Kauppapolitiikka 2/2016

BRUCE ORECK:

Käsityö on venealan valtti

Kuuba kaasuttaa jarru päällä

Maahanmuuttajat ovat tehneet taloudesta elinvoimaisen esimerkiksi Amerikassa.

KAUPPAPOLITIIKKA nro 2 | 2016

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI | @kauppapol

RAPAKON TAA Digitalisaatio vie meitä yhä lähemmäs Amerikoita.

Miten pysyä kehityksen vauhdissa?

Tilaa ilmainen lehti kauppapolitiikka.fi/t ilaus

›› Team Finland -matkojen pihvi

›› Koulutus lyö läpi Argentiinassa

Eurooppalaiset törmäsivät kuubalaisiin sikareihin jo Kristoffer Kolumbuksen löytöretkillä 1400-luvulla. Tupakka kuuluu edelleen Kuuban merkittävimpiin vientituotteisiin.

2

Kauppapolitiikka nro 2|2016

SAANA HALINEN

Paperitehtaan tilalla on nyt Googlen datakeskus.

päätoimittaja

S

umman paperitehdas rakennettiin 1950-luvun alkupuolella. Sen ympärille kasvoi kokonainen kylä ja työllisyysvaikutukset olivat laajat.

Ei ollut harvinaista, että monen luokkakaverini perheessä molemmat vanhemmat olivat tehtaalla töissä. Tehtaalle haettiin kesätöihin ja siinä usein onnistuttiin. Kun sinne oli kerran päässyt, työpaikkaa saattoi pitää jokseenkin varmana. Pystyi ostamaan talon, auton ja kesämökinkin.

Paperiteollisuuden vaikeudet olivat tiedossa, mutta Summan tehtaan lopettamispäätös kahdeksan vuotta sitten tuli silti työntekijöille yllätyksenä. Asuntolainat oli mitoitettu varman työpaikan varaan. Kokonainen elämäntyö tehtaan palveluksessa pyyhittiin pois. Syntyi pienyrityksiä, kun työpaikkansa menettäneet lähtivät luomaan uutta, mutta syntyi myös katkeruutta. Oppikirjamaisempaa esimerkkiä rakennemuutoksesta saa hakea: paperitehtaan tilalla on Summassa nyt Googlen datakeskus. Se työllistää vähemmän kuin edeltäjänsä, mutta työllistää kuitenkin.

Perinteisten teollisuustyöpaikkojen häviäminen on keskeinen teema myös Yhdysvaltojen presidentinvaalikamppailussa. Keskustelusta saa helposti sellaisen kuvan, että työpaikkoja olisi Atlantin takana aikaisempaa vähemmän, kun tilanne on todellisuudessa päinvastainen. Uusia työpaikkoja syntyy nopeammin kuin vanhoja häviää. World Economic Forum on arvioinut, että digitalisaatio on lisännyt työpaikkoja 1,8 prosentilla. Uudet työpaikat ja työttömät eivät vain helposti kohtaa, ja tulilinjalle ovat joutuneet niin vapaakauppa kuin maahanmuuttajatkin.

Siinä missä nuorten (miesten) ahdinko ja näköalattomuus ovat hedelmällinen maaperä terrorismille Lähi-idässä, rakennemuutoksen aiheuttama työttömyys lännessä on myös omiaan ruokkimaan ääriasenteita. Tästä syntyy helposti noidankehä, jossa kaikki häviävät.

Haminan ja Kotkan siluettia hallitsivat ennen tehtaiden savua tupruttavat piiput. Eivät ne täysin ole kadonneet, mutta nyt tilan ovat vallanneet veistokselliset tuulivoimalat. Rakennemuutoksessa on myös mahdollisuus. ›‹

pääkirjoitus

Soi rakennemuutoksen blues

nro 2|2016 Kauppapolitiikka

3

sisältö

›› LUE LISÄÄ www.kauppapolitiikka.fi facebook.com/kauppapolitiikka twitter.com/kauppapol

14 ”Näyttää siltä, että republikaanipuolueessa on tapahtunut hullujen ihmisten vallankaappaus.”

18

4

BRUCE ORECK

Kauppapolitiikka nro 2|2016

nro 2 | 2016

3

Pääkirjoitus

6

Kovaa faktaa

Mistä on Team Finland -matkat tehty?

9 Anttonen

Missä EU, siellä mahdollisuus

10 Lyhyesti 14

VIP-vieras

Luovuus ja koulutus ovat Bruce Oreckille tärkeitä sanoja.

18

Sääntely jäi digijunan kyydistä

Digitalisoituminen pöyhii vientimarkkinoita, mutta pysyvätkö sopimukset perässä.

22

Yksi jalka kaasulla, toinen jarrulla

Kuuba tasapainoilee uudistusten ja vanhan vallan välillä.

30

28

KAUPPAPOLITIIKKA JULKAISIJA Ulkoasiainministeriö PÄÄTOIMITTAJA Saana Halinen puh. 0295 351 782 saana.halinen@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Ossi Seppälä puh. 0295 351 855 ossi.seppala@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Ilkka Saarinen (pj.), UM Matti Anttonen, UM Saana Halinen, UM Kari Hietanen, Wärtsilä Simo Karetie, EK Severi Keinälä, TEM Jouni Mölsä, UM Petra Theman, UM Outi Torniainen, Finpro

”Sosialismi yhdistettynä kahden valuutan järjestelmään ja mikroyrittäjyyteen tekee talouden numeroista epätarkkoja.”

MIKA RUOTSALAINEN

34

nro 2 | 2016

TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO Otavamedia OMA Oy

30

Vienti venhettä kuljettaa

ILMOITUKSET omailmoitukset.otavamedia.fi

Finn-Marinin innovaatiot tähtäävät huippulaatuun.

34

Kentän ääni

Argentiinassa maatalous on kunnossa.

36

Lue

37

Kolumni

PAPERI

Eettinen liiketoiminta kannattaa

UPM Fine 90/170g/m2

38

Ajassa

39

Q&A

Kippis tarinoille

TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET www.kauppapolitiikka.fi/tilaus PAINOPAIKKA Newprint PAINOS 12 050 kpl

Irtonumero 9 €

441 760

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 38 ja voit voittaa Pelago-polkupyörän!

nro 2|2016 Kauppapolitiikka

5

Bisneslaiva on lastattu VUONNA 2015 MATKOILLA OLLEET YRITYKSET TOIMIALOITTAIN

Cleantech

107

Biotieteet, terveys ja ruoka

62

ICT ja digitalisaatio

50

Arktinen tietotaito

13

SKUNNAT SUURIMMAT VALTUU

Biotalous

41

Luova teollisuus ja design

2

Iran, 2015

Ministeri Toivakka

Brasilia, 2012

nen, Eurooppa- ja Pääministeri Katai inisteri Stubb am pp ulkomaankau

Koulutus

Muut

47

161

Vuonna 2015 Team Finland -matkoilla oli mukana yhteensä

483 yritystä.

6

Kauppapolitiikka nro 2|2016

atiot 61 Yritykset ja organisa 84 jat sta Yritysedu o 16 Ministerin delegaati Finpro 9 Yhteensä 109

atiot 51 Yritykset ja organisa 70 jat Yritysedusta o 14 Ministerin delegaati 8 pro Fin Media 5 Yhteensä 91

Onko virtuaalisen kanssakäymisen helpottuminen tehnyt vienninedistämismatkoista tarpeettomia? Kun potentiaalinen kauppakumppani on skypesoiton päässä, kannattaako maapallon toiselle puolelle enää matkustaa?

TEKSTI SAANA HALINEN GRAFIIKKA ESSI KUULA

Team Finland -vierailujen osallistujat antoivat kouluarvosanan

8,53 vierailuista vuonna 2015.

KOHTEET 2015

Kazakstan, 2012 Ministeri Stubb

atiot 53 Yritykset ja organisa 70 jat Yritysedusta o 13 Ministerin delegaati 8 pro Fin Yhteensä 91

• Kiina (yht. 3 matkaa) • Yhdistyneet arabiemiirikunnat (yht. 2 matkaa) • Turkki (yht. 2 matkaa) • Meksiko (yht. 2 matkaa) • Myanmar • Filippiinit • Norja • Yhdysvallat • Serbia • Puola • Valko-Venäjä • Slovakia • Tšekki • Bahrain • Kazakstan • Brasilia • Saudi-Arabia • Indonesia • Unkari • Iran

T

eam Finland -matkat ovat ajoittaisesta kritiikistä huolimatta todella suosittuja. Vuonna 2015 matkoilla oli mukana lähes 500 yritystä.

Kaikkien aikojen suurin Team Finland -matka tehtiin vuonna 2012 Brasiliaan silloisen pääministeri Jyrki Kataisen ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin johdolla. Hyvänä kakkosena tulee ministeri Lenita Toivakan viime joulukuinen vienninedistämismatka Iraniin.

Molemmilla reissuilla mukana oli kuutisenkymmentä yritystä. Yritysten määrä ei kuitenkaan ole onnistumisen mitta, vaan osallistuvien yritysten kannalta matkan laadukas sisältö on kaiken A ja O. KYSYNTÄ JA TARJONTA MÄÄRÄÄVÄT Matkakohteiden valinta ei ole sattuman kauppaa. Tietoa potentiaalisista markkinoista kerätään niin kasvuohjelmien kuin ulkoministeriön edustustoverkon kautta.

– Liiketoimintalähtöiset, työ- ja elinkeino­ ministeriön rahoittamat Team Finland -kasvuohjelmat toimivat lähtökohtana vienninedistämismatkojen suunnittelulle. Matkakohteiden valinta pohjautuu markkinamahdollisuuksiin eli etsitään potentiaalisia markkinoita, joille suomalaisyrityksillä olisi tarjottavaa, korostaa Finprossa yritysvaltuuskuntien matkoja koordinoiva Maria Westerholm.

Matkalistat lyödään yhteen kahdesti vuodessa, yhteenveto viedään valtioneuvoston kanslian koordinoimaan työryhmään, jossa ehdotuksia arvioidaan ja valituista kohteista kootaan yksi lista. Tämän kanssa lähdetään kartoittamaan ministerien matkustusmahdollisuuksia. Myös yksittäisiltä yrityksiltä tulee toiveita matkakohteista ja niitä kuunnellaan.

Valtaosa matkoista järjestetään tämän suunnitelman mukaan, mutta tilaa on myös muutamille valikoiduille ad hoc -reissuille, jos maailmalla avautuu yllättäviä markkinamahdollisuuksia. Joustavuutta tarvitaan.

VETERAANIT TYYTYVÄISIÄ Terveydenhuollon organisaatioille ratkaisuja kehittävä ohjelmistoyritys Commit Oy on Team Finland -matkojen veteraaneja. Yrityksen toimitusjohtaja Markku Myllylä on ollut mukana yhdeksällä reissulla. Yrityksellä on asiakkaita erityisesti Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä. FinlandCare-kasvuohjelman puitteissa järjestetyt vienninedistämismatkat ovat olleet yritykselle hyödyllisiä.

– Suuremmalla joukolla ja huolellisella yhteisellä valmistelulla saadaan paljon

nro 2|2016 Kauppapolitiikka

7

parempi vaikutus kuin yksin yrittämällä. Asiakkaiden ja jälleenmyyjien löytämisen lisäksi matkoilla saadaan usein rakennettua yhteistyötä muiden suomalaisten yritysten kesken, Myllylä analysoi matkojen antia.

KABINETTIEN OVET AUKI Yksittäisen yrityksen on usein hankala, mahdotontakin, päästä markkinoimaan osaamistaan suoraan eri maiden päättäjille. Delegaation matkassa nämäkin ovet avautuvat. Kontaktit ovat olennaisia bisnekselle erityisesti maissa, joissa valtiolla on suuri rooli elinkeinoelämässä.

– Yhdellä matkalla kerroin eräälle jälleen­ myyjällemme, että olin tavannut sen ja sen henkilön terveysministeriössä. Jälleenmyyjä totesi, että häneltä oli mennyt puoli vuotta saada audienssi kyseisen ostajan kanssa. Me tapasimme hänet ministerivaltuuskunnan tiimoilta välittömästi, Myllylä hehkuttaa.

Ministerin delegaatiossa mukana oleminen sekä suurlähetystön ja Finpron valmistelema vierailu­ohjelma antavat yritykselle myös tietynlaisen laatuleiman, jota kannattaa hyödyntää. Kun on ministerin matkaan päästy, nostaa se yrityksen statusta asiakkaan silmissä.

Finnairilla markkinoillepääsystä ja liikenne­ politiikasta vastaava päällikkö Lauri Tierala katsoo, että vienninedistämismatkoista on hyötyä isollekin yritykselle. Sinivalkoiset siivet lähtevät Team Finlandin matkaan silloin, kun sillä edistetään yrityksen kasvua ja markkinoillepääsyä.

Viranomaiskontaktit ovat tärkeitä.

YHDESSÄ ON ENEMMÄN Team Finland -kasvuohjelmissa mukana olevilla yrityksillä on halu ja potentiaali kasvaa kansainvälisesti. Suomalaisella tuote- ja palvelutarjonnalla on kysyntää tunnisteluilla kohdemarkkinoilla.

Uusien markkinoiden avautuminen ja ohjelmayritysten solmimat kaupat osoittavat, että suomalaisilla yrityksillä on yhdessä toimien paremmat mahdollisuudet tarttua liiketoimintamahdollisuuksiin. www.finpro.fi/kasvuohjelmat

Huolellinen valmistautuminen ei kuitenkaan riitä, vaan tilanteessa on osattava myös luovia.

– Reissussa sattuu ja tapahtuu. Toiminta­ mahdollisuuksia on aina kentällä enemmän kuin kotikonttorissa. Yllättävät käänteet ja ministerin läsnäolo kannattaa hyödyntää. Heittäydy tilanteeseen ja ota hyöty irti, Finnairin Lauri Tierala rohkaisee.

EI YHDEN ILLAN JUTTU Matkan seurantaan ja kontaktien ylläpitoon on syytä kiinnittää yhtä paljon huomiota kuin val-

Toimintamahdollisuuksia on aina kentällä enemmän kuin kotikonttorissa.

– Paras hetki eräällä matkalla oli, kun paikallista kieltä osaava suomalaisdiplomaatti kuiskasi korvaani, että nyt ministeri määräsi virkamiehensä ratkaisemaan asian meidän esittämällämme tavalla, Tierala naurahtaa.

KOTILÄKSYT TEHTÄVÄ Matkaan ei kannata lähteä valmistautumatta.

Yrityksen oma myyntipuhe on syytä hioa kuntoon ja varautua siihen, että aikaa oman tuotteensa esittelyyn voi olla vain muutama minuutti, joskus jopa vähemmän. Mitä enemmän hissipuhe on räätälöity kohdemarkkinoille ja kyseisen asiakkaan tarpeisiin vastaavaksi, sen parempi.

Matkalle on hyvä asettaa etukäteen selkeät tavoitteet.

– Tavoitteellisuus ja pitkäjänteisyys on olennaista konkreettisten tulosten kannalta. Mahdollisuuksien kartoittaminen – fact finding – on ihan hyvä tavoite sekin, Finpron Westerholm muistuttaa.

8

Kauppapolitiikka nro 2|2016

mistautumiseen ja matkalla onnistumiseen.

– Vierailun ei pitäisi olla yksittäinen tapahtuma vaan osa yrityksen omaa kansainvälistymisprosessia, se ei ole in and out -juttu, Finpron Westerholm korostaa.

Suurlähetystöt ja Finpron toimipisteet maail­ malla hoitavat seurannan omasta puolestaan: pidetään yhteyksiä viranomaistahoihin ja sidosryhmiin ja palvellaan yrityksiä ennen ja jälkeen matkojen.

– Edustusto tekee seurantaa, mutta työ on monelta osin jatkuvaa. Ministerimatka aikaansaa oikeastaan vain piikin yritystemme liiketoiminnan tukemiseen. Yritysten tulisi olla aktiivisesti kiinni jatkotyössä, vielä kun yhteys on vastapuolen tuoreessa muistissa. Mahdollisuudet bisneksen tekoon nopeatempoisten kiinalaisten kanssa heikkenevät, jos rauta päästetään jäähtymään, muistuttaa ulkoasiainsihteeri Leo Svahnbäck Suomen Pekingin-suurlähetystöstä.›‹

Suomalaisten maatalouskoneviejien soisi saavan siivunsa miljardeista.

MATTI ANTTONEN Alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet

Missä EU, siellä mahdollisuus

K

edellytyksiä kiitos ulkomaisten investoijien ja hinnaltaan kilpailukykyisen koulutetun työvoiman.

