Kauppapolitiikka 1/2016

RISTO KUULASMAA:

Unelma vei insinöörin Afrikkaan

Hyviä uutisia WTO:sta

Uuden sukupolven hallussa on lahjakkuus, ilmaisu, konseptointi ja julkaiseminen.

KAUPPAPOLITIIKKA nro 1 | 2016

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI | @kauppapol

Tilaa ilmainen lehti kauppapolitiikka.fi/t ilaus

TYÖTÄ TEHERANISSA Valtuuskunnat ympäri maailman saapuvat Iraniin katsastamaan uusia kauppamahdollisuuksia.

›› Cleantech sai potkua Pariisista

›› Viikko Nairobin vilinässä

Iranin itäosassa sijaitsee kaksi suurta suola-aavikkoa.

Suola onkin yksi Iranin tärkeimmistä vientiartikkeleista.

2

Kauppapolitiikka nro 1|2016

SAANA HALINEN päätoimittaja

M

inulla oli Iranin vienninedistämismat­ kalla hetken tauko kiireisessä ohjel­ massa. Hyödynsin sen pujahtamalla hotellin läheisyydessä sijaitsevaan pie­ neen pähkinäkauppaan. Myyjä oli innoissaan saadessaan ulkomaalaisia vieraita. Myytyään minulle iranilaisia herkkuja, hän halusi tietää, mitä ajatte­ lin iranilaisista. Kysymys yllätti. Olin kuvitellut, että vain me suo­ malaiset pohdimme, mitä meistä ajatellaan.

Vastasin, että olen maassa vasta ensimmäistä kertaa, mutta olen ollut vaikuttunut iranilaisten ystävällisyydestä ja vieraanvaraisuu­ desta. Iranilaisen myyjän reaktio oli monella tapaa hyvin suoma­ lainen – hän hymyili ujosti, hieman hämillään kehuista. Niinhän me suomalaisetkin usein kehun kohteiksi joutuessamme.

Matkan aikana kuulin useamman ihmisen toteavan, että suo­ malaisten on helppo tehdä kauppaa Iranissa, koska suomalaiset ja iranilaiset ovat pohjimmiltaan hyvin samanlaisia. Olemme reh­ tejä, hyvällä tavalla suorapuheisia ja helposti lähestyttäviä, kuten iranilaisetkin. Tapaamani iranilaiset ylistivät suomalaista rehelli­ syyttä, mutta samaa sanoivat suomalaiset yrittäjät heistä.

Kilpajuoksu Iranin avautuville markkinoille on alkanut, ja se kilpailu on kovaa. Suomalaisilla on kuitenkin erinomaiset mah­ dollisuudet menestyä ja hyvästä maineestamme kannattaa ottaa kaikki irti. Pitää vain lähteä rohkeasti matkaan.

Yli kymmenen vuotta kansainvälisesti eristyksissä ollut Iran haluaa nyt takaisin maailmankartalle. Tähtäimessä on Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsenyys. Tämä on hyvä uutinen. Iranin matkatunnelmien lisäksi voit lukea tästä lehdestä siitä, mitä hiljat­ tain 20 vuotta täyttäneelle WTO:lle kuuluu Nairobin ministeriko­ kouksen jälkeen.

Nairobin lisäksi historiaa tehtiin Pariisissa, kun 195 maata pää­ sivät yhteisymmärrykseen ensimmäisestä universaalista ilmasto­ sopimuksesta. Mitä nämä kaksi globaalia teemaa merkitsevät suomalaiselle elinkeinoelämälle? Tästä lehdestä löydät ainakin muutaman vastauksen.

Antoisia lukuhetkiä! ›‹

pääkirjoitus

Mitä ajattelet meistä?

”Kilpajuoksu Iranin markkinoille on alkanut, ja se kilpailu on kovaa.”

nro 1|2016 Kauppapolitiikka

3

sisältö

›› LUE LISÄÄ www.kauppapolitiikka.fi facebook.com/kauppapolitiikka twitter.com/kauppapol

14 ”Kaikki lähtee intohimosta.”

RISTO KUULASMAA

nro 1 | 2016

3

Pääkirjoitus

6

Kovaa faktaa

Pariisin ilmastokokouksen päätökset lupaavat hyvää suomalaisyrityksille.

9 Anttonen

Kannattaako vienninedistämismatkalle osallistua?

10 Lyhyesti 14

VIP-vieras

Risto Kuulasmaa katsoo maailmaa digivisionäärin silmin.

18

Monenkeskinen kauppapolitiikka myötätuulessa?

18 4

Kauppapolitiikka nro 1|2016

WTO:n ministerikokouksessa astuttiin tärkeitä askelia eteenpäin.

22

Avautuvan Iranin imussa

Bisnesvaltuuskunnat suuntaavat nyt Teheraniin.

30

KAUPPAPOLITIIKKA JULKAISIJA Ulkoasiainministeriö PÄÄTOIMITTAJA Saana Halinen puh. 0295 351 782 saana.halinen@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Ossi Seppälä puh. 0295 351 855 ossi.seppala@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Ilkka Saarinen (pj.), UM Matti Anttonen, UM

28 ”Iranilaiset puhuvat avoimesti, rehellisesti ja menevät suoraan asiaan.”

HENRI MALVET

nro 1 | 2016

Saana Halinen, UM Kari Hietanen, Wärtsilä Simo Karetie, EK Severi Keinälä, TEM Jouni Mölsä, UM Petra Theman, UM Outi Torniainen, Finpro TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO Otavamedia OMA Oy

30

Insinöörin päiväuni

Lahtelainen Nocart vie sähköntuotantoratkaisuja Afrikkaan.

ILMOITUKSET omailmoitukset.otavamedia.fi TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET

34

Kentän ääni

Nairobi parrasvaloissa.

36

Lue

37

PAINOPAIKKA Newprint

Kolumni

Miljardien lisälasku Schengenin sulkeutumisesta?

34

www.kauppapolitiikka.fi/tilaus

38

Ajassa

39

Q&A

Älyliikennettä luotsaamassa

PAINOS 12 700 kpl PAPERI UPM Fine 90/170g/m2 Irtonumero 9 €

441 760

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 38 ja voit voittaa Pelago-polkupyörän!

nro 1|2016 Kauppapolitiikka

5

Pariisista puhtaat paperit CLEANTECH -MARKKINAN LIIKEVAIHTO SUOMESSA

Vuonna 2013

26 mrd €

Vuonna 2015

30 mrd €

Ennuste vuodelle 2020

50 mrd € ”Suomen vahvuudet ovat muun muassa energiatehokkuudessa, vesiteknologiassa, ilmanlaatuteknologiassa sekä jätteiden hyötykäytössä.”

