Kauppapolitiikka 4/2016

KRISTIINA HELENIUS:

Metsäala vei Maailmanpankin rahoituksen luo

Kestävää kauppaa koulutuksella

Suuret virtaukset aiheuttavat Yhdysvalloissa heilahduksia vasta viiveellä.

KAUPPAPOLITIIKKA nro 4 | 2016

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI | @kauppapol

Avaruuden liiketoimintamahdollisuudet ovat herättäneet suomalaisyritykset. ti suton leh ilaus k a m a a Til .fi/t olitiikka kauppap

TÄHTIPOLKU KAUAS VIE

Pieniä satelliitteja laukaistaan avaruuteen kiihtyvällä tahdilla.

Lue lisää sivulta 22 alkaen.

2

Kauppapolitiikka nro 4|2016

JUSSI KOSKELA päätoimittaja

A

varuus – tuo final frontier. Tässä numerossa kurkotamme tähtiin esittelemällä liiketoiminta­ mahdollisuuksia, joita liittyy avaruusteknolo­ giaan. Samalla juhlimme jo etukäteen sitä, että Suomesta on tulossa virallisesti ”avaruusmaa” kun ensimmäinen suomalainen pienois- tai nano­satelliitti lähetetään avaruuteen.

Lehdessämme on esittelyssä kiinnostavia ja ennakkoluulottomia suomalaisyrityksiä, jotka haluavat osuutensa avaruusbisneksestä. Jo kymmenet suomalaisyritykset ovat mukana kehittämässä ja hyödyntämässä avaruusteknologiaa.

Käytämme arkipäiväisessä elämässämme avaruusteknologiaa eri muodoissa, vaikkapa tarkistaessamme päivän sään, joten kyse ei ole vain ja ainoastaan rakettitieteestä, vaikka raketeilla avaruuteen satelliitteja yhä kuljetetaankin. Suomalainen avaruusteknologia ja -osaaminen liittyvät erityisesti arktiseen alueeseen.

Avaruudesta takaisin maan kamaralle. YK:n 2030-agendaan sisältyvät kehitystavoitteet ovat relevantteja myös kaupan näkö­ kulmasta. Esimerkiksi suomalaisella koulutusviennillä edistetään keskeistä SDG-tavoitetta ja samalla tehdään tunnetuksi maailman parasta, suomalaista koulutusosaamista.

Sattuman soittoa? Kehitysrahoituslaitosten tarjouskilpailuissa on huomattavia bisnesmahdollisuuksia, jotka usein kuitenkin lipuvat pk-yritysten ohi. Poikkeuksiakin löytyy.

Nouseva Intia kiinnostaa yhä enemmän suomalaisia yrityk­ siä. Syytä onkin, sillä kyseessä on muun muassa maailman suurin uusiutuvan energian markkina.

Mitä kuuluu Iran-kaupalle? Team Finland -matka Iraniin on takana ja yritykset myös Suomessa odottavat pääsyä houkuttele­ ville markkinoille. Yhdysvaltain pakotteet kuitenkin estävät edel­ leen kaupankäynnin rahoituksen. Iranin pankkijärjestelmä ei tee tilannetta helpommaksi.

Suomalaisyritysten kansainvälistymistä ja niiden kohtaamia kau­ panesteitä kartoittava selvitys on valmistunut – lue, millaiset esteet tyypillisesti heittävät kapuloita yritysten rattaisiin. Entä miten niistä päästään eroon?

Kalifornian paahteesta Suomeen kotiutunut Juha Markkanen kertoo, miten jenkkifirmat pärjäävät markkinoilla. Olisiko meillä jotakin opittavaa – ei kai sentään! ›‹

pääkirjoitus

Tähtipölyä

”Suomalainen avaruusteknologia liittyy erityisesti arktiseen alueeseen.”

nro 4|2016 Kauppapolitiikka

3

sisältö

›› LUE LISÄÄ www.kauppapolitiikka.fi facebook.com/kauppapolitiikka twitter.com/kauppapol

14 ”Vanhat perinteet eivät enää suojaa Euroopan markkinoita.”

nro 4 | 2016

3

Pääkirjoitus

6

Kovaa faktaa

Iso osa suomalaisyrityksistä uskoo kansainvälisen liiketoimintansa kasvavan.

KRISTIINA HELENIUS

9 Anttonen

Vihreää valoa Afrikasta.

10 Lyhyesti

18 4

Kauppapolitiikka nro 4|2016

14

VIP-vieras

TTIP-sopimus on Suomelle äärimmäisen tärkeä.

18

Kestävällä opintiellä

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat hyvä viitekehys vienninedistämiselle.

22

Kun taivaskaan ei ole rajana

Avaruus aukeaa suomalaisyrityksille.

30

22

KAUPPAPOLITIIKKA JULKAISIJA Ulkoasiainministeriö PÄÄTOIMITTAJA Jussi Koskela puh. 0295 351 855 jussi.koskela@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Riikka Harju puh. 0295 351 942 riikka.harju@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Ilkka Saarinen (pj.), UM Matti Anttonen, UM Kari Hietanen, Wärtsilä Simo Karetie, EK Marjaana Aarnikka, TEM Jussi Koskela, UM Jouni Mölsä, UM Petra Theman, UM

”Avaruusalalle on tullut paljon uutta liiketoimintarahaa, myös riskirahoitusta.”

JAAN PRAAKS

TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO

nro 4 | 2016

30

Riihimäeltä Pakistaniin

Maailmanpankin projekteista

on tullut iso osa Simosol Oy:n liiketoimintaa.

34

Laajalla kaistalla Meksikoon

Suomen ja Meksikon suhteet vahvistuvat.

36

Lue

Otavamedia OMA Oy ILMOITUKSET omailmoitukset.otavamedia.fi TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET www.kauppapolitiikka.fi/tilaus PAINOPAIKKA Newprint PAINOS 12 000 kpl PAPERI UPM Fine 90/170g/m2

34

37

Kolumni

Myönteinen yrittäminen kannattelee jenkkifirmoja

38

Ajassa

39

Q&A

Varovaista kauppaa Iraniin

Irtonumero 9 €

441 760

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 38 ja voit voittaa lukemista!

nro 4|2016 Kauppapolitiikka

5

Kyllä siivet kantavat Kansainvälistymis- ja kaupanesteselvitys 2016

KASVUMAHDOLLISUUDET ERI MAANOSISSA % vastaajista 100 80

79 %

60

40 %

40

38 %

32 %

20

17 %

600

Kyselyyn vastasi noin 600 yritystä.

Tutustu tuloksiin osoitteessa formin.finland.fi/ kaupanesteselvitys2016.

Afri kka

Ame rikk a

Aas ia

Ven Itä-Eäjä, Kesk uroopp a i-Aa sia ,

Euro opp a

0

YRITYSTEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET KANSAINVÄLISTYMISESSÄ TOP 5 Vahvuudet 1. Tuotteen laatu 2. Tuotekehitys kansainvälisille markkinoille 3. Henkilöstön kielitaito 4. Myynti- ja osto-osaaminen 5. Referenssien hankkiminen

Heikkoudet 1. Osallistuminen julkisiin hankintoihin 2. Kansainvälinen rahoitusosaaminen 3. Sääntelytuntemus ja virkamieskontaktit 4. IPR-tietämys 5. Digitalisaation hyödyntäminen

6

Kauppapolitiikka nro 4|2016

Kolme neljästä suomalaisyrityksestä uskoo kansainvälisen liiketoiminnan merkityksen kasvavan lähivuosina. Kaupanesteisiin törmätään kuitenkin vielä usein.

TEKSTI HELI SIIKALUOMA GRAFIIKKA ESSI KUULA

KAUPANESTEET ESTETYYPEITTÄIN

11 %

13 %

Tullausmenettelyt,

kauppamenettelyt, tullaus­ arvon määrittely, alkuperä­ säännöt ja rajalla vaaditta­ vat erityisasiakirjat

Korkeat ja/tai syrjivät vienti- tai tuontitullit ja muut maksut

11 %

Vienti- ja tuontikiellot, kiintiöt tai viranomaisten asettamat lisensointivaati­ mukset

7%

18 %

Kotimaisuusvaatimukset tavaroille ja palveluille

Tekniset kaupanesteet

standardit, tekniset määräyk­ set, tarkastus-, testaus- ja sertifiointivaatimukset

29 % Muut

ENITEN KAUPANESTEMAININTOJA KERÄNNEET MAAT

1.Venäjä

388 143 2.Kiina

3.Brasilia

56

4.Yhdysvallat

41

K

olme neljäsosaa suomalaisista yrityksistä uskoo kansainvälisen liiketoiminnan merkityksen kasvavan vuosina 2016–18.

Lisäksi liiketoiminta on monipuolistumassa: vakiintuneiden teollisuusviejien rinnalle on syntynyt useita ulkomaankauppaa käynnistäviä palvelualan yrityksiä. Markkinoiden avautuminen, digitalisaatio ja talouden turbulenssi ovat madaltaneet suomalaisyritysten kansainvälistymiskynnystä.

Nämä tiedot selviävät marraskuussa julkaistusta suomalaisyritysten kansainvälistymistä ja kaupanesteitä kartoittavasta selvityksestä. Selvityksen ovat tehneet Team Finland -yhteistyössä ulkoasiainministeriö, työ- ja elinkeino­ ministeriö, valtioneuvoston kanslia, Finpro, Finnvera, Tekes, EK, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät. Selvitys perustuu kyselyyn, johon osallistui noin 600 yritystä.

RUOTSI, VENÄJÄ JA SAKSA KIINNOSTAVAT ENITEN Selvityksen mukaan pk-yritykset pyrkivät entistä aktiivisemmin laajentamaan liiketoimintaansa ulkomaille. Eniten kasvumahdollisuuksia nähdään Euroopassa – ensisijaisesti Ruotsissa, Venäjällä ja Saksassa. Nämä ovat selvityksen mukaan kaikkein houkuttelevimmat markkinat. Kehittyvien markkinoiden kasvumahdollisuuksia ei tunnisteta vielä kovin laajasti, mutta toisaalta vakiintuneet kansainvälistyjät ja suuryritykset näkevät muita useammin mahdollisuuksia Aasiassa ja Afrikassa.

Alkuvaiheessa olevat kansainvälistyvät yritykset kokevat tarvitsevansa muita enemmän apua kansainväliseen liiketoimintaan. Erityisesti apua tarvitaan osaamisen vahvistamiseen ja tiedonsaantiin. Kotimaan ja kansainvälisen rahoituksen tärkeys korostuu yritysten vastauksissa. Erityisesti pk-yritykset kokevat tarvitsevansa kansainvälistymisrahoitusta.

Viimeaikaiset leikkaukset julkisessa kansainvälistymisrahoituksessa huolettavat yrityksiä.

Yritykset pitävät omina vahvuuksinaan kansainvälisillä markkinoilla etenkin tuotantoja prosessiosaamistaan. Kehittämiskohteinaan yritykset vastaavasti pitävät osaamista teollisuus- ja tekijänoikeuksissa, kansainvälisten rahoituslähteiden hyödyntämisessä ja kohdemarkkinoiden lainsäädännön ja vaatimusten tuntemuksessa. Myös osallistumisessa julkisiin hankintoihin nähtiin parannettavaa.

KAUPANESTEITÄ YHÄ ENITEN VENÄJÄLLÄ JA KIINASSA Yritykset törmäävät kaupanesteisiin usein.

Kaksi kolmasosaa vastaajista raportoi kohdan-

nro 4|2016 Kauppapolitiikka

7

neensa jonkinasteisia kaupanesteitä, ja yhteensä raportoitiin noin 900 kaupanestettä.

Yleisimmin kaupanesteisiin törmäävät kasvuvaiheessa olevat ja suuret yritykset. Eniten kaupan­esteitä oli kohdattu Venäjällä ja Kiinassa.

Kaupanesteistä raportointi kohdistuu luonnollisesti niihin maihin, joista vastaajilla on eniten kokemusta, ja niihin yrityksiin, jotka vievät aktiivisesti.

Yleisimpiä kaupanesteitä ovat erilaiset tekniset kaupanesteet kuten standardeihin, testaukseen ja sertifiointiin liittyvät ongelmat, sekä hankaluudet tullauksessa. Yritykset raportoivat aikaisempaa enemmän myös erilaisista tavaroille ja palveluille asetettavista kotimaisuusvaatimuksista. Nämä ovat kasvava ongelma ja riski tulevaisuuden liiketoiminnalle, palvelukaupalle sekä digitalisaation hyödyntämiselle. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää digitaalisen liiketoiminnan esteiden poistamiseen, sillä digikaupan merkitys kasvaa jatkossa.

Kaupanesteet ovat yleisesti merkittävä haitta erityisesti pk-yrityksille varsinkin kansainvälistymisen alkuvaiheessa. Esteet muodostavat pienemmille toimijoille suhteellisesti suuremman kustannustaakan kuin suuryrityksille.

PIENIKIN VOI VAIKUTTAA Yritysten ilmoituksissa oli aiemmin tuotu esille, että Venäjä perii eräiltä paperi- ja kartonkituotteilta korkeampia tulleja kuin mihin se on sitoutunut Maailman kauppajärjestö WTO:hon

YRITYKSILLE HYÖDYLLISTÄ TIETOA ›› EU:n Market Access Database (MADB) tarjoaa ilmaiseksi hyödyllistä lisätietoa noin sadan EU:n ulkopuolisen maan tullitasoista, vientiin tarvittavista asiakirjavaatimuksista ja alkuperäsäännöistä sekä tuontiin liittyvistä määräyk­sistä. madb.europa.eu

YHTEISVOIMIN KAUPANESTEET KUMOON Ulkoministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö auttavat yrityksiä kaupanesteiden poistamisessa. Yritysten on hyvä olla yhteydessä esteitä kohdatessaan Team Finland -viranomaisiin.

Esteet muodostavat pienemmille toimijoille suhteellisesti suuremman kustannustaakan kuin suuryrityksille. liittymisen yhteydessä. EU vei asian WTO:n riitojenratkaisuun muutama vuosi sitten. Suomella on riidassa merkittävä intressi, sillä Venäjä-viennin arvo kyseisissä tuotteissa on ollut viime vuosina yli sadan miljoonan euron luokkaa.

WTO:n riitojenratkaisupaneelin raportti julkaistiin elokuussa 2016. Sen lopputulos on EU:n ja Suomen kannalta myönteinen. Venäjän odotetaan soveltavan liittymissopimuksessa sovittuja tullitasoja. Tapaus on hyvä osoitus siitä, että pienenkin maan etuja voidaan ajaa WTO:ssa, kun varmistetaan toimiva yhteistyö elinkeinoelämän, kansallisten viranomaisten ja Euroopan komission välillä.

8

Kauppapolitiikka nro 4|2016

Lisäksi Euroopan komissio ja EU:n jäsenmaat pyrkivät aktiivisesti poistamaan EU:n ulkopuolisten markkinoiden esteitä muun muassa neuvottelemalla kauppasopimuksia kohdemaiden kanssa.

Neuvotteluprosessien lisäksi komissio, jäsenmaat ja elinkeinoelämä toimivat tapauskohtaisesti yhteistyössä esteiden vähentämiseksi.

Talousdiplomatian ohella yhtenä mahdollisena keinona on Maailman kauppajärjestö WTO:n riitojenratkaisumekanismin käyttäminen esteiden poistamisessa.

