIN JA FINPRON TYÖ JATKUU BUSINESS FINLANDISSA SUOMI Hallitus päätti puoliväliriihessään huhtikuussa, että Innovaatiorahoituskeskus Tekes ja kansainvälistymispalveluja tarjoava Finpro yhdistetään työnimellä Business Finland kulkevaksi uudeksi toimijaksi. Business Finland kokoaa saman katon alle kaikki innovaatiorahoitukseen, kansainvälistymisen ja investointien sekä matkailun edistämiseen liittyvät palvelut.

Ulkomailla yhteistyötä ulkoministeriön kanssa tiivistetään.

Yhdessä edustustojen kanssa Business Finland muodostaa aiempaa vahvemman Team Finland -verkoston maailmalla.

Finpron ja Tekesin tehtävät eivät uudistuksessa muutu, mutta tapa organisoida ja tuottaa palvelut yhtenäistyy.

– Oli organisaatiomalli mikä tahansa, tarve Tekesin ja Finpron tekemälle tärkeälle työlle ei ole hävinnyt minnekään. Yritykset tarvitsevat innovaatiorahoitukseen, vientiin, investointeihin ja matkailun edistämiseen liittyviä palveluita jatkossakin, ja tätä työtä me tulemme tekemään uudessa Business Finlandissa, toteaa Tekesin pääjohtaja Pekka Soini.

– Uudistuksen tavoitteena on tarjota parempaa palvelua asiakkaille. Nyt yksityiskohtainen työ vasta alkaa. Muutosprosessin aikana on erityisen tärkeää varmistaa, että huomio pysyy asiakkaiden palvelemisessa, kertoo Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi.

Uuteen organisaatioon siirtyy noin 600 asiantuntijaa. Valmistelut uuden toimijan muodostamiseksi ovat käynnistyneet ja tavoitteena on, että Business Finland aloittaa vuoden 2018 alussa.

Reboot Finland – tulevaisuuden parempi elämä Tulevaisuudessa on robotteja maalla, merellä ja ilmassa. Lääkäri ja tekoäly yhdistyvät, ja todellisuus on virtuaalinen – onko enää töitäkään?

Onko sellainen elämä elämisen arvoista? Kuule lisää SuomiAreenassa tiistaina 11.7. suomiareena.fi, rebootfinland.fi

12

Kauppapolitiikka nro 2|2017

KIINA Kiinan vilkkaimmat kasvuyrityskeskukset ovat Peking, Shanghai ja Shenzhen sekä nousevat Hangzhou, Guangzhou ja Chengdu. Maassa toimii noin 4 000 yrityskiihdyttämöä ja hautomoa, jotka tarjoavat palveluita sekä paikallisille että ulkomaisille startupeille.

Kiinan startup-ympäristöön ja maassa toimiviin yrityskiihdyttämöihin ja hautomoihin voi perehtyä tarkemmin Tekesin julkaiseman uuden käsikirjan avulla. Käsikirja esittelee startup-yrityksille hyödyllisiä palveluita ja antaa vinkkejä Kiinan markkinoille pyrkiville yrityksille. Julkaisun kirjoittajat ovat Riikka Koponen, Maggi Li ja Tero Kosonen B&B Advisors Shanghaista. tekes.fi/kiihdyttamot-kiina

”Yritykset tarvitsevat innovaatiorahoitukseen, vientiin, investointeihin ja matkailun edistämiseen liittyviä palveluja jatkossakin. Tätä työtä jatkamme uudessa Business Finlandissa.”

PEKKA SOINI

Suomalainen terveysdataosaaminen esillä

Saksalainen kauppaketju juhlii 100-vuotiasta Suomea – sata suomalaista elintarviketta valikoimiin SAKSA Team Finland Market Opportunities -myyntiliidistä käynnistyi myyntikampanja, jossa saksalainen CITTI-kauppaketju listasi sata suomalaista ruoka- ja juomatuotetta myymälävalikoimiinsa vähintään vuoden ajaksi. Suurin osa tuotteista on saatavilla myös koko Saksan kattavassa Lieferello-verkkokaupassa.

Tuotteita ja Suomen vahvuuksia luontomatkailumaana esiteltiin kuluttajille huhtikuussa näyttävästi Enjoy Finland – Reinste Natur -kampanjalla. Myymälä- ja verkkokampanjoinnin järjestivät Finpron Food from Finland -ohjelma ja Visit Finland -yksikkö. visitfinland.com/ food-from-finland

UUSI TAPAHTUMA EDISTÄÄ ULKOMAISIA TERVEYSALAN INVESTOINTEJA SUOMEEN SUOMI Suomalainen terveysteknologia ja startup-ympäristö ovat myyntivaltteja maailmalla. Finpron Invest in Finlandyksikön, Tekesin ja TechTourin maaliskuussa järjestämä investointitapahtuma Healthtech Invest Europe kokosi yhteen noin 140 alan kansanvälistä sijoittajaa ja terveysalan kasvuyritystä Finlandia-talolle.

Kansainvälinen paneeli valitsi noin 140 yrityksestä 40 tällä hetkellä potentiaalisinta esittelemään tarjoamaansa kansainvälisille riskisijoittajille ja bisnesenkeleille. Painopiste oli suomalaisissa kasvuyrityksissä, joita mukaan valittiin 20. Nämä yritykset toimivat digitaalisen terveyden ja terveysteknologian alueella.

Ensimmäistä kertaa järjestetyn tapahtuman tavoitteena oli edistää ulkomaisia suoria investointeja hankkimalla kansainvälisiä sijoittajia Suomeen, edistämällä suomalaisten ja kansainvälisten sijoittajien kohtaamista sekä nostamalla maan tunnettuutta terveysteknologian innovaattorina.

Katso tapahtumasta tehtyjä haastatteluja ja kommentteja: youtube.com/FinproFinland, soittolista Finland Health

Opas kansainvälisiin julkisiin hankintoihin Ulkoministeriö tuottaa tietoa yritysten käyttöön kansainvälisten järjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten julkisista hankinnoista. Tavoitteena on luoda palvelumalli, joka edesauttaa

suomalaisyrityksiä menestymään nykyistä paremmin kansainvälisten järjestöjen hankinnoissa. formin.finland.fi, hae sanalla: hankintaopas

Tekes, Aalto-yliopisto ja Science Business järjestivät toukokuussa Helsingissä terveysdatan hyödyntämistä pohtineen konferenssin ”Health transformations: How smarter use of data can improve health and wellbeing – and stimulate the economy”. Konferenssissa esiteltiin suomalaisia terveysdatan hyödyntämisen malleja ja yrityksiä eurooppalaisille kumppaneille. Terveydenhuollon päättäjiä, tutkijoita ja sidosryhmiä Euroopasta verkottanut konferenssi oli osa Healthy Measures -aloitetta, jolla pyritään jakamaan parhaita käytäntöjä EU-maiden välillä.

Team Finland -roadshow kiertää Suomea Team Finland järjestää kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääville pk-yrityksille neuvonta- ja tiedotustilaisuuksia.

Tervetuloa kuulemaan Team Finlandin palveluista yrityksille!

Pori 22.8.

Tampere 6.9.

Oulu 11.9.

Lappeenranta 19.9.

Turku 20.9.

Kokkola 2.10. tiimitavattavissa.fi/kiertue

nro 2|2017 Kauppapolitiikka

13

14

Kauppapolitiikka  nro 2|2017

TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT ROOPE PERMANTO JA ISTOCKPHOTO

Kauppapolitiikka on nyt kiinnostavampaa kuin koskaan.

KATSE KAIKKIIN SUUNTIIN nro 2|2017  Kauppapolitiikka

15

”Kauppapolitiikan mahdollisuudet ovat nyt suurempia kuin kenties koskaan aiemmin.”

D

onald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ja Ison-Britannian EU-ero ovat tuoneet synkkiä pilviä kauppapolitiikkaan.

Yhdysvallat on ollut kaupan vapauttamisen veturi viime vuosikymmeninä, mutta tilanne on muuttunut. Trumpin retoriikkaan kuuluu menneiden aikojen nostalgia. Jyrkissä puheissa ovat kuuluneet protektionistiset suunnitelmat eli kovat tullit ja kotimaisen tuotannon suojeleminen. Protektionismin avulla yritetään suojata kotimaisia yrityksiä ja työpaikkoja ulkomaalaisilta kilpailijoilta.

Ison-Britannian EU-ero eli Brexit puolestaan kaventaa EU:n sisämarkkinoita, ja kaupanesteet kasvavat. Se aiheuttaa suurta päänvaivaa myös monille suomalaisille yrityksille.

Kun britit ovat eronneet EU:sta, kauppasuhde täytyy neuvotella uusiksi.

Protektionismi on lisääntynyt myös muualla maailmassa. Esimerkiksi Venäjällä astui vuoden alussa voimaan tuonninkorvausohjelma. Se koskee julkisten ja valtion enemmistöomisteisten yritysten hankintoja ja antaa kotimaisille yrityksille 15 prosentin hintaedun ulkomaisiin kilpailijoihin verrattuna.

Kauppapolitiikasta on tullut politiikkaa, joka kiinnostaa tavallisia kansalaisia. Synkät uutisotsikot eivät ole kuitenkaan koko totuus.

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen, ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Ilkka Saarinen ja Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori kokoontuivat pohtimaan kaupan­ esteiden kasvamista ja uusia mahdollisuuksia.

Miksi protektionismi on vallannut alaa kauppapolitiikassa?

Korhonen: ”Protektionismia on ollut pitkään, mutta viime vuosina se on noussut keskusteluun yhä enemmän sellaisissa maissa, joissa

16

Kauppapolitiikka nro 2|2017

on ihmisiä, jotka ovat kokeneet, että globalisaatio on kurjistanut heidän elämäänsä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa tuloerot ovat kasvaneet. Perinteinen teollisuus on ollut teknologian kehityksen ja Kiinan nousun vuoksi vaikeuksissa. Monet ihmiset kokevat, että viimeisen 25 vuoden aikana noudatettu politiikka ei ole tuonut heille samaa hyvää kuin muille, joten he haluavat, että asioiden täytyy muuttua. Silloin populismi ja protektionismi ovat houkuttelevia vaihtoehtoja.

Suomessa tilanne on paremmin hallinnassa, koska globalisaatiossa syntynyttä hyvää on verotettu pois voittajilta ja jaettu eri tavoin heille, jotka ovat markkinoiden näkökulmasta globalisaation häviäjiä.”

Saarinen: ”Suomessa vapaakauppasopimuksilla on suurempi kannatus kuin monessa muussa Euroopan maassa. Meillä yritykset, maanviljelijät ja ammattiyhdistysliike tukevat kaupanesteiden poistamista.

Yhdysvalloissa on sisäisiä ongelmia, joissa syntipukiksi on otettu vapaakauppa. Niissä ongelmissa on kyse pikemminkin tuotannon tehostamisesta kuin kaupan vapautumisesta.”

Vuori: ”Protektionismi on uhka, koska nyt on nähty, että sillä pystyy voittamaan vaaleja.

