Kauppapolitiikka 3/2016

PÄIVI LONKA:

Superruokaa kiireisille

Kontaktin ja dialogin ylläpitäminen on Aasian kulttuureissa äärettömän tärkeää.

Itä-Aasiassa luotetaan suomalaisiin

KAUPPAPOLITIIKKA nro 3 | 2016

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI | @kauppapol

ERO TULI Brexitiä toteutetaan seuraavat vuodet.

Mitä se tulee tarkoittamaan kauppapolitiikalle?

Tilaa ilmainen lehti kauppapolitiikka.fi/t ilaus

›› Palvelukauppa kannattaa

›› Viikko vienninedistäjien matkassa

Japanin ja Etelä-Korean markkinat eivät mahdu yhden sateenvarjon alle. Maita yhdistää kuitenkin rakkaus Suomeen ja teknologiaan.

Lue lisää sivulta 22 alkaen.

2

Kauppapolitiikka nro 3|2016

SAANA HALINEN päätoimittaja

S

uomen talouden tilasta ei ole viime vuosina juurikaan nähty positiivisia lehtiotsikoita. Taloussanomat uutisoi heinäkuussa jälleen kerran, miten Suomen vienti oli jatkanut laskuaan. Uutiset pohjautuvat tullin säännöllisesti antamiin tilastoihin tavarakaupan viennin kehityksestä.

Tavaraviennin heikkoa tilaa ei ole syytä vähätellä, mutta asialla on toinenkin puoli.

Siinä missä tavaroita on pystytty viemään vähemmän, palveluiden kauppa on jatkanut nousuaan. Vuonna 2015 Suomesta vietiin palveluja 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Palveluvienti työllistää tavaravientiä enemmän, eikä se ole vain suuryritysten varassa. Palvelukauppaa on vaikea tilastoida ja usein volyymit ovat todellisuudessa suurempia.

Elinkeinoministeri Olli Rehnin Team Finland -matkalla Etelä-Koreassa ja Japanissa oli ensimmäistä kertaa mukana suomalaisia muoti- ja lifestyle-alan yrityksiä. Yritykset matkustivat matkalaukut täynnä designtuotteitaan aasialaisten Suomifanien ihasteltavaksi. Matka oli menestys ja design-alalla nähdään paljon vientipotentiaalia Aasiassa.

Vaikka lifestyle-alalla myydään eniten sitä perinteistä tavaraa, palvelumyynti on kovassa nosteessa. Muun muassa Aasian markkinoilla menestynyt Ivana Helsinki on jo vuosia myynyt tuotteidensa lisäksi suunnitteluosaamista ulkomaille. Yhteistyötä on tehty niin sisustus- kuin lelualan yritysten kanssa.

Suunnittelukonseptin tarjoaminen voi joskus olla myös ainoa keino päästä joidenkin isojen ketjujen valikoimiin, jos ne myyvät vain itse valmistamiaan tuotteita. Tässä on Aasiassa tunnetulle suomalaiselle suunnitteluosaamiselle markkinarako, jossa on mahdollisuuksia vaikka mihin.

Sukellamme tässä lehdessä Itä-Aasian markkinoihin erityisesti Suomi-designin viennin näkökulmasta. Analysoimme myös brexitin merkitystä Suomelle ja maailmankaupalle ja tutustumme uusien suomalaisten vienninedistäjien työviikkoon maailmalla.

Vuosi Kauppapolitiikka-lehden ruorissa on ollut huikea ja olisin viihtynyt sen parissa pidempääkin. Joskus elämä kuitenkin heittää eteen haasteita, joihin on pakko tarttua. Kun tämä lehti on ulkona painosta, olen siirtynyt ulkoministeriön kehityspoliittiselle osastolle toimialapolitiikan yksikön päälliköksi.

Seuraajalleni toivotan paljon onnea tämän hienon julkaisun parissa! ›‹

pääkirjoitus

Saisiko olla design-osaamista?

Palveluvienti työllistää tavaravientiä enemmän, eikä se ole vain suuryritysten varassa.

nro 3|2016 Kauppapolitiikka

3

sisältö

›› LUE LISÄÄ www.kauppapolitiikka.fi facebook.com/kauppapolitiikka twitter.com/kauppapol

14 ”Aasian kulttuurit ovat maantieteellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti täysin erilaisia.”

PÄIVI LONKA

nro 3 | 2016

3

Pääkirjoitus

6

Kovaa faktaa

Palvelukauppa työllistää yhä useampia.

9 Anttonen

Kylmästä kilpailukykyä.

10 Lyhyesti 14

VIP-vieras

Päivi Lonka pitää huolen, että Marimekko menestyy Aasiassa.

18

18 4

Kauppapolitiikka nro 3|2016

Sopuisa ero?

EU:n ja Ison-Britannian kauppasuhteissa

riittää neuvoteltavaa.

22

Olet ystävien seurassa

Suomalaisuus on Japanissa ja Etelä-Koreassa neuvotteluvaltti.

30

22

KAUPPAPOLITIIKKA JULKAISIJA Ulkoasiainministeriö PÄÄTOIMITTAJA Saana Halinen puh. 0295 351 782 saana.halinen@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Ossi Seppälä puh. 0295 351 855 ossi.seppala@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Ilkka Saarinen (pj.), UM Matti Anttonen, UM Saana Halinen, UM Kari Hietanen, Wärtsilä Simo Karetie, EK Severi Keinälä, TEM Jouni Mölsä, UM Petra Theman, UM Outi Torniainen, Finpro

”Korealaiset käyttävät älypuhelimia eniten maailmassa.”

DONG-SUNG SHO

nro 3 | 2016

TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO Otavamedia OMA Oy

30

Jumalten ruokaa

Ambronite haluaa ruokkia

kiireiset ihmiset suomalaisella superruoalla.

34

Kentän ääni

Vienninedistäjien viikko

36

Lue

ILMOITUKSET omailmoitukset.otavamedia.fi TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET www.kauppapolitiikka.fi/tilaus PAINOPAIKKA Newprint

34

37

Kolumni

Käpertymisen helppous ja vaikeus

38

Ajassa

39

Q&A

Automaation aallonharjalla

PAINOS 11 800 kpl PAPERI UPM Fine 90/170g/m2 Irtonumero 9 €

441 760

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 38 ja voit voittaa lukemista!

nro 3|2016 Kauppapolitiikka

5

Aineetonta kauppaa SUOMEN PALVELUKAUPAN VIENTI V. 2015 Tilastokeskus luokittelee palvelukaupan viennin yhdeksään lokerikkoon.

Näiden yhteenlaskettu arvo vuonna 2015 oli 16 932 euroa kasvaen yli 15 % edellisvuoteen verrattuna.

Posti- ja telekommunikaatiopalvelut

162 milj. €

Rakennuspalvelut

1 851 milj. €

Rojaltit ja lisenssimaksut

Muut liike-elämän palvelut

2 057 milj. €

4 106 milj. €

Tietotekniikka- ja informaatiopalvelut

Tuotannolliset palvelut

7 206 milj. €

989 milj. €

Henkilökohtaiset palvelut, kulttuuri- ja virkistyspalvelut

Huolto- ja korjauspalvelut

76 milj. €

”Jotkut Suomen suurimmista palveluviejistä luokitellaan teollisuusyrityksiksi.”

Vuosina 2000–2012 viisi eniten kasvanutta palvelukaupan sektoria.

28 %

Lähde: YK, palveluiden tietokanta

6

Kauppapolitiikka nro 3|2016

275 milj. €

210 milj. €

PALVELUVIENTI KASVAA KOHINALLA

Tietokone- ja informaatiopalvelut

Rahoituspalvelut

Taloudelliset palvelut

22 %

Rojaltit ja lisenssimaksut

18 %

Vakuutus­ palvelut

11 %

Rakennus­ palvelut

8%

Suomesta viedään IT-palveluita yhtä paljon kuin paperia ja kartonkia yhteensä.

Parhaillaan käynnissä olevilla neuvotteluilla pyritään helpottamaan kansainvälistä palvelukauppaa ja luomaan sille yhteisiä pelisääntöjä.

TEKSTI MATTI VÄLIMÄKI GRAFIIKKA NORA KOLARI

VIENTISEKTORI arvonlisäys verrattuna työllistävä vaikutus, Suomessa 1995–2014

Kokonaisprosentti

60% 50%

Yksityisen sektorin palvelut, osuus arvonnoususta

40%

Yksityisen sektorin palvelut, osuus kokonaistyöllisyydestä

30%

Teollisuus, osuus arvonnoususta

20%

Teollisuus, osuus kokonaistyöllisyydestä

10% 0%

1995

2000

2005

2010

2014

Lähde: Tilastokeskus

56 %

PALVELUKAUPAN NELJÄT KASVOT

viennin arvonlisäyksestä Suomessa tulee palvelusektorista.

Toimitus yli rajojen

Kulutus ulkomailla

Kaupallinen läsnäolo

Ihmisten läsnäolo

SUOMEN TAVAROIDEN JA PALVELUIDEN VIENTI

Miljoonaa euroa, käypiin hintoihin

1975–2015 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000

Palveluiden vienti Tavaroiden vienti

50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 1975

1980

1985

1990

1995

2000

2005

2010

2015

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito

P

alvelukaupan merkitys kasvaa koko ajan. Palvelut ovat tulleet myös kaikille aloille – tavaratuotannostakin suuri osa on nykyään huollon ja ylläpidon kaltaisia palveluja.

– Kokonaisuudessaan palveluiden vienti on Suomen kokonaisviennistä noin kolmannes eli noin 22 miljardia euroa, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Saara Tamminen kertoo.

IT-palveluiden vienti kasvoi vuonna 2015 yhteensä 7,2 miljardiin, joka on yhtä paljon kuin samana vuonna vietiin paperia ja kartonkia yhteensä. Palveluiden kauppa on kasvanut tasaisesti viimeiset 15 vuotta. Vielä vuonna 2000 palveluiden vienti vastasi vain noin 15 prosenttia kokonaisviennistä.

– Arvonlisäpohjaisesti merkitys on kasvanut vielä enemmän, koska palveluiden viennistä jää yleensä enemmän arvonlisäystä kotimaahan kuin tavaroiden viennistä. Esimerkiksi IT-palvelut työllistävät jokaista vientieuroa kohden useamman hengen Suomessa kuin vaikkapa paperinvienti.

Erityisesti korkean osaamisen palveluissa hintakilpailu on vähäisempää kuin tavaroissa – palvelujen laatu ja imago nousevat avainasemaan.

– Tämä tarkoittaa, että globaalisti kohtuullisen korkeista kustannuksista huolimatta Suomi voi olla hyvä palveluiden viennissä, mikäli palveluiden hinta–laatusuhde on hyvä, Tamminen huomauttaa.

KANSALLISIA VAATIMUKSIA JOKA LÄHTÖÖN Palvelukaupan tiellä on kuitenkin myös esteitä.

Kaupallinen sihteeri Kristiina Kauppinen ulkoministeriöstä muistuttaa, että monilla mailla on vaatimuksia, jotka vaikeuttavat ulkomaisten yritysten tuloa markkinoille.

– Käytännössä esimerkiksi maassa toimivien yritysten ulkomaalaisomistusta voidaan rajoittaa. Yrityksille saatetaan asettaa myös vaatimuksia, että tietyn osan niiden hallituksen jäsenistä pitää olla kyseisen maan kansalaisia tai asua kyseisessä maassa.

Rajoitukset ovat usein myös sektorikohtaisia.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa toimivien televiestintäalan yritysten ulkomaalaisomistus ei saa ylittää 25 prosenttia. Meriliikennepalveluiden tarjoamista rajoittaa se, että alueella toimivien alusten on oltava valmistettuja Yhdysvalloissa ja niissä on oltava sikäläinen miehistö.

Euroopan unionissa on tiukat sisämarkkinasäännöt, joilla pyritään siihen, että jäsenvaltiot voivat tarjota ilman esteitä palveluja toisessa jäsenvaltiossa.

nro 3|2016 Kauppapolitiikka

7

– Yleisesti voidaan myös sanoa, että EU:n ulkopuolelta on helpompi tuoda palveluja unionin alueelle kuin päinvastoin.

TISA TULEE, MUTTA VIIVEELLÄ Käynnissä olevissa TiSA-neuvotteluissa (Trades in Services Agreement) EU sekä 22 sen ulkopuolista maata pyrkivät poistamaan esteitä palvelu­ kaupan tieltä. Sopimukseen tavoitellaan sekä markkinoillepääsyä koskevia velvoitteita että eri palvelualoja koskevia sääntöjä, joilla pyritään tasoittamaan kilpailuetuja eri maissa.

– Sopimus hyödyttäisi palveluja vieviä suomalaisyrityksiä. Ennen kaikkea se tarjoaisi yritys­ toimintaan ennakoitavuutta ja vakautta, Kauppinen kertoo.

Sopimuksessa pyritään esimerkiksi lainsäädännön läpinäkyvyyteen.

– Joissakin maissa lainsäädäntö ja esimerkiksi erilaiset syrjivät rajoitukset voivat tulla yrityksille yllätyksenä. Esimerkiksi pk-yrityksillä ei ole aina resursseja tehdä etukäteen kattavia konsultti­ selvityksiä EU:n ulkopuolisten erilaisista säädöksistä tai muutoksia tehdään nopealla aikataululla eivätkä yritykset ehdi valmistautua niihin toiminnassaan.

TiSA-neuvotteluja on käyty vuodesta 2013 lähtien. EU:n neuvottelukumppanit haluaisivat saada sopimuksen aikaan vielä tämän vuoden aikana, mutta EU ei ole sitoutunut aikatauluun.

– Neuvotteluja käydään intensiivisesti, mutta sopimuksen sisältö on aikataulua tärkeämpi.

Kauppinen huomauttaa, että jos ja kun sopimus saadaan aikaan, sen konkreettiset vaikutukset eivät näy kovin nopealla aikataululla.

Lainsäädäntötyötä tehdään hitaasti.

– Lainsäädäntötyötä tehdään hitaasti – hitaammin kuin poistetaan vaikkapa tulleja tavaraliikenteeltä. TiSA antaisi kuitenkin puitteet, miten viranomainen voi missäkin tilanteessa toimia.

TiSA ei toisi Suomen lakeihin tai vaatimuksiin muutoksia, sillä olemme jo vapauttaneet omaa palvelukauppaamme EU:n myötä.

KEKSELIÄSTÄ PROTEKTIONISMIA Kauppa-, IP- ja standardisointipolitiikasta Euroopassa, Lähi-Idässä ja Afrikassa vastaava johtaja Esa Kaunistola Microsoftilta kertoo, että ICTalan mahdollistamalle palvelukaupalle on tällä hetkellä monenlaisia esteitä.

Microsoftilla palvelu-otsikon alle voidaan lukea muun muassa pilvipalvelut ja näiden päälle rakentuvat erilaiset tiedon analysointipalvelut.

– Keskeisiä kysymyksiä alalla on esimerkiksi se, että voivatko palveluja tarjoavat yritykset valita vapaasti, missä ne datansa säilyttävät.

8

Kauppapolitiikka nro 3|2016

PALVELUKAUPAN ESTEET Palvelukauppa kärsii tullien ulkopuolisista kaupanesteistä.

• • • • •

Immateriaalioikeuksien säännöt ja määräykset Kansallisuusvaatimukset Julkisten hankintojen säännökset Protektionistiset tuet kotimaisille yrityksille Ulkomaisten tutkintojen hyväksyntä

Käytännössä jotkut maat – esimerkiksi Venäjä ja Kiina – vaativat, että tietynlainen data pitää säilyttää vain näiden valtioiden alueella (”forced localisation”).

– Esimerkiksi liiketaloudellisista syistä datakeskuksia ei voi kuitenkaan perustaa joka paikkaan. Hajautetuissa järjestelmissä toiset palveluntarjoajat eivät pysty edes tarkkaan määrittelemään, missä mikäkin tieto sijaitsee.

Alaa pyritään ohjaamaan myös esimerkiksi sillä, että digitaalisille palveluille tärkeitä rajat ylittäviä tietovirtoja pyritään rajoittamaan muilla kuin asianmukaisilla tietosuojasäännöillä.

– Monet hallitukset ovat äärettömän kekseliäitä pyrkiessään suojelemaan tätäkin teollisuudenalaansa. Viime kädessä protektionistinen lähestymistapa tarkoittaa kuitenkin sitä, että maan kansalaiset ja yritykset eivät saa käyttöönsä kaikkia teknologian tarjoamia uusia mahdollisuuksia, joissa tuote myydään osana digitaalista palvelua.

Kaunistolan mukaan TiSA-sopimuksen neuvottelijapuolet suhtautuvat nyt hieman positiivisemmin digitaalisten palveluiden vapaakauppaan, vaikka paljon on vielä tehtävää. Sopimus luo perustaa muille vapaakauppasopimuksille.