Yrityksiltä saadut vastaukset antavat arvokasta tietoa siihen, miten Team Finland -toimintaa voidaan kehittää. ›‹

”Köyhemmissä maissa myös sijoittajan on kannettava osa vastuusta.”

MATTI ANTTONEN Alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet

Vihreää valoa Afrikasta

K

aurinkokennot ja tuulimyllyt. Myös kiinteisiin biopolttoaineisiin ja biokaasun hyödyntämiseen perustuvaa kapasiteettia on rakennettu.

Hinnat ovat laskeneet huutokaupassa kierros kierrokselta. Viiden vuoden aikana aurinkokennoilla tuotetun energian hintatarjouksien keskiarvo on laskenut neljännekseen ja tuulivoiman puoleen ensimmäiseen kierrokseen verrattuna. Paikalliset asiantuntijat uskovat alenevan hintakehityksen jatkuvan, tosin aiempaa hitaampaa vauhtia.

Etelä-Afrikan kaltaisten maiden on ajateltava maksumiestä, minkä vuoksi Suomesta tuttu veronmaksajien kustantama takuuhintajärjestelmä ei luonnollisesti ole mahdollinen.

Köyhemmissä maissa myös sijoittajan on kannettava osa vastuusta.

Oli hienoa nähdä, että uusiutuva energia ei ole vain rikkaiden maiden etuoikeus ja että markkinatalouden oppeja käyttämällä tuotantoa pystytään lisäämään kustannustehokkaasti.

Ainakin siihen asti, kun energian varastoinnissa on päästy eteenpäin, tuuli- ja aurinkovoima edellyttää rinnalleen nopeasti käyttöönotettavaa kapasiteettia, jota voidaan hyödyntää silloin, kun ei tuule ja aurinko ei paista. Parhaiten tähän soveltuvat moottoriteknologiaa hyödyntävät laitokset, jotka voivat hyödyntää joko kaasua tai nestemäisiä polttoaineita.

Vierailimme myös Kapkaupungissa. Sen ympärille levittäytyvä läntinen Kapmaa on asettanut tavoitteekseen tulla Afrikan vihreimmäksi alueeksi. Tähän pyritään muun muassa uusiutuvaa energiaa sekä vesi- ja jätehuoltoa kehittämällä. Energiansäästöllä on luonnollisesti myös iso rooli. Kaikilla näillä aloilla suomalaisyrityksillä on paljon annettavaa. ›‹

anttonen

ävin muutama viikko sitten yritys­delegaation kanssa Afrikan eteläkärjessä. Etelä-Afrikan tasavalta on yksi Afrikan kolmesta suuresta taloudesta Nigerian ja Egyptin rinnalla ja niistä selvästi kehittynein ja monipuolisin.

Perushyödykkeiden supersyklin hiipuminen on iskenyt varsinkin kaivosteollisuuteen ja kasvuluvut ovat viime vuosina jääneet aiempaa selvästi vaatimattomammiksi. Maan infrastruktuuri on kuitenkin Afrikan mittapuulla omaa luokkaansa. Täältä löytyvät maanosan parhaat yliopistot ja merkittävimmät afrikkalaiset monikansalliset yritykset pitävät sitä kotipaikkanaan.

Etelä-Afrikan energianhuolto on perinteisesti nojannut hiileen. Vähähiilistä vaihtoehtoa ovat edustaneet kaksi ydinreaktoria. Kuten monessa muussakin maassa sähkön tuotantokapasiteettia on piisannut. Sähkö on ollut halpaa ja investoinnit ovat jääneet vähiin. Kun tällä linjalla jatketaan riittävän kauan, tuloksena on sähköpula. Niinpä sähkökatkot ovat kuuluneet viime vuodet eteläafrikkalaiseen arkeen.

Nyt investointivajetta yritetään poistaa rakentamalla uutta tuotantokapasiteettia, kuten perinteistä hiilivoimaa, mutta myös tuhansia megavatteja uusiutuvaa sähköntuotantokapasiteettia. Uusiutuvan energian kapasiteettia myydään huutokaupoissa niille, jotka sitoutuvat myymään tuottamansa sähkön valtakunnanverkkoon halvimmalla hinnalla.

Kiinnostusta on riittänyt ja tähän asti on myyty viitisen tuhatta megavattia kapasiteettia. Teknisinä ratkaisuina ovat pääosin olleet

nro 4|2016 Kauppapolitiikka

9

lyhyesti ”Puhuin juuri Tuskin kanssa. Kanadan ja EU:n välinen huippukokous on sunnuntaina. Mahtava uutinen, ja tulen paikalle mielelläni.”

Kanadan pääministeri JUSTIN TRUDEAU 29.10.2016, Lähde HS.fi

Näitä EU:n ja Kanadan vapaakauppasopimus vauhdittaa

1.

Tullimaksujen aleneminen

2.

Tuotteiden testaus

3.

Työperäinen maahanmuutto

4.

Julkiset hankinnat

5.

Perinteisten elintarvikkeiden suoja

6.

Palveluvienti

7.

Investointiympäristö

8.

Kestävä kehitys

CETA-SOPIMUS TUO SUOMEN VIENNILLE MONENLAISIA HYÖTYJÄ KANADA EU–Kanada-kauppasopimus (CETA) poistaa tullit kaikilta teollisuustuotteilta, joiden alkuperä on Kanada tai EU:n jäsenvaltio. Tullit tulevat poistumaan joko saman tien tai vaihtoehtoisesti kolmen, viiden tai seitsemän vuoden kuluessa sopimuksen voimaanastumisesta. EUalueelta voi viedä Kanadaan täysin tullivapaasti lähes kaikkia teollisuustuotteita heti sopimuksen astuttua voimaan.

Sopimuksen astuessa voimaan Kanada vapauttaa lähes 94 prosenttia jalostettujen elintarvikkeiden tuonnista. Suomen maatalous- ja elintarviketuotteiden vienti Kanadaan on ollut verrattain vähäistä, ja tullien poistojen kautta syntyvät säästöt luovat mahdollisuuksia kasvattaa ja laajentaa vientiä.

Myös tuotteille tehtävien kaksinkertaisten testien määrä vähenee. Jatkossa riittää, että EU:sta Kanadaan vietävä tuote testataan EU:ssa olevassa testauslaitoksessa kanadalaisten sääntöjen mukaan ja päinvastoin. Tämä säästää yritysten aikaa ja rahaa.

Sopimuksen myötä Kanadan toimintaympäristö vakautuu, kilpailuedellytykset tasoittuvat ja suomalaisyrityksille avautuu aiempaa parempia mahdollisuuksia muun muassa erilaisten asiantuntijapalveluiden aloilla. Sopimuksella vähennetään myös esteitä, jotka liittyvät työn­ tekijöiden väliaikaiseen siirtymiseen työskentelemään toiseen valtioon.

Sopimus varmistaa kaiken kaikkiaan suomalaisille yrityksille vakaan toimintaympäristön ja parantaa oikeudellista toimintavarmuutta Kanadassa. Myös julkiset hankinnat avautuvat ja suomalaiset yritykset saavat nyt helposti tiedon Kanadan tulevista julkisista hankintakilpailutuksista.

Ilmastonmuutos ja päästöjen vähentäminen ovat tärkeässä asemassa Kanadan ympäristöpolitiikassa. CETA-sopimuksessa sitoudutaan seuraamaan ympäristötavoitteita. Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus tarjota Kanadalle arktista osaamista esimerkiksi jäänmurtajien, cleantech-ratkaisujen, meteorologian ja ICT-ratkaisujen osalta. Lisäksi sopimuksessa painotetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä.

30.10.2016 allekirjoitettiin Euroopan unionin ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus Brysselissä.

10

Kauppapolitiikka nro 4|2016

Mikä CETA? Ulkoministeriö, Kanadan suurlähetystö ja Suomi–Kanada-kauppayhdistys järjestivät suomalaisyrityksille CETA-seminaarin marraskuun lopulla. Seminaarissa jaettiin yrityksille tietoa uuden sopimuksen luomista mahdollisuuksista.

Kauppapolitiikka @kauppapol

Ympäristötuoteneuvotteluissa loppukiri, paljon mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille!

#Venäjä-liiketoiminnan ja kaupan näkymät varovaisen myönteisiä.

Optimismia, mutta ei aihetta riemunkiljahduksiin. bit.ly/2fBALB1

formin.finland.fi

Kauppapolitiikka @kauppapol

#CETA vahvistaa kilpailukykyä: tuotteiden tuplatestauksen poistuessa yrityksillä on enemmän varaa hintakilpailuun ja innovaatiotyöhön.

Maailman parasta maabrändityötä somessa IRAN-KAUPALLA PALJON MAHDOLLISUUKSIA IRAN Presidentti Sauli Niinistö vieraili Iranissa lokakuun lopussa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta yli 40 vuoteen, kun tasavallan presidentti vierailee maassa.

Iranin kansainvälinen asema muuttui alkuvuonna, kun ydinohjelmaan liittyneet pakotteet keskeytettiin ja Iran hyväksyttiin takaisin kansainvälisen kaupan piiriin.

Presidentti Niinistö korostaa Iranin merkitystä Suomen kauppakumppanina. Hän sanoo uskovansa, että Suomi voi olla Iranille kiinnostava kumppani monilla aloilla, ja että kaupan ongelmat tulee ratkoa. Suomen ja Iranin keskuspankkien ja yksityisten pankkien välinen työryhmä on asetettu selvittämään pankkitoimintaan ja rahansiirtoon liittyviä ongelmia.

2017 Kesän 2017 Expon valmistelut ovat täydessä vauhdissa Astanassa. Lue lisää Exposta ensi kevään lehdestä.

Muista emojit myös pimeällä Suuren suosion saaneet Suomiemojit nyt myös heijastimina. Valikoimissa viisi eri kuva-aihetta.

Tiedustelut ja myynti: Coreflect

SUOMI Ulkoministeriön toimittaman ThisisFINLANDmaakuvasivuston Suomiemojit voittivat Lontoossa 11. marras­kuuta kansainvälisen maa- ja aluebrändäyksen kilpailun sosiaalisen median -kategoriassa (Best Use of Social Media). City/Nation/ Place-konferenssi Lontoossa on maa- ja aluebrändäyksen merkittävin vuosittainen tapahtuma, jossa myös palkitaan vuoden parhaat maa­ brändityön tekijät.

Kaksi emojeista, villa­ sukat ja sauna, tulevat pääsemään myös Unicode-emojien joukkoon, tällöin ne ovat valmiina kaikkien päätelaitteiden emojinäppäimistöissä ja käytettävissä tekstin joukossa tekstiviesteissä sekä kaikissa sosiaalisen median kanavissa.

nro 4|2016 Kauppapolitiikka

11

lyhyesti Sivustollinen mahdollisuuksia markkinoille

14

Suomen ja Venäjän välisen talouskomission 14. yhteiskokous pidettiin Moskovassa marraskuun lopulla.

TEAM FINLAND -TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI ON JULKAISTU

MT @Tekesfi: #TeamFinland ja asiantuntijat keskustelevat kansainvälistymisestä. #tiimitavattavissa Ohjelma: tiimitavattavissa.fi

Suomi-kuvan työkalupakki Maakuvatyön julkinen työkalupakki sisältää laajan valikoiman korkealaatuisia toimialaesityksiä Suomen vahvuusalueista kertomiseen.

Toolbox tarjoaa työkaluja kaikkien käyttöön, muun muassa Suomi-aiheisia esityksiä, kuvia, infografiikkaa, videoita ja e-julkaisuja.

Työkalupakkiin lisätään sisältöjä koko ajan. toolbox.finland.fi

12

Kauppapolitiikka nro 4|2016

Kuva: Kai Kuusisto

Kauppapolitiikka @kauppapol

SUOMI Elinkeinoministeri Olli Rehn asetti lokakuussa työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus Team Finland -toiminnan kehittämiseksi ja selkeyttämiseksi. Työryhmän väliraportti julkaistiin marraskuun lopulla. Siihen sisältyy useita suosituksia.

Työryhmä ehdottaa, että Team Finland -palveluiden sisältö määritellään uudelleen konkreettisemmin yritysten tarpeista lähtien. Kuntien, maakuntien ja valtakunnalliset palvelut tulee organisoida saumattomaksi kokonaisuudeksi osana maakunta­ uudistusta.

Työryhmä ehdottaa myös yritysten kansainvälistymistä tukevan palvelusetelin käyttöönottoa sekä Finpron ja Tekesin ohjelmien yhdistämistä Team Finland -ohjelmiksi.

Työryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Jari Gustafsson ja jäseninä erityisavustaja Anna-Kaisa Heikkinen valtioneuvoston kansliasta, osastopäällikkö Markku Keinänen ulkoministeriöstä, toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitosta ja toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä.

Suomen edustustot maailmalla raportoivat Suomen ja suomalaisten yritysten kannalta keskeisistä talouden tapahtumista, markkinoista ja muutosprosesseista. Raporttien tavoitteena on tuottaa tietoa yritysten tarpeisiin.

Raportit ovat osa Team Finlandin Markkinoiden mahdollisuudet -palvelua, joka tarjoaa myyntiliidejä, liiketoimintamahdollisuuksia, maakatsauksia sekä pidemmän aikavälin muutosnäkymiä liiketoiminnan kehittämiseen.

Markkinoiden mahdollisuudet -palvelu valjastaa Team Finland -verkoston globaalin markkinaymmärryksen ja liiketoimintaosaamisen suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten myynnin ja liiketoiminnan kehittämisen avuksi.

marketopportunities.fi

Valoa loskan keskelle Vuoden 2016 Slush oli jälleen menestys. Kaksipäiväinen tapahtuma järjestettiin 30.11.–1.12. Helsingissä.

Lue lisää osoitteesta slush.org.

New Delhi

Mumbai

Intia pähkinänkuoressa Väkiluku 1,3 mrd.

BKT 2 308 mrd. USD Talouskasvu 7,6 % Taloussektorit (osuus BKT:stä) maatalous 18 %, teollisuus 24 %, palvelut 58 % Kasvusektoreita Cleantech, ICT, terveydenhuolto, koulutus Asennettu sähköntuotantokapasiteetti 306 GW Osuus sähköntuotantokapasiteetista kivihiili 61 %, vesivoima 15 %, tuulivoima 9 %, maakaasu 8 %, aurinkovoima 3 %, bioenergia 2 %, ydinvoima 2 % Tuonti Suomeen 311 milj. € Vienti Suomesta 443 milj. € Intiassa toimii noin sata suomalaisyritystä ml. Ahlström, Algol, Cargotec, Chempolis, Comptel, Danfoss Drives, Ecocat, Ensto, Fortum, F-Secure, Kone, Outokumpu ja Wärtsilä Luvut ovat vuodelta 2015.

Nouseva Intia ei jää huomaamatta Suomessa INTIA Suomen ja Intian välinen yhteistyö on saanut uutta virtaa tiivistyneen vierailuvaihdon myötä. Pääministeri Juha Sipilän Mumbain-vierailun jälkeen Intian energiaministeri Piyush Goyal vieraili Suomessa marraskuun alussa. Alivaltiosihteeri Matti Anttonen puolestaan johti Team Finland -matkaa Intiaan heti Intian energiaministerin vierailun jälkeen.