Onneksi suomalaiset puolueet eivät ole ottaneet sitä vaaliaseeksi. Täällä on ymmärrys siitä, että meidän pieni avoin talous on riippuvainen viennistä.

Meilläkin poliittinen retoriikka voi muuttua. Taloudessa toimivien ihmisten pitää entistä paremmin pystyä perustelemaan, miten talous toimii ja miksi protektionismi ei palauta menetettyjä työpaikkoja.”

KAKSI KOLMASOSAA TÖRMÄNNYT KAUPANESTEISIIN ›› Kolme neljäsosaa suomalaisyrityksistä uskoo kansainvälisen liiketoiminnan merkityksen kasvavan. Tämä selviää suomalaisyritysten kansainvälistymistä ja kaupanesteitä kartoittavasta Team Finland -selvityksestä, joka julkaistiin viime marraskuussa. Selvitys perustuu noin 600 yritystä kattavaan kyselyyn.

Yritykset näkevät eniten kasvumahdollisuuksia Ruotsissa, Venäjällä ja Saksassa.

Houkuttelevien kasvunäkymien lisäksi raportista selviää, että kaksi kolmasosaa vastaajista on kohdannut jonkinasteisia kaupanesteitä Yhteensä raportoitiin noin 900 kaupanestettä. Kaupanesteet ovat etenkin kasvuvaiheessa olevien ja suurten yrityksien riesana.

Eniten esteitä oli kohdattu Venäjällä ja Kiinassa.

Raportin mukaan yleisimpiä kaupanesteitä ovat erilaiset tekniset esteet kuten standardeihin, testaukseen ja sertifiointiin liittyvät ongelmat sekä hankaluudet tullauksessa.

Miksi protektionismi on väärä lääke kotimaisten yritysten ja työpaikkojen suojeluun?

Vuori: ”Lisäarvoa tuotetaan parhaiten, kun saadaan käyttöön parhaat teknologiat ja osaaminen. Kyse on vapaasta vaihdannasta. Jos jokainen maa yrittäisi kehitellä asioita vain itse, ei saada parasta kapasiteettia yhteiskunnan hyödyksi.”

Saarinen: ”Yritysten kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että ne voivat hyödyntää globaaleja arvoketjuja, eli ne voivat tuottaa tuotantonsa osia siellä, missä se on kannattavaa.”

Korhonen: ”Trumpin retoriikassa puhutaan jonkinlaisesta 1950-luvun onnelasta. Silloin kaupunkia saattoi elättää yksi terästehdas. Tuotanto tehtiin siellä alusta loppuun, ja tuotteet myytiin muualle. Sellaista maailmaa ei enää tule.”

Saarinen: ”Pk-yritykset kärsivät eniten, jos kaupanesteet lisääntyvät. Isot firmat pystyvät mukauttamaan toimintaansa, mutta pk-yritykset eivät voi toimia niin.”

Leijuuko kauppapolitiikan yllä vain tummia pilviä?

Saarinen: ”Olen työskennellyt kauppapolitiikan parissa yli 20 vuotta, ja nyt eletään kaikkein mielenkiintoisinta aikaa. Uhkat ovat kenties suurempia kuin koskaan, mutta myös mahdollisuudet ovat suurempia kuin koskaan aiemmin. EU:lla on käynnissä parikymmentä vapaakauppaneuvottelua. ASEAN-maiden ja Japanin kanssa neuvotellaan, Kanadan kanssa CETA-sopimus on tulossa voimaan. Sopimuksia uudistetaan muun muassa Meksikon ja Chilen kanssa. Aina, kun sopimukset ovat astuneet voimaan EU:n vapaakauppakumppaneiden kanssa, vienti on lisääntynyt voimakkaasti.”

Vuori: ”On viisasta säilyttää rakentavat suhteet kaikkiin suuntiin. Suomessa on usein vain yksi totuus. Jokin aika sitten se oli Venäjän markkinat, sitten oli Amerikan valloitus ja nyt se on Kanada.”

Saarinen: ”Moniin eri suuntiin katsominen on tärkeää. Vaikka EU:n ulkopuolella käytävä kauppa on teoriassa pienempää kuin sisämarkkinakauppa, Etlan selvityksen mukaan viennistä tulee kasvua Suomen kansantalouteen eniten nimenomaan EU:n ulkopuolella käytävästä kaupasta.”

Vuori: ”Pk-yrityksille ei ole koskaan ollut näin hyvää mahdollisuutta tehdä kauppaa.

Markkinat vetävät, ja kaupanesteet ovat matalat. Monet yritykset pelkäävät aivan turhaan riskejä ja jäävät sen vuoksi kotimaahan.”

Korhonen: ”Aivan totta. Tullit eivät ole olleet ensimmäisen maailmansodan jälkeen milloinkaan näin alhaiset. Lisäksi kuljetuskustannukset ovat nyt ennätyksellisen matalat.”

Ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Ilkka Saarinen (vas.), Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen ja Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori kokoontuivat pohtimaan kauppapolitiikan tilannetta ja uusia mahdollisuuksia.

”Uskon, ettei Trump lopulta aiheuta suurta muutosta protektionismin suuntaan. Yhdysvaltain elinkeinoelämä kyllä reagoisi voimakkaasti, jos niin tapahtuisi.”

Mitä voidaan tehdä, jotta kauppapolitiikka olisi mahdollisimman suotuisaa talouden kehittymisen kannalta?

Korhonen: ”Uskon, että Trump ei loppujen lopuksi aiheuta isoa muutosta protektionismin suuntaan. Yhdysvaltojen elinkeinoelämä kyllä reagoisi voimakkaasti, jos niin tapahtuisi. Nyt siellä ovat olleet äänessä perinteisen teollisuuden edustajat, mutta taloudellinen aktiviteetti on siirtymässä muille aloille.”

Saarinen: ”EU:n täytyy olla nyt määrätietoinen ja tarttua käynnissä olevien kauppasopimusneuvottelujen mahdollisuuksiin. EU:n pitää olla pragmaattinen johtaja, ja se voi ottaa usean vuoden etumatkan Yhdysvaltoihin nähden. Esimerkiksi TPP:n kaaduttua Yhdysvallat menetti huikean mahdollisuuden maatalousviennille Japaniin. EU:lla ja Japanilla on mahdollisuus päästä sopimukseen tämän vuoden aikana. Sitä kautta saataisiin kilpailuetua, johon pitäisi tarttua.”

Vuori: ”Kauppapolitiikka on maratonia, ja tuloksien saaminen vie aikaa. Megatrendit – muun muassa kaupungistuminen, resurssitehokkuus, vahvistuva keskiluokka ja digitalisaatio – ovat kuitenkin suomalaisten puolella.

Olemme kaikissa näissä hyviä. Suomalaiset osaavat vastata haasteisiin, jotka liittyvät esimerkiksi ikääntymiseen, matkailuun, energiatehokkuuteen ja kaupungistumiseen. Suomi on hyvä laboratorio monenlaiselle toiminnalle, jolle on kysyntää myös muualla.” ›‹

nro 2|2017 Kauppapolitiikka

17

EU ASEANNUUDELI­KULHOSSA 18

Kauppapolitiikka nro 2|2017

kaupankäynnin osa-alueet. EU neuvottelee myös investointisuojasopimuksesta Myanmarin kanssa, ja neuvotteluissa on edetty jo varsin pitkälle, kertoo vastuuvirkamies Elina Poikonen ulkoministeriön Markkinoillepääsyyksiköstä. Finpron kasvuohjelma edistää suomalaisyritysten markkinoillepääsyä Myanmarissa.

Kaakkois-Aasian edetessä kohti syvempää taloudellista yhdentymistä EU neuvottelee kahdenvälisiä kauppasopimuksia useiden ASEAN-maiden kanssa.

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVITUS SUSANNA TUONONEN

S

amalla kun kauppapolitiikka maailmalla kuohuu ja protektionismin nousu varjostaa tulevaisuutta, Euroopan unioni etenee määrätietoisesti kauppaneuvotteluissaan.

Kymmenen Kaakkois-Aasian maan yhteistyöjärjestö ASEAN (Association of Southeast Asian Nations) muodostaa yli 630 miljoonan ihmisen yhteisön ja maailman kolmanneksi suurimman markkinan, jonka kanssa EU rakentaa syvempiä kauppasuhteita.

EU:n vapaakauppaneuvottelut Vietnamin ja Singaporen kanssa on jo saatu päätökseen, ja sopimukset odottavat voimaantuloa. Näiden lisäksi neuvottelut on käynnistetty Indonesian, Filippiinien, Malesian ja Thaimaan kanssa.

EU:n neuvottelemilla vapaakauppasopimuksilla odotetaan olevan Suomen kannalta myönteisiä vaikutuksia. Suomen yhteenlaskettu vienti ASEAN-maihin oli vuonna 2016 yli 800 miljoonaa euroa, ja kasvun varaa on runsaasti.

Esimerkiksi Singapore-sopimus helpottaa palveluiden kauppaa Suomelle tärkeillä vientialoilla kuten rakennus- ja arkkitehtipalveluissa, tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, johdon konsultoinnissa ja IT-palveluissa.

Myanmar ja Vietnam puolestaan ovat maailman nopeimmin kasvavien talouksien joukossa.

– Kaikissa näissä neuvotteluissa on tavoitteena, että sopimukset kattaisivat keskeiset

Suomen vienti ASEAN-maihin vuonna 2016 oli yli 800 miljoonaa euroa, ja kasvun varaa on runsaasti.

NUUDELIKULHO INTEGROITUU HITAASTI EU:n neuvottelemat sopimukset päätyvät osaksi Aasian “nuudelikulhoa”. Sellaiseksi on kuvattu maanosan kauppapoliittista karttaa, joka koostuu lukemattomista limittyvistä ja päällekkäisistä kahdenvälisistä ja alueellisista kauppasopimuksista.

Aasian suunta on kuitenkin kohti syvempää taloudellista integraatiota, jonka veturin asemasta näillä näkymin kilpailevat lähinnä Kiina ja Japani. Yhdysvallat ja Kiina ovat perinteisesti haastaneet toistensa johtoasemaa Aasian ja Tyynenmeren alueella, mutta tammikuussa virkaan astuneen presidentti Donald Trumpin päätös vetää Yhdysvallat ulos suunnitellusta TPP-kauppasopimuksesta jätti tyhjiön, johon Kiinan on helppo astua.

– Yksi mahdollinen skenaario voisi olla, että Kiina ja muut Itä- ja Kaakkois-Aasian maat vievät eteenpäin Aasian alueen vapaakauppasopimusta RCEP:tä, sanoo talousmaantieteen dosentti Erja Kettunen-Matilainen Turun kauppakorkeakoulusta.

Suunnitellun RCEP:n per ustana on ASEAN-maiden muodostama vapaakauppaalue AFTA, jonka kanssa Kiinalla on oma vapaakauppasopimus. Vuoden 2015 lopussa perustettu ASEAN Economic Community (AEC) tähtää vielä pidemmälle: sen tavoitteena on rakentaa yksi yhtenäinen markkinaalue jäsenmaidensa välille. Toistaiseksi yhdentyminen on kuitenkin tapahtunut lähinnä paperilla.

