Kauppapolitiikka 3/2017 by Ulkoministeriö

MARJUT AKOLA:

Venäjä heräsi ympäristöasioissa

Suomalaispeli hurmasi korealaiset

Kauppaneuvotteluihin tarvitaan enemmän tietoa pk-yritysten haasteista

KAUPPAPOLITIIKKA nro 3 | 2017

KANSAINVÄLISEN KAUPAN AIKAKAUSLEHTI | @kauppapol

AFRIKAN RUNSAUDENSARVI Neljä yritystä kertoo parhaat vinkkinsä onnistumiseen Afrikassa.

Tilaa maksuton lehti kauppapolitiikka.fi/t ilaus

Kannattaa lähteä rohkeasti tutkimaan Afrikan mahdollisuuksia. Etätyönä toiminnan käynnistäminen ei onnistu. Lue lisää sivulta 22 alkaen!

Kauppapolitiikka nro 3|2017

”Kvartaalitalouden näkökulmasta kauppasopimusneuvottelut saattavat muistuttaa maalin kuivumista.”

JUSSI KOSKELA päätoimittaja

un puhutaan liiketoimintamahdollisuuksista Afrikassa, täytyy ensin täsmentää, mistä puhutaan; sen verran suuri ja heterogeeninen manner on kyseessä. Teemajutussamme emme yritä luoda kokonaiskuvaa ”Afrikan mahdollisuuksista”, vaan tarjoamme muutaman kiinnostavan tilannekuvan suomalaisyritysten onnistumisista eri puolilla suurta

pääkirjoitus

Afrikka!

maanosaa. Suomalainen osaaminen on kysyttyä Afrikassa, mutta osaamisen markkinointi edellyttää tietysti paljon jalkatyötä aivan kuten muuallakin. Ja paikallistuntemusta. Pitkän linjan suomalaisyritykset ovat vakiinnuttaneet asemansa myös YK-järjestöjen hankinnoissa Afrikassa monen vuoden työn tuloksena. Ja sitten aivan jotakin muuta eli kurkkaus naapurimaamme Venäjän talouteen. Suomen vienti kasvaa taas, mutta onko kasvu kestävää? Kansainvälispoliittinen asetelma on jämähtänyt paikoilleen, ja Venäjällä tuonninkorvauspolitiikka vahvistaa asemaansa. Lehtemme ei varmaankaan olisi nimeltään Kauppapolitiikka, jos emme tuntisi erityistä paloa kauppapolitiikkaa kohtaan. Tämä numero tarjoaa jymypakkauksen aiheesta käymällä läpi, miten suomalais yritykset hyödyntävät kauppasopimuksia, joita kauppapoliittisten neuvottelujen tuloksena vaivoin saadaan aikaan. On ymmärrettävää, että kvartaalitalouden näkökulmasta kauppapoliittinen neuvotteluprosessi muistuttaa maalin kuivumista. Toisaalta on tärkeä muistaa, että neuvottelujen tarkoitus on edistää myös suomalaisten hyvinvointia kauppaa edistämällä. Siihen tarvitaan ehdottomasti yrityksiä. Neuvotteluihin valmistautuessamme tarvitsemme ulkoministeriössä tietoa, jota vain yrityksillä on toiminnastaan ja markkinaongelmistaan. Tätä kutsutaan edunvalvonnaksi, ja se ei luvalla sanoen aina toimi Suomessa, vaikka totta kai myönteisiä poikkeuksia on yrityksissä, joilla on mahdollisuus panostaa tähänkin aiheeseen. Monessa muussa EUmaassa edunvalvonta näyttää kuitenkin toimivan. Tämä prosessi täytyy Suomessakin saada toimimaan nohevammin, jotta mahdollisimman moni suomalaisyritys saa äänensä kuuluviin oikea-aikaisesti. Tässä tarvitaan myös elinkeinoelämän järjestöjen tukea. ›‹

nro 3|2017 Kauppapolitiikka

sisältö

›› LUE LISÄÄ www.kauppapolitiikka.fi facebook.com/kauppapolitiikka twitter.com/kauppapol

”EU:n kauppaneuvotteluissa myös pienellä maalla on mahdollisuus kuulua. Suomella on hyvä maine.” MARJUT AKOLA

nro 3 | 2017

Pääkirjoitus

Kovaa faktaa

Kaikki irti kauppasopimuksista

9 Keinänen

Paljon palloja ilmassa

10 Lyhyesti 14

VIP-vieras

Marjut Akola edistää Suomen asiaa EU:n kauppaneuvotteluissa

Missä menet, Venäjä?

Venäjä vetää taas – ja Suomi kiinnostaa venäläisyrityksiä.

Kauppapolitiikka nro 3|2017

Suuntana Afrikka

Neljä suomalaisyritystä kertoo onnistumisensa ja haasteensa.

KAUPPAPOLITIIKKA JULKAISIJA Ulkoministeriö PÄÄTOIMITTAJA Jussi Koskela TOIMITUSSIHTEERI Riikka Harju puh. 0295 351 942 riikka.harju@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Ilkka Saarinen (pj.), UM Marjaana Aarnikka, TEM Kari Hietanen, Wärtsilä Hetta Huittinen, Finpro

Markku Keinänen, UM Titta Maja, UM Jouni Mölsä, UM Petra Theman, UM Saila Turtiainen, EK TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO Otavamedia OMA

”Afrikassa ihmiset ovat valmiita investoimaan tuotteisiin, jotka vievät heidän elämäänsä oikeasti eteenpäin.” JUSSI HINKKANEN

nro 3 | 2017 TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET

Kajaanista Koreaan

www.kauppapolitiikka.fi/tilaus

Critical Force -pelistudio hurjassa nosteessa

PAINOPAIKKA

Kuvia maailmalta

Astanan maailmannäyttely vei Suomen aallonharjalle

Q&A

SP-Paino Oy PAINOS 12 000 kpl PAPERI

Tulisiko EU:n kiristää vaatimuksiaan työelämäsäännöille?

Kolumni

Potkua markkinointiin, yritykset!

Ajankohtaiset

MultiOffset 170 g/m2 Lumiset 90 g/m2

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 39 ja voit voittaa Pauligin kahvi koneen! nro 3|2017 Kauppapolitiikka

Kaikki irti kauppasopimuksista EU:N KAUPPASOPIMUKSET KARTALLA (2017)

Suomalaisyritykset hyödyntävät noin

80 %

kauppasopimusten tarjoamista eduista. KAUPPASOPIMUSTEN ETUUKSIEN HYÖDYNTÄMISASTE EU-MAISSA (2017, %) 100 90 80 70

EU ja tulliliitto (Andorra, Monaco, SanMarino, Turkki)

60 50

Euroopan talousalue (Norja, Islanti, Liechtenstein)

40 30

Etuuskohtelukauppasopimus voimassa (FTA, EPA, DCFTA)

20 10 0

AT BE BG CY CZ DE DK EE ES FI FR GR HR HU IE IT LT LU LV MT NL PL PT RO SE SI SK UK

Kauppapolitiikka nro 3|2017

Etuuskohtelusopimus hyväksyttävänä/ ratifioitavana

EU:n kauppasopimukset tuovat suomalaisyrityksille lukuisia etuja, kuten alennuksia tulleihin. Tullietu ei kuitenkaan ole automaattinen, vaan edellyttää muun muassa selvitystä tuotteen alkuperästä. TEKSTI MATTI KOSKINEN GRAFIIKKA ESSI KUULA

Tulevaisuudessa 90 % globaalista kasvusta tapahtuu EU:n ulkopuolella.

Etuuskohtelukauppasopimus neuvoteltavana Vapaakauppakumppanuus mahdollinen Itsenäinen investointisopimus neuvoteltavana Etuuskohtelusopimus uudistettavana

Lähde: Euroopan komissio

uomella on EU:n jäsenenä kauppasopimuksia noin kuudenkymmenen EU:n ulkopuolisen maan kanssa. Horisontti on auki Meksikosta Etelä-Koreaan, ja uusia mahdollisuuksia avautuu koko ajan. Äskettäin sovellettavaksi tullut EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppas opimus (CETA, Comprehensive Economic and Trade Agreement) esimerkiksi tuo Kanadan entistä paremmin suomalaisten vientiyritysten ulottuville. Lähivuosina listaan liittyvät Singapore, Vietnam ja Japani. Mutta miten kauppasopimukset käytännössä hyödyttävät suomalaisyrityksiä? Kuinka tehokkaasti osaamme hyödyntää niitä? – Keskeisin ja näkyvin hyöty on tavarakaupan tullien poistuminen kokonaan tai sensitiivisten tuotteiden kohdalla tullien huomattava alennus, sanoo kaupallinen neuvos Heli Siikaluoma ulkoministeriön markkinoillepääsyyksiköstä. – Palvelukaupan puolella esimerkiksi CETA-sopimus avaa uusia mahdollisuuksia liikenne- ja ympäristöpalveluissa. Työvoiman liikkuvuus muuttuu sujuvammaksi, eli yritys voi lähettää työntekijöitään helpommin Kanadaan. Suomalaiset yritykset voivat myös osallistua julkisten hankintojen kilpailutuksiin, Siikaluoma luettelee. Tavarakaupan puolella kauppasopimuksen edut ovat kaikkein selkeimmin havaittavissa. Kun suomalaisyritys vie tuotteitaan maahan, jonka kanssa EU:lla ei ole vapaakauppasopimusta, sovelletaan samaa tullitasoa kuin muillekin Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsenille. Se on usein huomattavasti korkeampi. Esimerkiksi Etelä-Korean kanssa EU-maat voivat käydä kauppaa terveystuotteilla – kuten lääketeknologialla, sairaalalaitteilla ja vastaavilla – ilman tullimaksuja. Ilman EU:n kauppasopimusta tullitaso olisi kahdeksan prosenttia. Pakastesianlihan tulli putosi vapaakauppasopimuksen myötä peräti 25 prosentista suoraan nollaan. EDUT VAATIVAT OMAA AKTIIVISUUTTA Tullinalennus tietää usein selvää kustannussäästöä ja kilpailuetua sellaisiin maihin verrattuna, joilla sopimusta ei ole. – Toinen, mitä pyritään helpottamaan, on testaus ja sertifiointi. Joitakin tuotteita ei kauppasopimuksen myötä tarvitse testata kahteen kertaan, vaan yksillä testeillä pääsee molempien maiden markkinoille, Siikaluoma lisää. Kauppasopimusten edut eivät kuitenkaan toteudu automaattisesti. Tullinalennukselle on tiettyjä edellytyksiä: Tuotteen tulee sisältyä

nro 3|2017 Kauppapolitiikka

EU:n ja kohdemaan väliseen kauppasopimukseen ja sen alkuperän tulee olla EU:sta tai sopimuskumppanimaasta. Lisäksi alkuperästä on tehtävä ilmoitus vastaanottajamaan tulliviranomaisille. Tuotteen ei välttämättä tarvitse olla sataprosenttisesti EU:ssa valmistettu, vaan se voi sisältää myös EU:n ulkopuolelta tulevia komponentteja tai raaka-aineita. Useimmissa tapauksissa riittää, että tuotteen tullinimike on eri kuin sen valmistuksessa käytettyjen osien, ulkomaisia raakaaineita on riittävästi prosessoitu, tai niiden osuus tuotteessa tai tuotteen arvonlisästä on alle sovitun prosenttimäärän. Alkuperän todistaminen on helppoa 6 000 euron arvoisiin toimituksiin saakka. Tällöin viejä voi itse laatia määrämuotoisen alkuperäilmoituksen. Tätä suurempiin toimituksiin tarvitaan Tullilta joko niin sanottu EUR.1-todistus tai valtuutetun viejän lupa, jolloin ilmoituksen voi tehdä itse. Nämä yleiset periaatteet pätevät useimmissa tapauksissa, mutta kauppasopimusten yksityiskohdat vaihtelevat maasta ja tuotteesta toiseen, Siikaluoma huomauttaa. Joidenkin tuotteiden kohdalla tullit laskevat esimerkiksi siirtymäajan kuluessa. – Kun neuvotteluja käydään kahdenvälisesti, sopimusten sisällöt poikkeavat toisistaan. Toisille maille tietyt tuotteet ovat sensitiivisiä ja niille ei haluta tullinalennuksia. Alennusten hakuprosessitkin poikkeavat jonkin verran toisistaan, esimerkiksi Etelä-Korean kanssa on joitain poikkeuksia. HANKI TIETOA JA HYÖDYNNÄ EDUT Suomi on EU:n ahkerimpien kauppasopimusten hyödyntäjien joukossa. Alennusten käyttöaste on 80 prosentin luokkaa, johon Euroopan komission

HYÖDYNNÄ KAUPPASOPIMUKSIA • EU:n noin 60 kauppasopimusta alentavat useimpien tuotteiden tullit joko nollaan tai huomattavasti alle WTO:n yleisen tason. • Tullinalennusten hyödyntämiseksi tuotteen on täytettävä kolme ehtoa: 1. Se kuuluu EU:n kauppasopimuksen piiriin. 2. Se on valmistettu EU:ssa tai sopimuskumppanimaassa. 3. Siitä on tehty alkuperäilmoitus. • Tietoa EU:n ja eri kauppakumppaneiden tulleista ja vaatimuksista eri tullinimikkeille saa Euroopan komission markkinoillepääsytietokannasta: madb.europa.eu • Tullineuvonta antaa lisätietoa alkuperävaatimuksen ehdoista ja alkuperän määrittelyyn liittyvistä kysymyksistä: tulli.fi • Ongelmatapauksissa voi ottaa yhteyttä ulkoministeriöön joko Helsingissä (TUO-20@formin.fi) tai lähetystöjen Team Finland -verkoston kautta (team.finland.fi/ota-yhteytta). • Alkuperäilmoitus liitetään lähetysasiakirjoihin, jolloin vastaanottajamaan viranomaiset tietävät, että tuotteille haetaan EU:n kauppasopimuksen mukaista tullietuutta. Lisätietoa: um.fi, hae sanoilla ”Miten hyödyntää kauppasopimuksia?”

tuotteessa saatetaan käyttää paljon komponentteja, jolloin alkuperän todentaminen on työlästä. Tuotteen tullitaso saattaa olla jo valmiiksi alhainen, jolloin alennuksen hakuprosessi todistuksineen voi olla hallinnollisesti raskasta ja käydä näin jopa kalliimmaksi. – Kaikilla yrityksillä ei välttämättä ole edes tietoa alennuksen mahdollisuudesta tai vaatimuksista, Siikaluoma toteaa.