Maantieteellisen läheisyyden ja sisämarkkinoiden lisäksi maista tekee suomalaisyrityksille mielen­kiintoisia EU:n maksamat kymmenet tukimiljardit, jotka kanavoituvat alueelle lähivuosina.

Koheesiorahoilla uudistetaan infrastruktuuria ja parannetaan yhteiskuntien ja hallinnon toimivuutta. Tähän tarvitaan runsaasti muun muassa tietotekniikkaosaamista, minkä jotkut suomalaiset ovat jo havainneet.

Maiden on myös saatettava energiajärjestelmänsä ja jätehuoltosysteeminsä vastaamaan Euroopan unionin normeja. Pelkästään energia­ tehokkuudessa on tekemistä muutamaksi vuosikymmeneksi. Suomalaisten maatalouskone­viejien soisi saavan siivunsa niistä miljardeista, joiden avulla maataloutta ja elintarvikkeiden tuotanto­ ketjuja tehostetaan.

Vaikka meillä Suomessa helposti kritisoidaan EU:n mukanaan tuomia muutospaineita, nämä paineet ovat selvästi suuremmat näissä jäsenmaissa, missä vuosikymmeniä ohjenuorana olivat Moskovan kehittämät suunnitelmatalouden opit, joita paikallinen kommunistieliitti enemmän tai vähemmän innokkaasti toteutti. Neuvosto­liiton vaihtuminen Euroopan liittoon on selvästi mieluisaa muutoinkin kuin mainittujen rahavirtojen ansiosta. Tämä pehmentää muutoksen tuskaa, joka meillä enempään tottuneilla on selvästi suurempi ongelma.

EU:n asettamista muutosvaateista on löydettävissä runsaasti markkinamahdollisuuksia suomalaisille toimijoille. Meidän olisi pohdittava jo uusien EU-säännösten valmisteluprosessissa sitä, minkälaisia markkinamahdollisuuksia ne suomalais­yrityksille tarjoavat. Mikään ei estä meitä valmistautumasta uusiin säädöksiin myös markkinointinäkökulmasta. Jokuhan niidenkin tarjoamat mahdollisuudet joka tapauksessa hyödyntää. ›‹

anttonen

uluneen vuoden aikana olen saanut johtaa Team Finland -matkoja kuuteen maahan siinä Euroopan osassa, jota vuosikymmeniä kutsuimme ItäEuroopaksi. Nyttemmin EU-jäsenyys on palauttanut tai palauttamassa nämä maat – Tšekin, Slovakian, Unkarin, Romanian, Bulgarian ja Serbian – entiselle paikalleen keskemmälle Eurooppaa.

Maiden markkinat ovat avautuneet suomalaisille toimijoille ennen kokemattomalla tavalla.

Ne ovat osa unionin sisämarkkinoita tai Serbian tapauk­sessa matkalla kohti jäsenyyttä. Niistä on tullut suosittuja investointikohteita niin valmistavalle teollisuudelle kuin esimerkiksi tietotekniikkaalan palvelukeskuksille. Viime vuosina nähty Saksan ”talousihme” olisi tuskin ollut mahdollista ilman näiden maiden panosta saksalaisen teollisuuden hintakilpailukykyyn.

Osa suomalaisista yrityksistä on avautuneita markkinoita ja investointimahdollisuuksia jo hyödyntämässä, mutta mahdollisuuksia olisi monelle muullekin. Suomella on alueella hyvä maine vahvan tietotekniikka-, metsä-, energia- ja koulutusosaamisemme ansiosta.

Suomalaisten yritysten matalaa organisaatiokulttuuria arvostetaan. Erään merkittävän IT-toimijan paikallinen johtaja kertoi suomalaisen yrityskulttuurin merkittävästi helpottaneen rekrytointia ja uskoi henkilökunnan vaihtuvuuden jääneen siksi olemattomaksi.

Maasta riippuen meillä on myös erityisvahvuuksia. Unkarissa Suomi on tunnettu kulttuuristaan ja kielisukulaisuudestaan. Bulgariassa meitä muistetaan Suomen kaartin myönteisestä panoksesta maan vapaustaistelussa.

Tässä maailmankolkassa talouskasvu on jatkunut varsin mukavaa vauhtia eikä kriisitunnelmia pääse aistimaan. Eteenpäin haluttaisiin mennä vielä rivakammin. Tähän näyttää olevan myös

nro 2|2016 Kauppapolitiikka

9

lyhyesti ”Sopimus on niin vahva käänne, että yritykset ja sijoittajat ovat alkaneet toimia. Liike puhtaan teknologian ja uusiutuvan energian investointien suuntaan on selvästi vahvistunut.” Maatalous- ja ympäristöministeri KIMMO TIILIKAINEN 23.04.2016, www.hs.fi, ”175 valtiota allekirjoitti Pariisin ilmasto­s opimuksen virallisesti New Yorkissa – ’Salit täynnä kohtuullisen iloisia ihmisiä’”

Apua kaupan helpottamiseksi

INTERNETIN HALLINTAA HELSINGISSÄ SUOMI Internetin nimipalvelun teknisestä koordinaatiosta vastaava ICANN (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers) järjestää 56. kokouksensa Helsingissä 27.–30. kesäkuuta.

Kokous on ICANNin ensimmäinen Suomessa ja ensimmäinen Pohjoismaissa 15 vuoteen.

ICANNin kokouksissa kehitetään niitä sääntöjä, joilla internetin osoitteisto toimii. ICANNin puitteissa on toteutettu viime vuosina merkittäviä uudistuksia internetin osoitteistoon, kun kilpailua on lisätty ja vaihtoehtoja kasvatettu verkkotunnusten ylimmällä tasolla.

Tuttujen reilun kahden sadan (kuten .com, .fi) rinnalle on perustettu lähes tuhat uutta tunnusta. Tällaisia ovat muun muassa yritysten ja niiden brändien tai kaupunkien nimet. Nykyään verkkotunnukset myös muilla kuin latinalaisella merkistöllä kirjoitettuna ovat mahdollisia.

Viimeisen kahden vuoden ajan ICANNissa on luotu uutta hallintomallia, jossa se jatkossa vastaa toiminnastaan Yhdysvaltain hallituksen sijasta globaalille yhteisölle.

Ilmaisen tapahtuman isännöinnistä vastaavat ulkoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä viestintävirasto.

SUOMI Suomi osallistui 160 000 eurolla Maailman kauppajärjestön (WTO) kaupan menettelyitä helpottavan sopimuksen tukemiseen (Trade Facilitation Agreement). Sopimus astuu voimaan, kun kaksi kolmasosaa WTO:n jäsenistä on ratifioinut sopimuksen.

Sopimuksella pyritään nopeuttamaan tullausta, vähentämään tarpeetonta paperityötä sekä lisäämään tiedonsaantia ja siten parantamaan ennakoitavuutta.

Myös suomalaisille yrityksille kauppamenettelyihin liittyvät haasteet ovat muodostaneet keskeisen kaupan­esteen.

– Suomen viimeisin lahjoitus auttaa varmistamaan, että myös köyhimmät jäsenet pääsevät hyötymään sopimuksesta. Vähentämällä tuotteiden kuljetukseen liittyviä kuluja voimme lisätä kauppaa etenkin kehittyvissä ja vähiten kehittyneissä maissa, järjestön pääjohtaja Roberto Azevêdo kertoo.

icann.org

Finland in New York @FinlandNY

”Finland has the highest figure of digital #health #startups per capita in the world”, says Minister @ollirehn

10

Kauppapolitiikka nro 2|2016

30 %

Arabiemiraatit pyrkii profiloitumaan edellä­ kävijänä ilmasto- ja energia-asioissa. Tavoit­ teena on, että viiden vuoden kuluessa 30 pro­ senttia energiasta on hiilineutraalia. Pyrkimys pienentää hiilijalanjälkeä tarjoaa liiketoiminta­ mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.

Edustustojen raportit, 8.5.2016 | Suomen suurlähetystö, Abu Dhabi

#UMBlogit: Vapaasti kaupasta SUOMI Taloudellisten ulkosuhteiden blogissa kerrotaan tuoreimmat kentän kuulumiset Reykjavikista Meksikoon ja pureudutaan viikoittain asemamaiden talouteen, bisnesmahdollisuuksia unohtamatta.

Saska Saarikoski @SaskaSaarikoski

Euroopassa puhutaan TTIP:stä kuin se olisi USAn juoni.

Oikeasti USAssa moni vastustaa koko vapaakauppaa – mutta Suomi elää siitä.

blogit.ulkomisterio.fi

Finland Toolbox NAISNÄKEMYSTÄ MINSKISTÄ SLUSHIIN

Kesäemojit SUOMI Huippusuositut Suomen valtion omat emojit saivat jatkoa toukokuussa, kun Suomalaisuuden päivänä julkaistiin uudet, kesäteemaiset kuvasymbolit. Kesä-Suomen kuvastossa grillataan vesisateessa, nautitaan supermustikoista ja keräännytään kokon ympärille. Urheilullisempaa puolta Suomesta esittelevät pesäpallo-emoji sekä littipeukkua näyttävä Jari Litmanen.

– Ennen joulua julkaistut emojimme ovat tavoittaneet maailmalla lähes 200 miljoonaa ihmistä, ulkoministeriön maakuvayksikön päällikkö Petra Theman kertoo.

VALKO-VENÄJÄ Slush on käsite, joka tunnetaan hyvin Valko-Venäjän startuppiireissä. Suomen Vilnan-suurlähetystö ja Suomen yhteystoimisto Minskissä toteuttivat viime vuonna Valko-Venäjällä projektin, jolla vahvistettiin suku­ puolten välistä tasa-arvoa, kannustettiin naisia uskomaan liikeideoihinsa ja ohjattiin heitä mukaan startup-yrittäjyyden maailmaan. Naisten näkemyksille on erityisesti Valko-Venäjällä paljon tilaa.

Projektin koulutustapahtumiin ja valmennuksiin osallistui yhteensä yli 600 naista. Varsinaisena kohokohtana oli 15 naisen vetämän startup-yrityksen vierailu Minskistä Slushiin marraskuussa 2015.

Slush innoitti valkovenäläisiä verkostoitumaan ja ohjasi uusia yrityksiä kehittämään toimintaansa suuntaan, joka toivottavasti on avain menestykseen.

Osa ryhmästä vieraili Slush-matkallaan ulkoministeriössä. Paikalla oli myös Newenturesin pääomasijoittaja Niklas Törnkvist, joka antoi yrityksille vinkkejä siihen, kuinka Slushia kannattaa hyödyntää. Nuorille yrittäjille korostettiin ulkoministeriön roolia uusien kontaktien saamisessa sekä tehtävästä asiantuntijoiden verkottamisessa.

Osallistuminen naisyrittäjyyttä tukevaan projektiin on toiminut myönteisellä tavalla Suomi-kuvan vahvistamisessa ja edistänyt samalla myös sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvien arvojen välittämistä.

Valko-Venäjällä ollaan aidosti kiinnostuneita oppimaan Suomen startupympäristöstä ja tässä Slush toimii erinomaisena Suomi-kuvan vahvistajana. Jo nyt on varmaa, että Slush-bussi starttaa Minskistä kohti Suomea myös tänä syksynä. sanomat.min@formin.fi

”Kanadalla on pitkät perinteet maahanmuuttajien vastaanottamisesta, ja uusi hallitus uskoo maahanmuuton vauhdittavan talouskasvua.”

Edustustojen raportit, 4.5.2016 | Suomen suurlähetystö, Ottawa

Edustusto raportoi

TOOLBOX Maakuvatyön julkinen työkalupakki sisältää laajan valikoiman korkealaatuisia toimialaesityksiä Suomen vahvuusalueista kertomiseen. toolbox.finland.fi

Musiikin vientityötä yhteistyössä YHDYSVALLAT Yli 30 musiikin ammattilaista osallistui Nordic Music Exportin (NOMEX) järjestämälle ensimmäiseelle yhteispohjoismaiselle musiikkivientihankematkalle Seattleen ja Los Angelesiin huhtikuussa.

Musiikkimarkkinoiden pirstaloituminen ja yhä etenevä digitalisaatio ovat toisaalta luoneet sekä haasteita että myös uudenlaisia mahdollisuuksia niin artisteille kuin muille alan ammattilaisillekin.

Suomen edustustot maailmalla julkaise­ vat UM:n verkkosivuilla yritysten käyttöön ajankohtaista tietoa talouden tapahtumista, markkinoista ja prosesseista. um.fi #edustustoraportoi

nro 2|2016 Kauppapolitiikka

11

lyhyesti

Avautuvan Myanmarin mahdollisuudet

Team Finland -palvelumalli Team Finland -verkosto palve­ lee yrityksiä yhteisen palvelunumeron ja yhteyden­ ottolomakkeen avulla.

Yrittäjä – ota yhteyttä uuden palvelu­numeron kautta: 0295 020 510 (ark. 9–16) tai täytä yhteydenottolomake verkossa team.finland.fi.

– Tehdään porukassa Team Finlandista entistä toimivampi joukkue keskinäistä yhteistyötä tiivistämällä, New Yorkissa aloittanut Veijo Komulainen sanoo.

TEAM FINLAND -ASIANTUNTIJOITA AASIAAN JA POHJOIS-AMERIKKAAN Lenita Toivakka @toivakka

Näin raikkaasti viedään Suomikuvaa maailmalle: Nuoret suomalaiset tubettavat suomea maailmalle @teamfinlandfi

Kuusi uutta kansainvälisen liiketoiminnan asiantuntijaa on rekrytoitu Suomen suurlähetystöihin ja pääkonsulaatteihin maailmalla. Yli viidensadan hakijan joukosta tehtävään valituilla on vakuuttava kokemus liike-elämästä ja maailmalla toimimisesta. Asiantuntijoihin on ladattu kovat odotukset, mutta kova on myös maailmalle asettuvien motivaatio.

Asiantuntijat aloittavat kolmen vuoden pestinsä kuudessa kaupungissa: Veijo Komulainen New Yorkissa, Aki Luukkainen Los Angelesissa, Riku Mäkelä Singaporessa, Kimmo Laaksonen Teheranissa, Jarno Valkeapää Ottawassa ja Arto Mankinen Ankarassa.

Asiantuntijat keskittyvät suomalaisten yritysten vientiponnisteluiden tukemiseen yhteistyössä Team Finland -verkoston ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa.

MYANMAR Pitkään eristyksissä olleen Myanmarin markkinat avautuvat ulkomaiselle liiketoiminnalle ja kasvavat nyt suurinta vauhtia maailmassa. Finpro avasi huhtikuussa maahan vientikeskuksen. Myanmarissa toimii jo yli 30 suomalaisyritystä.

Myanmarissa on tarvetta monenlaiselle osaamiselle. Infrastruktuurin kuten satamien, vesiväylien, rata­ verkoston, teiden ja siltojen sekä tietoliikenneverkkojen suunnitteluun ja rakentamiseen tarvitaan ratkaisuja ja osaamista. Mahdollisuuksia on myös muilla, kuten cleantechin, energiatuotannon ja kaivosteknologian aloilla.

– Myanmarin mahdollisuudet ovat erityisen kiinnostavia suomalaisyrityksille, joilla on jo kokemusta muilta Aasian kehittyviltä markkinoilta, kertoo Finpron uuden Myanmarin kasvuohjelman johtaja Jyrki Härkki. finpro.fi jyrki.harkki@finpro.fi

team.finland.fi

12

Kauppapolitiikka nro 2|2016

Venäjän-kaupan barometri

EEF @edu_EEF

Miltä Venäjän-kauppa näyttää nyt? Miten yritykset selviävät?

Löytyykö investointihalukkuutta?

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin yhdessä East Officen, Keskuskauppakamarin ja EK:n kanssa tekemässä tutkimuksessa selvitetään Venäjän viennin, tuonnin ja liiketoiminnan kehitystä ja odotuksia. Raportti on luettavissa ilmaiseksi verkossa. www.svkk.fi/barometri

Succesful delegation visit to Brazil – interest in #finnisheducation #koulutusvienti @FinproRy @teamfinlandfi

KUNNIAKONSULIEN KUULUMISET

JÜRGEN KLUGE kunniakonsuli Nordrhein-Westfalen ja Rheinland-Pfalz, Düsseldorf, Saksa

Tarvitsemme yhä koneita

A SUOMALAISOSAAMISTA KRIISIAPUUN TURKKI Istanbulissa järjestettiin 23.–24.5. YK:n pääsihteerin aloitteesta maailman ensimmäinen humanitaarinen huippukokous (World Humanitarian Summit). Huippukokous oli osa Agenda 2030 -toimeenpanoa, ja siltä odotetaan sitoumuksia kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten avustamiseksi ja kriisien juurisyiden ratkaisemiseksi.

