Kauppapolitiikka 1/2013 by Ulkoministeriö

JAN STORE:

EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut alkavat

Etelä-Korea: Yritykset hyötyvät vapaakaupasta

EU on jakautunut kauppapoliittisissa neuvotteluissa kahteen leiriin.

KAUPPAPOLITIIKKA nro 1 | 2013 irtonumero 9 €

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI

VAPAAN KAUPAN TAHTO EU puolustautuu protektionismin peikkoa vastaan neuvottelemalla vapaakauppasopimuksista.

www.kauppapolitiik

ka.fi

›› Kauppaa ja kehitystä kännyköillä

›› 20 vuotta kasvanut Australia katsoo Aasiaan

Kontit kohti Yhdysvaltoja. EU ja Yhdysvallat aloittavat vapaakauppasopimusneuvottelut. Neuvottelut ovat tärkeät myös Suomelle.

Kauppapolitiikka nro 1|2013

”Vanha kunnon kauppapolitiikka ei ole mihinkään hävinnyt.” ESKO HAMILO Alivaltiosihteeri

Minulta on kysytty

Jäsenmaiden ja komission vuorovaikutus toimii kauppapolitiikan kohdalla hyvin. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö jäsenmailla olisi kauppapolitiikassa usein erilaisia näkemyksiä – Suomen voimakkaasti tukema vapaan mutta sääntöpohjaisen kaupan linja ei välttämättä aina käy täysin yksiin esimerkiksi joidenkin eteläisen Euroopan maiden katsannon kanssa. Suomen ja suomalaisten virkamiesten harteilla on näkemystemme puolustaminen ja edistäminen. Toisen herätteen osastomme nimenmuutokselle juuri tässä vaiheessa antoi maan hallituksen hyväksymä taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelma ja siihen niveltyvä Team Finland -toiminta. Kilpailu maailmanmarkkinoilla on kovaa, ja Suomen tulee jatkossa pystyä kokoamaan, yhdensuuntaistamaan ja yhdistämään vientiä ja kansainvälistymistä edistävät voimansa siten, että saavutamme parhaan mahdollisen tuloksen. Tähän tähdätään Team Finland -toiminnalla, jonka ytimeen luontevasti asettuu myös ulkoministeriö verkostoineen. Ministeri(ö)n ”ohjeen” mukaan jokaisessa esityksessä on oltava kolme pääpointtia. Niinpä saanen piakkoin tästä tehtävästä pois siirtyvän oikeudella painottaa kolmantena seikkaa, jota korostin jo muutama vuosi sitten tehtävään tullessani: Suomen tulee omilla toimillaan pystyä säilyttämään kilpailukykynsä muihin maihin verrattuna. Suomi on onneksemme sen verran pieni, että selvitäksemme maailmantalouden kisailussa meille riittää menestyksen kakussa kapeakin sektori – jos osaamisemme on huipputasoa. Mutta tällöinkin edellytyksenä on se, että tuotteidemme tai palvelujemme hintataso on sellainen, että ne ostajalle tai kumppanille kelpaavat. Tältä pohjalta taloudellisten ulkosuhteiden osastolla on hyvät lähtökohdat toimia Suomen viennin, kansainvälistymisen ja hyvinvoinnin puolesta. ›‹

pääkirjoitus

inulta on kysytty, miksi ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston nimi muuttui tämän vuoden alusta taloudellisten ulkosuhteiden osastoksi. Vastaus on yksinkertainen: osasto astuu myös nimensä osalta nykypäivään. Käytännön työssä tämä on tapahtunut jo vuosia sitten. Nimike ”taloudelliset ulkosuhteet” kuvaa monessa mielessä paremmin tehtäväkenttää, joka tänä päivänä todella kattaa kaikki taloudelliset suhteet ulkomaailmaan, tietysti monelta osin yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Ja kun miltei asiaan kuin asiaan liittyy taloudellisia aspekteja, taloudellisten ulkosuhteiden osaston lusikka on monessa sopassa mukana. Vanha kunnon kauppapolitiikka ei tietenkään ole mihinkään hävinnyt, vaan se on edelleenkin tärkeä osa taloudellisia ulkosuhteita. Mutta eikö Euroopan unioni vastaa kauppapolitiikasta, kysyy joku. Kyllä, kauppapolitiikka kuuluu komission toimivaltaan. Ja hyvä niin, koska vaikeaa on kuvitella, että Suomi kykenisi tarvittaessa yksin puolustamaan etujaan neuvotteluissa maailman suurten kauppamahtien kanssa. Komissio ei kuitenkaan toimi tyhjiössä, vaan se hoitaa tehtäväänsä jäsenmaiden muodostaman perustan pohjalta. Jäsenmaiden kautta komissiolle kanavoituvat näkemykset vaikkapa vapaakauppasopimusten pykälistä, pieniä yksityiskohtia myöten, tai jäsenmaiden markkinoilla kohtaamista kaupan esteistä, jotka komissio pystyy suuremmalla painoarvollaan paremmin raivaamaan pois kauppavirtojen tieltä. Käytännön esimerkkejä riittää miten paljon hyvänsä. Tätäkin työtä taloudellisten ulkosuhteiden osasto tekee tiiviissä kontaktissa elinkeinoelämän kanssa.

nro 1|2013 Kauppapolitiikka

sisältö

›› KESKIAUKEAMALLA LIITE TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON HENKILÖKUNNASTA

6 ”EU:ssa emme ole vielä täysin ymmärtäneet, mitä kaikkea palvelujen vapaa liikkuvuus voi tarkoittaa.” JAN STORE

nro 1 | 2013

Pääkirjoitus

VIP-vieras

Jan Store seisoo aitiopaikalla, kun EU:ssa neuvotellaan kauppapolitiikasta.

Minne mielit, suomalaisyritys?

Yritykset tähyävät perinteisille markkinoille. Siellä kohdataan myös eniten kaupan esteitä.

Kännykässä kehityksen siemen

Mistral Mobile yhdistää kehitysmaissa bisnestä ja kehitystä.

Protektionismin peikko

Talouskriisi ja Kiinan nousu ovat johtaneet uusien suojamuurien pystyttämiseen.

Vaihto vapaalle

Etelä-Korean kanssa vapaakauppasopimus jo on, nyt hierotaan sopua Kanadan ja pian Yhdysvaltojenkin kanssa.

24 4

Kauppapolitiikka nro 1|2013

KAUPPAPOLITIIKKA JULKAISIJA Ulkoasiainministeriö PÄÄTOIMITTAJA Anna-Kaisa Heikkinen puh. 09 160 56350 anna-kaisa.heikkinen@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Riia Järvenpää puh. 09 160 55814 riia.jarvenpaa@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Matti Anttonen (pj), UM/TUO Anna-Kaisa Heikkinen, UM/VKO Esko Hamilo, UM/TUO Simo Karetie, EK Severi Keinälä, TEM Jouni Mölsä, UM/VKO Jukka Seppälä, Metso Outi Torniainen, Finpro

”Kauppapolitiikalla on suora yhteys talouskasvuun ja työllisyyteen.” MARJUT AKOLA

TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO

PALSTAT

10 17

MCI Press Oy ILMOITUKSET

Lyhyesti

MCI Press Oy puh. 09 2525 0250

Anttonen

ilmoitukset@mcipress.fi

Energiavallankumous TILAAJAPALVELU JA

OSOITTEENMUUTOKSET

Kentän ääni

Riia Järvenpää

Juha Parikka Canberra

riia.jarvenpaa@formin.fi PAINOPAIKKA

Lue

Blogi, nettikolumni ja pamfletti

Scanweb Oy PAINOS 9 000 kpl

Q&A

Kauppapolitiikka on myös yritysten asia

PAPERI UPM Fine 90/170g/m2

50 vuotta sitten

Euroopan integraatio käännekohdassa

Kolumni

Vahva eurooppalainen talous 441 760

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 38 ja voit voittaa iPadin!

nro 1|2013 Kauppapolitiikka

– Lissabonin sopimuksen vaikutukset näkyvät kauppapolitiikkaa koskevassa päätöksenteossa jo nyt. Asioita ei enää tarvitse hioa niin kauan, että kaikki ovat yksimielisiä, Kaisa-talossa kuvattu Jan Store toteaa.

Kauppapolitiikka nro 1|2013

– On paljolti rohkeuskysymys, haluammeko olla avoimia ja uskoa siihen, että pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa, pohtii Jan Store, Suomen pysyvä edustaja Euroopan unionissa.

TEKSTI SALLA PELTONEN KUVAT VESA TYNI

Mitä kaikkea Euroopan unionin kauppapolitiikka voi Suomelle antaa? EU-suurlähettiläs Jan Store tekee Brysselissä töitä, jotta Euroopassa saataisiin kasvua talouskriisin jälkeen.

TÄMÄ TÄRKEÄ EU nro 1|2013 Kauppapolitiikka

Jos ei ole määräenemmistössä, ei pysty vaikuttamaan asioihin loppuun asti.

n tärkeää, että Euroopan unionin sisämarkkinat saadaan hiottua loppuun asti. Esimerkiksi palvelukaupassa on valtavasti potentiaalia, mikä voisi synnyttää kasvua ja työpaikkoja, Suomen pysyvä edustaja, EU-suurlähettiläs Jan Store sanoo ja luonnehtii keskeneräisyyttä sisämarkkinapolitiikan suurimmaksi haasteeksi. – Päätös palvelujen vapauttamisesta on tehty, mutta uuden lainsäädännön toimeenpano on vaillinaista. EU:ssa emme ole vielä täysin ymmärtäneet, mitä kaikkea palvelujen vapaa liikkuvuus voisi Euroopalle antaa. Olennaista on myös digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen, jotta loistaviin ideoihin pohjautuvat Angry Birdsin kaltaiset tuotteet pääsisivät laajoille markkinoille mahdollisimman nopeasti. – Eurooppa on tässä suhteessa edelleen liian pirstaloitunut. Käytännössä se tarkoittaa, että markkinoille pyrkivällä yrityksellä täytyisi olla valmius sopia asiasta 27 jäsenmaan kanssa, koska kaikissa on erilainen lainsäädäntö. Esimerkiksi USA:ssa 250 miljoonaa kuluttajaa ovat välittömästi yrityksen ulottuvilla, Store vertaa. Hän luonnehtii EU:n sisämarkkinoita hyvinvointimme peruspilariksi. Sisämarkkinoiden kautta on saatu jäsenmaiden keskuudessa aikaan tiiviyttä, joka puolestaan vahvistaa vakautta ja rauhaa Euroopassa. – Meidän täytyy kuitenkin seurata herkeämättä aikaamme ja ratkaista se, miten pysymme mukana kehityksessä, luomme eurooppalaisille yrityksille edellytykset pärjätä kilpailussa ja tuomme uudet keksinnöt ja tuotteet tehokkaasti kuluttajien ulottuville, hän kuvailee jatkuvasti kehittyvien sisämarkkinoiden haasteita.

Kauppapolitiikka nro 1|2013

EU:N YHTENÄ KESKEISENÄ tavoitteena kauppapolitiikassa on neuvotella unionin ulkopuolisten maiden kanssa monenkeskisesti kaupan vapauttamisesta. Monenkeskiset neuvottelut Maailman kauppajärjestö WTO:n puitteissa – niin sanottu Dohan kierros – ovat jatkuneet kohta 12 vuotta. Hankalan taloustilanteen vuoksi valtiot pyrkivät suojaamaan omia markkinoitaan kilpailulta. Myös näkemyserot esimerkiksi maatalous- ja teollisuustuotteiden markkinoille pääsyn edellytyksistä ovat hidastaneet neuvottelujen etenemistä. Tässä tilanteessa Euroopan unioni on lähtenyt solmimaan kahdenvälisiä kaupan vapauttamiseen ja tätä kautta talouskasvun luomiseen sekä työllisyyden parantamiseen tähtääviä sopimuksia muun muassa eräiden maailman suurten talousmahtien, Latinalaisen Amerikan maiden, unionin lähivaltioiden ja Pohjois-Afrikan maiden kanssa. Esimerkiksi hyvin tärkeä vapaakauppasopimus Etelä-Korean kanssa tuli voimaan toissa vuonna, ja sopimuksen vaikutukset ovat jo alkaneet näkyä kasvaneena kauppavaihtona. – Neuvotteluissa on mukana myös poliittisia tavoitteita, ja sitä kautta laajemmat pyrkimykset, Store huomauttaa. Lissabonin sopimuksen myötä kauppapolitiikan osalta siirryttiin määräenemmistöpäätöksiin. – Toki edelleen pyritään mahdollisimman suureen yksimielisyyteen. Mitä yhtenäisempi EU on, kun vapaakauppaneuvotteluja koskeva mandaatti hyväksytään, sitä suuremmalla pai-

PITKIEN PÄIVIEN AMMATTILAINEN ›› Suomen EU-edustuston ykkösmiehenä Jan Store toimii pysyvien edustajien komitean Coreper 2:n (Comité des Représentants Permanents) jäsenenä. Coreper 2 vastaa muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, ulkomaankauppaan, talouteen sekä oikeus- ja sisäasioihin liittyvien päätösten valmistelusta ennen ministerineuvoston käsittelyä. – Suurin osa työajastani kuluu kokouksissa. Coreper kokoontuu pari kertaa viikossa, jolloin päivät venyvät helposti aamuvarhaisesta iltamyöhään. Ministerineuvoston kokouksissa avustan tai tarvittaessa sijaistan ministeriä. Lisäksi osallistun Eurooppa-neuvoston kokouksiin. Loput ajasta kuluu asioiden valmisteluun ja oman sadan hengen edustustomme pitämiseen trimmissä, Store kuvailee työtään. Myös vieraiden isännöinti kuuluu olennaisena osana edustuston arkeen. – Neljän ja puolen vuoden aikana pääministeri on vieraillut Brysselissä 35 kertaa. Kun jätän loppuraporttini, aion kertoa, että pääministerin osalta vierailutavoitteet täyttyivät täysin, Store sanoo ja muistelee lahjoittaneensa Matti Vanhaselle hänen viimeisellä pääministerivierailullaan Brysseliä esittelevän kuvakirjan. – Mielestäni kaupungissa yhtenään vierailleella henkilöllä on oikeus tietää, missä kaupungissa hän on käynyt. Auton ikkunasta lentokentältä kokouspaikalle nähty Bryssel jää kovin vieraaksi.

noarvolla pystymme neuvottelemaan vastapuolen kanssa, Store painottaa. Jäsenvaltiot tietävät, että määräenemmistöpäätöksissä prosessiin tulee tiettyjä pidikkeitä, eikä omasta kannasta ole hyödyllistä pitää kiinni hinnalla millä hyvänsä. – Jos ei ole määräenemmistössä, ei pysty vaikuttamaan asioihin loppuun asti, Store huomauttaa. LISSABONIN SOPIMUKSEN MYÖTÄ myös Euroopan parlamentti tuli tiiviimmin mukaan päätöksentekoon. Aiempaa useammista asioista, kuten kauppapolitiikasta, päätetään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä eli yhteispäätöksin neuvoston ja Euroopan parlamentin kesken. Storen mukaan tämän pelättiin hidastavan ja monimutkaistavan päätöksentekoa. – Mikä tahansa uudistus vaikuttaa alussa juuri näin instituutioiden hakiessa yhteistyön muotoja, mutta pitkällä tähtäimellä toiminta tehostuu, 20 vuoden ajan EU-lainsäädäntöprosessiin eri rooleissa tiiviisti osallistunut suurlähettiläs sanoo. Itse asiassa edistystä on tapahtunut paljon. Valtaosa, reilut 80 prosenttia lainsäädännöstä hyväksytään nykyisin jo neuvoston ja parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä. Ajallisesti tällöin puhutaan parista vuodesta, usein lyhyemmästäkin ajasta. Vielä kymmenen vuotta sitten lain hyväksymiseen saattoi kulua kolmesta neljään vuotta. – Parlamentin mukanaolo tuo lainsäädäntöprosessiin myös erilaisia näkemyksiä, vaikutteita ja paineita. Kansalaisyhteiskuntaa ja eri eturyhmiä pyritään kuuntelemaan herkällä korvalla. Saattaa olla, että toisinaan yksittäistä vaikuttajakuntaa kuunnellaan liiankin herkästi, Store huomauttaa. – Parlamentissa taas pohditaan, pystyykö se turvaamaan oman kädenjälkensä näkyvyyden lainsäädännössä. Jos minulta kysytään, pystyy kyllä, Store sanoo. Niin ikään elinkeinoelämä pystyy vaikuttamaan lainsäädäntöprosessiin. Uutta lainsäädäntöhanketta valmisteltaessa elinkeinoelämää ja muita sidosryhmiä konsultoidaan hyvinkin seikkaperäisesti ja useassa vaiheessa. – Myös lobbarit osaavat asiansa. He toimivat proaktiivisesti ja syöttävät edustamiensa tahojen tavoitteita tukevia ideoita masiinaan hyvissä ajoin ja erityisesti uuden komission tai puheenjohtajamaan aloittaessa toimintaansa, Store kuvailee. Lissabonin sopimus laajensi myös komission roolia EU:n yhteisen kauppapolitiikan toteuttajana. Komissio voi esimerkiksi ehdottaa uutta lainsäädäntöä kauppapolitiikan alalla, käsitellä investointeihin liittyviä kysymyksiä sekä viedä asioita aiempaa tehokkaammin eteenpäin.