Keskeisin hyöty on tavarakaupan tullien poistuminen kokonaan tai niiden huomattava alennus. tilastojen mukaan yltää noin puolet EU-maista. Esimerkiksi Itävalta, Bulgaria ja Liettua yltävät yli 90 prosentin käyttöasteeseen, kun taas kaikkein heikoimmin kauppasopimuksia hyödyntävien maiden joukossa ovat esimerkiksi Britannia, Puola ja Ranska. – Nyt on havahduttu siihen, ettei tullinalennuksia ole täysimääräisesti käytetty. Olemme pohtineet syitä, miksi näin on, Siikaluoma sanoo. Alennusten käyttöaste vaihtelee paitsi kohdemaittain myös sopimus- ja sektorikohtaisesti. Joidenkin kauppakumppaneiden kanssa niitä hyödynnetään ahkerammin kuin toisten. On monia syitä, joiden vuoksi yritys mieluummin maksaa tullit kuin hakee alennusta. Vienti-

Kauppapolitiikka nro 3|2017

Tietoa on kuitenkin hyvin saatavilla. Tullineuvonta antaa konkreettista tietoa esimerkiksi alkuperäsäännöistä ja muodollisuuksien noudattamisesta. Euroopan komission markkinoillepääsytietokannasta puolestaan saa ajantasaista tietoa tulleista ja asiakirjavaatimuksista sekä kaupan esteistä. Ongelmatapauksissa Siikaluoma kehottaa ottamaan yhteyttä ulkoministeriöön joko Helsingissä tai lähetystöjen Team Finland -verkoston kautta. – Pitkällä aikavälillä kasvu tulee EU:n ulkopuolelta, ja Suomen vientimarkkinoiden laajentaminen on turvallisuutta luova tekijä. Siihen Team Finland -verkosto pyrkii tuomaan palveluita yrittäjän avuksi. ›‹

"Monet maat eivät näinä aikoina uskalla vastata puhelimeen, mutta EU:n ovelle koputetaan aiempaa useammin." MARKKU KEINÄNEN alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet, ulkoministeriö

Paljon palloja ilmassa

pottavat yritysten markkinoillepääsyä, ovat myös Suomessa osa maamme kasvua tukevaa työtä. Suomi kannattaakin vahvasti EU:n ja Mercosur -maiden (Brasilia, Argentiina, Uruguay, Paraguay) välisen sopimuksen syntymistä, samoin Meksikon ja Chilen sopimusten päivittämistä. EU on täyttänyt Yhdysvaltain jättämää aukkoa Aasiassa ja Oseaniassa myös muiden maiden kuin Japanin suuntaan. Australian ja Uuden-Seelannin kanssa ollaan aloittamassa neuvotteluja, ja Indonesian neuvottelut etenevät. Vietnamin ja Singaporen sopimukset ovat tulossa ratifiointivaiheeseen. EU:n ja Kanadan CETA-sopimus astui väliaikaisesti voimaan syyskuussa. Yritysten kannattaa ehdottomasti hyödyntää nämä sopimukset. Miksi maksaa vapaaehtoisesti tulleja, jos niistä on vapautettu? Kauppasopimuksissa EU:n linja on hyvä ja oikea, mutta myös muissa kauppaan liittyvissä EU:n asioissa Suomen on oltava hereillä. Ajatus kolmansista maista tulevien investointien etukäteistarkastelusta komissiossa ei kuulosta hyvältä, eikä myöskään se, että polkumyyntitullit asetettaisiin rangaistusluonteisesti korkeammalle kuin tasolle, jolla polkumyynnistä aiheutuva vahinko korjataan. Tällä kaikella on merkitystä myös yrityksillemme. Ulkoministeriön edustustoverkko maailmalla auttaa ovien avaamisessa ja kaupanesteiden purkamisessa. Välitämme myös tietoa, millainen on kohdemaan liiketoimintaympäristö tai millaisia mahdollisuuksia on avautumassa. Ulkoministeriö palvelee yrityksiä. Suomessa kauppapolitiikan pallot pysyvät sekä ilmassa että hallinnassa. Kaupan vapauttamiselle on Suomessa myös työmarkkinajärjestöjen tuki. ›‹

keinänen

ritysten silmissä kauppapolitiikka saattaa jo sanana heittää ajatukset kansalliseen politiikkaan tai johonkin veronmaksajien kustannuksella tapahtuvaan abstraktiin puuhasteluun, mihin terve etäisyys on vain hyvästä. Kumpikaan ajatuksenkulku ei ole oikea. Niin yrittäjät kuin kuluttajat hyötyvät työstä, jolla pelisääntöjä luodaan ja kaupankäyntiä maailmalla helpotetaan – jopa turvataan. Maailmalla on nyt paljon palloja ilmassa. Presidentti Trump on heitellyt useita Kiinan ja Euroopan kauppaa rajoittavia koepalloja. Kiina on antanut niiden rauhassa tippua maahan, mutta on heitellyt ylös omiaan vapaan kaupan uutena puolestapuhujana. EU on puolestaan onnistunut pitämään omat vastapallonsa liikkeessä yhtenäisemmin kuin aikoihin. Vaikuttaa siltä, että Brexit ja Trump ovat tiivistäneet EU:ta. Yhdysvaltain suunnittelemat kaupanrajoitustoimet ovat kesän aikana liudentuneet, osin varmaan myös siksi, että EU on reagoinut vahvasti. Huomio Yhdysvalloissa on nyt sen sekä Meksikon ja Kanadan välisen NAFTA-sopimuksen uudistamisessa. Myös Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean välistä sopimusta ollaan nostamassa leikkauspöydälle. Tyynenmeren sopimuksesta (TPP) vedettiin Yhdysvaltojen osalta heti letkut irti, mutta muut maat jatkavat neuvotteluja. Japanin kanssa käytävissä neuvotteluissa EU puolestaan kiilasi Yhdysvaltojen ohi. Lopullista sopimusta EU:n ja Japanin välillä odotetaan vuoden loppuun mennessä. Monet maat eivät varmaan uskalla näinä aikoina vastata puhelimeen, mutta EU:n ovelle koputetaan aiempaa useammin. Kauppasopimukset, jotka sisämarkkinoiden jatkeena hel-

nro 3|2017 Kauppapolitiikka

lyhyesti ”Suomalaiset yritykset hyötyvät CETA-sopimuksesta konkreettisesti tullimaksujen poistumisen ja palvelumarkkinoiden avautumisen myötä. Odotukset maidemme välisen kaupan edistämisestä ovat korkealla.” ulkomaankauppa- ja kehitysministeri KAI MYKKÄNEN 21.9.2017

Slush on pian täällä! SUOMI Slush kokoaa jälleen yhteen kasvuyritys- ja teknologia-alan ihmiset ja yhdistää kasvuyritykset ja merkittävimmät kansainväliset vaikuttajat, sijoittajat ja median. Tapahtuma järjestetään Helsingissä 30.11.– 1.12. Vuoden 2016 Slushissa oli 17 500 osallistujaa, joihin kuului noin 2 300 kasvuyritystä, 1 100 sijoittajaa ja 600 median edustajaa 130 eri maasta.

KANADA-SOPIMUS TULI VOIMAAN 21. SYYSKUUTA

Kattava 261-sivuinen tietopaketti esittelee kansainvälistyvien yritysten näkökulmasta kohdemaiden olosuhteita, kaupan menestymisen edellytyksiä ja esteitä.

um.fi

issuu.com/ulkoministerio

VAPAASTI KAUPASTA Taloudellisten ulkosuhteiden blogissa kerrotaan edustustojen kuulumiset ja pureudutaan asemamaiden talouteen. blogit.ulkoministerio.fi

slush.org

KANADA EU:n ja Kanadan välisen CETA-sopimuksen (Comprehensive Economic and Trade Agreement) väliaikainen soveltaminen alkoi 21. syyskuuta. Suomalaisyritykset pääsevät nyt hyödyntämään sopimusta Kanadan kaupassa. Sopimus poistaa tullit kaikilta teollisuustuotteilta joko saman tien tai enintään seitsemän vuoden siirtymäajan jälkeen. Muutokset tulevat voimaan välittömästi, kun sopimuksen väliaikainen soveltaminen alkaa. Jotta eurooppalainen viejä voi saada tullietuudet hyväkseen Kanadassa, sen tulee olla rekisteröity. Tuotteiden kaksinkertainen testaaminen EU:n ja Kanadan markkinoille vähenee ja tuo yrityksille merkittäviä kustannussäästöjä. Sopimus laajentaa eurooppalaisten yritysten pääsyä myös Kanadan provinssien ja suurten kaupunkien hankintakilpailuihin. Sopimus tarjoaa myös suomalaisyrityksille uusia mahdollisuuksia muun muassa ympäristö- ja liikennepalveluissa. Sopimuksen myötä maahantulo Kanadaan tulee mahdolliseksi ilman tarveharkintaa lukuisilla Suomen vientialoilla, kuten insinööri- ja IT-palveluissa. Investoinnit Kanadaan helpottuvat.

Kauppapolitiikka nro 3|2017

Elokuisen Team Finland -päivän keskiössä oli yritysten kansainvälisten myyntiponnistusten tehostaminen.

EDUSTUSTO RAPORTOI Suomen edustustot maailmalla julkaisevat ulkoministeriön verkkosivuilla yritysten käyttöön ajankohtaista tietoa talouden tapahtumista, markkinoista ja prosesseista. um.fi

Maailman markkinat 2017–2018 julkaistu

• Vietnamin talous kasvaa – kysyntää ympäristöratkaisuille ja terveyspalveluille • Suomalainen opetusjärjestelmä kiinnostaa EteläAfrikassa

71

#Yrittäjäksisuomeen

Usko tulevaan vahvistuu! Kasvuhakuisista yrityksistä jopa 71 prosenttia aikoo lisätä henkilöstöään seuraavan vuoden aikana. Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2017

KANSAINVÄLINEN VERKOSTO YRITYSTEN HYÖDYKSI

@SuomiFinland100:

Aalto-yliopiston CodeBus Africa -projekti opetti nuoria koodaamaan ja teki tunnetuiksi satavuotiasta Suomea sekä suomalaista koulutusjärjestelmää ja teknologiaosaamista. #suomi100

SUOMI Mitä lupia yrittäjyyteen tarvitaan Suomessa? Helsingin kaupungin yrittäjyyspalvelukeskus NewCo Helsinki on koonnut verkkojulkaisun maahanmuuttajille, jotka suunnittelevat yrittäjyyttä Suomessa. Samalla palvellaan myös ulkomailla asuvia henkilöitä, jotka harkitsevat yrityksen perustamista Helsinkiin tai muualle Suomeen. Julkaisun tavoitteena on muun muassa ohjata yrittäjäksi aikovia lupaviidakossa sekä toimia yritysneuvojien ja muiden aiheen parissa työskentelevien apuna päivittäisessä neuvontatyössä.

Expert Search on Finpron kesällä 2017 julkaisema palvelu, jonka avulla kansainvälistyvät tai kansainvälistymistä harkitsevat yritykset voivat etsiä palveluntarjoajia kansainvälisillä markkinoilla tapahtuville toimeksiannoille. Finpron asiantuntijat maailmalla auttavat suomalaisia yrityksiä saamaan tietoa kohdemarkkinoista ja verkostoitumaan paikallisten toimijoiden kanssa. Palvelu soveltuu erityisesti yrityksille, joilla on mielessään jo selkeästi rajattu tietotarve, kuten vaikkapa lakipalvelut Kiinan markkinoilla. Palvelussa on tällä hetkellä noin 260 palveluntarjoajan tiedot, joiden joukosta voi hakea asiantuntijoita kohdemaan, toimialan, tarjottavien palveluiden tai asiantuntijan sijaintimaan perusteella. Finpro jatkaa edelleen myös kansainvälistymisneuvontaa, jonka kautta yritys voi saada yksityiskohtaisempaa tietoa kansainvälistymisprosessista ja siihen valmistautumisesta. Finpro tarjoaa yrityksille myös verkostoitumismahdollisuuksia eri markkinoilla kasvuohjelmien kautta.

newcohelsinki.fi › Oppaat

expertsearch.finpro.fi

marketopportunities.fi

#Educationfinland -kasvuohjelma polkaistu käyntiin. @ Ulkoministerio lähetystöineen vahvasti mukana! #koulutusvienti

Kuva Riitta Veijola/Visit Helsinki

Marianne Huusko, @MHuuskoL:

Kontaktit maailmalle Oletko suuntaamassa uudelle markkinalle? Etsitkö kontakteja maailmalta? Team Finlandin Market opportunities -palvelu tarjoaa pk-yritysten myynnin ja kehittämisen tueksi maailmanlaajuisen verkoston.

Juhlitaan Suomea! Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi huipentuu 6. joulukuuta. Tänä vuonna silloin ei vietetä ainoastaan itsenäisyyspäivää, vaan juhlitaan myös Suomen suurta syntymäpäivää niin kotimaassa kuin edustustojen ja ulkosuomalaisten toimesta ulkomaillakin. Juhlatunnelman saa aikaan jo kolmella keinolla: kahvittamalla, liputtamalla ja valaisemalla. Katso video YouTubesta: hae sanoilla ”Suomi100 kahvita, liputa, valaise”

nro 3|2017 Kauppapolitiikka

lyhyesti

600

Uusi tietoturvayritys Suomeen

Yli 600 suomalaisyritysten edustajaa tapasi elokuun Team Finland -päivässä 300 asiantuntijaa.

Avaruustoiminta esiin Space Finland -sivustolla ESA:n Herschel-luotaimessa on suomalaisen Opteonin hioma 3,5-metrinen pääpeili, jota luonnehditaan vaativimmaksi koskaan valmistetuksi avaruuspeiliksi. Space Systems Finlandin ohjelmisto on vastannut useimpien toimintojen ohjauksesta ja valvonnasta, kuten vikojen havainnoinnista ja korjauksesta, lämmönsäätelystä ja resurssienhallinnasta. Patria suunnitteli ja valmisti kryostaatin ohjausyksikön, joka ylläpitää havaintolaitteiden lämpötilaa mahdollisimman lähellä haluttua.