ARVIOT TIETTYJEN KEINOJEN TEHOKKUUDESTA ILMASTOBISNEKSEN EDISTÄMISESSÄ Tehokasta, % vastaajista

Verohelpotukset

71 % 6

Kauppapolitiikka nro 1|2016

Julkiset hankinnat

61 % Innovaatiotuet

62 %

Demonstraatioja referenssihankkeet

61 %

Sääntely

35 %

Neljä vuotta valmistellut Pariisin ilmastoneuvottelut olivat lopulta menestys.

Vientivetoiselle cleantech-alalle maailmanlaajuiset ponnistelut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat hyviä uutisia. TEKSTI RIITTA EKHOLM GRAFIIKKA ESSI KUULA

P

HOUKUTTELEVIMMAT MAAT ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMISEEN TÄHTÄÄVÄSSÄ YRITYSTOIMINNASSA

1. Saksa

3. Suomi 4. Ruotsi

2. Kiina

5. Tanska

ILMASTOLIIKETOIMINNAN AJURIT JA ESTEET 1=Merkittävä este, 5=Merkittävä mahdollisuus

3,52

Globaalien cleantech-markkinoiden kasvu Kansainväliset ilmastosopimukset

3,36

EU-lainsäädäntö

3,35

Kansallinen lainsäädäntö

3,35

Energian tuet

3,28

Ilmastonmuutoksen taloudelliset seuraukset

3,21

Energian ja raaka-aineiden hinnat

3,19 3,07

Energian verotus

2,80

Toimialan talous- ja kilpailutilanne

2,60

Yleinen taloustilanne 1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto, 2016

3,32

Kuluttajien asenteet ja käyttäytyminen

ariisin ilmastoneuvottelut olivat kymppisuoritus, vaikka vielä mat­ kalla kokouspaikalle viime joulu­ kuussa ei Suomen pääneuvottelija Harri Laurikan mukaan ollut var­ muutta siitä, syntyykö sopimus.

Vaikeita kysymyksiä oli ilmassa.

Kokousta oli valmisteltu neljä vuotta ja odo­ tukset olivat korkealla. Varsovassa oli sovittu vuonna 2013 siitä, että kaikkien maiden tulisi antaa alustava kansallisesti määritelty panos päästöjen vähentämiseksi hyvissä ajoin ennen Pariisin kokousta.

Jo syyskuussa panoksia oli kertynyt niin paljon, että mieli alkoi olla luottavainen.

Vaikea rasti loppumetreille saakka oli jyrkkä kahtiajako kehittyneiden ja kehittyvien maiden välillä. Vuonna 1992 solmitussa YK:n ilmastosopimuksessa maat oli jaettu kahteen ryhmään. Velvoitteet päästöjen vähentämi­ sestä oli asetettu ainoastaan teollisuusmaille, mutta maailman valtasuhteet ovat muuttuneet: Esimerkiksi Kiina vastaa tällä hetkellä yli vii­ denneksestä maailman päästöistä. Monet run­ sas kaksikymmentä vuotta sitten kehitysmaiksi luokitelluista maista ovat nyt maailman rik­ kaimpien joukossa.

– Vastuiden jyrkkä kahtiajako murtui Parii­ sissa. Päästöjen vähentämisessä ja läpinäky­ vyydessä tämä niin sanottu ”palomuuri” saa­ tiin rikottua, Harri Laurikka toteaa.

– Kaikkien maiden osalta Pariisin sopimus ottaa huomioon kansalliset olosuhteet. Tämä tarkoittaa sitä, että Euroopan unionin, Kiinan ja köyhän Afrikan maan päästövelvoitteita tul­ kitaan eri tavalla.

Nyt jo 188 maata on antanut aiotun kansal­ lisen panoksen vuoden 2020 jälkeiselle ajalle.

Yhteensä nämä kattavat selvästi yli 95 prosent­ tia maailman päästöistä.

Sopimusta voidaan pitää historiallisena, sillä ensimmäistä kertaa kaikkien osapuolten edellytetään ryhtyvän omaehtoisiin toimiin.

Ilmastokokouksessa päätettiin rajoittaa ilma­ kehän lämpötilan nousu selvästi alle kahden asteen.

PIRISTYSRUISKE YRITYKSILLE Yli viidennes yrityksistä uskoo, että ilmas­ tonmuutos vaikuttaa merkittävästi niiden liike­toimintaan. Näistä yrityksistä yli puolet näkee siinä suurta bisnespotentiaalia, selviää Elinkeino­elämän keskusliiton tekemästä sel­ vityksestä.

Selvityksen mukaan jo noin 3 000 yritystä tarjoaa asiakkailleen konkreettisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Asian­

nro 1|2016 Kauppapolitiikka

7

tuntija Tuuli Mäkelän mukaan tähän sisältyy val­ tavasti kasvupotentiaalia, sillä ilmasto-orientoitu­ neet yhtiöt ovat usein kasvu- ja vientihakuisia.

ESIMERKKEJÄ ILMASTORAHOITUKSEEN – Varsinkin cleantech-ala odottaa isoja kasvun­ KESKITTYNEISTÄ RAHASTOISTA paikkoja, vaikka markkina on globaalisti hyvin kilpailtu, Mäkelä sanoo.

Pariisin onnistuneet neuvottelut ovat lupaava • Green Climate Fund www.greenclimate.fund merkki siitä, että investointeihinkin uskalletaan • Maailman ympäristörahasto GEF www.thegef.org panostaa. Hän mainitsee Suomen vahvuuksiksi • Nordic Development Fund www.ndf.fi esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuuden, veden ja ilman puhdistuksen, uusiutuvan ener­ • Nordic Climate Facility www.ndf.fi/project/ gian, kierrätyksen sekä biotalouden. nordic-climate-facility-ncf – Nyt olisi vietävä eteenpäin yritysten yhteis­ hankkeita. Se auttaisi pienempiä kasvuyrityksiä pääsemään kiinni suurempiin asiakkuuksiin ja referensseihin, Mäkelä toteaa.

– Yritysten ajattelutavoissa on tapahtunut iso muutos. Enää ei piilotella omia saavutuksia, vaan ne jaetaan. Tästä hyötyvät kaikki.

Luonnonvarojen niukkuus pakottaa globaa­ lin maailman siihen, että materiaalien on kier­ rettävä uudessa muodossa mahdollisimman pit­ kään. EK:n selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa yrityksistä näkee kiertotaloudessa bisnesmahdol­ lisuuksia. Esimerkiksi tuotteiden korjaaminen ja jakamistalous varsinkin liikenteessä kasvavat.