Ministeri Goyalin vierailulla sovittiin yhteistyöstä, jolla tuetaan myös yritysten kontakteja. Vierailulla oli esillä energiateema kattavasti uusiutuvasta energiasta kiertotalouteen. Team Finland -matkalla käytiin läpi energiateeman lisäksi yhteiskunnan ja teollisuuden infrastruktuuriratkaisuja.

Vierailuilla suomalaisyritykset ovat voineet esitellä Intian päättäjille, virkamiehille ja yrityksille osaamistaan Intian prioriteettisektoreilla. Suomalaisyritykset ovat selvästi havahtuneet Intian valtavaan potentiaaliin. Maa on maailman nopeimmin kasvavia talouksia, ja sen markkinat esimerkiksi uusiutuvassa energiassa ovat maailman suurimmat.

PRIORITEETTIALAT Intiassa on noteerattu suomalaisyritysten vahva kiinnostus Intiaan ja niiden teknologinen osaaminen maan prioriteettialoilla. Prioriteettialat tunnetaan iskulauseilla Make in India, Digital India ja Smart Cities. Keskushallitus panostaa nopeisiin rauta- ja moottoritieyhteyksiin maan suurimpien keskusten välillä ja on käynnistänyt Delhi–Mumbai-teollisuuskäytävähankkeen valmistelut.

Intiaa pitkään rasittanut imago hankalana liiketoimintaympäristönä ja verotus- ja tullikiistojen maana on

karisemassa. Ulkomaisten investointien suojaksi tarvittavat Suomi–Intia- ja EU–Intia-sopimusjärjestelyt ovat neuvotteluvaiheessa.

Intian monet ongelmat, kuten Delhiä piinannut historiallisen paha savusumu, luovat osaltaan painetta edetä nopeasti. Suomalaisilla yrityksillä on tarjota tähänkin ratkaisuja. Olkijätteen kerääminen bioenergialaitoksiin pelloilla polttamisen sijasta vähentäisi kaukokulkeutuvia ilmansaasteita merkittävästi.

Intian edelleen kiivas väestönkasvu osaltaan pakottaa dynamisoimaan taloutta uusien työpaikkojen synnyttämiseksi.

UUSIA AVAUKSIA Alivaltiosihteeri Anttosen vierailu ulottui yhdeksi päiväksi Gujaratiin, Intian läntisimpään osavaltioon. Siellä Suomea kohtaan osoitettu suuri kiinnostus yllätti. Liiketoimintamahdollisuuksia kannattaakin hakea myös Delhin ulkopuolelta.

Toinen havainto on, että isossa maassa, jossa keskustai osavaltiotason hallinto ei aina ole tehokas, voi ketteräksi kumppaniksi löytyä paikallinen yksityinen moni­ alayritys, kuten esimerkiksi Adani Group, jonka toiminta ulottuu useille eri sektoreille. Suomalaisten yritysten haasteena on löytää hyvä paikallinen kumppani, jonka avulla voidaan lopulta tähdätä Intian mittakaavaan sopiviin ratkaisuihin.

Intian kanssa on nyt niin paljon vireillä kaupallis-taloudellisissa suhteissa, että Kauppapolitiikka-lehti palaa Intia-teemaan lähiaikoina laajemmin. ›‹

nro 4|2016 Kauppapolitiikka

13

TEKSTI NINA BJÖRKLUND KUVAT ARI HEINONEN JA ISTOCKPHOTO

Amcham Finlandin Kristiina Helenius tuntee amerikkalaisen yhteiskunnan hyvin ja tietää, miten suomalaista osaamista voi siellä parhaiten edistää.

USKALLUSTA PELIIN 14

Kauppapolitiikka nro 4|2016

nro 4|2016  Kauppapolitiikka

15

Suomalaisten tulisi oppia kehumaan toisiaan.

Y

HDYSVALTOJEN MUUTTUNUT poliittinen kenttä ja Donald Trumpin voitto presidentinvaaleissa ovat luoneet uusia suuntia paikalliseen sisä- ja ulkopolitiikkaan.

– Amerikkalainen yhteiskunta on muuttunut nopeasti. Keskivertoamerik­ kalainen on hyvin erilainen nyt kuin 20 vuotta sitten. Tänä vuonna Yhdysvalloissa syntyy ensimmäisen kerran enemmän ei-valkoisia vauvoja. He eivät vielä äänestä, he eivät näy vielä katukuvassa, mutta nopeasti valkoisista tulee alle puolet väestöstä, Amcham Finlandin toimitusjohtaja Kristiina Helenius luettelee syitä tapahtuneen muutoksen taustalla.

Kun Helenius itse asui kymmenisen vuotta sitten Yhdysvalloissa, oli pankkiautomaateissa jo kielivalintamahdollisuus joko espanjan- tai englanninkielistä palvelua varten.

– Murros on tapahtunut todella nopeasti.

Yhdysvallat sopeutuu nyt tähän muutokseen.

Lisäksi globalisaatio tuo rakennemuutoksen myös elinkeinoelämään.

On selvää, että suuret virtaukset ja politiikan muutokset aiheuttavat heilahduksia vasta viiveellä. Sen vuoksi Kristiina Helenius korostaa, että toistaiseksi ei mikään ole kaupan reaalimaailmassa muuttunut.

– On nähty jo moneen kertaan, että Euroopan markkinoita eivät enää suojaa vanhat perinteet. Jo Brexit on sekoittanut pakkaa niin, että kauppasopimukset ja maiden keskinäiset välit pitää määritellä uudestaan. Niinpä EU:lla on jonkinlainen uudelleenmäärittely edessä myös Yhdysvaltojen kanssa.

16

Kauppapolitiikka nro 4|2016

TTIP-SOPIMUKSEN MERKITYKSEN Suomelle Kristiina Helenius näkisi äärettömän tärkeänä. Hän korostaa, että jos sopimuksen merkitys on suuri jopa massiivisen kotimarkkinan omaavalle Yhdysvaltain kaupalle, se olisi erityisen tärkeä Suomelle, jolla on pienet markkinat ja jolla rajat tulevat välittömästi vastaan.

– Me jos ketkä tarvitsemme kaupantekoon mahdollisimman suuren alueen, joka toimii yhtenäisillä säännöillä. Suljetumman talouden oloissa syntyneiden teknisten eritahtisuuksien ja aikansa eläneen byrokratian ei saisi antaa muodostua esteeksi talouskasvulle.

Amcham Finland on vuonna 2005 perustettu kansainvälinen bisnesverkosto. Yhdistyksellä on toimistot Helsingissä ja New Yorkissa, jäsenyritykset tulevat 20 eri maasta. Kristiina Helenius kertoo, että kyseessä on organisaatio, jonka jäsenyritykset liittävät Suomea kansainvälisen talouden virtoihin ja tuovat osaamista.

– Tänäkin aamuna intialainen yritys liittyi jäseneksi. Emme kysy, mistä yritys tulee, vaan mieluummin sitä, miten se haluaa osallistua ja mitä se haluaa saavuttaa.

AMCHAM FINLAND TARJOAA jäsenistölleen erilaisia kasvuohjelmia ja keskusteluareenoita. Yhdysvaltoihin tähtäävien yritysten ohjelma, Launchpad USA, auttaa konkreettisin keinoin. Kyseessä on polku, jossa edetään askel kerrallaan ja kohdataan eteen tulevat ongelmat jo valmiiksi mietityin ratkaisuin.

Heleniuksesta on hienoa nähdä, miten pieteetillä suomalaiset tekevät tuotteensa valmiiksi ja näkevät vaivaa sen teknisten ominaisuuksien eteen. Sen sijaan amerikkalaisesta

IF I CAN MAKE IT THERE, I’LL MAKE IT ANYWHERE ›› Amcham Finlandin toimitusjohtaja Kristiina Helenius kertoo, että hän on aina halunnut haastaa itsensä.

– Olen yrittänyt asettaa oman rimani korkealle, etsinyt parasta mahdollista liigaa, jossa pelata. Yhdysvallat on se paikka, missä itseäni kiinnostavissa asioissa on vaativin toimintaympäristö.

Helenius kannustaa suomalaisia luomaan rohkeasti suhteita Yhdysvaltoihin ja pyrkimään reippaasti sisäpiireihin ja paikallisille referenssimarkkinoille.

– Mikäli siellä kovimmin kilpailluilla areenoilla onnistuu, ovia avautuu sen jälkeen helpommin muuallakin.

kulttuurista tulisi ottaa se oppi, että jokainen vaihe tuotekehittelyssä testataan asiakkaalla.

Vuorovaikutusta pitäisi pitää yllä kaiken aikaa ja muistaa, että ensimmäinen versio on vasta alustava eikä vielä lopullinen tuote.

– Dialogia pitäisi harrastaa paljon enem­ män. Guggenheimin museohanke on tavallaan yksi tällainen tapaus. Suomi on siinä pitkälti omaksunut passiivisen vastaanottajan roolin.

Me vain joko hyväksymme tai hylkäämme tarjouksen. Vähemmän on näkynyt sellaista asennetta, että kyseessä on vasta pitkän yhteis­ työn alku, joka tarjoaa Suomelle uuden mah­ dollisuuden kehittää ja esittää omia strategisia tavoitteitaan.

HELENIUS KANNUSTAA kaikessa toimin­ nassa ja keskustelussa ottamaan huomioon mukana olevat ihmiset. Kun ensin luodaan toi­ miva ja luonteva suhde toiseen ihmiseen, alka­ vat muutkin asiat loksahdella paikoilleen.

– Lisäksi suomalaisten tulisi oppia kehu­ maan toisiaan. Joskus vallalla on kummallinen luulo, että omien kritisoiminen olisi merkki realismista ja rehellisyydestä. Meidän pitäisi kehua ympärillämme olevat, yhteistyökump­ panit ja tiimimme. Voisimme nostaa muita ja samalla itseämme.

Suomen vahvat valtit, toimiva yhteiskunta, korruptoitumaton ja luottamuksellinen ilma­ piiri, osaaminen ja puhdas luonto paina­ vat muuttuvassa maailmassa ja globaalissa vaa’assa yhä enemmän.

– Ne ovat valttejamme, mutta edellytyksenä on, että nämä asiat pidetään jatkossakin kun­ nossa. Elämänlaatumme ja luontomme ovat houkuttelevia ja niiden suhteellinen painoarvo kasvaa koko ajan.

Suomen vahvuuksista luodaan vientiä var­ ten edistyksellisiä tuotteita ja palveluja. Tuot­ teiden tarinat, jotka pohjaavat sivistystä ja oppimista kunnioittavaan kulttuuriin, vahvis­ tavat myös yritysten asemaa.

Helenius sanoo, että parasta mitä voimme Suomessa tehdä, on laittaa ensin kotimarkki­ nat kuntoon. Olisi vahinko, jos emme teori­ assa notkeana ja teknisesti edistyneenä kansa­ kuntana pääsisi eteenpäin ja onnistuisi sitä kautta vapauttamaan uusia mahdollisuuksia ja energiaa maahamme.

KUN KATSELEE OMAA työuraansa, siinä näkyy usein jälkikäteen punainen lanka. Kris­ tiina Heleniukselle yksi niistä on ollut mark­ kinaraon ja hyvän ajoituksen hyödyntäminen.

Helenius kiersi aikoinaan miehensä Mika Hentusen kanssa maailmaa neljän vuoden ajan toimittajana. Työ vei pariskuntaa eri puo­ lille, hankaliinkin paikkoihin, mutta töitä riitti.

Suomeen palattuaan Helenius työskenteli A-studiossa ja tv-uutisissa juuri, kun Yleisra­

Kristiina Helenius tekee työtä sen eteen, että Suomi pärjäisi mahdollisimman hyvin globaalistuvassa maailmassa.

KRISTIINA HELENIUS • Amcham Finland -bisnesverkoston toimitusjohtaja vuodesta 2007 lähtien • Kauppatieteiden maisteri • Työskennellyt lehdistöneuvoksena Suomen Washingtonin-suurlähetystössä 2001–2007, Ylen kirjeenvaihtajana Brysselissä 1999–2001 sekä toimittajana • Kirjoittanut kirjan sairastumisestaan syöpään ja siitä parantumisesta: Mikä maa, mikä syöpä (2008) • Perhe: Aviomies ja aikuinen tytär • Asuu Helsingissä • Harrastaa kuntosalia, joogaa, lukemista ja matkustamista

dio aloitti talousuutiset. Kirjeenvaihtajan työ Brysselissä oli nopeaa ammatillisen kehitty­ misen aikaa. Kansainvälinen työ sai jälleen uuden käänteen, kun hänet valittiin lehdistö­ neuvokseksi Washingtoniin vuonna 2001.

– Se oli tehtävä, josta ei voinut kieltäytyä.

Olin aina tiennyt, että viihtyisin Yhdysval­ loissa ja että sopisin sinne. Tarkkailijan tehtävä vallankäyttäjien, lobbareiden ja taustatekijöi­ den keskellä avasi kokonaan uuden maailman.

Washington on politiikan suurkaupunki.

Nykyinen työ Amchamin johtajana tun­ tuu Heleniuksesta luontevalta jatkolta. Kun Washingtonissa sai jonkun innostumaan Suomeen investoimisesta, oli vaikea tietää, mihin osoitteeseen kiinnostuneet voisi Suo­ messa lähettää. Työn missio onkin ollut luoda paikka, johon Suomen ulkopuolelta on helppo tulla.

– Ei ihmisten ja yritysten tarvitse Amcha­ mistä kaikkea saada, vaan voimme ohjata hei­ dät eteenpäin. On kuitenkin ratkaisevan tär­ keää, että tulokohdassa on joku, joka ottaa vastaan ja tekee saapumisen miellyttäväksi ja helpoksi. Tässä me haluamme olla hyviä. ›‹

nro 4|2016 Kauppapolitiikka

17

KESTÄVÄLLÄ OPINTIELLÄ 18

Kauppapolitiikka nro 4|2016

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet määrittävät maailman kehitykselle yhteisesti sovitut suuntaviivat vuoteen 2030 saakka.

Pohjoismaissa tavoitteet ohjaavat jo toimintaa.

maita yhtälailla. Toisin sanoen Suomi ja kehitysmaat ovat tavoitteisiin pyrittäessä samalla viivalla.

Toinen merkittävä muutos on sen tunnustaminen, että voimassa olevia tavoitteita ei voida saavuttaa yksin hallitusten keinoin. Sen sijaan tarvitaan yksityistä sektoria resurssien ”vivuttamiseksi” mutta myös innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi kehityshaasteisiin.

– Yrityksille tämä merkitsee uusia bisnesmahdollisuuksia niin Suomessa ja muissa kehittyneissä talouksissa kuin myös kehittyvillä markkinoilla, Antila sanoo.

TEKSTI NINA GARLO-MELKAS KUVITUS SUSANNA TUONONEN

Y

K:n jäsenmaat sopivat vuosi sitten kestävän kehityksen uusista tavoitteista (Sustainable Development Goals, SDG:t) ja toimintaohjelmasta, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä seuraavan 15 vuoden aikana.

Kestävän kehityksen lähtökohtana on tukea kehitystä ja kasvua, jossa nykyhetken tarpeet tyydytetään ilman että viedään tulevilta sukupolvilta mahdollisuus samaan. Keskeisenä ajatuksena on, ettei mikään maa jää kehityksestä jälkeen ja äärimmäinen köyhyys kaikkialta ja kaikissa muodoissa poistuu. Kestävän kehityksen on tarkoitus toteutua kaikilla osa-alueilla: niin taloudellisesti, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristön kannalta.