– Suomen kansallinen kannanmuodostus toimii hyvin. Kanssakäyminen elinkeinoelämän, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa on avointa ja vaivatonta, Store sanoo.

JAN STORE • s. 1948 • Toiminut Suomen pysyvänä edustajana ja EU-edustuston päällikkönä Brysselissä vuodesta 2008. • Aikaisemmin työskennellyt neljä vuotta Suomen Varsovan-suurlähettiläänä ja ulkoministeriön Eurooppa-osaston päällikkönä. • Mittavan uran Eurooppa-asioiden parissa tehnyt Store toimi Brysselin edustuston kakkosvirkamiehenä Suomen EU-jäsenneuvottelujen ajan ja jatkoi vuoteen 2000 asti pysyvän edustajan sijaisena. • Vapaa-ajalla kuuntelee klassista musiikkia ja lukee. – Urani tässä vaiheessa uskallan myös tunnustaa pelaavani golfia viikonloppuisin ja lomilla. Tosin kierroksen jälkeen rankaisen itseäni usein kovalla työllä, Store hymyilee.

KAUPPAPOLITIIKAN OSALTA on erityisen tärkeää huomioida valmisteilla olevien EU:n sisäisten päätösten vaikutus taloudellisiin suhteisiin ulkovaltojen kanssa, jotteivät sisäiset säädökset rajoita kansainvälistä kauppaamme. – Emme elä vakuumissa. EU:n sisällä olemme esimerkiksi säätäneet lentokoneiden päästöistä tavalla, joka on aiheuttanut päänvaivaa vapaakauppaneuvotteluissa, Store tarkentaa. Hänen mukaansa EU:n jäsenvaltiot, mukaan lukien tuoreimmat 12, ovat käytännössä jakautuneet kauppapolitiikkaa koskevissa asioissa kahteen leiriin. Toinen ryhmä, johon Suomikin kuuluu, haluaa mahdollisimman avoimet ja vapaat suhteet ulkomaailmaan. Toinen puoli haluaa herkemmin suojata omia intressejään ja välttää rajojen avaamisen mukanaan tuomaa kilpailun kiristymistä kotimarkkinoilla. Linjanveto ja neuvottelutavoitteista sopiminen on jatkuvaa dialogia näiden kahden ryhmän välillä. – Suomessa uskomme avoimuuteen ja siihen, että pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa. Se edellyttää, että taloutemme on kunnossa, pidämme kiinni kilpailukyvystämme, ja panostamme tutkimukseen ja kehitykseen, Store painottaa. ›‹

nro 1|2013 Kauppapolitiikka

lyhyesti ”Suomen Afrikka-viennillä on vain yksi este: olemme pelanneet liian paljon Afrikan Tähteä. ” PEKKA LÄHTEENMÄKI Talouselämä 4/2013 KIVINET kiertää Team Finland -teemalla

TEAM.FINLAND.FI SUOMI Team Finlandin verkkosivusto team.finland.fi avattiin helmikuun alussa. Sivusto sisältää muun muassa tietoa Team Finlandin toiminnoista ja palveluista, yhteystiedot ulkomaan ja kotimaan verkostoon sekä tapahtumia ja uutisia. Myös Team Finland -verkoston toiminta maailmalla käynnistyi virallisesti 1.2.2013. Verkoston toiminta ja palvelut järjestyvät neljäksi suureksi asiakokonaisuudeksi: Suomen taloudelliset ulkosuhteet, suomalaisten yritysten kansainvälistyminen, Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien edistäminen sekä Suomen maakuva. Team Finland -toiminnassa keskeisessä roolissa on 72 paikallisesta tiimistä koostuva ulkomaanverkosto. Kukin paikallinen tiimi kokoaa yhteen kyseisessä maassa toimivat Suomen viranomaiset, julkisrahoitteiset organisaatiot sekä muut keskeiset Suomi-toimijat. Myös Team Finlandin visuaalinen ilme on uudistunut ja sosiaalisen median kanavat siirtyneet uusiin osoitteisiin. Uudet osoitteet heijastelevat kokonaisvaltaisemmin Team Finlandin toiminnan koko profiilia.

SUOMI KIVINET-verkoston viides valtakunnallinen kiertue käynnistyy Helsingistä 19. maaliskuuta. Sen teemana on ”Team Finland – Yhdessä maailmalle”. KIVINET (kilpailukykyä kansainvälistymisestä ja viennistä) on EK:n koordinoima verkosto, joka tarjoaa pk-yrityksille käytännönläheistä tietoa kansainvälistymiseen liittyvistä palveluista ja rahoitusmahdollisuuksista. KIVINET-kiertue sisältää kaikkiaan 14 maakunnallista tapahtumaa, jotka kannustavat pk-yrityksiä etsimään kasvua kotimaan ulkopuolelta ja valottavat yritysesimerkein niitä mahdollisuuksia ja haasteita, joita kansainvälistyminen tuo mukanaan. www.kivinet.fi

team.finland.fi www.facebook.com/teamfinlandfi www.twitter.com/teamfinlandfi

Menneitä vienninedistämismatkoja Joulukuu: Algeria; ministeri Stubb. Tammikuu: Intia; ministeri Kiuru. Tammikuu: Myanmar, Vietnam; ministeri Hautala. Tammikuu: Chile; pääministeri Katainen. Tammikuu: Ranska (Midem, Cannes); ministerit Arhinmäki ja Stubb.

Kauppapolitiikka nro 1|2013

Tietoa tulevista vienninedistämismatkoista... ... ja muista tulevista Team Finland -tapahtumista löydät team.finland.fi -verkkosivuston tapahtumakalenterista. Yritysdelegaatioiden johdossa on vierailun teemasta riippuen eri ministereitä.

Tadžikistanista WTO:n 159. jäsen

Puuvilla on tärkeä WTO-asia Cotton 4 -ryhmälle, jonka muodostavat Benin, Burkina Faso, Tšad ja Mali.

Uusi osastonimi ja nimityksiä Ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston nimi muuttui 1.1.2013 taloudellisten ulkosuhteiden osastoksi (lyhennettynä TUO). Samalla myös sen yksiköiden nimiä hiottiin: yksiköt ovat nyt kauppapolitiikan yksikkö (TUO-10), markkinoillepääsy-yksikkö (TUO20) ja vientivalvontayksikkö (TUO-30). Osastolla on tehty myös päällikkönimityksiä. Osastopäällikkö Matti Anttonen siirtyy 1.7.2013 taloudellisista ulkosuhteista vastaavaksi alivaltiosihteeriksi. Aiempi kauppapoliittisen yksikön päällikkö Ilkka Saarinen siirtyi 15.2.2013 osaston apulaisosastopäälliköksi.

PALVELUKAUPAN ESTEITÄ PURKAMAAN Tavarakaupan vapauttamiseen on kauppaneuvotteluissa pyritty vuosikymmeniä, mutta palvelukauppa on neuvotteluissa uudempi tulokas – ensimmäinen palvelukauppaa koskeva kansainvälinen sopimus, GATS, syntyi vuonna 1995. Palvelut ovat yksi WTO:n Dohan kehityskierroksen neuvotteluaiheista, mutta kierroksen junnatessa paikallaan neuvottelut ovat siirtyneet pienempien ryhmittymien hankkeisiin. Viime vuonna nousi esiin ajatus monenkeskisestä palvelukauppasopimuksesta. Hanke etenee vahvasti kohti neuvotteluja, ja näillä näkymin mukaan olisi lähdössä 21 WTO-jäsentä – EU:n lisäksi muun muassa Yhdysvallat, Kanada, Japani, Australia, Sveitsi, Norja ja Etelä-Korea. Sopimuksella pyritään ”lukitsemaan” palveluja tarjoavien yritysten toimintaedellytykset nykyiselle tasolle eli luomaan oikeusvarmuutta siitä, ettei ulkomaisiin yrityksiin kohdistu tulevaisuudessa uusia syrjiviä vaatimuksia. Neuvotteluissa katetaan kaikki palvelut kuluttajapalveluista yrityksille suunnattuihin asiantuntijapalveluihin, sekä kaikki palveluntarjonnan muodot kuten sähköisesti toimitettavat palvelut, palvelujen käyttö ulkomailla, toimipisteen perustaminen toiseen maahan ja palveluja tarjoavien työntekijöiden liikkuminen. Suomessa palvelukauppaa koskevien sopimusten toimeenpanosta vastaa ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston kauppapolitiikan yksikkö. Se toimii myös kontaktipisteenä kolmansien maiden suuntaan.

Kauppapolitiikan ABC. Mikä ACTA, mikä GSP, mikä NAMA? Haluaisitko lisätietoa kansainvälisen kaupan ja talouden käsitteistä? Tutustu verkkosivuillamme www.kauppapolitiikka.fi julkaistuun kansainvälisen kaupan ja talouden sanaston aakkoselliseen hakemistoon ja täydennä tietosi!

TADŽIKISTAN Tadžikistan hyväksyttiin WTO:n jäseneksi joulukuussa 2012. Liittyminen on määrä ratifioida kesäkuussa 2013. Tadžikistanista tulee WTO:n toinen keskiaasialainen jäsenmaa Kirgisian jälkeen. Jäsenyyden myötä Tadžikistanin teollisuustuotteiden tullit laskevat keskimäärin seitsemään prosenttiin ja maataloustuotteiden 12,6 prosenttiin. Maa on uudistanut lainsäädäntöään WTO-yhteensopivaksi. Tadžikistan on asettanut yleisiksi kehitysprioriteeteikseen energiavarmuuden ja kulkuyhteyksien varmistamisen muuhun maailmaan. Se on nyt sitoutunut avaamaan markkinoitaan myös palveluille, mukaan lukien tietokone-, televiestintä-, rakennus-, jakelu- ja ympäristöpalvelut sekä tutkimusja kehitystyön. Tadžikistanin viennistä 60 prosenttia koostuu puuvillasta ja alumiinista. Maalla on mittavia luonnonvaroja kuten uraania, elohopeaa, ruskohiiltä, lyijyä, sinkkiä, volframia, hopeaa ja kultaa. Tadžikistanista on vastikään löydetty myös huomattava öljy- ja kaasukenttä. Luonnonvaroja ei ole tähän mennessä voitu hyödyntää täysipainoisesti lainsäädännön ja infrastruktuurin puutteista johtuen. Suomen ja Tadžikistanin välinen kauppa on ollut vähäistä; vientimme on keskittynyt rauta- ja terästuotteisiin, paperiin sekä koneisiin ja sähkölaitteisiin.

WTO:n pääjohtaja vaihtuu Maailman kauppajärjestö WTO:n pääjohtaja Pascal Lamyn virkakausi päättyy 31.8.2013. Seuraajaehdokkaita ilmoittautui vuodenvaihteen määräaikaan mennessä yhdeksän. Uusi pääjohtaja on määrä valita toukokuun loppuun mennessä. Ranskalainen Pascal Lamy on toiminut WTO:n pääjohtajana kaksi nelivuotiskautta, vuodesta 2005 lähtien.

nro 1|2013 Kauppapolitiikka

lyhyesti ”Suomi on aurinkosähkön lilliputtivaltio. EU:ssa ainoastaan Baltian maat ja Puola ovat satsanneet siihen yhtä vähän.” KATRI MERIKALLIO Suomen Kuvalehti 5/2013

20%

Lisätietoa EU:sta EU ja sen luomat sisämarkkinat ovat meitä kaikkia koskettava asia. Hyödymme niistä kansalaisina, työntekijöinä ja kuluttajina. Yrityksemme hyötyvät EUalueen yhteisistä pelisäännöistä sekä 500 miljoonan kuluttajan yhtenäisistä markkinoista. EU on suomalaisen yrityselämän kannalta keskeinen toimija myös maailmankaupassa. Suuri osa kauppapolitiikastamme on EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa. Kansalaistiedotusta EUasioista hoitaa ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosastoon kuuluva Eurooppatiedotus. Sen uusiutuneilla verkkosivuilla on monipuolista perustietoa paitsi itse unionista, myös Suomen roolista EU:ssa sekä EU:n roolista maailmassa.

Kiinan suurkaupungeissa asuntojen vuokrataso on kasvanut viimeisen vuoden aikana yli 20 prosenttia. Uusi tuloverosopimus Marokon kanssa Uusi Suomen ja Marokon välinen tuloveroja koskeva sopimus kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja verojen kiertämisen estämiseksi astui voimaan 19.10.2012. Sitä on sovellettu vuoden 2013 alusta lähtien. Sopimus neuvoteltiin jo vuonna 2006, mutta Marokon sisäiset menettelyt mahdollistivat sen voimaanastumisen vasta nyt. Sopimus rakentuu pääosin OECD:n malliverosopimuksen pohjalle. Se sisältää määräyksiä muun muassa kansainvälisen kaksinkertaisen tuloverotuksen välttämiseksi sekä syrjintäkieltoa ja verotustietojen vaihtoa koskien.

TOIMINTAOHJELMA LATTAREIHIN Ulkoministeriö julkaisi helmikuussa ensimmäisen Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maita koskevan toimintaohjelmansa. Sen tavoitteena on laajentaa ja syventää Suomen suhteita alueen maihin sekä tiivistää alueen suomalaistoimijoiden yhteistyötä Team Finland -hengessä. Latinalaisen Amerikan ja Karibian kansainvälinen rooli on kasvamassa. Alueen poliittisesti ja taloudellisesti vakaiden valtioiden vaikutusvalta on kasvanut sekä kaupallis-taloudellisina yhteistyökumppaneina että kansainvälisinä toimijoina. Alueella on merkittävää kasvupotentiaalia, jota ei Suomessa ole vielä täysin havaittu; meillä olisi sekä annettavaa että saatavaa. Ulkomaankaupastamme vain noin 3 prosenttia suuntautuu tällä hetkellä Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle.

Suomi oli teemamaana Saudi-Arabian pääkaupunki Riadissa 18.–22.2. järjestetyillä IEFE-messuilla. Kyseessä oli Persianlahden alueen suurin opetus- ja koulutusalan messutapahtuma. Suomesta messuille osallistui paitsi koulutusalan viranomaisia, myös koko joukko yrityksiä.