– Siinä missä cleantech on vientivetoista, kierto­talous keskittyy enemmän kotimarkkinoille, Tuuli Mäkelä korostaa.

Jussi Vanhanen Finprosta arvioi, että clean­ techin markkinat ovat viime vuonna olleet Suo­ messa noin 30 miljardin luokkaa ja vuotuinen globaali kasvu on seitsemässä prosentissa. Neljän Tässä on iso potentiaali sekä perinteiselle teollisuu­ vuoden kuluttua puhumme 50 miljardin kokoi­ delle että älyteknologian yrityksille, Kähö toteaa. sesta liikevaihdosta.

– Kaikkein mullistavinta on muutos ja kasvu

Puhtaiden ratkaisujen markkina on Suomen näkökulmasta lähes rajaton.

Cleantech on Vanhasen mukaan ollut mega­ trendi jo pitkään ja nyt on tarkoitus kerätä Suo­ mesta yritysryppäitä, jotka pystyvät kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla.

Tällä hetkellä cleantech-sektori työllistää koti­ maassa noin 50 000 henkilöä, mutta vuonna 2020 arvio on 90 000:ssa.

liikennesektorilla: älykkäät liikennejärjestelmät, polttokenno-, sähkö- ja hybridiautot sekä itse­ ohjautuvat ajoneuvot tarjoavat selvityksemme mukaan yli 8 000 miljardin euron vuotuiset glo­ baalit markkinat vuonna 2050.

– Puhtaiden ratkaisujen markkina on Suomen näkökulmasta lähes rajaton. Valtiot, kaupungit ja yritykset ovat nyt yhdessä vetovastuussa, Kähö ÄLYKAUPUNGIT AJURINA toteaa.

Ilmastonmuutos on iso haaste ja sen ratkaisemi­ Jo olemassa olevat ratkaisut ovat Sitran Green seksi on otettava käyttöön olemassa olevat ratkai­ to Scale -selvityksen mukaan iso piristysruiske sut sekä kehitettävä uusia. päästöjenvähennykselle. Raportissa on listattu 17 Älykaupungit ovat Sitran johtavan asiantunti­ toteutettua globaalia toimenpidettä, jotka voitai­ jan Tiina Kähön mukaan tulevaisuuden ajureita. siin monistaa maailmalla. Tällä päästäisiin hyvin Ne lupaavat jo viiden vuoden kuluttua vuosittai­ lähelle kahden asteen lämpenemisen polkua. set 1 500 miljardin euron markkinat cleantech– Päästöjen vähentämisessä on mahdollisuus alan yrityksille. päästä 12 gigatonniin, mikä vastaa yhteensä – Noin 70–80 prosenttia maailman väestöstä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen yhteenlas­ on arvioitu asuvan kaupungeissa vuonna 2050. kettua määrää, Kähö sanoo. ›‹

8

Kauppapolitiikka nro 1|2016

MATTI ANTTONEN alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet

”Viesti menee paremmin perille, kun pääsee selostamaan asiansa suoraan asianomaisen ministeriön johdolle.”

Kannattaako vienninedistämismatkalle osallistua?

O

Hyödyllistä on varmasti myös tutustua paikalli­ siin Team Finland -verkoston, suurlähetystön ja Fin­ pron edustajiin. Missään toimintaympäristössä ei ole liikaa ystäviä ja liittolaisia.

Julkisella sektorilla – valtioilla, osavaltioilla ja kunnilla – on iso rooli esimerkiksi energia-, tele­ kommunikaatio-, koulutus- tai terveydenhoitoalalla, joko tuotteiden ostajana tai ainakin toimintaympä­ ristön säätelijänä.

Jos ongelmana on sähköverkkoon pääsy tai mobiilin internetin taajuudet, viesti menee varmasti paremmin perille, kun pääsee selostamaan asiansa suoraan asianomaisen ministeriön johdolle. Terve­ ydenhoidon palveluiden ja tuotteiden osalta ei hait­ taa, että terveysministeri tuntee suomalaisyritysten tarjonnan ja vahvuudet.

Kiinnostus Suomea ja yrityksiämme kohtaan on kokemukseni mukaan suurta. Ghanassa pää­ sin lähettiläämme kanssa tunniksi paikallisen tele­ vision pääkanavalle kertomaan siitä, miten Suomi voisi auttaa maan kehityksen edistämisessä ja mitä tarjottavaa meillä on. Nigeriassa yritystemme edustajat saivat kertoa televisiokameroille tarjoa­ mistaan tuotteista ja palveluista.

Jos nuo 150 yritystä olivat kaikki ne suomalaisy­ ritykset, joita alussa mainittujen maiden markkinat kiinnostavat, hyvä niin. Jos sen sijaan kiinnostusta osallistua olisi ollut, mutta tieto matkoista ei tavoit­ tanut, silloin meidän Team Finland -toimijoiden on syytä lisätä omia myyntiponnistuksiamme.

Eikä haittaa olisi siitäkään, että yritykset lobbaisi­ vat vieläkin aktiivisemmin sen suhteen, mihin mat­ koja pitäisi suunnata.

Tehdään näistä yhteisistä matkoistamme vielä­ kin parempia ja samalla käännetään Suomen vienti ja talous nousuun. Eiköhän tämä sopisi meidän kaikkien vienti-ihmisten yhteiseksi uudenvuodenlupaukseksi. ›‹

anttonen

ma vastaukseni otsikkokysymyk­ seen perustuu siihen kokemukseen, jonka olen saanut yritysdelegaatioi­ den vetämisestä nykyisissä ja edeltä­ vissä tehtävissäni.

Viimeisen vuoden aikana kohde­ maita kertyi kolmetoista. Maat – Namibia, Mosam­ bik, Botswana, Serbia, Valko-Venäjä, Tšekki, Slova­ kia, Egypti, Algeria, Iran, Unkari, Ghana, Nigeria – eivät kuulu perinteisesti tärkeimpien vientimai­ demme joukkoon, mutta niissä on kaikissa kasvu­ potentiaalia ja mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

Kun jokaisella matkalla on ollut mukana keski­ määrin vähän päälle kymmenen yritystä, kokonais­ osanottajamääräksi on muodostunut arviolta 150.

Jotkut yrityksistä ovat olleet mukana usealla mat­ kalla, mikä kertoo siitä, että ainakin he ovat koke­ neet niistä hyötyvänsä. Tuskinpa muuten olisivat rahaansa ja aikaansa matkoihin investoineet.