Suurlähettiläs ja ulkoministeriön kauppaja kehitysosaston johtava asiantuntija Sinikka Antila korostaa, että yritykset ovat YK:n asettamien 17 tavoitteen saavuttamisessa avainroolissa. Toisaalta tavoitteista on myös yrityksille etua, koska ne tarjoavat hyvät lähtökohdat luoda uusia liiketoiminnallisesti kannattavia tuotteita, palveluita ja käytäntöjä sekä laajentaa markkina-alueitaan myös kotimaan rajojen ulkopuolelle.

Nyt voimassa oleva kestävän kehityksen tavoitekehikko poikkeaa merkittävällä tavalla aiemmin voimassa olleista YK:n vuosituhat­ tavoitteista, sillä se velvoittaa kaikkia YK-

Etulyöntiasemassa ovat vastuullisuusasioiden edelläkävijäyritykset.

KILPAILUETUA POHJOLAAN YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sitoutuminen tuo monille jo pitkään toiminnan vastuullisuutta korostaneille suomalaisyrityksille selvän kilpailuedun. Tätä asemaa yritysten tulisi osata hyödyntää nykyistä paremmin markkinoidessaan tuotteitaan kotimaan rajojen ulkopuolelle.

– Team Finlandin vienninedistämistyössä painotetaan jo vastuullisuusasioiden merkitystä vientiin vaikuttavana tekijänä. Tietoisuutta SDG-asioista ja vastuullisesta yritystoiminnasta olisi tosin lisättävä edelleen yritysten ja vienninedistämistä tekevien keskuudessa, Sinikka Antila korostaa.

Kuluttajat ovat tänä päivänä aiempaa vaativampia ja valveutuneempia muun muassa ympäristöasioissa ja kiinnittävät vastuullisuuteen entistä enemmän huomiota.

– SDG-viitekehys tarjoaa yrityksille erinomaisen käytännön työkalun, jonka avulla ne voivat integroida kestävän kehityksen kiinteäksi osaksi yrityksen omaa liiketoimintastrategiaa. Sen avulla yritys voi viestiä vastuullisuustavoitteistaan ja saavutuksistaan esimerkiksi kierrätyksessä tai materiaalitehokkuudessa asiakkaille, sijoittajille ja sidosryhmille.

Jatkossa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tulevat todennäköisesti lisäämään yritysten kohtaamaa painetta entisestään toimia vastuullisesti. Samalla ne tulevat vaikuttamaan yrityksiä koskeviin kansallisiin ja kansainvälisiin ohjeistuksiin ja säädöksiin.

Etulyöntiasemassa ovat vastuullisuus­ asioiden edelläkävijäyritykset, jotka jo huomioivat hyvin oman liiketoimintansa negatiiviset vaikutukset ympäröivään maailmaan ja pyrkivät vähentämään niitä ja samalla lisäämään positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan.

– Jo nyt Suomesta löytyy lukuisa määrä muun muassa terveys-, koulutus-, vesi- ja sanitaatiopalveluita tarjoavia yrityksiä, joiden toiminta tavalla tai toisella edistää asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, Antila toteaa.

nro 4|2016 Kauppapolitiikka

19

kehityksen tavoitteiden kanssa. Suomalainen yhteiskunta on aina arvostanut koulutusta ja nähnyt sen tienä vaurauteen, edistykseen, innovaatioihin ja kansallisten tai maailman­ laajuisten ongelmien ratkaisemiseen. Tätä viestiä ja osaamista Suomi jakaa koulutus­ viennin kautta eri puolille maailmaa.

– Näemme, että Suomen kou­ lutuksen vahvuudet ovat monelta osin kestävän kehityksen ja niiden tavoitteiden rakennuspalikoita.

ECF ei erityisesti korosta koulu­ tusviennissä YK:n kestävän kehi­ tyksen tavoitteita, mutta esimer­ kiksi laadukkaan koulutuksen, sukupuolten välisen tasa-arvon, yhtäläisten mahdollisuuksien ja las­ ten kokonais­valtaisen hyvinvoinnin korostaminen on läsnä kaikessa yhtiön toiminnassa.

Korven mukaan laadukas koulutus on mitä parhain tapa saada aikaan ruohonjuuritason edistystä. Maailmalla koulutuksen laatu mää­ ritellään usein pelkästään akateemisten oppi­ mistulosten kautta.

– Esimerkiksi Kiinassa vanhemmat ovat valmiita tekemään melkein mitä vain las­ tensa koulumenestyksen eteen. Suomalai­ nen koulutusvienti nojaa toki hyviin oppimis­ tuloksiimme, mutta samalla painotamme pelkän akateemisiin tuloksiin tähtäämisen sijaan ilon, leikin ja yhdessä tekemisen tärke­ yttä lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kehittymisen kannalta.

Suomalaiset yritykset tunnetaan maailmalla luotettavina yhteistyökumppaneina.

20

Kauppapolitiikka nro 4|2016

HUIPPUTASON KOULUTUSTA MAAILMALLE Vaikka viimeaikoina on noussut huoli kou­ lulaisten osaamista arvioivien PISA-tulos­ ten heikkenemisestä, suomalaiseen koulutus­ vientiin liittyviä hankkeita on käynnissä monia jopa Kiinassa, joka on sijoittunut Suomea paremmin esimerkiksi PISA-tuloksissa.

– Monet maat ovat ymmärtäneet oppimi­ sen ilon, luovuuden ja oppijalähtöisyyden merkityksen yhteiskunnan ja talouden kehit­ tymisessä. Erityisesti suomalaisten opetta­ jien huippuosaaminen, opetussuunnitelmien kehittäminen ja opetuksen yksillöllistäminen kiinnostavat laajasti, toteaa koulutusvientiyh­ tiö EduCluster Finlandin (ECF) Aasian-pääl­ likkö Anna Korpi.

EduCluster Finland on Jyväskylän yli­ opiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhdessä omistama koulutusvientiyhtiö. Yhtiön 60 työntekijää toimii erityisesti Lähi-idässä, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa erilai­ sissa koulutuksen kehittämishankkeissa.

ECF:n koulutusvientityössä korostetaan erityisesti suomalaisen koulutuksen arvomaa­ ilmaa, joka on hyvin linjassa YK:n kestävän

MALLIA POHJOISMAISTA YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tule­ vat mitä todennäköisemmin lisäämään myös investointeja ja rahoitusta sellaisiin hank­ keisiin, joilla edistetään energiatehokkaita, resurssiviisaita ja puhtaita teknologioita sekä erilaisten tieto- ja viestintäteknologioiden hyö­ dyntämistä.

– Suomalaisten yritysten tarjoama huippu­ teknologia on ympäristöystävällistä ja auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Lisäksi suomalaisyritykset tunnetaan maailmalla luo­ tettavina yhteistyökumppaneina, jotka teke­ vät yhteistyöstä myös kehitysmaiden yritysten kanssa, ulkoministeriön Antila korostaa.

Ruotsin ulkoministeriön vienti- ja yhteis­ kuntavastuuasioista vastaavan apulaisosasto­ päällikön Torsten Ericssonin mukaan monet ruotsalaisyritykset ovat jo pitkään ymmärtä­ neet sen, millainen riski on olla huolehtimatta kestävään kehitykseen liittyvistä asioista isoja investointipäätöksiä tehdessä. Ruotsin vah­ vuudet kestävän kehityksen edelläkävijämaana näkyvät jo esimerkiksi puhtaan veden, sanitaa­ tion, energian sekä kuljetusaloilla.

– Pohjoismaiden vahva ote puhtaiden tek­ nologioiden osaamisessa ja kehittämisessä tulee kestävän kehityksen tavoitteiden kiris­

KOMMENTTI tymisen seurauksena luomaan uusia vienti­ mahdollisuuksia. Monet muut Euroopan maat vasta etsivät keinoja, joilla voivat paremmin vastata uusien SDG-tavoitteiden vaatimuksiin.

Norjassa Innovasjon Norge ja hallitus puo­ lestaan kannustavat maan yrityksiä kansain­ välistymään ja panostamaan T&K-resurs­ sejaan muun muassa kasvussa olevaan biotalouteen, merestä saatavien resurssien hyö­ dyntämistä tukevien teknologioiden kehittämi­ seen sekä puhtaisiin energiamuotoihin.

Innovasjon Norgen toimitusjohtajan Anita Krohn Traasethin mukaan Norjan viennin edistämiseksi maassa käynnistettiin viime vuonna niin sanottu DreamCommitmentohjelma, jonka puitteessa on lähdetty kuunte­ lemaan startup-yrityksiä, yritysklustereita sekä T&K-kenttää niin kansallisesti kuin kansainvä­ lisestikin. Tavoitteena on uusien ideoiden löy­ täminen maan viennin edistämiseksi ja talous­ kasvun vauhdittamiseksi.

– Ohjelman puitteessa saimme kokoon yli 3 500 liike-elämän ja eri yhteisöjen päät­ täjää keskustelemaan maan tulevaisuudesta yli 80 erilaisessa tapahtumassa. Keskustelu­ jen kautta etsimme keinoja – eli niin sanottuja unelmia, joita seuraamalla Norjan aloittelevat yrittäjät ja vakiintuneet yritykset voivat toteut­ taa maan hallituksen asettamia tavoitteita kes­ tävän kehityksen osalta.

Keskusteluissa kävi selvästi ilmi muun muassa yritysten halu satsata jatkossa aiempaa enemmän kestävää kehitystä edistäviin tuottei­ siin ja palveluihin, sillä näissä piilevät suurim­ mat kasvumahdollisuudet.

Biotalouden osalta Traaseth kuuluttaa kan­ sainvälisen yhteistyön lisäämisen tarvetta Pohjolassa, sillä tällä tavoin voidaan saattaa globaalissa mittakaavassa varsin pienten Poh­ joismaiden resurssit nykyistä tehokkaampaan käyttöön.

– Esimerkiksi Norjalla on osaamista, teol­ lisuutta ja pääomia, mutta haasteenamme on voimavarojen kohdentaminen biotalouden tar­ peisiin. Yritykset tarvitsevat myös lisää tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia biotalous tar­ joaa ja miten näitä mahdollisuuksia voidaan hyödyntää muokkaamalla ne kasvustrategi­ oiksi ja tuotteiksi, jollaisia markkinoilla nyt ja tulevaisuudessa kysytään.

Norjan olisi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista saatavan hyödyn maksimoimiseksi keskityttävä sellaisiin aloihin, joissa sillä on jo vahvaa näyttöä ja kilpailullinen etulyönti­ asema.

– Norjan kaltainen pieni maa ei voi panos­ taa täysillä kaikkiin aloihin, vaan sen pitää keskittyä erityisesti niihin alueisiin, joissa on jo näyttöä menestyksestä. Suurimmat mahdol­ lisuudet piilevät siellä, missä globaalit ja kan­ salliset kestävän kehityksen haasteet kohtaavat Norjan osaamisen, kompetenssin sekä luon­ nonvarat, Traaseth sanoo. ›‹

Toteutuuko kolmanneksen kasvu? ›› Siinä missä vuosituhannen kehitystavoitteet pyrkivät saamaan kaikki maailman lapset peruskouluun, kestävän kehityksen tavoitteet ovat siirtäneet huomiota koulutuksen laatuun. Kaikille halutaan taata avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus. Tämä muutos avaa mahdollisuuksia suomalaisen koulutusalan osaamiselle maailmalla.

Runsaassa viidessäkymmenessä vuodessa olemme kehittäneet poikkeuksellisen laadukkaan, tasa-arvoisen ja tehokkaan koulutus­ järjestelmän. Tämä tarina kiinnostaa kaikkia koulutusuudistusten kanssa kamppailevia maita. Suomen tarjoamat reseptit – enemmän iloa oppimiseen, vähemmän testaamista, enemmän vapautta ja vastuuta opettajille – yllättävät monet Suomen menestyksestä vastauksia omiin pulmiinsa etsivät. Suomi on kulkenut omia polkujaan koulutuksessa.

Yllättävää on sekin, että vaikka suurta mielenkiintoa Suomen koulutusjärjestelmää kohtaan on ollut jo runsaan vuosikymmenen ajan, olemme vasta kehittämässä vastauksia kysyntään. Erilaisten Suomeen suuntautuvien tutustumismatkojen – ministeritasolta yksittäisiin matkailijoihin – järjestämiseen ovat rutiinit jo paikallaan.

Sen sijaan vieraiden innostuessa suomalaisista ratkaisuista ja selvittäessä niiden mukaisen osaamisen saamista käyttöönsä, on oltava varuillaan. Ennen lupausten antamista on tarkistettava, onko meillä tarjontaa ja ovatko kyseisen koulutussektorin toimijat kiinnostuneita uudesta markkinasta. Meille on kehittynyt viime vuosina koulutusvientituotteita ja esimerkiksi usean korkeakoulun ja oppilaitoksen tarjonnan yhdistäviä yrityksiä. Olemme siis oikealla tiellä. Silti on ollut monia tilanteita, joissa kysyntä ylittää tarjontamme.

Koulutusvienti on vaativaa palveluiden myyntiä. Onnistuneessa koulutusviennissä autetaan toisen maan koulutusjärjestelmän kehittämisessä suomalaisen osaamisen pohjalta, ei viedä suomalaista mallia sellaisenaan. Tämä vaatii osaamista ja räätälöimistä paikallisiin tarpeisiin. Tuotteistaminen ja hinnoittelu on osoittautunut vaativaksi.

Tuoreimman selvityksen mukaan vuonna 2014 koulutusviennin arvo oli 260 miljoonaa – eli yhden suurehkon paperikoneen hinnan verran. Kasvua haettaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että myymme riittävässä määrin skaalautuvia tuotteita.

Lähtökohtana ei voi olla, että suomalaiset opettajat opettavat kaikissa maailman maissa, vaan he voivat kouluttaa opettajien kouluttajia. Ja kaikkia opettajien kouluttajia ei voida tuoda Suomeen opiskelemaan, vaan on haettava fiksumpia malleja esimerkiksi hyödyntäen rinnalla digitaalisia ratkaisuja.

Koulutusviennissä kannattaa edetä laajalla rintamalla hallituksen tavoitteleman kolmanneksen kasvun saavuttamiseksi vuoteen 2018 mennessä. Kiinnostusta on maailmalla opettajankoulutuksen lisäksi myös varhaiskasvatusta, ammatillista koulutusta sekä oppimispelejä ja -ympäristöjä kohtaan.

Koulutus on yksi niistä aloista, joilla vakiintuneet mallit joutuvat lähivuosina suureen myllerrykseen. Varsinkin digitalisaatio, mutta myös uudenlainen asiakaslähtöisyys ja megatrendit, kuten kehittyvien maiden nuori väestörakenne, haastavat perinteiset tavat oppia. Pysyttelemällä notkeana koulutuksen kehittäjänä, voi Suomi parhaiten hyödyntää vientimahdollisuuksia ja samalla vastata osaltaan kestävän kehityksen tavoitteiden asettamaan haasteeseen.

MARIANNE HUUSKO Koulutusvientisuurlähettiläs

nro 4|2016 Kauppapolitiikka

21

Kun taivaskaan ei ole rajana Avaruus tarjoaa huikeita mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Suomesta löytyy tietotaitoa muun muassa pienoissatelliittien ja niiden mittalaitteiden valmistamiseen sekä satelliittidatan hyödyntämiseen.