Kauppapolitiikka nro 1|2013

www.eurooppatiedotus.fi

120 000 New Yorkissa on yli 120 000 teknologiasektorin työpaikkaa.

KUNNIAKONSULIT

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ New Delhi, Intia

Kunniakonsulit kunniaan!

S EU JA USA VAPAAKAUPPANEUVOTTELUIHIN Euroopan unioni ja Yhdysvallat aloittavat vapaakauppasopimusneuvottelut. EU:n ja Yhdysvaltojen edustajista koottu työryhmä päätti helmikuun puolivälissä suosittaa neuvottelujen käynnistämistä. Varsinaiset neuvottelut on tarkoitus käynnistää myöhemmin tänä vuonna. Suomi tukee sopimuksen syntymistä. Yhdysvallat on Kiinan ja Venäjän jälkeen Suomen kolmanneksi suurin EU:n ulkopuolinen vientimaa. Vuonna 2011 Suomen vienti Yhdysvaltoihin oli 2,6 miljardia euroa ja tuonti 1,4 miljardia euroa. Vapaakauppasopimuksen myötä muun muassa tullit poistuisivat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, ja esimerkiksi standardeja yhtenäistettäisiin. Eurooppalaisten yritysten markkinoillepääsy helpottuisi palvelukaupan alalla, ja julkisissa hankinnoissa yrityksemme olisivat samalla viivalla amerikkalaisten kanssa. Alustavien arvioiden mukaan tullien ja muiden kaupan esteiden poistaminen voisi kasvattaa Euroopan unionin bruttokansantuotetta yli prosentilla. EU-komissio on arvellut viennin Yhdysvaltoihin lisääntyvän sopimuksen seurauksena jopa 18 prosenttia.

Maailman suurin ostoslista. Suomalaisyritysten arktiselle osaamiselle on kasvavaa tarvetta Venäjällä. FinNoden tuoreen raportin mukaan Venäjän investoinnit arktisen alueen kehittämiseen sekä Koillisväylän avautuminen luovat kysyntää paitsi laivanrakennusteollisuuden osaamiselle, myös rakennusteollisuudelle.

uomen New Delhin -suurlähetystön toiminta-alue kattaa pintaalaltaan ja varsinkin väkimäärältään valtaisan alueen: jo Intia itsessään on väestöltään, uskonnoiltaan, kieliltään ja kulttuureiltaan jättimäinen mosaiikki. Jalkamaat Bangladesh, Bhutan, Malediivit ja Sri Lanka värittävät edustuston toimintakenttää entisestään. Suomalaiselle osaamiselle on täälläkin kysyntää – mutta mikä avuksi, jos edes suurlähetystön, Finpron, FinNoden tai muiden Team Finland -toimijoiden tuntosarvet eivät ennätä kaikkialle? Pelastava voimavara ovat paikalliset kunnia- ja kunniapääkonsulimme, joiden hyödyntämiseen tulisi Team Finland -hengessä panostaa entistä enemmän. Intia on monelle pienemmälle suomalaisyrittäjälle yhä edelleen tutustumiskäyntien kohde: matka kohti kassavirtaa tuottavaa liiketoimintaa on vasta alkamassa ja näyttäytyy usein kovin kiemuraisena. Suurlähetystöjen ja muiden julkisrahoitteisten suomalaistoimijoiden yhtenä Team Finland -perustehtävänä on avata suomalaistoimijoille paikallisen liiketoimintaympäristön ominaispiirteitä. Kunniakonsuleilla on tässä tärkeä tukeva rooli: asemamaan tuntijoina heillä on etukäteisvainu vaikkapa paikallisen politiikan käänteistä, ja heillä on myös valmiit suhteet paikallisiin päättäjiin. Kunniakonsulimme voivat tarjota näkemyksiä suomalaistoimijoiden oman paikallisanalyysin mausteeksi – tai sen todellisuuspohjan varmentamiseksi. Yksi Team Finland -työn näkyvimmistä osista on viennin ja kansainvälistymisen edistäminen, kuten vienninedistämismatkat. Intian tapaisissa maissa arvostetaan korkean poliittisen tason vierailuja ja ministerivetoisilla matkoilla on edelleen merkitystä. Kunniakonsuleillamme on Intian toimintaympäristössä usein ollut ratkaiseva rooli korkean tason vienninedistämismatkojen onnistumisessa. Suomen New Delhin -suurlähetystö on lisäksi tehnyt maan eri kolkkiin suurlähettilään vetämiä pienempimuotoisia vienninedistämismatkoja, joista kokemukset ovat olleet hyviä. Näillä paikallisilla matkoilla täydennetään harvemmin toteutuvien ministerivierailujen luomaa kaarta. Kunniakonsulit ovat paikallisella tasolla avainasemassa vierailujatkuvuuden takuunaisina ja -miehinä; he ovat Suomen käyntikortteja matkojen, tapahtumien ja kampanjoiden välillä. Kauppa on kahdensuuntainen tie, minkä lisäksi investointien houkuttelu Suomeen on nostettu tervetulleella tavalla keskeiseen rooliin Team Finland -työssä. Investointien houkuttelussa – ”liidien” metsästyksessä – on osaltaan kyse heikkojen signaalien lukemisesta ja ehkä vähemmänkin tallattujen teiden kulkemisesta. Kunniakonsuleitamme tulee muistuttaa kiinnostuksestamme myös tähän työsarkaan. Kunniakonsulit ovat useimmiten itse jonkin liiketoimintasektorin paikallisia suurtoimijoita, minkä myötä heillä on tuntumaa ja näkemystä paikallisesta kiinnostuksesta Suomea kohtaan investointikohteena. Myös maakuvatyö on aina ollut suurlähetystöjen leipätyötä – olipa sitä sitten kutsuttu millä nimellä tahansa. Selkeiden perusviestien lisäksi Suomen brändäykseen tarvitaan myös paikallista jakeluvolyymiä, ja myös tässä kunniakonsuliverkosto on arvokas lisä suodattaessaan suomalaista viestiä paikallisyhteisöön. ›‹ Suomella on kunniakonsulit New Delhin -suurlähetystön toiminta-alueella Intian Mumbaissa, Kolkatassa, Chennaissa ja Bangaloressa, Bangladeshin Dhakassa, Sri Lankan Colombossa sekä Malediivien Maléssa.

nro 1|2013 Kauppapolitiikka

Minne mielit, suomalaisyritys? TÄNNE SUOMALAISYRITYKSET HALUAVAT TOP 10 Kaupaneste- ja kansainvälistymiskysely, syksy 2012 (vienninedistämismatkatoiveet)

Brasilia

Lähi-itä

Saksa

Venäjä

Kiina

Yhdysvallat

Intia

Norja

Kauppapolitiikka nro 1|2013

Ruotsi

Puola

10.

syntöihin ja sertifiointeihin. Tältä osin tilannetta helpottaa Maailman kauppajärjestö WTO:n teknisten kaupanesteiden poistamiseen tähtäävä sopimus, johon kuuluu ennakkoilmoitusvelvollisuus. WTO:n jäsenet tekevät – eräin poikkeuksin – ennakkoilmoituksia tuotemääräyksistään, joihin on mahdollisuus antaa myös kommentteja. Esimerkiksi Venäjä on WTO-jäsenyytensä myötä alkanut ilmoittaa suunnitelmistaan. Suomalaiset yritykset voivat seurata teknisistä määräyksistä tehtyjä ilmoituksia Suomen Standardisoimisliiton WTO-tiedotuskeskuksen verkkosivulta www.sfs.fi/wto-tiedotus.

CASE ALV-PALAUTUKSET Ukrainan markkinoilla pitkäaikainen ongelma on ollut alv-palautusten saaminen. Vuosien mittaan suomalaisyrityksillä on ollut merkittäviä summia saamatta Ukrainan valtiolta. Yhteistyössä yritysten kanssa asiaa on viety eteenpäin sekä EU-tasolla että kahdenvälisesti ukrainalaisten kanssa. Suomen Kiovan-suurlähetystö on toiminut aktiivisesti paikan päällä. Suurlähetystön myötävaikutuksella on onnistuttu saamaan suomalaisyritysten alv-palautuksia takaisin tähän mennessä neljän–viiden miljoonan euron edestä. Keväällä 2011 voimaan astunut

Vuoropuhelu yritysten kanssa tulee jatkumaan.

MATERIAALIA TEAM FINLAND -TYÖHÖN Konkreettisten kaupanesteiden ratkomisessa ja niiden synnyn ehkäisemisessä tärkeässä asemassa ovat edelleen Suomen ja kohdemaan kahdenväliset kontaktit etenkin laajan edustustoverkkomme kautta. Yhtä tärkeää on aktiivinen toiminta EU-yhteistyössä. Suomen intresseissä oleville kaupanesteille on taattava tarvittava huomio EU:n priorisoinneissa. Ulkoministeriö analysoi kaupanesteselvityksen tulokset ja edelleen kehittää palveluja ja toimintatapoja yhdessä muiden vastuuviranomaisen kanssa. Vuoropuhelu yritysten kanssa kaupanesteiden poistamistyössä tulee jatkumaan. Kansainvälistymis- ja kaupanesteselvityksen tuloksia hyödynnetään myös Team Finland -verkoston työssä. Selvityksestä saadaan osviittaa sille, mihin maihin yritykset haluaisivat suunnata esimerkiksi viennin ja kansainvälistymisen edistämismatkoille.

Kauppapolitiikka nro 1|2013

uusi verolaki on parantanut tilannetta siltä osin, että käytössä on nyt automaattinen alv-palautusjärjestelmä, johon useat suomalaisyritykset ovat päässeet mukaan. Ongelmana ovat kuitenkin edelleen vanhat, ennen vuotta 2010 kertyneet alv-palautukset, joita suomalaisyrityksillä on edelleen merkittävä määrä saamatta. Vanhojen palautusten saamiseksi tehdään edelleen töitä myös viranomaistasolla.

KAUPAN JA INVESTOINTIEN ESTEET – ESTETYYPEITTÄIN Prosenttiosuus

%-osuus 1. Tekniset kaupan esteet

15 %

2. Tullitariffit ja muut maksut

14 %

3. Tullausmenettelyt

12 %

4. Henkilöiden liikkuvuus

5. Verot ja verolainsäädäntö

6. Julkiset hankinnat

7. Teollis- ja tekijänoikeudet

8. Muut esteet ja ongelmat

9. Pääoman vapaa liikkuvuus

10. Yritysilmasto

11. Yrityksen oikeudellinen asema

12. Määrälliset rajoitukset ja lisensointi

13. Kilpailuolosuhteet

14. Polkumyyntitullit, tasoitustullit sekä suojatoimenpiteet

Lähde: Ulkoasiainministeriö

Myös EU:n kolmansien maiden kanssa neuvottelemat vapaakauppasopimukset ovat hyvin keskeinen mahdollistaja suomalaisyritysten kaupanesteiden poistamisessa. Niiden puitteissa pystytään laskemaan tulleja, jotka ovat edelleen yksi yleisimmistä kaupanestekyselyssä ilmoitetuista ongelmista.

”Energialöytöjä seuraavat investoijat ja raha.”

MATTI ANTTONEN Taloudellisten ulkosuhteiden osaston päällikkö

Energiavallankumous

Liuskekaasun ja -öljyn vaikutukset ovat toistaiseksi olleet Yhdysvaltojen sisäisiä jo siksikin, ettei kuljetusinfrastruktuuri ole pysynyt tuotannon perässä. Tämä selittää sen, miksi Yhdysvaltojen keskilännessä noteerattavan öljyn tynnyrihinta on ollut parhaimmillaan parikymmentä dollaria halvempi kuin Euroopan markkinoiden öljyn viitehinta Brent. Kaasumarkkinoille on rynnistämässä muitakin uusia toimijoita. Australian ennustetaan ohittavan Qatarin maailman suurimpana nesteytetyn kaasun viejänä vuosikymmenen loppuun mennessä. Irakin öljykenttien rehabilitointi etenee ja maan tuotanto kasvaa. Kiina, Ukraina ja monet muut mielivät liuskekaasun tuottajiksi. Itäisen ja läntisen Afrikan maista ja niiden rannikoilta on löydetty suuret määrät öljyä ja kaasua. EU:n markkinoilla Norja on noussut liki Venäjän kokoiseksi kaasun toimittajaksi. Energialöytöjä seuraavat investoijat ja raha. Mannerjalustan kenttien hyödyntäminen tarjoaa työsarkaa osaaville meriteollisuuden toimijoille. Suomen kannalta erityisen kiinnostavaa on kasvava aktiviteetti arktisilla merillä. Esimerkiksi Exxon ja Rosneft tarvitsevat Karanmeren öljynetsintään ja siitä mahdollisesti seuraavaan tuotantoon monenmoista teknologiaa ja palvelua. Maamme etelärannikolle suunniteltu kaasun tuontiterminaali mahdollistaisi jakelun esimerkiksi Pohjanlahden rannikon teollisuuskeskuksiin, minne kaasuputkea ei kulutuksen pienuuden vuoksi kannata rakentaa. Eikä merkityksetön ole myöskään kysymys, kuinka energiamarkkinoiden muutokset vaikuttavat öljyn ja kaasun viennistä riippuvaan naapuriimme Venäjään. ›‹

anttonen

allankumous on kulunut ilmaisu, mutta parempaakaan ei ole kuvaamaan sitä muutosta, joka energiamarkkinoilla on menossa. Asuessani Washingtonissa 2002–2006 Yhdysvaltojen energiamarkkinoiden suuri kysymys oli energian ja kaasun tuonnin kasvu. Nyt pohdiskellaan sitä, milloin Pohjois-Amerikasta tulee omavarainen energian suhteen ja kuinka paljon nesteytettyä kaasua Yhdysvallat tulee viemään Eurooppaan ja Aasiaan. Vastaukset näihin kysymyksiin ovat: joskus ensi vuosikymmenellä ja paljon. Ensimmäinen suuri nesteytetyn kaasun vientiterminaali on rakenteilla Meksikonlahden rannalle. Jokainen sen suunnitellusta viidestä moduulista nesteyttää kaasua reilusti Suomen vuosittaista kaasunkulutusta enemmän. Nopeasti kasvanut tuotanto on romahduttanut kotimaiset kaasun hinnat. Tämä selittää innon viedä sitä paremmin maksaville markkinoille, mutta myös menossa olevan maan uusteollistamisen. Hyvä esimerkki jälkimmäisestä on Outokummun Alabamaan valmistuva terästehdas. Kaasusta on tulossa öljyn rinnalle globaalisti kaupattava tuote. Nykyisten suurten alueellisten hintaerojen voi odottaa kaventuvan merkittävästi. Alueellisten hintaerojen tasaamisesta huolehtivat Korean telakoilla lähivuosina rakennettavat 90 nesteytetyn kaasun kuljetukseen tarkoitettua supertankkeria. Vallankumous leviää myös öljyntuotantoon. Liuskekaasun tuotannossa käytettyä teknologiaa soveltavat yhtiöt nostivat Pohjois-Dakotan viime vuonna Alaskan ohi Yhdysvaltojen toiseksi suurimmaksi öljyntuottajaksi.

nro 1|2013 Kauppapolitiikka

JUHA PARIKKA

Kirjoittaja toimii ministerineuvoksena Suomen Canberran-suurlähetystössä.

Juha Parikka Suomen Canberransuurlähetystöstä pohtii aussien identiteettiä ja kullalla vuoltua lupausta.