Myös yksityinen sektori oli kutsuttu laajalti kokoukseen.

Suomesta kokoukseen osallistui Team Finland -delegaatio, joka loi Istanbulissa uusia kumppanuuksia, teki Suomen tarjontaa näkyvämmäksi ja kartoitti liiketoimintamahdollisuuksia YK:n kanssa. Toimijoilla oli huippukokouksen yhteydessä lisäksi yhteinen Innovation Markeplace -standi.

Suomen delegaatiota johti pääministeri Juha Sipilä.

Kokouk­seen osallistuivat myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka sekä sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä. worldhumanitariansummit.org

Vientiyritysten tarinoita maailmalta SUOMI Erikoisvarusteltuja ambulansseja, syövästä toipuvien mobiilipalvelu ja automatisointiratkaisuja apteekkien varastoi­ hin. Muun muassa nämä suomalaistuotteet ja -palvelut ovat saa­ neet hiljattain jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla. Tutustu Team Finlandin kansainvälistymispalveluita käyttäneiden yritys­ ten tarinoihin verkossa. team.finland.fi

jatus teollisen internetin ja yhteistyön aikakaudesta ei sinänsä ole uusi. Itse asiassa Procter & Gamble -nimisen yrityksen brändijohtaja kiinnostui jo yli 15 vuotta sitten radiotaajuustunnisteista toimitusketjujen sujuvoittamiseksi.

Kuten AG:n toimitusjohtaja Axel Springer asian ilmaisee, olemme astumassa viestinnän neljännen suuren vallankumouksen aikakaudelle, jota voi verrata kielen syntymiseen, kirjoitustaidon keksimiseen ja kirjapainon käyttöönottoon. Ensimmäisten kolmen innovaation täydelliseen haltuunottoon kului satoja vuosia. Nyt aika näyttää olevan kypsä uudelle mullistukselle, sillä teollisen internetin aikakausi lähestyy vauhdilla.

Tietotekniikan tehosta ja säilytyskapasiteetista on tullut ääretöntä ja kustannuksista lähes olemattomia. Tämä on avannut mahdollisuuden liittää pieniä tietokoneita lähes mihin tahansa: vaatteista varaosiin ja itse koneisiin, jotka hoitavat prosessoinnin sekä logistisista kuljetussäiliöistä aina tavaroihin, joita löydät jääkaapistasi.

Mutta mihin teollisuudenaloihin muutos vaikuttaa? Lähes kaikkiin. Vanhat suurtuotannon edut voidaan nyt pienissä erissä yhdistää asiakaskohtaiseen tuotantoon. Myös kilpailu seuraavan teollisuudenalan johtopaikasta on käynnistynyt. Ketkä ovat todennäköisiä voittajia? ”Vanhat” laitteiden ja järjestelmäratkaisujen valmistajat kuten Siemens ja General Electric, joilla on pitkä ja syvällinen alansa ja asiakaskuntansa tuntemus, vai siru- ja ohjelmistopuolen IT-yritykset? Kuka asettaa standardin tuleville vuosille?

Vastaus saattaa löytyä yllättävältä taholta. Vuosikymmenien ajan valmistettujen teollisuustuotteiden, kuten työstökoneen, turbiinin tai auton, lisäarvo säilyy, eikä vähene yhtä nopeasti kuin ohjelmistojen tai elektroniikan lisäarvo. Tarvitsemme jatkossakin koneita esimerkiksi turbiinien ja autojen valmistamiseen. Ja tosiaan, niistä tulee älykkäitä, toisiinsa liittyneitä, verkostoituneita ja nokkelia, mutta ne ovat jatkossakin fyysisiä esineitä ja säilyttävät suurimman osan lisäarvostaan.

Todennäköisyys sille, että GE tai Siemens ovat edelleen toiminnassa kahdenkymmenen vuoden kuluttua, on siis paljon suurempi kuin se, että meillä on silloin edelleen Apple tai Google. Tässä on ehkäpä syy siihen, miksi Googlekin harkitsee ryhtyvänsä fyysisten tuotteiden valmistajaksi.

Mikäli tulevaisuus kehittyy tähän suuntaan, Saksa voi olla yksi voittajista.

Koska Saksa ei ole luopunut ”todellisesta” tehdastuotannosta, joka työllistää ammattitaitoista työvoimaa, tai pitkälle kehittyneistä suurista ja keskisuurista yrityksistä muodostuvasta yritysrakenteestaan, jotka käyttävät paljon tutkimus- ja kehitysvoimavaroja, se saattaa olla yksi vallankumouksen avainpaikoista.

Mitä Saksalta vaaditaan, jotta se voisi tarttua tähän mahdollisuuteen ja onnistua siinä? Ainakin nopeutta toimia esimerkkinä ja standardin asettajana. Saksa tarvitsee yhteistyötä sellaisten maiden kanssa, joissa on paljon IT-alan osaamista. Nokian luovan tuhon hedelmällisiä jäämiä mukanaan kantava Suomi olisi oivallinen kumppani. Luonnollisesti tarvitaan myös hyvin koulutettuja ja osaavia ihmisiä. Saksan ja Suomen tulisi siis lyöttäytyä yhteen ja luoda fiksuja ja luotettavia ratkaisuja. Vaihtoehdot ovat yksinkertaiset: ryhdytään toimiin, mennään mukaan ja otetaan johto – tai pudotaan pelistä ja kadotaan. ›‹

nro 2|2016 Kauppapolitiikka

13

Suomesta ehti tulla Bruce Oreckille kuudessa vuodessa tärkeä maa.

– Tykkään salmiakistakin, vaikka sen kaupittelu monelle paljasjalkaiselle newyorkilaiselle saattaisi olla vaikeaa.

14

Kauppapolitiikka nro 2|2016

TEKSTI ROBERT SUNDMAN KUVAT ALEKSI POUTANEN JA ISTOCKPHOTO

Entinen suurlähettiläs Bruce Oreck luottaa luovuuteen bisneksessä mutta pelkää samalla maahanmuuttovastaisuuden kasvua.

LUOVUUS EDELLÄ nro 2|2016 Kauppapolitiikka

15

Pitää lähteä siitä, että täällä on fiksuimmat ihmiset.

E

ntinen suurlähettiläs olisi voinut palata takaisin kotimaahansa Yhdysvaltoihin ja ottaa rennosti, kun hänen kautensa päättyi heinäkuussa 2015. Sen sijaan Bruce Oreck päätti jäädä Suomeen. Elokuussa hänet nimitettiin Aalto-yliopiston yrittäjyys­ohjelma Aalto Ventures Programin sekä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yhteyteen perustettuun executive in residence -tehtävään.

Nyt Oreck opettaa Aallon yrittäjyysopiskelijoille markkinointia, asiakaskokemuksen huomioimista ja tarinankerrontaa.

– Markkina suomalaisille tuotteille ei ole koskaan aiemmin ollut näin suuri. Aikanaan kuluttajia oli ehkä noin miljardi, kun laskee yhteen ihmiset Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Nyt maailmassa on seitsemän miljardia potentiaalista asiakasta, jotka voisivat ostaa suomalaisen yritysten palveluita tai tuotteita.

SUOMI JA SUOMALAISTEN menestyminen ovat Oreckille sydämenasioita. Siitä häntä muistuttaa rinnassa oleva pinssi, jossa Suomen ja Yhdysvaltojen liput yhdistyvät.

Viime aikoina entinen suurlähettiläs onkin pohtinut paljon sitä, miten suomalaiset yritykset menestyisivät paremmin maailmalla – ja esimerkiksi juuri Yhdysvalloissa.

– Suomi on ollut perinteisesti vahva teollisuudessa ja erityisesti metsäteollisuudessa.

Mutta ne ovat menneitä aikoja. Nykyään on aina joku, joka tekee asiat halvemmalla. Suomen pitää viedä tänä päivänä tuotteita ja palveluita, jotka perustuvat luovuuteen ja älykkyyteen.

16

Kauppapolitiikka nro 2|2016

Ongelmana ei Oreckin mukaan ole se, etteivätkö suomalaiset olisi älykkäitä tai etteikö täällä osattaisi kilpailla. Ongelmana on vanhentunut käsitys taloudesta ja markkinoiden toiminnasta.

– Suomi on erittäin hyvin koulutettu maa.

Tulevina vuosina suomalaisten taidot ja osaaminen ovat maailmalla varmasti haluttuja. Ei siis pidä lähteä siitä, että meillä on täällä halvin työvoima, vaan siitä, että täällä on fiksuimmat ihmiset.

Oreckin mielestä Suomi kaipaa myös lisää verkostoitumista globaaliin maailmaan. Tarvittavaa, ulkopuolista näkökulmaa bisneksen tekemiseen voisivat tuoda vaikkapa kunnian­ himoiset maahanmuuttajat, jotka haluavat tulla tekemään töitä ja verkostoitumaan Suomeen.

– Maahanmuuttajat ovat tehneet taloudesta elinvoimaisen esimerkiksi Amerikassa. He ovat tuoneet lisää ideoita markkinoillemme, Oreck selittää.

– Suomi ei ole vielä luonut suunnitelmaa sille, miten tuoda erilaista osaamista tänne.

Suomi todella tarvitsee esimerkiksi yhdys­ valtalaisia opiskelijoita, jotka tulisivat tänne opiskelemaan vuodeksi, pariksi tai koko tutkinnon ajaksi. Maan ei pidä sulkeutua.

SULKEUTUMINEN NÄHDÄÄN kuitenkin jatkuvasti varteenotettavampana vaihtoehtona myös Yhdysvalloissa. Oreck kertoo seuranneensa kauhulla Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjoita, joiden tuoksinassa republi-

OSA-AIKAISESTI SUOMESSA ›› Kun Bruce Oreckin suurlähettiläskausi viime kesänä päättyi, yllättyi moni lähetystön lehdistö­ avustajan välittämästä viestistä. Oreck jäisi sittenkin Suomeen – ainakin osa-aikaisesti.

Osa-aikaisuus on tarkoittanut kovaa kiirettä.

Nytkin Oreck on juuri palannut Suomeen matkalta, ja Helsingin kodissa on valloillaan pieni kaaos. Kiire ei tosin juurikaan tunnu häntä haittaavan.

– Olen tottunut nukkumaan neljä tuntia yössä, Oreck naurahtaa.

Oreckin kausi lähettiläänä kesti vajaat kuusi vuotta. Se on diplomaattien keskuudessa poikkeuk­ sellisen pitkä aika. Hän valmistautui lähtöön jo vuonna 2014, mutta presidentti Barack Obama pyysi häntä vielä jatkamaan Washingtonin nimitysruuh­ kan vuoksi.

kaanien ehdokkaaksi mahdollisesti nouseva Donald Trump on ehdottanut vapaakauppasopimusten laittamista jäihin ja muurin rakentamista Meksikon vastaiselle rajalle.

– Se on aivan hullua! Valitettavasti näyttää siltä, että republikaanipuolueessa on tapahtunut hullujen ihmisten vallankaappaus, Oreck harmittelee.

Entinen suurlähettiläs uskoo, että kun vaalipäivä lopulta koittaa, amerikkalaiset tulevat järkiinsä ja ymmärtävät, kuka maata voi todella johtaa.

– Ja jos Trumpista tulisikin presidentti, luulen, että kaikki hänen puheensa vapaakauppasopimusten pysäyttämisestä ja muurin rakentamisesta Meksikon rajalle paljastuisivat vedätykseksi.

Oreckin mukaan muukalaisvihamielisyys on nousussa kaikkialla maailmassa, eikä tilanne koske ainoastaan Yhdysvaltoja. Hänen mielestään syynä on, etteivät lainsäädäntö tai hallitukset ole pysyneet ihmisten liikkuvuuden ja maailman muutoksen tahdissa.

– Lainsäädännön prosessin pitäisi olla dynaamisempi ja reagoivampi. Sellainen, että lakeja myös puretaan jos ja kun niitä ei enää tarvita.

Oreck itse kannattaa kaupan esteiden purkamista, ja uskoo, että esimerkiksi TTIP-sopimus olisi myös Suomelle hyvä diili.

– Tällä hetkellä teollisuutta ravistelee perinpohjainen turbulenssi. Kyse on siitä, kuka asettaa jatkossa standardit. Kuka teki Bluetoothstandardin? Kuka loi turvallisuus­standardit?

Länsi on johtanut tätä kilpailua, mutta pian Kiina saattaa nousta voittajaksi. Kiina on hyvin suljettu talous internetmuureineen. Ette halua heidän asettavan standardeja lännen demokratioille, Oreck varoittelee.

– Niin tapahtuu, elleivät Eurooppa ja Yhdysvallat löydä keinoa kaataa kaikkia rajaaitoja väliltään ja yhdistämällä omat taloutensa niin, että siitä tulee yhtä iso markkinaalue. Jos niin ei käy, Kiina ottaa johtavan aseman.

NYKYÄÄN AHKERASTI LUENNOIVA liike­mies näkee juuri koulutuksen ja yliopistojen roolin suurena haasteena muuttuvassa maailmassa. Kritiikin kohteena ei ole ainoastaan Suomi, vaan korkeakoulut kaikkialla maailmassa. Niiden opetusta olisi Oreckin mukaan muutettava, jotta koulun penkiltä valmistuvat asiantuntijat pärjäisivät työelämässä.

– Yliopiston opetustapahan perustuu menetelmälle, joka on satoja vuosia vanha. Tämän päivän lapset eivät opi enää samalla tavalla – siis niin, että professori luennoi luokan edessä.

Puhelin ja tabletti tietävät enemmän kuin yksikään ihminen, Oreck sanoo.

Oreckin Suomi-koti toimii myös toimistona ja eräänlaisena edustustilana.

Siksi designiinkin on panostettu.

Jalkalamppu on tehty antiikkisesta maanmittausvälineestä.

BRUCE ORECK • Syntynyt 1953 New Yorkissa • Valmistunut oikeustieteiden maisteriksi New York Universitysta, erikoistunut vero-oikeuteen • Työskennellyt ympäristö- ja veroasioihin erikoistuneena lakimiehenä sekä liikemiehenä Yhdysvalloissa yli 25 vuotta • Perusti kotien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävän Zero Carbon Initiative -järjestön vuonna 2008 • On pitkäaikainen kehonrakennuksen harrastaja ja voittanut lajissa useita Coloradon mestaruuksia • Teki suurlähettiläänä poikkeuksellisen pitkän, lähes kuuden vuoden kauden.

Työskentelee nyt osa-aikaisena luennoitsijana Aalto-yliopistolla

Miten yliopistoa tulisi sitten muuttaa? Oreckilla on tähän vastaus jo valmiina: korkea­ koulut kaipaavat lisää luovuuden opetusta.

– Luin muutama vuosi sitten tutkimuksen, jossa oli kysytty 5000 toimitusjohtajalta ympäri maailmaa, millaista ominaisuutta he kaipaavat seuraavan sukupolven yritysjohtajilta.

Vastauksena ei ollut kielitaito, tietty tutkinto tai mitään muuta. Se oli luovuus. Toimitus­ johtajat ymmärtävät, että kaikki muuttuu ja kilpailu lisääntyy ja se, mitä tiedämme tänään, on jo vanhentunutta.

Oreck tuntuu peräävän luovuuden ja sen opetuksen perään paljon. Mutta voiko luovuutta edes opettaa? Eivätkö kaikki ole luovia?

– Me voisimme opetella tässä vuosia jääkiekkoa emmekä silti pääsisi edes NHL:n huonoimmiksi pelaajiksi. On paljon asioita, joissa täytyy olla enemmän talenttia. Mutta se ei tarkoita sitä, että kaikkien muiden pitäisi kävellä ympäriinsä silmät kiinni.

– Loppujen lopuksi kaikessa on kyse epä­ onnistumisista. Niitä ei pidä hävetä, vaan niistä pitää oppia. Luovuuden päästäminen valloilleen johtaa epäonnistumisiin, ja kun niitä oppii sietämään, syntyy lopulta myös onnistumisia. ›‹

nro 2|2016 Kauppapolitiikka

17

18

Kauppapolitiikka  nro 2|2016

SÄÄNTELY JÄI DIGIJUNAN KYYDISTÄ Digitalisoituminen mullistaa vientimarkkinoita.

Pk-yritykset nappaavat osansa ulkomaankaupasta ja suuryritykset satsaavat digitaalisiin palveluihin.