– USA:n ja Euroopan välisen Privacy Shield -sopimuksen solmiminen toivottavasti vauhdittaa myös TiSA-neuvotteluja digitaalisten palveluiden osalta. Ne tulevat paljolti määrittelemään sitä, miten data liikkuu valtioiden välillä tietosuoja­ lakeja kunnioittaen. ›‹

Suomen kannalta on tärkeää, että jatkossakin nämä kalat hyödyntävät Helsingin sujuvia lentoyhteyksiä Aasiaan matkatessaan.

MATTI ANTTONEN Alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet

Kylmästä kilpailukykyä

S

kiinnostaa myös Kiinassa, Japanissa ja Koreassa.

Paradoksaalisesti ilmaston lämpeneminen, jonka odotetaan olevan erityisen voimakasta nimen­ omaan arktisella alueella, vain lisää jääoloissa sel­ viävän laivakaluston tarvetta. Vaikka kesällä jäätä olisi nykyistä vähemmän, talviolosuhteet ovat yhä vaikeita.

Suomen lähinaapurustossa tapahtuu myös.

Kaikki Norjan keväällä tarjoamat lisenssit Barent­ sinmellä löysivät ottajansa. Tämä tarkoittaa mer­ kittävää öljyn- ja kaasunetsinnän lisääntymistä ja suurella todennäköisyydellä myös löytöjä ja niiden hyödyntämistä. Asiantuntijat ovat arvioineet, että Norjan edustan merialueella pystytään tuottamaan nykyhinnoillakin öljyä ja kaasua.

Norjan taloudellinen painopiste siirtyy kohti pohjoista, eikä pelkästään öljyn ansiosta. Myös kalankasvatus on siirtymässä pohjoisemmaksi.

Suomen kannalta on tärkeää, että jatkossakin nämä kalat hyödyntävät Helsingin sujuvia lento­ yhteyksiä Aasiaan matkatessaan.

Samoja yhteyksiä hyödyntävät myös aasialaiset turistit, jotka haluavat nähdä pohjoisen ihmeitä.

Turismin mahdollisuuksista on hyödynnetty vasta pieni osa. Pohjois-Suomessa on poikkeuksellisen tiheä lentokenttäverkko, joka mahdollistaa suorat lennot matkailukeskusten välittömään läheisyy­ teen. Islannin viime vuosien turismibuumi osoittaa sen merkityksen, että ihmiset voivat kokea jotain ainutkertaista ja että kohteeseen pääsee suhteelli­ sen helposti.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa maan poh­ joiset osat ovat viime vuosikymmeninä menes­ tyneet etelää paremmin. Norjan pohjoisosissa työttömyys on jo supistunut ennätysalhaiseksi ja työvoimasta on monilla aloilla pulaa. Meillä Suo­ messa pitäisi olla omia vahvuuksiamme hyödyn­ täen mahdollisuudet vähintäänkin samaan. ›‹

anttonen

uomesta tulee ensi keväänä arktisen neuvoston puheenjohtaja seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Pohjoisen asiat ovat tämän vuoksi aiempaa enemmän esillä, myös arktisen alueen tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet ja niiden kehittäminen.

Suomen osaaminen teknologioiden ja ratkai­ suiden tuottajana arktiselle alueelle on poikkeuk­ sellisen hyvää. Meitä auttaa vuosikymmenten kokemus esimerkiksi jäätä murtavien alusten ja rakenteiden suunnittelussa ja rakentamisessa sekä vahva osaamisemme pohjoisessa matkailussa.

Pääsin kesäkuussa tutustumaan Kanadan ark­ tisten alueiden politiikkaan ja siihen, miten siellä yritetään tätä liki puolta maan pinta-alasta katta­ vaa aluetta kehittää. Keskusteluissa nousivat esille infrastruktuurin puutteet. Ei ole teitä, lentokent­ tien kapasiteetti on rajallinen ja puuttuu jäissä kulkevia aluksia. Näytti siltä, että arktisen alueen osalta ollaan vasta mahdollisuuksien kartoitusvai­ heessa. Tähänkin tarvitaan esimerkiksi tutkimus­ asemia ja paikallisia resursseja hyödyntävää ener­ giantuotantoa.

Pohjois-Amerikkaan verrattuna Venäjän poh­ joisilla alueilla tapahtuu enemmän. Tämä johtuu pitkälti siitä, että maan talouden ytimessä olevat öljy- ja kaasuvarat sijaitsevat varsin arktisilla alu­ eilla. Ilman työtä uusien varantojen hyödyntämi­ seksi maan taloudella menisi vieläkin heikommin.

Obin lahden rannalle rakentuvat Novoportin ja Sabettan öljyn ja nesteytetyn kaasun vientisata­ mat nostavat koillisväylän liikenteen aivan uudelle tasolle vielä tämän vuosikymmenen aikana. Tar­ vittavien satamien ja laivakaluston luomisessa suo­ malaisyrityksillä on ollut merkittävä rooli.

Arktinen alue ja sen tarjoama lyhyempi kuljetus­reitti itäisen Aasian alueelta Eurooppaan

nro 3|2016 Kauppapolitiikka

9

lyhyesti ”Populismiin liittyy myös harhainen ajatus omavaraisuudesta.

Nykymaailmassa kansallinen omavaraisuus on mahdottomuus, niin riippuvaisia maat ovat taloudellisesti toisistaan.”

ANNUKKA OKSANEN 11.7.2016, Lähde Helsingin Sanomat

2016 Euroopan innovaatioiden tulostaulu EU-maiden innovaatiosuorituskyky

Innovaatiojohtajat Vahvat innovoijat Kohtuulliset innovoijat Vaatimattomat innovoijat

SUOMI INNOVAATIOVERTAILUN KÄRJESSÄ SUOMI Euroopan komissio on julkaissut vuoden 2016 Euroopan innovaatioiden tulostaulun, alueellisen innovaatioiden tulostaulun ja Innobarometri-tutkimuksen tulokset.

Vertailut osoittavat Ruotsin jatkavan kärjessä. Nopein kasvu on nähtävissä Latviassa. Suomi sijoittuu kolmanneksi, mutta nousee yksittäisten innovaatioalojen mittauksessa finanssialan toimintaympäristön johtavaksi maaksi. EU on kirimässä innovaatiotoiminnassa Japania ja Yhdysvaltoja kiinni ja tuloksien uskotaan paranevan tulevaisuudessa.

Komissaarit nostavat innovatiiviset pk- ja startup-yritykset keskeisiksi vaikuttajiksi vertailussa. Innovaatiokyvyn paranemisen edellytyksenä ovat esimerkiksi alvlainsäädännön yksinkertaistaminen ja pk-yrityksille otolliset tekijänoikeuspuitteet.

Vertailun johtavat maat ovat menestyneet investoimalla koulutukseen, työolosuhteisiin sekä julkisen sektorin kykyyn tukea yrittäjyyttä ja innovointia. Komissio aikoo parantaa mahdollisuuksia yksityiseen rahoitukseen investointiohjelmalla sekä perustamalla innovointineuvoston.

Telealan osaamista Kiinaan KIINA Kiinan telealaa leimaavat erilaiset nopeasta kasvusta johtuvat haasteet, jotka liittyvät mobiilidatayhteyksien käytön yleistymiseen.

Haastava tilanne avaa uusia mahdollisuuksia myös suomalaisille alan asiantuntijayrityksille. Finpron johtama Team Finland -kasvuohjelma Connectivity from Finland vei kesä–heinäkuun vaihteessa suomalaisia telealan yrityksiä Shanghain Mobile World Congressiin etsimään kumppaneita ja bisnesmahdollisuuksia.

– Mukana olleilla yrityksillä on paljon annettavaa useilla sellaisilla osa-alueilla, joiden parissa kiinalaiset operaattorit painivat juuri nyt, kasvuohjelman vetäjä Kimmo Aura kertoo.

europa.eu

”Vihreä brändäys osataan Tanskassa hyvin ja se osaltaan auttaa luomaan sitä aktiivista ilmapiiriä, jota vihreisiin ratkaisuihin siirtyminen tarvitsee kasvualustakseen.”

Edustustojen raportit 14.7.2016 – Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina

10

Kauppapolitiikka nro 3|2016

Ville Cantell @villecantell

#Finland is in 3rd place!

The most innovative EU nations via @BINordic #innovation finland.smh.re/0HN

Maakuvaa arabiaksi SUOMI ThisisFINLAND-maakuvasivusto on julkaistu arabian kielellä. ThisisFINLAND tarjoaa laajan artikkelikattauksen suomalaisesta yhteiskunnasta, tavoista, ihmisistä, yrityksistä, kulttuurista ja ilmiöistä. Sivustosta toivotaan olevan hyötyä ennen kaikkea viennin- ja investointien edistämistyössä.

– Ensimmäinen arabiankielisistä maista Suomeen tehty toimittajavierailu osoitti, että sillä suunnalla kiinnostaa erityisesti suomalainen koulutus-, cleantechja terveysteknologiaosaaminen, kertoo ulkoministeriön maakuvayksikön päällikkö Petra Theman.

Saila Turtiainen @ SailaTurtiainen

#Brexit ei ole vain EU:n sisäinen asia. Kauppasuhteet neuvoteltava uudelleen myös muiden maiden kanssa.

Digitalisaatio kansainvälistymisen vipuna SUOMI Digitaalisesti suuntautuneet yritykset ovat edelläkävijöitä suomalaisessa yrityskentässä. Yrittäjän oma kiinnostus digitaalisuutta kohtaan on yrityksen keskeisin menestystekijä, käy ilmi Suomen Yrittäjien julkaisemasta tutkimuksesta.

– Selvitys kohdennettiin digisuuntautuneisiin yrityksiin, joiden suhdannekuva on keskimääräistä parempi. Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeä saada suurempi joukko yrityksiä kehittämään liiketoimintaa teknologian mahdollistamin keinoin, sanoo koulutusasioiden päällikkö Mika Tuuliainen Suomen Yrittäjistä.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Suomen Yrittäjien, työ- ja elinkeinoministeriön ja Finnveran teettämää Pk-yritysbarometriä, jonka mukaan digitaalisesti suuntautuneet yritykset ovat voimakkaasti kansainvälistymishaluisia ja ottavat muita herkemmin käyttöön uusia teknologioita.

Yrittajat.fi

finland.fi/ar

SUOMI ASTANAN EXPOON AINOANA POHJOISMAANA KAZAKSTAN Kazakstan on Keski-Aasian laajin ja maailman suurin sisämaavaltio.

Kazakstanin öljy-, kaasu-, hiili- ja uraanivarat kuuluvat maailman kymmenen suurimman joukkoon, mutta energiatuotannon nykyinen kapasiteetti on riittämätön ja energiatehokkuus huono.

Astanan vuoden 2017 expoa voidaan pitää Kazakstanin tärkeimpänä valtiollisena hankkeena. Sen teema on ”tulevaisuuden energia”, joka on yksi RIO+20prosessin keskeisistä aihealueista. Expo on osa Kazakstanin 2050-strategiaa, jolla tähdätään täyttämään OECD:n asettamat standardit.

Näyttelyalueesta tavoitellaan ensimmäistä ”kolmannen teollisen vallankumouksen aallon” kaupunkia, jonka energiatarve täytetään mahdollisimman pitkälle uusiutuvilla energiamuodoilla ja tulevaisuuden energiansäästöratkaisuilla. 10.6.–10.9.2017 pidettävään näyttelyyn on tähän mennessä ilmoittautunut 91 osallistujamaata ja lukuisia kansainvälisiä järjestöjä. Näyttelyyn tavoitellaan kolmea miljoonaa vierasta.

Suomi osallistuu Expoon ainoana Pohjoismaana, millä on maidemme korkean tason poliittisten suhteiden kannalta suuri merkitys. Ensi vuonna satavuotisjuhlia viettävän Suomen osallistuminen Expoon edesauttaa merkittävästi suomalaisten yritysten pitkäjänteistä etabloitumista Kazakstaniin ja sitä kautta muun Euraasian talousliiton markkinoille.

Expo tarjoaa osallistuville maille ja yrityksille hyvät mahdollisuudet saada päätökseen aiemmin aloitettuja hankkeita sekä esitellä tarjontaansa ja käynnistää uutta. Expo on osana Suomen vienninedistämistä alueelle.

#UMBlogit: Vapaasti kaupasta SUOMI Taloudellisten ulkosuhteiden blogissa kerrotaan tuoreimmat kentän kuulumiset Kuubasta Kööpenhaminaan ja pureudutaan viikoittain asemamaiden talouteen, bisnesmahdollisuuksia unohtamatta. blogit.ulkomisterio.fi

BRAINPOWER FOR YOUR

NEXT BIG THING Industry Outline BUSINESS OPPORTUNITY IN FINLAND

With access to top Information and Communication Technology (ICT) talent and a Silicon Valley inspired business culture, Finland is an R&D hotspot and a testing ground for the next Big Thing.

TOOLBOX Miten mainostaa kotimaatamme ulkomaalaisille yrityksille?

Tuoreet Industry Outline -esitykset kertovat, miksi ulkomaisten yritysten kannattaisi harkita Suomea sijaintina liiketoimintansa kasvattamiseen. Esitykset kattavat ICT:n, konesalien, terveyden, biotalouden ja älyverkkojen toimialat.

Esitykset ovat ladattavissa kokonaisuudessaan ilmaiseksi verkosta.

ICT – FINLAND’S UNOFFICIAL LANGUAGE

expo2017astana.com finland.org.kz

industry trailblazers. Wearables cover everything from fitness trackers, augmented reality glasses and smart contact lenses to smart jewelry, smart clothes and smart fabrics.

manufacture even the most complex electronics.

Finland is home to world leading mobile gaming companies, such as Supercell (Clash of Clans), Rovio (Angry Birds) and Fingersoft. Altogether, there are some 300 game studios. Finland is among the three biggest gaming development countries in Europe.

In Finland, an interdisciplinary way of thinking and a true understanding of improving life through digitalization have created outstanding products and services. Due to a structural change in the Finnish ICT sector, there is now a unique opportunity to engage top talent.

Nokia’s lasting legacy ensures that Finnish engineers know how to mass

A world-class cluster of machinery companies, such as Kone, Metso, Valmet, and Wärtsilä, combined with a high concentration of ICT professionals, has enabled Finland to become a pioneer of the Industrial Internet.

In wearable technology, Finnish companies such as Polar and Suunto are

UNIQUE TALENT POOLS IN FINLAND

”Markkinan huima yli 10 prosentin vuosikasvu kannattaa huomioida myös Suomessa. Noin 70 maata on mukana halal-tuotannossa. Markkinoilla vallitsee alituotantotilanne, jossa tuottajat pystyvät vastaamaan vain viidesosaan kysynnästä.”

Edustustojen raportit 13.7.2016 – Suomen suurlähetystö, Kuala Lumpur

Edustusto raportoi Suomen ulkomaanedustustot maailmalla julkaisevat UM:n verkkosivuilla yritysten käyttöön ajankohtaista tietoa talouden tapahtumista, markkinoista ja prosesseista.

um.fi #edustustoraportoi

SOFTWARE DEVELOPERS

C/C++, JAVA ETC. DEVELOPERS, HANDS ON KNOWHOW FROM EMBEDDED FIRMWARE AND CONNECTIVITY DEVELOPMENT TO CONSUMER SERVICES

HW DEVELOPERS

DEEP KNOWLEDGE AND EXPERIENCE OF ANALOG, DIGITAL AND RF DESIGN, HW PLATFORMS FROM SYSTEM LEVEL TO INTEGRATED CIRCUITS

UX AND PRODUCT DESIGNERS

HERITAGE FROM FINNISH DESIGN TRADITION, ABILITY TO DESIGN STYLISH AND SIMPLIFIED DESIGNS FOR SERVICES AND PRODUCTS

R&D AND PROJECT MANAGERS

PRODUCTIZATION EXPERIENCE FROM VARIOUS SIZE OF PROGRAMS WITH THE ABILITY TO LEAD MULTISITE AND MULTICULTURAL TEAMS

SYSTEM ARCHITECTS

SERVICE AND SOLUTION ARCHITECTS TAKING ADVANTAGE OF THE LATEST MOBILE AND CLOUD TECHNOLOGIES

EXPERTS OF AGILE DEVELOPMENT, ABLE TO TRANSLATE CONSUMER/ CUSTOMER NEEDS INTO ITERATIVE STEPS OF AGILE DEVELOPMENT

AGILE PRODUCT MANAGERS

toolbox.finland.fi -> E-Publications

nro 3|2016 Kauppapolitiikka

11

lyhyesti

Neljä ikkunaa markkinoille

Cleantech Finland @ CleantechFIN

Finnish Company wins #Innovation of the Year #renewableenergy #Finland

TEAM FINLANDIN LOGO UUDISTUI

Team Finland -verkosto palvelee yrityksiä yhteisen palvelunumeron ja yhteydenottolomakkeen avulla. Uutuutena on myös chat-toiminto.