TEKSTI MATTI VÄLIMÄKI KUVAT NASA, SPACEX, ICEYE, ISTOCKPHOTO

O

piskelijoiden rakentama Aalto-1-satelliitti on valmiina tekemään suomalaista avaruushistoriaa. Satelliitti odottaa matkaansa avaruuteen Yhdysvalloissa, Elon Muskin SpaceX-yhtiön rakettiasemalla.

Aalto-yliopiston kaukokartoituksen ja avaruustekniikan professori Jaan Praks kertoo, että laukaisu on siirtynyt kantorakettien teknisten ongelmien takia.

– Nyt itse asiassa myös seuraava opiskelijoiden valmistama satelliitti, Aalto-2, on valmis. Se saattaa lennähtää avaruuteen Yhdysvaltain itärannikolta jopa aikaisemmin kuin Aalto-1.

Aalto-1:n ja Aalto-2:n kaltaiset pienois- eli nanosatelliitit ovat mullistamassa satelliittimaailman.

– Kun perinteinen iso satelliitti painaa vaikkapa viisi­ sataa kiloa, niin nanosatelliitti painaa viisi kiloa. Standardisoidun nanosatelliitin hinta on myös vain murtoosa ison satelliitin hinnasta.

Kun satelliitit ovat pieniä ja kevyitä, niin kantoraketti saa vietyä niitä kerralla avaruuteen huomattavan määrän.

22

Kauppapolitiikka nro 4|2016

– Vaikka satelliitti on hyvin pieni, sen hyötykuorma voi olla edistyksellisen tekniikan ansiosta melkein yhtä kyvykäs kuin isomman instrumentin. Tekniikka on miniatyrisoitunut: yhä pienemmät laitteet tekevät yhä vaativampia tehtäviä.

Praks kertoo, että Aalto-1:n mukana on esimerkiksi kaukokartoituksessa käytettävä, VTT:n rakentama hyperspektrikamera.

– Kun vastaavat laitteet painoivat ennen sata kiloa, meidän satelliittimme kamera painaa 600 grammaa.

Tekniikan kehittymisen ja kustannusten pienemisen lisäksi alaa vie eteenpäin myös uusi kiinnostus avaruutta kohtaan, yleinen avaruusbuumi.

– Alalle on tullut paljon uutta liiketoimintarahaa, myös riskirahoitusta. Avaruudessa nähdään valtavasti mahdollisuuksia, Praks toteaa.

AVARUUS ON JO LÄSNÄ ARJESSAMME Kaupallinen neuvos Marjaana Aarnikka vastaa työja elinkeinoministeriössä avaruusasioista. Ministeriön yhteydessä toimii neuvoa-antavana elimenä avaruusasiain neuvottelukunta, joka kokoaa yhteen eri hallinnon-

Suomalaisilla yrityksillä on annettavaa arktiseen avaruustutkimukseen.

nro 4|2016  Kauppapolitiikka

23

Opiskelijoiden perustama Iceye luo liiketoimintaansa arktisella avaruustutkimuksella. Ydinliiketoimintaa ovat arktiset paikannuspalvelut.

TULEVAISUUDESSA LÄHES KAIKESSA LIIKETOIMINNASSA TULEE OLEMAAN MUKANA AVARUUSELEMENTTI.

alojen näkökulmat. Aarnikka pääsee seuraamaan avaruusalan kehitystä myös Euroopan avaruusjärjestö ESAn neuvostossa.

Aarnikan mielestä avaruus tarjoaa uusia ja ennennäkemättömiä kaupallisia mahdollisuuksia myös Suomessa alan teollisuudelle, uusille startup-yrityksille ja avaruustutkijoille.

Erityisesti liiketoimintamahdollisuuksia on satelliittipaikannuksen ja maanhavainnoinnin aloilla. Suomessa on meneillään valtava innostus, ja meiltä myös löytyy aitoa huipputason avaruusosaamista. Yhdistämällä satelliiteista saatavaa dataa luodaan rajattomia mahdollisuuksia.

– Avaruuselementtiä ei arjessa aina edes huomata – avaruus on läsnä nykyään muun muassa kännyköissämme, tv-lähetyksissä, yhteiskunnan keskeisten toimintojen turvaamisessa, biotaloudessa sekä kuljetusten ja logistiikan hallinnassa. Avaruusteknologialla voidaan tuottaa merkittävää lisäarvoa useilla muillakin sektoreilla, esimerkiksi pelastuspalveluissa ja ympäristönsuojelussa.

Tekes on identifioinut Suomessa noin 80 avaruusteknologiaa käyttävää yritystä.

– Maassamme on tällä hetkellä noin 20 yritystä, jotka suunnittelevat satelliittien laitteita tai niihin liittyviä ohjelmistoja. Viimeisten arvioiden mukaan noin viidennes suomalaisesta viennistä tarvitsee nykyään satelliitti­tekniikkaa, Aarnikka toteaa.

EI LIIKETOIMINTAA ILMAN AVARUUSELEMENTTIÄ Maallikolle tulee satelliittien hyödyistä ensiksi mieleen paikannus, vaikkapa satelliittiyhteyttä odottava autonavigaattori – eikä syyttä.

24

Kauppapolitiikka nro 4|2016

– Tulevaisuudessa esimerkiksi robottiautot tulevat suunnistamaan paljolti nimenomaan satelliittien avustuksella, Praks huomauttaa.

Toisaalta satelliittien tarkkoja spektrikameroita voi hyödyntää esimerkiksi maanviljelyksessä.

– Satelliittien spektrikameroiden avulla esimerkiksi jättimäinen australialainen maanviljelys­ yritys tietää tarkkaan, mitä syrjäisellä alueella sijaitsevalla pellolla tapahtuu, milloin sinne kannattaa lähettää vaikka leikkuupuimuri.

Praks arvioi jopa, että tulevaisuudessa lähes kaikessa liiketoiminnassa tulee olemaan mukana jonkinlainen avaruuselementti.

– Upstream eli avaruuteen lähetettävä, dataa keräävä laitteisto on vain yksi osa avaruustek-

Vuonna 2014 laukaistu SpaceX CRS-4 toimitti avaruusasemalle muun muassa ensimmäisen 3D-printterin.

niikan kenttää. Jopa suurempi taloudellinen rooli on downstreamilla eli alas virtaavan datan puolella, jossa satelliittien tuottamaa aineistoa analysoidaan ja jatkojalostetaan.

GLOBAALI TILANNEKUVA ONGELMISTA Avaruusteknologia voi olla osaltaan ratkai­ semassa myös koko ihmiskunnalle kriittisiä ongelmia. Satelliitit auttavat ennen kaikkea ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä ja mit­ taamisessa.

– Globaalien ongelmien ratkaiseminen vaa­ tii globaalia tilannekuvaa. Ymmärrämme esi­ merkiksi sääilmiöitä paremmin, kun voimme mallintaa satelliittidatan avulla kerralla koko maapallon sään, Praks huomauttaa.

20

Suomessa on tällä hetkellä noin 20 yritystä, jotka suunnittelevat satelliittien laitteita tai niihin liittyviä ohjelmistoja.

– Saamme satelliittien avulla tarkkaa tietoa esimerkiksi ilmakehäkaasujen määrästä, pilvi­ syydestä, jäätiköiden sulamisesta, metsärajan muutoksista, ikiroudan sulamisesta, tulvatilan­ teesta ja monesta muusta ilmiöstä.

Villeimpien visioiden mukaan avaruus­ teknologia voisi tarjota välineitä jopa ilmaston­ muutoksen hillitsemiseen. Tällöin on puhuttu esimerkiksi avaruuteen sijoitettavista, aurin­ gonsäteitä pois heijastavista peileistä sekä aurinkopaneeleista, joiden päästötön energia ohjattaisiin maapallolle mikroaaltojen avulla.

KATSE ARKTISEEN SUUNTAAN Suomalaisyritykset, joilla on avaruusalan osaa­ mista, voivat hakea mukaan EU:n ja Euroo­

nro 4|2016 Kauppapolitiikka

25

pan avaruusjärjestö ESAn tutkimus- ja kumppanuusohjelmiin. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tekes auttavat omalta osaltaan, että yritykset saisivat kanavat auki ESAn toimintaan ja pääsisivät mukaan muun muassa erilaisiin kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin.

– Ohjelmiin osallistuminen voi auttaa suomalaisyrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään sekä avata niille myös aivan uusia rahoitusmahdollisuuksia, Aarnikka kertoo.

Suomella on oma avaruustoiminnan strategia vuosille 2013–2020. Sen tavoitteet painottuvat yhteiskunnan kannalta keskeisiin sovelluksiin.

Strategiassa nostetaan keskeiseksi painopistealueeksi esimerkiksi se, että avaruussovel­ luksilla vastataan arktisen alueen kasvaviin vaatimuksiin. Tavoitteena on myös vahvistaa palveluiden kilpailukykyä avoimen paikkatiedon avulla. Myös tieteellisen tutkimuksen tasoa tulisi nostaa nojautuen Euroopan avaruusjärjestön ESAn ja EU:n ohjelmiin.

– Strategian linjauksiin kuuluu myös, että avaruusteollisuus vastaa erikoistumalla ja sovelluksilla kiristyvään kilpailuun muun muassa kansainvälisillä satelliittimarkkinoilla, Aarnikka kertoo.

TAVOITTEENA ON, ETTÄ SUOMEN AVARUUSTOIMINTA NOUSEE VALITUILLA ALOILLA MAAILMAN HUIPPUTASOLLE VUOTEEN 2020 MENNESSÄ.

Aalto -1 2016 Suomen ensimmäiset satelliitit Aalto-1 ja -2 odottavat laukaisuaan.

+ 1995 Suomesta tuli ESAn täys­ jäsen. Jäsenyyden myötä suomalaisyrityksille tuli mahdolliseksi olla mukana ESAn teknologiaohjelmissa.

1987 Suomesta tuli Euroopan avaruusjärjestön ESAn liitännäisjäsen.

1980-luvulla venäläiseen Phobos 1 -luotaimeen tehtiin ruotsalais-venäläis-suomalaisena yhteistyönä plasma-analysaattori nimeltä Aspera. Se laukaistiin kohti Marsia vuonna 1988.

Tavoitteena on, että Suomen avaruus­ toiminta nousee valituilla aloilla maailman huipputasolle vuoteen 2020 mennessä.

KIIHTYVÄLLÄ VAUHDILLA YLÖSPÄIN Euroopan avaruusjärjestö ESA on esittänyt, että Suomeen perustettaisiin BIC-yrityskiihdyttämö (Business Incubator Center), jossa hyödynnettäisiin nimenomaan suomalaista arktista osaamista. Neuvottelut ovat loppusuoralla.

– ESA on pyrkinyt kaupallistamaan avaruustekniikkaa ja avaruuden alalla syntyneitä palveluja sekä sovelluksia eri Euroopan maissa tukemalla tällaisten ”inkubaattorien” perustamista. Suomalaiselle teollisuudelle ja pienille yrityksille sekä tutkimukselle tämä tarkoittaisi mahdollisuuksia hyödyntää tietämystään ja osaamistaan vielä aiempaa paremmin. Lisäksi toiminta edistäisi myös alan toimijoiden verkostoitumista ja antaisi hyödyllistä sparrausta, Aarnikka kertoo.

26

Kauppapolitiikka nro 4|2016

2013 Suomen avaruustoiminnan strategia vuoteen 2020 astui voimaan.

1964 Suomesta tuli kansainvälisen avaruusalan yhteistyöorganisaation COSPARin (Committee on Space Research) jäsen.

1970-luvulla luotiin pohjaa tulevalle avaruustoiminnalle muun muassa radiotekniikkaa kehittämällä.

Tuolloin, ja myös jo aiemmin, tehty määrätietoinen ionosfäärin ja Maan magneettikentän tutkimus puolestaan on perustana Suomen avaruussääosaamiselle.

1960-luvulla Suomessa lähinnä otettiin käyttöön satelliittien kautta tehtävää tiedonvälitystä sekä opeteltiin hyödyntämään kaukokartoitussatelliittien keräämiä kuvia ja tietoja.

Arktinen osaaminen yhdistettynä ava­ ruusosaamiseen voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi tarkan navigointidatan tarjoa­ mista arktisella alueella kulkeville aluk­ sille tai tietoa alueen luonnonolosuhteiden muuttumisesta.

– Ja jälleen, sovelluskohteita on todella paljon. Arktinen avaruusosaaminen voi tar­ koittaa lisäksi vaikka matkailua palvelevien tarkkojen revontulitietojen tuottamista, Aarnikka huomauttaa.

JALAT MAASSA AVARUUTEEN Jaan Praksin mielestä Suomen avaruus­ toiminnan strategian painotukset ovat jär­ keviä. Avaruuteen kurkotetaan meillä jalat maassa, pragmaattisesti.

– Suomella ei ole voimavaroja lähteä mukaan valtavia investointeja ja sen alan huippuosaamista vaativaan rakettiteolli­ suuteen ja miehitettyihin avaruuslentoihin.

Suomella on kuitenkin hyvät mahdollisuu­ det pärjätä juuri pienoissatelliittien ja eri­ laisten mittalaitteiden ja tutkimuksen alalla, Praks miettii.

Lähtötelineet ovat periaatteessa hyvät, sillä maallamme on avaruustekniikasta jo vuosikymmenten kokemus. Suomi on ollut ESAn jäsen vuodesta 1995 ja suomalaiset ovat saaneet hyvän maineen avaruustekno­ logian alihankintaketjuissa ja ESAn projek­ teissa.

– Suomalaiset ovat olleet eturivissä kauko­kartoituksen kehittäjänä ja sen avulla saatavan datan analysoimisessa. Ilmatie­ teen laitoksen, Maanmittauslaitoksen, Met­ säntutkimuslaitoksen ja Suomen ympä­ ristökeskus SYKEn rooli on ollut tärkeä.

Meillä on erittäin hyvää sensori-, kaukokar­ toitus-ja softaosaamista, Praks mainitsee.

– Ja Aalto-1:n hyötykuormaan kuuluu esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen tutkijan Pekka Janhusen kehittämä aurinkopurje, jonka käyttöä tutkitaan nyt satelliitin vauh­ tia hidastavana plasmajarruna.

Aalto-yliopistosta valmistuu vuosittain neljästä viiteen avaruustekniikkaa pääai­ neenaan opiskellutta. Muissa suomalai­ sissa korkeakouluissa voi opiskella muun muassa avaruustiedettä.

Aalto-1-satelliitti avattuna.

Yhdysvaltalaisen liikemiehen Elon Muskin perustama SpaceX-yhtiö on avannut avaruusliiketoimintamahdollisuuksia muille yrityksille. Myös Suomen satelliitit laukaistaan SpaceX-asemalta Kaliforniasta.

MONTA SILMÄPARIA NÄKEE PAREMMIN KUIN YKSI Aalto-2-satelliitin rakentaneet opiskelijat toimivat nykyään Reaktor Space Lab -nimi­ sessä startup-yrityksessä. Yritys suunnitte­ lee, valmistaa ja testaa pienoissatelliitteja.

Reaktor Space Labin taustalla on yrityk­ siä digitalisoitumaan auttava Reaktor Inno­ vations ja sen startup-yrityksiä tukeva Reak­ tor Ventures.