Elämää Eldoradossa maanantai Australian kesä tuoksuu lämpimälle. Pyöräilen töihin. Parempaa aamun avausta ei voisi olla. Ihailen Forrest-kaupunginosan omakotitaloja ja niiden runsaita puutarhoja. Laaja, hyvinvoiva keskiluokka ilmentää australialaisten keskimääräisesti korkeaa elintasoa. Asunnot ovat avaria, maailman isoimpia per henkilö. Kokoa ei ilmoiteta neliömetreissä vaan makuuhuoneiden ja kylpyhuoneiden lukumäärässä. Yleensä niitä on yhtä monta, eikä 4–5 ole ihmettelyn aihe. Kiireisen päivän – aamu ei kertonut mitä iltapäivä tekee – päätteeksi pyöräilen takaisin kotiin pimeässä. Noteeraan paikalliselle lifestylelle tyypillisen lähiökeskukseni Manukan terassien olevan täynnä. On maanantai ja parlamentti ei istu, mutta ravintolakauppa käy.

tiistai Luen aamun lehdet – talouslehti Financial Review’n, Sydney Morning Heraldin ja Murdochin The Australianin. Canberra Times kertoo pääkaupungin uutiset. Financial Review uutisoi hallituksen uusimmista dumppauksenestotoimista. Australian kauppapoliittisessa histo riassa protektionismiin on turvauduttu

Kauppapolitiikka nro 1|2013

usein. Pahassa tilanteessa hyvänä konstina on pidetty saaren sulkemista ulkopuoliselta tuonnilta. Se tuo nopeaa helpotusta, mutta tulokset ovat hämärän peitossa. Legendaaristen pääministerien Bob Hawken ja Paul Keatingin vetämät 80- ja 90-lukujen hallitukset ymmärsivät lopulta, etteivät suojatoimenpiteet johda muuhun kuin taantumiseen. Tullit ja esteet saivat kyytiä, Australiasta tuli vapaakauppias. Protektionismin henki kuitenkin elää ja nostaa päätään aina välillä. Silloin helpotusta haetaan poppaskonsteista tuottavuuteen ja kilpailukykyyn panostamisen sijasta. Hyvä esimerkki on Melbournen alueen autoteollisuus, joka

pysyy pystyssä tekohengityksen voimin. Dumppaus on vanha perinteinen mörkö ja sen kontrolloimiseksi on nyt luotu uusi järjestelmä. Ei kuitenkaan syytä huoleen, WTO:n sääntöjä ei ole rikottu.

keskiviikko Saunadiplomatian päivä. Se toimii sittenkin, vaikka perinteiset brittiläiset siveyskäsitykset ovat voimissaan. Täytyy olla varovainen, ketä kutsuu. Saksan, Itävallan, Brasilian ja Chilen Helsingissä palvelleet kollegat ovat saunahulluja. Mukaan liittyy Australian ykkösyliopisto ANU:n investment manager Michael Peel. Usein saunaseurassa on paikallisen ulkoministeriön virkamiehiä tai Australian Capital Territoryn senaattori Gary Humphries, joka on innokas saunamies. Koska on joulu, laitamme päähän tonttulakit. Ulkolämpötila on +30 C. Lounaaksi pyöräilen kotiin. Vaimoni Päivi saapuu maalaustunneiltaan, joita vetää suomalaisperäinen Christel Charpentier-Lerche. Annoimme uusimman taulun nimeksi ”Happy Leaves”. Se ilmentää hyvin ”aussien” myönteistä elämänasennetta ja identiteettiä. Australia on kehittymässä uusiin suuntiin, ja erityisesti Aasian ja Tyynenmeren alueen vaikutus maassa kasvaa. ”Made by Britain”

KENTÄN ÄÄNI

Kuva: Juha Parikka

Nuoret aussiet oppimassa perustaitoja ikonisella Bondi Beachilla Sydneyn sydämessä.

perhejärjestyksessä ja uskonnollisessa kirjossa. Mutta traditiot, koulut, pihapiiri ja ihmisen oma halu kasvattavat jo seuraavan sukupolven sekä sisäisesti että ulospäin pesunkestäväksi aussieksi.

torstai

-leima laantuu ja selkä kääntyy Euroopalle. Kehitys on hidasta mutta varmaa. Monikulttuurisuuden arvellaan syrjäyttävän pari sataa vuotta dominoineen eurooppalaisuuden. Mutta muuttuuko myös aussien identiteetti? Mielestäni ei. Lähtökohtaisesti rento tapa suhtautua elämään on jatkossakin australialaisten merkittävin panostus maailmankulttuuriin. Monikulttuurisuus kyllä heijastuu monissa asioissa, kuten ruokakulttuurissa,

Suuntaamme Sydneyyn. Edessä ovat Finland– Australia Chamber of Commercen hallituksen kokous ja Marimekon Sydneyn-liikkeen avajaiset. Pohdin kumpi on mahtavampi, San Francisco vai Sydney. Mahtoiko kapteeni James Cook ymmärtää, mitä tuli tehneeksi avatessaan väylän tähän luonnonsatamaan pari vuosisataa sitten? Australia on menestystarina. Viimeiset 20 vuotta ovat olleet katkeamatonta talouskasvun juhlaa. Läntisen talousjärjestelmän köhinästä huolimatta se etenee vakaan kolmen prosentin tahtiin, mikä OECD-tasolla on ainutlaatuista. Se tarkoittaa noin 40 miljardin Australian dollarin vuosi-injektiota uutena rahana. Kehityksen selittävät Kiinan ja Intian veto sekä Australian omat ehtymättömät mineraalivarat. Australian Team Finland -toimijat ovatkin arvioineet, että yrityksille, jotka uskaltavat tarttua Australian tarjoamiin mahdollisuuksiin, kyseessä on Eldoradon omainen, kullalla vuoltu lupaus. Marimekon avajaisissa on kova meno. Näyttäviä ihmisiä, kunnon suomalaista rockia ja Finlandia Vodka Bar. Mika Ihamuotilalla on huipputrendikkäät vaaleanvihreät housut. Minulla on khakia. Facebookissa saan kuitin: ”Juha, nyt meni värivalinta pieleen.” Lupaan korjata virheen ensi kerraksi. Ehkä pinkkiä? Marimekon naapuri Sydneyssä on Louis Vuitton. Eldoradon kutsu on kova.

perjantai Olen yhteydessä Canberran EU-delegaation kollegoihin, kuten niin usein. Yhteistyö pelaa,

Viimeiset 20 vuotta ovat olleet Australialle katkeamatonta talouskasvun juhlaa.

näkemykset ja tieto vaihtavat omistajaa. WTO:ssa ja Dohan-kierroksella Australia on toiminut aktiivisesti multilateraalisen vapaakauppajärjestelmän puolustajana. Uusin koetinkivi ovat USA-vetoiset TransPacific Partnership (TPP) -neuvottelut. Australialle kyse on suurimman tärkeysluokan asiasta, sen markkina-asemien puolustamisesta ja kehittämisestä Aasian ja Tyynenmeren alueella. Neljäsosa maan ulkomaankaupasta käydään TPP-partnereiden kanssa. Noin 20 prosenttia maatalousviennistä menee TPPmaihin. Sama mittakaava koskee investointeja: vuonna 2011 TPP-jäsenmaat vastasivat kolmanneksesta Australiaan tehdyistä ulkomaisista investoinneista. Australian merentakaisista investoinneista TPP-alue kattaa puolet. Australia haluaa sopimuksen, mutta ei millä ehdoilla tahansa. Illalliset EU-delegaation kauppapolitiikka-asiantuntija John Tuckwellin kotona. Mukana myös Pankhurst Wineryn omistajapariskunta. Canberra on ihmeellinen kaupunki. Viiniviljelmiä löytyy aivan kaupungin kupeesta. Canberraa alettiin rakentaa keskelle ”bushlandia” tasan sata vuotta sitten. Ensimmäiset viiniviljelmät istutettiin vasta 20–30 vuotta sitten. Jostain syystä hyräilen mielessäni kappaletta ”Singin’ in the Rain”. Sadetta ei näy missään. ›‹

nro 1|2013 Kauppapolitiikka

Gardenia-Helsingissä kuvattu Mistral Mobilen markkinointijohtaja Peter Ollikainen luottaa kehitystä tukevaan kauppaan.

Kauppapolitiikka nro 1|2013

Kännykässä kehityksen siemen TEKSTI HANNA RUSILA KUVAT VESA TYNI

Köyhissä maissa kännykkä on jo miltei jokaisella, pankkitiliä ei monellakaan. Mistral Mobile näkee siellä yhtä aikaa valtavan markkinaraon ja mahdollisuuden edistää kehitystä.

uleeko länsimaalaiselle välttämättä mieleen, että noin 2,5 miljardilla ihmisellä maailmassa ei ole pankkitiliä? Lainoista tai sijoituksista puhumattakaan. Matkapuhelimen käyttäjiä sen sijaan arvioidaan olevan jo yli kolme miljardia ja matkapuhelinliittymiä kaikkiaan peräti kuusi miljardia. Kehitysmaissa matkapuhelin on ihmisten ensimmäinen ja usein ainoa tekniikkahankinta. Bisnesnenät ovatkin haistaneet valtavat mahdollisuudet kehittyvissä – jopa kaikkein köyhimmissä – maissa. Muutamassa vuodessa näihin on syntynyt mobiilimaksujärjestelmiä, jollaisia ei lännessä tunneta. Esimerkiksi Filippiineillä tai Ugandassa voi avata agentin kautta pankkitilin, joka toimii pelkällä kännykällä, ilman kallista data- tai nettiyhteyttä. Näille markkinoille päätti lähteä myös Mistral Mobile, neljän entisen Nokia-johtajan perustama teknologiayritys. Se syntyi alkuvuonna 2012, ja parhaillaan yritys kylvää ”tulevan ison bisneksen siemeniä”, kuten toimitusjohtaja Ludwig Schulze muotoilee. OPERAATTORIPAKKO POISTUU Kehittyvien maiden mobiilirahajärjestelmät ovat olleet tähän asti kytköksissä teleoperaattoreihin.

Ex-nokialaiset kehittävät alalle täysin uutta teknologiaa. Mistral Mobilen ohjelmistojen ansiosta loppukäyttäjä ei tarvitse pankkipalveluihin operaattoria: pelkkä kännykkä riittää. Raha-asioiden hoitaminen helpottuu, palvelumaksut saadaan minimoitua ja alan toimijat voivat tavoitella asiakkaikseen koko väestöä, ei vain tietyn operaattorin asiakkaita. Kun teknologia ja tietoturva on rakennettu vedenpitäviksi, kännykällä voi hoitaa kaikki pankkipalvelut: rahalähetykset, nostot ja talletukset, sijoitukset ja jopa lainanhoidon. Palveluntarjoajan kulut jäävät niin pieniksi, että köyhimmät pienviljelijätkin kannattaa houkutella asiakkaiksi. Samalla Mistral Mobile edistää yhteistä hyvää, kun elinolosuhteet paranevat ja yhteiskunnat alkavat toimia paremmin. NOKIAN KOKEILU TAUSTALLA Mistral Mobilen tarina sai alkunsa, kun Nokia päätti vetäytyä kolmen vuoden kokeilujakson jälkeen mobiilimaksumarkkinoilta Intiassa. Johtajanelikko oli työskennellyt hankkeessa alusta saakka ja halusi jatkaa yhdessä. Parhaillaan Mistral Mobile rakentaa omaa kumppaniverkostoa ympäri maailman ja käy neuvotteluja

nro 1|2013 Kauppapolitiikka

useassa maassa. Rahoitus on kunnossa, ja pian koittaa varsinaisen bisneksen aika. – Erityisen kiinnostavilta näyttävät Indonesia, Bangladesh, Intia, Etelä-Afrikka, Nigeria ja Brasilia. Kiina on tietysti aina mielenkiintoinen, mutta samalla myös hyvin vaativa kohde, Schulze luettelee. Mistral Mobilen toimipisteet ovat Helsingissä, Oulussa ja New Yorkissa, mutta yhteistyökumppaneita ja talon ulkopuolista työvoimaa on ympäri maailmaa. Seuraava konttori avaa ovensa todennäköisesti Dubaissa. – Olemme juuri aloittamassa neuvotteluja Finnpartnership-kumppanuusohjelman kanssa löytääksemme lisää kontakteja. Liiketoimin-

Mistral Mobile haluaa saada miljardeille ihmisille maailman köyhimpiinkin nurkkiin mahdollisuuden pankkipalveluihin.

”PYRAMIDIN PERUSTA” VAURASTUU

– ä

›› Keskusteluun kaupan ja kehitys-

yhteistyön Intohimo yhdistämisestä on avainsana. on Silloin tullut täljäädäkseen lainen käsite bisnes base-of-the-pyramidkantaa hedelmää ja eli BOP-liiketoiminta. hyödyttää molempia osapuolia, Nimihän havainnollistaa kiteyttää. sitä, että kaksi kolmannesta maapallon väestöstä elää alle viidellä dollarilla päivässä. Vain pyramidin . ›‹ huipulla ihmisillä on varaa kuluttaa. BOP-mallilla pyritään kehittämään vähävaraisten ihmisten markkinoista yrityksille kannattavaa liiketoimintaa. Suomessa hankkeen pioneerityötä on tehnyt Aalto-yliopisto. Myös kansalaisjärjestö World Vision on näkyvästi mukana. – Vuoteen 2030 mennessä jopa kolme miljardia köyhää nousee niin sanottuun uuteen keskiluokkaan. He tulevat nimenomaan pyramidin pohjalta ja haluavat elämäänsä parannusta, Mistral Mobilen Ludwig Schulze selittää yritysten BOP-intressiä. Malli on otettu osaksi Suomen virallista kehityspolitiikkaa. Ideana on, että liiketoiminnalla osallistetaan köyhien maiden ihmisiä eli sitä tehdään yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa. – Seuraamme kiinnostuneina, mitä malli alkaa tuottaa. Kannattavalta vaikuttaville hankkeille löytyy varmasti tukea ja rahoitusta, ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston kaupallinen sihteeri Sari Laaksonen kertoo.

Kauppapolitiikka nro 1|2013

nan käynnistämiseen olemme saaneet arvokasta tukea muun muassa Tekesiltä ja paikalliselta ELY-keskukselta, Schulze mainitsee. – Suomi tekee todella hienoa työtä tukemalla kotimaisten yritysten lähtöä haastaville markkinoille. Moni yritys ei varmasti tiedäkään tukimuodoista, hän pohtii. KAUPPAA JA KEHITYSTÄ Mistral Mobilella on syy mennä juuri vähävaraisten kuluttajien markkinoille: siellä on huima piilevä kysyntä palveluille, jotka ovat sen ydinosaamista. – Nokian Intia-hankkeen aikana tajusimme, ettei kukaan oikeastaan etsinyt ratkaisua siihen, miten miljardeille ihmisille maailman syrjäisimpiinkin kolkkiin saataisiin mahdollisuus pankkipalveluihin. Niinpä me tartuimme toimeen, Schulze kertoo. Tietoturvaltaan aukottoman mobiilimaksujärjestelmän luominen on teknisesti haastavaa, mutta mahdollista. Entisten nokialaisten tiimillä on paras mahdollinen kokemus alalta, kullakin nelikosta yli 20 vuotta. Bisnes ja raha eivät kuitenkaan ole Mistral Mobilen ainoa motivaattori. Schulze sanoo, että moni yritys haluaa vilpittömästi yhdistää liiketoiminnan kehityskysymyksiin. – Me kaikki tiimissä näemme asian näin. Mobiiliraha tuo mukanaan valtavia hyötyjä yhteiskunnalle ja ihmisten elintasolle: rahoitusjärjestelmät kehittyvät, verotus tehostuu, korruptio vähenee, ihmisten kyky käydä kauppaa ja elättää itsensä kohenee, lainojen saanti helpottuu, hän mainitsee esimerkkejä.