VIENNIN RAHOITUKSEN KYSYNTÄ KASVAA SUOMI Vientitakuiden ja -luottojen kysyntä jatkuu vahvana tänä vuonna, ja alus-, tele- ja metsäteollisuustoimialat muodostavat pääosan kysynnästä, arvioi Finnvera. Pitkäaikaisella rahoituksella on suuri merkitys pääomahyödykkeiden vientikaupoissa, mikä näkyy osaltaan siinä, että Finnveran rahoituksen kysyntä kohdistuu aiempaa useammin läntisiin teollisuusmaihin. Vientitakuiden kysynnän myös Venäjän suuntaan uskotaan vilkastuvan. Brasilian talouden ja hallinnon ongelmista huolimatta takuukysynnän odotetaan jatkuvan. Uutta kysyntää näkyy myös Lähi-idän alueelta. Finnveran vientitakuiden ja -luottojen enimmäismäärien nosto osoitti tammi–kesäkuussa tarpeellisuutensa. Finnvera tarjosi vienti- ja erityistakauksia 6,3 miljardia euroa eli yli viisi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös vientiluottojen tarjonta kasvoi selvästi. Kokonaismääriin vaikuttavat merkittävästi yksittäiset suuret hankkeet. Finnvera pyrkii vauhdittamaan myös pieniä, alle kahden miljoonan euron lyhyen maksuajan vientikauppoja uusilla tuotteilla. Tarkoitus on edistää kaikenkokoisten suomalaisten vientiyritysten toimintamahdollisuuksia.

Amerikkalaistaustainen Novasano hakee Suomesta huippuluokan tietoturvaosaamista ja innovatiivista kehitysympäristöä. Yritystoiminta käynnistyi Suomessa alkuvuodesta. Novasano tuottaa terveydenhuollon toimijoille tietoa, jonka avulla ne voivat hallita tietoturvariskejä tehokkaammin ja kehittää digitaalisia palveluja entistä luotettavammiksi. Tuotteita kehitetään Suomessa, ja Suomi on tärkeä uusien konseptien pilotointimaa. Tuotteiden päämarkkinoiksi tavoitellaan Yhdysvaltoja ja Eurooppaa. – Suomessa on maailman huippuluokan osaamista muun muassa datan yksityisyydenhallinnan, tietoturvauhkien estämisen ja luotettavan infrastruktuurin sekä identiteetinhallinnan osalta, Novasanon toimitusjohtaja David Chartier sanoo. Toiminnan käynnistämisessä Suomessa on auttanut Finpron Invest in Finland.

spacefinland.fi finnvera.fi Kuva BCB Medical

Kauppapolitiikka nro 3|2017

Innovatiiviset biotuotteet maailmalle Team Finlandin Innovatiiviset biotuotteet -kasvuohjelman jäsenyritykset ovat hyvällä tiellä kansainvälisen kasvun luomisessa. Yritykset ovat solmineet tärkeitä kumppanuuksia ja laajentaneet rahoituspohjaansa, ja esimerkiksi MetGen ja Paptic on palkittu arvostetuissa kansainvälisissä kilpailuissa. Uusin ilonaihe on brasilialaisen metsäyhtiö Fibrian viiden miljoonan euron investointi Spinnovaan.

@VirpiUtriainen Team Finland -päivässä:

Rakasta tuotetta, sopeudu tilanteeseen, tunne asiakkaasi ja hyvät tavat #parhaat #myyntivinkit #tfday2017 Suomella on hyvä maine pidetään se

Kuva Maria Arruda

Lisää potkua vientiin

SUOMEN JA SAUDI-ARABIAN YHTEISTYÖ TERVEYDENHUOLLOSSA SYVENEE SAUDI-ARABIA Suomi ja Saudi-Arabia allekirjoittivat elokuussa MoU-sopimuksen (Memorandum of Understanding), joka tarjoaa kiitotien tiivistyneelle yhteistyölle ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa seuraavaksi viideksi vuodeksi. Sopimus on sisällöltään vahvasti liiketoimintalähtöinen. Sen tärkeitä osa-alueita ovat muun muassa tautien varhainen diagnosointi (esimerkiksi syövän seulonta), elintasosairaudet, lasten terveys ja kaikkiin näihin liittyvät innovatiiviset digitaaliset ratkaisut. Yhteistyön rakentaminen Saudi-Arabian kanssa on ollut pitkäjänteistä. – Asioita on viety sinnikkäästi eteenpäin ja se on tuonut hyvää tulosta. Hanke on kehittynyt ja kasvanut, kommentoi johtaja Meria Heikelä Finpron terveystiimistä. Projektissa on mukana Finpron ja yritysten lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö sekä ulkoministeriö. Team Finland -toimija Tekes on valmis tukemaan yhteistyötä fasilitoimalla julkisen terveydenhuollon järjestäjien yhteisten kehityshankkeiden selvittämistä sekä toimimalla niitä toteuttavien suomalaisyritysten mahdollisena rahoittajana.

Seuraava ilmiö Suomesta? Ruotsalainen Standout Capital ja Suomen valtion omistama pääomasijoitusyhtiö Tesi ovat sijoittaneet Pohjoismaiden johtavaan lääketieteellisen tiedon keräämiseen ja analysointiin keskittyneeseen BCB Medicaliin. Sairauksien hoitoon liittyvän kliinisen tiedonhallinta ja analytiikka on kansainvälinen megatrendi, ja Suomella on mah-

dollisuuksia tulla terveystiedon digitalisoinnissa samanlaiseksi globaali ilmiöksi kuin pelialalla. – Tavoitteenamme on, että kolmen vuoden kuluttua yli 30 prosenttia yrityksen liikevaihdosta tulee kansainvälisiltä markkinoilta, BCB Medicalin toimitusjohtaja Petteri Viljanen kertoo.

JAPANI Tokion lähellä sijaitsevaan Hannon kaupunkiin avataan vuonna 2018 pohjoismainen vapaa-ajankeskus Metsä ja vuonna 2019 uusimpia teknologiaratkaisuja hyödyntävä Muumiteemapuisto. Puisto tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, jotka työskentelevät muun muassa virtuaalisen ja laajennetun todellisuuden parissa. Puistosta vastaava FinTech Global järjesti hiljattain yhteistyössä Finpron kanssa kiinnostuneille suomalaisyrityksille vierailun kohteeseen. Kuva Moomin Characters Tm & Dennis Livson

Team Finland -kasvuohjelmien lisäarvopalvelu jäsenyrityksille on ohjelmien yhteistarjoamat. Suomalainen osaaminen ja erityisvahvuudet esitellään kohdemarkkinoilla kokonaisuuksina. Muun muassa Finpron ja Tekesin yhteisessä Älykäs energia -rahoitusohjelmassa tuetaan erityisesti yhteistarjoamia ja testialustoja. 16 suomalaisyrityksen vierailu Indonesiaan kesäkuussa elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla ja Energia-kasvuohjelman tukemana herätti suurta kiinnostusta suomalaista energia-alaa kohtaan. Yrityksillä on käynnissä useita liikeneuvotteluita, ja ne ovat saaneet uusia jakelijoita Indonesiassa.

Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi (vas.), Saudi-Arabian terveysministeri Dr. Tawfig Alrabiah ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Muumipuisto avaa ovia

Suomalainen ruoka ja luonto tunnetuksi Saksassa SAKSA Saksa on tärkeä kohdemaa sekä suomalaisille elintarvikealan yrityksille että matkailuelinkeinon harjoittajille. Finpron Food from Finland -kasvuohjelma ja Visit Finland -yksikkö ovat yhteistyössä tuoneet näyttävästi esille Saksassa suomalaisia tuotteita ja Suomen vahvuuksia matkailumaana. Tiivis yhteistyö jatkuu syksyllä muun muassa PR-kampanjoiden ja messupromootioiden avulla.

nro 3|2017 Kauppapolitiikka

– Kauppaneuvotteluprosessit kestävät vuosia ja vaativat kompromisseja. Palkitsevaa on, kun näkee, että sopimukset todella helpottavat yrityksiä kansainvälistymään, Marjut Akola sanoo.

Kauppapolitiikka nro 3|2017

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVAT SAMI HEISKANEN

Ulkoministeriön yksikönpäällikkö Marjut Akola huolehtii kulisseissa Suomen eduista EU:n kauppaneuvotteluissa.

SUOMEN ÄÄNI KUULUVIIN nro 3|2017 Kauppapolitiikka

”Tarvitsemme pk-yrityksiltä tietoa haasteista ja kaupanesteistä.”

yyskuun 21. päivä 2017 oli monelle suomalaiselle vientiyritykselle hyvä päivä. Silloin EU ja Kanada alkoivat soveltaa keskinäistä vapaakauppasopimustaan. CETA-sopimus (Comprehensive Economic and Trade Agreement) tuo suomalaisyrityksille potentiaalisia säästöjä, alennuksia tulleihin ja uusia kasvumahdollisuuksia. Ennen tätä on kuitenkin tehty vuosien työ. CETA-sopimuksen neuvottelut alkoivat jo vuonna 2009, ja ne saatiin päätökseen vuonna 2014. Sen jälkeen sopimuksen hyväksymiseen, ratifiointiin ja käytännön toteutumiseen on kulunut kolme vuotta. Yksikönpäällikkö Marjut Akola ulko ministeriön markkinoillepääsy-yksiköstä tietää hyvin, miksi. Kansainväliset kauppasopimukset ovat laajoja, monimutkaisia kokonaisuuksia ja niiden neuvottelut kiemuraisia prosesseja. – Hyvin tavallista on, että neuvotteluissa käydään esimerkiksi 16–17 neuvottelukierrosta. Prosessit ovat pitkiä, tyypillisesti neljästä kuuteen vuotta, Akola kertoo. PK-YRITYKSET: KERTOKAA KAUPANESTEISTÄ Akolan johtaman yksikön vastuulle kuuluvat kauppasopimukset eräiden maiden, kuten Japanin, Etelä-Korean, Turkin ja ASEANmaiden kanssa. Japanin kanssa neuvottelut ovat lähellä maalia, ja Singapore-sopimus on jo valmis hyväksyttäväksi. Parhaillaan EU neuvottelee muun muassa Mercosur-maiden (Brasilia, Argentiina, Uruguay, Paraguay), Indonesian ja Meksikon kanssa. EU:ssa kauppapolitiikka kuuluu pitkälti unionin toimivaltaan, ja kauppasopimuksiin osallistuvat kiinteästi kaikki unionin kolme korkeinta elintä. Karkeasti ottaen jäsenmaista koostuva neuvosto hyväksyy mandaatin, jossa

Kauppapolitiikka nro 3|2017

sovitaan neuvottelujen päätavoitteet, komissio neuvottelee ja EU:n parlamentti ja jäsenmaat molemmat hyväksyvät lopullisen sopimuksen. Jäsenmaiden ääni kuuluu paitsi kerran puheenjohtajakaudessa kokoontuvan kauppaministerineuvoston, myös viikoittain kokoontuvan EU:n kauppapoliittisen komitean kautta. – Siellä jäsenmaat, Suomi mukaan luettuna, tuovat kantojaan esiin. Toki olemme muutenkin hyvin läheisesti mukana vaikuttamassa komission kanssa. Jotta voidaan ajaa Suomen etuja komission suuntaan, meidän täytyy tietää, missä on ongelmia, Akola sanoo. Sopimukset kattavat lukuisia osa-alueita tulleista, palveluista, julkisista hankinnoista ja tekijänoikeuksista valtion tukiin, tuontisuojainstrumentteihin ja kestävään kehitykseen. Kun käsitellään näin laajaa palettia, kotiläksyt on tehtävä hyvin, Akola toteaa. Se tarkoittaa tiivistä yhteystyötä sidosryhmien ja yritysten kanssa. – Tarvitsemme yrityksiltä tietoa, missä niillä on ongelmia ja haasteita tai kaupanesteitä kyseisessä maassa. Mitä yritykset kokevat tärkeinä, missä tuotteissa tullit tai sääntely aiheuttavat ongelmia? Tässä suhteessa suomalaisyritykset voisivat olla aktiivisempiakin, Akola huomauttaa. Hän toivoo, että yritykset olisivat yhteydessä ministeriöön kohdatessaan kaupanesteitä ulkomailla. – Suomen vienti lepää karkeasti ottaen noin parinkymmenen suuren yrityksen harteilla, mutta näiden ohella olemme erityisesti kiin-

DOHAN KIERROKSEN KAATUMINEN OLI SYVÄ PETTYMYS ›› Marjut Akola on työskennellyt kauppapoliittisten kysymysten parissa 1990-luvulta lähtien ja nähnyt vapaakaupan kehityksen vaiheet. Vuonna 2008 historiallinen ratkaisu globaalien kaupan sääntöjen sopimiseksi Maailman kauppajärjestö WTO:ssa oli lähempänä kuin koskaan. – Heinäkuussa 2008 Genevessä järjestettiin WTO:n jäsenmaiden miniministerikokous, jossa pyrittiin päättämään koko Dohan neuvottelukierros. Neuvottelut kestivät kahdeksan päivää ja niissä päästiin hyvin lähelle ratkaisua koko Dohan kierroksessa, jota oli enemmän tai vähemmän aktiivisesti väännetty seitsemän vuotta. Kävin kotona vain nukkumassa, ja muuten olin jatkuvasti WTO:n päämajassa. – Olin juuri kävelemässä paikalle, kun vastaan tuli kollega, joka sanoi, että se on loppu nyt. Silloin iski totaalinen pettymys. Koimme kollegojen kanssa, että tämä oli tässä. Se oli yksi suurimpia takaiskuja, joita globaalissa kauppapolitiikassa on koettu, Akola muistelee. Neuvottelujen kariutuminen kalkkiviivoilla selitettiin kiistalla maatalouden erityissuojalausekkeesta, mutta Akolan mukaan taustalla oli yleinen haluttomuus myönnytyksiin. Poliittinen tahto ei riittänyt. – Momentumia ei olisi saanut luovuttaa. Päällä oli vauhti, jollaista ei sitä ennen, puhumattakaan sen jälkeen, ole kertaakaan ollut.