Myös EU:n tähtäimessä oli alun perin laajempi sopimus koko ASEAN-alueen kanssa.

Keskustelut alueellisesta ratkaisusta aloitettiin vuonna 2007, mutta jo kahden vuoden kuluttua neuvottelut kariutuivat, ja EU siirtyi neuvottelemaan kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia yksittäisten ASEAN-maiden kanssa.

Tuolloin julkisuudessa esitettiin vahvoja epäilyjä, että umpikujan taustalla oli sotilasjuntan johtaman Myanmarin ihmisoikeustilanne. EU–ASEAN-neuvotteluissa hankasi tosin muutama muukin asia.

– Mediassa Myanmar nostettiin esiin, mutta Göteborgin kauppakorkeakoulun selvityksen mukaan todellisia syitä neuvottelun keskeyttämiseen oli muun muassa palvelusektorin avaaminen, alkaen julkisista hankinnoista. Se on todella hankala kysymys kaikille maille, Kettunen-Matilainen sanoo.

nro 2|2017 Kauppapolitiikka

19

EU:n sopimukset Singaporen ja Vietnamin kanssa näyttävät mallia tuleviin neuvotteluihin.

EU:N KAUPPANEUVOTTELUJA ASEAN-MAIDEN KANSSA ›› Singapore: neuvottelut päättyivät 2014, sopimus ei vielä voimassa Vietnam: neuvottelut päättyivät 2016, sopimus ei vielä voimassa Malesia: viimeisin neuvottelukierros vuonna 2012 Indonesia: neuvottelut aloitettiin 2016 Filippiinit: neuvottelut aloitettiin 2015 Thaimaa: neuvottelut aloitettiin 2013

20

Kauppapolitiikka nro 2|2017

Alueellisen EU–ASEAN-sopimuksen mahdollisuutta ei ole suljettu pois, ja kauppakomissaari Cecilia Malmström väläytti viimeksi maaliskuussa paluuta neuvottelupöytään.

Tällä hetkellä EU:n tavoitteena on kuitenkin viedä kahdenväliset sopimusneuvottelut päätökseen niin, että ne voivat toimia rakennuspalikoina kohti mahdollista tulevaa alueellista sopimusta.

– Kaupankäynnin kannalta olennaista on, että yksittäiset sopimukset ASEAN-maiden kanssa ovat säännöiltään mahdollisimman yhteensopivia, jotta yritykset voisivat toimia mahdollisimman sujuvasti koko alueella.

Tämä olisi tärkeää etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille, ulkoministeriön Poikonen sanoo.

Myös nuudelikulhon reunalla sijaitsevat Australia ja Uusi-Seelanti kytkeytyvät ASEAN-alueeseen. Ne ovat mukana RCEPkaavailuissa ja TPP:ssä, ja maat toimivat monille yrityksille porttina Aasian markkinoille laajemminkin. EU:n vapaakauppaneuvottelujen Australian ja Uuden-Seelannin kanssa arvioidaan käynnistyvän tämän vuoden aikana.

SAHATAVARAA KAAKKOIS-AASIAAN Kaakkois-Aasian markkinoiden kasvumahdollisuudet on pantu merkille Suomessa. Esimerkiksi Vietnamissa toimii jo noin 120 suomalaista yritystä, jotka vievät maahan muun muassa metsätuotteita. Vietnamin talous on maailman nopeimmin kehittyviä, ja sen odotetaan kasvavan vuonna 2017 huimat 6,5 prosenttia. Maan kehittämishankkeet tarjoavat on monipuolisia liiketoimintamahdollisuuksia ja keskiluokka kasvaa 94 miljoonan ihmisen maassa vauhdilla.

Vierumäkeläinen Versowood alkoi viime vuonna viedä sahatavaraa Vietnamiin huonekaluteollisuuden raaka-aineeksi. Tänä vuonna Vietnamiin suuntautuva vienti nousee 25–30 tuhanteen kuutiometriin, arvioi Versowoodin myyntijohtaja Eero Valio.

– Aasian merkitys meille on kasvanut koko ajan ja tulee kasvamaan edelleen. Kiina on siellä ylivoimaisesti suurin vientikohde, mutta Vietnam on potentiaalinen markkina ja vientimme sinne tulee kasvamaan, Valio kertoo.

Versowood on aloitellut kaupankäyntiä myös muihin Kaakkois-Aasian kasvaviin markkinoihin.

– Ne ovat meillä kartalla ja toimenpiteitä on kehitteillä. Malesiassa tunnetaan jo vuosien takaa pohjoismainen sahatavara, hän toteaa.

Alueen yhdentymiskehityksestä huolimatta Kaakkois-Aasian maat ovat yleensä ottaen

haastavia ja keskenään hyvin erilaisia liiketoimintaympäristöjä. Kettunen-Matilainen on tehnyt niitä vertailevaa tutkimusta.

– Esimerkiksi Singapore on todella avoin talous ja kaikilla mittareilla helppo ympäristö yrityksille, hän sanoo.

Suhteellisen avoin on myös Malesia, jota pidetään hyvänä tukikohtana Kaakkois-Aasiaan tähtääville yrityksille. Näihin verrattuna esimerkiksi Thaimassa ja Vietnamissa on huomattavasti enemmän kieliongelmia ja tiukempi sääntely-ympäristö.

KUNNIANHIMOINEN SOPIMUS VIETNAMIN KANSSA Versowoodin Valio ei ole kokenut Vietnamia erityisen vaikeaksi maaksi käydä kauppaa.

Hän kiittelee Finpron Wood from Finland -vienninedistämisohjelmaa, jonka yksi kohdemaa on Vietnam.

Ulkoministeriö ja Finpro, jotka ovat osa Team Finland -verkostoa, pyrkivät omalta osaltaan helpottamaan suomalaisten yritysten markkinoillepääsyä ja kasvattamaan kauppaa ja tuotannollisia investointeja. Suurlähetystöjen tarjoamat arvovaltapalvelut ovat usein avuksi maissa, joissa korkean tason verkostot ovat elintärkeitä.

Singaporen ja Vietnamin kanssa aikaansaadut vapaakauppasopimukset näyttävät mallia EU:n tuleviin neuvotteluihin. Kummankaan sopimuksen voimaantulosta ei ole vielä tarkempaa tietoa, mutta Suomessa niihin liittyy paljon odotuksia.

– Toivomme, että sopimusten avulla voidaan parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia kilpailla tasaveroisesti muiden kanssa ASEAN-alueen markkinoilla poistamalla esimerkiksi tulleja ja kaupanesteitä ja avaamalla uusia markkinoillepääsymahdollisuuksia, ulkoministeriön Poikonen sanoo.

Vietnamin kanssa neuvoteltu sopimus on poikkeuksellisen kunnianhimoinen EU:n ja kehittyvän talouden väliseksi sopimukseksi.

Sen myötä poistuvat lähes kaikki tullit, joita Vietnam on pitänyt korkeina muun muassa paperiteollisuuden tuotteissa ja monissa koneissa. Sopimus helpottaa myös EU-maiden yritysten osallistumista Vietnamin julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin.

– Julkiset hankinnat kattavat lähes 40 prosenttia Vietnamin bruttokansantuotteesta.

Sopimus avaa esimerkiksi suurimmissa kaupungeissa Hanoissa ja Ho Chi Minh Cityssä julkisten hankintojen markkinoita myös suomalaisille toimijoille, esimerkiksi sairaalahankkeissa, infrastruktuurihankkeissa ja joidenkin valtion omistamien yritysten hankinnoissa, Poikonen kertoo. ›‹

Tervetuloa yritystilaisuuksiin! ›› Kaakkois-Aasia ja Australia tarjoavat 600 miljoonan ihmisen markkinat suomalaisille yrityksille. Australia on Venäjän kokoinen kasvava markkina ja Singapore ostovoimainen ja nykyaikainen talous. Muut ASEAN-maat ovat kehittyviä talouksia, joiden vuosittainen talouskasvu on huimaa.

Team Finland -verkosto järjestää elokuussa neljä yritystilaisuutta Kaakkois-Aasian ja Australian markkinamahdollisuuksista: 18.8.2017 Helsinki 28.8.2017 Tampere 29.8.2017 Oulu 30.8.2017 Rovaniemi Tilaisuuksissa keskitytään Australian, Filippiinien, Indonesian, Malesian, Myanmarin, Singaporen, Thaimaan ja Vietnamin liiketoimintaympäristöihin ja mahdollisuuksiin. Teemoina ovat terveys ja hyvinvointi, oppiminen ja koulutus sekä energia ja ympäristö. Rovaniemen tilaisuudessa keskustellaan lisäksi Lapin matkailun edistämisestä.

Tule mukaan keskustelemaan suomalaisten suurlähettiläiden, Team Finland -asiantuntijoiden ja kohdemaissa liiketoimintaansa kasvattaneiden yritysten kanssa yrityksesi mahdollisuuksista hyötyä alueen markkinakasvusta!

Australia on tunnettu mutkattomasta liiketoimintaympäristöstään.

Ratkaisut terveys-, hoiva- ja jätehuollon ongelmiin sekä älykkäiden kaupunkien kehittämiseen kiinnostavat.

Filippiinien yli 100 miljoonan hengen väestön keskiluokka kasvaa vauhdilla. Kysyntää on etenkin IT-teollisuuden, terveyssektorin ja ympäristönhallintaongelmien ratkaisuille.

Indonesiassa odotetaan olevan 135 miljoonaa kuluttajaa 2030 mennessä. Maa tarjoaa mahdollisuuksia etenkin energia-, luonnonvara-, infrastruktuuri- ja elintarvikesektoreilla sekä teollisuuden palveluissa, digitaloudessa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa.

Malesia on kilpailukykyinen ja kustannustehokas väylä KaakkoisAasiaan. Maa tarjoa mahdollisuuksia etenkin terveysalalla, cleantechsektorilla, älykkäiden kaupunkien saralla ja koulutusviennissä.

Vietnamissa kasvusykettä rytmittää yli 90 miljoonan nuori, keskiluokkaistuva väestö. Koulutusuudistus, energiaratkaisut ja kaupunkiinfrastruktuuriin panostaminen ovat maan kärkihankkeita. Teknologia-, jätehuolto- ja muut cleantech-ratkaisut kiinnostavat.

Singapore on kehittynyt liiketoimintaympäristö, joka toimii reittinä Aasiaan. Lupaavia mahdollisuuksia on terveydenhuollon, oppimisen sekä kaupungin infrastruktuurin ja palvelujen digitalisoinnissa.

Thaimaan pyrkimys nousta digitaaliseksi innovaatioyhteiskunnaksi tarjoaa yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia mm. cleantechin, ICT:n, infrastuktuurin ja koulutusviennin saroilla.