Reaktorin avaruusohjelmasta vastaava johtaja Juha-Matti Liukkonen uskoo mui­

nro 4|2016 Kauppapolitiikka

27

Dragon on miehittämättömiin avaruuslentoihin tarkoitettu SpaceX:n valmistama kapselityyppinen avaruusalus.

Tässä se on kuvattuna kiertoradallaan.

KUN PIENOISSATELLIITTEJA ON PALJON, NE OHITTAVAT KOHTEEN USEAMMIN.

den haastateltavien tavoin, että pienoissatelliiteilla tulee olemaan merkittävä osa IoT:ssa eli esineiden internetissä.

– Pienoissatelliitit tulevat omalta osaltaan tarjoamaan liiketoiminnalle olennaista dataa.

Ne vievät myös tietoverkon ja tietoinfrastruktuurin sellaisille alueille, jossa sitä ei ole aikaisemmin ollut, kuten Pohjoiselle jäämerelle.

Hän mainitsee, että esimerkiksi öljy-yhtiö voi olla hyvin kiinnostunut tietämään, mikä paine on öljynporauslautan putkistossa. Toisaalta suunta on kohti automaattisia laivoja, jotka tarvitsevat koko ajan paikkatiedon lisäksi tietoliikenneyhteyksiä sekä ajantasaista tilannekuvaa toimintaympäristöstään – Oleellista on se, että monta silmäparia näkee paremmin kuin yksi. Kun pienoissatelliitteja on paljon, ne ohittavat kohteen useammin ja mahdollistavat reaaliaikaisemman tilanne­kuvan hahmottamisen.

3D-TULOSTUSTA KUUSSA? Liukkonen arvioi, että Reaktorin ja Space Labin kilpailijat maailmalla voi tällä hetkellä lukea yhden käden sormin.

– Ideanamme on, että voimme tarjota koko paketin eli paitsi satelliitin myös koko siihen liittyvän taustajärjestelmän ja sen avulla satelliittien tarjoaman tiedon hyödyntämisen asiakkaan operatiivisessa toiminnassa. Sama kyvykkyys taitaa olla nykyään vain Googlella, mutta he hyödyntävät sitä ainoastaan oman yrityksensä sisällä, Liukkonen sanoo.

28

Kauppapolitiikka nro 4|2016

Reaktorilla on suunnitelmia myös sen päivän varalle, kun satelliitit alkavat kiertää kuuta ja asteroideja. Tarkka tiedonkeruu liittyy osaltaan siihen, että niin kuuhun kuin asteroideillekin on suunniteltu avaruusasemia – ja kaivostoimintaa.

– Haluamme olla ehdottomasti mukana omilla satelliiteillamme. Haaste on jännittävä, ja lisäksi se auttaa kehittämään satelliittejamme esimerkiksi säteilykestävämmiksi.

– Voimme tarjota omia ratkaisujamme myös esimerkiksi siinä vaiheessa, kun kuussa ryhdytään 3D-tulostamaan esineitä sikäläisistä materiaaleista.

Liukkonen muistuttaa, että ylipäätään avaruuden uudet olosuhteet ja uudet haasteet ovat omiaan synnyttämään liiketoimintaa, jota voidaan hyödyntää myös maan päällä.

– Esimerkiksi Yhdysvaltain Apollo-ohjelma 1960-luvulla vaikutti oleellisesti ICT-alan syntyyn.

RADIOMIKROPIIRIOSAAMISTA AVARUUTEEN CoreHW on Nokia-taustaisten insinöörien perustama, räätälöityjä analogia- ja RF-mikropiirejä valmistava startup-yritys. Se osallistui äskettäin ESAn projektiin, johon se kehitti satelliittien viestiliikenteessä hyödynnettävän korkean suorituskyvyn taajuussynteesi -ratkaisun.

CoreHW:n toimitusjohtaja Tomi-Pekka Takalo huomauttaa, että alkuvaiheessa olevalle startup-yritykselle pitkäjänteiseen projektiin pääseminen oli tärkeää.

Suomalaisilla satelliittiratkaisuilla tutkitaan erityisesti Arktista aluetta.

– Projekti avasi uusia ovia. Opimme kehittämään siinä esimerkiksi taustasäteilyä kestävää elektroniikkaa, jota voimme hyödyntää nyt muun muassa röntgenkuvantamiseen liittyvän tekniikan yhteydessä.

CoreHW päätyi ohjelmaan alun perin Tekesin yhteydenoton perusteella.

– Suomessa on varmasti muitakin yrityksiä, jotka eivät ole tulleet ehkä ajatelleeksikaan sitä, että heillä on tietotaitoa, jota voitaisiin hyödyntää myös avaruudessa. Avaruudessa tarvitaan esimerkiksi samantyyppistä integrointi- ja miniatyrisointi-tekniikkaa, joka on suomalaisille tuttua matkapuhelimista.

Takalo muistuttaa, että pelkkä osallistuminen avaruusohjelmaan ei sinänsä tee yritystä autuaaksi.

– ESA-projekteissa on oleellista, että yritys voi hyödyntää avaruushankkeissa kehittämiään ratkaisuja myös muussa toiminnassaan.

AVARUUSMATKALLA ON MYÖS MUTKIA Matka avaruuteen ei ole kuitenkaan helppo.

Tällä hetkellä noin 80 pienoissatelliittia, mukaan lukien Aalto-1, odottaa laukaisuaan.

Rakettitiede on todellakin rakettitiedettä – hyvin monimutkaista, lähes taidetta ja siihen liittyy epävarmuustekijöitä.

Reaktor Space Labin Juha-Matti Liukkonen huomauttaa, että heidän avaruusmatkallaan vastassa on ollut myös byrokraattisia esteitä.

– Satelliittien tarvitsemat radiotaajuus­ luvat täytyy hyväksyttää joka ikisessä ITUn eli YK:n alaisen kansainvälisen televiestintäliiton jäsenmaassa. Viestintävirasto eli Ficora hoitaa tämän keskitettynä palveluna, ja on ollut erittäin avulias. Prosessi on silti hyvin pitkä ja työläs. Viestintäviraston lisäksi myös työ- ja elinkeinoministeriö sekä Tekes ovat tarjonneet hyvin taustatukea.

CoreHW:n Tomi-Pekka Takalo mainitsee, että mikropiiribisneksessä on omat haasteensa: – Räätälöityjen mikropiirien tuotekehitysja kvalifointikustannukset ovat suuria ja kehityssyklit pitkiä, mutta tarvittavien mikropiirien lukumäärä on varsin rajallinen.

Kentän moninaisuudesta ja monimutkaisuudesta käy esimerkiksi sekin, että avaruustekniikka soveltuu usein myös sotilastehtäviin, kuten tiedusteluun. Tämä saattaa johtaa esimerkiksi siihen, että isoilla mailla on entistä enemmän intressejä satsata omaan avaruusteollisuutensa. Kilpailu ei ehkä kaikissa tilanteissa ole aivan avointa.

TARVETTA KATTAVILLE PELISÄÄNNÖILLE Vaikka byrokratiaa voi olla yhdessä paikassa liikaa, niin toisaalla sitä saattaa olla liian vähän.

– Tällä hetkellä avaruuden yksityistä käyttöä ei ole reguloitu, tarvitsisimme globaalilla

tasolla laadittuja pelisääntöjä. Ne ovat tarpeen senkin takia, että melkein jokaisella miljardöörillä tuntuu olevan nykyään oma avaruusohjelmansa, Praks huomauttaa.

– Auki on esimerkiksi se, että jos satelliitteja tulee paljon, niin kuka ohjaa sitä, mille kiertoradoille ne voidaan laittaa. Nykyäänhän periaatteessa kuka tahansa voi lähettää taivaalle satelliitin, mikäli rahat vain riittävät.

Myös säännöt avaruusromun ja avaruudessa tapahtuvien satelliittitörmäysten varalta ovat vielä osin laatimatta.

– Suuri sääntöjä vaativa kysymys on myös asteroideille ja kuuhun suunniteltu kaivos­ toiminta. Kaivostoiminta asteroideilla kiinnostaa monia yksityisiä yrittäjiä, ja esimerkiksi Luxemburg on nostanut sen jopa kansalliseksi tavoitteekseen, mutta omistussuhteita taivaankappaleilla ei ole määritelty, Praks huomauttaa.

– YK:n avaruussopimuksissa on määritelty tiettyjä kansainvälisiä vastuita ja velvoitteita, mutta kaikilla mailla ei ole vielä avaruutta koskevaa omaa kansallista lainsäädäntöään. Suomessakin ollaan parhaillaan luonnostelemassa mahdollista avaruuslakia. Avaruus tuo esiin uusia tilanteita, joihin pitää varautua, esimerkiksi avaruusromun aiheuttamien vahinkojen ja

satelliittien mahdollisten törmäysten juridisten vastuiden osalta, Marjaana Aarnikka kertoo.

Suomessa avaruusasiain neuvottelukunta on tässäkin keskeisessä roolissa. Jokainen suomalainen satelliitti tulee rekisteröidä työ- ja elinkeinoministeriöön, ja sen osalta tulee toimittaa myös asianmukainen riskianalyysi neuvottelukunnan arvioitavaksi. Tältä pohjalta tehdään muun muassa päätökset mahdollisten lisävakuutusten tarpeesta.

LUVASSA VARMASTI MYÖS YLLÄTYKSIÄ Mitä kaikkea tulevaisuus sitten tuo tullessaan?

– Paljon tulee tapahtumaan, myös sellaista mitä ei ole osattu odottaakaan. Asiat ehkä tapahtuvat hitaammin kuin toivotaan. Mutta avaruudessa olevalla infralla tulee olemaan keskeinen osa globaalissa infrassa, Jaan Praks miettii.

Pienet satelliitit muuttavat satelliittidatan reaaliaikaiseksi – saamme niiden avulla reaaliaikaista kuvaa esimerkiksi liikenteestä ja logistiikasta.

– Satelliittisegmentti tulee olemaan osa digitalisaatiota. Tärkeä osa maailmanlaajuisesta sensoriverkostosta tulee olemaan avaruudessa, Praks kiteyttää. ›‹

nro 4|2016 Kauppapolitiikka

29

Metsäalalta ponnistaneen Simosolin toimitusjohtaja Jussi Rasinmäki viettää vapaa-aikansakin metsässä perheensä kanssa.

30

Kauppapolitiikka nro 4|2016

Katso video haastattelusta osoitteessa kauppapolitiikka.fi

Riihimäeltä Pakistaniin Kehittyvien maiden tarve siirtyä käyttämään puhtaampia energialähteitä on avittanut riihimäkeläistä Simosolia kansainvälistymään Maailmanpankin rahoituksella.

TEKSTI HANNELE TAVI KUVAT ROOPE PERMANTO

A

urinkoinen pakkassää hellii Riihimäkeä.

Suomalaisen metsäteollisuuden uran­ uurtajien, Paloheimon teollisuussuvun vanhojen tehdaspiippujen läheisyydessä pitää majaansa myös Simosol Oy, met­ säteollisuuden analyysipalveluista maa­ ilmalle ponnahtanut 12 hengen yritys. Sisällä istuu myös yrityksen toimitusjohtaja, Jussi Rasinmäki.

Simosolin työntekijät kartoittavat parhaillaan Vietnamin biomassavaroja. Käynnissä on Maail­ manpankin rahoittama hanke, jossa riihimäkeläis­ yrityksen vastuulla on luoda maasta tarkka kartta, joka osoittaa, mistä maassa löytyy energiaksi kelpaa­ vaa, ylimääräistä biomassaa ja mihin uusia, puhtaan energian voimaloita tulisi rakentaa. Yritys on saanut tällaisen kartan valmiiksi jo Pakistanin biomassasta – Maailmanpankin rahoittamana senkin. Millä eväin pieni riihimäkeläisyritys on päässyt mukaan projek­ teihin?

– Maailmanpankin alainen ESMAP on tehnyt aurinko- ja tuulivoimakartoituksia paljon eri maissa.

Pakistaniin tehtiin ensimmäinen biomassakartoitus, johon ESMAP haki rosterilistalle yrityksiä. Olimme tehneet thaimaalaisen konsulttitoimiston kanssa yhteis­ työtä ulkoministeriön rahoittamassa EEP-projektissa Indonesiassa aikaisemmin ja he ehdottivat, että teki­ simme yhteishakemuksen, Rasinmäki taustoittaa.

Maailmanpankki valitsikin Pakistaniin Simosolin ja muiden yritysten sekä VTT:n yhteishankkeen.

Rasinmäki korostaa kaikessa tekemisessä yhteis­ työn ja verkostoitumisen merkitystä. Esimerkiksi kartoituksissa yritys käyttää apunaan mikkeliläisen MHG Systemsin luomaa softaa, joka on luotu bio­ energian toimitusketjujen hallintaan.

– Tämä on ollut keskinäinen konseptimme, täy­ dennämme toisiamme.

HAKEMUSTEN AMMATTILAISET Simosol on hakenut Maailmanpankin rahoitusta kahdesti ja saanut sen kahdesti. Rasinmäki kannus­ taa yrityksiä hakemaan projekteja sellaisista maail­ mankolkista, joihin ei ole niin paljoa tunkua. Näin mahdollisuudet ovat paremmat.

– Hankehakemukset pyrimme kirjoittamaan niin, että ne ovat pikemminkin viisi kuin 50 sivua.

Yritämme kiteyttää niihin hyvin sen, mitä teemme, miksi sen teemme ja mitä siitä saadaan, Rasinmäki kertoo.

Yrityksen perustajakolmikolla on kokemusta hakemusten kirjoittamisesta jo aikaisemmalta ural­ taan. Vuosina 2004–2007 Jussi Rasinmäki, Antti Mäkinen ja Jouni Kalliovirta tekivät Helsingin yli­ opistossa Tekes-rahoitteista SIMO-hanketta, jossa luotiin uusi metsäsuunnittelujärjestelmä Suomeen.

nro 4|2016 Kauppapolitiikka

31

– Poikkeuksellista hankkeelle oli, että lähes kaikki Suomen metsäalan toimijat löivät hankkeessa hynttyyt yhteen. Simo-järjestelmä luotiin yhdessä ja avoimesti, ja lopulta julkaistiin myös avoimena lähdekoodina, Rasinmäki muistelee.

Kun hanke päättyi, tutkijat eivät halunneet jättää toimivaa järjestelmää, vaan päätyivät sen sijaan perustamaan yrityksen järjestelmän ympärille väitöstilaisuuden jälkeen.

Koko maisema oli savusumun peitossa neljän tunnin ajan.

– Tavoitteena oli luoda meille kolmelle työpaikka, jossa saamme tehdä sitä, mitä haluamme ja osaamme. Kiitos projektin, olimme tutustuneet lähes kaikkiin Suomen metsäalan toimijoihin, joten verkostot olivat kunnossa.

Simosol Oy:tä ei lähdetty rakentamaan startup-yrittäjien kiilto silmissä. Perheenisät eivät hakeneet yritykselle ulkopuolista rahoitusta, vaan kaikki omistus pidettiin omissa käsissä ja kasvu tehtiin hallitusti. Siksi kulutkin piti pitää erityisesti alkuvaiheessa minimissä, ja yritys hakeutui kustannusten minimoimiseksi Hämeen ammattikorkeakoulun yrityshautomoon Riihimäelle. Tänne myös Rasinmäki oli muuttanut perheineen.