Yrittäjä – ota yhteyttä verkossa tai palvelunumeroon 0295 020 510.

SUOMI Team Finlandin logo on uudistunut. Uusi logo otettiin käyttöön, kun Team Finland -talo avattiin Helsingin Ruoholahteen.

Team Finland -verkostoon kuuluvista toimijoista saman katon alle muuttivat elokuussa Finpro, Tekes ja Finnvera. Teollisuussijoitus muuttaa talon myöhemmin. Myös muille verkoston organisaatioille on varattu talosta työskentelytilaa. Yhteisten toimitilojen myötä myös yhteistyö organisaatioiden välillä tiivistyy ja tehostuu.

Uusi logo tuo Team Finlandin visuaaliselta ilmeeltään samaan perheeseen viime syksynä lanseeratun Suomi Finland -tunnuksen kanssa. Suomi Finland -tunnusta käytetään viestimiseen Suomesta ulkomailla. Uudistuksen myötä Team Finland ja Suomi Finland -tunnuksia on helppo käyttää rinnakkain, kun markkinoidaan suomalaisyritysten osaamista ja Suomea.

Team Finland -verkosto tukee julkisrahoitteisilla palveluillaan yrityksiä kansainvälistymisessä, houkuttelee Suomeen investointeja ja rakentaa Suomi-kuvaa maailmalla.

team.finland.fi

team.finland.fi.

Verkosto palvelee

Globaali Team Finland ­-verkosto kartoittaa aktiivisesti myyntimahdollisuuksia sekä markkinatietoa suomalaisten pkyritysten liiketoiminnan kehittämisen tarpeisiin. Markkinoiden mahdollisuudet -palvelu jakautuu neljään eri osioon.

Myyntiliidit kertovat ulkomaisten yritysten tarpeesta löytää toimittaja tietylle tuotteelle tai palvelulle. Kyseisissä tapauksissa verkosto auttaa suomalaisyrityksiä avaamaan keskustelun yhteistyön aloittamiseksi.

Liiketoimintamahdollisuudet kertovat laajemmista, markkinoiden muutosten avaamista bisnesmahdollisuuksista eri markkinoilla, ja muutosnäkymät tarjoavat tietoa bisnesympäristön mahdollisista muutoksista eri maissa 2–5 vuoden aikajänteellä.

Maakatsaukset perehtyvät puolestaan yksittäisten maiden markkinoihin ja poliittiseen tilanteeseen. team.finland.fi

Terveysteknologiaa yhdessä paketissa Kun suomalaisille organisaatioille etsitään kansainvälisiä mahdollisuuksia, on kyseessä kova kilpailu muiden maiden kanssa. Siksi Finpro on koonnut terveysalan osaajat helposti löydettäviksi yhden sivuston alle. Finlandhealth.fi-sivusto esittelee alan suomalaisia innovaatioita ja tutkimuksia sekä julkaisee jatkuvasti kiinnostavia toimialaa esitteleviä artikkeleita. finlandhealth.fi

12

Kauppapolitiikka nro 3|2016

Yle Uutiset @yleuutiset

Puhdas teknologia on jo Suomen talouden suurimpia tukijalkoja: ”Ohittanut metsäteollisuuden.”

KUNNIAKONSULIEN KUULUMISET

JOUNI DAHLLUND kunniakonsuli Durban, Etelä-Afikka

Etelä-Afrikasta vihreä valtio

E MERITEOLLISUUS MYÖTÄVIRRASSA SUOMI Suomalaisten meriteollisuusyritysten osaamiselle on kysyntää. Finpro arvioi suomalaisille sopivien uusien laiva­ tilausten globaalin kokonaisarvon esisopimukset mukaan lukien nousevan vuoteen 2026 mennessä yli 70 miljardiin euroon.

Meriteollisuus on myös harvoja vientialoja, joiden liiketoi­ minta Venäjällä on jatkunut pakotteista huolimatta. Taustalla on Venäjän halu kasvattaa osuuttaan globaalissa laivanra­ kennuksessa ja halu hyödyntää arktisia alueitaan sekä liiken­ teessä että kaasun- ja öljynporauksessa.

Suomalaisen meriteollisuusosaamisen vahvuuksia ovat ris­ teilijäalukset, jäänmurtajat, jäissä kulkevat alukset sekä ali­ hankintatyöt, suunnittelu ja järjestelmätoimitukset.

– Keskitymme erityisesti markkinoihin, joissa rakennetaan suomalaiseen osaamiseen sopivia laivoja, sanoo Finpron Mari­ time and Offshore from Finland -kasvuohjelman johtaja Ulla Lainio listaten painopistealueiksi Venäjän, Saksan, Norjan, Ranskan, USA:n ja Aasian. team.finland.fi

Apua verkkokaupan kansainvälistämiseen TEAM FINLAND eCommerce Growth -kasvuohjelma auttaa suomalaisia yrityksiä, joilla on halu kansainvälistää verkkokauppansa muttei vielä kaikkea vaadittavaa tietoa ja taitoa. Ohjelmassa suunnitellaan yhdessä toiminnan kansainvälistämistä, tunnistetaan markkinamahdollisuuksia ja mitä ne edellyttävät sekä etsitään oikeat yhteistyökumppanit kansainvälistymiseen. ecomgrowth.fi

telä-Afrikan tasavalta on Maailmanpankin mukaan keskituloinen, vasta teollistunut ja kehittyvä markkina-alue. Maalla on valtavat luonnonvarat, kehittynyt lainsäädäntö, oikeus- ja pankkijärjestelmä sekä hyvä liikenne- että kommunikaatioverkosto.

Maan pörssi kuuluu maailman 20 suurimman joukkoon.

Etelä-Afrikalla on vapaakauppasopimus EU:n kanssa ja lähes kaikki teknologiavienti on tullitonta. Liiketoimintakulttuuri on hyvin samanlainen kuin Euroopassa. Alueeltaan Saksaa noin kolme kertaa suuremmassa maassa on yli 50 miljoonaa asukasta, monimuotoinen kulttuuri ja virallisia kieliäkin 11. Tosin englannin kielellä tulee hyvin toimeen liike-elämässä.

Etelä-Afrikan talouskasvu on ollut viime vuosina vaatimatonta 1,5 prosentin luokkaa. Taustalla ovat kansainvälinen lama, sisäiset poliittiset syyt ja maata vaivannut sähköpula, joka johtuu voimalaitoskapasiteetin loppumisesta. Sähköpulan seurauksena sähköjä on katkottu ajoittain ja teollisuus on sitoutunut vähentämään omaan kulutustaan. Monia investointeja ei ole tämän vuoksi toteutettu.

Maa on kärsinyt kuivuudesta viimeisen kolmen vuoden aikana. Richards Bayn kaupungissa muun muassa Mondin sellu- ja paperitehdasta odottaa syksyllä pitkä seisokki veden puutteen vuoksi. Tehdas on vähentänyt veden kulutustaan puoleen aikaisemmasta, mutta se ei riitä estämään seisokkia.

Teollisuus on alkanut rakentaa omia voimalaitoksia toimintansa turvaamiseksi muun muassa jäte-energiaa hyödyntämällä. Uusiutuva energia on yleistynyt valtavasti viimeisten viiden vuoden aikana. Lähes kaikki uudet toimistorakennukset, kauppakeskukset ja teollisuuslaitokset ovat veden ja energian suhteen lähes omavaraisia. Näiden ”vihreiden rakennusten” lisäkustannukseksi arvioidaan 1–5 % tavalliseen verrattuna.

Vihreä talous on merkittävä uuden liiketoiminnan ja teollisuuden kehittäjä. Etelä-Afrikka on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä 34 % vuoteen 2020 mennessä ja 42 % vuoteen 2025 mennessä. Uusiutuvan energian ohjelmalla pyritään saamaan yksityiset yritykset tuottamaan vuoteen 2030 mennessä 8 400 MW aurinkosähköä ja 8 400 MW tuulivoimaa. Hankkeet ovat käynnistyneet hyvin ja tavoitteissa ollaan edellä. Lisäksi suunnitelmissa on rakentaa 9 600 MW lisää ydinvoimaa.

Vesipula on johtamassa muun muassa meriveden suolanpoistolaitosten rakentamiseen voimaloiden yhteyteen ja jäteveden kierrätykseen. Sekä yksityiset taloudet että yritykset ovat alkaneet kerätä sadevettä säiliöihin ja ovat siten lähes omavaraisia veden suhteen. Erilaisia uusia teknologioita kuten ilmankosteudesta vettä tuottavia laitteistoja on myös tullut markkinoille.

Suomalaisilla energia- ja vesialan yrityksillä olisi Etelä-Afrikassa paljon töitä tarjolla. Suomalaiset tuotteet ja yritykset ovat maassa arvostettuja, ja eteläafrikkalaisten kanssa on helppo toimia. Suomalaiset yritykset ovat kuitenkin isoissa hankkeissa usein liian pieniä toimijoita. Niiden kannattaisi tehdä enemmän yhteistyötä ja liittoutua huolella valitun paikallisen toimijan kanssa. Myös rahoituksen järjestäminen on tärkeä asia.

Vesilaitosten laitteista lähes kaikki on tuontia, ja erityisesti Alankomaat, Ruotsi ja Norja ovat eurooppalaisista kilpailijoista olleet aktiivisia. He ovat esillä WISA:n (Water Institute of South Africa) ja AUW:n (African Utility Week) kaltaisissa konferensseissa ja messuilla. Suomalaisten olisi myös hyvä olla näissä paikalla.

nro 3|2016 Kauppapolitiikka

13

Marimekon omassa kangaspainossa Helsingin Herttoniemessä painetaan kaikki maailmalle lähtevät sisustuskankaat. Kankaiden painamisessa käytetään rotaatiorullia, jotka mahdollistavat myyntijohtaja Päivi Lonkan mukaan tasalaatuisen painotyön.

14

Kauppapolitiikka nro 3|2016

TEKSTI MINNA RINNE KUVAT VESA TYNI

Marimekon myyntijohtaja Päivi Lonka tietää, ettei Aasiaa valloiteta yhdellä sapluunalla. Omaa erityislaatuisuuttaan ei silti saa menettää.

ITSELLEEN USKOLLINEN nro 3|2016 Kauppapolitiikka

15

Ilman hyvää partneria voi tulla vain kalliita harjoituksia.

K

AIKKI TIETÄVÄT AASIALAISTEN olevan hulluina Marimekkoon.

Vuonna 2015 Marimekko avasi 18 uutta myymälää, joista puolet Aasian– Tyynenmeren markkina-alueelle. Myös suurin osa vuonna 2016 avattavista myymälöistä sijoittuu alueelle. 18 prosentin osuudella yhtiön kokonaisliikevaihdosta markkina-alue oli viime vuonna Marimekon toiseksi suurin kotimaan jälkeen.

Marimekon myyntijohtaja Päivi Lonka uskoo, että erityisesti Marimekon tarina ja filosofia purevat valtavassa muutoksessa olevan markkina-alueen ihmisten rauhankaipuuseen.

– Marimekko edustaa arvoja, jotka pohjautuvat pohjoismaalaisuuteen, suomalaisuuteen ja ihmisten rohkeuteen olla oma itsensä.

Lisäksi designimme liitetään voimakkaasti luontoon. Ne tuovat vastapainoa kiireelle, hurjalle kasvulle ja yksilön hukkumiselle massaan.

AASIAA EI VALLOITETTU yhdessä yössä.

Päämarkkinalla Japanissa jalansijaa on rakennettu jo lähes 50 vuoden ajan – siis melkein yhtä pitkään kuin kotimaassa. Ensimmäiset kontaktit solmi Marimekon perustaja Armi Ratia 70-luvun alussa henkilökohtaisesti.

– 2000-luvun alussa lähdimme miettimään, millä markkinoilla Marimekkoa kohtaan voisi olla luontaista kiinnostusta Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan lisäksi. Tuolloin puhuttiin varsinkin Japanin mahdollisuuksista, Lonka muistelee.

Kumppanuuksia tarkasteltiin siltä pohjalta, mihin suuntaan Marimekkoa haluttiin kehittää. Jälkeenpäin ajatellen vaikeimmatkin päätökset olivat lopulta strategisesti oikeita.

16

Kauppapolitiikka nro 3|2016

Sopimus nykyisen Japanin partnerin kanssa allekirjoitettiin vuonna 2005. Tällä hetkellä Marimekolla on Japanissa yhteensä yli kolmekymmentä myymälää ja shop-in-shopia.

Vuonna 2007 Marimekko teki yhteistyötä H&M-ketjun kanssa ja mallisto herätti laajasti kiinnostusta Kiinassa. Signaalia vahvisti lehdistön valtava huomio vuoden 2009 Shanghai Expossa.

– Kiina muuttui valtavaa vauhtia. Juuri silloin vähittäiskauppa ja kiinnostus kansainvälisiin brändeihin heräsivät, kaikki lähtivät yhtäkkiä Kiinaan, Lonka kertoo.

Silloin on parasta mennä, kun kysyntä on nähtävissä. Yhteistyö paikallisen partnerin kanssa käynnistyi ensin Kiinassa vuonna 2012 ja Hongkongissa seuraavana vuonna. Alueella on avattu tähän mennessä yhdeksän Marimekko-myymälää.

Seuraavaksi katseet suunnattiin Etelä-Koreaan, jossa Japanin-partnerilla oli tytäryhtiö.

Lähteminen uudelle markkinalle tutun yhteistyökumppanin avustuksella tuntui luonnolliselta askeleelta.

Korean avaus vuonna 2009 oli Lonkan tiimille käytännön oppia siitä, ettei sama sapluuna ole monistettavissa kaikkialle Aasiaan.

Kun Japani oli vielä 90-luvulla ollut tavaratalobisnekseen keskittyvä maa, Marimekon

UNOHTUMATON SHANGHAIN YÖ ›› Marimekko lanseerasi vuonna 2012 yhteistyössä Finnairin kanssa unikkokuosilla maalatun lentoyhteyden Aasiaan. Saman vuoden lokakuussa se oli mukana suomalaista designia ja innovaatioita esittelevässä kulttuurivientitapahtumassa, Radical Design Weekissä Shanghaissa.

Shanghain People’s Parkissa sijaitsevassa nykytaiteen museossa järjestettiin Design Colours Life – Contemporary Finnish Design and Marimekko -näyttely. Avajaisten yhteydessä pidettiin Marimekon muotinäytös.

– Näyttely saatiin valmiiksi edellisenä iltana. Muotinäytöksen kenraaliharjoitus oli pakko järjestää aamuyöllä, sillä alue oli käytössämme vain tietyn ajan, Marimekon myyntiijohtaja Päivi Lonka muistelee.

Se aamuyö oli ikimuistoinen.

– Siellä me seisoimme lämpimässä Shanghain yössä, ympärillä kaupungin heräilevä aamu.

Hiljalleen lavalle alkoi tulvia valoja ja musiikkia ja tanssijat aloittivat kenraaliharjoituksensa. Taustalla, museon valtavissa lasi-ikkunoissa, roikkuivat Marimekon kankaat ja niiden takana kohosivat miljoonakaupungin pilvenpiirtäjät.

– Silloin ajattelin vain, että wau. Me tehdään jotain aika uniikkia.

uuden tulemisen aikaan vuonna 2005 kauppakeskusmalli nosti päätään. Japaniin perustettiin siksi nimenomaan kivijalkamyymälöitä.

– Korea tulee vähittäiskaupassa 5–10 vuotta perässä. Menimme sinne kivijalkakonseptilla liian aikaisin ja olimme tavaratalokeskittyneessä markkinassa outolintu, Lonka sanoo.

AINA VÄLILLÄ JOKU ihmettelee, miksei Marimekko avaa itse myymälöitään toisille markkinoille vaan antaa työn jälleenmyyjille.

– Aasian kulttuurit ovat maantieteellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti täysin erilaisia.

Uskomme, että paikallisen kuluttajan ja markkinaympäristön tuntevat partnerit ymmärtävät parhaiten, miten brändimme kannattaa lanseerata, Lonka sanoo.

Toisin sanoen: brändi, tuotteet, design ja filosofia tulevat Marimekolta. Partnerin tehtävänä on miettiä, miten ja millaisilla viesteillä kuluttajat tavoitetaan.

– Lisäksi he tuntevat paikallisen vähittäiskauppaympäristön. Esimerkiksi Kiinassa muutos on valtavan nopeaa; kun johonkin avataan jotain, kaikki siirtyvät sinne. Perässä olisi mahdotonta pysyä ilman paikallista kumppania.

Jälleenmyyjien vastuulla ovat myös käytäntöön liittyvät asiat, esimerkiksi tullit. Hinnoittelun takia tullikohtelut on kuitenkin tärkeä tiedostaa.

– Kun lähdemme rakentamaan partnerin kanssa mallia, käymme aika tarkkaan läpi, missä maissa tuotteidemme alkuperät ovat ja mitä se tarkoittaa kyseisellä markkina-alueella.