Lainsäädäntö ja kauppasopimukset eivät kuitenkaan ole pysyneet kehityksen perässä.

TEKSTI OUTI TOIVANEN KUVITUS SUSANNA TUONONEN

G

ooglaan lääkäripalvelua ja huomaan, että lääkäriasema tarjoaa virtuaalivastaanottoa. Varaan sellaisen.

Hakukonetta käyttäessäni tulin käyttäneeksi yhdysvaltalaisen yhtiön palvelua Suomessa ja käytännössä siis osallistuin Yhdysvaltojen vientikauppaan.

Varatessani lääkäripalvelua saatoin tukea uutta suomalaista vientituotetta maailmalle.

Tervetuloa digitalisaation pikajunaan. Kun digitalisaatiokehitys alkoi kiihtyä 90-luvulla Nokia-puhelimien myötä, kehitys on ollut henkeäsalpaavan nopeaa ja tahti vain kiihtyy.

Digitaalisuus mullistaa jatkossa kaikkia toiminta-aloja. Viime vuosikymmenenä se uudisti media-, viihde-, vähittäiskauppa- ja matkailualat.

Teollisuus kohtaa ison murroksen teollisen internetin (Internet of Things) myötä. Monet yritykset saavat jo suuren osan ulkomaankaupasta palvelumyyntinä esimerkiksi laitteiden monitoroinnilla ja tietojen analysoinnilla.

Tämän myötä myös ulkomaankauppa muuttuu, vaikka lainsäädäntö ja kansainvälinen kauppapolitiikka tai kauppasopimukset

Monet yritykset saavat jo suuren osan ulkomaankaupasta palvelumyyntinä.

eivät ole pysyneet perässä. Digitaalista ulkomaankauppaa hankaloittavat muun muassa erilaiset kuluttajasuoja- ja tietosuojasäännökset eri maissa. EU:n ja Yhdysvaltojen välillä käydään parhaillaan neuvotteluja vapaakauppasopimuksesta (Transatlantic Trade and Investment Partnership, TTIP). Lisäksi joukko WTO:n jäsenmaita neuvottelee TiSA-palvelukauppasopimuksesta (Trade in Services Agreement). TiSA-neuvottelut käydään 23 WTO:n jäsenmaan kesken, ja mukana ovat muun muassa tärkeimmät teollisuusmaat. Tavoitteena on saada neuvottelut valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. TiSA-sopimus edistäisi myös digitaalisten palveluyritysten pääsyä toistensa markkinoille.

– TiSA olisi hyvin linjassa EU:n nykyisen sisämarkkinalainsäädännön kanssa, eikä vaatisi Suomelta uudistuksia. Suomi kannattaa yleisesti vapaan tiedonsiirron periaatetta. Henkilötietosuojan tasoon ei kauppasopimuksilla kuitenkaan puututa. Tietojen vapaa siirto edistäisi suomalaisyritysten asemaa kansainvälisillä markkinoilla, ulkoministeriön palvelukaupan asiantuntija Kristiina Kauppinen sanoo.

MAAILMA TARVITSEE EU-USA-YHTEYTTÄ Brigham Young Universityn kansainvälisen kauppapolitiikan professori Earl Fry vietti hiljattain kolme kuukautta Fulbright-stipendiaattina Helsingin yliopistossa. Fry ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola jakavat huolen EU:n ja Yhdysvaltojen välien heikentymisestä.

– Euroopassa ja Yhdysvalloissa on vallalla globalisaatioahdistus, Mika Aaltola kuvailee.

Kansalaiset kokevat, että kaupan ja teollisuuden digitalisoituminen sekä globalisoituminen ovat vieneet työpaikkoja ja heikentäneet keskiluokan asemaa. Tämä on johtanut kansallismielisyyteen ja haaveisiin protektionismista. Tämä näkyy Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjoinnissa. Kampanjoinnissa jotkut ehdokkaat ovat muun muassa väläytelleet korkeita tulleja ulkomaisille tuotteille.

– Tämä on nurinkurista, koska historia on osoittanut, että vapaakauppa on aina ollut hyväksi Yhdysvalloille. Perinteisesti amerikkalaiset ovat kannattaneet vapaakauppaa.

Aaltola ja Fry uskovat, että kaikki nykyiset kauppasopimukset jatkuvat ja uusia tulee ainakin pidemmällä aikavälillä lisää.

Mitä tulee työpaikkoihin, digitalisaatio myös luo niitä. Kyseessä on rakennemuutos.

Perinteiset teollisuustyöpaikat muuttuvat muun muassa sovelluskehitystyöpaikoiksi.

Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) arvion mukaan digitalisointi on kasvattanut työpaikojen määrää 1,8 prosentilla. Digitalisaatio vauhdittaa eniten uusia työpaikkoja luovien pk-yritysten kasvua – Toivon todella, että EU ja Yhdysvallat pääsevät sopuun TTIP-neuvotteluissa. Trans­

nro 2|2016 Kauppapolitiikka

19

tilastojen mukaan pk-yritysten osuus on nyt noin 15 prosenttia viennin kokonaisarvosta.

Maailman talousfoorumin tammikuussa julkaiseman ”Maximizing the Opportunities of the Internet for International Trade” -raportin mukaan verkkokaupoissa käytävän kaupan arvo ylitti 105 miljardia dollaria jo vuonna 2013. Vuoteen 2017 mennessä yli 45 prosenttia maailmankaupan arvosta on siirtynyt verkkoon.

Verkkokaupan kasvu on johtanut uusiin liiketoimintamalleihin, joissa sekoittuvat kaikki vanhat mallit. Mainonta, tuote, sisältö, palvelut ja sovellukset sekoittuvat keskenään. Yrityksiä on vaikea määritellä enää aloittain.

Virtuaalimaailmassa toimialarajat ovat vielä häilyvämpi käsite kuin valtioiden rajat.

Nykyisin yritys voi olla kansainvälinen ilman suurta alkupääomaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa eBayn tarjoamaa verkkokauppa-alustaa hyödyntävistä pk-yrityksistä 95 prosenttia myi tuotteitaan tai palveluitaan maailmanlaajuisesti.

– Digitalisaatio auttaa paitsi pk-yrityksiä, myös kehitysmaiden yritysten osallistumista maailmankauppaan, ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden apulaisosastopäällikkö Ilkka Saarinen sanoo.

Pk-yritysten välisessä verkkokaupassa yksi ongelmakohta on kuluttajasuoja. Jos kuluttaja ei saanut mitä tilasi, minne kuluttaja voi valittaa?

Koska kuluttajasuojasäädökset vaihtelevat maittain, ovat verkkokaupat alkaneet luoda itsenäisesti omia käytäntöjään. Muun muassa eBay on kehittänyt oman riitojen ratkaisujärjestelmänsä, jossa on ratkaistu jo yli 60 miljoonaa riita-asiaa vuodessa.

Pk-yritysten osuus on nyt noin 15 prosenttia viennin kokonaisarvosta.

atlanttinen kumppanuus loisi pohjan koko maailmalle niin taloudellisessa kuin poliittisessakin mielessä. Atlantin ylitse jaamme paljon samoja arvoja ja pystyisimme muokkaamaan johtavat standardit esimerkiksi tuotteiden laatu-, ympäristö- ja vastuullisuusvaatimuksille, Fry toteaa.

YRITYKSET KEHITTÄVÄT ITSE SÄÄNTELYÄ Kaupankäynnin siirryttyä internetiin pk-yritykset, jopa mikroyrittäjät, alkoivat laajentaa kaupankäyntiään ulkomaille. Verkon kautta yritykset voivat saada asiakkaita kaikkialta maailmasta. Digitaalisen tuotteen voi myös toimittaa digitaalisesti, jolloin valtioiden rajat menettävät merkityksensä. Asiakas Suomessa ja Yhdysvalloissa saa tuotteen aivan yhtä nopeasti ja helposti.

Suomessakin pk-yritykset kasvattavat osuuttaan ulkomaanviennistä. Tullin uusimpien

20

Kauppapolitiikka nro 2|2016

TULLITTOMUUS VAUHDITTAA DIGIKAUPPAA Euroopan unionissa on sovittu, että verkkokaupat tilittävät arvonlisäveron sen mukaan, mistä maasta ostos on tullut. Mikäli tuote tulee Suomeen muualta kuin EU:sta, kuten Yhdysvalloista, ei veroa makseta.

Jos tuote on digitaalinen, esimerkiksi sovellus, e-kirja tai vaikka virtuaalivastaanotto, ja kuluttaja hankkii sen kolmannesta maasta, kuluttaja ei maksa siitä sen enempää veroa kuin tullimaksuakaan. Tämä on kannattavaa myös kauppiaalle.

Tällä hetkellä WTO:n jäsenmaat ovat hyväksyneet digitaalisille tuotteille tullimoratorion, eli digitaalisista tuotteista ei peritä tulleja. Maailman talousfoorumi suosittelee moratorion jatkamista ja EU on sitoutunut siihen kauppasopimuksissaan.

Sen sijaan jos verkkokaupasta ostaa jonkin fyysisen tuotteen ulkomailta, tuotteesta maksetaan tullimaksut. Jos suomalainen tilaa yli 150 euron arvosta tavaraa Yhdysvalloista, tuotteesta maksetaan Suomessa tullimaksut päälle. Maailman talousfooorumi ehdotti tam-

KOMMENTTI mikuisessa raportissaan, että valtiot nostavat de minimis -tullirajaa. Se tarkoittaisi sitä, että vähäiset kuluttajaostokset voisivat liikkua valtioiden välillä ilman tullimaksuja. Tämä auttaisi kehittyvien maiden talouksia.

VERKKOKAUPASTA 3D-PRINTTAUKSEEN Verkkokauppa on yksi digitaalisen ulkomaankaupan muoto, mutta seuraavina vuosina kiivaimmin lisääntyy puhdas digitaalinen ulkomaankauppa, jossa vain bitit kulkevat maiden ja maanosien välillä.

Teollista internetiä on luonnehdittu kolmanneksi teolliseksi vallankumoukseksi.

Puhutaan siis digitalisoitumisen aikakaudesta, jolla tarkoitetaan liiketoiminnan siirtymistä tai laajentumista sähköisiin kanaviin, sisältöihin ja transaktioihin.

Teollisen internetin markkinoiden koko on Suomessa 1,4 miljardia euroa. Teollisuusaloista terveysteknologia kasvaa vahvasti Suomessa. Terveysteknologiatuotteiden viennin arvo kasvoi viime vuonna 6,6 prosenttia eli lähes kahteen miljardiin euroon.

3D-tulostettujen tuotteiden maailmanmarkkinoiden koko on vielä 3–5 miljardia euroa – vain murto-osa teollisuuden maailmanmarkkinoista – mutta ne kasvavat 30–40 prosenttia vuodessa. Vaikka volyymi on vielä pientä, vaikutus on suuri. Esimerkiksi lentokoneiden valmistuksessa ja autoteollisuudessa 3D-tulostuksen tuoma etu on korvaamaton.

– 3D-tulostus muuttaa ulkomaankaupan arvoketjuja ja virtoja. Samalla tavaroiden tuotanto siirtyy enemmän sinne, missä tavarat kulutetaan, eikä tavaroita tarvitse rahdata samalla tavoin kuin nykyisin, Saarinen jatkaa.

KUKA KÄSITTELEE KENEN TIETOJA? Yhdysvalloissa on erilainen lähestymistapa tietosuojaan kuin Euroopassa. Yhdysvalloissa ei ole yleistä tietosuojalainsäädäntöä, vaan siellä käytetään alakohtaista lähestymistapaa.

Aiemmin EU:n ja Yhdysvaltain välillä oli niin sanottu Safe Harbour -sopimus. Sopimus kaatui Edward Snowdenin paljastuksiin Yhdysvaltain vakoilusta ja Facebook-käyttäjä Max Schremsin valitukseen EU-tuomioistuimelle.

Helmikuussa EU ja Yhdysvallat neuvottelivat uuden Privacy Shield -sopimuksen korvaamaan Safe Harbour -sopimuksen, mutta myös tätä sopimusta on kritisoitu. Tietosuoja on hankala kohta EU:n ja Yhdysvaltain välisissä kauppaneuvotteluissa.

Esimerkiksi Venäjä ja Intia ovat vaatineet, että heidän maassaan kerättyjä digitaalisia tietoja tulee käsitellä palvelimissa, jotka sijaitsevat fyysisesti näissä maissa. Tietojen siirtoa koskevat vaatimukset hankaloittavat digitaalisen kaupankäynnin kasvua. Uusimmissa sopimuksissa kuten TiSA:ssa tällaiset vaatimukset saatetaan kieltää muiden kuin henkilötietojen suhteen. ›‹

Kauppauho ei hyödytä ketään ›› Yhdysvaltain presidentiksi mielivä Donald Trump osuu kipupisteeseen. Kyseessä on globalisaatioahdistus – sama tauti, joka riivaa Eurooppaa.

Maaliskuussa tehdyn Bloomberg Politics Poll -tutkimuksen mukaan 65 prosenttia amerikkalaisista kaipaa lisää tuontisuojauksia. Lähes kolmannes pitää Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimusta haitallisena, ja 82 prosenttia vastaajista on halukkaita maksamaan enemmän Yhdysvalloissa valmistetuista tuotteista.

Rajojen sulkeminen, tuonnin vaikeuttaminen ja kauppasopimusten purkaminen eivät kuitenkaan palauttaisi suuruutta, kuten Trump uhoaa. Ne hidastaisivat uudistumista.

Trump ja Bernie Sanders ovat toki oikeassa julistaessaan, että Kiina tappoi Yhdysvalloista miljoona teollista työpaikkaa. Niin tappoikin.

Syynä eivät kuitenkaan olleet kauppasopimukset vaan se, että maailman näyttämölle nousi kuin tyhjästä – taloutensa avautumisen siivittämänä – uusi jättiläinen, ja pian sen jälkeen digitalisaatio alkoi mullistaa talouden perusteita. Tulilinjalle joutunut 12 Tyynenmeren maan välinen TPP-sopimus ei avaa Kiinalle pikareittiä Yhdysvaltain markkinoille, kuten ehdokkaat väittävät. Kiina ei edes ole osapuolena sopimuksessa!

Protektionistinen viesti uppoaa. Vapaan kaupan hyödyt leviävät laajasti mutta sen tuottama tuska kapeasti. Suuret valikoimat edullisia hyödykkeitä ovat laiha lohtu työpaikkansa ja markkina-arvonsa menettäneelle.

Siitäkin syystä on korkea aika päivittää maailmantalouden sääntöjä. Kauppasopimukset ovat työkaluja. Ja kun taloudella menee hyvin, poliitikoilla on myös voimavaroja auttaa rakennemuutoksen uhreja. Äkkijarrutus olisi kaikille huonoin vaihtoehto.

Euroopan unionin kannattaa mennä vapaakauppa-asioissa vähintään puoliväliin vastaan samalla kun jäsenmaat virittävät omia liiketoimintaympäristöjään kuntoon. Suomen ei pidä tuhlata talouskriisiä ja pakon sanelemia uudistuksia pienimmän nimittäjän ratkaisuihin vaan käyttää ne maailman kärkeen kurottamiseen. Jokaisen ratkaisun on läpäistävä kaksi koetta: onko se paras mahdollinen malli Suomelle, ja kuinka se skaalataan maailmalle. Lähimarkkinan pitää taipua huippuratkaisuihin, maailmanmarkkinan taas reiluksi pelikentäksi, jossa myös pieni maa pärjää.

Mikään ei tekisi pienten ja keskisuurten yritysten näkymille juuri nyt niin hyvää kuin transatlanttinen sopimus, joka antaisi jo Euroopassa hankituille luville hyväksynnän Yhdysvalloissa ja päinvastoin.

Tällä hetkellä firmat jumittuvat vuosiksi kalliisiin ja turhiin byrokraattisiin prosesseihin vain, koska asioista ei ole sovittu.

Suomen vahvuuksille on runsaasti tilausta Yhdysvalloissa. Bernie Sanders on ylistänyt kampanjassaan pohjoismaista yhteiskuntaa, ja Nordic-brändi on muutenkin kuuminta hottia. Amerikkalaiset ovat väsyneet maksamaan shekeillä ja pulittamaan terveydenhuollostaan henkilöä kohti enemmän kuin mikään muu kansa. Kauppa- ja investointisopimus päästäisi suomalaiset mukaan uudistamaan Yhdysvaltain finanssipalveluita ja terveysalaa välittömästi, eikä se olisi kuin vasta alkua.