Myanmarissa on suomalaisyrityksille hyviä mahdollisuuksia mm. biotalous-, cleantech-, digitalisaatio-, terveys-, koulutus- ja kaivossektoreilla. Finprolla on Myanmar-kasvuohjelma, jonka kautta suomalaisyrityksiä tuetaan tehostetusti.

Lisätietoa tilaisuuksista: riku.makela@formin.fi tai petra.yliportimo@formin.fi Lisätietoa maista Markkinoiden mahdollisuudet -palvelusta: www.marketopportunities.fi

nro 2|2017 Kauppapolitiikka

21

Intia harppoo eteenpäin Intiasta tulee vajaassa vuosikymmenessä maailman väkirikkain maa, joka tarjoaa juuri nyt lupaavan kasvupotentiaalin suomalaisille vientiyrityksille.

Intiassa kaivataan suomalaista osaamista usealla eri alueella.

TEKSTI PIA HEIKKILÄ KUVAT ISTOCKPHOTO

I

ntiassa kaikki on hämmästyttävän suurta – kaupungit, välimatkat ja ihmismäärät.

Yhden maan sisälle mahtuu tuhansia eri kieliä ja kulttuureita, satoja eri uskontoja ja 29 osavaltiota. Intian pinta-ala on maailman seitsemänneksi suurin, ja maa on maailman suurin demokratia, jossa asuu 815 miljoonaa äänioikeutettua.

Yli viiden miljoonan ihmisen kaupunkeja on seitsemän, ja pääkaupunki Delhi on 20 miljoonalla asukkaallaan maailman toiseksi suurin kaupunki heti Tokion jälkeen. Intian mittasuhteet ovat valtavat, ja se tarjoaa myös Suomelle lukemattomia vientimahdollisuuksia.

– Mahdollisuuksia on sekä isoille että pienille suomalaisille yrityksille. Kaivosalan osaamista ja satama-automaatiota tarvitaan. Hissiala, autoteollisuuden osat sekä terveysteknologia ovat nousussa, samoin koulutusteknologia, sillä Intia on vaiheessa, jossa se alkaa tehostaa koulutusjärjestelmäänsä. Puhtaan teknologian energiaratkaisut ja aurinkovoima ovat myös alueita, jossa suomalaista osaamista voitaisiin hyödyntää, sanoo Suomen Intiansuurlähettiläs Nina Vaskunlahti.

22

Kauppapolitiikka nro 2|2017

Ilmassa on juuri nyt kaupankäynnin kannalta lupaavia merkkejä. Maailmanpankin tuoreen raportin mukaan Intian bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan 7,2 prosenttia vuonna 2017–18. Intia on tulevaisuuden markkina nuoren väestönsä ansiosta, sillä arviolta puolet maan 1,3 miljardista ihmisestä on alle 29-vuotiaita.

Halpa öljy hyödyttää Intiaa tällä hetkellä, sillä maa tuo noin 80 prosenttia raakaöljyn kotimaisesta kulutuksesta. Lisäksi Intian vaihtotaseen vajeen ennustetaan kutistuvan öljynhinnan laskun ansiosta. Rupia on vahvistunut viime aikoina, ja Intian talouden heikoin kohta eli rankka inflaatiokin näyttää olevan taittumassa.

Talouden makroluvut heijastuvat suoraan yritystasolle. Intiaan sähköverkkoteknologiaa yli kymmenen vuotta toimittaneelle Enstolle maasta on tullut merkittävä kauppakumppani.

– Potentiaali on mittava. Tällä hetkellä Intiaa voi verrata suuriin Euroopan maihin, mutta pitkällä aikavälillä uskoisin, että Intia menee ohi, sanoo Enston Intiasta vastaava myyntijohtaja Olli Tevä.

Delhi Kolkata Mumbai Chennai

INTIA 1. Väkiluku: 1,27 miljardia 2. Bruttokansantuote per capita: 6 700 USD 3. BKT:n kasvu: 7,6 % 4. Työttömyys: 8,4 % Luvut ovat arvioita.

Lähde: CIA World Fact Book

Holi on kevään ja värien juhla, jota juhlitaan riehakkaasti kaikkialla Intiassa, erityisesti maan pohjoisosissa.

nro 2|2017 Kauppapolitiikka

23

Nyky-Intia yllättää länsimaalaisuudellaan, jossa liikemaailman kulttuuri on brittiläistä perua ja kaupankäynti kansainvälistä.

INTIASSA ON TUHANSIA KIELIÄ, SATOJA USKONTOJA JA 29 OSAVALTIOTA.

24

Kauppapolitiikka nro 2|2017

TULEVAISUUDEN MARKKINA Vuonna 1947 tapahtuneen itsenäistymisensä jälkeen Intia yritti noudattaa talouspolitiikassaan jonkinasteista sosialismia, jossa valtio piti yksityisen sektorin, investoijat ja ulkomaankaupan tiiviissä kontrollissa.

Kuvio alkoi muuttua vuodesta 1991 alkaen, jolloin markkinoita avattiin asteittain taloudellisilla uudistuksilla ja vähentämällä valtion kontrollia. Ratkaiseva muutos maailman toiseksi väkirikkaimman talouden avaamiseen ulkomaisille investoijille tapahtui pääministeri Narendra Modin johtaman hindunationalistisen BJP-puolueen hallituksen valtaantulon myötä keväästä 2014. Sen jälkeen on luotu määrätietoiset uudistusohjelmat, joista tunnetuin lienee Make In India -kampanja. Hallituksella on vielä 1,5 vuotta aikaa panostaa maan liiketoimintaympäristön parantamiseen entisestään ennen kuin valmistautuminen kevään 2019 parlamenttivaaleihin käynnistyy.

– Make In India on luonut positiivista mielikuvaa maasta, jossa juuri nyt tapahtuu paljon.

Lisäksi sen myötä on helpotettu lainsäädäntöä, vähennetty kaupanesteitä ja panostettu tietyille sääntelyn osa-alueille, jotka osaltaan ovat puolestaan helpottaneet kaupankäyntiä. Kaikilla näillä toimilla halutaan toivottaa suomalaisetkin yritykset tervetulleeksi, kunhan niillä on maahan skaalautuvia tuotteita, Vaskunlahti sanoo.

Yrityksille kampanja on jo tuonut konkreettisia hyötyjä. Enston mukaan etenkin markkinoiden tarpeet ovat selkeytyneet.

– Ymmärrämme nopeammin asiakkaan ja markkinan tarpeet ja pystymme modifioimaan tuotteet nopeasti. Riittävä osaamiskeskittymä tekee yhtiöstä luotettavan ja uskottavan. Osallistumme nyt alamme standardien kehitykseen Intiassa, Tevä sanoo.

MAINETTAAN PAREMPI YRITYSKULTTUURI Intia kärsi pitkään maineesta maana, jossa byrokratia on uuvuttavaa, lahjonta villiä ja kunnon työvoimaa vaikea löytää. Mutta 2000luvun Intia on mainettaan parempi. Maa yllättää länsimaalaisuudellaan, jossa liikemaailman

Puhtaan teknologian energiaratkaisuilla on kysyntää Intiassa.

kulttuuri on brittiläistä perua ja kaupankäynti hyvinkin kansainvälistä.

Maan hallitus on myöntänyt, että se tarvitsee ulkomaista osaamista vähentääkseen tuontiriippuvuuttaan ja kasvaakseen globaaliksi toimijaksi. Kaupankäyntiä tukevat hallituksen viestit rakentavat uskottavuutta.

– Intian viestit ovat myönteisiä. Se haluaa YK:n turvallisuusneuvoston pysyväksi jäseneksi ja vähentää köyhyyttä ja korruptiota.

Hienoa on myös, että Intia ratifioi ensimmäisten joukossa Pariisin ilmastosopimuksen, mikä kertoo puolestaan siitä, että maa ottaa kestävän kehityksen agendan vakavissaan, Vaskunlahti sanoo.

Juuri parantuneen ilmapiirinsä ansiosta

7.

Intian pinta-ala on maailman seitsemänneksi suurin.

Intia voi yllättää yksinkertaisilla käytännöillään.

– Intiassa on vähemmän sääntelyä kuin Euroopan unionin alueella. Intia on mielestäni Aasian mittakaavassa melko vakaa ja turvallinen maa, Tevä sanoo.

Intiassa toimivat suomalaisyritykset ovat pääosin investointihyödykkeitä toimittavaa teollisuutta, joilla on tarjottavanaan osaamista tämänhetkisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin.

– Myönteistä ovat Intian panostukset ja tavoitteet digitaalisuuden, infrastruktuurin ja energiasektorin kehittämiseen. Myös terveys on yksi maidemme välisen yhteistyön painopisteala, sanoo alivaltiosihteeri Petri Peltonen työja elinkeinoministeriöstä.

nro 2|2017 Kauppapolitiikka

25

Suomalaisuudella on myönteinen vaikutus Intian kaupankäyntiin. Isojen suomalaisyritysten tasoittama tie on osaltaan auttanut rakentamaan siltaa maiden välille.

– Jos iso kansainvälinen suomalaisyritys on saanut Intiassa hyvän maineen, se usein säteilee pienempiinkin, kun etsitään kumppania. Maan imagolla on merkitystä, Vaskunlahti sanoo.

LÄSNÄOLO AVAIN MENESTYKSEEN Intian kanssa voi käydä kauppaa monella eri tavalla, mutta läsnäolo nousee usein tärkeimmäksi työkaluksi.

– Myyntityö ei onnistu etänä Suomesta.

Asiakkaille on näytettävä, että pystyt palvelemaan heitä paikan päällä. Lisäksi kyseessä on luotettavuus ja pitkäaikaisen suhteen luominen, sanoo Steran Business Development Manager Maaria Ajanko.

Stera on toiminut Etelä-Intian Chennaissa vuodesta 2009 ja oppinut matkan varrella, miten Intian yritysmaailmassa navigoidaan.

– Suomalaisessa yrityksessä olisi hyvä olla ainakin aluksi suomalainen johtaja paikan päällä valvomassa, että toiminnoissa implementoidaan omaa yrityskulttuuria ja arvoja, Ajanko sanoo.

ONNISTUMINEN EI TAPAHDU YHDESSÄ KVARTAALISSA. – Kannattaa laittaa johtoon henkilö, joka ymmärtää mitä halutaan ja tuntee intialaiset, heidän vahvuutensa ja missä asioissa he mahdollisesti toimivat eri tavalla.

Kun tytäryhtiön perustaminen tulee ajankohtaiseksi, sen sijainti kannattaa miettiä huolella.

– Eri osavaltioissa verotus sekä poliitikkojen ja viranomaisten tuen taso eroavat toisistaan.

Myös infrastruktuuri ja siihen investoiminen vaihtelee, Ajanko sanoo.

Suomalaisyritykset ovat perinteisesti toimineet Chennain, Mumbain ja Bengalurun sekä Delhin alueella, joissa on länsimainen elinkeinorakenne ja toimiva infrastruktuuri. Paljon mahdollisuuksia on kuitenkin myös muissa Intian lukuisissa osavaltioissa ja kaupungeissa.