Yritys perustettiin alun perin tarjoamaan Suomen metsäalan yrityksille suunnittelu­ palveluja, jotta metsiä käytettäisiin myös jatkossa kestävällä tavalla. Kun Suomessa rajat alkoivat tulla vastaan, kasvua lähdettiin hakemaan aktiivisesti ulkomailta.

Biomassakartoituksiin yritys lähti kehitysyhteistyöprojektien kautta.

– Tämä ei ole sitä, mitä varten yritys on perustettu, mutta kartoituksista on tullut meille merkittävä liiketoiminnan osa.

PUHTAAMPAA ILMAA PAKISTANIIN BBC uutisoi marraskuussa, kuinka Intia tukehtuu savusumuun viljelijöiden polttaessa pelloillaan korjuujätteinä syntyneitä oljenkorsia. Viljelijöille korsien polttaminen on ilmainen tapa päästä niistä eroon, mutta ilmastolle polttaminen on hyvin haitallista.

Intian naapuri Pakistan on maatalousvaltainen maa, joka kuuluu maailman suurimpiin vehnän, maidon ja puuvillan tuottajiin.

Samalla kehittyvä maa kärsii kohtalaisesta energiakriisistä.

– Pakistanissa voi kellosta tarkistaa, milloin sähköt katkeavat. Kaupungeissa säännöstellään sähköä niin, että kukin kaupunginosa saa vuorollaan tunnin sähköä. Maa kaipaa teollisen mittakaavan tuotantoa, Rasinmäki sanoo.

32

Kauppapolitiikka nro 4|2016

Toimitusjohtajan tehtävien lisäksi Jussi Rasinmäki saa edelleen kehittää yrityksen tuotteita.

– Jossain vaiheessa varmasti tulee eteen kysymys, että onko se järkevää, että toimitusjohtajakin tekee tuotekehitystä.

Kun Rasinmäki oli Pakistanissa ensimmäistä kertaa esittelemässä hanketta paikallisille, hänelle sanottiin Islamabadissa, ettei maassa ole mitään kartoitettavaa. Kaikki materiaali käytetään maassa hyödyksi, eikä ole enää mitään, mitä käyttää bioenergiaan.

– Kun lähdimme ajamaan autolla Lahoreen ja laskeuduimme kukkuloilta Indusjokilaaksoon, koko maisema oli savusumun peitossa neljän tunnin ajan. Oli se aika vuodesta, kun yhden satokauden korjuutähteet poltettiin pellolla. Siinä vaiheessa totesimme itseksemme, että ihanko tosiaan täällä ei ole turhaa korjuujätettä?

Itse kartoitustyö tehtiin yhdessä paikallisen yliopistoverkoston kanssa, jota koordinoi National University of Technology eli NUST.

SIMOSOL OY ›› Perustettu: vuonna 2007

Liikevaihto: 761 000 € (vuonna 2015) Henkilöstö: 12 Omistajat: Jussi Rasinmäki, Antti Mäkinen ja Jouni Kalliovirta

Simosol koulutti opiskelijat käyttämään puhelimella ohjelmistoa.

– Ei ole mitään järkeä lähettää kentälle muita kuin paikallisia. He puhuvat kieltä ja osaavat järjestää haastattelun niin kuin ne kuuluu järjestää. Esimerkiksi Pakistanissa haastattelu tuli järjestää hyvin hierakkisesti kylänvanhimpia kunnioittaen.

Haastatteluissa opiskelijat kirjasivat MHG Systemsin ohjelmistoon viljelijöiden vastaukset kysymyksiin kuten mitä viljelette ja mitä teette korjuutähteelle tällä hetkellä. Sen jälkeen samalla puhelimella otettiin kuva pellosta ja kuva yhdistyi koordinaateilla Nasalta saatuihin Landsat-satelliittikuviin.

– Joka päivä latasimme opiskelijoiden kirjaaman datan ja ajoimme sen oman tarkastuksemme läpi. Hälyttävät tulokset lähetimme NUSTin projektikoordinaattorille sanoen, että tässä on tämän päivän data ja siellä on nämä ja nämä virheet ja tämä opiskelija on ne mitannut. Voisitteko tarkastaa tämän tiedon paikkansapitävyyden, Rasinmäki kuvaa prosessia.

– Myös opiskelijoiden ottamia kuvia verrattiin satelliittikuviin, että ne varmasti pitivät paikkansa. Tätä pyöritettiin jatkuvasti varmistaen, että saamme validia dataa. Pakistanissa opiskelijat tekivät yli 10 000 haastattelua.

Itse voimalaitosten toteutukset ja viljelijäsopimusten tekemiset taas jäivät paikallisille. ›‹

Maailmanpankin pääkonttori sijaitsee Washingtonissa, Yhdysvalloissa.

Koko maailman pankki

M

aailmanpankin tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja edistää maailmanlaajuista kestävää kehitystä. Maailmanpankki lainoittaa jäsenmaiden sosiaalisia ja rakenteellisia uudistuksia, on hallitusten neuvonantaja, antaa teknistä apua erilaisissa projekteissa sekä toimii yhteistyökumppanina yhdessä yksityisen sektorin ja muiden kansainvälisten yhteisöjen ja rahoituslaitosten kanssa. Maailmanpankkinimityksen alle kuuluu monia eri pankkeja ja järjestöjä, joiden pääkonttori sijaitsee Washingtonissa (D.C.), Yhdysvalloissa.

Maailmanpankki on EU:n jälkeen suurin Suomen julkisen kehitysavun kanava. Metsäalalta ponnistaneen Simosol Oy:n molemmat Maailmanpankki-rahoitteiset hankkeet ovat olleet Energy Sector Management Assistance Program eli ESMAP-projektin alla.

Yrityksellä on kertynyt jo hyvät henkilökohtaiset suhteet juuri ESMAP-projektiin.

– Toki olemme tavanneet ESMAP-hankkeen vetäjät sekä Pakistanissa että Vietnamissa. Olemme luoneet hyvät verkostot, ja he tietävät sen, mitä me osaamme tehdä, Simosol Oy:n toimitusjohtaja Jussi Rasinmäki toteaa.

Itse ESMAP-mekanismin rahoitus on tällä hetkellä katkolla.

– Valitettavasti biomassakartoituksia ei tällä tietoa ole tulossa.

Jos saavat uuden rahoituksen, niin sitten toivottavasti jatkavat yhteistyötä myös kanssamme, Rasinmäki sanoo.

Maailmanpankki on EU:n jälkeen suurin Suomen julkisen kehitysavun kanava.

Maailmanpankin lisäksi kansainvälistä rahoitusta tarjoavat myös Maailmanpankin sisarjärjestö Kansainvälinen valuutta­ rahasto, eurooppalaiset mekanismit, kuten Euroopan investointipankki ja jälleenrakennus- ja kehityspankki. Kööpenhaminassa taas toimii kymmenen YK-järjestöä, ja merkittävä osa kaikista YK:n tuotteiden ja palveluiden hankinnoista tehdään siellä. Esimerkiksi vuonna 2014 YK-järjestöt ostivat tuotteita ja palveluita yli 17 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla. Suomesta hankintoja tehtiin vain 20,9 miljoonalla dollarilla, joten suomalaisilla yrityksillä olisi varmasti enemmän tarjottavaa. ›‹ Lue lisää: www.worldbank.org

nro 4|2016 Kauppapolitiikka

33

HANNA GEHÖR

Team Finland -koordinaattori, México

Mexico Cityä kutsutaan myös lempinimellä Capital en Movimiento, eli ”pääkaupunki liikkeessä”.

Meksikossa eletään rakenteellisten uudistusten aikaa.

Päämääränä on tehdä maasta kilpailukykyisempi, dynaamisempi ja avoimempi sekä sen 120-miljoonaisesta väestöstä koulutetumpi. Lokakuussa Meksikossa vieraili ensimmäistä kertaa Suomen pääministeri mukanaan Team Finland -valtuuskunta.

Laajalla kaistalla Meksikoon Tiivistyneet suhteet Suomen ja Meksikon diplomaattisuhteiden käynnistämisestä tuli lokakuussa kuluneeksi 80 vuotta. Samassa kuussa historiankirjoihin jäi myös merkintä ensimmäisestä pääministeritason vierailusta Suomesta Meksikoon.

Pääministeri Juha Sipilän tekemän Team Finland -matkan tavoitteena oli maiden suhteiden syventäminen ja Suomen maineen vahvistaminen vetovoimaisena ja innovatiivisena maana.

Viime vuosina maiden välisissä suhteissa on ollut paljon positiivista liikettä. Kauppavaihto Meksikon kanssa on kasvanut ja monipuolistunut. Maassa toimii tällä hetkellä yli 30 suomalaisyritystä. Vuonna 2015 Meksikossa vierailivat sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö että ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka.

Talouden näkymät ovat valoisia Meksiko on Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan maailman 15:nneksi suurin talous ja maailman 12:nneksi suurin öljyntuottaja. Maan odotetaan nousevan kymmenen suurimman talouden joukkoon vuoteen 2020

mennessä. Meksikon talous kasvaa noin 2,5 prosentin vuosivauhtia. Vaikka kasvu ei täysin yllä ennusteisiin, Meksikon talouden näkymät ovat valoisat.

Maan merkitys markkina-alueena lisääntyy, talous monipuolistuu ja suorat ulkomaiset investoinnit jatkavat nousuaan. Meksikolla on verrattaen vähän kaupan teknisiä esteitä ja laaja vapaakauppasopimusverkosto, joka kattaa yhteensä 46 maata. Maailmanpankin Doing Business 2017 -vertailussa Meksiko sijoittui Latinalaisen Amerikan ja Karibian maista korkeimmalle sijalle (47/189).

Nykyhallituksen kärkihankkeina ovat 11 mittavaa reformia, joiden tavoitteena on vahvistaa Meksikon taloutta, uudistaa poliittista ja oikeusjärjestelmää sekä koulutusalaa ja vähentää epätasa-arvoa sekä korruptiota. Käynnissä olevat uudistukset avaavat mahdollisuuksia suomalaisyrityksille useilla eri sektoreilla.

Muun muassa energiasektori, vihreä talous ja Juha Sipilä on ensimmäinen Suomen pääministeri, joka on vieraillut Meksikossa. Vierailu alkoi presidentti Enrique Peña Nieton tapaamisella.

34

Kauppapolitiikka nro 4|2016

MEKSIKO Mexico City 19°26’ N, 99°8’ W Asukkaita 8 919 000 Asukastiheys 6 000/km2 esimerkiksi koulutus-, terveys- ja viranomaispalveluiden saatavuutta syrjäisimmillä ja vähiten kehittyneille alueilla. Niin sanottu Red Compartida -verkko toteutetaan open access -periaatteella, jonka mukaisesti verkon haltija ei itse tarjoa palveluita, vaan verkosta myydään kapasiteettia operaattoreille. Mallin odotetaan mahdollistavan uusia innovaatioita ja nostavan Meksikon telekommunikaatioalan kärkimaiden joukkoon.

Yölennolla Meksikoon Yölennolla Argentiinasta Meksikoon saapuneen pääministeri Sipilän ohjelma oli kiireinen. Virallinen osuus alkoi Meksikon presidentti Enrique Peña Nieton tapaamisella.

Meksikon hallituksen edustajista pääministeri Sipilä tapasi myös valtiovarainministeri José Meaden, viestintä- ja liikenneministeri Gerardo Ruiz Esparzan sekä puolustusministeri Salvador Cienfuegosin. Ohjelmassa oli lisäksi useita yritystapaamisia sekä puhetilaisuus telekommunikaatioalan konferenssissa (3rd Latin America Spectrum Management Conference). Tiukan vierailuohjelman läpi­ vieminen 22 miljoonan asukkaan Méxicossa vaati tarkkaa suunnittelua ja aikataulutusta.

Tapaamisissa nousi esiin monipuolinen kiinnostus yhteistyön tiivistämiseen Suomen kanssa sekä suomalaiseen osaamiseen. Yhteisiä intressejä todettiin muun muassa rauhanturvaajien koulutukseen sekä yhteistyöhön kyberturvallisuussektorilla, energia-alalla, ympäristö- ja ilmastokysymyksissä, metsäsektieto- ja viestintäteknologia sekä koulutussektori ovat aloja, joilla suomalaiselle osaamiselle ja kokemukselle on kysyntää Meksikossa.

Kuva: Hanna Gehör

4g-verkko tekee tuloaan Vierailullaan pääministeri Sipilällä oli mukanaan erityisesti telekommunikaatioalan yrityksistä koostuva valtuuskunta, jota johti Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri. Meksiko on parhaillaan purkamassa monopoleja ja toteuttamassa lähes koko maan kattavaa 4G-laajakaista­verkkoa.

Laajakaistaverkon tavoitteena on taata Meksikon hiljattain maan perustuslakiin kirjaama oikeus internet-yhteydestä ja palveluiden saatavuudesta. Verkko tulee edistämään myös yhteiskunnallista tasa-arvoa lisäämällä

Yksityisautoilun haittoja pyritään kaupungissa pienentämään Hoy no Circula -ohjelmalla, joka rajoittaa auton käyttöä eri viikonpäivinä auton rekisterinumeron mukaan.

Team Finland palvelee Meksikossa.

torilla, telekommunikaatioalalla sekä koulutusalalla.

Vierailu näkyi laajasti myös Meksikon tiedotusvälineissä. Moni lehti kirjoitti Suomen pääministerin tavanneen presidentti Peña Nieton ja Suomen olevan kiinnostunut Meksikon reformeista sekä suomalaisyritysten olevan valmiita sijoittamaan meksikolaishankkeisiin.

Työ jatkuu Suurlähetystöllä ja Finpron Meksikon-toimistolla työ jatkui pääministerin paluulennon lähdettyä kohti Helsinkiä. Pääministeri Sipilän Team Finland -matka oli onnistunut, ja sen aikana nousi esiin monia konkreettia aloitteita, joita lähdetään aktiivisesti seuraamaan ja työstämään viranomaisten ja yritysten kanssa.

Suomen ja Meksikon diplomaattisuhteita juhlitaan vielä ensi vuonnakin, kun diplomaattisuhteet käynnistäneen ystävyyssopimuksen ratifioinnista tulee 80 vuotta. Ensi vuonna maita yhdistävät myös historialliset merkkitapahtumat, kun Suomessa juhlitaan 100-vuotista itsenäisyyttä ja Meksikossa 100-vuotista perustuslakia.

Suomen Meksikon-suurlähetystössä Suomi 100 -vuoden temaattinen painopiste on ympäristö. Edustusto toteuttaa juhlavuoden ohjelmaa yhteistyössä meksikolaisten toimijoiden kanssa. Myös ympäristösektorilla avautuu merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. ›‹

nro 4|2016 Kauppapolitiikka

35

Lue Nobelistien näkemykset sopimuksista Taloustieteen Nobel-palkinto myönnettiin lokakuussa Harvardin yliopiston taloustieteen professorille Oliver Hartille sekä suomalaiselle Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) professorille Bengt Holmströmille ansioista sopimusteorian tutkimuksessa.

Holmström on tutkinut Hartin kanssa paljon sitä, miten erilaisilla sopimuksilla voidaan vaikuttaa osapuolten käyttäytymiseen, jotta saataisiin aikaan taloudellisesti yleishyödyllisiä lopputuloksia. He ovat luoneet arvokkaita teoreettisia työkaluja erilaisten sopimusten ja instituutioiden ymmärtämiseksi.