KRISTIINA HELENIUS Kirjoittaja on kansainvälisen bisnesverkosto Amcham Finlandin toimitusjohtaja

nro 2|2016 Kauppapolitiikka

21

Vuoden 2014 alussa kuubalaiset saivat ostaa ulkomaisen uuden auton ilman hallituksen erillistä lupaa ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen. Uusien autojen hinnat ovat kuitenkin pilvissä, joten maan autokanta on edelleen hyvin vanhanaikainen.

Yksi jalka kaasulla, toinen jarrulla Samaan aikaan kun länsi odottaa Kuubalta nopeampaa muutosta, on maan johdolla täysi työ hallita sen vauhtia. Selvää kuitenkin on, että lientyneet suhteet Yhdysvaltoihin avaavat Kuubaa hitaasti mutta varmasti.

TEKSTI JOHANNA KOTKAJÄRVI KUVAT ISTOCKPHOTO

U

utta maalia sudittiin talojen julkisivuihin ja auki revityt kadut saivat tummaa asfalttia pintaan rivakkaan tahtiin, kun Kuuban pääkaupunki Havanna valmistautui maaliskuussa Yhdysvaltojen presidentin vierailuun ensimmäistä kertaa 88 vuoteen.

Maat palauttivat diplomaattisuhteet 50 vuoden tauon jälkeen heinäkuussa 2015. Yhdysvaltain asettama kauppasaarto on kuitenkin edelleen voimassa, eikä republikaanienemmistöisen kongressin uskota hyväksyvän sen poistamista ainakaan ennen marraskuun presidentinvaaleja. Siitä huolimatta vierailu oli taitekohta Kuuban lähihistoriassa – aika ennen ja jälkeen Obaman.

VISIO TULEVAISUUDESTA? – Jokaisen vuoro tulee [lähteä], mutta kuubalaisen kommunismin idea säilyy, julisti Kuubaa vuodesta 1959 vuoteen 2008 asti johtanut Fidel Castro Kuuban kommunistisen puolueen puoluekokouksessa pitämässään jäähyväispuheessa.

22

Kauppapolitiikka nro 2|2016

Kuuban avautumista on odotettu pitkään. Vuoden 2008 jälkeen käynnistyneet vähittäiset uudistukset, Kuuban ja Yhdysvaltojen diplomaattisuhteiden palautus, matkustusrajoitteiden keventäminen ja viimeisimpänä presidentti Obaman vierailu todistavat, ettei paluuta entiseen ole.

Vaikka Fidel Castro vetäytyy nyt kulisseihin, jatkavat hänen veljensä Raúl Castro Ruz ja kovan linjan José Ramón Machado Ventura maan ja kommunistisen puolueen johdossa – yli 80-vuotiaita herroja molemmat. Samaan aikaan kun Kuuban muutos tuntuu lännen näkökulmasta etenevän tuskastuttavan hitaasti, on maan johdolla täysi työ hallita muutoksen vauhtia. Se on varmasti myös syy, miksi puolueen johto on ollut varovainen antamaan tilaa nuoremmille. Raúl Castro on kuitenkin ilmoittanut luopuvansa presidentin virasta toisen kauden jälkeen vuonna 2018.

Toden­näköistä on, että hänen jälkeensä presidentin virkaan valitaan ensimmäisenä varapresidenttinä toimiva Miguel Mario Díaz-Canel Bermúdez. Se, jatkaako Raúl Castro tuolloin edelleen puolueen johdossa, jää nähtäväksi.

Havanna

KUUBA 1. Väkiluku: n. 11 miljoonaa (7/2015) 2. Bruttokansantuote asukasta kohden: 10 200 USD (2010) 3. BKT:n kasvu: 1,3 % (2014) 4. Valtion velka: 31,6 % BKT:sta (2015) 5. Työttömyysaste: 3 % (2015) Luvut ovat arvioita.

Lähde: CIA World Factbook.

nro 2|2016 Kauppapolitiikka

23

Havannan katuelämä on täynnä musiikkia.

Poliittisen johdon visio Kuuban tulevasta suunnasta ei ole tiedossa. Merkkejä siitä, että maa olisi luopumassa sosialistisesta mallistaan ei ole, vaikka joitakin pienimuotoisen yritystoiminnan mahdollistavia uudistuksia onkin viime vuosina tehty. Kyse on pikemminkin järjestelmän päivittämisestä kuin sen muuttamisesta. Presidentin vaihtuminen vuonna 2018 saattaa toki tarjota tilaisuuden uusille poliittisille linjauksille.

EU ON KUUBAN TÄRKEIN VIENTIKUMPPANI.

24

Kauppapolitiikka nro 2|2016

YHDYSVALTOJEN VAIKUTUSVALLAN HILLINTÄÄ Katukuvassa vallankumouksen sankareiden Fidel Castron ja Che Guevaran kuvia ja isänmaallisia julistuksia näkyy edelleen, mutta niiden määrä on viime vuosina selvästi vähentynyt. Raúl Castron ote on veljeään pragmaattisempi, mikä näkyy muun muassa Yhdysvaltojen ja Kuuban kahdenvälisten suhteiden palauttamisena. Saman­aikaisesti hän pyrkii välttämään Kuuban valumisen Yhdysvaltojen vaikutus­vallan piiriin. Kuuban suhteet Venäjään ovatkin parantuneet samaan tahtiin USA-suhteiden kehittymisen myötä.

Kuuballe politiikan multipolaarisuus on tärkeää. Siksi myös EU:ta pidetään arvossa ja vastapainona Yhdysvaltojen kasvavalle dominanssille. EU:n korkea edustaja Federica Mogherini on käynyt viimeisen vuoden aikana jo kahdesti Kuubassa. Vierailujen taustalla on EU:n ja Kuuban välinen yhteistyö­sopimus, jonka neuvottelutekstin sisällöstä osa­puolet pääsivät yhteisymmärrykseen Mogherinin maaliskuisella vierailulla. EU on Kuuban tärkein vientikumppani, kun taas EU:lle Kuuban kaupan osuus on lähes merkityksetön (0,01 %).

Kuuban on ollut vaikea ymmärtää, että EU:n kauppapolitiikka asettaa reunaehdot EU-maiden kaupalliselle yhteistyölle Kuuban kanssa.

ODOTUKSET KORKEALLA Kuuban talouden tila on heikko. Maa luokitellaan antamiensa tilastojen perusteella ylemmän keski­luokan maaksi, mutta käytännössä se on monessa suhteessa kehitysmaa.

– Sosialismi yhdistettynä kahden valuutan järjestelmään ja mikroyrittäjyyteen tekee talouden numeroista epätarkkoja, toteaa lähetystö­neuvos Mika Ruotsalainen Suomen Meksikon-suurlähetystöstä.

Kuubassa teollisuustuotantoa on vähän, maatalous on vanhanaikaista ja lähes kaikkea

Kuubalainen maanviljelijä tupakkaplantaasilla Pinar del Ríon provinssissa. Valle de Viñalesin alue julistettiin UNESCOn maailmanperintökohteeksi vuonna 1999.

tuodaan ulkomailta, elintarvikkeista lähtien.

Ja vaikka matkailun lisääntyminen ja pienyrittämisen salliminen tuovat kaivattuja valuuttatuloja ja kysyntää myös kulutushyödykkeille, mahdollisuudet merkittäviin investointeihin ovat rajalliset. Lisäksi monet toimivan talouden perusrakenteet, kuten luotettava pankkijärjestelmä, puuttuvat.

Kaikesta tästä huolimatta kuubalaisten odotukset ovat korkealla. Investointien houkuttelu on käynnistymässä ja investointilainsäädäntöä on jonkin verran uudistettu. Yhteisyrityksiä on mahdollista perustaa, joskin vähintään puolet on oltava kuubalaisomistuksessa ja esimerkiksi henkilöstön rekrytoinnin on tapahduttava valtion kautta. Valtio säätelee tiukasti myös tuontia.

17 %

Kuuban turismisektori kasvaa tällä hetkellä noin 17 prosentin vuosivauhtia.

– Liikemahdollisuuksien suhteen kannattaa olla realisti, koska käytännön esteiden poistues­sa amerikkalaiset – niin turistit kuin yrityksetkin – vyöryvät Kuubaan tsunamin lailla ja muille jää vain rippeet, varoittaa Suomen Meksikon-suurlähettiläs Roy Eriksson.

KUUBA KIINNOSTAA SUOMALAISIA Suomen ja Kuuban välinen kauppa on vähäistä.

Vuonna 2014 Suomen vienti oli 1,8 miljoonaa ja tuonti vajaat 30 miljoonaa euroa. Suomi on usean muun EU-maan tapaan solminut kahdenkeskisen yhteistyösopimuksen Kuuban kanssa.

Vuonna 1980 perustettu Suomen Kuubansuurlähetystö suljettiin vuonna 1992 taloudellisista syistä. Tuolloin myös Kuuba sulki

nro 2|2016 Kauppapolitiikka

25

vastavuoroisesti oman suurlähetystönsä Helsingissä, mutta avasi sen jälleen vuonna 2007.

Suomen suurlähettiläänä Kuubassa toimii Meksikosta käsin suurlähettiläs Roy Eriksson.

Suomi selvittää parhaillaan edustautumistaan Karibian alueella, mukaan lukien Kuubassa.

Suomi myös selvittää mahdollisuuksia palkata kauppaa ja konsuliasioita hoitava virkamies jonkin pohjoismaisen edustuston yhteyteen Havannassa.

Suomalaisyritysten etujoukko teki ulkoministeriön taloudellisista ulkosuhteista vastaavan osastopäällikkö Markku Keinäsen johdolla Team Finland -matkan Kuubaan juuri Obaman vierailun aattona maaliskuussa.

Alun perin tarkoituksena oli tehdä pieni virka­miesvetoinen muutaman yrityksen fact finding -perehtymismatka. Kiinnostus Kuubaa kohtaan oli kuitenkin odotettua suurempaa, ja lopulta Suomen Meksikon-suurlähetystön yhdessä Finpron järjestämälle matkalle osallistui neljätoista yritystä.

NOPEITA KAUPPOJA TOIVOVALLE KUUBA EI VÄLTTÄMÄTTÄ OLE OIKEA MAA. TEAM FINLAND AVASI OVIA Finpron Meksikon toimisto järjesti kolmen päivän aikana yhteensä noin kolmisen­ kymmentä yrityksille räätälöityä yritys- tai virkamiestapaamista. Tapaamisissa yritykset loivat yhteyksiä ja kuulivat käytännön vinkkejä ja ohjeita tuleviin tarjouskilpailuihin osallistumiseksi. Matkan yhteydessä myös allekirjoitettiin Finnveran ja Kuuban välinen velkojen uudelleenjärjestelysopimus.

– Eniten yrityksiä kiinnosti kuulla Kuubasta toimintaympäristönä, esimerkiksi siitä, edellyttääkö Kuuban markkinoille pääsy paikallista edustajaa, miten rahoitus saadaan järjestettyä ja mitkä ovat kaupankäynnin säännöt ja esteet, Finpron Meksikon-toimiston johtaja Heidi Virta toteaa.

Samalle viikolle Kuuban Team Finland -matkan kanssa ajoittui myös eduskunnan talousvaliokunnan vierailu Havannassa sekä ulkoministeriön Latinalaisen Amerikan aluekokous.

– Kuuban kaltaisessa keskusjohtoisessa maassa samanaikaisesti vierailleiden parlamentaarikkojen ja korkean virkamies­johdon vetoavusta on hyötyä, osastopäällikkö Markku Keinänen toteaa.

26

Kauppapolitiikka nro 2|2016

KUN KIINA AIVASTI, LATINALAINEN AMERIKKA SAIRASTUI ›› Hirmuisen kasvun vuosinaan Kiina osti Latinalaisesta Amerikasta öljyä, kuparia, nikkeliä, rautamalmia ja soijaa. Kiinan turvin Latinalainen Amerikka porskutti vahvasti eteenpäin vuodesta 2000 vuoteen 2013 saakka, mutta sitten tuli äkkipysäys. Pahimpaan sudenkuoppaan putosi Brasilia.

Brasilian presidentti Dilma Rousseff uskoi aluksi, että Kiinan hiljeneminen on vain väliaikaista. Hän ryhtyi kalliisiin elvytystoimiin ja odotti, että Kiina palaa markkinoille paksun lompakkonsa kanssa. Toisin kävi: hitaammasta kasvusta tulikin Kiinassa uusi normaali.

Kun vuoden 2014 presidentinvaalit lähestyivät, Roussef käytti laittomasti keskuspankin varantoja salatakseen budjettialijäämän. Vaalien jälkeen hän jäi kiinni ”luovasta kirjanpidostaan”. Nyt häntä syytetään siitä, että hän pääsi presidentiksi huijaamalla. Kolme vuotta sitten Roussefin kannatusluku oli 80 ja nyt alle kymmenen prosenttia.

Latinalaisen Amerikan maiden kasvu jäi viime vuonna 0,1 prosenttiin. Seitsemän suurimman maan talouskasvu oli negatiivista. Brasilia otti takapakkia lähes 4 ja Venezuela 6 prosenttia. Verorahoja piilottavan Panaman kasvu oli 8,2 prosenttia vuosina 2010–2015. Pieni valopilkku oli Meksiko, joka kasvoi viime vuonna 2,5 prosenttia vahvan teollisuutensa ansiosta.

Vaikka talous reistailee, ei Latinalaisen Amerikan tilanne ole niin paha kuin 1980-luvulla suuren velkakriisin aikaan. Vuonna 1990 vain vajaa viidennes oli keskiluokkaa, nyt kolmannes. Latinalaisen Amerikan kehityspankin IDB:n mukaan taloudellinen tasa-arvo on kasvanut.

Hallitukset jakoivat talousbuumin aikana enemmän tukia köyhille ja antoivat rahaa terveydenhuoltoon ja opetukseen. Maillakin on enemmän varantoja ja vähemmän velkaa.

Poliittista voimaa saaneet ihmiset vaativat nyt parempia oloja.

Ihmisten sietokyky lahjomisjärjestelmää kohtaan on vähentynyt ja aiheuttaa mielenosoituksia Meksikosta Argentiinan. Äänestäjät ovat nyt paremmin koulutettuja, enemmän kaupunkilaisia ja vähemmän ideologisesti sidoksissa. Lehdistö toimii useissa maissa pelottomasti, vaikka esimerkiksi Meksikossa on tapettu 36 toimittajaa vuoden 1992 jälkeen.

Alueen talous on jakautunut kahteen kauppaliittoon. Tyynen­meren allianssiin kuuluvat Chile, Peru, Kolumbia ja Meksiko. Niissä talous kasvaa. Ne harjoittavat vapaakauppaa ja purkavat kaupan esteitä.

Sen sijaan Mercosurin maat Argentiina, Brasilia, Paraguay, Uruguay ja Venezuela suojelevat sisämarkkinoitaan, eikä niiden talous juuri kasva.

Yhdysvallat on vetäytynyt Latinalaisesta Amerikasta, koska se ei pelkää enää vallankumouksia. Isoveljen paikan on ottanut Brasilia, joka kattaa puolet maanosan taloudesta, ihmisistä ja pinta-alasta. Brasilialla on valtava dynamiikka, nuori yli 200 miljoonan väestö ja suuret luonnonrikkaudet.

Kuulin Chilessä vitsin, että uudet imperialistit ovat saapuneet, mutta he puhuvat portugalia.

Markku Saksa Kirjoittaja on suomalainen vapaa toimittaja ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut paljon Latinalaisen Amerikan tapahtumista ja yhteiskunnallisesta kehityksestä.

EI PIKAVOITTOJA Kuuba ei tarjoa pikavoittoja suomalais­ yrityksille mutta pitkäjänteisellä työllä ja kansallisten sekä kansainvälisten rahoitusinstrumenttien avulla suomalaisyritystenkin on mahdollista osallistua omaperäisen maan kehitykseen.

Kuubassa on mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille erityisesti turismi-, infraja rakennus-, energia-, kaivos- sekä jäteja paperisektoreilla. Esimerkiksi Kuuban turismisektori kasvaa tällä hetkellä noin 20 prosenttia vuodessa ja Kuuban tavoitteena on rakennuttaa 2 500 uutta hotellihuonetta vuodessa. Toinen hyvä esimerkki on kaivannaiset, joissa Kuubassa on merkittävät nikkeli-, kulta-, kupari-, hopea- ja sinkkivarannot.