nostuneita pienten ja keskisuurten yritysten intresseistä. Niiden toivomme olevan enem män yhteyksissä meihin, Akola sanoo. Neuvotteluja ohjaa mandaatti, joka määrit tää, mistä ja missä rajoissa komissio voi neuvo tella. Varsinaiset ratkaisut menevät kuitenkin pienimpien yksityiskohtien tasolle – esimer kiksi tavarakaupan markkinoillepääsyä pui daan kahdeksannumeroisten tullinimikkeiden tarkkuudella. – Suomella on eri intressit esimerkiksi Japa nin ja Indonesian kanssa. Japanissa metsä teollisuustuotteet olivat meille tärkeitä, koska ne muodostavat merkittävän osan viennis tämme. Varsinkin kun lähestytään neuvottelu jen loppuvaihetta, on fokusoitava ponnistuk sia, Akola sanoo. SUOMELLA HYVÄ MAINE Valtavaan työmäärään nähden Akolan yksikkö toimii suhteellisen kevyellä henkilöstömää rällä. Yksikössä kauppaneuvottelujen parissa työskentelee joka päivä 3–4 ihmistä ja koko osastolla kymmenkunta. – Resurssit eivät ole isot, mutta meillä on erittäin hyvää osaamista ja kokemusta, Akola kehuu. Hän itse on tehnyt käytännössä koko uransa ulkoministeriössä juuri kauppapolitii kan parissa. – Valmistuin 1990-luvun alussa pahim man laman aikaan. Silloin ei ollut työtä tar jolla, mutta ulkoministeriössä oli mahdollisuus vastavalmistuneen tukeen. Olin opiskellut kan sainvälistä politiikkaa viimeiset viisi vuotta. Kehityspoliittinen osasto ei niin kiinnosta nut, mutta kauppapolitiikka oli uusi asia, joten valitsin sen. Sillä tiellä olen. Työ vaatii Akolan mukaan muun muassa priorisointia: on osattava nähdä Suomen kan nalta keskeiset asiat valtavasta tietomäärästä. Toisaalta tärkeitä ovat vaikuttamis- ja yhteis työtaidot, siis lobbauskyvyt. Akola on työsken nellyt aikaisemmin lähetystöneuvoksena Brys selissä ja nähnyt EU:n hallinnon, byrokratian ja kaupunkia kansoittavat sadat lobbariryhmät toiminnassa. Pienelläkin maalla on isossa koneistossa mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. – Meillä on hyvä maine EU:ssa, meitä kuunnellaan. Me puhumme, kun meillä on sanottavaa, ja siksi meitä arvostetaan. NÄKYVÄT TULOKSET PALKITSEVAT Neuvotteleminen on kompromissien teke mistä ja tasapainottelua eri intressien välillä, eikä kukaan saa kaikkia tavoitteitaan läpi: ei kauppakumppani, ei EU, eikä yksikään jäsen maa. Niiden kaikkien tavoitteet on jotenkin sovitettava yhteen. – Kaikkea ei saa, mitä haluaa. Jos meillä on joku asia tärkeä, joudutaan tekemään myönny tyksiä jossain toisaalla. Komissio joutuu myös

MARJUT AKOLA • Ulkoministeriön markkinoillepääsyyksikön yksikönpäällikkö • Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta • Työskennellyt aikaisemmin muun muassa lähetystöneuvoksena Brysselissä ja Genevessä • Perheeseen kuuluvat mies ja 19-vuotias tytär • Asuu Helsingissä • Harrastaa liikuntaa, lukemista ja veneilyä

tasapainottelemaan 28 jäsenmaan intressien kanssa. Alussa lähdetään maksimitavoitteista, jotka sitten tiivistyvät, Akola selittää. Valtaosa asioista sovitaan neuvottelukump panien kesken teknisellä tasolla työryhmissä, mutta mitä hankalampi kiistakysymys, sitä ylemmäs hierarkiassa sen ratkaisu siirtyy. Jos kus tarvitaan myös poliittista vetoapua, jotta neuvottelut saadaan nytkähtämään eteenpäin. – Japanin kanssa esimerkiksi maatalous oli niin kipeä paikka, että siitä päästiin sopuun vasta kun maatalouskomissaari Phil Hogan ja kauppakomissaari Cecilia Malmström mat kustivat Tokioon tapaamaan ministerikolle gansa, Akola kertoo. Akolan mukaan palkitsevinta vuosien uurastuksessa ovat konkreettiset tulokset. Esi merkiksi Etelä-Korean kanssa solmitun vapaa kauppasopimuksen seurauksena Suomen vienti Etelä-Koreaan on lisääntynyt 40 pro senttia. – Kauppapolitiikka on syvällä sydämessäni. Kun näkee, että työllä on konkreettista vaiku tusta ja voi omalla pienellä panoksellaan mah dollistaa ja helpottaa yritysten markkinoille pääsyä, se tuottaa tyydytystä, Akola toteaa. ›‹

nro 3|2017 Kauppapolitiikka

VENÄJÄ VETÄÄ TAAS

Kauppapolitiikka nro 3|2017

minen vaan niiden toimeenpano. Tälläkin hetkellä maassa vertaillaan kahta rajusti toisistaan poikkeavaa talousohjelmaa: Stolypinin klubin vahvaan valtioon ja protektionismiin perustuvaa ehdotusta sekä entisen finanssiministeri Aleksei Kudrinin markkinatalouden vahvistamiseen ja ulkomaisiin investointeihin tukeutuvaa ohjelmaa. – Suomen etuja palvelisi parhaiten Venäjän kääntyminen investointivetoisempaan talousmalliin. Venäjän todellinen kyky uudistaa talouttaan on kuitenkin suuri kysymysmerkki, Vuorio huomauttaa. Suuria uudistuksia, kuten eläkeiän nostamista ja tuloveron muuttamista, on turha odottaa ennen vuoden 2018 maaliskuussa käytäviä presidentinvaaleja. Moni epäilee niiden läpivientiä myös vaalien jälkeen. Vaikka uudistuksista on puhuttu Venäjällä koko 2000-luvun ajan, niiden toteutus on rajoittunut presidentti Vladimir Putinin ensimmäiseen presidenttikauteen.

TEKSTI ERKKA MIKKONEN KUVITUS SUSANNA TUONONEN

Suomen Venäjän-viennin voimakas kasvu voi jatkua vain, jos Venäjä tekee kauan kaivattuja talousuudistuksia. Uutta kasvua haetaan ympäristöyhteistyöstä.

uomessa on alkuvuonna iloittu piristyneestä Venäjän-kaupasta. Jyrkän laskun jälkeen ensimmäisen vuosipuoliskon aikana vienti on kasvanut noin viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Voimakasta kasvua selittää heikko vertailutaso: Venäjän-vienti ehti puolittua vuodesta 2013 vuoteen 2016 lähes kuudesta miljardista alle kolmeen miljardiin euroon. Suomella on siis paljon kurottavaa takavuosien huippulukuihin, mutta EK:n Venäjäjohtaja Petri Vuorio näkee tilanteessa myös hyvää. Suomen painoarvo Venäjän kokonaistuonnissa ei enää heikkene. – Päinvastoin kuin aiemmin, emme enää menetä kiinalaisille, tai muille, markkinaosuuksiamme, vaan vientimme kasvaa samaa vauhtia kuin Venäjän oma tuonti, Vuorio selventää. TALOUSUUDISTUKSIA TARVITAAN Viennin elpymisen taustalla on Venäjän talouden kääntyminen vaimeaan kasvuun sekä ruplan kurssin vahvistuminen alkuvuonna. Venäjän bruttokansantuotteelle odotetaan tälle vuodelle noin 1,5 prosentin kasvua. Vuorion mukaan Venäjän kasvupotentiaali ilman merkittäviä talousuudistuksia on vuositasolla yhdestä kahteen prosenttia. Öljyn maailmanmarkkinahinnan pysyessä alhaisena vain rakenteellisten ongelmien ratkaiseminen takaisi Venäjälle sellaisen talouskasvun, joka voimistaisi merkittävästi kauppaa myös Suomen kanssa. Vuorio muistuttaa, ettei Venäjän haasteena ole koskaan ollut talousreformien luo-

Ympäristöosaamiselle on nyt laajaa kysyntää Venäjällä, ja Suomella on teknologiaa ongelmien ratkaisemiseksi.

PROTEKTIONISMI VOIMISTUU Petri Vuoriolla on vankka kokemus rahoitusalalla työskentelystä Venäjällä. Hän on muun muassa ollut kuusi vuotta ruotsalaisen Swedbankin johtajana Pietarissa. Kiinnostus Venäjään alkoi 90-luvulla, kun Vuorio pohti tulevana lukiolaisena kielivalintoja Turun kupeessa sijaitsevassa Aurassa. Nykyisessä tehtävässään Vuorio seuraa itänaapuria näköalapaikalta. Hän pitää leimallisena Venäjän nykyiselle kehityskululle maan pyrkimystä aiempaa suurempaan omavaraisuuteen ja protektionismin kasvua. Tästä kertoo vuoden alussa voimaan tullut tuonninkorvausohjelma. Se takaa kotimaiselle tuotteelle 15 prosentin kilpailuedun ulkomaiseen tuotteeseen verrattuna venäläisen valtionyhtiön tarjouskilpailussa. Tuonninkorvausohjelman vaikutuksista suomalaisyritysten toimintaan on vielä vähän tietoa. EK arvio karkeasti, että se koskettaisi jollain tapaa Suomen viennistä noin satojen miljoonien eurojen arvoista osaa. – Tämä ei tarkoita, että tuonninkorvausohjelma tyrehdyttäisi tämän osan viennistä, mutta merkittävän osan suomalaisista on otettava asia huomioon Venäjällä toimiessa, Vuorio muotoilee. PAKOTTEIDEN VAIKUTUS RAJALLINEN Toinen Venäjän-kaupan rautainen ammattilainen, Suomalais-Venäläisen kauppakamarin SVKK:n toimitusjohtaja Jaana Rekolainen muistuttaa, että Venäjän halu suojella kotimarkkinoitaan näkyy myös sen länsimaille julistamissa vastapakotteissa. Syksyllä 2014 voimaan tulleet pakotteet kieltävät monien elintarvikkeiden tuonnin Venäjälle. Pakotteet ovat iskeneet raskaasti joihinkin suomalaisyrityksiin, kuten Valioon. Se on pyr-

nro 3|2017 Kauppapolitiikka

Venäläisyritykset siirtävät toimintaansa Suomeen helpottaakseen pääsyään Euroopan markkinoille.

SUOMI KIINNOSTAA TAAS VENÄJÄLLÄ ›› Venäläisyritysten kiinnostus Suomea kohtaan on taas kasvussa muutaman hiljaisen vuoden jälkeen. Asiasta kertoo Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien edistämisestä vastaavan Invest in Finlandin Venäjä-johtaja Karen Grigoryan. Suomalaisten investoinnit Venäjälle ovat silti selvästi venäläisten investointeja yleisempiä. Ottaen huomioon Venäjän talouden koon Suomeen suuntautuvilla investoinneilla on siis valtavasti kasvunvaraa. Venäläisyritys siirtää usein toimintaansa Suomeen helpottaakseen pääsyään Euroopan markkinoille. Tänä vuonna on uutisoitu esimerkiksi venäläisen bioteknologia-alan yrityksen BIOCADin perustavan lääketehtaan Turkuun. Lääketeollisuuden lisäksi etenkin it-alalla ja metsäteollisuudessa työskentelevillä venäläisyrityksillä on ollut kiinnostusta Suomea kohtaan. Vienninedistämisorganisaatio Finpron alla toimivalla Invest in Finlandilla riittää kuitenkin työnsarkaa investointien houkuttelemisessa. Grigoryanin mukaan Baltian maat vievät usein voiton venäläisyritysten miettiessä mahdollista laajentumissuuntaansa, muun muassa niiden tarjoamien veroetujen vuoksi. Myös monet yksinkertaisilta tuntuvat asiat, kuten vaikeudet pankkitilin avaamisessa, voivat karkottaa potentiaaliset tulijat Suomenlahden toiselle puolelle.

Kauppapolitiikka nro 3|2017

kinyt sopeutumaan tilanteeseen siirtämällä tuotantoaan Venäjälle. Kokonaisuudessaan vastapakotteiden vaikutus Suomen vientiin ei ole ollut valtava. Rekolainen täsmentää, että pakotteiden alaisten tuoteryhmien osuus Venäjän-viennissä oli ennen niiden julistamista noin viisi prosenttia. Vaikka vastapakotteista päästäisiinkin, Venäjä on asettanut monille elintarvikkeille muita tuontirajoitteita. Esimerkiksi sianlihantuonti Venäjälle oli kielletty jo ennen kuin se päätyi pakotelistalle. Yhdysvaltain hiljattain hyväksymä lakipaketti näyttää juurruttaneen pakotteiden käytön pitkälle tulevaisuuteen. Lyhyellä aikavälillä Vuorio ei näe Venäjään kohdistuvien sanktioiden juuri vaikuttavan maan talouskehitykseen, vaikka ne ruokkivatkin epävarmuutta, mikä vaikuttaa kielteisesti Venäjän investointiilmapiiriin. Vuorio painottaa, että Suomen viennin kannalta pakotteita oleellisempi kysymys on Venäjän yleinen talouskehitys. YMPÄRISTÖRATKAISUILLA SUURI POTENTIAALI Suomi vie perinteisesti Venäjälle investointihyödykkeitä. Venäjän talouden elpyminen sekä maan halu uudistaa ja monipuolistaa teollisuuttaan ja maatalouttaan näkyvät nyt suomalaisten koneiden ja laitteiden kysynnässä itänaapurissa. Uutta kasvua odotetaan ympäristöteknologian alalta. Putinin vieraillessa heinäkuussa 2017 Suomessa presidentti Sauli Niinistö nosti esiin kaksi konkreettista arktisen alueen ympä-