Hyderabadista rakennetaan maahan uutta teknologia-alan keskusta, samoin Gujaratin osavaltio tarjoaa investointimyönteisen ilmapiirin.

Tytäryhtiötä on tuettava matkan varrella.

– Yksikköä ei voi perustaa ja olettaa, että se lähtee vetämään itsestään. Resursseja täytyy varata ja niitä täytyy myös valvoa, Ajanko sanoo.

26

Kauppapolitiikka nro 2|2017

Delhi Gujaratin osavaltiossa sijaitseva miljoonakaupunki, joka tunnetaan investointimyönteisestä ilmapiiristään ja jossa on paljon satama­ teollisuutta.

Intian pääkaupunki, jossa asuu yli 20 miljoona ihmistä ja jossa sijaitsevat maan hallinnolliset elimet. Kaupungin kupeeseen rakennetussa satelliittikaupungissa, Gurgaonissa, on toimistot usealla isolla suomalaisyrityksellä.

Surat Mumbai Maan finanssipääkaupunki, jossa sijaitsee useita pankkeja, finanssialan yrityksiä, sekä maan osakepörssi.

Hyderabad Hiljattain luodun Keski-Intiassa sijaitsevan Telangaosavaltion pääkaupunki, josta ollaan rakentamassa maan uutta teknologia-alan keskusta.

Chennai

Bengaluru Toiselta nimeltään Intian Piilaakso. Kaupungissa on paljon teknologia-alan yrityksiä sekä rikas startup-kulttuuri.

Etelä-Intian Tamil Nadussa sijaitseva miljoonakaupunki, jonka liepeillä sijaitsee paljon elektroniikkateollisuutta.

MAKE IT IN FININDIAN WAY Oikeiden kumppanien kanssa, lokalisoidulla tarjoamalla sekä oikeaan kohtaan arvoketjua sijoitetulla markkina-avauksella Intia tarjoaa huikeat onnistumisen mahdollisuudet suomalaisyrityksille.

Noin 150 suomalaisyritystä kokoontui huhtikuussa ulkoministeriön, Finpron, Tekesin, TEM:n ja Intian Suomen-suurlähetystön järjestämään India Day -tapahtumaan kuulemaan tuoreimmat uutiset Intian markkinoilta. Intian Suomen-suurlähettiläs Ashok Kumar Sharma kertoi, ettei Intiassa odoteta taloudellista taantumaa ainakaan 10 vuoteen, ja maalla on todella kunnianhimoisia suunnitelmia muun muassa digitalisaation suhteen. Suurlähettiläs näkee suomalaisyrityksille mahdollisuuksia lähes kaikilla sektoreilla.

Politiikan analyytikko, Focus Indian perustaja Subhash Agrawal korosti Intian kulttuurin ja markkinan monimuotoisuutta. Uudistuksia on tehty valtavasti vuodesta 1991, mutta väestön huikea määrä – 1,3 miljardia – monesti osoittaa heti uudistusten riittämättömyyden.

Nuori ja dynaaminen väestö kuitenkin luo valtavat sisämarkkinat.

Tapahtuman paneelissa muun muassa Comptel, Fortum, Lindström, Kemppi ja Stera Engineering jakoivat kokemuksiaan toimimisesta Intiassa. Yksi merkittävä oppimisen paikka on ollut intialaisten työntekijöiden rekrytoiminen, sitouttaminen ja ohjaaminen.

Tilaisuuden tallenne ja materiaalit: event.finpro.fi/indiaday

Nina Vaskunlahden mukaan apua on saatavilla jo pelkästään suomalaisten tukiverkosta.

– Suomalaiset verkostoituvat ja vaihtavat tietoja ja kontakteja keskenään. Lähetystö järjestää myös tilaisuuksia, joissa yritykset voivat vaihtaa näkemyksiään ja kenttäkokemuksiaan.

Team Finland toimii myös Intiassa.

Onnistuminen Intian kokoisessa maassa ei tapahdu yhdessä kvartaalissa.

– Menestyminen vaatii vuosien pitkäjänteisen työn eli pitää olla riskinottokykyä, joustavuutta ja ketteryyttä sekä monilla aloilla myös hintakilpailukykyä, sanoo TEM:n Petri Peltonen.

100 Intiassa toimii noin sata suomalais­­yritystä.

lyjä sekä pakollisia testaus- ja sertifiointimenettelyjä. Laite- ja tavaravienti Euroopasta kohtaa lukuisia tulleja ja lisensointivaatimuksia, mikä nostaa tuotteiden hintaa. Kaupankäynti edellyttää usein paikallista tuotantoa ja lisensointijärjestelyjä, Peltonen sanoo.

Intian terveys- ja kasvinsuojelumääräykset eivät aina perustu kansainvälisiin standardeihin.

Etenkin elintarvikkeisiin ja maataloustuotteisiin on liittynyt merkintä- ja pakkausongelmia.

Vapaakauppasopimusneuvottelut EU:n ja Intian välillä ovat junnanneet paikallaan jo useamman vuoden.

KORRUPTIO JA KÖYHYYS KASVUN ESTEINÄ Vaikka Intia lupaa paljon, maan toimintailmapiiri saattaa yllättää suomalaisen räikeällä eriarvoisuudellaan. Kasvu ei ole hyödyttänyt kaikkia, vaan se on ollut epätasaista eri sosiaaliluokkien, alueiden, kaupunkien ja maaseudun välillä.

Intia on suurelta osin vielä hyvin köyhä maa, jossa ainakin 300 miljoona ihmistä elää kahdella eurolla päivässä. Maassa on alhainen tulotaso, keskiansio oli viime vuonna noin 5500 dollaria vuodessa.

Vaikka istuva hallitus saakin yritysmaailmalta suitsutusta, on kotimaisen tuotannon tukeminen ja kansallisen itseluottamuksen kasvu Peltosen mukaan toisaalta lisännyt talouden protektionismia.

Yritystoiminnan haasteina ovat edelleen läpinäkyvyyden puute, eikä korruptiokaan ole tuntematonta. Tiukka suhtautuminen korruptioon on kuitenkin onnistuneen liiketoiminnan edellytys, Vaskunlahti muistuttaa.

– Nollatoleranssi on ainoa vaihtoehto. Kannattaa pysyä aina lain oikealla puolella, vaikka asiat kestäisivätkin turhauttavan kauan, Vaskunlahti sanoo.

Intian hallitus on kuitenkin ryhtynyt tositoimiin korruption kitkemiseksi. Dramaattisin niistä oli marraskuussa 2016 tehty seteliuudistus, jossa viranomaiset poistivat kierrosta kaksi suurinta seteliä muutaman tunnin varoitusajalla. Jos setelit halusi tallentaa pankkiin, piti pystyä osoittamaan, mistä ne olivat peräisin.

– Uskon, että hallituksen toimet purevat ainakin pidemmällä aikavälillä, saihan seteliuudistus ihmisiä avaamaan pankkitilejä, ja mustaa rahaa saatiin pois markkinoilta. Uudistusten vaikutus maan BKT:hen oli pelättyä pienempi, Vaskunlahti kertoo.

KAUPPASOPIMUKSET KOMPASTUSKIVENÄ Talousuudistuksistaan huolimatta Intia on suhtautunut kaupan vapauttamiseen länsimaiden kanssa nihkeästi ja panostanut vapaakauppajärjestelyihin muiden Aasian maiden kanssa. Intia on kauppapoliittisten instrumenttien ahkera käyttäjä.

– Talouden eri sektoreilla on määrällisiä rajoituksia, pakollisia tuontilisensointimenette-

Yllä: Mumbai on Intian finanssipääkaupunki, jossa toimii myös moni suomalaisyritys.

Alla: Intian kaivosala tarjoaa paljon mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle.

nro 2|2017 Kauppapolitiikka

27

Etelä-Intiassa sijaitseva Keralan osavaltio on tunnettu muun muassa teeviljelmistään.

Kerala on osa vaurainta Intiaa.

LÄSNÄOLO ON INTIASSA MYYJÄN TÄRKEÄ TYÖKALU.

Intian bilateraalisten investointisuojasopimusten yksipuolinen lakkauttaminen voi luoda uhkakuvia ulkomaisten yritysten investointisuojalle. Suomen ja Intian välinen sopimus päättyy huhtikuussa 2018.

– Suomen kannalta EU:n ja Intian välisen vapaakauppasopimuksen hyödyt olisivat huomattavasti merkittävämmät kuin pelkän investointisuojasopimuksen. Neuvotteluita Intian ja EU:n välillä pyritään onneksi aktivoimaan uudelleen, Peltonen sanoo.

Modin hallitus on pyrkinyt yksinkertaistamaan lupamenettelyjä ja sääntelyä. Merkittävin hallituksen suunnitelmista on Goods and Services Tax (GST) eli Intian koko maan kattava yhtenäinen verojärjestelmä, jolla pyritään virtaviivaistamaan monimutkaista verotusta. Tarkoituksena on luoda Intian laajuiset sisämarkkinat, kun tullit osavaltioiden väliltä poistuvat.

GST:n on suunniteltu astuvan voimaan jo heinäkuun alusta.

INTIAA EI SAA UNOHTAA Intiassa toimii tällä hetkellä noin sata suomalaisyritystä, ja kauppaa maan kanssa käy arviolta toiset satakunta. Vertailun vuoksi Kiinassa toimii noin 400 suomalaista yritystä.

Suomalaisille Intia on jäänyt Kiinan varjoon. Kuitenkin Intiassa odottaa tulevaisuuden potentiaali. Nopean väestönkasvun ansiosta Intia ohittaa Kiinan väkiluvun vuoteen 2025 mennessä ja siitä tulee maailman väkirikkain maa.

28

Kauppapolitiikka nro 2|2017

– Ensin tehtiin kauppaa Neuvostoliiton, sitten Venäjän kanssa, minkä jälkeen mentiin Kiinaan ja muutamaan muuhun maahan, mutta Intia jäi jotenkin pois laskuista. Uskon kuitenkin, että yritysten rahkeet riittävät nyt Intiaankin, Vaskunlahti sanoo.

Liian suuriksi koetut kulttuurierot voivat vieraannuttaa vientiin tähtäävää yritystä.

– Yksi syy voi olla suuri kulttuuriero pohjoisen Euroopan ja Intian välillä. On vaikea ymmärtää asioita, joita Intiassa kokee suomalaisen viitekehyksen kautta. Sitä kautta liian helposti todetaan, ettei sinne kannata mennä, Tevä sanoo.

Suomessa viime vuoden lopulla vierailleen Intian energiaministeri Piyush Goyalin viesti suomalaisille viejille oli selvä: Intia tarvitsee skaalautuvia ratkaisuja. Ministeri muistutti Intian olevan lähivuosina maailman suurin investointikohde.

– Intia ei ole mikään kaatopaikka, jonne voi tuoda vanhanaikaista teknologiaa tai laitteita, mutta kaiken ei myöskään tarvitse olla viimeisintä huutoa, muistuttaa Vaskunlahti.