Eräs mukana ollut asian kiteytti: vienninedis­ tämismatkat eivät voi korvata perusmyyntityötä, mutta niillä voidaan auttaa markkinoiden kartoitta­ misessa. Ja niistä on hyötyä myös niille, jotka ovat jo markkinoilla.

On vaikea kuvitella, että ilman suurlähetystön ja Finpron laatimaa tiukkaa ohjelmaa olisimme muu­ tamassa päivässä oppineet niin paljon Ghanan ja Nigerian taloudesta kuin helmikuun ensimmäisellä viikolla opimme. Pääsimme tapaamaan lukuisia ministereitä, kuulimme Afrikan kehityspankin par­ haiden asiantuntijoiden arvioita maiden tilanteesta, tapasimme senaattoreita, aluetason päättäjiä ja pai­ kalla toimivien yritysten edustajia.

Lisäbonuksena osallistujat tutustuivat muihin alueesta kiinnostuneisiin suomalaisyrityksiin. Erään osanottajan palautteessa tämä mainittiin matkan parhaana antina.

nro 1|2016 Kauppapolitiikka

9

lyhyesti ”Täällä paikan päällä toimivat suomalaiset ovat loistavia ammattilaisia, mutta silloin kun riskianalyysi tehdään kivasta lämpöisestä helsinkiläisestä toimistosta, riskien ja mahdollisuuksien välinen suhde ei ole balanssissa.” Nokian johtaja DAVID GAUL 31.1.2016, www.talouselama.fi ”Afrikka on uusi Aasia”

Pohjoista yhteistyötä

FILIPPIINIT Filippiinit on sadan miljoonan asukkaan kasvava ja kehittyvä Kaakkois-Aasian markkina, jonka BKT:n on ennustettu kasvavan lähivuosina noin kuuden prosentin vuosivauhdilla. EU:n ja Filippiinien – ja samalla myös Suomen – kaupankäynnissä onkin paljon hyödyntämätöntä potentiaalia monilla eri toimialoilla. Laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen avulla voitaisiin tukea paremmin uusien markkinamahdollisuuksien löytymistä ja purkaa kaupanesteitä lisäten kauppaa Kaakkois-Aasian ja Euroopan välillä.

Neuvotteluiden tavoitteena on laaja ja kunnianhimoinen vapaakauppasopimus, joka kattaa kaikki kaupankäynnin keskeiset osa-alueet. Neuvottelut Filippiinien kanssa ovat osa EU:n ASEAN-maiden kanssa käynnistämiä vapaakauppasopimusneuvotteluita.

Ulkoministeriö kartoittaa suomalaisyritysten intressejä vapaakauppaneuvotteluihin liittyvissä markkinoillepääsy- ja kaupanestekysymyksissä. Ole yhteydessä UM:n markkinoille­ pääsy-yksikköön, mikäli yrityksellänne on Filippiinien markkinoihin liittyviä huolia tai intressejä.

NORJA Arktisten alueiden tulevaisuutta käsittelevä Artctic Frontiers -konferenssi keräsi Tromssaan yli tuhat osallistujaa tuoden yhteen sekä elinkeinoelämän ja poliittiset päättäjät. Teemoina olivat teollisuus ja ympäristö.

Arctic Frontiers pyrkii yhdistämään alueen taloudellisen kasvun ja yhteiskuntien ja ympäristön kestävän kehityksen tavoitteet. Tapahtumaan osallistunut ulkoministeri Timo Soini tapasi alueen suomalaistoimijoita ja osallistui keskusteluun pohjoisten alueiden taloudellisesta yhteistyöstä.

Liike-elämän vaikuttajille tarjottiin konferenssissa mahdollisuuksia verkostoitumiseen, luentoja sekä suomalaisia kiinnostaneita matchmaking-tilaisuuksia. Verkostoituminen kannattaa, sillä Norjassa kaivataan arktista osaamista erityisesti infra­struktuurin parissa, ja sitä suomalaisilla olisi tarjota.

um.fi, TUO-20@formin.fi

finland.no

EU JA FILIPPIINIT KÄYNNISTIVÄT VAPAAKAUPPANEUVOTTELUT – VAIKUTA SUOMEN KANTOIHIN

”Kuten Kiinan ulkoministeri Wang Yi Pariisissa totesi, ’Pariisi ei ole Kööpenhamina, ja Kiina on nyt aktiivisempi toimija kansainvälisillä areenoilla’.

Mr. No oli jäänyt historiaan.”

Edustustojen raportit, 3.2.2016, Suomen suur­lähetystö, Peking Huomioita Kiinasta Pariisin ilmasto­­kokouksen jälkeen #edustustoraportoi

10

Kauppapolitiikka nro 1|2016

Erik Lundberg @Ekilundberg

@arcticfrontiers Minister Brende: we have high hopes for the Arctic Economic Council.

Sustainable growth is key.

Blogi: Vapaasti kaupasta SUOMI Taloudellisten ulko­ suhteiden blogissa kerrotaan kentän kuulumiset Etelä-Afrikasta Murmanskiin ja pureudutaan asemamaiden talouteen, bisnesmahdollisuuksia unohtamatta.

Cleantech Finland @CleantechFIN

#Finland ranked the greenest country in the world – high marks in #Cleanwater, #AirQuality & #Energy @YaleEnviro

blogit.ulkomisterio.fi/ vapaastikaupasta #umblogit

UUTTA NÄKÖKULMAA RAUHANVÄLITYKSEEN

YOUTUBE Kauppapolitiikan ja Team Finlandin yhteisellä YouTube-kanavalla tutustutaan kasvuyrityksiin, haastatellaan VIP-vieraita ja avataan Team Finland -toimintaa videon keinoin.

KYPROS Suomen panos rauhanvälitystoiminnassa Kyproksella on keskittynyt viime vuosina erityisesti liike-elämän pariin. Kyproksenkreikkalaisten ja -turkkilaisten yhteisöjen kauppakamarit ovat jo pitkään pyrkineet edistämään yhteisöjen välistä yritystoimintaa. Suomi on ollut tukemassa tätä rakentavaa yhteistyötä.

Uudessa Startups4Peace-rauhanvälitysprojektissa on yhdistetty kaksi suomalaista vahvuusaluetta: kasvuyrittäjyys ja rauhanvälitys. Osana tätä projektia Suomen Nikosian-suurlähetystö järjesti yhteistyössä Kyproksen kauppakamareiden kanssa molempien yhteisöjen piiristä tuleville kasvuyrittäjille pitching-kilpailun, jonka voittaneet kolme yritystä ZoomCyprus, ReserveEat ja CiReNews saivat marraskuussa 2015 palkinnoksi matkan Helsinkiin kasvuyritystapahtuma Slushiin. Vierailu sai julkisuutta kahden mukana olleen toimittajan ansiosta.