Aasian, erityisesti Japanin, haasteeksi on muodostunut kopiointi ja harmaa tuonti.

Työtä ongelman kitkemiseksi tehdään aktiivisesti, ja esimerkiksi Japanin tullin kanssa Marimekolla on käytössä toimintamalli, jolla väärennökset pyritään pysäyttämään jo rajalle.

– Partnerilla on silmät ja korvat markkinalla, meillä on taas suhteet viranomaisiin, alkuperätodistukset ja tieto, kenellä on oikeus tuoda tuotteitamme maahan, Lonka sanoo.

PÄIVI LONKA ON ollut avaamassa jokaista Marimekon Aasian markkina-aluetta. Hän aloitti Marimekossa vuonna 2004, ja toimintaa Japanin markkinoilla lähdettiin uudistamaan seuraavana vuonna.

Alue oli jo valmiiksi tuttu. Lonka asui Hongkongissa yli kuusi vuotta edellisen työnsä puolesta ja matkusti paljon ympäri Aasiaa.

Myyntijohtajan vastuulla ovat globaalisti kaikki Marimekon markkina-alueet, mutta Aasian tiimissä Lonkan rooli avauksissa, partnerihauissa ja yhteydenpidossa on erityisen tärkeä.

– Kontaktien ja dialogin ylläpitäminen on Aasian kulttuureissa äärettömän tärkeää. Kyse ei ole pelkästä bisneksestä vaan luottamuksesta ja yhteistyön rakentamisesta pitkällä aikajanalla.

Päivi Lonkasta tärkeää miettiä, miten tuote ja tarina kääntyy aasialaisille kuluttajille sopivaksi mutta pysyy silti uskollisena itselleen.

PÄIVI LONKA • 54-vuotias • FM, tekstiilityön opettaja ja lisäksi opiskellut kaupallisia aineita • Marimekon myyntijohtaja. Aloitti vientijohtajana vuonna 2004.

• Kokemusta sekä myynnin että hankinnan puolelta: työskennellyt aiemmin tuotepäällikkönä Keskon tekstiilipuolella, Hongkongissa Keskon ostokonttorin vetäjänä sekä tavaratalojohtajana.

• Perhe: mies ja 20- ja 17-vuotiaat lapset • Harrastaa tennistä, ulkoilua, mökkeilyä, puutarhanhoitoa

ITÄÄN SUUNTAAVILLE design-yrityksille Lonkalla on kaksi neuvoa. Ensimmäiseksi tulee miettiä, mikä omassa tuotteessa tai tarinassa voisi kiinnostaa paikallista kuluttajaa.

– Omaa ydintä ei kannata lähteä muokkaamaan Aasian markkinoille. Oman identiteetin omaavat tuotteet ja brändit löytävät varmasti markkinan.

Toinen neuvo on, että kannattaa pohtia tarkkaan, mille markkina-alueelle haluaa ensimmäisenä lähteä. Sen jälkeen Lonka suosittelee etsimään hyvän paikallisen yhteistyökumppanin.

– Ilman hyvää partneria voi tulla vain kalliita harjoituksia.

Marimekko pyrkii huomioimaan mallistojensa sisällä, että ne toimivat useammassa markkinassa. Painopisteet tuotevalikoimassa vaihtelevat sen sijaan laajastikin Aasian sisällä.

– Kiinassa asunnot ovat pieniä ja kodintuotteisiin ei samalla tavalla panosteta kuin pukeutumiseen. Japanissakin asunnot ovat pieniä, mutta estetiikkaan sijoitetaan enemmän rahaa.

Singaporessa asunnot ovat taas isompia ja kodilla on ihan erityyppinen rooli, hän sanoo.

Lonkan mukaan Marimekon menestyksen juju on juuri siinä, että Marimekko pysyy uskollisena itselleen.

– Siinä tarvitaan myös nöyryyttä kuunnella.›‹

nro 3|2016 Kauppapolitiikka

17

18

Kauppapolitiikka  nro 3|2016

SOPUISA ERO? Vaikka ennen Ison-Britannian kesäkuista kansanäänestystä oli hyvin tiedossa, että kumpi tahansa leiri saattaa voittaa, silti brexit yllätti.

TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVITUS SUSANNA TUONONEN

Ä

änestystuloksen selvittyä havahduin hämmästelemään, kuinka paljon on selvittämättömiä asioita, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton Kauppapolitiikka-tiimin asiantuntija Saila Turtiainen.

– Kukaan ei ollut etukäteen hahmotellut kunnolla, kuinka mennään eteenpäin, jos brexit-leiri voittaa.

Nyt Euroopan unioni odottaa Ison-Britannian eroilmoitusta. Ennen sitä on hankala neuvotella mistään. Kaikki haluavat, että brexitistä selvitään mahdollisimman vähin vaurioin. Jos transitio eli Ison-Britannian eroaminen EUjäsenyydestä hoidetaan huonosti, taloudelliset menetykset muodostuvat suuriksi.

Toistaiseksi kuitenkin näyttää siltä, että shokkivaikutukset jäivät yllättävän vähäisiksi.

Finanssimarkkinoiden äkillinen syöksykierre on onnistuttu välttämään, ja Euroopassa pörssikurssit ovat korkeammalla kuin mitä ne olivat puoli vuotta sitten.

Mitä siis seuraavaksi tapahtuu?

– EU-komissio on todennut, että ensin pitää sopia erosta ja vasta sen jälkeen voidaan sopia kauppasuhteista, Turtiainen sanoo.

Jos kauppaneuvottelut kestävät pitkään, se voi olla iso isku eurooppalaiselle kaupankäynnille ja kauppapolitiikalle.

Uusien kauppasuhteiden luominen on vuosikausia kestävä prosessi.

– EU-eron jälkeen meidän kauppamme Ison-Britannian kanssa tipahtaisi kaikkein kevyimpään tapaan hallinnoida kauppaa, Turtiainen selittää.

Ennen kuin Euroopan unionista eronneen Britannian ja EU:n kauppasuhteet saadaan sovittua uudestaan, tipahdetaan siis WTOsääntöjen varaan, mikä tarkoittaa suurta määrää uusia kaupanesteitä.

Uusien kauppasuhteiden sopiminen on vuosikausia kestävä prosessi. Tilannetta ei lainkaan helpota se, että EU-eron jälkeen on hieman epäselvää, mitkä ovat brittien WTOsitoumukset ja säännöt.

– WTO:n pääjohtaja on ilmoittanut, että voi kestää hyvinkin kymmenen vuotta, että briteille saadaan määriteltyä WTO-säännöt, Turtiainen sanoo.

VIENTIÄ LÄHES 3 MILJARDIA EUROA Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen mukaan brexitin lyhyen aikavälin vaikutukset näkyvät punnan heikkenemisenä ja Britannian oman talouden epävakautena.

– Haittavaikutuksia tulee niille suomalaisille yrityksille, joilla on paljon vientiä IsoonBritanniaan, Mykkänen sanoo.

– Viime vuonna meillä oli maahan vientiä 2,8 miljardia euroa. Britteihin vievillä yrityksillä on haasteita, jos punta pysyy noin kymmenen prosenttia pienempänä kuin se oli ennen brexitiä.

Suomen Britannian-viennistä yli kolmannes on metsäteollisuuden tuotteita.

– Joillakin suomalaisilla metsäteollisuuden yrityksillä on tuotantolaitoksia Britanniassa, ja silloin ne voivat vastaavasti hyötyä valuuttakurssien muutoksista, Mykkänen selittää.

Brexitin myötä eurokin on heikentynyt suhteessa dollariin, mikä tasoittaa hieman tilannetta niiden yrityksien kohdalla, joilla on vientiä sekä Isoon-Britanniaan että Yhdysvaltoihin.

– Yksittäisille yrityksille, jotka ovat täysin riippuvaisia Britannian markkinoista, tilanne on hyvin haasteellinen. Uskon kuitenkin, että tilanne tasoittuu ajan myötä.

PELKONA LISÄÄ EROAIKEITA Suomalaisten yritysten näkökulmasta brexitin haittavaikutukset ovat keskipitkällä aikavälillä pikemminkin välillisiä. Kansanäänestyksen tulos on omiaan herättämään markkinoilla epävarmuutta, joka taas synnyttää investointihaluttomuutta.

– Suomen kannalta tilanne on erittäin huolestuttava, koska vientituotteistamme suuri osa on investointihyödykkeitä, EK:n Turtiainen sanoo.

Euroopan talous on muutenkin takkuillut, ja investoinnit ovat olleet rahapoliittisista ponnisteluista huolimatta vaisuja.

Pitkällä aikavälillä on myös omat haasteensa. Mykkäsen mukaan tilanne voi aiheuttaa ikävän kierteen EU:n poliittisessa ilmapiirissä. Jos EU ei brexitin sysäämänä pääse myönteisen uudistumisen tielle, se voi ajautua hajoamiskehitystä kohti.

– Jos brexitin myötä populistiset EU-eroa vaativat liikkeet vahvistuisivat, se vähintäänkin halvaannuttaisi EU:n päätöksentekokyvyn, Mykkänen sanoo.

– Se on ainoa asia, jolla voi olla todella dramaattisia seurauksia pitkällä aikavälillä.

nro 3|2016 Kauppapolitiikka

19

On kaikkien etu, että TTIP pyritään neuvottelemaan loppuun.

PROTEKTIONISTINEN ILMAPIIRI PITÄÄ VOITTAA Koska Euroopan unionissa kauppapolitiikkaa hoidetaan keskitetysti, Suomi menettää brexitin myötä voimakkaan veturin, joka on tavoitellut Suomen kanssa samanlaisia asioita. Britannia on kuulunut EU:ssa liberaaliin vapaakauppasiipeen yhdessä Suomen kanssa.

EK:n Turtiaisen mukaan EU:n kauppapolitiikassa asetelma on yksinkertaistaen sellainen, että pohjoisen valtiot ovat edustaneet liberaaleja arvoja, kun taas etelässä halutaan suojata enemmän omia markkinoita.

– Britannia on ollut päätöksentekoprosesseissa pohjoisen leirin tukijalka oman painoarvonsa vuoksi. Tasapaino tulee muuttumaan, ja arvio on, että EU tulee liikahtamaan astetta protektionistisempaan suuntaan, Turtiainen sanoo.

Käytännössä se voi heijastua esimerkiksi siihen, kuinka kunnianhimoisia vapaakauppasopimuksia unioni jatkossa tekee.

20

Kauppapolitiikka nro 3|2016

– Britit ovat olleet turhautuneita EU:n kauppapolitiikkaan ja sen kunnianhimon puutteeseen. He varmaan kokevat, että EU-ero mahdollistaa heille paremman kauppapolitiikan, esimerkiksi vapaakauppasopimusneuvotteluiden aloittamisen Kiinan kanssa, Turtiainen pohtii.

Mykkänen myös huomauttaa, että brexit asettaa entistä suurempia paineita Saksan johtajuudelle kauppa- ja ulkopolitiikassa. Saksa on jo viimeisen kymmenen vuoden aikana ottanut itselleen sitä roolia.

– Pidän tärkeänä, että protektionistinen ilmapiiri saataisiin voitettua, Mykkänen sanoo.

Jos jäsenmaissa aletaan järjestää kansanäänestyksiä, uhkana on, että vapaakauppasopimuksia ei uskalleta ratifioida kansallisissa parlamenteissa.

Mykkänen ei usko, että brexit vaikuttaa kovin suuresti käynnissä oleviin prosesseihin,

kuten neuvotteluihin transatlanttisesta kauppaja investointikumppanuussopimuksesta (TTIP). TTIP:n osalta on nyt 14. neuvottelukierros käynnissä, ja syyskuussa EU:n kauppaministerien kesken tarkastellaan sen tuloksia.

– On kaikkien etu, että TTIP pyritään neuvottelemaan loppuun. Näin on myös Yhdysvaltain presidentin hallinto todennut, Mykkänen sanoo.

Iso-Britannia on ollut TTIP:n puolustaja.

Sitä sitoo komission kauppapoliittinen mandaatti neuvotella niin pitkään kuin maa on muodollisesti EU:n jäsen eli ainakin kaksi vuotta eroilmoituksen jälkeen. Vaikka Britannia todella irtaantuisi EU:sta, se todennäköisesti hyötyisi tavalla tai toisella nyt käytävistä neuvotteluista.

– Nähtäväksi jää tuleeko Britannia jollain omalla sopimuksella ja samoin ehdoin ikään kuin yhteisen vapaakauppa-alueen osaksi vai joutuuko se neuvottelemaan ehdot täysin erillisenä osapuolena, Mykkänen pohtii.

– Luulen, että joka tapauksessa TTIP:tä tullaan hyödyntämään sisällöllisesti Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen välisessä kauppasuhteessa.

EU käy tällä hetkellä vapaakauppaneuvotteluja muun muassa Yhdysvaltojen ja eri Aasian valtioiden kanssa. Lähitulevaisuudessa ajankohtaiseksi tulevat kauppaneuvottelut eri Etelä-Amerikan valtioiden kanssa.

KOMMENTTI

Mykkänen toivoo, että vapaakaupan kehitys ei ala takkuilla brexitin myötä. Hänen mielestään on elintärkeää, että lähivuosikymmeninä vapaakauppa syvenee niin EU:n sisällä kuin globaalisti.

SISÄMARKKINOILLE YHTEISHUOLTAJUUS? Mykkäsen mielestä sekä EU:lla että briteillä on yhteistä tahtoa hoitaa EU-ero mahdollisimman nopeasti kuntoon. Varsinkaan briteillä ei ole varaa hidasteluun.

– EU-maiden viennistä noin kymmenen prosenttia suuntautuu Britanniaan, Suomen viennistä vain viisi prosenttia, joten meille on tärkeämpää, miten euroalue toimii, Mykkänen sanoo.

– Britannian viennistä lähes puolet suuntautuu muihin EU-maihin, joten tuskin sieltä neuvottelujen edetessä tulee kovinkaan tiukkoja reunaehtoja, vaikka niitä vielä nyt esitetään.

Britannialla on hyvin suuri taloudellinen intressi säilyä osana EU:n sisämarkkinoita, ja vastaavasti EU:lla on halu pitää tärkeästä kauppakumppanista kiinni. Haaste on vain se, miten se hoidetaan, koska kukaan ei ole aiemmin eronnut EU:sta.

Kaikista uhkakuvista huolimatta Mykkänen uskoo, että asiat loksahtelevat eurooppalaisen liike-elämän ja hyvinvoinnin näkökulmasta kohdilleen.

– Nyt menee ainakin kaksi vuotta erojärjestelyistä neuvottelemiseen. Toivon, että sinä aikana pystytään jo pitkälle hahmottelemaan suuntaviiva vapaakauppa- tai sisämarkkinajärjestelylle, Mykkänen sanoo.

– Ei olisi kummankaan neuvottelevan tahon edun mukaista, että väliin tulisi pitkä WTOpohjainen vaihe.

AVAIN MYÖNTEISEEN KEHITYKSEEN Brexit on tuonut Euroopan unionin tienhaaraan. Nyt joudutaan palauttamaan mieliin, miksi EU on olemassa. Unionille voi käydä onni onnettomuudessa, jos tilanteesta saadaan sysäys myönteiselle uudistumiselle.

Brexitin jälkeen on painetta, että EU näyttää kyntensä eurooppalaisen hyvinvoinnin rakentajana. Mutta mitä se voisi olla konkreettisesti?

– Yksi voisi olla esimerkiksi energian sisämarkkinoiden luominen, Mykkänen sanoo.

– Yhteisiin eurooppalaisiin energiamarkkinoihin on tehty suunnitelmia, mutta käytännössä niitä säädellään vielä kansallisella tasolla. Monessa maassa on voimassa jopa hintasääntely.

Hänen mukaansa Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä. Pohjoismaisella sähköpörssillä on 20 vuodessa synnytetty jo pelkästään suomalaisille yli 20 miljardin euron edestä hyvinvointia, verrattuna siihen, että meillä olisi pelkästään Suomen oma sähkömarkkina.›‹

Metsäala luottaa kumppanuuden säilyvän ›› Yritykset eivät pidä epävarmuudesta. Ison-Britannian EU-eron ympärillä se tulee kuitenkin jatkumaan pitkään. Siksi myös yritykset odottavat, että päätös brexit-neuvotteluista syntyisi. Eri arvioiden mukaan viralliset eroneuvottelut saattavat lykkääntyä jo sen takia, että 2017 on Euroopassa merkittävä vaalivuosi.

Järkevä lopputulos myös tulevista kauppasuhteista säästäisi Euroopan talouden repivän kansanäänestyksen pahimmalta iskulta. Äänestystulos ehti jo synkentää brittiyritysten näkymiä. Merkkinä markkinoiden ensireaktiosta punta halventui voimakkaasti äänestystuloksen selvittyä.