Intia koetaan Suomessa vieläkin eksoottisena gurujen ja joogien maana, joka on outo ja etäinen, ehkä vähän pelottavakin. Todellisuudessa Intia on maantieteellisesti lähellä, aikaero on pieni, maassa puhutaan laajalti englantia ja se länsimaistuu koko ajan.

– Intia on maa, joka on lähellä ja kaukana, Vaskunlahti summaa. ›‹

Mahdollisuuksien Intia

1

CLEANTECH Intia etsii kuumeisesti skaalautuvia ratkaisuja ympäristöongelmiinsa. Esimerkiksi suomalaisella jätehuolto- ja vesiosaamisella sekä puhtaan energian ratkaisuilla on kysyntää maan miljoonakaupungeissa.

Myös Intian saastunut ilma tarjoaa suomalaisille ilmanpuhdistusalan yrityksille runsaasti mahdollisuuksia.

2

KOULUTUSTEKNOLOGIA Intiassa koulutus on pääosin kaupallista toimintaa. Maassa on hulppeita yksityiskouluja, joilla on käytössä miltei rajattomat budjetit. Silti maassa on myös vähäisin voimavaroin pyöritettäviä valtion kouluja. Oppilaitoksissa tarvitaan etenkin edullisia teknologiaratkaisuja, mutta myös opettajakoulutusta ja pelipohjaisia oppimistuotteita.

3

TERVEYSTEKNOLOGIA Intian terveydenhuolto kaipaa kipeästi modernisointia, ja etenkin harvaan asutuilla seuduilla terveyspalvelut ovat hyvin alkeellisia. Parhaiten toimivat kustannustehokkaat ja maan olosuhteisiin sopeutetut ratkaisut. Toisaalta suomalainen huippuosaaminen myisi hyvin Intian korkealaatuisissa yksityissairaaloissa.

4

Kuvat iStockphoto

HISSITEKNOLOGIA Intia kaupungistuu huimaa vauhtia. Miljoonakaupunkien rakentaminen kiihtyy kansan keskiluokkaistuessa, ja uusiin kerrostaloihin tarvitaan hissejä. Kauppakeskuksien rakentaminen lisääntyy jopa pienimmissä kaupungeissa, ja ostoskeskuksiin puolestaan kaivataan liukuporrastekniikkaa.

nro 2|2017 Kauppapolitiikka

29

Finland University on alkuvaiheessa keskittynyt Kaakkois-Aasiaan. Kysyntää on ollut ympäri maailmaa, viime aikoina erityisesti Etelä-Amerikasta.

30

Kauppapolitiikka nro 2|2017

TEKSTI TARU VIRTANEN KUVAT JARMO WRIGHT/OTAVAMEDIA

Lähes rajaton markkina Suomalainen koulutus on timanttinen tuote. Finland Universityn Pekka T. Saavalaisen missio on houkutella ulkomaiset opiskelijat ja asiakkaat sen äärelle.

K

oulujen kesäloma on koittanut, mutta kaikkina muina vuodenaikoina suomalaiset lapset, nuoret ja opiskelijat saavat nauttia maailmanluokan tuotteesta: suomalaisesta koulutuksesta. Miksi emme tarjoaisi sitä myös muulle maailmalle?

– Tällä hetkellä maailmanlaajuisesti viisi miljoonaa opiskelijaa suorittaa korkeakoulututkinnon kotimaansa ulkopuolella, ja markkina kasvaa hurjaa vauhtia. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa, jonka talous on Suomen kokoinen ja joka on yhtä kaukana kaikkialta, kansainvälisten opiskelijoiden opiskelumaksujen, asumiskustannusten ja oheistoiminnan arvo maalle on jo nyt yli miljardi euroa vuodessa, ja maa tavoittelee yhä enemmän ulkomaisia opiskelijoita, Finland Universityn toimitusjohtaja Pekka T. Saavalainen kertoo.

– Suomella on koulutusviennissä vielä potentiaali lunastamatta. Osaamisemme on terästä, ja oikein johdettuna saamme koulutuksesta Suomelle uuden Nokian, Saavalainen visioi.

YHTEISELLÄ BRÄNDILLÄ JA OSAAMISELLA Finland Universityn toimistolla Helsingin ydinkeskustassa ei vielä lomailla. Kiirettä pitää, sillä käsillä on kolmen suomalaisyliopiston yhteisyrityksen toistaiseksi suurimman hankkeen h-hetki. Suomeen on saapumassa Saudi-Arabiasta 120 opettajaa, jotka puolen vuoden aikana osallistuvat suomalaiseen luokkaopetukseen havainnoiden opetusmenetelmiä ja -käytäntöjä ja poimien niitä omiin kouluihinsa.

– Finland University on toiminut operatiivisesti vuodesta 2014, ja nyt alamme lunastaa lupauksia, Saavalainen kertoo.

Finland Universityn omistavat yhdessä kolme yliopistoa: Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot, jotka edustavat 30 prosenttia Suomen yliopistokapasiteetista. Perinteisesti yliopistot toimivat hyvin

itsenäisesti ja kokevat toisensa kilpailijoiksi, joten yliopistojen yhteinen kattobrändi on maailmallakin ainutlaatuinen.

Finland Universityn taustalla on ajatus yhdistää voimat suuren kansainvälisen ponnistuksen edessä, jossa suomalainen, korkeatasoinen ja tasalaatuinen yliopisto-opetus vastaa kasvavaan globaaliin kysyntään. Samalla kehitetään osakasyliopistoille uusia tulonlähteitä sekä vahvistetaan akateemista työllisyyttä.

Yksi tulonlähteistä on tänä syksynä käyttöön otettavat lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta uusilta opiskelijoilta. Se tarkoittaa, että maksukykyisiä ja -haluisia ulkomaisia opiskelijoita on etsittävä ja houkuteltava entistä tehokkaammin.

– Osakasyliopistot tekivät järkevän ratkaisun yhdistämällä voimavaransa ja perustamalla osaamiskeskittymän hoitamaan koulutuksen kansainvälistymistä ja kansainvälistä markkinointia. Yksittäisellä yliopistolla resurssit ja osaaminen eivät millään riitä, mutta yhteisillä resursseilla kasvumahdollisuudet ovat lähes rajattomat, Saavalainen kuvailee.

– Omistajat ovat esittäneet kutsun myös muille suomalaisyliopistoille. Mukaan saa tulla, ja kiinnostusta on ollutkin.

Saavalainen vertaa koulutusalan kehitystä valmistavaan teollisuuteen, jonka kansainvälistyminen tapahtui 50–60 vuotta sitten. Tuotteen houkuttelevuus kotimarkkinoiden ulkopuolella on mietittävä kokonaan uudelleen.

– Palveluvienti on tätä päivää. Se kasvaa ja skaa­ lautuu huikeasti, kuten peliala on osoittanut.

KAAKKOIS-AASIASTA ETELÄ-AMERIKKAAN Finland Universityn kolmesta liiketoiminta-alueesta suurin on vauhdilla liikkeelle lähtenyt tilauskoulutus.

Se tarkoittaa erilaisten instituutioiden, kuten ministeriöiden, säätiöiden ja yritysten, tarpeisiin suunnitel-

nro 2|2017 Kauppapolitiikka

31

tuja tutkintoon johtavia koulutuksia tai ammatillista täydennyskoulutusta.

Lippulaivana on toiminut opettajakoulutus, jonka lisäksi keskitytään perustajayliopistojen muihin kärkitarjoamiin: terveystieteisiin ja biolääketieteeseen, metsätieteisiin ja biotalouteen, julkishallinnon uudistamiseen sekä ICT:hen. Finland University vastaa markkinoinnista, myynnistä ja sopimuksista, tiedekunnat tarjousten sisällöstä ja koulutusten toteutuksesta.

Tilauskoulutuksessa toteutuu Finland Universityn perusfilosofia, yhteissuunnittelu.

– Tuotteistaminen olisi järkevää, mutta vakiotuote ei aina auta ratkaisemaan kohdemaiden ongelmia. Toiminnassamme onkin vahva kehitysfilosofia: tilauskoulutushankkeet suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa vastaamaan asiakkaan tarpeeseen. Tavoitteena on kasata osaamista kohdemaahan ja rakentaa pitkäjänteistä yhteistoimintaa maan ja osakasyliopistojemme välille, Saavalainen kiteyttää.

Maantieteellinen fokus on nopean talouskasvun Kaakkois-Aasiassa, erityisesti Indonesiassa, Thaimaassa ja Vietnamissa, joissa on huutava tarve korkeakoulutetulle väestölle. Merkittäviä hankkeita tältä alueelta on jo toteutunut.

– Virstanpylväänä voisi mainita juuri päättyneen 30-henkisen indonesialaisen opettajaryhmän maisterikoulutuksen. Opetus tapahtui Acehissa, ja viimeisen kuukauden ryhmä vietti Tampereella tutustuen suomalaisiin kouluihin.

Eräässä thaimaalaisessa yliopistossa olemme kouluttaneet 120 luennoitsijaa, jotka puolestaan paikallisina kouluttajina vievät koulu-

Yksittäisen yliopiston resurssit eivät riitä.

Yhdessä mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. tusta eteenpäin. Myös tilauskoulutuksilla on skaa­lautumismahdollisuuksia.

– Myös muualta maailmasta on tullut kysyntää. Olemme kouluttaneet sairaalajohtoa Kiinassa ja opettajia Omanissa. Parhaillaan kaksi namibialaista opettajaryhmää suorittaa tutkintoja Joensuussa ja Raumalla. Päänavaus on tehty myös Brasiliaan, jossa starttaa Thaimaan-hankkeen kaltainen ohjelma elokuussa, Saavalainen kertoo.

Finland University vie maailmalle yksinoikeudella myös KiVaa, kiusaamisen vastaista ohjelmaa kouluihin. Viisivuotinen ohjelma on myyty jo 16 maahan, ja tällä hetkellä kysyntää on erityisesti Etelä-Amerikassa.

– KiVa on niin hieno ohjelma, että se myy lähes itse itseään. Voi olla, että Etelä-Ameri-

32

Kauppapolitiikka nro 2|2017

Pekka T. Saavalainen käy itse säännöllisesti suomalaiskouluissa seuraamassa opetusta.

kan kova kysyntä siirtää jatkossa painopistettämme sinne.

SUOMI-BRÄNDI AVAA OVET Kolmas liiketoiminta-alue on osakasyliopistojen kansainvälisten maisteriohjelmien markkinointi. Suomeen tuleville opiskelijoille on tarjolla lähes sata englanninkielistä ohjelmaa.

Kohdemarkkinana on ensi vaiheessa Kaakkois-Aasia, ja sen jälkeen Venäjä ja Kiina.

– Näihin on kehittynyt dynaaminen ja varakas keskiluokka, joilla on halua ja varaa kouluttaa lapsiaan. Tähtäämme tarkasti valittuihin kaupunkeihin, jotka tunnemme ja joissa yliopistomme ovat tehneet aiempaa yhteistyötä.

Käytämme pääasiassa digimarkkinointia, jota täydennetään osallistumalla valikoiduille koulutusmessuille, Saavalainen kertoo.