Projektin jatkovaiheen tavoitteena on tukea kasvuyrittäjyyden syntymisen kautta dynaamisia yhteisönväliset rajat ylittäviä yhteyksiä sekä edistää luottamuksen rakentamista. Erityistä kiitosta hanke saa siitä, että se tavoittaa kyproslaiset nuoret, jotka ovat eläneet kauan erillään toisistaan. Hanke myös tukee Suomen mainetta innovatiivisena startup-maana.

Suomen pitkäaikaisena tavoitteena on ollut tukea Kyproksen kysymyksen oikeudenmukaista ratkaisua. Saaren jälleenyhdistymisneuvottelut ovat nyt intensiivisessä vaiheessa. Optimististen arvioiden mukaan tämä vuosi saattaa tuoda mukanaan ratkaisevia käänteitä.

youtube.com/user/ teamfinlandfi

finland.org.cy EUR-40@Formin.fi

Team Finland Kauppapolitiikka

Edustusto raportoi Suomen edustustot maailmalla julkaisevat ulkoministeriön verkkosivuilla yritysten käyttöön ajankohtaista tietoa talouden tapahtumista, markkinoista ja prosesseista. um.fi

5%

Matkailusta kauppaa SUOMI Ministeri Lenita Toivakka avasi Matka 2016 -messut Helsingissä tammikuussa.

Avajaispuheessaan Toivakka painotti kasvavan matkailualan roolia elinkeinoelämässä ja toivoi, että kasvua haettaisiin tulevaisuudessa entistä määrä­tietoisemmin esimerkiksi stopover-matkailijoiden määrää lisäämällä.

Krakovan työttömyysaste on viime vuosina ollut noin viiden prosentin luokkaa.

Edustustojen raportit, 22.2.2016, Suomen suur­lähetystö, Varsova, Vetovoimaisessa Puolassa kysyntää suomalaisosaamiselle #edustustoraportoi

nro 1|2016 Kauppapolitiikka

11

lyhyesti F I NL A ND

Lähtölaukaus pelisuunnittelun MM-kisoihin

Lenita Toivakka @toivakka

Sopu Nairobissa.

Säästöjä tulossa ja Suomelle tärkeä ITA-sopimus toteutui. Nairobin ministerikokous tuloksekas.

SUOMALAISOSAAMISTA KEHITYSMAIDEN HANKINTOIHIN

Team Finland esitteli suomalaista ICT- ja mobiilialan osaamista kansainvälisillä mobiilialan messuilla Barcelonassa. Helmikuussa järjestetyillä messuilla vierailee vuosittain lähemmäs sata­tuhatta kävijää.

Verkoston yhteisellä osastolla yrityksillä oli mahdollisuus verkostoitua ja esitellä toimintaansa potentiaalisille asiakkaille.

SUOMI Kehitysmaat käyttävät vuosittain tuhansia miljardeja euroja julkisen sektorin ylläpitämiseen ja uusiin hankintoihin.

Suomella olisi tarjottavana erinomaista osaamista valtaville markkinoille.

Uutena Team Finland -rahoitusinstrumenttina UM ja Finnvera valmistelevat julkisen sektorin investointitukea kehitys­maille (Public Sector Investment Facility). Sillä tullaan tukemaan kehitysmaiden julkisen sektorin investointeja kehitys­maiden kapasiteetin vahvistamiseksi. PIF mahdollistaa suomalaisen teknologian ja osaamisen hyödyntämisen kestävän kehityksen edistämiseksi.

Hankkeet lähtevät kohdemaan kansallisista kehitys­ tarpeista ja hankintaprosessi tapahtuu maan hankintalain­ säädännön mukaisesti.

PIF:n lanseeraamisesta ja käytöstä tiedotetaan Team Finland -verkoston kautta.

mobileworldcongress.com

team.finland.fi

Mobile World Congress

Verkoston vuosi 2015

Team Finlandin vuosi 2015

Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2016

12

Kauppapolitiikka nro 1|2016

Team Finland -verkoston viime vuosi on koottu nyt yksiin kansiin.

Kooste kertoo verkoston toiminnan merkkipaaluista vuonna 2015 ja esittelee miten verkosto on auttanut yrityksiä maailmalle ja miten pääsyä sen tarjoamiin palveluihin on helpotettu.

Koosteesta on luettavissa myös englanninkielinen versio. team.finland.fi

SUOMI Ilmoittautuminen Helsingissä toista kertaa järjestettävään The Game Development World Championship (GDWC) -kilpailuun on käynnistynyt.

MM-mittelöön odotetaan tuhansia hakijoita eri puolelta maailmaa. Edellisen kerran tapahtuma järjestettiin vuonna 2013 keräten osallistujia 83 eri maasta.

Kilpailuun osallistuvat pelit jaetaan kahteen sarjaan niiden viihteellisyyden ja vakavuuden mukaan.

Ilmoittautuminen päättyy elokuun lopussa, minkä jälkeen peliteollisuuden veteraaneista koostuva raati valitsee marraskuussa Slushiin lennätettävät finalistit.

GDWC näkyy vuoden aikana eri yhteistyökumppaneiden – kuten Team Finlandin ja Tekesin – tapahtumissa. Tapahtumaa voi seurata myös sen blogista. thegdwc.com

Team Finland -palvelumalli Team Finland -verkosto palvelee yrityksiä yhteisen palvelunumeron ja yhteyden­ottolomakkeen avulla.

Yrittäjä – ota yhteyttä uuden palvelu­ numeron kautta: 0295 020 510 (ark.

9–16) tai täytä yhteydenottolomake verkossa team.finland.fi.

KUNNIAKONSULIEN KUULUMISET

GEOFF CHARNOCK kunniakonsuli Suomen kunniakonsulaatti, Sydney

Ministeri Toivakka Tanskassa tammikuussa.

Terveyttä ja teknologiaa Australiaan

A KAUPPAA YK-JÄRJESTÖILLE TANSKA Ministeri Lenita Toivakka vieraili tammikuussa Tanskassa yritysdelegaation kanssa.

Tavoitteena oli edistää suomalaisten yritysten ja kansalaisjärjestöjen osallistumista YK-hankintoihin. Matkalle osallistuvat yritykset toimivat terveysteknologian, ICT:n ja cleantechin sektoreilla.

Hankintatoimintaansa uudistanut YK tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Vuonna 2014 YK-järjestöt ostivat tuotteita ja palveluita yli 17 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla. Suomen osuus tästä oli 20,9 miljoonaa dollaria, mikä jättää paljon kasvuvaraa.