INTOHIMO VIE ETEENPÄIN Schulze käyttää monesti puheessaan sanaa ”intohimoinen”. Sitä koko Mistral Mobilen johto työssään on. Liiketoiminta ja yhteiskuntien kehitystaso ovat niin toisenlaiset kehittyvissä ja köyhissä maissa, että länsimaalaisille kyse on tavallaan seikkailusta. Esimerkiksi pankki- ja luottokortit tai nettiyhteys ovat harvinaista luksusta, mutta samalla kehitys ja elintason nousu on niin nopeaa, että yritysten on tarjottava uusia innovaatioita jatkuvasti.

Moni yritys haluaa vilpittömästi yhdistää liiketoiminnan kehityskysymyksiin. Viiden ja etenkin viidentoista vuoden päästä maailman vauraustaso on luultavasti aivan toinen kuin nykyisin. – Kehitysmaihin lähtö ei sovi joka yritykselle. Ennen kaikkea tarvitaan kärsivällisyyttä, empatiaa ja halua ymmärtää erilaisuutta, sillä bisnes ei välttämättä noudata sovittua logiikkaa. Työ onkin Schulzen mukaan samalla sekä äärimmäisen haastavaa että antoisaa. Haastattelua seuraavina kahtena viikkona hän on aikeissa matkustaa seitsemään maahan kolmelle mantereelle, muun muassa Nigeriaan.›‹

Kuva: Marja-Leena Kultanen

Kehitystä ja ihmisoikeuksia kaupan avulla

ehitysyhteistyö ei enää ole pelkkää avun jakamista, vaan kuvaan on tullut mukaan aid for trade, kauppaa tukeva kehityspolitiikka. Muuttuvassa maailmassa kehitys ja kauppa voivat lyödä kättä ja kietoutua toisiinsa. Suomi lanseerasi hiljattain uuden kauppaa tukevan kehitysyhteistyön toimintasuunnitelman vuosille 2012–2015. Suunnitelma on toinen laatuaan, ja uudessa versiossa korostetaan erityisesti ihmisoikeuksia ja reilujen työpaikkojen luomista. – Taustalla oli hallituksen uusi kehityspoliittinen ohjelma, jossa keskitytään näihin teemoihin. Tärkeitä ovat lisäksi kestävä talous ja ympäristökysymykset, kaupallinen sihteeri Sari Laaksonen ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osastolta kertoo. – Vanha suunnitelmamme ei enää kaikilta osin vastannut näitä tavoitteita, joten päätimme päivittää sen. AVUNSAAJISTA OSALLISTUJIKSI Aid for trade -ajattelun ytimenä on, että köyhät maat kehittyvät parhaiten tekemällä itse kauppaa ja parantamalla omia elinolosuhteitaan. Aloite syntyi Maailman kauppajärjestö WTO:ssa vuonna 2005, ja vuodesta 2007 se on ollut osa myös EU:n virallista politiikkaa. Suomi on ollut mallin toteutuksessa edelläkävijänä. – Lähtökohtana on, että työpaikat ja yrittäjyys vähentävät köyhyyttä ja mahdollistavat ihmisille paremman elämän. Ulkoministeriön kauppaa tukevan kehitysyhteistyön rahoitus yrityksille ja järjestöille ohjataan jatkossa tällä periaatteella, Laaksonen selittää. Toimintasuunnitelma sisältää neljä päätavoitetta. Nämä ovat kehitysmaiden liiketoimintaympäristön ja yksityisen sektorin tukeminen, kansainvälisen kaupan ja investointien edistäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä innovaatioiden ja ihmisten osaamisen hyödyntäminen. PERUSASIOISSA TEKEMISTÄ Kehitysmaiden liiketoimintaympäristössä on vielä paljon parannettavaa. – Pyrimme kehitys- ja kauppapolitiikan keinoin esimerkiksi vähentämään korruptiota ja rajakaupan ongelmia. Yritystoimintaa vaikeuttaa monissa maissa myös sähkön ja veden kaltaisten perushyödykkeiden kalleus, Laaksonen valottaa ensimmäistä tavoitetta. Kakkostavoitteen mukaisesti kauppaa tukevalla kehityspolitiikalla autetaan köyhiä maita laatimaan kauppasopimuksia ja houkuttelemaan investointeja.

– Vihreän talouden periaate merkitsee, että kauppaa on käytävä hyödyntämällä luonnonvaroja mahdollisimman säästeliäästi. Innovaatioita taas korostamme siksi, että suomalaisyrityksillä on paljon annettavaa kehitysmaiden haastavissa olosuhteissa. Yhtenä innovaatiosuuntana suunnitelmassa mainitaan mobiilimaksaminen, joka kuuluu suomalaisten tietotaitovaltteihin. Paikallisen väestön ammatillista koulutusta voidaan puolestaan tukea, jos suomalaisyritys tarvitsee vaikkapa tehdastaan varten osaavaa työvoimaa.

Pyrimme kehitys- ja kauppapolitiikan keinoin vähentämään korruptiota ja rajakaupan ongelmia.

USEITA TUKIKANAVIA Vastuullista yritystoimintaa kehitysmaissa tuetaan useita kanavia pitkin. Rahoitusta myöntää esimerkiksi Finnfund, joka on nostanut mobiilimaksamisen tärkeiden hankkeidensa joukkoon. Kultaakin arvokkaampia kontakteja yritykset voivat puolestaan etsiä Finnpartnership-kumppanuusohjelman kautta. Laaksonen korostaa, että tukea saavan yritystoiminnan on luotava niin sanottuja hyviä työpaikkoja – sellaisia, joissa ihmisoikeudet ovat etusijalla. – Emme voi kannustaa polkemaan palkkoja tai luomaan epäinhimillisiä työolosuhteita. Kaupan on oltava moraalista, ja sen pitää tuottaa myönteisiä kehitysvaikutuksia. Osana ihmisoikeuksia Suomen linjauksissa keskitytään muun muassa naisten, nuorten ja vähemmistöjen aseman kohentamiseen. ›‹ Kauppaa tukevan kehitysyhteistyön toimintasuunnitelma 2012–2015: formin.finland.fi > Kehityspolitiikka > Julkaisut ja aineistot

nro 1|2013 Kauppapolitiikka

Keskustelu jatkuu Facebookissa facebook.com/kauppapolitiikka ja Twitterissä twitter.com/kauppapol

PROTEKTIONISMIN PEIKKO 24

Kauppapolitiikka nro 1|2013

Protektionismi nostaa päätään, kun talouskriisin kolhimat taloudet suojelevat kotikenttiään. WTO:n kauppaneuvottelukierros junnaa paikoillaan. Onko tästä tilanteesta ulospääsyä? TEKSTI ANNA-KAISA HEIKKINEN KUVITUS SUSANNA TUONONEN

aailmantaloudessa puhalsivat 1990-luvun puolivälissä leppeät pasaatituulet. Kylmän sodan aikainen vastakkainasettelu oli päättynyt. Maailmankaupan vapautuminen siirtyi uuteen vaiheeseen, kun Maailman kauppajärjestö WTO vuonna 1995 perustettiin. Monet kehitysmaiksi aiemmin luokitellut maat aloittivat nousunsa kohti uutta vaurauden aikaa. Edessä oli vapaakaupan kulta-aika. Tai niin luultiin. Vuonna 2013 mertemme kauppalaivat seilaavatkin protektionismin ristiaallokossa, kun maailmalla kaupan vapauttamisen sijaan pystytetään uusia kaupan esteitä. WTO:n Dohan-neuvottelukierros polkee paikoillaan, ja eri puolilla maailmaa syntyy uusia alueellisia kauppajärjestelyjä. Mitä ihmettä oikein on tapahtunut? Tartuin puhelimeen ja soitin kauppapolitiikan pääkallonpaikoille Geneveen ja Pariisiin. Genevessä puhelimeen vastasi WTO-asioita hoitavan Suomen pysyvän edustuston kauppaja taloussektorin vetäjä, ministerineuvos Juha Niemi ja Pariisissa OECD-edustustomme ministerineuvos Pasi-Heikki Vaaranmaa. Molemmat ovat työskennelleet merkittävän osan ulkoministeriöurastaan nimenomaan monenvälisen kauppapolitiikan parissa. PROTEKTIONISMIN MONET KASVOT Protektionismi tarkoittaa tiivistettynä kotimaisen talouden ja tuottajien suojelemista ulko-

Vuonna 2013 mertemme kauppalaivat seilaavat protektionismin ristiaallokossa.

maista kilpailua rajoittamalla. Protektionistisiin toimiin luetaan muun muassa tuontitullien korotukset, vientirajoitukset, kaupan suojatoimet (kuten polkumyynnin vastaiset toimet ja tasoitustullit), SPS-määräykset (sanitary and phytosanitary measures, terveys- ja kasvinsuojelutoimet) sekä TBT-toimet (technical barriers to trade, tekniset kaupanesteet). Kansainvälisen kaupan sääntöjärjestelmä antaa sinänsä oikeuden suojatoimiin, jos niitä toimeenpannaan sääntöjen puitteissa. Kaikki suojatoimet eivät siis ole protektionismia; muun muassa SPS-toimet voivat olla myös tärkeä kuluttajasuojan väline. Protektionismia on ollut aina. Sen viimeisin aalto liitetään usein vuonna 2008 alkaneeseen globaaliin talouskriisiin. Taloudellisesti vaikeina aikoina huoli kotimarkkinoista, omasta tuotannosta ja omista kansalaisista nostaa päätään – ja antaa joko syitä tai tekosyitä omien intressien korostettuun puolustamiseen. Toinen maailmantalouden pelimerkkejä sekoittanut asia on ollut nousevien talouksien nopea loikka kansainvälisen talouden keskiöön. Maailmankaupan valtasuhteet ovat muuttuneet. Tässä kehityskulussa kaikkein keskeisin rooli on ollut Kiinalla. Tämä on saanut monet kysymään: miten meidän tässä uudessa tilanteessa käy? Vastausta on ollut turvallisinta mennä miettimään suojamuurien taa. Protektionismi on viime vuosina lisääntynyt, mutta sitä ei ole aina helppo mitata eikä tilastoida. Esimerkiksi tullitasojen nostaminen on vain toimien näkyvin huippu; suuri osa protektionismista on näkymättömämpää, vähemmän kouriintuntuvaa. Yksittäiset toimet ovat vaikutuksiltaan myös hyvin eritasoisia. Huomionarvoista on toki se, että myös kauppaa helpottavia toimenpiteitä on pantu toimeen. Liikettä sekä protektionistiseen että kauppaa vapauttavaan suuntaan on siis tapahtunut samanaikaisesti. Ketkä sitten johtavat maailman protektionistien rintamaa? Suurin osa viime vuosien protektionistisista toimista ei suinkaan ole peräisin esimerkiksi Kiinan jalkoihin jääneiden pienten valtioiden suunnalta, vaan maailman johtavien talouksien muodostaman G20-ryhmittymän leiristä, johon lukeutuvat muun muassa Intia, Argentiina, EU, Brasilia, Indonesia, Yhdysvallat, Venäjä – ja Kiina itse. Niiden kaikki suojatoimet eivät tosin ole vain viime vuosien tuotoksia, vaan periytyvät osin pidemmältäkin ajalta. ALUEELLISET JÄRJESTELYT Protektionismin nousun rinnalla toinen aikamme ilmiö ovat alueelliset vapaakauppasopimukset. Kauppaa siis kyllä vapautetaan,

nro 1|2013 Kauppapolitiikka

Monenkeskisyys on pienten paras turva.

TIEDON LÄHTEILLE • WTO:n raportteja maailmankaupan esteistä: www.wto.org -> Trade topics -> Trade monitoring • Kansainvälisen tutkijaverkoston seurantaa maailmankaupan esteistä: www.globaltradealert.org • OECD:n ja WTO:n Trade in Value Added -tietokanta: www.oecd.org/ trade/valueadded • OECD:n tietokanta palvelukaupan esteistä: www.oecd.org/trade/stri

Kauppapolitiikka nro 1|2013

mutta sitä tehdään monenkeskisen järjestelmän ulkopuolella. Maailmassa on tällä hetkellä voimassa lähes 350 alueellista vapaakauppasopimusta, joiden osapuolten kesken kauppaa käydään vapaammin – mutta joiden ulkorajoilla on jonkin korkuinen kaupankäynnin muuri. Yksi syy alueellisten järjestelyjen leviämiseen on eittämättä ollut monenkeskisen kauppajärjestelmän jumittunut tila; WTO on käynyt Dohan kauppaneuvottelukierrostaan jo vuodesta 2001 saakka. Alueelliset järjestelyt eivät kuitenkaan aina edes pyri Dohan neuvotteluagendan ambitiotasolle; monet rajoittuvat varsin kapea-alaisesti vain teollisuustuotantoon. Myös maailmankaupan suuret pelurit ovat alkaneet neuvotella kahdenvälisiä, varsin kattaviakin sopimuksia kaupan vapauttamisesta. Näiden välinen kauppa siis vapautuu – mutta ulkopuolisten kannalta niiden sisäinen sääntely kehittyy monimutkaisempaan suuntaan. EU ja Yhdysvallat ilmoittivat helmikuun puolivälissä olevansa valmiita aloittamaan kahdenväliset vapaakauppaneuvottelut vielä

tänä vuonna. Niille se on hyvä uutinen – mutta onko muilla toimijoilla, erityisesti kaikkein pienimmillä, kuitenkin syytä huoleen? Kuten eri yhteyksissä on usein todettu: monenkeskisyys on pienten paras turva. MITEN WTO VOI? Kaksitoista vuotta käynnissä ollut Dohan kierros on nimetty ”kehityskierrokseksi”, koska sen tavoitteena on ottaa huomioon erityisesti kehitysmaiden huolet. Sen junnaaminen on heittänyt varjon koko WTO:n toimivuuden ylle. Katseet ovat kohdistuneet jo tulevaan joulukuuhun, jolloin Indonesian Balilla järjestetään WTO:n seuraava ministerikokous. Siltä toivotaan läpimurtoa pattitilanteeseen – paineet konkreettisiin tuloksiin ovat kovat. Mutta ongelmia on voitettavana. Kehityskysymykset ovat Dohan kierroksen ydin, mutta silti jo ”kehityksen” peruskäsitteestä vallitsee erilaisia näkemyksiä. Ja mikä on kehityksen suhde kauppaan? Keskittyminen kaupan ja kehityksen väliseen suhteeseen puolestaan tarkoittaa erityisesti maatalouskysymysten keskeistä roolia neuvottelupöydässä.