Haasteena on erottautuminen. Tässä auttaa osaltaan Suomen maabrändi ja kärkisijat kansainvälisissä vertailuissa sekä maineemme perusopetuksen huippumaana. Finland University houkuttelee yliopisto-opiskelijoita konseptilla qualified for life – Suomesta he saavat huippuvalmiudet elämään.

– Nimi on paras käyntikorttimme: Finland University avaa kaikki ovet. Väitän, että olemme valituilla markkinoilla tunnetuin suomalainen koulutusbrändi.

Tutkintoviennin markkinajohtajia ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Australia ja UusiSeelanti. Niihin lähtee suurin osa esimerkiksi niistä yli miljoonasta opiskelijasta, jotka suuntaavat Aasiasta ulkomaille vuosittain.

– Suomeen tulee tällä hetkellä vuosittain vain tuhansia tutkinto-opiskelijoita EU/ETAalueen ulkopuolelta. Markkinan kannalta

100 000­­kansainvälistä opiskelijaa suomalaisiin yliopistoihin olisi saavutettava tavoite.

Tämä vaatii, että opiskelijan kokonaisvaltainen asiakaskokemus hiotaan saumattomaksi aina mielenkiinnon heräämisestä valmistumiseen asti.

YKSI SUOMEN UUSISTA AVAUKSISTA Pekka T. Saavalaisen ura on kulkenut koulutusalan, kansainvälisen järjestötyön ja konsultoinnin polkuja. Kun tehtävää tarjottiin, potentiaali ja missio herättivät kiinnostuksen, ja Saavalainen otti Finland Universityn vetovastuun vuoden 2016 alussa.

– Finland University tekee aidosti hyvää kaikille osapuolille – asiakkaille, kohdemaille ja omistajille. Koulutusvienti tulee näin merkittävästi vahvistamaan ja uudistamaan osakasyliopistojen toimintaa ja taloutta.

Kasvu näyttää terveeltä. Yritys on joka toimintavuotenaan tuplannut liikevaihtonsa, ja Saavalainen uskoo trendin jatkuvan.

Saavalainen käy itse säännöllisesti tutustumassa suomalaiskoulujen opetukseen. Hän seuraa oppimistilanteita, tiimityötä, ongelmanratkaisua, oppilaiden keskittymistä, itseilmaisua ja viestintää oppilaiden kesken ja opetushenkilökunnan välillä. Kokemuksia hän kuvaa huikeiksi.

– Se on kuin ihannemaailma! Ei ihme, että Suomen kouluissa vierailevat delegaatiot menevät kokemuksesta aivan sekaisin. Uskon, että käsissämme on yksi Suomen uusista avauk­sista. Jos osa hankkeista, joista parhaillaan neuvottelemme, toteutuu, tiedossa on töitä suomalaiselle opetussektorille vuosikymmeniksi. ›‹

Peli vie ulos luokasta

S

uomalaista koulutusta vievät maailmalle myös lukui­ sat startupit, joista moni yhdistää pedagogiikkaa ja teknologiaa. Yksi maailmalle ponnistaneista digistart­ upeista on seppo, selainpohjainen alusta, jolla kuka tahansa voi luoda oppimispelejä.

Neljässä vuodessa seppo-pelejä on luonut lähes­­ 6 000 opettajaa ja niitä on pelannut noin 100 000 oppilasta yli 20 maassa. Tavoite on selvä: saavuttaa paikka maailman tunne­ tuimpana alustana peleille, joissa oppiminen viedään luokan ulko­ puolelle.

– Opetuksen digitalisoituessa tarjoamme opettajille toimivan ja hauskan tavan hyödyntää teknologiaa oppimisessa. Koulun piha, museo tai mikä tahansa ympäristö muuttuu pelin avulla innosta­ vaksi kokemukseksi, toimitusjohtaja Riku Alkio kertoo.

Pelejä pelataan tiimissä. Opettaja ohjaa peliä reaaliajassa, ja oppilaat lähettävät tehtävät paikan päältä vaikkapa tekstinä, kuvina tai videoina. Alusta toimii yhtä lailla eri kulttuureissa. Pisimmälle seppo on ehtinyt Arabiemiraateissa ja Qatarissa, ja toimintaa käyn­ nistetään myös Hollannissa, Brasiliassa ja Hong Kongissa.

– Yksi merkittävimmistä referensseistämme on maailman suu­ rin yksityiskouluketju GEMS Education, jonka kanssa teimme yhteistyösopimuksen viime vuoden lopulla, Alkio kertoo.

– Kotimaassa olemme innoissamme Opetushallituksen Ihan pihalla! -hankkeesta, jossa koululaiset syöttävät maastosta ympä­ ristöhavaintonsa seppoa hyödyntäen Suomen ympäristökeskuksen tietokantoihin.

Tavoitteena on olla maailman tunnetuin alusta peleille, joissa oppiminen tapahtuu luokan ulkopuolella.

Alkio on iloinen viime vuosien positiivisesta vireestä koulutus­ alan startupien kesken. Myös viime vuonna aloittanut koulutus­ alan yrityskiihdyttämö xEdu on tehnyt hyvää työtä ekosysteemin eteen.

– Yhteistyö ja resurssien yhdistäminen on tärkeää, sillä koulu­ tusalalla alkuvaiheen rahoitus on tiukassa. ›‹ Lue lisää: seppo.io

nro 2|2017 Kauppapolitiikka

33

PAULA PARVIAINEN suurlähettiläs Singapore

KUVAT MARICA SALOKANGAS JA ISTOCKPHOTO

Singapore on aina pitänyt Suomea eräänlaisena esikuvana. Maita yhdistää samankokoinen väestömäärä sekä usko koulutuksen, innovaatioiden ja pragmaattisten ratkaisujen voimaan.

Mattilan matkassa Ageing Asian -illallisella jaettiin ”seniorihuollon Oscarit” yrityksille hyvistä ratkaisuista vanhustenhoidon ja elämänlaadun parantamiseksi. Suomesta palkittiin kokkolalainen HUR Solutions, joka on saanut Singaporen markkinat hyvin haltuunsa pneumaattisesti toimivilla älykkäillä kuntosalilaitteilla.

Suomi 100 -juhlavuosi antaa mainion mahdollisuuden rakentaa vahvempia siltoja Singaporen kanssa.

Maillamme on samankaltaisia haasteita – esimerkiksi ikääntyvä väestö ja sen tuomat yhteiskunnalliset muutostarpeet – ja mahdollisuuksia. Vuosittain Singaporessa järjestetään innovaatiofoorumi Ageing Asia. Suomi oli huhtikuun tapahtumassa partnerimaana, ja Finpron Finlandcare kokosi 11 yritystä, jotka osallistuivat tapahtumaan Suomi 100 -paviljongissa. Yritysdelegaatiota johti sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

34

Kauppapolitiikka nro 2|2017

Nightingalen Teemu Suna oli jo toista kertaa Singaporessa lyhyen ajan sisällä. ”Odotamme konkreettisia tuloksia hyvistä asiakas- ja sijoittajatapaamisista. Singaporen markkina on dynaaminen ja otollinen ympäristö terveydenhuollon huipputeknologian levittämiselle. Odotamme Singaporen toimivan meille porttina myös muihin Aasian maihin”, Suna kertoo.

SINGAPORE Pääkaupunki Singapore City 1°17.583 N 103°51.333 E Asukkaita 5 469 700 Asukastiheys 7 540 / km2

Singapore on noin Ahvenanmaan kokoinen saari, jossa on Suomen verran asukkaita. Maa toimii ASEAN-alueen liiketoiminnan keskuksena.

Singaporen liiketoimintaympäristö on varsin länsimainen, mikä helpottaa sinne etabloitumista.

Vienninedistämisessä kaikki keinot ovat sallittuja, kuten Suomi 100 Singapore -seminaarissa nähtiin.

Yhdessä Team Finland -verkoston kanssa järjestetyn seminaarin teemana oli ”Kuinka elää aktiivista ja tervettä elämää satavuotiaaksi?”

Singaporessa toimii jo 140 suomalaista tai suomalais­omisteista yritystä. Vierailulla mukana olivat suomalais­yritykset Mediconsult, Eksote, Videovisit, Solutos, Abloy, Ainovia, Paras Biopharmaceuticals, Nightingale, SE Innovations, David Health Solutions ja Ecosir.

Ageing Asia ja siihen liittyvä Suomi 100 -seminaari olivat yksi ankkuritapahtuma Suomi 100 Singapore -juhlavuosiohjelmassa. Seminaarissa Finpron Jukka Salo kertoi suomalaisesta osaamisesta. Suomalaisille terveydenhuollon ratkaisuille on paljon kysyntää Singaporessa ja laajemminkin Aasiassa.

Aasiassa bisnestä tehdään vasta tutustumisen jälkeen, joten seminaareissakin on ensiarvoisen tärkeää jättää aikaa myös verkostoitumiselle ja vapaalle keskustelulle.

Singaporen sisäiset markkinat ovat melko pienet, mutta maa houkuttelee yrityksiä testaamaan ja lokalisoimaan tuotteensa Aasian markkinoille tarjoamalla yhteistyökumppaneita, rahoitusta sekä Aasian markkinoiden tuntemusta.

Singaporessa ruoka on keskeisellä sijalla kaikessa kanssakäymisessä. Seminaarivieraille tarjotut lohikeitto, lihapullat ja vispipuuro tekivät kauppansa.

nro 2|2017 Kauppapolitiikka

35

TEKSTI RIIKKA HARJU KUVA ROOPE PERMANTO/OTAVAMEDIA

Lisätietoa Astana Expo 2017:sta: expo2017astana.com expo2017.fi

Tervetuloa Astanaan!

Vuoden 2017 maailmannäyttely järjestetään Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa. Näyttely avautuu 10. kesäkuuta ja on auki syyskuun 10. päivään asti.

Suomi osallistuu näyttelyyn omalla paviljongillaan ainoana Pohjoismaana.

Severi Keinälä toimii Suomen paviljongin pääkomissaarina.

Kuinka Suomen matka kohti Astanan maailmannäyttelyä on sujunut?

Minkälaisia mahdollisuuksia Kazakstanin ja KeskiAasian markkinat tarjoavat suomalaisyrityksille?

Päätös lähteä näyttelyyn mukaan tehtiin vuosi sitten toukokuussa. Varsinainen toteutus aloitettiin viime vuoden elokuussa. Meillä on ollut siis kymmenen tiivistahtista kuukautta aikaa valmistella näyttelyä. Expo-alueen rakentaminen ja viimeistely on kestänyt aivan näihin päiviin asti.

Suomen näyttelyn teema on Sharing pure energy. Energia on myös koko maailmannäyttelyn pääteema. Tarkoituksenamme on esitellä Suomen maakuvaa kokonaisuudessaan ja erityisesti energiaosaamistamme. Ensisijainen tavoitteemme on edistää suomalaisyritysten kansainvälistymistä Keski-Aasian alueelle.