Brexitin lyhyen aikavälin vaikutukset rantautuvat Suomeen juuri valuuttakurssien kautta, sillä punnan halventuminen heikentää suomalaisten tuotteiden hintakilpailukykyä Britannian markkinoilla.

Samalla Ruotsissa – missä suomalaisyhtiöillä on toimintaa – valmistetut vientituotteet kallistuvat brittimarkkinoilla. Toisaalta euron dollarikurssi heikentyi äänestyksen jälkeen, mikä tukee myös suomalaisia metsäyhtiöitä.

Kokonaisuutena brexitin vaikutuksia metsäteollisuudelle on vaikea arvioida. Britannia on kuitenkin perinteisesti ollut yksi tärkeimmistä metsäteollisuuden kauppakumppaneista, ja suurista yhtiöistämme UPM:llä on maassa tuotantoa. Maan merkitys Suomelle säilyy suurena.

Yhteensä suomalaiset metsäyhtiöt vievät Britanniaan noin kymmenen prosenttia tuotannostaan, mikä muodostaa Suomen kokonaisviennistä Britanniaan noin 40 prosenttia. Vienti koostuu lähinnä paperista, kartongista, sahatavarasta ja vanerista. Sen arvo on säilynyt viimeiset kymmenen vuotta vakaana, hieman yli miljardissa eurossa.

Britannian talouskehityksen merkittävä hyytyminen tai kaupan esteiden lisääntyminen saattaisivat pidemmällä aikavälillä muodostua suomalaisyhtiöille taakaksi. Eurooppalaiset päättäjät voivat onneksi vaikuttaa kehitykseen, vaikka poliittisten esteiden ylittäminen edellyttää neuvotteluissa rohkeutta ja luovuutta.

Parhaimmassa tapauksessa Britannian suhde EU:hun rakentuisi lopulta vastaavaksi kuin Norjalla. Britannian viennistä melkein puolet suuntautuu EU:n sisämarkkinoille, eikä Britannialla ole varaa jäädä niiden ulkopuolelle. Myös suomalaisyritysten näkökulmasta Britannian pääsy sisämarkkinoille olisi näköpiirissä olevia vaihtoehtoja parempi.

Suomalainen teollisuus on tukenut voimakkaasti eurooppalaista integraatiota sen eri portailla. Unionin päätöksenteossa Britannia on Suomen lailla halunnut lisätä vapaakauppaa ja on monissa sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä ollut Suomelle merkittävä kumppani. Esimerkiksi metsien käyttöön liittyvissä asioissa Britannia pitää tärkeänä päätösvallan säilyttämistä kansallisissa käsissä. Kun EU on pohtinut puun laillisuuden varmistamista tai kasvinterveyttä, Britannia on toiminut Suomen näkökulmasta rakentavasti, samoin työelämän sääntelyn kohdalla.

Britannia järjesti kansanäänestyksensä vaikealla hetkellä. Sen Euroopan talouskehitykselle aiheuttamat riskit ovat silti hallittavissa.

TIMO JAATINEN Kirjoittaja on Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja

nro 3|2016 Kauppapolitiikka

21

Olet ystävien seurassa Japani ja Etelä-Korea eroavat markkinoina, mutta kaksi asiaa niitä yhdistää: rakkaus Suomeen ja teknologiaan. Kiinnostus Suomea kohtaan vauhdittaa myös bisnestä.

TEKSTI SAANA HALINEN KUVAT ISTOCKPHOTO

P

uhdas, tuore, luonnonmukainen, ympäristöystävällinen, listaa Etelä-Korean xylitol-suurlähettilääksikin tituleerattu yrittäjä Won Jang Cho Suomen vahvuuksia.

Etelä-Koreassa ei vielä 1990-luvun lopulla ollut kehitetty sääntelyä siitä, mitä sai kutsua terveysvaikutteiseksi elintarvikkeeksi eikä terveystietoisten, mutta tarkkojen korealaisten kuluttajien vakuuttaminen ollut helppo tehtävä.

Won Jang Cho päätti hyödyntää Korean markkinoille lanseeraamansa xylitol-purukumin markkinoinnissa positiivista mielikuvaa Suomesta. Koska viestin piti olla uskottava, korealainen yritys käytti hyväkseen Suomen mainetta vähiten korruptoituneena maana.

Markkinointikampanja onnistui. Nykyisin 80 prosenttia Etelä-Korean markkinoilla myytävästä purukumista on makeutettu xylitolilla huolimatta siitä, että xylitol on raaka-aineena puolet sokeria kalliimpaa. Samalla Suomikuva maassa kirkastui ja pohjoismaiset naapurimme jäivät kauaksi tunnettuudessa.

22

Kauppapolitiikka nro 3|2016

RYYSYISTÄ RIKKAUKSIIN Tällä hetkellä maailman 13. suurin talous oli vielä 1960-luvulla yksi Aasian köyhimmistä maista. EteläKorealla ja vastaavasta tilanteesta nousseella Suomella on taloushistorioissaan paljon yhteistä.

– Talouskehityksemme on ollut samankaltaista ja poliittisen maantieteen mielessä meillä on paljon yhteistä. Olemme molemmat joutuneet elämään supervaltojen ympäröiminä. Tulevaisuuden kasvunäkymissä meillä voisi olla paljon opittavaa toisiltamme, analysoi Dong-Sung Cho, emeritusprofessori ja Suomen kunniakonsuli Etelä-Koreassa.

Tuhkimotarinan lisäksi Suomea ja Etelä-Koreaa yhdistävät ICT-alan osaaminen ja kiinnostus teknologiaa kohtaan.

– Korealaiset käyttävät eniten älypuhelimia maailmassa. Skype on jo vanhentunutta teknologiaa.

Pidän yhteyttä kymmeniin eri tiimeihin älypuhelimeni KakaoTalk-sovelluksen avulla. En koskaan tapaa heitä, kunniakonsuli naurahtaa.

Soul

1

Tokio

1. ETELÄ-KOREA Pinta-ala: 99,720 km2 Väestö: noin 49 milj.

Bruttokansantuote asukasta kohden: 36 500 USD Inflaatio: 0,7 % Valtion velka: 35 % BKT:sta Työttömyysaste: 3,5 %

2. JAPANI Pinta-ala: 377,915 km2 Väestö: noin 127 milj.

Bruttokansantuote asukasta kohden: 38 100 USD Inflaatio: 0,8 % Valtion velka: 228 % BKT:sta Työttömyysaste: 3,3 % Luvut ovat arvioita.

Lähde: CIA World Fact Book.

Soulin köysirata kuljettaa päivittäin noin 50 000 ihmistä Namsanin kukkulalle.

nro 3|2016 Kauppapolitiikka

23

Älypuhelimet ovat erottamaton osa Soulin katukuvaa.

KOREALAISET OVAT HYVIN TEKNOLOGIAMYÖNTEISIÄ.

Samankaltainen asennoituminen bisneksen tekoon helpottaa suomalaisten kanssakäymistä korealaisten kanssa. Molemmissa maissa puhutaan samaa teknologiakieltä ja kommunikoidaan mielellään sähköisesti. Koreassa sähköinen viestinvaihto ei kuitenkaan poista henkilökohtaisen kontaktin merkitystä.

VIENTIVETOINEN TALOUS VAIKEUKSISSA Etelä-Korea on Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani Aasiassa Kiinan ja Japanin jälkeen. Suomesta viedään maahan erityisesti koneita ja laitteita, metalli- ja kemianteollisuuden tuotteita sekä puu- ja paperituotteita.

Perinteisten vientiartikkelien lisäksi kulutustuotteiden, ennen kaikkea muodin ja lifestyle-alan puolella on paljon uutta potentiaalia. Etelä-Koreasta tuodaan vastaavasti Suomeen ennen kaikkea elektroniikkaa, autoja, koneita ja laitteita.

Aasian talousihme on kuitenkin törmännyt suuriin haasteisiin. Arviot kuluvan vuoden talouskasvusta liikkuvat 2,8 prosentin tuntumassa. Heikko maailmantalouden tilanne vetää lukuja alas vientiriippuvaisessa maassa. Väestön ikääntyminen on rakenteellinen haaste.

– Etelä-Korean vienti on vaikeuksissa ja Kiina on tullut erittäin voimakkaasti niille Korean perinteisille sektoreille, esimerkiksi tekstiili-, teräs-, laiva-, elektroniikka- ja autoteollisuuteen. Vaihtotase on positiivinen, mutta se johtuu siitä, että kun vienti takkuaa, kotimarkkina takkuaa vielä enemmän, kun ihmi-

24

Kauppapolitiikka nro 3|2016

sillä on pienemmät tulot, liiketoiminnan kehityspalveluita viidettä vuotta Koreassa tarjoavan Reddalin toimitusjohtaja Per Stenius analysoi.

Valtion vahva rooli taloudessa on EteläKorealle luonteenomaista, ja talouden ongelmat on tunnustettu hallituksen piirissä.

– Korean hallitus on aina ollut hereillä.

Koreassa hallitus, teollisuus, liike-elämä ja yliopistot ovat hyvin paljon kytköksissä toisiinsa.

Kaikki mitä Koreassa tehdään, on valtion ja kansakunnan politiikkaa, Stenius jatkaa.

IT-NÖRTTIEN TIETOYHTEISKUNTA Etelä-Korea on yksi maailman johtavista tietoyhteiskunnista ja korealaiset ovat hyvin teknologiamyönteisiä. Viidenkymmenen miljoo-

Vuonna 2005 avattu Cheonggyecheon on 10,9 kilometriä pitkä, moderni virkistysalue Soulin keskustassa.

nan asukkaan maassa on noin 20 miljoonaa laajakaistaliittymää, 40 miljoonaa internetin käyttäjää ja lähes sadan miljardin dollarin nettikauppavolyymi. Jatkuvasti on-line olevat korealaiset nauttivat maailman nopeimmista internetyhteyksistä.

– Älypuhelininfrastruktuuri Etelä-Koreassa on maailman moderneinta ja 5G-infrastruktuuri on tulossa voimakkaasti. Tätä on hyödynnetty mitä moninaisimmissa kuluttajapalveluissa ja myös julkisen sektorin puolella.

Etelä-Korea on aina pyrkinyt olemaan keihäänkärkenä teknologiassa, Stenius korostaa.

ICT-alalta löytyy vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia ja työsarkaa suomalaisille osaajille olisi runsaasti tarjolla.

80 % 50 miljoonan asukkaan maassa on 40 miljoonaa internetin käyttäjää.

– Etelä-Korea on noussut monen rankinglistan ykköseksi, erityisesti ICT:n ja digitalisaation alueilla. Tämä on kiitettävästi noteerattu Suomessakin, mutta paljon on vielä tehtävää yhteistyön kaupalliseksi hyödyntämiseksi. Esimerkiksi Etelä-Korean lukuisissa valtiorahoitteisissa tutkimuslaitoksissa liikkuu miljardeja.

Erityisesti teollisen internetin (IoT), 5G-verkkojen, Big Datan ja tekoälyn kehittämiseen panostetaan, toteaa pestinsä Suomen Etelä-Koreansuurlähettiläänä päättävä Matti Heimonen.

– Yksi konkreettinen tavoite on hyödyntää Koreassa 2018 järjestettäviä talviolympialaisia, joiden yhteydessä korealaiset haluavat myös lanseerata ensimmäisen toimivan 5G-verkon.

Tässä suomalaistoimijat ovat jo osin mukana.

nro 3|2016 Kauppapolitiikka

25

PEREHDY JA KESKITY Liiketoimintaympäristö Etelä-Koreassa on Maailmanpankin Doing Business -listauksen mukaan maailman neljänneksi paras, Suomea edellä.

– Etelä-Koreaan on helppo avata yritys ja siellä on helppo toimia. Korea ympäristönä tuntuu turvalliselta Pohjois-Korean tilanteesta huolimatta, Stenius puhuu kokemuksesta.

Helposta markkinasta ei kuitenkaan ole kyse, eikä maa tarjoile pikavoittoja. Menestyminen edellyttää syvää perehtymistä ja koko yrityksen sitoutumista uuden markkinan valloittamiseen.

– Johdon oltava hereillä. Etelä-Korean markkinoille meneminen ei ole sellainen asia, joka annetaan jollekin juniorille tehtäväksi, vaan ylimmän johdon pitää olla mukana työssä pitkäjänteisesti. Suhteet rakennetaan ajan myötä ja hierarkialla on iso merkitys, Stenius muistuttaa.

Kun Etelä-Korean markkinoilla toimivia yrityksiä pyytää luonnehtimaan maan liiketoimintaympäristöä, vastaus on usein, että maa on jossakin Japanin ja Kiinan välimaastossa: ei yhtä kaoottinen kuin Kiina mutta ei yhtä sulkeutunut kuin Japani.

– Japanissa asiat voivat kestää tosi kauan, mutta sitten kun alkaa tapahtua niin sitten todella tapahtuu. Kiinassa on valtava nälkä tehdä bisnestä, ihan heti, tässä ja nyt. Korea on ehkä siinä välissä, Aasian markkinoilla menestyneen Ivana Helsingin omistaja Pirjo Suhonen pohtii.

KOREALAISIIN VETOAA POHJOISMAISEN SUUNNITTELUN TOIMIVUUS. POHJOISMAINEN ELÄMÄNTAPA MYY Elinkeinoministeri Olli Rehnin Team Finland -matkalla Etelä-Koreassa ja Japanissa oli ensimmäistä kertaa mukana suomalaisia muodin ja lifestyle-alan yrityksiä. Matka oli menestys. Etelä-Koreassa on muhinut jo jonkin aikaa kiinnostus pohjoismaista suunnittelua kohtaan.

– Korealaisiin vetoaa pohjoismaisen suunnittelun minimalismi ja toimivuus. Design on uniikkia ja hinta-laatusuhde on erittäin hyvä, Lotte-tavaratalon naisten muodin sisäänostaja Soo Jin Lee analysoi.

Finpron Soulin toimipisteen ja Lotte-tavaratalon yhteisponnistuksena avattiin ensimmäinen suomalaismuodin pop up -kauppa Lotte-tavaratalon yhteyteen. Kaupassa kävi kuhina, kun laatutietoiset korealaiset pääsivät hypistelemään jo tuttujen Marimekon ja muumituotteiden lisäksi uusia Suomi-muodin tuulia.

26

Kauppapolitiikka nro 3|2016

VAPAAKAUPPASOPIMUSTEN NUUDELIKEITTO ›› Euroopan unionin ja Etelä-Korean välisen vapaakauppasopimuksen hyödyntäminen käynnistyi viisi vuotta sitten. Sopimus on merkittävä kahdesta syystä: se oli EU:n ensimmäinen vapaakauppasopimus Aasiassa ja samalla niin sanottu uuden sukupolven sopimus eli huomattavasti kattavampi kuin perinteiset tavarakauppaa koskevat sopimukset. Se sisältää määräyksiä myös palvelukaupan helpottamiseksi, avaa julkisia hankintoja sekä vähentää kaupan teknisiä esteitä. Näitä ovat esimerkiksi sertifikaatti- ja standardivaatimukset, jotka EteläKoreassa poikkeavat kansainvälisistä käytännöistä ja ovat aikaa vieviä sekä kalliita ulkomaisille yrityksille.

Sopimuksen merkitystä lisää se, että Etelä-Korea on nousut EU:n kolmanneksi suurimmaksi kauppakumppaniksi Aasiassa ohittaen esimerkiksi Intian. EU:n tavarakauppa Etelä-Korean kanssa on noussut vuoden 2011 noin 68,5 miljardista eurosta yli 90,2 miljardiin euroon vuonna 2015. Myös palvelujen kauppa on hienoisesti kasvanut noin 17,9 miljardiin euroon vuonna 2014.

Tämä on yksi lukuisista viime vuosina syntyneistä vapaakauppasopimuksista, joita muun muassa EU:lla on useita kymmeniä eri maiden ja alueiden kanssa. Maailman kauppajärjestön mukaan kahdenvälisiä ja alueellisia kauppasopimuksia on jo yli 400. Jos ne piirretään kaaviokuvaksi, saadaan verkosto, josta on alettu puhua ”spagettikulhona”.

Varsinkin Aasian maat käynnistävät jatkuvasti uusia neuvotteluja, ja alueelle on muodostunut vapaakauppasopimusten ”nuudelikeitto”.

Taustalla on monenkeskisten neuvottelujen hidas eteneminen.

Etelä-Korea on esimerkki kauppapoliittisesta suunnanmuutoksesta.

Maa ei ollut vuoteen 2004 mennessä solminut yhtäkään vapaakauppasopimusta, vaan sen kauppapolitiikka nojasi maailmanlaajuiseen kaupan vapauttamiseen. Vientiriippuvaisena maana Etelä-Korea hyötyi globaalien markkinoiden avautumisesta ja sai puskettua autojen ja elektroniikan vientiä yhä uusiin maihin. Samaan aikaan se rajoitti voimakkaasti ulkomaisten yritysten pääsyä omille markkinoilleen.