Sopimusteoria tutkii sopimuksia, joilla yhteiskun-

nassa pyritään säätelemään epävarmuutta ja sovittamaan eri osapuolten toisistaan poikkeavia tavoitteita yhteen.

Toisin sanoen Holmström ja Hart ovat kehittäneet teoreettisia työkaluja, miten kirjoittaa sopimuksia, joissa varmistetaan sopimusosapuolten tasapuolisuus, eli hyötyjen tasa-arvoinen jakautuminen esimerkiksi työnantajan ja työntekijän välillä. Sopimusteorian mukaisesti olisi hyvä pohtia, milloin kannustetaan tavoitteen kannalta oikeaa asiaa. ›› economics.mit.edu/faculty/bengt/publications > Theory of Contracts

Mitä on Suomen turvallisuus?

Pitkän uran ulkoministeriössä ja Suomen Washingtonin-suurlähettiläänä tehnyt Jukka Valtasaari tuo 2015 julkaistussa Suomen turvallisuus -kirjassaan esiin, että turvallisuus ei ole pelkkä sana presidenttien puheissa ja hallituksen raporteissa. Hän esittää kirjassaan kriittisiäkin arvioita Suomen ulkopolitiikasta.

Valtasaari on kirjoittanut runsaat 30 esseetä turvallisuuspolitiikan laajoista näkymistä ja arvioi niitä diplomaattiseen tyyliin. Hän kertoo, miten hyvinvointimme perustuu Naton takaamaan turvallisuuteen, Euroopan integraatioon ja siihen, että elämme Venäjän naapurina ja toimimme globaalitaloudessa. Julkinen keskustelu vaatii hänen mie-

lestään enemmän kuin kyllä tai ei Nato-jäsenyydelle.

Maailman ”ison kuvan” hahmottaminen olisi tärkeää.

Valtasaaren kirja on Nato-myönteinen. Hän kysyy, mitä maastamme ja sen avainhenkilöistä kertoo, että enemmistö tuntuu nauttivan saadessaan sanoa kaikkeen ei? Hänen mielestään Suomen politiikassa etsitään mieluimmin pysyvää olotilaa kuin muutosta. Valtasaari toteaakin nyt jälkikäteen, että Suomen liittyminen Natoon vuonna 1997 olisi ollut helppo juttu. ›› Docendo Oy, 2015

”Vuonna 2007 Suomen liittyminen Natoon olisi ollut helppo juttu.”

Katse avaruuteen Spacefinland.fi -sivusto on kattava paketti avaruusalasta Suomesta. Sivustolta voit seurata mitä juuri nyt on tapahtumassa avaruusteknologian, liiketoiminnan, tutkimuksen ja muiden aiheeseen liittyvien alojen tiimoilta.

Tekes päivittää ylläpitämäänsä sivustoa ahkerasti yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa.

36

Kauppapolitiikka nro 4|2016

Tekes myös rahoittaa suomalaisten avaruusalan yritysten tuotekehitystä, verkottaa yrityksiä kotimaassa ja ulkomailla ja tarjoaa tietoa siitä, miten päästä mukaan tarjouskilpailuihin. Lisäksi Tekes ylläpitää listaa suomalaisista avaruusalan yrityksistä. ›› spacefinland.fi

”Lomakaudet eivät ole täällä millään tavoin relevantti selitys, jos hommat eivät etene joulun jälkeisinä viikkoina.”

JUHA MARKKANEN Suomen pääkonsuli, Los Angeles (31.10. saakka)

Myönteinen yrittäminen kannattelee jenkkifirmoja

L

meillä Suomessa. Eräs keskeinen tekijä Kalifornian osavaltion nousussa maailman kuudenneksi suurimmaksi globaalitaloudeksi ohi esimerkiksi Venäjän, Brasilian tai Kanadan on se, että täällä yrittämiseen liittyvän yhteistyön ja ”win-win” -tavoitteiden merkitys ymmärretään.

Jos minä autan sinua, niin oletus on, että sinäkin vastaavasti autat minua. Näin me molemmat voimme hyötyä ja voittaa.

Kolmas ero Suomeen on valtava työorientoituneisuus sekä tähän liittyvä ammattimainen ja hyvin pitkäjänteinen toimintatapa kaikessa toiminnassa. USA:ssa töitä tehdään todella kovasti ympäri vuoden. Esimerkiksi lomakaudet eivät ole täällä millään tavoin relevantti selitys, jos hommat eivät etene juhannuksen tai joulun jälkeisinä viikkoina. Tavoitteita myös asetetaan pitkäjänteisesti ja niiden eteen myös toimitaan pitkäjänteisesti.

Asiat eivät tapahdu hetkessä, vaan tulosten eteen ollaan valmiita ponnistelemaan pitkään ja lannistumatta.

PS. Jokaiselle – siis aivan jokaiselle – suomalaiselle yritykselle löytyy markkinoita USA:sta, kahden Euroopan kokoisesta liittovaltiosta, maailman suurimmasta taloudesta. Nämä markkinat eivät häviä minnekään, vaan ne ovat olleet myös suomalaisyrityksiä varten olemassa eilen, ne ovat olemassa tänään ja ne tulevat olemaan myös huomenna. Mutta näillekin markkinoille on syytä tulla vasta, kun yritys on siihen itse valmis ja omat kotitehtävät on tehty kunnolla ja huolellisesti. Valtio voi Team Finland -toiminnallaan monin eri tavoin avustaa suomalaisfirmoja, mutta yritykset vastaavat viime kädessä tietysti itse omasta liiketoiminnastaan, vientiponnistelut mukaan lukien. ›‹

kolumni

os Angelesin pääkonsulikauteni kalkkiviivoilla on luontevaa pohtia sitä, millä eväin jenkkifirmat pärjäävät yrityskentällä. Onko jotain, mistä me suomalaiset voisimme ottaa oppia? Varsin suoraviivainen ja tuloslähtöinen toimintatapa bisneksessä yhdistää suomalaista ja amerikkalaista mentaliteettia, mutta erojakin löytyy.

Ehkä merkittävin ero amerikkalaisfirmoissa verrattuna suomalaisiin yrityksiin on skaala- ja kokoerojen ohella myynti- ja markkinointitaidoissa ja kyseisten asioiden integroimisessa bisnekseen heti alusta pitäen.

Meillä Suomessa uuden luominen alkaa usein innovaatiosta. Tätä innovaatiota työstetään pitkään. Kun tuote tai palvelu on hiottu valmiiksi, meillä tunnutaan vasta silloin havahduttavan siihen, että oma tuote tai palvelu tulisi myös saada markkinoiduksi ja myydyksi.

Suomalaisissa firmoissa tulisikin panostaa edelleen myyntiosaamisen kehittämiseen ja asiakkaan kuuntelemiseen. Fakta on, että hyvä myyntimies myy keskinkertaisenkin tuotteen, mutta maailman paraskaan tuote ei mene kaupaksi, jos siitä ei tiedä kukaan tai myyntiosaamista ei ole. Tähän liittyen menossa oleva valtaisa internetin ja sosiaalisen median aiheuttama markkinoinnin ja myynnin vallankumous on valtava globaali muutostrendi, johon Suomessakin kaikissa firmoissa – myös B2B-yrityksissä – on syytä mennä voimallisesti mukaan.

Toinen ero verrattuna Suomeen on ainakin täällä Kaliforniassa vallitseva myönteinen ilmapiiri. Vanha suomalainen sananlasku ”kateus vie kalatkin vedestä” taitaa valitettavasti pitää edelleen liian hyvin paikkansa

nro 4|2016 Kauppapolitiikka

37

Ajassa Kaj Nordgren @KajNordgren

KRISTIINA HELENIUS:

Katso UHD-video: tältä näyttää kansainvälisellä avaruusasemalla #ISS #4K #avaruus #SpaceFinland bit.ly/2eVKiRR

Kestävää kauppaa koulutuksella

Metsäala vei Maailmanpankin rahoituksen luo

t Suuret virtaukse loissa aiheuttavat Yhdysval heilahduksia vasta viiveellä.

ITIIKKA KAUPPAPOL TALOUD ELLISTEN

ULKOSU HTEIDEN

AIKAKAU SLEHTI

| @kauppapol

nro 4 | 2016

EP Suomessa @EP_SuomiFinland

Mikä on EU:n #avaruus-strategia seuraavalle 10–15 vuodelle? Seuraa @EP_Industry’n keskustelua aiheesta.

ovat mintamahdollisuudet Avaruuden liiketoi laisyritykset. herättäneet suoma

lehti uton aus maks .fi/til Tilaa politiikka kauppa

TÄHTIPOLKU KAUAS VIE

Satelliitit @satelliitit

Avaruusasema #ISS näkyy nyt aamutaivaalla bit.ly/2fAFeoF #avaruus

Anna palautetta lehdestä ja voita lukemista!

8 vuotta sitten Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua

Avaruuden hyötykäyttö aluillaan Kauppapolitiikka-lehti arvioi kahdeksan vuotta sitten (Kauppapolitiikka 1/2009), että elämme avaruuteen siirtymisen toista vaihetta. Tämä tarkoitti sitä, että avaruustoimintaan oli tullut mukaan myös yksityisiä yrityksiä, jotka rakensivat tuolloin omia avaruusaluksiaan.

Yhtiöitä pyörittävät liikemiesmiljardöörit mielivät koko ajan yhä kauemmas. Lopullinen päämäärä oli tuolloin maata kiertävien avaruushotelliketjujen rakentaminen.

Kaavailtiin, että kun matkailu vilkastuisi, avaruudessa tarvittaisiin sellaiset määrät raaka-aineita, ettei niiden kuljettaminen maapallolta olisi enää taloudellisesti mielekästä. Sama päti toiseen suuntaan: raaka-aineiden kuljettaminen avaruudesta maapallolle olisi aivan liian kallista.

Maapallon ulkopuolisia resursseja tarvittaisiin esimerkiksi hotellien ja työmaille aurinkoenergiaa tuottavien satelliittien rakentamiseen. Tuolloin

38

Kauppapolitiikka nro 4|2016

Arvottava palkinto sisältää noin 150 euron arvosta Otavan syksyn uutuuskirjoja.

kaavailtiin myös, että avaruuden tehtaat maksaisivat miljardeja, mutta ne toimisivat ilmaiseksi aurinkovoimalla ja viimeistään tuotantovaiheessa robotit tekisivät työn. Kuusta saatava Helium-3 puolestaan ratkaisisi maan energiapulan. ›‹

Seuraava lehti ilmestyy 16.3.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/kauppapolitiikka 2. Merkitse tunnus KP. 3. Tämän jälkeen pääset lukija­kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki Otavamedia OMAn tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2016. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2017.

Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

TEKSTI RIIKKA HARJU KUVA VESA TYNI

Varovaista kauppaa Iraniin Iranin markkinoita kannattaa lähestyä, mutta riskit huolellisesti kartoittaen, neuvoo Jukka Kuusala Handelsbankenista.

Miksi Iranin kanssa kannattaa tehdä kauppaa ja mitkä ovat kiinnostavimmat sektorit suomalaisyrityksille Iranissa?

Iranin merkitys on kasvanut jo vuosikymmenten ajan Lähi-idän-kaupassa. Se on valtavan tärkeä markkina geopoliittisesti, mutta myös tietyille sektoreille Suomen elinkeinoelämässä. Tällä hetkellä Suomen telekommunikaatiosektori ja metsäteollisuus ovat erityisen relevantteja. Lisäksi terveysteknologia- ja elintarvikevienti ovat nousemassa ja alojen odotetaan kasvavan. Kaivos- ja konepajateollisuuden vienti alueelle puolestaan odottaa vielä omaa hetkeään.

Mitkä ovat keskeisiä ongelmia Iranin markkinoilla?

Keskeinen kysymys on see, saadaanko rahaliikenne varmasti toimimaan Iranin kanssa. Lämmin suositukseni onkin, että ennen kuin mitään sopimuksia laaditaan, tulee selvittää kaikki rahasiirtoihin liittyvät kysymykset.

Iranilaisilla on perinteinen näkemys siitä, kuinka kauppoja tulee viedä eteenpäin, ja näitä ajatuksia kannattaa testata ensin omilla pankeilla, mitä mieltä he asiasta ovat.

Viejällä tulisi edelleen olla myös hyvin tarkka tieto tavaran ostajasta, kaupan sidosryhmistä ja siitä, mihin käyttöön tuote lopulta päätyy. Selvitysvastuu on toimijoilla.

Jos tämä ei toteudu, kauppaa ei synny.

On aihetta kiittää Team Finland -verkostoa, Finprota ja Suomen suurlähetystöä, joilla on aidosti auttava rooli näiden asioiden eteenpäin viemisessä ja yrityskentän tukemisessa. Presidentti Sauli Niinistön vierailu Iranissa antoi myös hyvän signaalin Iranin suuntaan: Suomi on vakavasti otettava kauppakumppani.

Miten iranilaispankit toimivat ja mitä tapahtuu sanktioiden jälkeen?

Iranin oma pankkisektori hakee vielä paikkaansa. Sen jälkeen, kun kaupankäynti

avautuu, pankkien pääomitus on helpompaa. Lähiajat näyttävät, kuinka luottoluokitusten suhteen käy. Mitä paremmin toinen osapuoli on luottoluokitettu, sen helpompaa on riskinotto.

Kun markkinat avautuivat, odotusarvo oli, että kauppaa päästään tekemään välittömästi. Tämä ei ole valitettavasti aivan toteutunut. Kuluvan vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut paljon. Iranin poliittisen ilmapiirin seuraaminen on nyt suositeltavaa. Tulevat suuntaukset ovat vielä auki.

Ohjeesi maahan suuntaaville suomalaisyrityksille?

Taustaselvitys on kaiken a ja o. Kaikki kaupan osapuolet tulee voida tunnistaa ja myös pankkien tulee ne hyväksyä. Eurovaluuttaa kannattaa suosia, koska tällöin säilyy kontrolli.

Ennakkomaksut ovat myös suositeltava vaihtoehto. Suomessa pankin tulee tällöin hyväksyä ne etukäteen.

Olennaisen tärkeää on myös löytää Iranin päässä luottohenkilöt, olivat he mukana missä kaupan vaiheessa hyvänsä. Maan tapoja on tärkeä noudattaa. Läsnäolo paikan päällä on niin ikään tärkeää.

Tällä hetkellä kauppa Iranin kanssa on hyödyke- ja tavarakauppaa. Suomalais­ teollisuudelle täytyy nostaa hattua siitä, että palveluarvonjalostus on myös hyvin hanskassa: myydään ylläpitoa, huoltoa ja päivitysosia.

Myyjän ei kannata yllättyä, jos iranilainen ostajataho ehdottaa, että maksu itsessään saapuisi jonkin muun maan kautta.

Iranissa on huomattavaa varallisuutta myös valtion ulkopuolella. Selvitysvelvollisuudet ovat kuitenkin täysin samat kuin jos maksu tulisi suoraan Iranista. ›‹

JUKKA KUUSALA Head of Trade & Export Finance and Cash Management Sales Handelsbanken

nro 4|2016 Kauppapolitiikka

39

Seuraava ti litiikka-leh Kauppapo .

17 .3.20 ilmestyy 16