KOMMENTTI ristösuojeluun keskittyvää ehdotusta, jotka voisivat poikia suomalaiselle osaamiselle suuria kauppoja. Niinistö ehdotti yhteistyötä mustan hiilen eli noen vähentämiseksi. Lisäksi hän toivoi soihduttamisesta eli öljyn poraamisen yhteydessä vapautuvan kaasun polttamisesta luopumista. – Suomella on teknologiaa kummankin ongelman ratkaisemiseksi. Kaupallisesta näkökulmasta Pohjois-Venäjän sadat kunnostusta vaativat lämpövoimalat antaisivat pitkällä aikavälillä valtavan kaupallisen potentiaalin, Vuorio arvioi. Arktisen neuvoston puheenjohtajuus ohjaa Suomea toimimaan pohjoisilla alueilla, mutta ympäristöosaamiselle on kysyntää Venäjällä laajemminkin. Rekolainen nostaa esille jätehuollon ratkaisut. – Parhaillaan Venäjällä vietettävä ympäristövuosi on tuonut ympäristöön liittyvät asiat myös maan ylimmän johdon huomion kohteeksi, hän huomauttaa. Vanhojen kaatopaikkojen puhdistaminen, jätteiden keräämiseen ja lajitteluun tarvittava infrastruktuuri ja uusien jätteenpolttolaitosten rakentaminen voisivat tarjota paljon mahdollisuuksia niin suomalaisille suuryrityksille kuin pienille ja keskisuurille toimijoille. YRITYKSET AKTIVOITUNEET Niin EK:sta kuin SVVK:sta kerrotaan yritysten katsovan taas aiempaa luottavaisemmin Venäjälle. – Viime vuoden mollivoittoiset äänensävyt ovat laantuneet. Etenkin energia- ja kaivosteollisuuden investointien aktivoituminen Venäjällä antaa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille, Vuorio sanoo. Rekolaisen mukaan kiinnostus näkyy SVKK:n maksuttomien neuvontapalveluiden suosion kasvussa. Kysyjiä kiinnostaa muun muassa uusien lakien ja säädösten vaikutukset, kuten Venäjän henkilötietolain soveltaminen, sekä asiakkaiden ja liiketoimintakumppanien löytäminen. Kiinnostuksesta kertoo myös keväällä Jekaterinburgiin tehty vienninedistämismatka, joka keräsi ennätysmäärän suomalaisosallistujia. Samoin Tatarstanin pääkaupunkiin Kazaniin loppuvuonna järjestettävä matka näyttää kiinnostavan. Kaupungit ovat Moskovan ja Pietarin ohella suomalaisyritysten tärkeimmät toimialueet Venäjällä. Vaikea maailmanpoliittinen tilanne korostaa entisestään suurlähettilään johdolla tehtävien vienninedistämismatkojen ja muiden arvovaltapalveluiden merkitystä. – Kun alueen ylin johto ottaa suomalaisdelegaation asianmukaisesti vastaan, se on samalla viesti paikallisille yrityksille siitä, että meidän kanssa voi ja kannattaa tehdä yhteistyötä, Rekolainen painottaa. ›‹

Pietari kutsuu ›› Pietari lähialueineen on suomalaisyrityksille edelleen luonteva suunta kansainvälistyä. Onnistuminen kilpailluilla markkinoilla edellyttää, että oma konsepti on kunnossa ja yrityksellä on tarvittavat resurssit uusien markkinoiden haltuunottamiseksi. Venäjälle, varsinkaan Pietariin, ei tarvitse tulla yksin – Team Finland -verkostolta saa apua markkinoiden ja sen erityispiirteiden tutkimiseen. Suomen pääkonsulaatti Pietarissa toimii tiiviissä yhteistyössä Suomalais-Venäläisen kauppakamarin, Finpron ja EK:n kanssa. Myös Venäjällä toimivien suomalaisyritysten kokemuksista saa arvokkaita vinkkejä oman työn tueksi. Tämän vuoden aikana suomalaisyritykset ovat julkistaneet myönteisiä investointiuutisia. Peikko Group ja Meka Pro investoivat yhdessä tuotantoon Pohjois-Pietarissa, Tikkurila rakentaa maalitehtaan YIT:n Gorelovon teollisuuspuistoon ja Joutsen avasi suurimman myymälänsä Piterlandin kauppakeskukseen, joka on jalkapallostadionille johtavan tien varressa ja aivan Gazpromin tornin tuntumassa. Luoteis-Venäjällä Suomi-kuva on edelleen hyvä. Suomeen suhtaudutaan myönteisesti ja meistä ollaan kiinnostuneita. Monilla on omakohtaisia kokemuksia Suomesta. Yrityksen tai tuotteen suomalaisuutta pidetään laadun takeena. Esimerkiksi Valion tai Atrian tuotteista ollaan valmiita maksamaan hieman korkeampaa hintaa, koska laatuun voi luottaa. Suomen pääkonsulaatti Pietarissa järjestää toimittajavierailuja Suomeen. Pietarilaisia toimittajia kiinnostaa erityisesti Suomen urbaaniosaaminen: miten rakennetaan toimivia uusia asuinalueita Helsingin keskustaan, miten jätteitä kierrätetään, miten arkkitehtuurilla luodaan entistä parempia tiloja koululaisille, miten maailman kiinnostavimmat startupit saadaan houkuteltua marraskuussa Slushiin, mikä tekee Helsinki-Vantaan lentokentästä niin kiinnostavan, miten Suomessa rakennetaan pyöräteitä? Kulttuuritarjonnalla on kasvava merkitys, kun valtiot ja kaupungit kilpailevat toistensa kanssa kiinnostavuudessa. Tämän vuoksi järjestämme toimittajamatkoja myös Kansallisoopperan ja festivaalijärjestäjien, kuten Lahden Sibelius-festivaalin, Savonlinnan Oopperajuhlien ja Flow Festivalin kanssa. Toimittajamatkojen tuloksena kiinnostus Suomea ja suomalaisten yritysten osaamista kohtaan on vahvistunut ja syventynyt. Venäjän talouden ennustetaan tänä vuonna hieman kasvavan. Ruplan kurssin vahvistuminen alkuvuonna on piristänyt myös venäläisten matkailua, mikä on näkynyt pääkonsulaatissa kasvavina viisumihakemusmäärinä. Keväällä kasvu oli niin nopeaa, että jonoja pääsi syntymään. Nyt on palattu normaaleihin toimitusaikoihin – viisumin saa kahdessa viikossa. Päivittäin keskimäärin 2 000 pietarilaista hakee viisumia Suomeen. Arvioimme, että vuoden loppuun mennessä koko Venäjän viisumihakijoiden määrä nousee noin 700 000:een. Näistä valtaosa eli 600 000 on pietarilaismatkailijoita.

finland.org.ru marketopportunities.fi svkk.fi

ANNE LAMMILA pääkonsuli, Pietari anne.lammila@formin.fi @AnneLammila

nro 3|2017 Kauppapolitiikka

TEKSTI MATTI VÄLIMÄKI KUVAT ISTOCKPHOTO JA VALMISTAJAT

Afrikka – mahdollisuuksien manner Voimakkaasti kehittyvä Afrikka tarjoaa paljon bisnesmahdollisuuksia. Neljä alueella jo jalansijaa saanutta suomalaisyritystä kertoo oman tarinansa.

amibiassa on valtavasti vapaasti laiduntavaa karjaa. Ongelmana on, että kuivuuden takia laidunmailla ei kasva juurikaan ruohoa. Alueella kukoistavat kovat akaasiapensaat. Karjanrehu tuodaan Etelä-Afrikasta. Jukka Lähteenkorva FoodKnow -konsulttiyrityksestä sai muutama vuosi sitten idean, jossa ongelma käännetään voimavaraksi. Puska-hankkeessa rehua tehdään akaasiapensaista, suomalaisen tietotaidon avulla. – Viime vuonna hankkeesta tehtiin Tekesin ja ulkoministeriön BEAM-ohjelman rahoituksella esiselvitys. Nyt tutkimme, millä rahoituksella ja mihin voitaisiin rakentaa pilottina ensimmäinen rehuntuotantoyksikkö. Myös YK:n alainen UNIDO (United Nations Industrial Development Organization) on innostunut hankkeesta, Lähteenkorva kertoo. FoodKnow:n lisäksi hankkeeseen osallistuvat Suomesta Seinäjoen ammattikorkeakoulu SAMK, hakkuukoneita valmistava Junkkari Oy sekä rehutehtaita valmistava JPT Industria Oy. Paikanpäällä rehukonseptin

Kauppapolitiikka nro 3|2017

kehittämisessä on mukana esimerkiksi Namibian yliopisto UNAM. NAMIBIASSA ON HYVÄ OLLA SUOMALAINEN Puska-hankkeella on arvioitu olevan mahdollisuuksia mullistaa koko Namibian karjatalous. Lähteenkorvan mukaan Namibia on sikälikin mielenkiintoinen paikka, että se tarjoaa hyvän ponnahduslaudan Etelä-Afrikan isoille markkinoille. – Namibiassa voi kokeilla asioita pienemmässä mittakaavassa ennen siirtymistä naapurimaahan. Namibialla on myös muita vetovoimatekijöitä. Lähteenkorva mainitsee tehneensä bisnestä ympäri maailmaa, mutta missään muualla suomalaisiin ei suhtauduta yhtä lämpimästi. – Namibialaiset muistavat hyvin, että suomalaiset ovat tehneet maassa lähetystyötä, rakentaneet sairaaloita, turvanneet rauhaa ja auttaneet Martti Ahtisaaren johdolla maata itsenäistymään. Millä aloilla suomalaisyrityksille olisi eniten kysyntää?

Suomalaisidea muuttaisi Namibian akaasiapensaat rehuksi. Hankkeella on mahdollisuus mullistaa koko maan karjatalous.

nro 3|2017â&#x20AC;&#x192; Kauppapolitiikka

Etelä-Afrikassa on maanosan kehittynein talous, mutta talouskasvu on jämähtänyt paikoilleen.

– Itse tunnen tietenkin parhaiten elintarvike teollisuuden. Mutta namibialaiset tuntuvat ole van hyvin kiinnostuneita myös esimerkiksi kaivosteollisuuteen, matkailuun, energiantuo tantoon, logistiikkaan ja koulutukseen liitty vistä ratkaisuista. EI PÄÄTÄ PAHKAA PIIKKIPENSAASEEN Jos kovan ja piikikkään akaasiapensaan käsit telyssä on omat haasteensa, ei bisneskään ole Namibiassa aivan yksinkertaista. – Haasteita tulee esimerkiksi viestintäyh teyksistä. Videoneuvottelut ja skypet tarjoavat vähän helpotusta, mutta monet asiat vaativat läsnäoloa paikalla. Projektit etenevät parhai ten, kun suomalaiset ovat aktiivisesti mukana koko ajan, Lähteenkorva sanoo. Hän muistuttaa myös julkisten toimijoiden suuresta roolista. Askelmerkit on valittava tar koin, jotta mikään asiaan liittyvä ministeriö tai tärkeä virkamies ei tunne joutuneensa paitsi oon. – Itse olen saanut Suomen Namibian-suur lähetystöltä valtavasti apua yhteyksien solmi misessa. Myös Finpro tekee hyvää työtä, ja sieltä saa hyviä vinkkejä. KYLMÄOSAAMISTA KUUMAAN Huurre toimittaa UNICEFille rokoteohjel missa tarvittavia rokotteiden kylmävarastoja. Yhteistyö YK:n kanssa alkoi jo 1980-luvulla. – Pääsimme ajoissa liikkeelle. Ensimmäi nen kauppa syntyi aikanaan WHO:n kanssa, koska meillä oli esittää valmis tekninen rat kaisu, Huurteen ja Geneven WHO:n yhdessä tekemä spesifikaatio, Huurteen projektijohtaja

Kauppapolitiikka nro 3|2017

Petri Hiilloste kertoo. Huurre oli pitkään UNICEFin ainoa kyl mähuonetoimittaja Afrikassa. Nyttemmin kil pailu on koventunut. – Markkinoille on tullut myös kiinalainen ja ranskalainen toimittaja. Tilaukset eivät putoa enää automaattisesti meille. Hiillosteen mukaan UNICEFin kaltaisen ison ja arvovaltaisen järjestön kanssa toimimi nen on helppoa. Mistä sovitaan, pitää, ja mak sutkin tulevat ajallaan. Haasteet liittyvät olo suhteisiin. – Tavallista on esimerkiksi, ettei toimitus osoitetta löydy lainkaan kartalta. Kun johon kin pikkukylään on lopulta päästy, voi olla, että siellä ei ole lainkaan bensaa tai että säh

Ghana on yksi LänsiAfrikan vakaimpia maita ja hyvä testialusta ennen laajentamista muihin maihin.

könsaannissa on suuria ongelmia. Matkoilla sattuu ja tapahtuu, niissä on seikkailun makua. YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN ENERGIA TARPEEN Huurteen rokotevarastoissa on muun muassa täydellinen backup. Jos koneeseen tulee tekninen vika, varakone käynnistyy saman tien ja huoltohenkilökunta saa hälytyksen. – Paraikaa kehitämme esimerkiksi sitä, pystymmekö liittämään kylmävaraston yhteyteen myös akun ja aurinkokennot. Siitä voisi tulla lisää bisnestä, Hiilloste kertoo. Huurteessa on pohdittu myös mahdollista laajennusta maatalouden puolelle, jossa tarvittaisiin kipeästi uudenlaisia kylmäsäilytysratkaisuja.

– Afrikassa suuri osa sadosta tuhoutuu ennen kuin se on perillä kuluttajilla. Mätänevä ruoka tuottaa myös paljon kasvihuonepäästöjä. Hiillosteen mielestä kylmäosaamisen lisäksi Afrikassa olisi kysyntää erityisesti ympäristöystävällisille energialähteille – esimerkiksi aurinkovoimaloille ja jätepolttolaitoksille. Paljon kiinnostusta ja tarvetta olisi myös esimerkiksi koulutuksen kehittämiselle.

”KYSYNTÄÄ OLISI ERITYISESTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISELLE ENERGIALLE.”

JALKAA YK:N OVENRAKOON Miten muut suomalaisyritykset pääsisivät hieromaan kauppoja YK:n kanssa? – Vinkkini on, että YK:n edustajia kannattaa lähestyä mahdollisimman konkreettisen

nro 3|2017 Kauppapolitiikka

tuotteen kanssa. Jos yrityksellä on vain epämääräisiä ideoita, se ei johda mihinkään. Hiilloste puhuu myös yritysten verkostoitumisen ja yhteistyön puolesta. Yhdessä ollaan vahvempia kuin yksin. – Huurre on ollut mukana Team Finland -tilaisuuksissa kertomassa omista kokemuksistaan kehittyvillä markkinoilla. Tällaisissa tilaisuuksissa saa myös hyviä vinkkejä esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista. Olemme antaneet myös suoria vinkkejä suomalaisyrityksille ja kertoneet, ketä voi lähestyä. Kun Afrikkaan ollaan sitten toden teolla lähtemässä, olosuhteisiin kannattaa tutustua tarkkaan etukäteen, Hiilloste painottaa. – Kannattaa olla itse paikalla tai hankkia hyvä afrikkalainen kumppani, jotta todella ymmärtää paikalliset vaatimukset. Muuten kulttuurierot voivat yllättää. Ja totta kai ilmastokin voi tulla yllätyksenä – vaikkapa se, että monissa mantereen osissa voi olla todella pitkiä kuivia kausia.