Aasian talouskriisin jälkimainingeissa maa teki kuitenkin täyskäännöksen ja alkoi käydä kahdenvälisiä neuvotteluja, nyt jo yli 50 kauppakumppanin kanssa. Reilussa vuosikymmenessä Etelä-Korea on solminut 13 vapaakauppasopimusta – ensimmäisenä Chilen ja sittemmin muun muassa Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa.

Millaisia vaikutuksia sopimuksella on ollut sääntely-ympäristöön?

Liiketoiminnan helppoutta mittaavassa Maailmanpankin vertailussa Etelä-Korea on noussut neljännelle sijalle, kun muun muassa ulkomaankaupan ja yrityksen perustamisen sääntelyä on purettu.

Käytännössä todellisuus on kuitenkin toinen. Eurooppalaisen kauppakamarin selvityksessä yli puolet yrityksistä koki liiketoiminnan vaikeutuneen Etelä-Korean julkisen sektorin epäselvän toiminnan vuoksi.

Säädöksiä ei toimeenpanna tai ne toteutetaan harkinnanvaraisesti.

Lisenssi- ja sertifikaattisäännöt, viranomaisten kansallismielisyys sekä tullin toiminta koetaan haasteina. Mahdollisesti ensi vuonna käynnistyvät neuvottelut vapaakauppasopimuksen muutoksista tuovat toivottavasti parannuksia tilanteeseen.

Erja Kettunen Kirjoittaja on kauppatieteiden tohtori ja talousmaantieteen dosentti, erityisalana Aasian talousintegraatio ja liiketoimintaympäristöt

Vaikka Etelä-Korean talous on vaikeuksissa ja kuluttajien ostovoima on viime vuosina notkahtanut, maassa on edelleen iso joukko laatua arvostavia ja ostokykyisiä kuluttajia. Eteläkorealaiset innostuivat aluksi amerikkalaisista massamarkkinoille suunnatuista muotibrändeistä, hieman myöhemmin inspiraatiota haettiin Italiasta ja Ranskasta ja nyt viimeisin aalto suuntaa Pohjoismaihin.

– Korealaiset haluavat ilmentää muodilla omaa persoonaansa. Muodin on kuitenkin oltava käytännöllistä, eettistä ja kaunista.

Pohjoismaisuus iskee juuri tähän rakoon, Soo Jin Lee kertoo.

SÄILYTÄ AITOUTESI Kuluttajamarkkinat Etelä-Koreassa ovat valtavat eikä yhtä korealaista “makua” ole. Korealaisia kuluttajia yhdistää kuitenkin halu kokeilla uutta. Pohjoismaisuus on heille eksoottista ja suunnittelijan kannattaa pitää kiinni omasta identiteetistään.

– Pidä kiinni alkuperäisyydestäsi ja ainutlaatuisuudestasi, vaikka olisit kuinka pieni yritys. Erottautuminen muista brändeistä on hyvin tärkeää, Soo Jin Lee neuvoo.

– Sopeutuminen paikallisiin oloihin ja kulttuuriin kannattaa sen sijaan huomioida tuotteiden jakelussa, myynnissä ja markkinoinnissa, muistuttaa Finpron Soulin vientikeskuksessa työskentelevä Yoon-mi Kim. Kansainväliset referenssit ovat myös tärkeitä. Jos yritys on menestynyt muilla markkinoilla, sitä kannattaa mainostaa korealaisille sisäänostajille.

JAPANI – ELPYVÄ KULTAKAIVOS Kun suurlähettiläs Manu Virtamo sai tietää tulevasta postistaan Tokiossa, hän sai kuulla lähtevänsä menetettyyn auringonlaskun maahan. Positiiviset uutiset stagnaatiosta pitkään kärsineestä Japanista ovatkin olleen vähissä. Virtamo kuitenkin ymmärsi tulevan asemapaikkansa potentiaalin ja Team Finland -toimintasuunnitelma maalle otsikoitiinkin ”We are sitting on a gold mine but can we dig?”

Kultakaivosta on pyritty viime vuodet laittamaan kuntoon pääministeri Aben johdolla. Hänen politiikastaan on syntynyt käsite, ”Abenomics”, ja sen keskeisimpiä välineitä ovat olleet finanssipoliittinen elvytys ja löysä rahapolitiikka. Talouskasvun ennakoidaan vahvistuvan kuluvana vuonna 1,7 prosenttiin, ennen kaikkea yksityisen kulutuksen piristymisestä johtuen. Yritysten liikevoitot ovat nyt ennätyssuuret ja palkat ovat kasvussa.

– Abenomicsiin liittyy vielä paljon haasteita, mutta myös toiveita. Talouden toivottu suunta on ainakin määritelty, vaikka näin suuren laivan kääntäminen ei hetkessä käykään, Virtamo analysoi.

Yllä: Yli 300 metriä korkea Tokyo Tower avattiin vuonna 1957.

Alla: Tokiossa sijaitseva Ginza on täynnä ylellisiä tavarataloja ja huippubrändien liikkeitä.

1,7%

Japanin talouskasvun ennakoidaan vahvistuvan kuluvana vuonna lähes kahteen prosenttiin.

nro 3|2016 Kauppapolitiikka

27

700-luvulta peräisin oleva Arashiyaman bambumetsä on Kioton tunnetuimpia nähtävyyksiä.

JAPANI ON SUOMEN KOLMANNEKSI SUURIN KAUPPA­ KUMPPANI EUROOPAN ULKOPUOLELLA.

Samalla kun taloutta on laitettu kuntoon, Japani on pyrkinyt avautumaan ja kansainvälistymään ennennäkemättömällä tavalla.

SUOMI-FANIT Etelä-Koreassa puhaltavat pohjoismaiset tuulet, mutta Japanissa Suomi-kuva on aivan omaa luokkaansa. Tämän todisti myös hiljattain Japanissa tehty kyselytutkimus, jonka mukaan Suomen maakuva koetaan kaikilla mittareilla erittäin myönteiseksi. Positiiviset mielikuvat liittyvät koulutukseen, hyvinvointiin ja teknologiseen osaamiseen. Lisäksi japanilaiset pitävät suomalaisia erittäin luotettavina.

Erinomainen Suomi-kuva on vauhdittanut erityisesti muoti- ja lifestyle-yritysten bisnestä Japanissa. Japanin vähittäismarkkinat ovat maailman kolmanneksi suurimmat Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen, joten potentiaalia löytyy.

– Suomen tunnettuus näkyy täällä ihan konkreettisesti. Japanilaiset tuntevat Suomen tosi hyvin ja sen päälle on hyvä lähteä rakentamaan, Pirjo Suhonen toteaa.

Suhosten sisarusten omistama Ivana Helsinki on toiminut Japanin markkinoilla jo 16 vuotta, hyvällä menestyksellä.

MAHDOLLISUUKSIA KAIKILLA ALOILLA Suomelle Japani on keskeinen kauppakumppani, kolmanneksi suurin Euroopan ulkopuolella.

28

Kauppapolitiikka nro 3|2016

Vaikka Suomen vienti on yleisesti ottaen ollut vaikeuksissa, vienti Japaniin on kasvanut. Suomesta viedään Japaniin eniten paperia, puuta, koneita ja laitteita. Japanista tuodaan Suomeen ennen kaikkea autoja ja elektroniikkaa.

Vaikka Japanin talouden makroluvut eivät ole vaikuttaneet viime aikoina houkuttelevilta, iso markkina tarjoaa mahdollisuuksia lähes kaikilla teollisuudenaloilla. Team Finland -tiimi Japanissa on nähnyt potentiaalia etenkin energian, luovan talouden ja designin, ICT:n, peliteollisuuden, biotieteiden ja elintarvikkeiden ja arktisen osaamisen aloilla.

Etenkin suomalainen ICT-osaaminen tunnetaan Japanissa.

– Etelä-Korea ja Japani ovat ICT-sektorin globaaleja edelläkävijämaita. Molemmissa suunnitellaan jo kovaa vauhtia 5G-verkkoja, jotka mahdollistavat monet sellaiset sovellukset ja palvelut, jotka edellyttävät nopeita ja vakaita yhteyksiä sekä suurta tiedonsiirtokapasiteettia. Nokia on tärkeä partneri tässä kehitystyössä, ja markkinat ovat meille erittäin mielenkiintoiset, Nokian yhteiskuntasuhdejohtaja Minna Aila toteaa.

OMINTAKEINEN BISNESKULTTUURI Erinomainen Suomi-kuva on hyvä alusta bisnekselle mutta ei yksinään riitä.

– Yrityksellä pitää olla kiinnostavaa tarjottavaa japanilaisille ja valmius lähestyä Japanin

markkinoita niiden edellyttämällä tavalla, suurlähettiläs Virtamo muistuttaa.

Menestyminen Japanin markkinoilla edellyttää pitkäjänteistä työtä ja sitoutumista ja maa tarjoaa pikavoittoja vielä Etelä-Koreaakin vähemmän.

– Liiketoiminta Japanissa perustuu pitkälti vanhoihin, perinteisiin tapoihin, joihin on hyvä tutustua etukäteen ja aikanaan sopeutua, Virtamo toteaa.

Suhteiden luominen on tärkeää ja siihen pitää varata aikaa. Jo pelkkä tapaamisen järjestäminen on työn takana, koska Japani on esittelykulttuuri. Tapaamisissa on varauduttava kertomaan yrityksestä yksityiskohtaisesti. Yrityksen historia, tarkoitus ja tarkka tieto tuotteista kiinnostavat.

Vanhat perinteet ovat voimissaan, mutta niiden rinnalla syntyy myös uudenlaista Japania.

– Esimerkki uuden talouden noususta on perinteisten Japanin teollisuusliiton Keidanrenin ja yritysjohtajien liiton Keizai Doyukain rinnalle muutama vuosi sitten noussut Japan Association of New Economy, joka on lyhyessä ajassa kerännyt jäsenikseen yli 500 japanilaisyritystä, Virtamo kertoo.

KÄYTÄNNÖLLINEN SUOMI-DESIGN Japanilaiset rakastavat Marimekkoa, Iittalaa, Arabiaa ja muumeja, mutta myös muu Suomidesign on vahvassa nosteessa. Käytännöllisyys ja minimalistisuus vetoavat japanilaiseen makuun ja pienillä asioilla voi olla suuri merkitys.

– Japanilaiset kodit ovat pieniä ja tilasta on puutetta, siksi esimerkiksi Iittalan pinottavat lasit ovat hyvin suosittuja, suomalaista suunnittelua myyvän SCANDEXin Kumiko Ito toteaa.

Japanilaisella kuluttajalla on usein taipumusta odottaa tuotteelle japanilaista ”limited editionia”. Iton mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että haluttaisiin japanilaista Iittalaa.

Tuotteen alkuperäisyyttä, ainutlaatuista tarinaa ja omaperäisyyttä arvostetaan.

MENESTY JAPANISSA, MENESTY MISSÄ VAIN Laulu sanoo, että jos pärjäät New Yorkissa, pärjäät missä vain. New Yorkin tilalle voisi hyvin laittaa myös Japanin. Japanilaiset ovat tunnettuja tarkkuudestaan ja laatutietoisuudestaan. Ei olekaan ihme, että moni yritys käyttää Japania markkina-alueena tuotekehittelylle.

Japanilaiset ovat vaativia asiakkaita, mutta myös avoimia uusille ideoille ja keksinnöille.

Jos laatu on kohdillaan, tarina myy tuotteen eikä hintaa kysytä. Monet globaalit trendit saavatkin alkunsa Japanissa.

– On tyypillistä, että Japanissa ostetaan tuotteesta pilotti, jonka jälkeen tuotteesta ja myyjän after sales -prosessista pyritään löytämään kaikki mahdolliset virheet. Japanissa ei osteta vain tuotetta vaan koko tuotteen elinkaari, joten myyjän kyky toimittaa ja ratkaista mahdolliset after sales -ongelmat on tärkeää. Siksi japanilaiset suosivat

Päivittäin yli kuusi miljoonaa ihmistä käyttää Tokion metroa.

Verkostoon kuuluu lähes 180 asemaa.

tavaran toimittajia, jotka ovat lähellä japanilaista asiakasta, neuvoo Finpron Tokion vientikeskuksen päällikkö Marko Salonen.

Japanissa asiakas tietää olevansa kuningas.

– Täällä asiakkaasta huolehtiminen on erittäin tärkeää. Kuluttajat Japanissa ovat pilalle hemmoteltuja ja odottavat erityiskohtelua. Mutta kun japanilainen kuluttaja ihastuu johonkin tuotteeseen, hän on hyvin uskollinen, SCANDEX:n Kumiko Ito valottaa. ›‹

MAAGINEN KÄYNTIKORTTI ›› Käyntikortti on kaikessa bisneksen tekemisessä kaikkialla maailmassa tärkeä väline, mutta Itä-Aasiassa se on lähes pyhä esine. Käyntikortteja on hyvä varata matkalle runsaasti, keskimäärin sata kappaletta viikon ajalle. Käyntikorttia ei pidä liu´uttaa kokoushuoneen pöydän yli vaan se annetaan henkilökohtaisesti, kahdella kädellä. Tällä rituaalilla osoitetaan kunnioitusta kumppania kohtaan.

Japanissa käy usein niin, että ensimmäisessä tapaamisessa ei juuri muuta tehdäkään kuin annetaan käyntikortit ja vaihdetaan hyödyillistä tietoa.

– Ensimmäinen tapaaminen ei koskaan johda diiliin. Ensin pitää rakentaa luottamusta, Finpron Tokion vientikeskuksen päällikkö Marko Salonen toteaa.

Suomella on Japanissa hallussaan aivan erityinen ovien avaaja: Tokion suurlähetystön henkilökunnan käyntikorteissa seikkailevat tutut muumihahmot. Niillä murretaan jää tilaisuudessa kuin tilaisuudessa!

nro 3|2016 Kauppapolitiikka

29

Katso video ta haastattelus a ss ee tt oi os iikka.fi kauppapolit

Jumalten ruokaa Juotava Ambronite-ateria vetoaa kiireisiin, terveydestään kiinnostuneihin ihmisiin ympäri maailman, uskoo yrityksen perustaja Simo Suoheimo.

TEKSTI ROBERT SUNDMAN KUVAT SAMI HEISKANEN

E

spoon Otaniemessä, Aalto-yliopiston tuntumassa, sijaitsee yksi suomalaisen startupmaailman pääpaikoista: Startup Sauna. Se on paitsi vuonna 2010 perustettu kiihdyttämöohjelma Pohjois- ja Itä-Euroopan lupaavimmille uusille kasvuyrityksille, myös kotipaikka monille ohjelman kautta syntyneille yrityksille, jotka aloittelevat maailmanvalloitustaan.

Yksi sellainen on Simo Suoheimon kipparoima Ambronite. Se valmistaa yrityksen nimeä kantavaa pirtelömäistä, juotavaa ruokaa, jonka ytimessä ovat parhaat raaka-aineet Suomesta ja maailmalta. 500 kilokalorin annos tarjoaa nauttijalleen 30 grammaa proteiinia sekä täyttää kaikki tärkeät vitamiinien ja mineraalien saantisuositukset niissä muutamassa minuutissa, jotka sen nauttimiseen kuluu. Nimi Ambronite tulee kreikan sanasta ambrosia, joka tarkoittaa jumalten ruokaa.

– Kaikki lähti meidän omasta tarpeestamme, minun ja kollegoideni. Olimme aktiivisia nuoria miehiä ja elimme aika kiireistä elämää. Samalla huomasin, että kiireiset ammattilaiset ympäri maailman syövät aika huonoja lounaita ja toisaalta käyttävät myös urheilijoiden lisäravinteita, kun ei ole aikaa syödä. Se ei tuntunut järkevältä ajatukselta, Suoheimo kertaa.

– Pohdimme, mitä jos kotimaisista hyvistä marjoista ja maailmalta saatavista aineksista, kuten pähkinöistä, voisi rakentaa koko ruokaympyrän kattavan juotavan aterian. Lähdimme sillä idealla sitten Ravin-

30

Kauppapolitiikka nro 3|2016

tolapäivään keväällä 2013 ennen kuin mitään firmaa oli olemassa. Pian sen jälkeen kaverit rupesivat jo kyselemään, että mistä tuotetta voisi saada. Syksyllä olimmekin jo Startup Saunan ohjelmassa mukana ja meillä oli 200 asiakasta. Teimme vuonna 2014 kansainvälisen joukkorahoituskierroksen, jonka jälkeen asiakkaita oli jo 35 maassa.

Kansainvälisen Indiegogo-palvelun kautta kerätty joukkorahoitus tuotti firmalle yli sadan tuhannen dollarin pesämunan, jonka turvin ensimmäiset tuotteet lähtivät maailmalle lokakuussa 2014.