VASTAKOMMENTTI Kuten jo EU:nkin piirissä on nähty, eivät maatalouskysymykset yleensä ratkea ensimmäisinä. WTO:n sisällä pääjakolinja kulkee kehittyneiden ja kehittyvien maiden välillä. Mutta minne esimerkiksi Kiina kuuluu? Onko se rikas maa, jossa asuu paljon köyhiä ihmisiä vai köyhä maa, jossa asuu paljon rikkaita ihmisiä? WTO:ssa kehitysmaastatus on maan itsensä määriteltävissä. Niinpä jopa Etelä-Korea on lukenut itsensä haavoittuvaisen maataloutensa osalta WTO:n kehitysmaihin. Dohan kierroksen harteita painaa myös periaate siitä, ettei mistään ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu. Eri tahoilta on esitetty toiveita siitä, että Balilla tästä periaatteesta tingittäisiin, jotta edes jonkinlaisesta ”minipaketista” päästäisiin sopuun ja Dohan kierros pääsisi jatkumaan. WTO:n pääjohtaja Pascal Lamy on toivonut, että ministerikokouksesta lähtisi maailmalle ennen kaikkea vahva protektionismia vastustava ja monenkeskistä kauppajärjestelmää tukeva viesti. Dohan kierroksen vaikeuksista huolimatta koko WTO ei toki ole henkitoreissaan, vaan työ monilla muilla sektoreilla jatkuu normaalisti – muun muassa riitojenratkaisumekanismin arvo tunnustetaan laajasti. WTO myös kasvaa: sen jäsenmäärä on nyt jo 159. WTO:n työtä kaupanesteiden monitoroinnissa arvostetaan – ja osin WTO:n ansiona pidetään myös sitä, että protektionismin uudessa aallossa on vältytty kaikkein pahimmilta skenaarioilta. KUKA VIE, KUKA VIKISEE? Kun maailmantalouden valtasuhteet ovat muuttuneet, keneltä nyt voidaan odottaa johtajuutta? Kuka voisi saada kaikki mukaan monenkeskisen kauppajärjestelmän elvytystalkoisiin? Vaikuttaa siltä, ettei siihen ole kykyä tai halua sen enempää vanhoilla kuin uusillakaan talousmahdeilla. Vahvimmatkin vapaakaupan kannattajat ovat valmiita kompromisseihin vain, jos muutkin niihin suostuvat. Uusi käänne voi kuitenkin tulla toimintaympäristön muutoksen myötä. Elämme nyt vaihetta, jossa talouskriisi ja nousevien talouksien voimistuminen ovat saaneet protektionistit liikkeelle – mutta ehkä seuraavana on edessä vaihe, jossa nähdään pidäkkeiden avaamisen hyöty? Keskinäisriippuvaisessa maailmassa protektionismi iskee ennemmin tai myöhemmin myös omaan nilkkaan. Tuotannon hajaantuminen ja arvoketjujen monimutkaistuminen on muuttanut kansainvälisiä kauppavirtoja. Esimerkiksi: kasvava osa maailmankaupasta on välivaiheen tuotteiden kuten komponenttien kauppaa. Tuotteella voi olla valmistusketjun aikana useita rajanylityksiä, jolloin pienilläkin tulleilla on kumulatiivista merkitystä. Ja kuka tämän kaiken sitten maksaa? Yhä useammat toimijat saavat huomata, että kaupan rajoitukset haittaavat niiden omaa toimintaa arvoketjussa. ›‹

Yritysprotektionismi maailmankaupassa ›› Kaupan vapauttaminen on yksi maailmantalouden toistelluimmista iskulauseista. Sen merkitystä pidetään usein itsestään selvänä: kyse on tullimaksujen ja muiden valtion asettamien esteiden poistamisesta. Kun nämä protektionismin pirulaiset on nujerrettu, päästään oletettavasti taloustieteen perusopintojen kuvaamaan vapaaseen markkinatilanteeseen, jossa kysynnän ja tarjonnan lait tuottavat yhteistä hyvää. Valtioprotektionismin purkamishankkeissa jää yleensä vähälle huomiolle se, miten merkittävä osa maailmankaupasta käydään monenlaista sääntelyä harjoittavien suuryritysten sisällä. Protektionistinen suunnitelmatalous ei suinkaan ole valtioiden yksinoikeus. Valtioprotektionismin vähentämistä saattaa reaalikapitalismissa seurata vapaiden markkinoiden irvikuva. Kauppapolitiikassa olisikin syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota yritysprotektionismiin. Yritysprotektionismin voisi hieman yksinkertaistaen määritellä toimenpiteiksi, joilla yritykset pyrkivät suojautumaan sekä markkinakilpailulta että demokraattiselta valvonnalta. Toimenpiteet voivat vaihdella palkkasoturiarmeijoista suosiollisen patenttilainsäädännön lobbaukseen. Kauppapolitiikassa yksi yritysprotektionismin tärkeimmistä ilmentymistä on se, kun suuryritys suojaa tuotteidensa hintoja markkinoilta ostaessaan itseltään ja myydessään itselleen. Siirtohinnoittelulla yritykset pyrkivät ohjaamaan voitot verotuksellisesti edullisimpiin paikkoihin. Esimerkiksi Yhdysvaltain tullitilastoissa on satojen dollareiden yksikköhintaan Trinidadista ostettuja kuulakärkikyniä. Koska yritysten kansainvälistä kauppaa koskeva maakohtainen kirjanpito on usein salaista, tarkkoja lukuja siirtohinnoittelun laajuudesta ei ole. OECD:n arvion mukaan selvästi yli puolet maailmankaupasta käydään kansainvälisten konsernien eri maissa sijaitsevien tytäryhtiöiden sisällä. Maailmankaupan periaatteiden kannalta yksi ydinkysymys on se, missä määrin yritysten sisäisen kaupan hinnoittelussa sovelletaan OECD:n suosittelemaa markkinaehtoperiaatetta. Sen mukaan itsensä kanssa kauppaa käyvän tulee suhtautua itseensä ”käsivarren mitan” päässä olevana markkinaosapuolena ja määrittää kauppatavaroiden hinnat sen mukaisesti. Viimeaikainen uutisointi laajamittaisesta maailmankaupan siirtohinnoitteluun perustuvasta veronkierrosta on osoittanut, että kiusaus määritellä hinnat markkinaehtojen vastaisesti on usein vastustamaton. Suomalaisessakin verokeskustelussa on vihdoin herätty siirtohinnoittelun olemassaoloon. On käynyt selväksi, ettei kyse ole vain parista kirjanpitokoukkauksia verokeitaisiin tekevästä kaukomaiden banaaniyrityksestä. Arviolta puolentoista miljardin euron vuosittaisiin veromenetyksiin havahtunut verohallinto on perustanut 40 työntekijän ryhmän selvittämään asiaa. Sen sijaan yritysprotektionismin merkitystä maailmankaupan peruskysymyksille ei ole tietääkseni juurikaan pohdittu. ›‹ TEIVO TEIVAINEN Maailmanpolitiikan professori Helsingin yliopisto teivo.teivainen@helsinki.fi Twitter @TeivoTeivainen

nro 1|2013 Kauppapolitiikka

Vaihto vapaalle Etelä-Korean kanssa se jo on, Kanadankin kanssa pian, Yhdysvaltojen kanssa siihen käydään kohta käsiksi. Kansainvälistyvät suomalaisyritykset hyötyvät EU:n vapaakauppasopimuksista. TEKSTI ANTTI J. LAGUS KUVAT THINKSTOCK, ISTOCKPHOTO

”

tseensä käpertyvässä maassa kärsii luovuus, ja maa, joka ei ole luova, ei menesty”, kiteytti ruotsalainen kirjailija David Lagercrantz Helsingin Sanomissa 8.2.2013. Sama tapahtuu myös maalle, joka luottaa vain itseensä kaupassa. Vapaakauppasopimukset parantavat suomalaisten yritysten pääsyä kolmansien maiden markkinoille, luovat talouskasvua ja sitä kautta hyvinvointia suomalaisille. Sopimusten ansiosta yrityksillä on ennakoitavampi liiketoimintaympäristö, joka takaa niille tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun markkinoilla. Kaupankäynnin kustannukset laskevat, kun tulleja ja muita kaupan esteitä poistetaan. Tämä kaikki on erityisen tärkeää nyt, kun kansainvälinen yhteisö talouskriisin myötä etsii uusia kasvunlähteitä. EU alkoi neuvotella kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia laajassa mittakaavassa muu-

Kauppapolitiikka nro 1|2013

tamia vuosia sitten. Tuolloin tunnustettiin ensimmäisen kerran se, että Maailman kauppajärjestö WTO:n vuonna 2001 aloitettu niin sanottu Dohan kierros ei ollut edennyt toivotulla tavalla. EU pitää sinänsä erittäin tärkeänä sitä, että WTO-maiden kesken päästäisiin sopuun uudesta vapaata kauppaa ja yhteisiä sääntöjä edistävästä sopimuksesta. Koska näin ei ole toistaiseksi käynyt, EU on avannut tärkeiden kauppakumppaniensa kanssa kahdenvälisen väylän. Ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston lähetystöneuvos Marjut Akola muistuttaa, että sopimukset ovat monitahoisuudessaan varsin kunnianhimoisia: ne eivät kata pelkästään tulleja, vaan niillä pyritään parantamaan yritysten markkinoillepääsyedellytyksiä myös palvelukaupassa ja julkisissa hankinnoissa. Palveluiden kaupan merkitys kasvaa

Busan on EtelĂ¤-Korean suurin ja yksi maailman suurimmista satamakaupungeista.

nro 1|2013â&#x20AC;&#x192; Kauppapolitiikka

Busanin satamasta löytyy historiankirjojen merkintöjä ainakin vuodesta 1368 lähtien. Satama kuului vuonna 2011 rahtimäärältään maailman 15 suurimman sataman joukkoon.

jatkuvasti, ja sopimuksilla halutaan varmistaa kaikille tasapuoliset kilpailuedellytykset. Vapaakauppasopimusten avulla parannetaan myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua vaikkapa toisen maan julkisen sektorin hankintojen tarjouskilpailuihin. – Sopimusneuvotteluihin kuuluvat lisäksi teollis- ja tekijänoikeudet sekä kaupan tekniset esteet, kuten erilaisten sertifiointikäytäntöjen yhtenäistäminen sopijapuolten kesken. Esimerkiksi sähkölaitteiden vieminen kolmansien maiden markkinoille voi käytännössä olla hyvin hankalaa, kallista ja aikaa vievää siksi, että vientimarkkinoilla on tarvitaan erilaiset sertifikaatit kuin kotimaassa, Akola havainnollistaa. USEITA VERKKOJA VEDESSÄ EU neuvottelee vapaakauppasopimuksia laajalla rintamalla. Japanin kanssa neuvottelut aloitetaan kesään mennessä. Intian kanssa neuvotteluratkaisua etsitään edelleen. Merkittävä uutinen on se, että myös Yhdysvaltojen kanssa päästään neuvottelupöytään viimeistään syksyyn mennessä. EU:lla on vireillä vapaakauppasopimusneuvottelut lisäksi muun muassa Malesian ja Vietnamin kanssa. Singaporen kanssa neuvottelut on saatettu loppuun, mutta sopimus ei ole vielä voimassa. Etelä-Amerikan maista on neuvoteltu Mercosur-maiden (Argentiina, Brasilia, Uruguay, Paraguay ja Venezuela) kanssa, mutta neuvottelujen päättyminen ei ole lähiaikoina näköpiirissä. Neuvottelut ovat käynnissä myös Georgian, Armenian ja Moldovan sekä Persianlahden maiden kanssa.

Kauppapolitiikka nro 1|2013

SOPIMUKSET OVAT MONITAHOISUUDESSAAN VARSIN KUNNIANHIMOISIA.

Korean tasavallan pääkaupungissa Soulissa on yli kymmenen miljoonaa asukasta.

KATTAVA SOPIMUS EU:n ja Etelä-Korean vapaakauppasopimus on ollut voimassa heinäkuusta 2011 lähtien. Yli 50 miljoonan asukkaan maa on Suomen kolmanneksi suurin aasialainen kauppakumppani. Kauppavaihto on vähän suurempi kuin Intian kanssa. Edellä ovat vain Kiina ja Japani. – EU:n ja Etelä-Korean vapaakauppasopimus on kattavin tähän asti solmituista EU:n vapaakauppasopimuksista. Näemme, että sopimus helpottaa huomattavasti myös Suomen ja Etelä-Korean välistä kauppaa, sanoo lähetystösihteeri Kaisa Leidy Suomen Soulinsuurlähetystöstä.

Suomen vienti Etelä-Koreaan kasvoi vuonna 2012

13 %

Leidy kertoo, että vapaakauppasopimuksen voimaantulon jälkeen EU:n vienti Etelä-Koreaan kasvoi vuonna 2011 lähes 12 prosenttia. Suurta kasvua selittää vapaakauppasopimuksen lisäksi tosin myös vuoteen 2011 osunut lentokoneiden vienti. Viime vuonna EU:n vienti maahan kasvoi kuusi prosenttia. Suomen vienti taas kasvoi 13 prosenttia ja ylitti miljardin US-dollarin rajan. SÄÄSTÖJÄ JA YHDENMUKAISUUTTA Sopimuksen voimassaolon ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana eurooppalaisille yrityksille laskettiin kertyneen säästöjä 350 mil-

nro 1|2013 Kauppapolitiikka

EU JA YHDYSVALLAT KÄYVÄT MAAILMAN SUURINTA BILATERAALISTA KAUPPAA

Vuosi

EU:n vienti Yhdysvaltoihin (mrd. euroa)

EU:n tuonti Yhdysvalloista (mrd. euroa)

2009

203

155

2010

242

173

2011

264

191

EU:N PÄÄKAUPPAKUMPPANIT

Lähde: Euroopan komissio

joonan euron arvosta muun muassa alentuneiden ja poistuneiden tullimaksujen ansiosta. EU-maat vievät Etelä-Koreaan muun muassa elektroniikkatuotteita, lääketuotteita, elintarvikkeita ja alkoholia. Etelä-Koreasta tuodaan EU-alueelle elektroniikkaa, autoja sekä koneita ja laitteita. Suomesta Etelä-Koreaan viedään koneita ja laitteita sekä metsäteollisuustuotteita. – Vapaakauppasopimus on yhdenmukaistanut myös standardisointikäytäntöjä, Leidy sanoo. Tämä on ollut yrityksille suuri käytännön helpotus. Aiemmin vaaditut sertifiointi- ja standardisointimenettelyt olivat pitkäkestoisia ja kalliita. EU:n ja Etelä-Korean neuvottelut aloitettiin vuonna 2007. Kuten vapaakauppaneuvotteluissa yleensäkin, myös näissä sovittiin paitsi poistettavista kaupan esteistä, myös toimeenpanon mahdollisista siirtymäajoista. Esimerkiksi koneiden ja laitteiden tuontitulleista Etelä-Koreaan poistui 70 prosenttia heti sopimuksen voimaantulon myötä. Etelä-Korealle tärkeissä henkilöautoissa sekä autonrenkaissa siirtymäaikaa kuitenkin annettiin kolmesta viiteen vuotta.

(2011)

YHDYSVALTAIN PÄÄKAUPPAKUMPPANIT (2011)

1. USA

1. EU27

2. Kiina

2. Kanada

3. Venäjä

3. Kiina

7. Japani

4. Meksiko

8. Intia

5. Japani

10. Etelä-Korea

6. Etelä-Korea

11. Kanada

9. Intia

CASE VAISALA

KANADAN KANSSA NEUVOTELTAVA VAPAAKAUPPASOPIMUS VALMISTUU KESÄÄN MENNESSÄ. MERKITTÄVÄT HYÖDYT KANADA-SOPIMUKSESTA Kanadan kanssa neuvoteltava vapaakauppasopimus valmistuu kesään mennessä. Kanada on EU:lle tärkeä maa monessa mielessä, vaikka se on EU:n vasta 11. tärkein kauppakumppani. EU puolestaan on Kanadan toiseksi tärkein kauppakumppani – luonnollisesti Yhdysvaltojen jälkeen. Kymmenesosa Kanadan ulkomaankaupasta käydään EU:n kanssa. Kanadan pääministeri Stephen Harper on edistänyt vapaakauppaneuvotteluita aktiivisesti. EU vie Kanadaan koneita, kuljetusvälineitä ja kemikaaleja, ja tuo sieltä samoja tuotteita. Mutta tavarakauppa ei ole koko kuva. Atlantin yli liikkuu myös palveluja ja suoria sijoituksia. EU:sta tehtiin suoria sijoituksia Kanadaan vuonna 2010 lähes 200 miljardia euroa, ja Kanadasta EU:n alueelle lähes 150 miljardia euroa.