”KANNATTAA OLLA ITSE PAIKALLA TAI HANKKIA HYVÄ PAIKALLINEN KUMPPANI, JOTTA TODELLA YMMÄRTÄÄ PAIKALLISET VAATIMUKSET. MUUTEN KULTTUURIEROT VOIVAT YLLÄTTÄÄ.” FUZU YHDISTÄÄ TYÖNHAKIJAT JA REKRYTOIJAT Fuzu on verkkopalvelu, joka tuo Keniassa yhteen työnhakijat ja rekrytoivat yritykset. Se toimii myös oppimisalustana, joka auttaa esimerkiksi uratien rakentamisessa sekä tutustuttaa työelämän käytäntöihin. – Fuzun taustaideana on auttaa kansakuntia kehittymään nuorten osaajien ja eettisen, hyvällä arvopohjalla toimivan yrityskulttuurin avulla. Nuorisotyöllisyys on monessa mielessä keskeinen kysymys kehittyvän maailman tulevaisuuden kannalta. Pelkästään Afrikassa tulee vuoteen 2050 mennessä työmarkkinoille 850 miljoonaa uutta työnhakijaa, Fuzun toimitusjohtaja Jussi Hinkkanen kertoo. Hinkkasella oli jo ennen Fuzun perustamista paljon kokemusta Afrikasta. Hän on toiminut muun muassa YK:n palveluksessa Mosambikissa sekä Nokian Intian, Lähi-idän ja Afrikan toimialueen johtoryhmässä. Fuzun toinen perustaja on Markku Impiö, jolla on niin ikään pitkä Nokia- ja Afrikka-tausta. Fuzu aloitti toimintansa vuonna 2014 ja on

Kauppapolitiikka nro 3|2017

kasvanut nopeasti. Palvelulla on ollut jo 1,3 miljoonaa käyttäjää; oman profiilinsa Fuzuun on tehnyt 270 000 kenialaista. Fuzu toimii rajoitetusti jo eri puolilla Afrikkaa, mutta varsinainen laajentuminen käynnistyy tämän syksyn aikana. DIGITALISAATIO MUUTTAA AFRIKKAA Hinkkasen mielestä digitaaliset palvelut muuttavat Afrikkaa voimakkaasti. – Murros peruspuhelimista älypuhelimiin tapahtuu nopeasti, ja käyttäjien niin sanottu digitaalinen maturiteetti kasvaa kohisten. Entistä useammalla on pääsy nettiin, ja suuri osa peruspalveluistakin – esimerkiksi terveydenhuolto, koulutus, viihde ja valtion palvelut – siirtyy sinne. Kasvulla ei ole mitään rajoja. Hinkkanen huomauttaa, että on selvää, että Afrikan valtioiden, yhteiskunnan sääntelyn ja yksityisen kansalaisen suojan pitää kehittyä. – Toisaalta on nähtävissä, että yksityiset toimijat ottavat yhä enemmän haltuun perinteisiä valtion tehtäviä. Tämä voi olla hyväkin asia, mikäli valtioiden kehittyminen on hidasta ja jos yritysten toiminta on eettisesti vakaalla pohjalla, hän pohtii. MANNERTA EI VOI VALLOITTAA ETÄTYÖNÄ Suomessa on paljon ICT:n ja digitalisaation osaajia. Hinkkasen mielestä Afrikkaan kannattaa lähteä rohkeasti mahdollisuuksia tutkimaan. Etätyönä mantereen valloitus ei onnistu. – Ensimmäiset askeleet on helppo ottaa. Lennot eivät ole kalliita, kehittyneimmissä maissa toimivat uberit ja airbnb:t, ja niistä löytyy myös esimerkiksi softapuolen startupyhteisöjä ja yrityshautomoja. Alan yritysten kannattaa kuitenkin miettiä myös tuotteensa sopivuutta markkinoille ja mahdollisuuksia sen muokkaamiseen. – Kun ihmisillä ei ole välttämättä paljon rahaa käytössään, jokaista ostopäätöstä harkitaan tarkkaan. Ihmiset ovat valmiita investoimaan asioihin, jotka vievät heidän elämäänsä eteenpäin. Kannattaa myös muistaa, että vaikka myytävä tuote maksaisi vain dollarin, potentiaalisia asiakkaita mantereelta löytyy satoja miljoonia, digitaalisille palveluillekin jo kymmeniä miljoonia. Kilpailu on ainakin toistaiseksi vähäisempää kuin länsimaissa. – Brändejä voi tehdä tutuksi paljon pienemmillä kustannuksilla kuin esimerkiksi Euroopassa. Hinkkasen mielestä ICT-alan kannalta erityisen mielenkiintoisia maita, joissa on esimerkiksi voimakkaasti kasvava keskiluokka, on kymmenkunta. – Kenia ja Ghana ovat ehkä helpoimpia maita saada asioita liikkeelle ja hyviä testialustoja muualle mantereelle. Nigeria on valtava markkina-alue, mutta myös villi länsi,

jonne kannattaa suunnata vasta sitten, kun Afrikasta on kertynyt kokemusta. Potentiaalisten maiden listalle kuuluvat myös esimerkiksi Etelä-Afrikka, Sambia, Uganda ja Ruanda sekä ranskankielisestä Afrikasta Kamerun, Senegal ja Norsunluurannikko. Internet edistyy voimakkaasti myös esimerkiksi Tansaniassa, mutta lähtötaso on ollut siellä varsin alhainen. – Etiopiassakin tehdään voimakkaita investointeja ja talous kasvaa nopeasti, mutta haasteena on muun muassa digitaalisten maksukanavien puuttuminen. REALISMI ON HYVÄ MATKAKAVERI Hinkkasen mukaan Afrikkaan suuntaavien suomalaisyritysten on tärkeää säilyttää tietty realismi. – Kannattaa muistaa, että Afrikassa kuluttajien luottamuksen rakentaminen vie aikaa. Uusiin toimijoihin ei heti luoteta. Monet Afrikan maat ovat myös poliittisesti varsin epävakaita. Riskinä voi olla esimerkiksi valuuttakurssien romahtaminen. – Me olemme muokanneet palveluamme alustaksi, jota voidaan levittää maasta toiseen. Minimoimme näin maariskit. Fuzusta on pyritty myös tekemään yrityksenä mahdollisimman riippumaton ja nopealiikkeinen. – Teimme esimerkiksi päätöksen, ettemme tee bisnestä valtioiden kanssa. Tiesimme, että päätöksenteko olisi start up-yritykselle liian jähmeää ja hidasta. Valitsimme alkuvaiheessa partnereik semme muun muassa Kenian suurimman pankin, kaapelitv:n, softatalon sekä eräitä voittoa tavoittelemattomia organisaatioita. Hyödynsimme heidän tunnettavuuttaan ja saimme käyttäjille arvokasta sisältöä.

Luottamuksellisten suhteiden syntyminen Afrikassa vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.

Ghanassa on voimakkaasti kasvava keskiluokka, mikä tekee siitä kiinnostavan esimerkiksi ICT-alan kannalta.

VOIMAVARAT KANNATTAA YHDISTÄÄ Cleantech-alan yritys Molok on myynyt jätehuollon syväkeräyssäiliötä muun muassa Egyptiin, Tunisiaan ja Algeriaan sekä Saharan eteläpuolella esimerkiksi Etelä-Afrikkaan, Namibiaan, Sambiaan, Botswanaan ja Angolaan. Molokin aluevientipäällikkö Kari Korhonen ja asiakaspalvelupäällikkö Saritta Duhamel kertovat, että osittain maahan upotettaville syväkeräyssäiliöille on Afrikassa valtava tarve. – Tavallista on, että kaikki jätteet ovat joko samassa kasassa tai avoimissa isoissa konteissa teiden tai katujen varrella. Tuuli levittää roskia, samoin rotat ja muut eläimet. Jätteet ovat suuri terveysriski, Duhamel kuvailee – Myös materiaalien kierrättäminen ja taloudellinen hyödyntäminen on vähäistä. Kaatopaikat ovat samanlaisia kuin Suomessa 60-luvulla, Korhonen lisää.

nro 3|2017 Kauppapolitiikka

Nigeria on Saharan eteläpuolisen Afrikan suurin talous ja tarjoaa paljon mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

”SUURLÄHETYSTÖISTÄ ON OLLUT MEILLE PALJON APUA ESIMERKIKSI YHTEYKSISSÄ VIRKAMIEHIIN.”

Molokin syväkeräyssäiliöt ratkaisevat jätehuollon ongelmia jo monissa Afrikan maissa.

Kauppapolitiikka nro 3|2017

Molok myy tuotteitaan afrikkalaisille jälleenmyyjille. Näiden loppuasiakkaita ovat muun muassa kunnat, hotellit, ravintolaketjut ja asuntoalueet. – Myös muille cleantech-ratkaisuille olisi tietenkin paljon mahdollisuuksia. Suomalaisyritykset saisivat markkinoilla varmasti parhaiten jalansijaa, kun ne yhdistäisivät voimiaan. Syväkeräyssäiliöiden rinnalle kaivattaisiin esimerkiksi jätteiden käsittelyteknologiaa ja -logistiikkaa, Korhonen mainitsee.

Duhamel vinkkaa, että Afrikkaan suuntaavien yritysten kannattaa varautua myös siihen, että rahaliikenteessä saattaa olla ongelmia. Etukäteismaksut ovat yleensä varmin vaihtoehto. – Ja erityisesti Pohjois-Afrikassa, kuten toki myös monissa muissakin paikoissa, pitää kiinnittää huomiota turvallisuuteen. Suosimme esimerkiksi videoneuvotteluja maissa, joissa on huono turvallisuustilanne, Duhamel mainitsee.

TEETÄ – JA LISÄÄ TEETÄ Kaupanteko Afrikassa on usein varsin erilaista kuin vaikkapa Suomessa. – Afrikassa tarvitaan hyviä ja luotettavia partnereita ja jälleenmyyjiä. Niiden löytäminen ei ole aina yksinkertaista. Sopimuksiin ja sanoihin ei voi välttämättä luottaa samalla tavalla kuin Suomessa, Korhonen huomauttaa. Kauppamieheltä vaaditaan myös paljon kärsivällisyyttä. Bisneksen teko ottaa aikansa. – Tämä korostuu erityisesti Pohjois-Afrikassa. Neuvotteluissa juodaan teetä ja poltellaan vesipiippua yleensä pitkään ja hartaasti, Korhonen kuvailee.

APUA SUURLÄHETYSTÖILTÄ Korhonen ja Duhamel kertovat, että Molok on saanut matkan varrella paljon apua ja vinkkejä muun muassa suurlähetystöiltä sekä Finprolta. – Suurlähetystöistä on ollut meille paljon apua esimerkiksi silloin, kun olemme olleet yhteyksissä jätelaeista ja -määräyksistä paikallisiin ministeriöihin ja virkamiehiin. Korhonen antaa lisäksi käytännön vinkin. – Alueelta tulee paljon huijaussähköposteja, esimerkiksi hyvin vakuuttavalta näyttäviä tarjouspyyntöjä, joihin liittyy jossakin vaiheessa kuitenkin myös jokin maksu. Olemme hyödyntäneet näidenkin viestien tarkastamisessa suurlähetystöjen ammattitaitoa, hän mainitsee. ›‹

Seuraavat maat ovat taloudeltaan merkittäviä tai niillä on ollut pitkäaikaista yhteistyötä Suomen kanssa:

ETIOPIA Talouskasvua ja orastavaa teollisuustuotantoa, mutta paikoitellen vaikea liiketoiminta ympäristö.

NIGERIA Alueen suurin talous ja paljon mahdollisuuksia. Liiketoimintaympäristö kuitenkin haasteellinen.

Lähde: Antti Piispanen, ulkoministeriö, SubSaharan talouskatsaus, 17.8.2016.

ABC Saharasta etelään

KENIA Itä-Afrikan kehittynein talous, jota vievät eteenpäin kulutuksen ja palvelusektorin kasvu sekä infrastruktuurihankkeet. Haasteena korruptio. GHANA Länsi-Afrikan vakaimpia maita, mutta kasvu hidastunut raakaainehintojen laskun takia.

SAMBIA Talouden epätasapainoa, mutta näkymät ovat kohentuneet 2017.

ANGOLA Liiketoimintaympäristö Afrikan vaikeimpia. Talous kärsinyt öljyn hinnanlaskusta.

NAMIBIA Pieni maa, jonka talouskasvu on ollut vakaata. Voi toimia porttina eteläiseen Afrikkaan. Etelä-Afrikan lisäksi Namibian Walvis Bayn satama palvelee Angolan, Bots wanan, Sambian ja Zimbabwen markkinoita.

TANSANIA Ripeää talouskasvua. Uusi hallinto on tehostanut julkista taloutta, mutta samalla valtion ote taloudesta on vahvistunut.

MOSAMBIK Talouskasvu elpymässä. Maan runsaat luonnonvarat vauhdittavat kasvua ja ulkomaisia investointeja.