Suomen paviljongissa on mukana 70 yritystä, mihin olemme erittäin tyytyväisiä. Isku, Tikkurila ja BusinessOulu ovat avainkumppaneitamme, jotka osallistuvat merkittävästi hankkeen rahoitukseen. Pienemmällä panostuksella mukana on lukuisia muita, enimmäkseen pk-yrityksiä. Esimerkiksi koulutusalan yrityksiä on mukana klusterina.

Kazakstanissa on kyse yhdistelmästä kaupallisia intressejä ja maidemme hyviä suhteita. Olemme molemmat Kazakstanin kanssa Venäjän rajanaapureita, ja siltä pohjalta intressimme ovat samankaltaiset. Kaupallista potentiaalia puolestaan syntyy öljyja kaasutuloista, joita Kazakstan käyttää maan modernisointiin ja kehittämiseen.

Keski-Aasia on suomalaisten maailmankartalla vielä valkoinen läikkä, jota ei tunneta. Maassa olisi huomattavaa kysyntää infrastruktuuriteknologian toimittajille.

Vaikka Kazakstan on öljymaa, sillä on vahva halu viedä maata ei-öljypohjaiseen energiamaailmaan. Se avaa meille mahdollisuuksia toimivan infrastruktuurin rakentamisessa ja eri vaiheissa energiantuotantoa.

Myös vesi on tältä kannalta merkittävä elementti: vedenjakelu, -käsittely ja koko kiertokulku. Lisäksi koulutusalalla on paljon mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Siihen liittyvät myös koulujen fyysiset ympäristöt, kuten rakennukset ja huonekalut.

Suomalaisyritykset voivat kasvattaa liiketoimintaansa myös muilla aloilla, kuten maatalouden koneissa ja laitteissa, logistiikassa ja puutalorakentamisessa.

Miten näet näyttelyn hyödyn vienninedistämisen näkökulmasta pidemmällä tähtäimellä?

Merkittävin hyöty on Suomen ja suomalaisen yritystoiminnan profiilin nosto näillä markkinoilla. Poissaolo näyttelystä olisi haitannut suomalaisyritysten liiketoimintaa Kazakstanissa. Olemme Pohjoismaista se, joka tällä hetkellä käy eniten kauppaa kazakstanilaisten kanssa.

Teemme työtä, jotta suomalainen osaaminen, laatu ja design pääsisivät paremmin esille. Tämän lisäksi tulee se hyöty, mitä yksittäiset yritykset saavat luoduista yhteyksistä pidemmällä tähtäimellä. Mahdollistamme yrityksille alustan, kehykset ja raamit, joita yritykset voivat hyödyntää oman liiketoimintansa kehittämisessä ja markkinoinnissa alueelle.

Toimimme Finpron kautta, yhteistyössä työ- ja elinkeino­ ministeriön ja ulkoministeriön kanssa, osana Team Finland -verkostoa. Kyseessä on projekti, joka päättyy näyttelyn päättyessä, mutta kaikki tieto ja kontaktit, joita olemme yhdessä luoneet, jäävät elämään Finpron ja Suomen suurlähetystön päivittäisessä työssä. Suomalaisten yritysten tukemista niiden liiketoiminnan kehittämisessä Keski-Aasian markkinoille jatketaan edelleen.

36

Kauppapolitiikka nro 2|2017

Millainen kokemus on järjestää isoa maailmannäyttelyä?

Olen koko ikäni toiminut yritysten kansainvälistymisen parissa, niin yrityksissä, EK:ssa kuin teollisuusneuvoksena työja elinkeinoministeriössä. Shanghain maailmannäyttelyssä olin mukana ohjausryhmässä. Yllätykset, joita on tullut eteen, ovat liittyneet enemmänkin Kazakstaniin ja sen kulttuuriin. Logistiikan haasteet ovat aiheuttaneet viivästymisiä. Toisaalta olen positiivisesti yllättynyt paikallisista rakentajista, jotka ovat todella ammattitaitoisia ja nopeita vaativissa olosuhteissa. Korruptio on toki myös yksi haaste, mutta Suomella on siihen nollatoleranssi.

Avajaiset ovat ylihuomenna. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Toivotamme kaikki yritykset tervetulleeksi hyödyntämään Suomen paviljonkia kesän aikana. Meihin voi olla yhteydessä syksyyn asti, ja voimme yhdessä miettiä, minkälainen tilaisuus kullekin yritykselle voitaisiin paviljongin tiloissa järjestää. Aina on mahdollista tulla kokeilemaan ja katsomaan, miltä KeskiAasian markkinat vaikuttavat juuri teidän alallanne! ›‹

Commissioner General SEVERI KEINÄLÄ Finland at Astana 2017

nro 2|2017 Kauppapolitiikka

37

”Laatuun kannattaa panostaa, sillä Ruotsissa vaatimustaso on usein hieman korkeampi kuin Suomessa.”

KJELL SKOGLUND toimitusjohtaja, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari

Kymmenen miljoonan markkina lahden toisella puolella

kolumni

K

38

ansainvälisille markkinoille tähtäävien suomalaisyritysten kannattaa ottaa tavoitteekseen jalansijan valtaaminen Ruotsista.

Maan talouskasvu on pitkään kuulunut Euroopan kärkikastiin, ja vahva kotimainen kysyntä takaa kysynnän laadukkaille tuotteille ja palveluille.

Ruotsi on tänä päivänä selkeästi suurempi markkina kuin Suomi ja muut Pohjoismaat. Maan väkiluku on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosikymmenien aikana, varsinkin voimakkaan maahanmuuton takia. Ruotsin asukasluku ylitti tammikuussa 2017 ensimmäisen kerran kymmenen miljoonan rajan.

Usein kuulee sanottavan, että yritys, joka pärjää Ruotsin markkinoilla, pärjää myös muualla. Tämä väittämä pitää paikkansa, varsinkin jos muistaa ottaa tärkeimmät asiat huomioon etukäteen.

Toinen usein toistettu kommentti on, että Ruotsi aina nousee lamasta ja notkahduksista nopeammin kuin esimerkiksi Suomi. Myös tämä vaikuttaisi pitävän paikkansa. Länsinaapuri on finanssikriisin aiheuttaman romahduksen jälkeen nauttinut pitkään jatkuneesta vahvasta talouskasvusta, jota varsinkin kotimainen kulutus on pitänyt yllä. Itse yritämme ottaa kaiken ilon siitä, että ensimmäiset kasvun merkit alkavat näkyä tilastoissa.

Suomalaisille laadukkaille tuotteille ja palveluille löytyy siis kysyntää naapurimaamme markkinoilla. Juuri laatuun kannattaa panostaa, sillä vaatimustaso on usein hieman korkeampi kuin Suomessa. Samalla kannattaa hioa myyntiargumentit kuntoon. Kilpailu Ruotsin markkinoilla on kovaa, ja ruotsalaiset ovat itse loistavia myyjiä ja markkinoijia. Apua saa muun muassa Team Finland -verkoston kautta.

Kauppapolitiikka nro 2|2017

Tukholmassa ja suurimmissa kaupungeissa pärjää englannilla. Ruotsin kielen taidosta on hyötyä varsinkin Pohjois-Ruotsissa, missä on suuria teollisuuslaitoksia ja kaivosteollisuutta. Yksi Pohjoismaiden suurimmista hankkeista on koko Kiirunan keskustan siirtäminen muutamalla kilometrillä kaivostoiminnan takia. Vastaava hanke on menossa Jällivaarassa, missä suuri osa kaupungin asunnoista ja julkisista rakennuksista siirretään uuteen keskustaan. Varsinkin Pohjois-Suomessa toimivien yritysten kannattaa osallistua myös julkisten hankkeiden tarjouskilpailuihin.

Yritykset ovat nähneet pohjoismaisen yhteistyön ja yhteisen markkinan merkityksen ja edenneet valtioita ja poliittisia päättäjiä nopeammin. Pohjoismaiden välillä on vielä yllättävän monta hallinnollista estettä, jotka hankaloittavat kansalaisten ja yritysten toimintaa ja liikkumista rajojen yli. Pohjoismaat olivat edelläkävijöitä alueellisessa integraatiossa 50 vuotta sitten, kun pohjoismainen passiunioni perustettiin. Sen jälkeen suuri osa aloitteista on valunut hiekkaan ja byrokratia kasvanut.

Tekemistä siis riittää. Standardeja ja lainsäädäntöä olisi syytä yhtenäistää, jotta maiden väliset synergiat tulisivat täyteen hyötyynsä. On selvää, miksi Pohjoismaiden välillä olevia hallinnollisia rajaesteitä kannattaa raivata juuri nyt. Vapaakauppa on vastatuulessa uuden protektionismin aikakaudella, ja EU:n integraatio joutuu pakolliselle erätauolle Brexitin takia.

Ruotsin talous kasvoi viime vuonna noin kolme prosenttia, ja sama vauhti näyttää jatkuvan myös tänä vuonna. Hyvin pärjäävä naapuri on Suomelle mitä erinomaisin asia, ja suomalaisten yritysten kannattaa ottaa kaikki hyöty irti Ruotsissa tarjolla olevista mahdollisuuksista. Ruotsista hankitun kokemuksen avulla on helpompi ponnistaa globaaleille markkinoille. ›‹

Ajassa

Mitä mahdollisuuksia kansainväliset markkinat tarjoavat suomalaisille yrityksille?

Lue alaasi koskevat uusimmat tiedot eri markkinoilta:

marketopportunities.fi Suomen edustustot maailmalla seuraavat Suomen ja suomalaisten yritysten kannalta keskeisiä talouden tapahtumia, markkinoita ja muutosprosesseja.

Raportit ovat osa Team Finlandin Markkinoiden mahdollisuudet -palvelua.

TIMO VUORI:

Yliopistot yhdessä maailmalle

Uusi WTOsopimus sujuvoittaa kauppaa

Pk-yrityksillä ei ole koskaan ollut näin hyvää mahdollisuutta tehdä kauppaa.

KauppapolitiiKKa nro 2 | 2017

kansainvälisen kaupan aikakausleHTi | @kauppapol

Anna palautetta lehdestä ja voita Pauligin kahvikone!

Tilaa maksuton lehti kauppapolitiikka.fi/tilaus

INTIA UUDISTUU Maa tarjoaa juuri nyt hengästyttävän paljon mahdollisuuksia.

Lehden jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua.

Mitä pidät Kauppapolitiikka-lehdestä?

Mitä voisimme tehdä paremmin? Vastaa uudistuneeseen lukijakyselyyn osoitteessa www.lukijakysely.fi/kauppapolitiikka Vastanneiden kesken arvotaan Paulig Cupsolo ByME -laite ja juomakapseleita.

Onnea arvontaan!

Kyselyyn voivat osallistua kaikki Otavamedia OMAn tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden.

Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kesä–syyskaudella 2017. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet.

Palkinto arvotaan 20.12.2017. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

nro 2|2017 Kauppapolitiikka

39

Seuraava ti litiikka-leh Kauppapo .10.2017 ilmestyy 5