– Kuuba vaatii läsnäoloa, kärsivällisyyttä ja peräänantamattomuutta. Nopeita kauppoja toivovalle Kuuba ei välttämättä ole oikea maa. Yrityksille, joilla on tarjottavaa Kuuban tärkeimmille sektoreille ja jotka etsivät pitempiaikaisempaa kauppasuhdetta, on nyt hyvä hetki tulla Kuuban markkinoille. Kilpailutilanne ei ole vielä kova ja yrityksillä on mahdollisuus saavuttaa hyvä markkina-asema, Meksikon Finpron Heidi Virta kannustaa ja varoittaa myös haasteista: – Maa on valtiojohtoinen ja hierarkkinen, eivätkä liiketoiminta ja ostopäätökset perustu markkinatalouteen.

Monet kilpailijat ovat jo läsnä Kuubassa – esimerkiksi Havannassa toimii 18 EUmaan edustustot kaupallisine edustajineen.

Mikä siis saisi kuubalaistoimijan valitsemaan suomalaisen tuotteen tai yrityksen?

VALTTINA EPÄTYYPILLISYYDEN OSAAMINEN Suomen ja suomalaisyritysten yksi valtti on, että Suomesta löytyy edelleen tieto­ taitoa ja rohkeutta käydä kauppaa myös epätyypillisillä markkinoilla – kiitos vuosikymmenten idänkaupan kokemuksen.

Lisäksi Kuuba on yksi niitä maita, joissa Suomen puolueettomuus kylmän sodan aikana toimii suosituksena. Myös suomalaista innovaatio-osaamista arvostetaan.

Työtä Suomen ja suomalaisen osaamisen tunnettuuden edistämiseksi on jatkettava. Oman panoksensa tähän on jo tuonut Suomen Madridin kulttuuri- ja tiedeinstituutti, joka käynnisti Kuuba-toimintansa ja nimesi maahan suomalaisen kulttuuriviennin edustajaksi Riitta Mäen.

Optimismi ja usko parempaan tulevaisuuteen erottavat kuubalaiset muista Karibian alueen maista. Kuuba on myös Latinalaisen Amerikan turvallisin maa.

Kuubalaisen yhteiskunnan vahvuudet – koulutus ja julkinen terveydenhuolto – ovat asioita, joita suomalainenkin osaa arvostaa.

4%

Vain neljä prosenttia Kuuban energiantuotannosta nojaa uusiutuviin energianlähteisiin.

Tavoitteena on nostaa osuus 25 prosenttiin.

Yllä: Vuonna 1959 valmistunut Bacunayaguan silta on Kuuban korkein. Kuubalaiset pitävät sitä yhtenä seitsemästä insinööritaidon ihmeestä. Alla: Havanna on 2,2 miljoonan euron asukkaalla Karibian suurin kaupunki.

nro 2|2016 Kauppapolitiikka

27

Turismi tuo kasvua myös rakennussektorille.

Varaderoon on rakennettu hotelleja kiivaassa tahdissa viime aikoina.

MARIELIN ERITYISKEHITYSALUE ›› Kuuba rakentaa 45 kilometrin matkan päähän Havannasta Marielin erityis­kehitysaluetta, joka rakentuu samannimisen Marielin syväsataman ympärille. Marielin syväsatamasta Kuuba on rakentamassa Karibian alueen laivaliikenteen solmukohtaa.

Syväsataman tulevaisuudennäkymien puolesta puhuu sen sijainti keskellä Karibiaa, lähellä Yhdysvaltoja ja suoraan Panaman kanavaan johtavan merireitin varrella. Euroopan kauppa tapahtuu Marielin ja Santiagon satamien kautta.

Marielin erityiskehitysalueen avulla Kuuba pyrkii houkuttelemaan kansainvälisiä investointeja ja luomaan alueesta ”uuden Kuuban” näyte­ ikkunan ulospäin. Toistaiseksi Marielin alueen kehitys on ollut varsin maltillista ja investoinnit vaatimattomia, mutta alkuvuodesta 2016 Unilever ilmoitti tulevasta investoinnista alueelle, ja ensimmäinen yhdysvaltalaisyritys aloittaa pientraktoreiden tuotannon alueella.

28

Kauppapolitiikka nro 2|2016

MATKAILUVETOISTA KASVUA Kuuba sijaitsee keskellä Karibianmerta – pohjoisessa sen rantoja huuhtelevat Floridansalmen, idässä Atlantin, etelässä Karibianmeren ja lännessä Meksikonlahden aallot.

Maan nimi ”Cuba” on peräisin tainointiaanien kielen sanasta ”cubao”, mikä tarkoittaa hedelmällistä ja yltäkylläistä maata. Ilmasto on miellyttävän trooppinen ja aurinkoisia päiviä vuoteen osuu keskimäärin 330 – ei siis mikään ihme, että matkailu on nopeimmin kasvava talouden sektori.

– Matkailu kasvoi vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä 40 prosenttia suhteessa edellisvuoteen, kertoo Kuuban teollisuusministeriön osastopäällikkö Adriana Barcelo Purumy.

Kuuban ja Yhdysvaltain tuore lentosopimus sallii jopa 110 päivittäistä lentoa Yhdysvaltojen ja Kuuban eri lentokenttien välillä. Kuuballe se tarkoittaa jopa miljoonia uusia turisteja ja kipeästi kaivattua ulkomaan valuuttaa.

CLEANTECHISSÄ MAHDOLLISUUKSIA Myös suomalaisten kiinnostus matkustaa Kuubaan kasvaa. Finnair-konserniin kuuluva Aurinkomatkat järjestää matkoja Havannaan ja Varaderoon jo vuosien kokemuksella. Finnairin markkinoillepääsystä vastaavan johtajan Hanna Laurénin mukaan lentoyhtiöllä on kiinnostusta selvittää mahdollisuuksia laajentaa ja monipuolistaa palveluita.

Lisääntyvä turismi tuottaa enemmän jätteitä, ja toisaalta matkailijat ovat aiempaa

ympäristötietoisempia, mikä saattaa avata mahdollisuuksia myös suomalaisille cleantech- ja bioenergia-alan yrityksille. Muutamilla suomalaisyrityksillä onkin jo melko pitkälle edenneitä matkailubisnekseen kytkeytyviä suunnitelmia, jotka liittyvät rakennus- ja logistiikkahankkeisiin.

Tällä hetkellä Kuuba tuottaa vain neljä prosenttia energiantuotannostaan uusiutuvalla energialla mutta Kuuban sähköyhtiö UNE on asettanut tavoitteeksi nostaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian osuuden 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuva energia on toinen Kuuban kehityksen uusista painopistealoista, jossa suomalaisyrityksillä on tarjota globaalilla tasolla kilpailukykyisiä sähkönsiirtoon, bioenergiaan ja esimerkiksi wasteto-energy-tuotantoon liittyviä ratkaisuja.

MISTÄ RAHOITUS? Suomi ja Kuuba ovat keväällä 2016 sopineet velkajärjestelystä, jonka mukaisesti Kuuba tulee suorittamaan vanhoja velkojaan. Sopimus on tärkeä askel Suomen ja Kuuban välisen kaupan edistämiseksi ja pieni osa maan palaamiseksi osaksi kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita.

Toistaiseksi Kuuban talouskehitys on kuitenkin vaatimatonta, sen maksukyky on heikko ja se kuuluu vielä heikoimpaan maariskiluokkaan läntisten OECD-maiden vientitakuulaitosten luokittelussa. Vaikka varovaisten taloudellisten uudistusten ja pienimuotoisen yrittäjyyden mahdollistamisen myötä orastavaa positiivista talouskehitystä on havaittavissa, maan poliittiseen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä ja suunnitelmatalouksille tyypillisiä rakenteellisia heikkouksia kuten monimutkaista byrokratiaa ja säätelyä.

– Kysyntä Kuuban vientitakuille on vielä vähäistä. Kuuban vanhojen velkojen maksu­ järjestelyistä on kuitenkin vastikään päästy sopimukseen ja oletuksena on, että kaupallisen toiminnan vilkastuessa myös vientitakuiden kysyntä tulee kasvamaan, Finnveran Latinalaisen Amerikan maiden maariskejä seuraava aluepäällikkö Mika Relander sanoo.

Finnvera on jo avannut takuumahdollisuudet pienten vientikauppojen takaamiselle Kuubaan ja seuraa tarkasti maan kehitystä potentiaalisena kauppakumppanina. Koska luotettavan yritys- ja pankkitiedon saaminen Kuubasta on vaikeaa, takuita myönnetään erittäin rajoitetusti. Omana erityispiirteenä kuubalaisostajalla tai luotonsaajilla ei yleensä ole ulkomaankauppaoikeuksia vaan lupa tuontiin ja valuutan käyttöön on haettava viranomaisilta. USA:n kauppasaarron vuoksi ei esimerkiksi dollarimääräisiä luottoja voida maahan myöntää.

Kansainväliset järjestöt kuten YK, kansainväliset kehityspankit ja EU tekevät hankintoja

yhteensä yli sadan miljardin edestä vuosittain.

Useilla näistä on käynnissä erilaisia ohjelmia myös Kuubassa, ja näissä ohjelmissa suomalaisillakin yrityksillä voisi olla annettavaa.

ANTILLIEN HELMI Kuuba on kuin Havannan katukuvaa värittävät pastellinväriset 1950-luvun amerikanraudat, jotka ylväinä keinahtelevat eteenpäin ilman karttaa saati navigaattoria kohti tuntematonta tulevaisuutta; umpiruosteisina, paikattuina mutta häpeilemättömän kauniina ja ylpeinä.

Kun katsoo tarkemmin, näkee maalin alle kätketyn ruosteen, ja konepellin alla ei hyrisekään alkuperäinen amerikkalainen Oldsmobilen moottori, ja muuallakin huomaa puutteita paikatun länsimaisin konstein. Ohjattavuus on ilman ohjaustehostinta ja kunnon tiekarttaa heikkoa ja bensankatku pistelee sieraimissa mutta on nostalgisuudessaan koukuttavaa.

Vaikka järjen ääni varoittaa vaaroista ja vaikeuksista ja naapurissa olisi tarjolla uudempaa kyytiä, niin houkutus hypätä kuubalaiseen kyytiin on suuri – sitä paitsi muutkin tekevät niin! ›‹

MYÖS SUOMALAISTEN KIINNOSTUS MATKUSTAA KUUBAAN KASVAA.

ULKOMINISTERIÖN RAHOITUSINSTRUMENTTEJA Finnfund Mahdollistaa pitkäaikaisen riskirahoituksen kannattaviin, kehitysvaikutuksia sisältäviin hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. www.finnfund.fi Finnpartnership Tarjoaa taloudellista tukea ja kehitysmaaliiketoimintaan liittyvää neuvontaa. Tukea, neuvontaa ja matchmaking-palveluita suomalaisten ja kehitysmaayritysten välille liikekumppanuuden alkuvaiheessa. www.finnpartnership.fi BEAM Business with Impact -kehitysinnovaatio-ohjelma painottaa yksityisen sektorin roolia kehityksen tukemisessa. Auttaa yrityksiä muuttamaan kehityshaasteet liiketoiminnaksi innovaatioiden avulla. BEAM on viisivuotinen ohjelma, jonka laajuus on noin 50 miljoonaa euroa. Puolet rahoitetaan ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin, puolet hakijoilta; Kuuba sopii hyvin BEAM-ohjelman piiriin www.tekes.fi/beam The Public Sector Investment Support Facility Lainamuotoinen, entistä korkotukiluottoa muistuttava yhteistyömuoto, jonka avulla vahvistetaan kehitysmaiden julkista sektoria suomalaisen teknologian ja osaamisen avulla. Luottojen takaajana on Finnvera Oy. Kehitysmaiden tulee olla velkakestäviä.

Ei myönnetä ylemmän keskiluokan maille, joihin Kuuba lasketaan. www.finnvera.fi Vientiluotot ja -takuut Vaikka orastavaa kehitystä havaittavissa, taloustilanteen rakenteellisten heikkouksien vuoksi Kuuba luokitellaan erittäin heikon maksukyvyn maaksi jolloin käytännössä vain lyhytaikaiset remburssitakuut alle vuoden maksuajalla ovat mahdollisia. www.finnvera.fi

nro 2|2016 Kauppapolitiikka

29

Vienti venhettä kuljettaa Rahvon teollisuusalue Kalajoella ei varsinaisesti sijaitse vesistön äärellä. Kokkolalaisen Finn-Marinin venetehtaalla veteen on kuitenkin mahdollisuus sukeltaa. Yrityksen vientiin menevät luksusmerkit valmistuvat paikan päällä käsityönä.

TEKSTI INES SIRÉN KUVAT ULLA NIKULA JA FINN-MARIN

S

uhdanneherkässä luksusveneteollisuudessa innovaatiot ovat yrityksen elinehto.

Yksi tällainen sijaitsee Oy Finn-Marin Ltd:n tehtaalla, jossa luksusmerkit todetaan jo tehtaalla merikelpoisiksi. Testialtaan ylle asennetut sadetussuihkut paljastavat myös valmiiden veneiden mahdolliset vuoto-ongelmat. Puolitoista metriä syvän altaan merkitys Finn-Marinin moottorivenebrändille on suuri.

– Kun valmis vene pääsee altaasta, on se periaatteessa käyttövalmis. Asiakkaan tai jälleenmyyjän ei tarvitse sitä enää uudestaan koekäyttää, kertoo yrityksen tuotekehitysjohtaja Osmo Roukala.

Sadetusallas on Pohjoismaiden mittakaavalla ainutlaatuinen. Kalajoen toimipisteellä Finn-Marinin vapaa-ajanveneet valmistuvat kolmella eri tuotelinjalla. Tekoprosessi on alusta loppuun käsityötä – valmiiseen veneeseen tarvitaan 10–12 henkilön työpanosta.

Keskipohjanmaalaisen yrityksen omaa keksintöä on myös tehdaslinjasto, jossa työntekijöiden sijaan liikkuvat rakenteilla olevat veneet. Matka hartsi­ säiliöstä paketoitavaksi kestää kaksi viikkoa. Uusi vene on valmis ostajalle keskimäärin joka neljäs päivä.

– Linjasto on nopeuttanut valmistuksen läpimenoaikaa huomattavasti. Myös työjälki pysyy tasalaatuisena, kun sama asentaja vastaa aina samasta tehtävästä.

30

Kauppapolitiikka nro 2|2016

HÄJYÄ MEININKIÄ Vuonna 1990 perustettu Finn-Marin on Suomen johtavia moottorivenebrändejä. Yrityksen tarina alkoi yli 25 vuotta sitten Kokkolasta, jossa sen toinen toimipiste edelleen sijaitsee. Yhdeksän vuotta sitten toiminta laajeni myös Kalajoelle, jonka sijaintia Pohjois-Pohjanmaalla yritysjohto pitää lähes ideaalina.

– Alueen työntarjonnan rakenne on loistava ja vaihtuvuus pientä. Kalajoen tehtaalla henkilöstö on lähes 90-prosenttisesti sama kuin perustamisvuonna 2007, tuotekehitysjohtaja Roukala kertoo.

– Keski-Pohjanmaa on perinteistä veneenrakennusseutua. Täältä löytyy ammattitaitoa ja osaamista.

Finn-Marinin Finnmaster- ja Husky-veneet valmistetaan Kokkolassa, Grandezzat Kalajoella. Yrityksen johdon mukaan sijainti Suomessa asettaa myös tiettyjä haasteita.

– Suomalaisen työn lisäksi kuljetus ja byrokratia ovat hintavia. Tähän toivoisimme lisää norminpurkua, Roukala ja Finn-Marinin toimitusjohtaja Raimo Kielinen vinkkaavat.

KOKKA KOHTI POHJOISMAITA Kotimainen monialayhtiö Terra Patris Oy osti enemmistön Finn-Marinin osakkeista alkuvuodesta 2015.

Kaupan merkitys on Kielisen mukaan Finn-Marinille suuri, sillä veneenvalmistus on liiketoimintana hyvin pääomaintensiivistä.

Finn-Marinin Grandezzat valmistetaan Kalajoella tehdashallissa, jossa merikelpoisuus voidaan todeta ennen kuin veneet on laskettu vesille.

nro 2|2016  Kauppapolitiikka

31

– Nyt takanamme ovat ikään kuin leveämmät hartiat. Tuotekehityksen ja kansainvälistymisen kannalta tämä on erittäin tärkeää, yhtiön toimitusjohtaja sanoo.

Kansainvälisyys on venebrändin avainsanoja, sillä 80 prosenttia tuotteista ostetaan ulkomaille. Tärkeimpänä kanavana tuotekehitysjohtaja Roukala ja toimitusjohtaja Kielinen pitävätkin suuria venemessuja.