ETELÄ-AFRIKKA Afrikan kehittynein talous, mutta talouskasvu junnaa paikoillaan. Uusimmat tiedot mahdollisuuksista Afrikan eri markkinoilta: marketopportunities.fi ja Maailman markkinat 2017–2018 -julkaisu, issuu.com/ulkoministerio nro 3|2017 Kauppapolitiikka

Kun Kajaani kohtasi Korean Critical Force yhdistää kajaanilaisuuden ja korealaisuuden. Viime vuonna suomalainen pelialan yritys sai neljän miljoonan euron sijoituksen Etelä-Koreasta. TEKSTI HANNELE TAVI KUVAT OLLI URPELA

aastopukuinen mies vaanii terroristijoukkoja yhdessä virtuaalisen tiiminsä kanssa Amsterdamia muistuttavilla kaduilla rynnäkkök ivääri kädessään. Mitä enemmän terroristeja kaatuu, sitä paremmin sekä tiimi että pelaaja pärjäävät. Kyseessä on kajaanilaisen Critical Forcen kehittämä mobiilipeli Critical Ops, josta on ensi vuonna ilmestymässä Etelä-Korean markkinoille räätälöity versio. Siinä pelaaja voi valita hahmokseen myös naisen, saada enemmän ja parempia aseita maksamalla rahaa ja sijoittaa pelinsä Soulia muistuttavalle kartalle. Miksi kajaanilainen yritys haluaa valloittaa seuraavaksi juuri Korean? – Oletuksemme on, että peli, joka toimii Koreassa, toimii hyvin myös Kaakkois-Aasiassa, Critical Forcen toimitusjohtaja Veli-Pekka Piirainen selittää. Hän on juuri lentänyt Kajaanista Helsinkiin ja istuu nyt korealaisessa ravintolassa tilaten bulgogia. Soulissa hän on syönyt bulgogia viimeksi muutama kuukausi sitten. Siellä toimii Critical Forcen kahdeksan hengen toimisto, joka kehittää yhtiön pelistä korealaisille markkinoille sopivaa versiota. Pelin kehitystyötä tehdään yhdessä korealaisen NHN Entertainmentin kanssa. Kyseessä on suuri, 3 500 työntekijän yritys, jolla on toimistoja ympäri Aasiaa ja Yhdysvaltoja. NHN Entertainment sparraa Critical Forcen työntekijöitä siinä, minkälainen pelin tulisi olla, jotta se toimisi paremmin Aasian, erityisesti Etelä-Korean, markkinoilla. – Yleensä markkinoillepääsyssä vaikeaa on saada näkyvyyttä, jolloin paikallisesta partnerista on paljon apua. Koska NHN Entertainment puhuu paikallista

Kauppapolitiikka nro 3|2017

kieltä, he pystyvät puffaamaan ja markkinoimaan tuotetta paikallisille ihan eri tavoin kuin me, Piirainen sanoo. Yhteistyön takana on noin neljän miljoonan euron sijoitus, jonka Critical Force sai NHN Entertainmentiltä syksyllä 2016. Vielä vuosi sitten Critical Force oli 18 hengen kajaanilainen peliyritys, jonka omistivat Piiraisen lisäksi työntekijät sekä muutama neuvonantaja. Nyt yrityksessä on jo yli 50 työntekijää, toimistot sijaitsevat Etelä-Koreassa ja Kajaanissa, ja Critical Opsin ensimmäinen kilpapelaajille suunnattu live-turnaus järjestetään lokakuussa Las Vegasissa. Yhtiön kehitys on ollut huimaa, ja Piirainen arvelee, että loppuvuonna yrityksessä on jo 65 työntekijää. AGENTTIEN AVULLA RAHOITUSTA Korealaisten sijoitus oli ensimmäinen kerta, kun Critical Force keräsi ulkopuolista rahoitusta. Satumaisen summan taustalla oli myös sattumaa. – Vuonna 2015 arvoin, mennäkö Slushiin vai ei. Viime metreillä päädyin lähtemään ja tutustuin Slushissa sattumalta Timo Soiniseen. Hänestä tuli neuvonantajamme. Kun aloimme pohtia sijoituksen etsimistä yritykselle, Timo suositteli meille kahden amerikkalais-korealaisen henkilön agentuuria, joka etsii korealaisille yrityksille sijoituskohteita länsimaista. Toimisto vaikutti lupaavalta, ja sen kanssa tehtiin provisiopohjainen sopimus sijoittajan etsimisestä. – Etelä-Koreassa, kuten muissakin Aasian maissa, tarvitaan suhteet ylimpään johtoon, jotta asiat liikkuisivat eteenpäin. Näillä kavereilla oli suhteet suoraan ylimmälle tasolle, Piirainen kertoo. Agentti skannasi läpi 15 potentiaalista yritystä, joille Critical Force esiteltiin. Kolme yrityksistä oli

Veli-Pekka Piirainen ideoi ensin Kajaanin ammattikorkeakoulun pelikoulutuksen ja sen jälkeen Critical Force -yrityksen. Kajaanista on kymmenessä vuodessa kasvanut merkittävä pelialan keskus.

Katso video haastattelusta osoitteessa kauppapolitiikka.fi

nro 3|2017 Kauppapolitiikka

kiinnostuneita, ja niistä NHN Entertainment oli nopein. – Yhteistyö natsasi heidän kanssaan niin hyvin, ettei meidän tarvinnut edes miettiä muita. Kun yrityksen edustajat tulivat käymään Suomessa, huomasimme heti, kuinka hyvin asiat toimivat heidän kanssaan. Piirainen suosittelee agenttien käyttämistä myös muille suomalaisille kasvuyrityksille. – Agentteja ei kannata pelätä, vaikka he ottavatkin siivun välistä. Tulokset voivat olla jopa odotettua parempia. Mekin lähdimme alun perin hakemaan puolet pienempää sijoitussummaa, mutta agenttimme osasi nostaa summaa kahdella miljoonalla. Toisaalta sopimukset ovat yleensä sellaisia, että työstä maksetaan vain, jos tuloksia syntyy, jolloin agenttien käyttämisessä ei myöskään voi menettää mitään.

”Ykkösiä ovat pelaajat. Toinen tärkeä asia ovat työntekijät, joista pidetään huolta.” PELAAJAT JA TYÖNTEKIJÄT YKKÖSIÄ Critical Forcen juuret ovat Kajaanin ammattikorkeakoulun peliopetuksessa, jota Piirainen oli perustamassa 2005–2006. Hän on kotoisin Kainuusta, mutta työura softakehittäjänä vei Oulun ja Helsingin kautta Saksaan. Palattuaan Suomeen Piirainen asettui kotiseudulleen ja päätyi Kajaanin ammattikorkeakouluun koodauksen opettajaksi. Osana opettajankoulutusopintojaan hän loi Kajaanin pelialan koulutusohjelman, josta on sittemmin kasvanut osaajia Suomen nousevalle pelialalle. Vuonna 2012 Piirainen perusti Critical Forcen, jonne hän palkkasi opiskelijoitaan töihin. Muutama vuosi myöhemmin hän jakoi omistusta avainhenkilöille. – Ihan alussa firma pyöri omalla rahallani. Sitten pelit rupesivat tuottamaan sen verran, että yritys toimi. Ei se mitään suurta tuloa ollut, mutta edellisestä pelistä tuli aina sen verran rahaa, että pärjäsimme eteenpäin, Piirainen muistelee alkuaikoja. Taloudellisena puskurina toimi pitkään yrityksen Thaimaan-konttori, jossa työskenteli pelinkehityksen parissa kolme työntekijää. Nämä kolme Kajaanin ammattikorkeakoulun entistä opiskelijaa olivat olleet Thaimaassa opiskelijavaihdossa ja halusivat palata maahan. – Teimme sopimuksen: jos he tulevat firmaamme töihin, perustamme toimiston Thaimaahan. Se oli meille win-win-tilanne, koska kustannus yritykselle oli pieni ja toisaalta työn-

Kauppapolitiikka nro 3|2017

– Kilpapelaaminen tuo meille paljon näkyvyyttä, Veli-Pekka Piirainen kertoo.

tekijät saivat asua ja tehdä töitä siellä, missä halusivat. Tänä keväänä tämä porukka sitten siirtyi Soulin toimistoon, Piirainen kertaa. Työntekijöiden kuunteleminen ja kunnioittaminen onkin Critical Forcelle ensiarvoisen tärkeää, mikä näkyy myös työntekijöiden yhteishengessä. Monet viettävät aikaansa toimistolla myös viikonloppuisin säkkituoleilla istuen ja pelejä pelaten. Juhannuksena työntekijät grillasivat toimiston terassilla, josta siirryttiin vuokrasaunalle. – Vaikka olemme melko nuori firma, meillä on hyvä yrityskulttuuri. Ykkösiä ovat pelaajat. Kuuntelemme heitä, keskustelemme heidän kanssaan ja olemme avoimia ja läpinäkyviä. Toinen tärkeä asia ovat työntekijät, joista pidetään huolta, Piirainen korostaa. – Meillä ei ole hierarkiaa tai käskytysjär-

CRITICAL FORCE • • • •

Perustettu 2012 Toimistot Kajaanissa ja Soulissa Henkilöstö: 54 Omistajat: Veli-Pekka Piirainen, NHN Entertainment ja työntekijöitä • Sai korealaiselta NHN Entertainmentilta noin neljän miljoonan euron sijoituksen syksyllä 2016 criticalforce.fi

jestelmää, vaan annamme paljon vastuuta ja myös vapautta. VAKAVASTI OTETTAVAA URHEILUVIIHDETTÄ Piirainen on iältään ehkä Suomen pelialan vanhin toimitusjohtaja, joten toisin kuin monet muut alalla, hän ei ole kasvanut pelikoneiden kanssa. – Olen silti pelannut pienestä pitäen. Nuorena pelasimme paljon lautapelejä ja korttipelejä. PC-peliä pelasin ensimmäistä kertaa 80-luvun puolivälissä. Critical Forcen ydinosaamista ovat mobiilipelit. Sen suosituin peli Critical Ops on taktinen ammuntapeli, aivan kuin suosittu Counter Strike, jonka kilpapelaamisesta on tullut kansainvälistä huippu-urheilua, e-sportsia. Critical Ops on ensimmäisten joukossa viemässä elek tronista urheilua myös mobiilipelaamiseen. Critical Force on ollut järjestämässä pelin ympärille monia online-turnauksia, ja ensimmäinen live-turnaus on juuri edessä Las Vegasissa. – Kilpapelaaminen on yksi tärkeimmistä markkinointikanavistamme. Sillä saa paljon näkyvyyttä, Piirainen kertoo. Critical Force pitää kilpatiimien kapteenien kanssa viikoittaisia palavereja esimerkiksi uusien päivitysten yhteydessä. Palavereissa käydään läpi mahdollisia muutoksia ja parannuksia peliin. Kilpapelaajatiimejä on muutamia kymmeniä. 90 prosenttia kaikista pelaajista on lähinnä 18–24-vuotiaita miehiä ja alle 18-vuotiaita poikia. – Critical Opsia on ladattu yli 26 miljoonaa latausta. Peliämme pelaa päivittäin yli 850 000 ihmistä, Piirainen summaa. ›‹

Kuvat Critical Force ja Rovio

Peliala puhaltaa yhteen hiileen

otta kai autamme muita firmoja tarvittaessa. Emme kilpaile keskenämme Suomessa. Tunnen monen suomalaisen pelialan yrityksen toimitusjohtajat, ja viime syksynä kävin Helsingissä juttelemassa monen heistä kanssa. Kysyin heidän mielipiteitään eri asioihin ja neuvoin puolestani toisissa asioissa, Critical Forcen toimitusjohtaja Veli-Pekka Piirainen kertoo. Piiraisen esimerkki kuvaa suomalaisen pelialan puhaltamista yhteen hiileen. Innostunut harrastajakunta on toiminut pohjana, kun alasta on tullut Suomen suurin luovien alojen viejä. Pienten kotimarkkinoiden vuoksi menestyspelit kuten Angry Birds, Clash of Clans ja Critical Ops on tehty suoraan globaaleille markkinoille. Koska peliala on maassamme vielä nuori, suhteellisen pieni ja harrastajapohjalle rakentunut, alalle on muodostunut vahva yritysten yhteisö ja auttamisen kulttuuri. Yritykset ovat oivaltaneet, ettei kotimarkkinalla kannata kilpailla, vaan pikemminkin auttaa toisiaan. Peliyhtiöihin kumuloituva osaaminen on kaikkien yritysten käytössä, sillä pelinkehittäjät tapaavat toisiaan kuukausittain ja yhteydenpito on muutenkin tiivistä. Myös globaalit peliyritykset ovat oivaltaneet tämän ja perustaneet toimipisteitä esimerkiksi Helsinkiin tai sijoittaneet suomalaisiin yhtiöihin. Pelialan rahoituksesta suuri osa tuleekin maailmalta. Monet yritykset ovat henkilöstönsä omistuksessa, mikä edesauttaa joustavaa startup-kulttuuria, jossa uusia ideoita testataan rohkeasti. – Suomi on niin pieni maa, että on hyvä, että peliala kehittyy täällä ja että yritykset pärjäävät yhdessä, Piirainen lisää. ›‹

–

”Emme kilpaile keskenämme Suomessa.”

PELIALA SUOMESSA • 1979 ensimmäinen suomalainen digitaalinen peli

• 1995 ensimmäiset, yhä toiminnassa olevat peliyritykset

• 2016

• Suomen pelialan arvonlisäys BKT:lle noin 0,5 prosenttia • alan liikevaihto Suomessa 2,5 miljardia euroa • noin 250 yritystä, joista 10 työllistää yli 50 henkilöä • alalla noin 2 750 työntekijää • 18 prosenttia työvoimasta kansainvälistä • suomalaisten mobiilipelien osuus noin 7 prosenttia globaalista mobiilipelien liikevaihdosta

Juttuun on haastateltu myös pelialan yhdistyksen Neogamesin johtajaa KooPee Hiltusta.

nro 3|2017 Kauppapolitiikka

SAARA ALHOPURO

Kirjoittaja työskentelee lla ulkoministeriön viestintäosasto asiantuntijana Eurooppa- ja lähialueviestinnän yksikössä.

Suomi nousi Astanassa aallonharjalle – nyt pitäisi enää osata surffata. Maailman näyttelyssä tehtiin paljon töitä Suomen markkinoimiseksi, ja Suomen paviljonki voitti kultaa sarjassaan. Nyt yritysten tehtäväksi jää kauppojen viimeistely.

Aallonharjalla Ulkoministeriön Päivi Peltokoski (vas.), Katja Karppinen, Toivo Martikainen, Ville Cantell ja Marianne Purojärvi edustamassa Suomea Astanassa. Maailmannäyttelyn alue ei jää tyhjäksi, vaan sinne tulee kansainvälinen finanssikeskus.

Suomen suurlähetystön tehokas kakkosvirkamies Katja Karppinen tuli monelle Astanan-matkalaiselle tutuksi. ”Nyt pitää takoa, kun rauta on kuumaa”, on hänen terveisensä suomalaisyrityksille. Myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen osallistui maailmannäyttelyssä järjestettyyn Suomipäivään.

Kauppapolitiikka nro 3|2017

Oululaisen Polar Bear Pitching -tapahtuman maskotti J-Bear kaappasi ministeri Mykkäsen diplomaattiavustaja Marja Koskelan kainaloonsa Suomen paviljongissa. Astanan maailmannäyttelyyn osallistui yhteensä 72 suomalaisyritystä.

KAZAKSTAN Pääkaupunki Astana 51°10’0”N, 71°26’0”E Asukkaita 1 006 574 Asukastiheys 1 081.5/km2

Severi Keinälä esitteli tiloja presidenteille maailmannäyttelyn Suomi-päivänä 20. kesäkuuta. Suomen paviljonki esitteli maamme osaamista puhtaan energiateknologian alalla. Energiaosaamisen lisäksi koulutus, älykäs kaupunki ja puhdas vesi ovat teemoja, joita Suomi haluaa markkinoida myös jatkossa.

Kuinka monta virkamiestä mahtuu yhteen golf-kärryyn? Maailmannäyttely on ollut valtava ponnistus, eikä virkamiesten työ Suomen hyväksi jää tähän.