Kauppapolitiikka nro 1|2013

– Aktiivinen, kiinnostava ja suuri, Vaisalan Etelä-Korean maajohtaja Chanseok Park kuvailee maan talouden tilannetta. Vaikka suomalaiset yritykset saattavat pitää Etelä-Koreaa hankalana bisnesalueena esimerkiksi kielimuurin vuoksi, on suomalainen Vaisala nähnyt Korean-markkinoiden mahdollisuudet. Vaisala kehittää, valmistaa ja markkinoi tuotteita ja palveluja ympäristönmittaukseen ja teollisuuden mittaustarpeisiin. EteläKoreassa Vaisalalla on ollut toimisto yhtä kauan kuin vapaakauppasopimus on ollut voimassa, heinäkuusta 2011 lähtien. Vaikka ajankohta on sama, ei Vaisalan tulo Etelä-Korean markkinoille johtunut vain vapaakauppasopimuksesta. – Toimistomme keskittyy täällä Koreassa säähavaintolaitteisiin. Asiakkaitamme ovat erilaiset viranomaiset, kuten maan ilmatieteen ja hydrologian laitokset, ja tällä hetkellä toimimme pääasiassa paikallisten integraattoreiden kautta, Park kertoo. Vuodet Korean-markkinoilla ovat olleet Vaisalalle menestyksekkäitä. Eurooppaa vaivaava talouskriisi ei ole iskenyt Vaisalan pääasiakaskuntaan. Vapaakauppasopimus on vähentänyt paineita hinnoittelussa, kun tuontitullit ovat jääneet pois. Nykyään tulliprosessit ovat pääosin hyvin yksinkertaisia. Pelkkä toteamus ”Tehty EU:ssa” riittää tullille. Välillä Vaisala tosin on joutunut painimaan tullin kanssa, koska pakkausmateriaali onkin tehty esimerkiksi USA:ssa, vaikka itse tuote on kotoisin Euroopan unionista. Vapaakauppasopimuksella on ollut myös kiintoisia käytännön vaikutuksia – esimerkiksi korealaiseen katukuvaan. Seitsemän prosentin tuontiveron poistuttua saksalaiset autot ovat vallanneet merkittävän siivun autoteollisuudestaan tunnetun maan markkinoista. – Nykyään kaduilla näkyvistä autoista joka kymmenes on saksalainen, Park havainnollistaa.

Noin kolmasosa kanadalaisista The Blue Water Bridge. asuu viiden tunnin ajomatkan säteellä Torontosta.

12 mrd. € vuodessa hyötyisi EU Kanadan kanssa solmittavasta vapaakauppasopimuksesta.

Vapaakauppasopimuksen suurimpien hyötyjen odotetaan osuvan juuri palvelukaupan alueelle. EU:n komission vuonna 2008 tekemän selvityksen mukaan EU hyötyisi vapaakaupasta Kanadan kanssa noin 12 miljardia euroa vuodessa, ja puolet tästä hyödystä tulisi nimenomaan palvelukaupasta. Tavaravienninkin ennustetaan kasvavan vajaan neljänneksen.

Molok North America on toiminut Kanadassa vuodesta 1997 lähtien.

KANADASSA ODOTETAAN VAPAAKAUPPAA Molok North America on toiminut Kanadassa vuodesta 1997 lähtien. Toimitusjohtaja Marja Hillis sanoo, että yritys olisi varmasti kasvanut nopeammin, jos vapaakaupan suoma tullittomuus olisi ollut voimassa jo toiminnan alussa. – Meidän tuotteillamme tulli on seitsemän prosenttia. Varsinkin aluksi meillä oli

nro 1|2013 Kauppapolitiikka

ATLANTIN MOLEMMIN PUOLIN TARVITAAN YHTEISIÄ TOIMIA TALOUSKASVUN VAHVISTAMISEKSI.

EU-komissio on laskenut, että vapaakauppasopimuksen seurauksena vienti Yhdysvaltoihin lisääntyisi jopa 18 prosenttia.

Kauppapolitiikka nro 1|2013

asiakkaina kuntia, joille jokainen dollari on tärkeä – ja hinnoittelu teki meille tiukkaa, kun tullimaksujen päälle piti tietysti laskea myös omat ja jälleenmyynnin katteet, Hillis sanoo. Nyt yritys on saanut Kanadan-liiketoimintansa hyvään vauhtiin, sillä kolmen viime vuoden aikana liikevaihto on lähes kolminkertaistunut vajaaseen kolmeen miljoonaan Kanadan dollariin. Hilliksen isän Suomessa 1980-luvulla tekemään keksintöön perustuva maahan kaivettava jäteastia oli vielä toiminnan alkuvuosina kierrätykseen tottumattomille kanadalaisille uusi asia. TAVARAN TUONTI YKSINKERTAISTUU Ympäristötietoisuuden ja säiliöiden tyhjennykseen pystyvien laitteiden yleistymisen myötä markkinat ovat alkaneet vetää. Molok tekee yhteistyötä Pohjois-Amerikan suurimman jätteidenkäsittely-yritys Waste Management Inc:n kanssa, joka toimii yrityksen jälleenmyyjänä myös Yhdysvaltain-markkinoilla. – Olemme selvitelleet viennin aloittamista myös Meksikoon, Hillis lisää. EU:n ja Kanadan vapaakauppasopimuksen Hillis odottaa yksinkertaistavan tavaran tuontia. Hillis toteaa, ettei hänelle ole kaikkina Kanadantoiminnan vuosina muodostunut täysin sel-

vää kuvaa viranomaisten ja huolintaliikkeiden käytännöistä. Muodollisuuksiin on uponnut paljon aikaa ja vaivaa. Nyttemmin Molok valmistaa suurimmat säiliöiden osat Kanadassa ja tuo Suomesta vain pienemmät osat. YHDYSVALTOIHIN KANADAN KAUTTA Myös vuonna 2011 Kanadassa toimintansa aloittaneen Lumon Oy:n Kanadan-tytäryrityksen toimitusjohtaja Olli Vänskä näkee, että vapaakauppasopimuksesta olisi ollut hyötyä jo aiemminkin. Yrityksellä on Kanadassa omaa tuotantoa, mutta tuotteiden osia tuodaan myös Suomesta. Tuontitullien lisäksi Lumon on joutunut painimaan standardisointikäytäntöjen kanssa. Erilaisten lupien hankkimiseen on mennyt melkoisesti aikaa. – Tuotteemme – parvekelasitukset ja parvekejulkisivut – sopivat hyvin täkäläisiin ilmastoolosuhteisiin. Vaikka tämä onkin erittäin kilpailtu markkina-alue, ei täällä ole ollut vastaavaa ratkaisua kuin meillä, Vänskä sanoo. Lumon on lähtenyt myös Yhdysvaltainmarkkinoille paikallisen edustajan kautta. Yrityksen perustaminen Kanadaan ei Vänskän mielestä ollut erityisen vaikeaa. Apuna Lumon käytti Finpron palveluita. Nykyään yrityksellä

on Kanadassa 14 omaa työntekijää ja lisäksi jälleenmyyjiä. KOLMANNES MAAILMANKAUPASTA EU:n ja Yhdysvaltojen välillä on väläytelty vapaakauppa-alueen mahdollisuutta jo 1990-luvulta lähtien. EU ja Yhdysvallat ovat maailman suurimmat talousalueet kattaen melkein puolet maailman bruttokansantuotteesta ja noin kolmanneksen maailmankaupasta. Käytännön tasolla vapaakauppa-alue astui askeleen eteenpäin, kun osapuolet perustivat marraskuussa 2011 korkean tason työryhmän pohjustamaan asiaa. Sen tarkoituksena on ollut arvioida, mitä yhteisiä toimia Atlantin molemmin puolin tarvitaan talouskasvun vahvistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Työryhmä julkaisi lopullisen raporttinsa helmikuussa. Raportti suositteli neuvottelujen aloittamista laaja-alaisesta kauppaja investointikumppanuussopimuksesta. Seuraavissa toimenpiteissä ei aikailtu. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti helmikuun puolivälissä pitämässään kansakunnan tilaa käsitelleessä puheessa Yhdysvaltojen olevan valmis kauppaja investointikumppanuusneuvotteluihin EU:n kanssa. Puhetta seuranneena päivänä Yhdysvallat ja EU ilmoittivat tähtäävänsä vapaakauppaneuvottelujen käynnistämiseen vielä tänä vuonna. Neuvottelujen ytimessä tulevat tullien ohella olemaan markkinoillepääsyn parantaminen palveluissa ja julkisissa hankinnoissa sekä ennen kaikkea sääntelyyn liittyvät kaupan esteet. EU:n ja Yhdysvaltain välisen tavarakaupan tullit ovat tällä hetkellä keskimäärin vain kolmen prosentin tasolla, joten mahdollisen vapaakauppasopimuksen hyödyt piilevät muiden kaupan esteiden raivaamisessa. Keskinäistä kauppaa vaikeuttavat lähinnä tullin rajamuodollisuudet sekä rajan takaiset määräykset ja rajoitteet. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä hidastavat EU:n ja Yhdysvaltojen toisistaan poikkeavat standardit, jotka liittyvät muun muassa terveyteen, ympäristöön ja kuluttajansuojaan. Merkittävä este Yhdysvaltain suunnalla ovat julkisiin hankintoihin ja palvelukauppaan liittyvät rajoitukset. Esimerkiksi Buy American Act -lain lakkauttaminen suojalausekkeineen helpottaisi liitto- ja osavaltiotason tarjouskilpailuihin osallistumista ja toisi EU-toimijat samalle viivalle paikallisten kanssa. Toki kaupan esteiden purkaminen helpottaisi myös yhdysvaltalaisten yritysten maihinnousua Suomeen, mikä osaltaan lisäisi kilpailua kotimarkkinoilla – ja parantaisi eurooppalaisen kuluttajan asemaa. EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimuksen hyödyt olisivat mittavat. EU:n komissio on laskenut, että vapaakauppasopimuksen seu-

St. Clair -joen ylittävä Blue Water Bridge vie Kanadasta Yhdysvaltoihin.

rauksena vienti Yhdysvaltoihin voisi lisääntyä jopa 18 prosenttia. Lisäksi sopimus kasvattaisi EU:n bruttokansantuotetta vuositasolla puoli prosenttia. KAUPPA LUO UUSIA TYÖPAIKKOJA Vapaakauppasopimusten ansiosta kotimaiset yritykset asetetaan kilpailullisesti samaan asemaan kuin ulkomaiset yritykset. Viennistä hyvin riippuvaiselle Suomelle tämä on tärkeää. Niinpä ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston Marjut Akola ei pidä kysymystä vapaakaupan tarpeellisuudesta lainkaan naiivina. – Maailman talouden ja kansainvälisen kaupan kehitys on ollut varsin epävakaata vuonna 2008 puhjenneen rahoitus- ja sitä seuranneen talouskriisin jälkeen. Protektionismi nostaa helposti päätään, kun taloudessa menee huonosti ja työllisyys heikkenee. Kauppapolitiikalla onkin suora yhteys talouskasvuun ja työllisyyteen. Kauppa on yksi keskeisistä tekijöistä, joiden avulla talouskasvua voidaan vahvistaa ja työllisyyttä parantaa, Akola sanoo. Ulkoministeriössä valmistui loppuvuodesta 2012 selvitys yritysten kokemista kaupan esteistä eri markkina-alueilla (selvityksestä lisää s. 14). Akolan mukaan esteet ovat erilaisia eri puolilla maailmaa, mutta yleisesti ottaen esteet liittyvät tullien lisäksi muun muassa kaupan teknisiin määräyksiin, henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen ja julkisten hankintojen avoimuuteen. Myös verolainsäädäntö ja pääoman liikuteltavuus hoituvat eri puolilla maailmaa eri tavoin. – Ulkoministeriö on aktiivisesti tekemisissä yritysten kanssa. Pyrimme ratkomaan yritysten ongelmia ottamalla niitä esille kahdenvälisissä tapaamisissa kolmansien maiden kanssa sekä viemällä niitä EU-tasolle, Akola sanoo. ›‹

CASE VACON Vacon valmistaa taajuusmuuttajia, joita käytetään raskaassa teollisuudessa, nostureissa ja esimerkiksi hisseissä. Lähes 20-vuotias Vacon on ollut Koreassa läsnä partnereiden kautta jo vuodesta 2004 ja omalla tytäryhtiölläkin jo nelisen vuotta. Yhtiön Etelä-Korean-toimitusjohtaja Jussi-Pekka Sampola kertoo, että vapaakauppasopimus on tuonut yritykselle kilpailuetua kiinalaisiin, kaakkoisaasialaisiin ja pohjoisamerikkalaisiin verrattuna. – Pääsimme nopeasti hyödyntämään vapaakauppasopimuksen mukanaan tuomaa tuontitullien poistumista. Pääkilpailijat kuitenkin tulevat Euroopasta, joten heillä on samat edut. Talouden laskusuhdanne on tuonut omat haasteensa. Korea on erittäin haastava markkina, jolla bisnestä tehdään ensisijaisesti ”kavereiden kesken”. Etelä-Korean naapurustossa sijaitsevat niin maailman hintajohtaja Kiina kuin perinteisenä laatujohtajana pidetty Japanikin. – Koreassa pyritään tekemään japanilaista laatua kiinalaisella hinnalla, Sampola valottaa. Hinta on maassa erittäin tärkeä kilpailutekijä. Siksi tuontiveron poistuminen helpotti Vaconin kilpailua paikallisten tuotteiden kanssa.

nro 1|2013 Kauppapolitiikka

Lue

Maailmaa diplomaattien silmin BLOGI. ”Diplomaateilta vaaditaan virkamiehen pätevyyden ohella piirimyyjän asenne ja seurapiiritoimittajan suhdeverkko”, toteaa Suomen Jakartan-suurlähettiläs Kai Sauer blogissaan Kartalla, Jakartalla. Viime syksynä avatussa ulkoministeriön blogiportaalissa julkaistaan tällä hetkellä noin kymmentä blogia. Useimmat kirjoittajat ovat suurlähettiläitä. Maantieteellinen haitari ulottuu Katajanokalta aina etäisimpiin edustustoihimme saakka. Taloudellisia ulkosuhteita käsittelevät muun muassa Madridissa, Dar-esSalaamissa ja Jakartassa työskentelevien suurlähettiläidemme kirjoitukset. Madridin-suurlähettiläs Markku Keinäsen kirjoituksissa on valotettu esimerkiksi Team Finlandin toimintaa Espanjassa. Dar-es-Salaamin-suur-lähettiläs Sinikka Antila puolestaan kertoo, kuinka Tansaniassa jo valmistellaan toukokuista kahden ministerin vierailua. Blogit tarjoavat suurlähetystöjen verkkosivujen rinnalle vapaamman ilmaisukanavan ja samalla paikan muuta sosiaalista mediaa syvällisemmälle analyysille. Ulkoministeriön blogeja voi luonnollisesti – ja mielellään – kommentoida. blogit.ulkoministerio.fi

”Suomi on kasvuyritysten kehitysmaa.”

Kauppapolitiikka nro 1|2013

Pullopostia

Pelasta Suomi

NETTIKOLUMNI. Pulloposti on Centrum Balticum -keskuksen Itämeri-aiheinen viikkokolumni, jossa käsitellään Itämeren alueen ajankohtaisia asioita. Pulloposteja kirjoittavat johtavat akateemiset ajattelijat ja muut Itämeri-asioiden huippuosaajat. Tammikuun 2013 pullopostissaan Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn kirjoitti: ”[...] Itämeren alueen jäsenvaltiot ovat rohkaiseva valopilkku muuten alavireisessä taloustilanteessa.” Mutta: ”Itämeren alueen EU-jäsenmaista olen kuitenkin eniten huolissani Suomesta. Suomi on ollut etunenässä vaatimassa EU:n jäsenmailta, että yhdessä sovituista taloustavoitteista pidetään kiinni. Tämä on ollut aivan oikea linja. Silloin kun esittää vaatimuksia muille, olisi itse tosin hyvä elää niin kuin opettaa.” Suomen Tukholman-suurlähettiläs Harry Helenius puolestaan totesi tammikuisessa kirjoituksessaan: ”[Itämeren] merireitti on meille tärkeämpi kuin ehkä koskaan ennen, jopa tärkeämpi kuin muille Itämeren valtiolle. Yli 80 prosenttia ulkomaankaupastamme kulkee meritse.” Suomen asema logistiikkareittien solmukohtana ei ole itsestään selvä, muistuttaa Helenius. ”Ruotsissa hallitus on päättänyt kehittää rautatielogistiikkaa Göteborgin/Malmön satamien ja Tukholman/ Gävlen satamien välillä. Myös EU:n ja Aasian viennin välivarastointikapasiteettia kasvatetaan Etelä-Ruotsissa.”