– Asiakas- ja jälleenmyyntikohtaamiset tapahtuvat lähes sataprosenttisesti siellä.

Arvostelumenestys ja sosiaalinen media tulevat toisena.

Finn-Marinin edustajat kiertävät venemessuilla ”lähes tauotta” suurimmat osan vuodesta. Kesäsesongin niin sanottu uivien venemessujen kausi alkaa elokuussa Helsingin Lauttasaaresta. Finn-Marinille venemessujen päätapahtuma on tammikuinen Boot Düsseldorffissa. Saksalaisilla jättimessuilla vierailee yhdeksän päivän aikana yli 200 000 kävijää.

Yli 1500 näytteilleasettajan joukossa on erotuttava edukseen joka vuosi.

Kielinen tietää tähän keinon.

– Suomalaisuus. Venealalla kaikki tuntevat suomalaisen Swan-purjeveneen, joten keskieurooppalaiselle ostajalle mielikuva Suomesta ja suomalaisesta veneenrakennuksesta on hyvin positiivinen.

Finn-Marin tuottaa vuodessa myyntiin noin tuhat venettä. Tärkeimpiä yksittäisiä kauppaalueita yritykselle ovat Pohjoismaat sekä Keski-Eurooppa. Kaukaisin venetilaus on toimitettu Uuteen-Seelantiin. Veneenvalmistusta ohjaa Euroopassa EU:n huvivenedirektiivi, mutta myös korkeita standardeja arvostavat veneenostajat.

Sveitsissä kaiken tulee olla kellontarkkaa.

– Laatutietoisimmat asiakkaat sijaitsevat Sveitsissä – siellä kaiken tulee olla kellontarkkaa, Roukala naurahtaa.

Finn-Marin on jo yrityksenä ja samalla toimintatapojensa osalta sen verran vakiintunut, ettei vienninedistämismatkoilla nykyään juuri satu eikä tapahdu mitään jännittävää tai erikoista. Kielinen tosin vinkkaa pilke silmäkulmassa, että yritystä aikoinaan perustamassa olleelta Roukalalta juttuja 90-luvulta saattaisi irrota.

SUOMALAINEN VENE, SUOMALAINEN LAATU Maailmantalouden heilahtelut näkyvät selkeästi luksustuotteiden myynnissä. Näin tapahtuu myös vapaa-ajan veneiden viennissä: vielä kaksi vuotta sitten Finn-Marinin suurin asiakaskunta olivat venäläiset, mutta nyt suurin yksittäinen asiakaskunta ovat pohjoismaiset ostajat.

32

Kauppapolitiikka nro 2|2016

Finn-Marinin johtajakaksikon suosikkiveneilypaikat eivät sijaitse Pohjanmaalla. Osmo Roukala (oik.) suosittelee kaikille koko Suomen rannikkoseudun lisäksi erityisesti Turun saaristoa, Raimo Kielinen taas nauttii Päijänteen sisävesistöstä.

– Luksusvene on siitä hankala myyntituote, että talouden hiipuessa se on ensimmäisiä hyödykkeitä, joista asiakas luopuu. Kasvuvaiheessa se on taas viimeisiä asioita, jonka asiakas hankkii, Kielinen kuvailee.

Veneteollisuutta vaivaa myös osin positiivinenkin ongelma. Laatu – varsinkin suomalainen laatu – nimittäin kestää. Esimerkiksi Kielisen ensimmäinen oma moottorivene on jo lähes 30 vuoden iästään huolimatta edelleen käyttökelpoinen.

– Kun kerran veneen ostaa, tapahtuu seuraavan hankinta vasta usean vuoden tai jopa vuosikymmenen päästä. Myyjäpuolelle tämä tietysti on haaste – kuinka saada asiakas siirtymään tuotteesta toiseen, toimitusjohtaja pohtii.

Kielisen nelimetrisestä Yamarin-veneestä on sittemmin tultu pitkälle. Työuransa pitkälti pääkaupunkiseudun sahateollisuudessa tehnyt Kielinen päätyi veneteollisuuden pariin ”vasta” 2000-luvulla.

– Kesällä 1988 mökkivenettä hankkiessani en olisi ikinä uskonut päätyväni lopulta alalle.

Tälle tuleekin usein naureskeltua.

Kolmenkymmenen vuoden aikana on mökkiveneiden pituus metreissä kasvanut. Kielisen mukaan suurempien lasikuituveneiden – kuten Grandezzan ja Finnmasterin – asiakaskunta on maultaan konservatiivinen. Venemallistoissa ei siis trendiväreillä tai -ominaisuuksilla juuri retostella.

– Toki jos esimerkiksi nykyinen ja kymmenen vuotta vanhan Finnmasterin asettaa vierekkäin, näyttävät ne jonkin verran erilaisilta.

Finn-Marinin tuotteiden seuraava ”facelift” eli mallistojen ilmeen uudistus on tällä hetkellä suunnitteilla. Yrityksen tai venealan tilannetta kymmenen vuoden päähän arvioidakseen Kielinen heittää tarvitsevansa kristallipalloa. Tarkoitus on kuitenkin pysyä vientialan kärjessä – ja Suomessa. ›‹

FINN-MARININ TUNNUSLUVUT • Perustettu 1990 Kokkolassa • 160 työntekijää, joista 120 Kokkolassa ja 40 Kalajoella • Liikevaihto vuonna 2015 20,3 miljoonaa euroa • Liikevaihto vuonna 2016 27,5 miljoonaa euroa (ennuste) • Nettotulos vuonna 2015 554 000 euroa

Käsityö menestyksen takana

V

enealaa voidaan pitää erityisen syklisenä alana.

Alan myyntiluvut vaihtelevat vielä auto- ja moottori­pyöräkauppaakin voimakkaammin. Vene on hyödyke, jonka ostaminen on erityisen paljon riippuvainen kotitalouksien käytettävissä olevasta rahamäärästä ja talouden suhdanteesta.

Suomalainen veneilyala on murroksessa. Globaali kilpailu ja ihmisten vapaa-ajan harrastustoiminnan pirstaloituminen ovat muuttaneet merkittävästi venealan yritysten toimintakenttää asettaen uusia haasteita koko toimialan tulevaisuudelle. Sitoutumisaste ja investointihalukkuus yksittäiseen harrastukseen ovat vähentyneet asteittain, ja trendi tulee kasvamaan myös jatkossa.

Toisaalta veneala on samalla melko perinteinen ala. Tämä osaltaan suojelee toimijoita muutospaineilta. Esimerkiksi kuluttajien maku muotoilun suhteen näyttää muuttuvan melko hitaasti.

Samoin perinteisiä valmistusmenetelmiä ja perinteisiä ominaisuuksia tunnutaan arvostavan. Esimerkiksi runsas käsityön osuus, perinteiset materiaalit, räätälöidyt yksittäiskappaleet ja piensarjat sekä monin paikoin vakiintunut muotoilu ovat sellaisia, joilla ei esimerkiksi autoalalla enää pärjää kuin muutama valmistaja. Käsityön arvostus on pitänyt veneiden valmistuksen Suomessa ja tehnyt siitä kansainvälisen kilpailuvaltin.

Venealan keskusjärjestön Finnboatin jäsenkunnan kokonaisliikevaihto oli 488,4 miljoonaa euroa vuonna 2015. Vaikka kotimai-

nen venemyynti laski viime vuonna, kasvoi kokonaisliikevaihto yli kuusi prosenttia. Kasvun takaa löytyvät vetävät vientimarkkinat.

Euromääräinen veneviennin arvo vuonna 2015 oli noin 200 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua lähes viidennes edellisvuoteen verrattuna. Viennin osuus Suomen veneteollisuuden kokonaistuotannosta vuonna 2015 oli jotakuinkin 70 prosenttia.

Vienti Ruotsiin kasvoi viime vuonna lähes 50 prosenttia.

Suomesta viedään veneitä yli miljoonan euron arvosta vuosittain kolmeentoista maahan. Tärkeimmät vientimaat ovat länsinaapurimme Norja ja Ruotsi. Norjaan vietiin vuonna 2015 yli 3000 venettä 54 miljoonan euron arvosta. Vienti Ruotsiin kasvoi viime vuonna lähes 50 prosenttia, Venäjän vienti taas tippui 18 prosenttia.

Talouden yleisestä synkistelystä huolimatta veneala uskoo markkinoihinsa. Tasan puolet Finnboatin jäsenkunnasta arvioi liikevaihtojen nousevan vuonna 2016 ja henkilöstöä aikoo lisätä 21 prosenttia yrityksistä. ›‹

nro 2|2016 Kauppapolitiikka

33

JUKKA SIUKOSAARI suurlähettiläs, Suomen suurlähetystö / Buenos Aires

Monte Fitz Roy on Argentiinan ja Chilen rajalla sijaitseva vuorenhuippu, joka on yksi maailman hankalimmista kiipeilykohteista.

Argentiinassa viime joulukuussa aloittanut uusi, markkinaystävällisempi hallitus on saanut liikettä myös suomalaisiin yrityksiin. Maassa on valtavasti potentiaalia, mutta sen jäykät rakenteet, korruption pelko ja protektionismin perinne hidastavat vielä liiketoiminnan käyntiinlähtöä.

Argentiinan eri provinsseissa sekä Uruguayssa ja Paraguayssa toimivat kunniakonsulit olivat koolla Buenos Airesissa suurlähetystön kutsumina.

Kerroimme heille uusimmat tiedot Suomen talouden tilanteesta ja suunnitelmistamme suomalaisyritysten auttamiseksi markkinoilla.

Lounastimme kunniakonsuleiden kanssa yhdessä samana aamuna maahan saapuneen valtiosihteeri Peter Stenlundin kanssa.

Stenlund antoi katsauksen Suomen poliittisen tilanteeseen ja puhuimme pitkään myös turvapaikanhakijatilanteesta Euroopassa.

Iltapäivällä vierailimme valtiosihteerin kanssa Etelämanner-sopimuksen sihteeristössä, joka sijaitsee Buenos Airesissa. Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa lähestyy, ja koska olemme myös Etelämannersopimuksen osapuoli, on meidän hyvä miettiä synergiaetuja toiminnallemme napa-alueilla.

Kaupallisesti Etelämanner-tutkimus tarjoaa mahdollisuuksia muun muassa laivanrakennuksen alalla.

KE

Työpäivän päätteeksi tapasin vielä suomalaisen metsä- ja energia-alan konsulttiyrityksen edustajia. Olimme yhtä mieltä siitä, että Argentiina tarvitsee kansallisen metsätalousstrategian, jota kannattaa uudelle hallitukselle tarjota.

Aamukymmeneltä suurlähetystön kokoussalin täyttivät äärilleen viitisenkymmentä koulutusalan toimijaa, joille esiteltiin koulukiusaamisen ehkäisyyn kehitettyä suomalaista KiVa Koulu -ohjelmaa.

Koulukiusaaminen on iso ongelma täälläkin ja konseptille on paljon kysyntää. Avasin tilaisuuden ja käytin tilaisuutta kehuaksemme koulutusalan osaamistamme laajemminkin.

Lounaan jälkeen tapasimme paikallisen toimittajajärjestö FOPEA:n edustajat yhdessä Ruotsin suurlähetystön kollegoiden kanssa.

Järjestämme toukokuussa kolme tapahtumaa maailman ensimmäisen painovapauslain 250-vuotisjuhlan kunniaksi.

Iltapäivällä kylässä kävi vielä San Luisin provinssin opetusministeri. Julkisen koulutuksen järjestäminen on Argentiinassa provinssien vastuulla, ja puhuimme opettajakoulutuksesta sekä e-oppimisesta. Suomalaisilla alan yrityksillä on kysyntää sielläkin.

TO

50 koulutusalan toimijalle esiteltiin suomalaista KiVa Koulu -ohjelmaa. Koulukiusaaminen on iso ongelma myös Argentiinassa.

34

Kauppapolitiikka nro 2|2016

KENTÄN ÄÄNI

Buenos Aires 34°36’12˝S, 58°22’54˝W Asukkaita 2 890 000 Asukastiheys 13 676/km2

Maanpuolustuskurssini (199/2011) edustajat olivat kutsustani tutustumassa Argentiinaan. Koska ryhmässä oli mukana myös MTK:n edustaja, vietimme koko päivän karjatiloilla.

Kenttäkäynnit ovat erittäin hyödyllisiä, mutta niihin on aina liian vähän aikaa. Argentiinalla ei ole kansainvälistä kilpailukykyä kovin monella sektorilla, mutta maatalous on kovassa kunnossa. Eikä paikallinen vieraanvaraisuus ole missään niin käsin kosketeltavaa kuin asado-grillijuhlassa avoimen taivaan alla.

Kuvat: Suomen suurlähetystö Buenos Aires

sananvapausteemasta. Hän lupasi tulla puhujaksi tilaisuuteemme. Argentiinan uusi hallitus haluaa uudistaa julkisen päätöksenteon ja asioiden käsittelyn julkisuutta osana korruption vastaista taistelua.

Ilta päättyi mukavaan biljardi-iltaan amerikkalaiskollegani Noah Mametin kotona.

Muina vieraina oli kolme paikallista liike-elämän edustajaa ja sain hyödyllisiä kontakteja jatkoa ajatellen. Aprikoimme, mahtaako myöhemmin samassa kuussa Argentiinaan matkustava Barack Obama haluta pelata matsin saman pöydän ääressä.

MA

Lupasin tulla käymään jatkaaksemme keskustelua, mahdollisesti yritysedustajien kanssa.

Päivä käynnistyi aamiaisella energia-alan suomalaisyrityksen edustajien kanssa. Hioimme puhenuotit valmiiksi tapaamiseemme energiaministeri Jose Arangurenin kanssa. Hän on entinen Shellin maajohtaja ja tuntee sektorin perin pohjin.

Aamukahvilla lähetystössä kävivät suomalaisen elintarvikealan edustajat perheyrityksestä. Heillä on vientiä Argentiinaan yli miljoonan euron arvosta vuodessa ja kiinnostusta yhä kasvattaa läsnäoloa. Kerroimme yhdessä TF-koordinaattorimme Sara Henttosen kanssa maan poliittisesta tilanteesta ja siitä, miten maahantuonti ja ulkomaisen valuutan saanti ovat helpottumassa.

Puoliltapäivin vuorossa oli tapaaminen parlamentin alahuoneen kansainvälisten asioiden johtajan kanssa. Hyvä tilaisuus mainostaa Suomen osaamista terveysteknologiassa ja sosiaalisissa innovaatioissa.

Tapasin vielä myöhemmin viestintäministeri Hernán Lombardin keskustellakseni

Buenos Airesin nimi on argentiinaksi Ciudad Autonóma de Buenos Aires.

Argentiinan maatalous on kovassa kunnossa (ylh.).

Suomalaisella terveysteknologialla on mahdollisuuksia maassa. Kuva sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja terveysministeri Jorge Lemusin tapaamisesta, jota valmisteltiin suurlähetystössä.

TI

PE

On mielenkiintoista, että tässä kulttuurissa ministerit ovat usein näissä tapaamisissa yksin, ilman avustajiaan.

Pohjoismaisella lounaalla esittelin seuraajani Teemu Turusen kollegoilleni. Mukava juttutuokio, jonka aikana kerroimme Turuselle Argentiinan valo- ja varjopuolista. Hyvä yhteistyö neljän maan kesken jatkuu, Islanti ei ole täällä paikalla.

Iltapäivällä tapasin Suomen Madridininstituutin tiimin. He järjestävät koko mantereella toimivien kulttuuri-instituutin asiamiesten koulutuksen suurlähetystön tiloissa.

Käymme siinä läpi Team Finland -toimintaa ja suunnittelemme yhteistä maakuvatyötä Suomi100-juhlavuotta varten.

Päivään mahtui vielä illallinen Turusen ja aamun yritysedustajien kanssa. Isoihinkin kauppoihin on tänä vuonna hyvät mahdollisuudet. Me olemme avanneet ovet, yrityksen on nyt tehtävä kilpailukykyinen tarjous. Toki olemme vielä ministeritapaamisen jälkihoidossakin aktiivisesti mukana. ›‹

nro 2|2016 Kauppapolitiikka

35

Lue Yritysvastuuta vaalimassa Yhteiskunnan säännösten ja määräys­ ten noudattaminen luo pohjan yritys­ toiminnalle. Todellisesta yritysvastuusta voidaan puhua vasta, kun toiminta ylit­ tää säännösten ja määräysten asettamat vaatimukset. Parhaimmillaan yritysvas­ tuu on osa yrityksen yleistä johtamista ja pitkän linjan strategista toimintaa.