Hyvät kontaktit ja suhteiden luominen ovat erityisen tärkeitä, kun yritykset haluavat saada liiketoimintaa Kazakstaniin. Maassa on suomalaisyrityksiä vielä suhteellisen vähän. Suomi on kuitenkin Kazakstanissa kokoaan suurempi maa, mistä kertoo myös presidentti Nursultan Nazarbajevin lämmin tervetulotoivotus presidentti Sauli Niinistölle.

Ministeri Mykkänen antoi Astanan kaupunginjohtaja Asset Issekesheville tuliaisen Suomesta. Kuivatut mustikat Iittalan Kastehelmi-purkissa ovat Kazakstanissa eksoottinen lahja.

Suomalaisosaamiselle olisi Kazakstanissa kysyntää esimerkiksi infrastruktuurirakentamisen, puhtaan teknologian, veden ja koulutuksen alalla. Myös maatalouden koneet ja laitteet, logistiikka ja puutalorakentaminen kiinnostavat. Kuvassa ministeri Mykkäsen ja presidentti Niinistön kanssa Suomen paviljongin pääkomissaari Severi Keinälä.

Mustaa valkoisella yhdestä edistysaskeleesta. Kazakstanin Suomen-suurlähettiläs Murat Nuortleuov ja yksikönpäällikkö Päivi Peltokoski lukevat ministereiden juuri allekirjoittamaa lentoliikennettä koskevaa yhteistyöpöytäkirjaa.

Presidentti Niinistö istui Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajevin ajamaan golfkärryyn kazakstanilaisten virkamiesten suureksi riemuksi.

nro 3|2017 Kauppapolitiikka

Maltillisesti vai järeämmillä keinoilla? EU:n vapaakauppasopimuksilla halutaan myös kehittää työelämän olosuhteita. Mutta millä keinoin? EK:n Saila Turtiainen ja FinUnionsin Aleksi Kuusisto vastaavat. TEKSTI TARU VIRTANEN KUVA PEKKA NIEMINEN

Miksi vapaakauppasopimuksilla halutaan vaikuttaa työelämäoikeuksiin? ST: Vapaakauppasopimuksilla ei vain vapauteta kauppaa, vaan ne ovat myös keino kehittää kaupankäynnin sääntöjä – se on tärkeä elementti sopimuksissa. Etelä-Korean kanssa vuonna 2015 tehdystä sopimuksesta alkaen EU on sisällyttänyt kaikkiin uusiin vapaakauppasopimuksiin kestävän kehityksen luvun, jossa ovat mukana myös työelämän oikeudet. EU-maiden yrityksillä on kasvava tarve löytää keinoja puuttua epäreiluun kilpailuun, liittyi se työelämäoikeuksiin tai vaikkapa ympäristöasioiden polkemiseen. AK: Kaupan vapauttamisella on ennen kaikkea positiivisia vaikutuksia, mutta ne voivat olla myös negatiivisia. Työntekijäpuolella näemme riskinä epäterveen kilpailun, jota voi syntyä, kun kauppaa vapautetaan korkean palkkatason ja alhaisen palkkatason maiden välillä. EU:lla on velvoite suojella työntekijöitään epäterveeltä kilpailulta. Kyse on silti ennen kaikkea kehitysmaiden kannustamisesta parantamaan työntekijöiden olosuhteita, jotta maista saataisiin kitkettyä lapsityön kaltaisia perusoikeusrikkomuksia. Miten EU edistää työelämäoikeuksia kauppasopimuksissa ja toimiiko se?

Asiantuntija Saila Turtiainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Kauppapolitiikka nro 3|2017

AK: Vaikka EU:n sopimuksissa edellytetään Kansainvälisen työjärjestö ILOn perusoikeuksien noudattamista, niiden rikkomuksista ei tällä hetkellä voi seurata taloudellisia seuraamuksia. EU keskittyy yhteistyön lisäämiseen perustamalla keskusteluelimiä, joissa voidaan nostaa esiin havaittuja ongelmia. Elimet eivät kuitenkaan toimi kovin hyvin: perustaminen kestää kauan, ja on nähty, ettei Euroopan komissio ole aloittanut neuvotteluja elimen huomaamista ongelmista. EU:n vapaakauppasopimukset ovat siis sitovia – mutta eivät aidosti. ST: EU:n malli on tosiaan avoimuuteen ja yhteistyöhön perustuva. Korea-sopimuksesta alkaen mallia on koko ajan kehitetty, ja EU:ssa on selkeä tahtotila ja odotus, että vapaakauppasopimuksilla pystytään edistämään työelämäoikeuksia koko ajan paremmin. Kysymys on, kuinka vahvasti toimeenpantavia tai pakottavia sopimukset voivat olla. Siitä on jonkin verran erimielisyyttä.

Miten EU:n mallia pitäisi kehittää? AK: Mielestämme tarvitaan yhdistelmä yhteistyötä ja uskottavia määräyksiä, joiden rikkomuksista seuraa taloudellisia sanktioita. EU:n nykymallissa on hyviä puolia, mutta esimerkiksi yhteistyöelinten pitää saada paremmat resurssit. Näiden lisäksi tarvitaan sanktioita tai sakkorangaistuksia, joita Yhdysvalloilla ja Kanadalla on jo sopimuksissaan. Taloudellisia kannustimia tarvitaan ohjaamaan maita, joiden hallitukset eivät ole sitoutuneet työelämäoikeuksiin. ST: Me kannatamme EU:n mallin kehittämistä maltillisesti. Huolenamme on, lamauttaisivatko neuvottelukumppanimaihin kohdistetut lisävaatimukset EU:n kykyä neuvotella nopeasti vapaakauppasopimuksia. Kaikki neuvottelukumppanit eivät välttämättä suostu EU:n vaatimuksiin ja jos suostuvat, millä hinnalla? Kehittyvät maat voivat pitää vaatimuksia EU:n piiloteltuna protektionismina. Yhdysvalloissa voimistunut protektionismi voisi olla EU:lle mahdollisuus, jos emme itse sahaa omaa oksaamme. Tarvitsemme yrityksille positiivisia näkymiä ja kauppaneuvotteluihin ja toimeenpanoon ripeyttä. Voidaanko kaikilta mailta vaatia samoja asioita? ST: Tämä on itse asiassa EU:n vapaakauppasopimusten ja työelämäoikeuksien suurin ongelma. Tavoitteisiin pitäisi saada joustavuutta ja tapauskohtaista harkintaa: minkä maan kanssa mistäkin asiasta kannattaa neuvotella ja kuinka pitkälle? AK: Juuri näin, EU:n pitää voida vaatia eri mailta eri asioita. Esimerkiksi kehittyneiden maiden kanssa asioita voidaan edistää yhdessä maailmanlaajuisesti eikä ole niinkään tarvetta suojautua sopimuskumppanin epäterveeltä kilpailulta. Kehitysmailta, joissa on paljon perusoikeusrikkomuksia, pitää vaatia enemmän. Työelämäoikeuksien edistämisen raja pitää vetää mahdollisimman korkealle niin, että kumppani siihen vielä suostuu. EU:n tulee samalla tarjota teknistä apua ja kehitysrahoitusta auttaakseen maita nostamaan standardejaan. Mitä jatkossa tapahtuu? ST: Euroopan komissio antoi kesällä paperin mahdollisista kehityskuluista, ja asiaa käsitellään Euroopan neuvostossa syksyn aikana. Me toivomme, että EU:n vapaakauppasopimusten kehittämistä jatketaan samaan suuntaan kuin tähän asti. Olemme hieman huolissamme, että vapaakauppasopimuksilta on alettu odottaa asioita, joita ne eivät voi täyttää. Markkinoillepääsyn helpottaminen ja talouskasvun ja työllisyyden parantaminen eivät riitä, vaan sopimusten kautta halutaan muuttaa maailmaa. Vapaakauppasopimusten tavoitteena ei voi olla saada kehitysmaat meidän tasollemme vaan hakea asioita, joita kumppanimaassa voidaan parantaa pienin askelin. AK: Kannatus vahvemmille määräyksille on jo kasvanut ja kasvaa edelleen. Odotan, että EU vahvistaa työelämämääräysten toimeenpanoa, mutta kuinka pitkälle, se jää nähtäväksi. CETAsopimukseen EU:n ja Kanadan välillä on jo sovittu lisättävän vahvempia määräyksiä. Näkisin, että kaupan vapauttaminen onnistuu jatkossakin, kun mahdolliset haittavaikutukset huomioidaan mahdollisimman hyvin sekä kauppasopimuksissa että muilla keinoin. ›‹

Johtaja Aleksi Kuusisto FinUnions

nro x|2016 3|2017 Kauppapolitiikka nro

”Ovatko kilpailijamme halutumpia – voiko syy olla markkinointipanostuksissa?”

ANNE KORKIAKOSKI Hallitusammattilainen (mm. Vaasan yliopisto, Oulun Energia, Kämp Collection Hotels) ja markkinoinnin kummitäti

Lisää markkinointia, yritykset!

kolumni

arkkinointi lisää tuotteiden ja palveluiden kysyntää, kauppaa ja vaihdantaa. Tämä luo edelleen työpaikkoja, kasvua, hyvinvointia ja varallisuutta koko yhteiskuntaan. Suomalaisten tunnetusti korkeatasoinen osaaminen ja innovaatiot jäävät osin hyödyntämättä sen vuoksi, että panostamme liian vähän markkinointiin – eli tuotteistamiseen, kaupallistamiseen, myyntikanaviin ja markkinointiviestintään. The Global Competitiveness Report 2016–2017 listasi 138 maasta Suomen kilpailukyvyltään sijalle 10. Suomi on edelleen hyvin innovaatiovetoinen maa sijoittuen kolmanneksi tässä kategoriassa. Olemme listahuippua myös instituutioiden, terveyden, peruskoulutuksen ja korkeakoulutuksen kategorioissa. Sijoituksemme indeksin kärkipäässä antaa kuvan potentiaalistamme olla erittäin kilpailukykyinen maa, jos resursseja ja kykyjä hyödynnetään oikein. Tutkimus mittaa myös kaupallista kyvykkyyttä, eli kuinka onnistuneesti yritykset maassa hyödyntävät markkinointia tuotteiden ja palveluiden erottautumiseen – Suomi jää tässä vertailussa sijalle 84. Suomalaiset yritykset perustavat kilpailukeinonsa vähemmän markkinoinnillisiin tekijöihin kuin kansainväliset kilpailijansa. Yritämme yhä kilpailla tuotteiden teknisillä hienouksilla tai alhaisemmilla hinnoilla. Meillä ei ole kuitenkaan varaa myydä halvalla, koska emme tuota halvalla. Korkea jalostus ja kalliit tuotantokustannukset edellyttävät markkinaorientoituneita kilpailukeinoja. Markkinoinnin aidot kilpailutekijät ovat tuotteiden houkutteleva design, käytön helppous sekä mainonnan vetoavuus – mitkä mahdollistavat korkeammat hinnat.

Kauppapolitiikka nro 3|2017

Suomalaisessa yrityskentässä korostuvat yritykset, joilla on harvalukuisesti suuria B2B-asiakkaita, joita palvellaan henkilökohtaisella myyntityöllä. Viennistämme vain murto-osa muodostuu kuluttajatuotteista tai -palveluista. Tämä elinkeinoelämän rakenteellinen vinouma on johtanut tilanteeseen, jossa yrityksillä ei ole laajamittaisen markkinoinnin resursseja tai osaamista, eikä niiden tarvetta tiedosteta. Suomalaisyrityksissä markkinointi nähdään mainontaa ja viestintää toteuttavana tukitoimintona. Jopa kuluttajatuote- ja palveluyrityksissä markkinointi nähdään pääosin lyhyen tähtäimen taktisina tekoina ja kuluina, ei strategisena pitkäjänteisenä investointina eikä kasvun generaattorina. Markkinointi on lyhyen tähtäimen tekoja, jotka lisäävät myyntiä ja katetta välittömästi, mutta myös investointi, joka generoi kasvua, asiakaspääomaa ja brändipääomaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Markkinointipanokset ovat Suomessa vain noin puolet siitä, mitä ne ovat vastaavilla yrityksillä kilpailevissa maissa. Esimerkiksi ruotsalaiset yritykset käyttävät markkinointiin ja mediaan selvästi enemmän panoksia kuin suomalaiset – hyvillä tuloksilla. Kyse ei ole siis ainoastaan markkinoinnin osaamisesta, vaan myös yksinkertaisesti panostustasoista. On siis syytä tarkastella kriittisesti omaa yritystä markkinoinnin näkökulmasta: Suhtaudunko markkinointiin kuluna vai investointina? Ovatko markkinoinnin kompetenssit yhtä korkealla tasolla kuin muut yrityksen osaamisalueet? Ovatko kilpailijamme tunnetumpia ja halutumpia – voiko syy olla markkinointipanostuksissa? Mitä voisimmekaan saada aikaan, jos panostaisimme markkinointiin tuplat nykyiseen verrattuna? ›‹

Ajassa

Tartu markkinoiden mahdollisuuksiin! Etsitkö kontakteja maailmalta? Onko yrityksesi suuntaamassa uudelle markkinalle?

marketopportunities.fi Tutustu myös Maailman markkinat 2017–2018 julkaisuun, joka esittelee kaupan menestymisen edellytyksiä ja esteitä eri markkinoilla: issuu.com/ulkoministerio

MARJUT AKOLA:

Venäjä heräsi ympäristöasioissa

Suomalaispeli hurmasi korealaiset

Kauppaneuvotteluihin tarvitaan enemmän tietoa pk-yritysten haasteista

KAUPPAPOLITIIKKA nro 3 | 2017

KANSAINVÄLISEN KAUPAN AIKAKAUSLEHTI | @kauppapol

AFRIKAN RUNSAUDENSARVI Neljä yritystä kertoo parhaat vinkkinsä onnistumiseen Afrikassa.

Anna palautetta lehdestä ja voita Pauligin kahvikone!

Tilaa maksuton lehti kauppapolitiikka.fi/tilaus

Lehden jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua.

Mitä pidät Kauppapolitiikka-lehdestä? Mitä voisimme tehdä paremmin? Vastaa lukijakyselyyn osoitteessa www.lukijakysely.fi/kauppapolitiikka Vastanneiden kesken arvotaan Paulig Cupsolo ByME -laite ja juomakapseleita. Onnea arvontaan!

Kyselyyn voivat osallistua kaikki Otavamedia OMAn tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2017. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 22.12.2017. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

nro 3|2017 Kauppapolitiikka

Seuraava ti litiikka-leh Kauppapo 12.2017 ilmestyy 7.