– Suomalaiset innovaatiot kiinnostavat, mutta niitä täytyy itse tarjota aktiivisesti ja sinnikkäästi, Toivakka painottaa. unops.org

thisisFINLAND @thisisFINLAND

Read about #Finnish #people, #technology and #business on new thisisFINLAND magazine

ustralia on yksi maailman suurimmista talouksista. Maan BKT oli vuonna 2015 lähes yhtä suuri kuin Pohjoismaiden bruttokansantuotteet yhteensä. Taloutemme on kasvanut vuosina 1992–2014 keskimäärin 3,3 prosenttia vuodessa, mikä on enemmän kuin useimmissa kehittyneissä maissa.

Australialla on tiiviit yhteydet Aasian nopeasti kasva­ ville markkinoille. Liiketoimintaympäristö on houkutteleva ja turvallinen, minkä lisäksi riskit ovat vähäisiä.

Rautamalmi, hiili, kulta, luonnonkaasu ja raakaöljy ovat esimerkkejä Australian lukuisista vientituotteista. Maa tarjoaa mahdollisuuksia kaivos­ teollisuuden välineiden ja palvelujen tuottajille. Myös muutoksia on tapah­ tunut: kuluttajahintojen laskettua joitakin kaivoksia on jouduttu sulke­ maan. Fiksut yritykset näkevät mahdollisuuksia erityisesti teknologioissa, jotka edistävät toiminnan tehokkuutta tai auttavat ympäristöasioissa ja kai­ vosten kunnostustöissä.

Maan hallitus käynnisti vuonna 2013 Australian infrastruktuuri -hank­ keen, jonka tarkoituksena on kehittää infrastruktuuria. Tämä tarkoittaa panostamista satamiin, teihin ja rautatieverkostoihin samoin kuin vesi- ja jätevesiverkostoihin. Sektorilla toimii jo joitakin suomalaisyrityksiä, mutta tilaa löytyy useammallekin.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana rakentamisen painopiste on ollut asuinkäyttöön tarkoitetuissa tornitaloissa. Tällaisten rakennusten huoneis­ tot myydään loppuun jo kaksi vuotta ennen rakentamisen aloittamista.

Asuntorakentamisen kasvu on kuitenkin hidastunut. Painopiste on tällä hetkellä Sydneyn ja Melbournen tornimaisissa virastorakennuksissa. Jos katsot ulos ikkunasta Sydneyn liikekeskustassa, näet enemmän kuin sata nostokurkea.

Terveys- ja hyvinvointisektori on yksi nopeimmin kasvavista sekto­ reista. Suurin osa kasvusta tulee ennaltaehkäisevistä terveydenhoito- ja hyvinvointi­tuotteista, kuten vitamiineista ja ravintolisistä. Suomi tunnetaan hyvin innovatiivisista terveydenhoitotuotteista ja teknologioista. Erityisesti etäterveydenhuollon teknologiat ovat menestyneet hyvin viime vuosina.

Innovatiivisia tuoteteknologioita ja puhtaita ainesosia tarjoavalla yrityk­ sellä on hyvät mahdollisuudet menestyä.

Australialla on vapaakauppasopimukset Kiinan, Japanin, Etelä-Korean ja Thaimaan kanssa. Lisäksi se on allekirjoittanut äskettäin solmitun Tyynenmeren valtioiden välisen vapaakauppasopimuksen. Valitettavasti Euroopan kanssa ei ole vielä tehty vapaakauppasopimusta, mutta näkymät sen saamiseksi muutaman vuoden kuluessa näyttävät hyviltä.

Yli sata suomalaisyritystä on jo perustanut yrityksen Australiaan. Suu­ rimmilla on omia tytäryrityksiä, toisilla australialaisia tukkumyyjiä ja jot­ kut myyvät tuotteitaan suoraan Australian markkinoille.

Australiassa toimivia yrityksiä edustaa suomalais-australialainen kaup­ pakamari yhdessä Suomen Australian-suurlähetystön ja Finpron kanssa.

Kaikki kuuluvat Team Finland -verkostoon, joka tekee yhteistyötä suoma­ laisen liiketoiminnan, kaupan ja sijoitusten helpottamiseksi Australiassa. ›‹

nro 1|2016 Kauppapolitiikka

13

14

Kauppapolitiikka  nro 1|2016

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVAT VESA TYNI

Risto Kuulasmaa jätti työnsä Yleisradion uudistajana tehdäkseen töitä nuorten Youtubetähtien kanssa.

Median­ tulevaisuuden mahdollisuudet versovat uuden ja vanhan rakosista.

TELEVISION PERIJÄT nro 1|2016 Kauppapolitiikka

15

Uransa aikana Kuulasmaa on nähnyt tv-alan nousun, menestyksen vuodet ja nykyiset haasteet.

H

elmikuussa Risto Kuulasmaa teki yllättävän ilmoituksen. Yleis­ radion television ja Areenan jul­ kaisupäällikkö päätti jättää paik­ kansa vain vuoden työskentelyn jälkeen ja siirtyä takaisin perus­ tamansa Tubecon-tapahtuman taustavoimiin.

Kuulasmaa tuli Yleisradiolle luotsaamaan tänä vuonna 90 vuotta täyttävän instituution internet-aikaan, mutta nettiaika tempaisikin hänet muualle. Elokuussa kolmatta kertaa järjestettävä Tubecon tuo yhteen niin sanotut tubettajat, nuoren sukupolven videoblogga­ rit, pelivideoiden tekijät ja YouTube-koomikot sekä näiden nuoret fanit.

Kuulasmaa puhuu yhteistyöstään tubetta­ jien kanssa innostuneena ja ylpeänä, ja syystä.

Parissa vuodessa Tubecon on kasvanut perhe­ tapahtuman, fanikokoontumisen ja nuorten digimedian tekijöiden ammattilaistapahtuman yhdistelmäksi, jolle etsitään tilaisuuksia laajen­ tua ulkomaille.

– Tammikuussa nähtiin Tubecon Ruotsi.

Ensimmäiset askeleet otetaan todennäköisesti Pohjoismaissa, mutta Euroopassa näemme suuren mahdollisuuden.

Kuulasmaa näkee tubettajissa tulevai­ suuden television muutosvoiman. Yleisradi­ olla hän loi ensitöikseen sillan tubettajien ja perinteisen television välille lanseeraamalla videopalvelu Yle Folkin, joka myöntää pien­ rahoitusta ja luo näkyvyyttä videoita tekeville puoliammattilaisille.

– Tunnistan sen liikkeen voiman ja jatkuvan kasvun. Ylen kannattaa olla oman jatkuvuu­ tensakin kannalta siinä mukana.