SUORAAN KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE Ambronite pyörii Suoheimon mukaan pienellä tiimillä: mukana on hänen itsensä lisäksi perustajakollegat Arno Paula ja Mikko Ikola sekä muutama asiakaspalveluun ja kuluttajayhteisön ylläpitämiseen keskittyvä työntekijä. Tieteellistä asiantuntijuutta tiimiin on tuonut esimerkiksi lääkäri.

– Olemme tutustuneet toisiimme Aallossa opiskeluaikoina. Olen itse opiskellut kauppakorkeakoulussa tuotekehitystä. Arno on myös kauppiksesta ja Mikko taas TKK:lta. Koska kenelläkään meistä ei ole elintarvikealan tai lääketieteen taustaa, olemme saaneet aika paljon apua muun muassa Helsingin yliopiston elintarvikekiihdyttämöstä ja ravitsemustieteilijöiltä sekä lääkäreiltä.

Yritys keskittyy tuotekehitykseen ja myyntiin, ja valmistajana toimii suomalainen tuotantopartneri.

Simo Suoheimo perusti Ambroniten yhdessä kavereidensa kanssa vastaamaan kiireisten ihmisten tarpeisiin.

nro 3|2016  Kauppapolitiikka

31

Tuotteet tehdään Suomessa, mutta esimerkiksi Chicagossa sijaitsee varasto, josta Ambronite toimittaa tuotteet kaikkialle Pohjois-Amerikkaan.

– Yhdysvallat on meidän isoin yksittäinen markkina, noin puolet liikevaihdosta tulee sieltä. Euroopassa Saksa ja Iso-Britannia ovat tärkeimpiä markkinoita, Suoheimo kertoo.

Tuotetta onkin lähdetty kehittelemään alusta alkaen kansainvälisyys mielessä. Juoma ei tunne kansallisia rajoja, vaan vetoaa ympäri maailman kiireisiin ihmisiin, jotka ovat kiinnostuneita omasta terveydestään.

– Kyllä me tajusimme heti, että tästä on tehtävä kansainvälinen tuote, jotta se auttaisi mahdollisimman monia. Samalla näkee helpommin sen, mihin oma potentiaali riittää.

Ihmiset, jotka löytävät Ambroniten ovat tyypillisesti jo valmiiksi kiinnostuneita aiheesta ja ovat vaikkapa lukeneet meistä Wiredistä tai Timesta. Se on meille helppo tapa olla esillä pienenä yrityksenä.

Toisaalta tuotteelle on löytynyt myös yllättäviä, uusia kohderyhmiä ja käyttötapoja. Sen ovat ottaneet omaksi esimerkiksi maailmanympäripurjehtijat.

– Myös muutama joogahahmo on alusta alkaen ollut mukana. Moni on löytänyt tuotteen erilaisiin matkakäyttötarkoituksiin, vaikkei sitä alun perin niin mietittykään.

VIIDES VERSIO JULKAISTAAN SYKSYLLÄ Kansainvälistä tuotetta – ja varsinkin elintarviketta – kehittäessä on tiedettävä tarkkaan, mitä kuluttajat todella haluavat. Kulttuureissa on nimittäin paljonkin eroja.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa makean tarve on aivan erilaista kuin Euroopassa. Täällä Suomessa arvostetaan enemmän puhtaita ja raaempia makuja. Siksi mekin lähdimme liikkeelle yhdellä tuotteella, joka maistui hyvin selvästi ainesosiltaan, eli kauralta, mustikoilta, pähkinöiltä ja tyrniltä. Sitä mukaa kun tuotetta on kehitetty, niin olemme lähettäneet uusia versioita ympäri maailman ja kysyneet, miltä tämä maistuu, Suoheimo kertoo.

Suomessa arvostetaan puhtaita ja raaempia makuja.

– Palautteessa huomaa sen, että vaikkapa Yhdysvalloissa arvostetaan selvästi silkkisempää suutuntumaa ja helppoa sekoitettavuutta, kun siellä ei esimerkiksi ole samanlaista puuron syömisen kulttuuria.

Tällä hetkellä Ambronitesta on markkinoilla tuotteen neljäs versio, ja viides julkaistaan syksyllä. Väliversioita on Suoheimon mukaan ollut kymmeniä. Niitä on maistatettu erilaisissa tapahtumissa ja lähetetty ympäri maapalloa.

32

Kauppapolitiikka nro 3|2016

Juoman idea on yksinkertainen: tarjota kaikki hyvät ravintoaineet nopeassa muodossa.

Raaka-aineissa suositaan suomalaisia tuotteita.

– Tiimissämme on ollut mukana myös saksalainen lääketieteeseen ja ihmiskehon suorituskykyyn perehtynyt tutkijatohtori, joka on ollut mukana kehittämässä jatkoversioita.

Seuraavaan versioon on tarkoitus tuoda enemmän marjaisuutta, sillä kansainvälinen yleisö odottaa tunnistettavia makuja yhä enemmän. Samalla on kuitenkin muistettava, että vaikka Ambronite on elintarvike, on se myös funktiovetoinen tuote: ihmiset eivät hae siitä gourmet-elämystä, vaan ensisijaisesti hyvää vaihtoehtoa hektisiin tilanteisiin.

– Se ei tarkoita sitä, etteikö tämä voisi maistua hyvältä. Mutta ei se silti tee siitä mitään jälkkäriä.

VIENTIAPUA ASIANTUNTIJOILTA Ambronitea maailmalla markkinoitaessa on saatu huomata, että suomalaisia raaka-aineita ja tekijöitä arvostetaan elintarvikealalla. Myös Ambroniten konsepti on hyvin uudenlainen, minkä vuoksi tuote herättää kiinnostusta maailmalla.

– Se, että teemme ravinto-optimoitua ruokaa hyvistä raaka-aineista, on todella uusi juttu.

Samaan aikaan viennissä on kohdattu omia ongelmia. Esimerkiksi logistiikka aiheuttaa toisinaan päänvaivaa. Toimitusketjut voivat venyä yllättävän pitkiksi, ja kun tuote lopulta tulee asiakkaan käteen, on sen edelleen oltava maailman ykköslaatua.

– Siksi me olemme luoneet tuotteen, jonka hävikki on käytännössä nolla, koska säilyvyys-

aika on niin pitkä. Se johtuu siitä, että kuivatamme raaka-aineet.

Yhdysvalloissa puolestaan on törmätty paikalliseen sääntelyyn, ja siitä on pitänyt selvitä kovalla työllä.

– Asuimme hetken aikaa Piilaaksossa.

Teimme jalkatyötä ja saimme apua asiantuntijoilta, jotta saimme oikeanlaiset sertifikaatit.

Moni suomalainensista, puhdastaista raaka-aineista saattaa olla toisen maan viranomaisille aivan uusia tuttavuusksia. Suomalainen mustikka ei esimerkiksi ole sama marja, kuin mitä jenkit tarkoittavat puhuessaan blueberrystä. Myös täällä arvostetun tyrnin alkuperää on joskus saanut selittää.

– Olemme saaneet kertoa, että kyllä se on ihan aito marja, joka täällä kasvaa, Suoheimo naurahtaa. ›‹

AMBRONITE OY ›› Tuottaa: Ambronite-nimistä juotavaa ateriaa, joka on valmistettu puhtaista raaka-aineista ja joka täyttää ravinnolliset saantisuositukset Liikevaihto: 551 000 euroa (2015) Kotipaikka: Helsinki Työntekijöitä: keskimäärin kolme

Yhteisillä resepteillä

F

ood from Finland on vuosina 2015–2020 toteutettava elintarvikealan Team Finland -vientiohjelma, joka toteutetaan yhteistyössä Elintarviketeollisuusliiton ja suomalaisten elintarvikealan yritysten kesken. Vientiohjelman päämarkkina-alueet ovat Skandinavia, Baltia, Saksa, Kiina, Etelä-Korea ja Japani.

Tänä vuonna kasvuohjelma on laajentumassa myös Lähi-itään ja Yhdysvaltoihin.

Vuonna 2014 elintarvikkeita vietiin maailmalle noin 4,2 miljardin euron edestä. Ohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen elintarvikevienti vuoteen 2020 mennessä. Samalla elintarvikealalle on tarkoitus luoda konkreettinen ja merkittävä vientiohjelma sekä auttaa elintarvikkeita valmistavia yrityksiä kansainvälistymään. Tätä kautta tavoitellaan myös uusien työpaikkojen syntymistä elintarvikesektorille ja sitä, että suomalaiset yritykset verkostoituisivat keskenään. Ohjelmaan on osallistunut aktiivisesti yli sata suomalaisyritystä.

Lisäksi ohjelma auttaa suomalaisia yrityksiä viennin käynnistämisessä ja markkinoinnissa. Tällaista apua ohjelmasta on

saanut myös Ambronite, joka on osallistunut vientiohjelman puitteissa järjestetyille vienninedistämismatkoille.

– Olimme esimerkiksi matkalla Berliinissä ja tapasimme siellä paikallisia vähittäismyyjiä. Opimme paljon siitä, miten esimerkiksi Saksassa paikallinen myyntiketju toimii – ja samalla saimme myös kauppaa aikaiseksi, yrityksen perustaja Simo Suoheimo kertoo.

– Kaiken kaikkiaan nämä ovat olleet hyödyllisiä matkoja. ›‹

Tavoitteena on, että suomalaiset yritykset verkostoituisivat keskenään.

nro 3|2016 Kauppapolitiikka

33

innan asiantuntijaa Kuusi kansainvälisen liiketoim kesällä ympäri insä pest tisen ivuo kolm ti aloit ittyvät suomalaisten maailman. Asiantuntijat kesk tukemiseen osana n luide niste yritysten vientipon Team Finland -verkostoa.

Kansainvälisen liiketoiminnan asiantuntijat toimivat maailmalla suomalaisten yritysten viennin tukemiseksi osana Team Finland -verkostoa. Asiantuntijoiden konttorit sijaitsevat valtamerten eri puolilla mutta ajatus työn takana on sama.

Kimmo Laaksonen, Teheran Teheranissa työviikko alkaa sunnuntaina ja edessä on monella tapaa poikkeava viikko. Lähettiläs ja hänen kakkosensa ovat poissa ja toimin asiainhoitajana viikonlopun ajan. Olen diplomaattisen urani huipulla palveltuani kaksi kuukautta! Perheeni vierailee Iranissa. On hienoa nähdä kahden kuukauden eron jälkeen.

Aluksi saan suomalaisvieraan, joka on tavannut Iranissa potentiaalisia asiakkaita.

Keskustelemme heidän aikeistaan perustaa konttori Iraniin. Käsittelemme rekisteröinti-, vero- ja lakiasioista sekä mahdollisten partnereiden taustojen tarkastamista.

Seuraavaksi tapaan suomalaisen metsäteollisuusyrityksen. Heitä kiinnostaa Iranin kaupallinen tilanne ja se, miten asiat ovat muuttuneet. He olivat ministeri Toivakan delegaatiossa joulukuussa 2015. Asiat ovat muuttuneet, mutta eivät niin nopeasti kuin iranilaiset olisivat halunneet. Päähidasteet ovat edelleen rahoitus ja logistiikka. Tämän jälkeen riennän EU:n kaupallisten neuvosten kokoukseen.

SU

34

Kauppapolitiikka nro 3|2016

Veijo Komulainen, NY Päivä alkaa toimistolla tutustumalla tärkeimpiin uutissivuihin ja sosiaaliseen mediaan; mitä kentällä tapahtuu juuri tänään. Muuten päivän ohjelma on edellisen viikon Austinin matkan ja asiakastapaamisten purkamista. Austinin Global City Team Challengessä esillä oli uusinta uutta Smart City -teemoista. Konferenssin jatkokontaktit sekä asiakkaisiin Yhdysvalloissa että Team Finland -kumppaneihin, kehitysyhtiöihin ja vientiyrityksiin Suomessa täyttävät aamupäivän.

Suomalaisen yrityksen kanssa pohdittiin lisäksi big data -sovelluksen kehittämistä potentiaaliselle kiinteistöalan asiakkaalle Manhattanilla. Suomessa on vahvaa osaamista sekä big datasta että energiatehokkuudesta. Olemme vuosia edellä Yhdysvaltojen markkinoita.

Lounaan jälkeen ohjelmassa oli vesialan cleantech-kasvuohjelman puhelinpalaveri merkittävästä asiakasmahdollisuudesta Teksasissa. Loppupäivä kului cleantechin ja digitalisaation syksyn ohjelmaa suunnitellen.

MA

Aki Luukkainen, Los Angeles Aikaeron vuoksi yhteydenotot Suomeen syytä ajoittaa aikaiseen. Aamu alkaakin skype-puheluilla kahden suomalaisen yrityksen kanssa. Toisen kanssa käymme läpi mahdollisuuksia Kaliforniassa ja toisen kanssa suunnittelemme tulevaa LA:n käyntiä ja asiakastapaamisia.

TI

KENTÄN ÄÄNI

Auringonlasku Manhattanilla, New Yorkissa.

Riku Mäkelä, Singapore Kävin auringonnousun aikaan Marina Bay Sands hotellin katolla harrastamassa valokuvausta ennen palaveria. Tapasin aamupalaverissa Slush Singapore 2016 projektin vetäjän Anna Ratalan. Slush uudistaa Singaporen nopeasti kehittyvää startup-ekosysteemiä 20. syyskuuta.

Seuraavassa palaverissa sovin Ixonos-digimuotoiluyrityksen kanssa yhteistyöstä suomalaisen muotoiluosaamisen linkittämisestä Singaporen Design 2025 -innostukseen. Lounaalla ideoin globaalin konsulttiyrityksen edustajan kanssa Singaporen Smart Nation -panostusten tuomia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

Vastasin suomalaiselle yritykselle kysymyksiin heidän Vietnamiin tekemästään tarjouksesta iltapäivällä lähetystöstä käsin. Päivän päätteeksi osallistuin videokokoukseen tiedonvaihdon merkeissä neljän Team Finland -kasvuohjelman vetäjän kanssa.

KE

Arto Mankinen, Ankara Työpäiväni alkoi Finpron toimistolla Istanbulissa. Aikataulutimme päivää Senior Advisorin kanssa, koska liikkuminen suurkaupungissa on haasteellista. Samoissa tiloissa työskentelee kunniakonsuli Jeff Hakko, jonka kanssa ideoimme uusia kauppaavauksia Turkkiin.

Ennakoinnista huolimatta myöhästyimme tapaamisesta Istanbulin tekstiili- ja vaatetusalan vientijärjestön ITKIB:n kanssa. Turkissa tekstiili- ja vaatetusliiketoiminta on suurteollisuutta, jonka viennin arvo vuonna 2015 oli 26,4 miljardia USD. Kartoitimme järjestön pääsihteerin Beker Aslanerin kanssa suomalaisturkkilaisen liiketoiminnan kasvattamisesta kolmansilla markkinoilla ja kuinka suomalainen muotoiluosaaminen voisi tuoda lisäarvoa turkkilaisille pk-yrityksille. ITKIB:llä on yli 16 000 yritysjäsentä ja kansainvälistyvät pkyritykset tarvitsevat tukea erityisesti muotoilussa, brändin luomisessa ja markkinoinnissa.

Singaporen aamulla heräävä keskusta Marina Bay Sands hotellin katolta nähtynä.

Finpro ja ITKIB järjestävät Helsingissä marraskuussa “Meet the Buyer” Networkingtapahtuman, jonne tulee tekstiili- ja vaatetusalan yrityksiä ja ostajia. Keskustelimme käytännön järjestelyistä tapahtuman johtajan ja hänen kollegansa kanssa.

Illalla vierailimme Istanbulin Muotiakatemiassa, josta toivottiin kouluun vierailevia suomalaisopettajia.

TO

Päivä jatkui tapaamisella LA Metron kanssa. Paikallisen liikenteen suurimmalla toimijalla on parin miljardin vuotuinen budjetti sekä mittava määrä investointiprojekteja, joihin suomalaisyrityksillä olisi relevanttia tarjottavaa muun muassa energiasäätöissä ja veden puhdistuksessa.

Lounaalla oli vuorossa tapaaminen kahden sijoittajan kanssa. Aiheena oli lokakuulle suunniteltu sijoittajatapahtuma, johon pyritään saamaan 5–6 suomalaista yritystä mukaan.

Viime vuonna samasta tapahtumasta yksi suomalainen yritys oli saanut sijoituksen.

Päivän päätteeksi osallistuin Health/Medical-alan acceleraattorin demo-päivään, jossa esiteltiin miten mukaan valitut yritykset olivat kehittyneet ja saaneet asiakkaita kolmen kuukauden aikana tiiviissä yhteystyössä sairaalan kanssa.

Los Angelesin Union Station eli LAUS on kaupungin tärkein liikennekeskittymä.

Se palvelee päivittäin lähes 110 000:a matkustajaa.

Sulttaani Ahmedin moskeija Istanbulissa on Turkin kansallismoskeija.

Ottawan Parliament Hill sijaitsee Ottawa-joen rannalla.