PAMFLETTI. ”Toisella meistä oli huppari ja lätsä, ja se en ollut minä”, kirjoittaa EVA:n johtaja Matti Apunen ensitapaamisestaan Sami Kuuselan kanssa. Kuusela on kirjoittanut EVA:lle startup-kulttuurin ymmärtämiseen tarkoitetun pamfletin ”hupparihörhöstä ja bisnesmiehestä”. Apusen esipuheen mukaan pamfletti on tarkoitettu kulttuuriseksi käsikirjaksi, jossa ”avataan toisilleen outojen heimojen tapoja kaaviokuvin ja rituaaliselostuksin”. Pamfletin synnyn taustalla oli kaksi seikkaa. Ensiksi, suomalaiset pääomasijoitukset suomalaisiin startup-yrityksiin putosivat puoleen vuodesta 2007 vuoteen 2011. Toiseksi, perinteiset teollisuudenalat ja startup-yritykset eivät kohtaa. Näihin Suomella ei pamfletin mukaan ole varaa. Kuuselan mukaan Suomi on kasvuyritysten kehitysmaa, vaikka vain startupit ovat ”tarpeeksi vapaita ja rentoja tekemään jotain radikaalisti uutta, ilman jähmettävää pelkoa epäonnistumisesta”. Samalla Kuusela kritisoi Suomessa esiintyvää startup-yrittäjyyden hampaatonta ihannointia ja muistuttaa, että myös startupien tulee harjoittaa suunnitelmallista ja tuloksellista liike-toimintaa. Miten bisnesmies sitten voi arvioida kynnykselleen ilmestynyttä hupparihörhöä? Kuusela opastaa peruskysymysten äärelle: Ymmärrätkö mitä yritys tekee? Missä vaiheessa yritys on? Keitä muita on mukana? Tykkäätkö tyypeistä?

www.centrumbalticum.org/ pulloposti

Sami Kuusela: EVA Pamfletti: Hupparihörhö ja bisnesmies – Opas startup-kulttuurin ymmärtämiseen. Taloustieto Oy 2013

Kauppapolitiikka on myös yritysten asia TEKSTI ANNA-KAISA HEIKKINEN

Kauppapolitiikka ei ole vain viranomaistyötä, vaan se vaikuttaa jokaisen kansainvälisillä markkinoilla toimivan yrityksen elämään. Yritykset itse voivat vaikuttaa siihen, miten niiden ääni pääsee kuuluville. Miksi yritysten tulisi ylipäätään olla kiinnostuneita kauppapolitiikasta? Suomen kaltainen pieni, avoin talous on hyvin riippuvainen ulkomaankaupasta. Ulkomaankaupan sujuvuus edellyttää sitä, että kauppapoliittiset sopimukset ja yhteistyösuhteet keskeisten kauppakumppanimaiden kanssa ovat kunnossa. Kauppapolitiikka on paljon muutakin kuin tullien alentamista. Se on myös ulkomaankauppaan vaikuttavan sääntelyn harmonisaatiota ja epäsuorien kaupanesteiden purkua. Jokaisen ulkomaankauppaa käyvän yrityksen tulisi ymmärtää oman alueensa kaupankäynnin esteet. On mahdotonta ajatella, että viranomaiset automaattisesti tietävät kaiken kaikesta. Yritysten tulisikin huolehtia myös itse siitä, että sopimusneuvotteluja käyvät viranomaiset ja edunvalvontajärjestöt ovat hyvin informoituja mahdollisista kaupankäynnin ongelmista. Viranomaiset tekevät parhaansa, mutta kukaan ei voi tietää esteiden yksityiskohdista yhtä paljon kuin yritys, joka painii niiden kanssa päivittäin. Miten arvioit suomalaisten yritysten kauppapoliittisen osaamisen tasoa? Suurimmassa osassa keskeisiä vientiyrityksiä osaaminen on osa liiketoimintaosaamista ja siis hyvällä tasolla. Osaaminen on kuitenkin ohentunut EU-jäsenyyden myötä ja hyvän taloussuhdanteen vuosina. Lisäksi meillä on kasvava määrä pk-yrityksiä, jotka vasta pohtivat maailman valloitusta. Näiden yritysten osaamisen tason nostaminen ja informaation saannin tukeminen on hyvin tärkeää suomalaiselle vientimenestykselle.

Miten tilannetta tulisi parantaa? Tiivis yhteys ja dialogi viranomaisten, elinkeinoelämän järjestöjen ja yritysten välillä on tärkeää. Tarvitaan myös jatkuvaa koulutusta ja informaation jakamista sekä jo etabloituneitten yritysten informaation ja osaamisen parempaa hyödyntämistä. Suomessa on valtava määrä osaamista. Nyt kysymys on se, miten saisimme tämän tiedon kaikkein tehokkaimmin jakoon ja ymmärrettävään muotoon. Verkostomalli ja yleisemmin Team Finland -toimintatapa voivat olla tässäkin se oikea tapa. Mitkä ovat tällä hetkellä suomalaisten yritysten kannalta tärkeimmät kauppapolitiikan megatrendit? Talouskriisin jälkeinen – olettaen, että kriisi vihdoin on väistymässä – maailma on vaarallinen, sillä kasvun notkahdettua ja kilpailukyvyn heikettyä moni maa tuntee houkutusta kaupan esteiden tiukentamiseen. Myös paineet erilaisten kansallisten tukien käyttöön kasvavat, mikä osaltaan heikentää kilpailun tasavertaisuutta. Vapaakauppa ei ole enää itsestäänselvyys. Uusprotektionismia vastaan taistelua on priorisoitava kaikilla tasoilla. Tämä mielessä EU:n kauppaneuvottelujen alkaminen Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa on entistäkin tärkeämpää. Niiden onnistumiseen on panostettava, jotta protektionismin aalto saadaan kukistettua. Tavoitteena tulisi olla kahdenvälisissä sopimuksissa sovittujen periaatteiden levittäminen jälleen monenvälisiksi, hyvässä WTOhengessä. ›‹

Asiantuntijana johtaja Leena Mörttinen

Valtiotieteiden tohtori Leena Mörttinen on EK:n Kilpailukyky ja kasvu -vastuualueen johtaja ja johtoryhmän jäsen. Aikaisemmin hän on muun muassa vastannut Nordeakonsernissa Eurooppaasioiden yksiköstä, toiminut vanhempana ekonomistina Euroopan keskuspankissa sekä neuvonantajana Suomen Pankissa.

nro 1|2013 Kauppapolitiikka

50 vuotta sitten JAN STORE:

Etelä-Korea: t Yritykset hyötyvä vapaakaupasta

EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut alkavat

t EU on jakautunu kauppapoliittisissa kahteen neuvotteluissa leiriin.

tiiKKa Kauppapoli TALOUDE LLISTEN

ULKOSUH TEIDEN

AIKAKAU SLEHTI

ro 9 € nro 1 | 2013 irtonume

VAPAAN KAUPAN TAHTO protektionismin EU puolustautuu neuvottelemalla peikkoa vastaan sista. vapaakauppasopimuk

www.kauppapolitiikka.fi

ä kännyköillä

›› Kauppaa ja kehityst

t Australia katsoo

›› 20 vuotta kasvanu

Aasiaan

Anna palautetta lehdestä ja voita iPad! Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua

Euroopan integraatio käännekohdassa

auppapoliittisista kysymyksistä kiinnostuneelle ovat viime aikojen tapahtumat antaneet runsaasti ajattelemisen aihetta”, kerrottiin jaostopäällikkö Paul Gustafssonin esitelmään pohjautuvassa artikkelissa syksyllä 1962. ”Koko maailmankauppa on uudelleen muotoutumassa. Kokonaiskuvan saaminen kaikista näistä tapahtumista on erinomaisen vaikeata.” Sysäyksen maailmankaupan mullistukselle oli antanut Euroopan talousyhteisö EEC:n tiivistyvä integraatio. Euroopan talousyhteistyön tarkoituksena oli luoda kuuden jäsenmaan – Ranskan, Italian, Länsi-Saksan, Belgian, Luxemburgin ja Hollannin – kesken seitsemässä ja puolessa vuodessa yhteiset markkinat. Neuvottelut Englannin liittymisestä Talousyhteisöön olivat juuri ajautuneet karille, epäilijöiden mukaan jopa lopullisesti. Integraation pyrkimyksenä oli stabilisoida ja toisaalta myös suojella alueen

Kauppapolitiikka nro 1|2013

markkinoita. 60-luvulla EEC:n järjestelmän piiriin kuului etenkin maatalouspolitiikka. Gustafssonin ennustukset EU:n kehityksestä osuivat osin oikeaan, osin odottavat vielä toteutumistaan: ”EEC:n maatalouspolitiikka ei sinänsä ole protektiivinen tai liberaalinen, vaan sen on tarkoitus suojella maataloutta maailmantalouden hintavaihteluilta. Tarkoituksena on siirtyä häiriöttömästi yhteiseen järjestelmään luomalla samanaikaisesti yhteinen hintataso. Täydellinen taloudellinen integraatio edellyttää muun muassa rahapolitiikan ja veropolitiikan yhtenäistämistä sekä ylikansallisten elimien asettamista tekemään jäsenvaltioita sitovia päätöksiä. Tässä vaiheessa on luonnollisestikin mahdotonta ryhtyä ennustelemaan tulevaisuuden kehitystä: näyttäisi kuitenkin oikeutetulta sanoa, että Englannin ja Talousyhteisön välisten neuvottelujen loppuun saattaminen vaatii vielä runsaasti työtä.” ›‹

Arvottava palkinto on noin 600 euron arvoinen iPad.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/kauppapolitiikka 2. Merkitse numerosarja 764287. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan! Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2013. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2013. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Syyskauden 2012 lukijapalkinnon, iPhonen voitti Kauppapolitiikka-lehden lukija Anne Myllykorpi Seinäjoelta.

”Sveitsi on EU:n alueella suuri investoija.”

ALPO RUSI suurlähettiläs Suomen Bernin-suurlähetystö

Vahva eurooppalainen talous edelleen jopa aiempaa houkuttelevampi reservivaluutta. Useimmat Sveitsiin lähtötasoltaan verrattavat maat ovat menettäneet viime vuosina asemiaan, eivätkä vain velkakriisin seurauksena. Sveitsi on Suomen lailla ulkomaankaupasta ja viennistä vahvasti riippuvainen kansantalous. Vaikka Sveitsi on jäänyt EU:n ulkopuolelle, on se hyödyntänyt globalisaatiota taitavasti. Maahanmuutto on ollut samanlainen talouden moottori kuin Yhdysvalloissa; väestön ikärakenne on pysynyt tasapainossa ja turvannut huoltosuhteen myös tulevaisuudessa. EU:n kanssa solmitut kahdenväliset sopimukset ovat taanneet molemminpuolisen hyödyn integraatiosta. Sveitsissä asuu tai työskentelee 1,2 miljoonaa EUmaiden kansalaista. Viennistä 65 prosenttia suuntautuu EU-alueelle, ja Sveitsi on EU:n neljänneksi tärkein kauppakumppani. Vuonna 2012 Sveitsiin muutti 73 000 ulkomaalaista, joista 12 prosenttia tuli uusista EU-maista ja 62 prosenttia vanhoista jäsenmaista. EU:n ulkopuolelta tulleita muuttajia oli alle kolmannes. Sveitsissä toimivat vahvat yritykset eivät hae kohteita investoinneille vain nousevilta markkinoilta vaan myös lähempää. Sveitsi on EU:n alueella suuri investoija. Hyvän esimerkin tarjoaa Puola, minne sveitsiläiset yritykset ovat investoineet viimeisen kymmenen vuoden aikana noin kuusi miljardia frangia, eivätkä investointihanat ole vielä kiinni. Puola on sillanpääasema sveitsiläisille suur- ja kasvuyrityksille myös Venäjän ja Ukrainan markkinoille. Suomen on vakuutettava kansainväliset investoijat aiempaa paremmin siitä, että Suomi on taloudellisesti ja poliittisesti vakaa investointikohde, josta on myös lyhyt matka etenkin Venäjän markkinoille ja arktiselle alueelle. ›‹

kolumni

Sveitsi on noussut useissa vertailuissa joko maailman parhaaksi maaksi asua tai kilpailukykyisimmäksi taloudeksi. Vaikka mittauksia ei tule yliarvioida, ”Sveitsin malli” herättää syystäkin kiinnostusta. Sveitsi on maailman yhdeksänneksi suurin talous ja per capita yksi maailman rikkaimmista maista. Sveitsin vahva asema yhtenä suurista finanssikeskuksista on herättänyt viime aikoina sekä arvostusta että kritiikkiä. Sveitsin suurpankit ovat ryhtyneet reformoimaan pankkitoimintojaan sekä toteuttamaan niin sanottua ”valkoisen rahan” strategiaa. EU:ssa Sveitsiä puolestaan on arvosteltu pyrkimyksistä kerätä ”rusinat pullasta”. Tämän syytöksen Sveitsin hallitus on torjunut ja tarjonnut EU:lle ehdotuksen suhteiden kehittämisestä; Sveitsin kohtalohan on kaikessa olennaisessa sidoksissa Eurooppaan, ehkä paljon selvemmin kuin asian laita on Norjan kohdalla. Sveitsin kansa torjui niukasti ETA-jäsenyyden vuonna 1992, minkä seurauksena maan EU-jäsenyyshakemus jäädytettiin. Kansanäänestyksen jälkeen Sveitsi oli eräänlaisessa eksistenssikriisissä. Vuonna 1994 Sveitsi ja EU palasivat neuvottelupöytiin, ja yhteisymmärrys kahdenvälisistä sopimuksista saavutettiin suhteellisen nopeasti. Euroopan unionilla oli yksi ehto: jotta sektorikohtaisista sopimuksista päästäisiin neuvottelemaan, tuli Sveitsin ensin hyväksyä vapaata liikkumista koskeva sopimus. Tänään kahdenvälisiä sopimuksia on jo noin 120. Sveitsin talous ajautui 1990-luvun puolivälissä stagnaatioon. Talouden kääntämiseksi kasvu-uralle tarvittiin rakenteiden reformeja etenkin työmarkkinoilla. Lisäksi valtiontalouden velkaantumiselle asetettiin rajat vuoden 2001 kansanäänestyksessä, jossa perustuslakiin kirjattiin niin sanottu velkajarru. Vaikka EU:ssa luotiin yhteinen valuutta, frangi oli

nro 1|2013 Kauppapolitiikka

kauppapolitiikka.fi Julkaisemme ulkoministeriön kauppaja talouspoliittista raportointia myös verkossa. Muutamia otsikoita helmikuulta: • Norjan öljy- ja kaasuala – Suomen pohjoisrajan tuntumassa paisuu investointipotti • Green Deal – Britannian uusi energiatehokkuusohjelma kotitalouksille ja yrityksille • Saudi-Arabia satsaa valtavasti koulutukseen • Laosin talouskasvu – vesikuplako vain? • Hongkongin kilpailulaki ja toimeenpanoaikataulu • Täällä New York: Teknologiasektorin nousu facebook.com/kauppapolitiikka

Tutustu näihin ja muihin raportteihin verkkosivuillamme www.kauppapolitiikka.fi. Seuraava ti litiikka-leh Kauppapo 0.5.2013 ilmestyy 3

twitter.com/kauppapol