PERINTEINEN TELEVISIOTOIMINTA on suurten haasteiden edessä. Tärkein niistä on yhteinen kaikille suurille mediataloille: yleisö

16

Kauppapolitiikka nro 1|2016

ikääntyy tekijöiden mukana. Nuorten ajan­ käytössä sosiaalinen media ja YouTube ovat ajaneet jo kirkkaasti ohi television, ja nuorten päivittäinen television katseluaika on pudon­ nut kiihtyvällä tahdilla viime vuosina.

Kuulasmaa on asettunut näiden maailmo­ jen väliin, toinen jalka perinteisessä televisi­ ossa ja toinen digitaalisessa ja sosiaalisessa verkkomediassa. Hän on työskennellyt 2000luvun alusta muun muassa Duudsonien ja Madventuresin taustalla tuottajana. Nykyisin hän toimii myös neuvonantajana ja sijoittajana startup-yrityksissä. Hän kertoo auttavansa yhä tarpeen mukaan myös Yleä digitaalisen vision luomisessa ulkopuolisena konsulttina.

Uransa aikana Kuulasmaa on nähnyt tvalan nousun, menestyksen vuodet ja nykyiset haasteet.

– 2000-luvun alussa elettiin kulta-aikaa.

MoonTV synnytti uuden tekijäsukupolven, kaupallisilla kanavilla meni lujaa, niitä syn­ tyi lisää ja suomalaisilla tuotantoyhtiöillä oli tilauskirjat täynnä. Sitten tuotantoyhtiöt myy­ tiin maailmalle, niistä tuli jättiläisten piirikont­ toreita.

UUSI KÄÄNNE TAPAHTUI uuden vuosi­ kymmenen vaihteessa, kun sosiaalinen media ja Twitter mullistivat television katselutapoja.

Syntyi sosiaalisen tv:n lajityyppi, jota Kuulas­

NUORET TEKIVÄT TUBECONISTA UNOHTUMATTOMAN ›› Risto Kuulasmaa on tehnyt pitkään läheistä yhteistyötä videoitaan netissä jakelevien nuoren sukupolven tubettajien kanssa. Hän muistaa yhä vaikutuksen, jonka verkkovideoista hullaantuneet nuoret tekivät ensimmäisen Tubeconin avausaamuna.

– Kun ensimmäistä Tubeconia varten vuonna 2014 vuokrasimme Hartwall-areenan, emme oikein edes tienneet, mikä koko tapahtuma on, Kuulasmaa kertoo.

Videontekijöiden ja katsojien yhteinen tapaaminen suunniteltiin yhdessä noin sadan parikymppisen tubettajan kanssa. Tubecon oli yhdistelmä messuja, festaria, konserttia ja konferenssia, joka syntyi tubettajien aloitteesta. Kuulasmaata pyydettiin järjestämään tapahtuma, mutta esimerkiksi ohjelmasisältöön liittyvät päätökset tekivät tubettajat itse.

– Tubettajat päättivät, mitä tapahtumasta tulee. Tapahtuman tuottajan Elise Pietarilan kanssa loimme puitteet ja olimme mahdollistajina.

Monessa päätöksessä ja asiassa tubettajat itse asiassa opettivat meitä.

Viimeinen viikko oli järjestäjille hiostava. Liput eivät myyneet ja koko tapahtuman onnistuminen oli epävarmaa. Viimeisenä päivänä ennen tapahtumaa nuoria alkoi yöpyä areenan oven takana varmistaakseen hyvät paikat.

– Seuraavana aamuna areenan järjestysmiehet varoittivat, että nyt sieltä tullaan. Oven takana oli jonoa Pasilan asemalle asti. Kesti kaksi tuntia, että koko jono purkautui sisään, Kuulasmaa muistelee.

– Siinä hetkessä iski oivallus, että maailma on nyt muuttunut. Yli 5 000 kiljuvaa nuorta ryntäsi sisään tietämättä, mihin olivat tulossa. Ei kukaan tiennyt, emme mekään.

maan tuottama dokumentti- ja keskustelu­ sarja Docventures edustaa. Ohjelmassa katso­ jat ovat aktiivisesti mukana somen välityksellä.

Tämä interaktiivisuus on tullut jäädäkseen, mutta yleisesti bisneksen näkökulmasta nyt ollaan astumassa uuteen niukkuuden aikaan, Kuulasmaa maalailee.

Isot murrokset ovat nähtävillä esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä kaapelitelevisio on kuolemassa ja puhelinoperaattorit, Netflix, Amazon ja Vice ovat vieneet markkinoita perinteisiltä tv-toimijoilta. Niiden muhkeat tuotantobudjetit tekevät kilpailun ohjelmien laadulla yhä vaikeammaksi.

– Kaupalliset kanavat keksivät parhaillaan liiketoimintamallejaan uusiksi ja vanhaan tvtoimialaan nojaavilla tuotantoyhtiöillä on tiu­ kat ajat. Ylen rahoitus tuskin kasvaa vallitse­ vassa säästötilanteessa. Toisaalta niukkuus on yleensä tarkoittanut luovuuden ja parempien ideoiden lisääntymistä.

Yleisradiossa Kuulasmaa seurasi aitio­ paikalta, kuinka perinteikäs organisaatio vas­ taa toimialan mullistuksiin. Media-alalla muu­ tos on erityisen nopeaa, kurssia on muutettava vanhan järjestelmän ehdoilla ja ankarassa taloustilanteessa, jossa investoinnit tulevaan ovat vaikeita päätöksiä.

– Muutoshalukkuutta Yleltä ei puutu, mutta muutoskyvykkyys ja ketteryys ovat haasteita. Tämä taitaa olla koko Suomen laa­ juinen kysymys.

KUULASMAALLA ON SELKEÄ visio siitä, miten organisaatiot voivat varautua murroksiin.

– Tähän asti maailma on toiminut niin, että yksi sukupolvi esittelee muutoksen ja seuraava omaksuu sen. Väitän, että vauhti on nyt paljon nopeampi, eikä tämä tahti enää riitä. Meillä on riski, että edelläkävijät ja aikaiset omaksujat eriytyvät muista, etenkin digitaalisilla toimi­ aloilla.

Tapa, jolla toimiala tai yritys voi suojautua tulevaisuudelta tai jopa hyötyä siitä, on luoda monipuolisuutta osaamiseen panostamalla nuoriin, itse 37-vuotias Kuulasmaa sanoo.