Jarno Valkeapää, Ottawa Työpäivä Ottawassa alkaa aamupalalla Suomesta tulleiden sähköpostien läpikäynnillä. Kävelymatkalla lähetystöön ehtii pohtia päivän agendaa.

Aamulla tapaan Montrealista tulleen liiketoimintakonsultin, joka haluaa esittäytyä ja kertoa suomalaisyrityksille tekemistä toimeksiannoistaan.

Tapaamisen jälkeen olen yhteydessä kollegaan Suomessa. Päätämme antaa konsultille mahdollisuuden ”näyttää kyntensä” Kanadan laivanrakennustelakoiden tilauskantojen ja suomalaisia kiinnostavien laivojen korjaus- ja upgrade-projektien kartoittamisessa.

Syksy lähestyy ja ryhmä Team Finland ”Bio and Waste to Energy” -kasvuohjelman bioenergia-alan yrityksiä suunnittelee käyntiä Ontarion ja Quebecin alueelle.

Läpikäyn kahden konsultin tekemää selvitystä toimialan mahdollisuuksista yrityksille. ›‹

PE

nro 3|2016 Kauppapolitiikka

35

Lue Menesty yrittäjänä -blogi Muistatko minkä vuoksi olet riskeerannut omaisuutesi ja raadat pitkää päivää perheen ja kavereiden kustannuksella? Kauppalehden Menesty yrittäjänä -blogi on muistutus yrittäjälle ja johtajalle tehdä oikeita asioita joka päivä.

Blogi käsittelee käytännön operatiivisia asioita, joilla yrittäjä kykenee järkiperäistämään yrityksensä toimintaa ja saa sen menestymään entistä paremmin. Kirjoittajat Antti Sekki ja Mika Niemi ovat entisiä pk-sektorin konsultteja, joilla on kokemusta yli 600 yrityksestä.

Blogin taustalla on Sekin ja Niemen kirjoittama

Menesty Yrittäjänä – 68 käytännön ohjetta -kirja (Talentum, 2016), jossa aihetta käsittelevä tutkimustieto on käännetty käytännön ohjeiksi. ›› blog.kauppalehti.fi/menesty-yrittajana

Tietoa Brexitistä EK on perustanut verkkosivuilleen osion, jossa seurataan ja analysoidaan Ison-Britannian tulevaa EU-eroa.

Brexit-sivustolle kootaan EK:n asiantuntijoiden ja johtajien kirjoituksia tilanteesta ja sen etenemisestä.

Sisällöt ovat blogimuotoisia tai syvempiä analyyseja. Mukana on myös asiaa Ison-Britannian kanssa kauppaa käyville suomalaisyrityksille.

Ison-Britannian EU-ero aiheuttaa epävarmuutta ja haastaa EU:ta uudistumaan. Vaikka monet elintärkeät uudistukset ovat jääneet talouskriisin jalkoihin, uskoo Elinkeinoelämä EU:n mahdollisuuksiin. Kun neuvotellaan EU:n ja Ison-Britannian tulevasta yhteistyöstä, on tärkeää varmistaa myös jatkossa hyvät ja toimivat kaup-

pasuhteet Ison-Britannian kanssa. Yhtenäinen Eurooppa on myös Suomen edun mukainen. ›› ek.fi/brexit

”Ison-Britannian EU-ero haastaa unionia uudistumaan.”

Maailman markkinat goes Pohjois-Amerikka Maailman markkinat on ulkoministeriön vuosittain julkaisema kansainvälisten kauppa- ja taloussuhteiden katsaus. Se valottaa maailmantaloudessa, kauppapolitiikassa ja yksittäisillä markkinoilla tapahtuvia muutoksia. Tämän vuotisen katsauksen teemana ovat Yhdysvallat ja Kanada.

Yhdysvaltain itäosa muodostaa talousalueen, jonka yhteenlaskettu bruttokansantuote vastaa noin 70 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Maan länsiosan globaali merkitys kasvaa jatkuvasti kattaen yli 75 miljoonan kuluttajan kasvavan markkinan.

36

Kauppapolitiikka nro 3|2016

Kanadan talous on pysynyt lievässä kasvussa öljyn ja raaka-aineiden hinnan kovasta kasvusta huolimatta.

Kanada kehittää pohjoisten ja arktisten alueiden infrastruktuuria luoden uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Lue tai tilaa ilmaiseksi: ›› um.fi

”Viitteitä sisäänpäin kääntymisestä löytyy myös kauppapolitiikasta.”

TUOMAS TAPIO Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori sekä maailman talousfoorumin (World Economic Forum) kaupan ja investointien asiantuntijaryhmän jäsen.

Käpertymisen helppous ja vaikeus General Electricin pääjohtaja Jeffrey Immeltin sanoin: ”A localization strategy can’t be shut down by protectionist politics.”

Entä mikä on poliittisten päättäjien ja virkamiesten rooli? Miten varmistaa, että maailmantalous rakentuu jatkossakin yhteiselle tekemiselle eivätkä valtiot ryhdy puuhaamaan omiaan toisten kustannuksella?

Ensimmäinen keino on klassinen ja liittyy talouteen: Luodaan uusia mahdollisuuksia niille, jotka globalisaatio ja teknologinen muutos ovat pudottaneet kelkastaan uudistamalla taloutta ja työmarkkinoita. Ja ylläpidetään turvaverkkoja niille, jotka eivät näihin mahdollisuuksiin syystä tai toisesta pääse kiinni.

Toinen keino liittyy tunteisiin: keskustellaan kansainvälisestä kaupasta entistä avoimemmin ja oleelliseen keskittyen. Vapaakauppaa painottava perinteinen retoriikka johtaa osin harhaan ja luo tarpeettomiakin pelkoja, sillä kauppapolitiikassa on vapauttamisen sijaan yhä useammin kyse yhteisten normien, standardien ja menettelytapojen kehittämisestä. Esimerkiksi TTIPhankkeen positiivisista vaikutuksista jopa 80 prosentin on arvioitu tulevan sääntelyyn liittyvien ristiriitojen vähentymisen kautta – ei siis sääntelyn poistamisesta tai ”vapauttamisesta”.

Kolmas keino on, että ymmärrämme ja oikeasti hyödynnämme EU:n mahdollisuudet uuden globaalitalouden pelinrakentajana. EU on maailman suurin sisämarkkina ja kahdeksankymmenen maan suurin kauppakumppani, jolla on kokonsa ansiosta jo nyt valtava vaikutus yritysten toimintaa ja tuotteita koskevien standardien muotoutumiseen eri aloilla. Voimme hyödyntää tämän vaikutusvallan toimimalla EU:n jäsenmaina yhdessä, kehittämällä sisämarkkinoita ja vaikuttamalla maailmankaupan ehtoihin. Tai voimme toimia hajaannuksessa ja antaa muiden ottaa ohjat. Asia on Suomen kannalta tärkeä. ›‹

kolumni

Avoimen, kansainväliselle yhteistyölle rakentuvan maailmantalouden loppua on povattu viime vuosina säännöllisin väliajoin, yleensä silloin kun jokin ulkopuolinen shokki on aiheuttanut talouden yskintää ja herättänyt protektionistiset äänet. Näin tapahtui Aasian talouskriisissä vuosina 1997–1998, sitten isommassa mittakaavassa vuosien 2008–2009 finanssikriisissä, ja parin viime vuoden aikana uudelleen.

Käpertyjille tarjotaan juuri nyt yhtä aikaa useita houkutuksia – suoranaista voileipäpöytää: edelleen jatkuva globaalitalouden rakennemuutos, maailmankaupan kasvun hidastuminen sekä finanssikriisin jälkimainingeissa kärvistelevät, velkaantuneet taloudet. Euroopassa pakolaiskriisi, EU:n sisäinen hajaannus ja brexit.

Yhdysvaltalaisen Pew-tutkimuslaitoksen kesäkuussa julkaiseman kyselyn mukaan 56 prosenttia EU-maiden kansalaisista ja 57 prosenttia amerikkalaisista katsoo, että oman maan pitäisi huolehtia omista asioistaan ja antaa muiden maiden huolehtia omistaan, miten vain pystyvät. Omien asioiden ensisijaisuutta korostava ajattelu on levinnyt Yhdysvalloissa Eurooppaa nopeammin.

Viitteitä sisäänpäin kääntymisestä löytyy myös kauppapolitiikasta. Global Trade Alert -hanke on arvioinut protektionististen toimien lisääntyneen vuoden 2015 aikana maailmanlaajuisesti 50 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Kilpailua vääristävistä toimista ovat lisääntyneet sekä valtiontuet että tuotannon kotimaisuusvaatimukset. Ja isot kauppaneuvotteluhankkeet kuten transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus TTIP sekä Tyynenmeren vapaakauppasopimus TPP ovat ajautuneet vaikeuksiin.

Vaikka muutos ei vielä käytännön vaikutuksiltaan ole suuri, sentimentin muutos on. Osa yrityksistä on jo reagoimassa rytmin vaihdokseen panostamalla esimerkiksi tuotannon lokalisointiin ja ulkomaankaupan osittaiseen korvaamiseen paikallisilla investoinneilla.

nro 3|2016 Kauppapolitiikka

37

Ajassa Keskuskauppakamari @K3FIN

PÄIVI LONKA:

Palveluviennin arvo kasvoi viime vuonna 15 % – kovin kasvuvauhti sitten vuoden 2008! #vienti #kasvu #kauppalehti

Superruokaa kiireisille

Itä-Aasiassa luotetaan suomalaisiin

Kontaktin ja dialogin ylläpitäminen on issa Aasian kulttuure äärettömän tärkeää.

ITIIKKA KAUPPAPOL TALOUD ELLISTEN

ULKOSU HTEIDEN

AIKAKAU SLEHTI

| @kauppapol

nro 3 | 2016

ERO TULI . seuraavat vuodet Brexitiä toteutetaan amaan Mitä se tulee tarkoitt kauppapolitiikalle?

Kauppapolitiikka @kauppapol

@EmbFinMoscow bloggaa#Venäjä’n taloudesta ja tulevista matalan kasvun vuosista #UMblogit

Tilaa ilmainen lehti kauppapolitiikka.fi/tilaus

›› Palvelukauppa

EK @Elinkeinoelama

Ilkka Oksala bloggaa: Maahanmuutto on kasvun voima #maahanmuutto #brexit #liikkuvuus

Kauppapolitiikka @kauppapol

#Kazakstan’in teollistumiskehitys tarjoaa lisämahdollisuuksia #koulutus’viennille #edustustoraportoi

kannattaa

sa edistäjien matkas ›› Viikko viennin

Anna palautetta lehdestä ja voita lukemista!

Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua

41 vuotta sitten

Kiihtyvä elintarvikevienti Kauppapolitiikka-lehti kertoi 41 vuotta sitten elintarviketeollisuuden viennin osoittaneen viime vuosina jatkuvaa nousevaa suuntausta. Edeltävän vuoden 1970 vienti oli päättynyt 465 miljoonan markan arvoon, mikä tarkoitti 28 prosentin lisäystä edellisvuoteen verrattuna.

Elintarviketeollisuuden viennin kehitys koki lehden mukaan muutoksen FINEFTA-sopimuksen vaikutusten myötä, kun viennin kenttää suvereenisti hallinneiden meijerituotteiden osuus supistui hieman yli puoleen. Muita hal-

litsevia vientituotteita olivat suklaa ja makeiset, lihavalmisteet sekä alkoholijuomat.

Viennin kehitysnäkymiä oli vaikea arvioida Länsi-Euroopan heikosta taloustilanteesta ja kotimaan heikentyneestä hinta- ja kustannuskehityksestä johtuen. Useita aloja koetellut inflaatio oli omiaan korottamaan myös vientihintoja. Tästä huolimatta kotimaisiin metsämarjoihin pohjautuvassa juomaviennissä oli odotettavissa nousua. ›‹

Seuraava lehti ilmestyy 8.12.

38

Kauppapolitiikka nro 3|2016

Arvottava palkinto sisältää noin 150 euron arvosta Otavan syksyn uutuuskirjoja.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/kauppapolitiikka 2. Merkitse tunnus KP. 3. Tämän jälkeen pääset lukija­kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki Otavamedia OMAn tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2016. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2017.

Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Automaation aallonharjalla Feston talousjohtaja Alpo Koivulan mukaan Suomeen investoinnissa ei ole mörköjä tai peikkoja. Yritysten toimintaympäristö on hyvin hoidettua ja mahdollistaa pitkänkin suunnitteluhorisontin.

TEKSTI OSSI SEPPÄLÄ KUVA MIIKA KAINU

Mikä on yrityksenne historia Suomessa?

Miten uskot investointien alalle kehittyvän tulevaisuudessa?

Festo Oy Ab on perustettu vuonna 1977, eli ensi vuonna olemme olleet 40 vuotta Suomessa. Alkuvuodet toimimme läheisessä yhteistyössä Ruotsin maayhtiön kanssa. Tänä päivänä olemme osa Baltia-klusteria, jossa toimimme yhdessä Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.

Toimimme automaatioteknologian alalla. Teollisuus-, prosessi- ja sähköautomaation lisäksi yrityksessämme toimii koulutusyksikkö, joka tarjoaa alan ammattikoulutusta automaatioon Festo Didactic -koulutuskonseptin kautta.

Asiakaskuntamme on pääasiassa konerakentajia, jotka vievät tuotteensa ulkomaille. Nyt on kysymys siitä, tehdäänkö koneita täällä Suomessa, vai jatkuuko tuotannon siirto halvempien tuotantokustannusten maihin. Tässä tulee esiin alamme riski: jos prototyyppi tehdään täällä, mutta volyymit muualla, se ei välttämättä ole paras vaihtoehto Suomi-yhtiömme kannalta – vaikka kaupat Festolle jäisivätkin.

Uskon kuitenkin suomalaisten yritysten kykyyn innovoida ja tehdä uutta.

Emme voi kilpailla volyymissa, joten meidän on oltava parempia korkean teknologian tuotteissa ja osaamisessa.

Meidän Festolla on kyettävä tuomaan asiakkaillemme uusin teknologia ja uusimmat heitä hyödyttävät ratkaisut ensimmäisenä. Siihen tarvitsemme parhaat työntekijät.

Mitkä ovat Suomeen investoinnin parhaat puolet?

Usein meillä Suomessa kritisoidaan yhteiskuntaa ja hallitusta yritystoiminnan tukemattomuudesta tai jopa vaikeuttamisesta. Itse en näe asiaa tällä tavalla. Yritysten toimintaympäristö Suomessa on vakaa, ja tuleviin muutoksiin ehditään valmistautua ajoissa. Tiedotus muutoksista toimii. Jos kehua saa, voisin mainita yritysten tuloverokannan, joka on pudotettu 20 prosenttiin.

Suomi on turvallinen maa, jossa on loistava infrastruktuuri niin IT-toimintoja kuin logistiikkaakin ajatellen. Täältä löytyy osaavaa henkilöstöä kaikille yritystoiminnan portaille ja uskon, että Suomi panostaa tähän myös tulevaisuudessa, budjettileikkauksista huolimatta.

Mitä haluaisit kertoa teknologiayritykselle, joka harkitsee investoimista Suomeen?

Ensinnäkin – tervetuloa. Voisi sanoa, että ei ole mitään mörköjä tai peikkoja, miksi Suomeen ei voisi tai pitäisi investoida. Myös kilpailu on tervetullutta. Ilman kilpailua yritys kuin yritys laiskistuu ja menettää otteensa tuottavamman tulevaisuuden kehittäjänä. ›‹

Mikä voisi olla paremmin?

Insinöörien koulutustaso on meille hyvin tärkeä. Palkkaamme pääsääntöisesti insinöörejä, joilla on automaatiotausta. Suomessa on perinteisesti – kiitos kansainvälisten yritystemme – korkea osaamisen taso. Emme näe puutteita teknisessä osaamisessa mutta toivoisimme, että jatkossa opetussuunnitelmiin lisättäisiin myös kaupallisia ja myynnin ammattilaisiksi valmentavia kursseja.

Talousjohtaja ALPO KOIVULA Alpo Koivula työskentelee talousjohtajana saksalaisen Feston tytäryhtiössä Festo Oy Ab:ssa.

Festo on yksi maailman johtavista automaatioteknologian toimittajista ja kouluttajista.

nro 3|2016 Kauppapolitiikka

39

Kauppapolitiikka on ulkoministeriön julkaisema taloudellisten ulkosuhteiden aikakauslehti Seuraamme Suomen ja suomalaisten yritysten kannalta tärkeitä kansainvälisen kaupan ja talouden tapahtumia ja muutosprosesseja.

Avaamme niitä sekä maantieteellisten alueiden että kauppapolitiikan eri sektoreiden kautta.

Lehtemme ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Sen tilaaminen on maksutonta. www.kauppapolitiikka.fi/tilaus

Seuraava ti litiikka-leh Kauppapo .12. ilmestyy 8

www.kauppapolitiikka.fi