Yritystoiminnan tavoitteena on kehittää liiketoimintamalleja, jotka ovat sekä yhteiskunnallisesti hyödyllisiä että yritykselle

kannattavia. Sirpa Juutisen ja Maj-Liisa Steinerin kirja opastaa yhdistämään yritysvastuun osaksi yrityksen päivittäistä liiketoimintaa.

Kirjan mukaan yritysvastuu ei saa jäädä kauno­ puheeksi, vaan se täytyy viedä konkreettisesti mukaan toimintoihin. Esimerkkitilanteita havainnollistetaan kir­ jassa case-tapausten avulla. ›› WSOYPro, 2010, kirja.elisa.fi/ekirja/strategisenyritysvastuun-kasikirja

Kuulumisia rapakon takaa Suomen Pohjois-Amerikan edustustot kertovat arjestaan sekä ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä Rapakon takaa -blo­ gissa. Lisäksi vinkkejä jaetaan käytän­ nön asioista ja matkustamisesta Yhdysvalloissa ja Kana­ dassa.

Blogin kirjoittajat työskentelevät suurlähetystöissä Otta­ wassa ja Washington D.C:ssä sekä pääkonsulaateissa Los Angelesissa ja New Yorkissa. Blogin ensimmäisten kuukau­ sien aikana on syvennytty pohtimaan aiheita aina Yhdys­ valtain presidentinvaalien vaikutuksista Kalifornian uusim­ piin hyvinvointitrendeihin. Lisäksi on päästy kurkistamaan edustuston työhön esimerkiksi Kanadassa toimivan kon­ sulin sekä Washingtonissa ja New Yorkissa työskentelevien harjoittelijoiden näkökulmasta.

Ulkoministeriön blogiportaalissa tuulahduksia maail­ malta tarjoavat myös muiden edustustojen blogit. ›› blogit.ulkoministerio.fi/rapakontakaa

”Postauksissa käsitellään Yhdysvaltojen presidentinvaaleja ja vaikkapa hyvinvointitrendejä.”

Työmatkalla maailmalla Mikä ulkomaan työmatkoissa kuor­ mittaa? Voiko liika matkustaminen johtaa työuupumukseen – entä milloin matkapäiviä on liikaa? Millaisia käy­ täntöjä työpaikalla pitäisi olla matkus­ tamiseen liittyen?

Työterveyslaitoksen laatima opas antaa vastauksia edellisiin kysymyk­ siin ja ohjeistaa kehittämään työpai­ kan matkustuskäytäntöjä siten, että ne ennaltaehkäisevät työssään paljon matkustavien yli­ kuormittumista. Fokuksessa ovat työntekijöiden lisäksi esimiehet ja henkilöstöhallinnon edustajat.

36

Kauppapolitiikka nro 2|2016

Oppaassa syvennytään työn ja muun elämän yhteen­ sovittamiseen, terveellisten elämäntapojen ylläpitämi­ seen sekä matkustusrasituksesta toipumiseen.

Oppaan kirjoittajat ovat työterveyshuollon ja organi­ saatiopsykologian ammat­ tilaisia työterveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. ›› Työterveyslaitos, 2015, www.ttl.fi/fi/tyomatkalla_ maailmalla/Sivut/default. aspx

”On tärkeää, että kaupallinen johto ymmärtää oman roolinsa ihmisoikeuksien edistämisessä hankintaketjuissa.”

LEA RANKINEN Kirjoittaja työskentelee SOK:n vastuullisuusjohtajana

Eettinen liiketoiminta kannattaa Edelläkävijän pitää olla valmis kyseenalaistamaan ja muuttamaan vallitsevia käytäntöjä. Meillä hyvänä esimerkkinä tästä on tuotantoketjujen läpinäkyvyys.

Nykyisin valmistusmaatiedot ja elintarvikkeiden pääraaka-aineiden alkuperämaatiedot ovat omien merkkiemme tuotteissa nähtävillä. Pääraaka-aineiden merkitseminen auttaa myös kohdentamaan valvontaa paremmin niihin tuoteketjun vaiheisiin, joissa riskit piilevät. Uusin tekomme läpinäkyvyyden edistämisessä on S-ryhmän vaatteiden tehdastietojen julkistaminen.

Uskomme, että läpinäkyvyys on keino edistää ihmisoikeuksia, sillä avoimen tiedon avulla myös kansalaisyhteiskunta voi paremmin omalta osaltaan valvoa eettisyyttä.

Palataan vielä hetkeksi Thaimaan tilanteeseen. Läpinäkyvyyden lisäämisen ja Thaimassa tehdyistä toimenpiteistä huolimatta ananasmehukohu elää edelleen.

Brittiläinen lakimies Andy Hall on yksi Finnwatchin raportin tekijöistä, jota thaimaalainen ananasmehuyhtiö Natural Fruit syyttää muun muassa kunnianloukkauksesta. Oikeusprosessi on edelleen kesken. Päätimme omalta osaltamme konkreettisen teon kautta tukea vapaan kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja osallistua Andy Hallin Thaimaassa järjestettävään oikeudenkäyntiin puolustuksen avaintodistajana.

Jotta eettisyys globaaleissa toimitusketjuissa paranee tulevaisuudessa, luonteva seuraava askel on entisestään lisätä yhteistyötä ja avoimuutta. Vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa on avainasemassa. Tulevaisuudessa tarvitsemme myös uusia toimintamalleja auditointien lisäksi. Haastankin kaikki kansainvälisillä markkinoilla toimivat suomalaiset yritykset pohtimaan uusia keinoja edistää ihmisoikeuksien toteutumista. ›‹

kolumni

Monille yrityksille eettisyys on jo pitkään ollut tärkeä osa liiketoimintaa. Eettisyys kuitenkin muuttaa muotoaan ja elää ajassa. Se miten toimittiin viisi vuotta sitten, ei välttämättä enää riitä. Läpinäkyvyys sekä avoin ja nopea tiedonkulku haastavat toimintatapojamme jatkuvasti. Kuluttajien luottamus vaati läpinäkyvyyden jatkuvaa parantamista.

Olen työskennellyt neljätoista vuotta S-ryhmässä eettisen liiketoiminnan parissa ja konkreettisesti nähnyt, miten työn sisältö on laajentunut ja yrityksen vastuu on laajentunut koko arvoketjuun. Tästä hyvä esimerkki on työelämän oikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen hankintaketjuissa. Aloitimme S-ryhmässä työn hankintojen sosiaalisen vastuun parissa 2000-luvun alussa.

Silloin kartoitimme ensimmäisen kerran kehittyvien maiden tavarantoimittajien sosiaalisen vastuun auditointien ja sertifioinnin tilannetta ja määrittelimme periaatteet myös hankintasopimuksiin. Seuraava luonteva etappi oli liittyä BSCI-järjestelmään ja aloittaa suorien riskimaatoimittajien sosiaalisen vastuun auditoinnit.

Finnwatch julkaisi vuonna 2013 raportin työelämän oikeuksien loukkauksista thaimaalaisilla ananasmehuja tonnikalatehtailla. Tästä seurasi se, että nykyisin hankintaketjujen valvontavaatimukset ulotetaan myös riskimaissa tuotettuihin raaka-aineisiin, vaikka lopputuotteet valmistettaisiin esimerkiksi Suomessa.

On tunnustettava, että maailma ei muutu hetkessä ja jäljitettävyyttä ja ihmisoikeuksia on kehitettävä systemaattisesti eteenpäin koko toimitusketjussa. Tämä edellyttää aitoa vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. Myös yrityksen sisäinen kommunikointi on todella tärkeää.

On ensisijaisen tärkeää, että kaupallinen johto ymmärtää ja tietää oman roolinsa ihmisoikeuksien edistämisessä hankintaketjuissa.

nro 2|2016 Kauppapolitiikka

37

Ajassa Kauppapolitiikka @kauppapol

Bruce OrecK:

#Alankomaat kasvu-uralla: sijainti, avoin #talous ja dynaaminen #yritys’sektori houkuttelevat, #edustustoraportoi.

Kuuba kaasuttaa jarru päällä

Käsityö on venealan valtti

ovat Maahanmuuttajat a tehneet taloudest si elinvoimaisen esimerkik Amerikassa.

itiiKKa Kauppapol TALOUD ELLISTEN

ULKOSU HTEIDEN

AIKAKAU SLEHTI

| @kauppapol

RAPAKON TAA

nro 2 | 2016

äs Amerikoita. meitä yhä lähemm Digitalisaatio vie sen vauhdissa?

Miten pysyä kehityk

Eurooppatiedotus @UM_ET

#TTIP helpottaa #pkyritys’ten #vienti’ä vähemmän byrokratiaa.

Isot pärjäävät muutenkin, sanovat @MalmströmEU ja @toivakka #EUdialogues. jen pihvi

›› Team Finland -matko

Kauppapolitiikka @kauppapol

@ChristaBlomberg bloggaa Islannin nousukaudesta & #matkailu’alan huimasta kasvusta: jokainen kuukausi on tähän mennessä ollut ennätyskuukausi. #umblogit Kauppapolitiikka @kauppapol

Suomen #Japani’n-suurlähetystön seinät pullistelivat, kun Suomi-#design’in superstarat esittäytyivät @teamfinlandfi

50 vuotta sitten

Saunakiukaita ja suksia Amerikkaan Kauppapolitiikka-lehti kertoi 50 vuotta sitten uusien tuotteiden viennin osuuden kasvaneen Suomen Yhdysvaltain länsirannikolle suuntautuneessa viennissä.

Kokonaisviennin kerrottiin pienentyneen 2,9 miljoonaa dollaria vuonna 1965 edellisvuoteen verrattuna, etupäässä sanomalehtipaperin ja kova­ levyn myynnin laskusta johtuen.

Puunjalostusteollisuuden koneiden ja kaapeleiden vienti sen sijaan nousi huomattaviin lukuihin, samoin kuin

Kauppapolitiikan seuraavassa numerossa 3/2016: Teemana vientimahdollisuudet Aasiaan.

38

Kauppapolitiikka nro 2|2016

Tilaa ilmainen lehti kauppapolitiikka.fi/tilaus

saunankiukaiden ja turkisten vienti.

Uusina artikkeleina esiintyivät korut ja olut – joskin vain pienissä määrissä.

Myös juuston viennin kerrottiin nousseen ja suksien viennin Alaskaan alkaneen.

Ongelmallista oli, että mitään yhteisiä tilastotietoja eri maiden ja länsirannikon välisestä kaupasta ei ollut saatavilla.

Tiedot jouduttiin keräämään eri tullipiirien tavaraluetteloista, mikä puolestaan vaikeutti täysin luotettavien tietojen saamista. ›‹

Seuraava lehti ilmestyy 8.9.

›› Koulutus lyö läpi

Argentiinassa

Anna palautetta lehdestä ja voita Pelago-polkupyörä!

Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua

Arvottava palkinto on noin 600 euron arvoinen Pelago Brooklyn polkupyörä.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/kauppapolitiikka 2. Merkitse tunnus KP. 3. Tämän jälkeen pääset lukija­kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki Otavamedia OMAn tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2016. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 1.8.2016.

Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

TEKSTI OSSI SEPPÄLÄ KUVA SAMI TIRKKONEN

Kippis tarinoille Kyrö Distilleryn tarina sai alkunsa kaveriporukan saunaillasta.

Kolme vuotta myöhemmin pohjalaistislaamon Napue Ginistä sekoitettiin Lontoossa maailman parhaaksi palkittu gin and tonic. Nyt Pohjanmaalta suunnataan Atlantin yli.

Millainen on yrityksenne tarina?

Yritys sai alkunsa saunan lauteilta vuonna 2012, kun maistelimme kaveri­porukassa ruisviskiä ja mietimme, miksei näin suomalaiselta kuulostavaa tuotetta valmisteta täällä.

Päätimme, ettei tästä tule vain kallis harrastus, vaan kunnon juttu. Otimme selvää, mistä oli kyse ja perustimme firman saman vuoden lopussa. Vientituotteidemme pääkategoriat ovat ruisviski ja -gini, joiden alta löytyy eri variaatioita. Tislaamo toimii Isossakyrössä, Oltermannin entisessä meijerissä.

Meille oli alusta alkaen tärkeää tietää millaisen yrityksen, tuotteen ja muutoksen haluamme tässä maailmassa nähdä. Ei ole oikein, että firman ensimmäiset arvot luodaan viisi vuotta perustamisen jälkeen. Jos tarinasta halutaan oikeasti aito, on oltava selvää mitä ollaan tekemässä. Meidän tuotteitamme ei tule löytymään Alkon kyykkyhyllytasolta, sillä haluamme tehdä parempaa, rehellisen tarinan kautta.

Mistä kipinä kansainvälistymiseen lähti?

Lähestyisin asiaa luontaisten etujemme kautta. Vesi, vilja, marjat ja yrtit – meillä on kaikki ihan maailmanluokkaa. Jos niitä kerran viedään jo maailmalle, niin miksi emme jalostaisi niitä pidemmälle?

Kun on hyvät raaka-aineet ja tietää, mikä maailmalla toimii, ovat lähtökohdat kunnossa. Suomessa valitetaan turhaan logistiikkakuluista ja syrjäisestä sijainnista. Hyvä brändi ja hyvä tarina kantavat missä vain, kunhan löytää oikean porukan.

Mikä on reseptinne Amerikoiden markkinoille mentäessä?

Suhtaudumme etenkin Pohjois-Amerikan markkinoihin erittäin suurella varovaisuudella. Sinne mentäessä taustatyön täytyy olla tehtynä paremmin kuin missään muualla. Maineestaan huolimatta se ei ole mikään vapaan kaupan maa lainsäädännöstä ja käytännöistä johtuen. Siellä monopolisoituminen tapahtuu eri tasolla.

Lattareita lähestymme kuten muitakin markkinoita. Tarvitsemme aina parhaan mahdollisen paikallisen kumppanin, sillä tämän kokoisena yrityksenä emme voi lähteä sooloilemaan. Haluamme olla se firma, joka palvelee paikallista jakelijaa kaikista parhaiten.

On löydettävä ryhmä, joka ei vain seuraa suuria brändejä, vaan haluaa löytää jotain itse.

Mikä on kasvuvisionne?

Tähtäimessämme on olla maailman tunnetuin ruistislaamo vuoteen 2022 mennessä.

Silloin viskimme ovat tulleet ensimmäistä kertaa kunnolla ulos ja toimimme kymmenessä trendi­s euratuimmassa maassa.

Suomalaisina emme tule volyymia ajatellen koskaan kilpailemaan suurten kansainvälisten firmojen tuotteiden kanssa. Mutta jos joku ajattelee ruista ja juomia, niin silloin hän ajattelee meitä.

Miten ohjeistaisitte kansainvälistymisestä kiinnostuneita tislaamoja ja panimoita?

Perustan ohjeeni kahden asian välisenä jännitteenä.

Miettikää ensinnäkin, mitä oikeasti haluatte tehdä. Mikä on se kantava ajatus, joka vie läpi synkempien aikojen? Ja toisaalta, miettikää mikä on asianne ja tuotteenne paikka tässä maailmassa – vai onko sitä? Näiden kahden on jossain vaiheessa kohdattava – loppu on vain toteuttamista.

Mutta jos pohja ei ole kunnossa, ei mikään toteutus riitä. ›‹

Toimitusjohtaja MIIKA LIPIÄINEN Miika Lipiäinen luotsaa pohjalaista Kyrö Distilleryä. Toukokuussa yhtiön Juuri-viski menestyi Internation Spirit Awards -kilpailun viskikategoriassa.

nro 2|2016 Kauppapolitiikka

39

e lvelut matkailijoill

Ulkoministeriön pa

matkustusturvallisuus.fi Kaikille teille, jotka reissaatte joskus Ahvenanmaata tai Nuorgamia pidemmälle, muistakaa 4 M:ää!

Etukäteen valmistautunutta arvostetaan enemmän ja vedätetään vähemmän. Ulkoministeriö tarjoaa hyviä vinkkejä matkustusturvallisuudesta kiteytettynä neljään M:ään Lue Matkustustiedote Tee Matkustusilmoitus Ota Matkavakuutus Muista Matkustusasiakirjat

Nettikonsuli neuvoo matkailijaa Nettikonsulille voit esittää matkustusturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Liity seuraajaksi niin saat vinkkejä, neuvoja ja ajankohtaista tietoa matkustusturvallisuudesta ulkomailla.

www.facebook.com/Nettikonsuli