– Tarvittaisiin paljon enemmän nuoria kokeneiden rinnalle sellaisiin asemiin, jotka mahdollistaisivat muutosnopeutta. Sellaista toimintakulttuuria ja asennoitumista, että nuo­ ret tietävät, mihin maailma menee. Se vaatii seniorilta uudenlaista kiinnostumista ja innos­ tumista tehdä töitä rinnakkain tai taustalla mahdollistajana.

– Yhteistyötä tarvitaan ilman muuta. Mei­ dän sukupolvi voi auttaa tuotannossa, käsi­ kirjoituksessa ja rahoituksessa. Uuden suku­ polven hallussa on lahjakkuus, ilmaisu, konseptointi ja julkaiseminen, Kuulasmaa sanoo.

– Nuoret tubettajat uskovat unelmaansa, ja siihen liittyy useimmiten ammattilaisuus mediaalalla. He haluavat elantonsa siitä unelmasta.

Risto Kuulasmaa uskoo, että suomalaisen tekijän ja kansainvälisen suosion välissä on hyvin vähän esteitä.

RISTO KUULASMAA • BA, Culture Management Turun Taideakatemiasta ja MA, Arts Management Sibelius-Akatemiasta • Yksi Tubecon-tapahtuman perustajista ja taustavoimista • Syntynyt 1978 • Työskennellyt tuottajana muun muassa MoonTV:llä ja Rabbit Films -yhtiössä, strategisena suunnittelijana Pluto Finlandissa ja julkaisupäällikkönä Ylellä • Tuottanut ja ohjannut Duudsonien televisiosarjoja sekä ollut mukana luomassa ja tuottamassa Docventuressarjan • Kirjoittanut yhdessä Saku Tuomisen kanssa kansainvälistymistä käsittelevän kirjan Matkanopas • Omat suosikkitelevisio-ohjelmat: VICE, Russel Brand, SuomiLOVE, House of Cards ja Docventures

Toisaalta media-alan myllerrys on hyödyttä­ nyt tekijöitä, joiden on nykyisin helppo raken­ taa nopeasti kansainvälinen yleisö. Englannin­ kielistä videoblogia pitävä YouTube-tähti Sara Forsberg bongattiin suoraan makuuhuonees­ taan Hollywoodiin.

Jatkossa nähdään lisää nopeita läpimurtoja.

Suomalaisen tekijän ja kansainvälisen suosion välissä on hyvin vähän esteitä.

– Kaikki lähtee intohimosta. Se vaatii sitou­ tumista ja pitkäjänteistä työtä. Kannattaa sel­ vittää, kuka on maailman paras siinä genressä tai asiassa, jota haluaa tehdä, että ymmär­ tää missä kontekstissa itse on. Sitten kannat­ taa hakeutua niiden parhaiden äärelle, tehdä yhteistyötä ja oppia niiltä sekä hioa omaa jut­ tuaan kansainvälisen kysynnän näkökulmasta, Kuulasmaa opastaa.

Television digivisionäärinä Kuulasmaalla lienee hyvä käsitys siitä, mihin ala seuraavaksi suuntaa. Mihin hän itse laittaisi paukkunsa seuraavaksi?

– Tutkisin tarkasti virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden nousua. Näyttää siltä, että Piilaakson ja Hollywoodin välimaastossa kirjoitetaan uusi tarinankerronnan luku. Jos nuo valtavat resurssit alkavat vähänkin löy­ tää toisiaan, ollaan uuden teollisuudenhaaran äärellä, Kuulasmaa sanoo. ›‹

nro 1|2016 Kauppapolitiikka

17

MONENKESKINEN

KAUPPAPOLITIIKKA MYÖTÄTUULESSA?

18

Kauppapolitiikka nro 1|2016

WTO:n ministerikokouksessa Nairobissa sovittiin maatalouden vientitukien poistamisesta ja viimeisteltiin informaatioteknologiatuotteille tullivapauksia myöntävä sopimus. Nämä ovat hyviä uutisia suomalaisyrityksille.

kysymyksen, maatalouden, lisäksi pyrittiin sopimaan teollisuustuotteiden markkinoillepääsystä ja palvelukaupasta.

Dohan paketin neuvottelut etenivät hitaasti, eikä WTO ole säästynyt kritiikiltä. Monta vuotta paikallaan junnanneiden neuvottelujen jälkeen onnistuttiin Balin ministerikokouksessa vuonna 2013 sopimaan niin sanotusta Balin minipaketista. Neuvoteltu sopimus kauppamenettelyiden helpottamisesta on olennainen nykyisessä globaalissa taloudessa, mutta siitä hyötyvät erityisesti kehitysmaat. Maatalouden vientitukien osalta oltiin lähellä sopua jo vuonna 2008, mutta lopullista läpimurtoa ei saavutettu. Sen aika oli nyt Nairobissa.

TEKSTI SAANA HALINEN KUVITUS SUSANNA TUONONEN

M

aailman kauppajärjestö WTO (World Trade Organisation) juhli viime vuonna 20-vuotista taivaltaan. Siinä missä WTO:n edeltäjällä GATT:lla (General Agreement on Tariffs and Trade) oli vain 23 jäsentä perustamisvuotenaan, WTO:n jäseniä on tänä päivänä 162.

Kritiikistä huolimatta WTO:n jäsenyys on haluttua. Silloinkin kun neuvottelut eivät ole edenneet, kauppajärjestön työ muun muassa sääntelyn kehittämisen ja riitojen ratkaisun osalta on jatkunut normaalisti.

Kansainvälisestä eristyksestä takaisin maailmalle palaava Iran on jo ilmoittanut pyrkivänsä WTO:n jäseneksi. 2000-luvulla jäseniksi ovat liittyneet sellaiset talouden jättiläiset kuten Kiina, Saudi-Arabia ja Venäjä. Tuorein jäsen on Kazakstan, jonka luotsaamisessa jäsenyyteen Suomella oli liittymisprosessin puheenjohtajana keskeinen rooli. Nairobissa liittymisneuvottelut päätökseen saaneet Liberia ja Afganistan ovat seuraavana vuorossa.

Nairobissa järjestettiin joulukuussa 2015 kauppajärjestön kymmenes ministerikokous, ensimmäistä kertaa Afrikassa. Tämä loi kokoukselle onnistumisen paineita. Dohan kehityskierros oli lanseerattu neljätoista vuotta aiemmin 9/11-terrori-iskuja seuranneessa solidaarisuusaallossa. Tavoitteena oli parantaa kehitysmaiden asemaa maailmanmarkkinoilla.

Keskeisimmän

Nairobin lopputulos lisää myös maatalouskaupan läpinäkyvyyttä.

HISTORIALLISIA MAATALOUSPÄÄTÖKSIÄ Nairobin ministerikokouksen alla niin moni kysymys oli vielä auki, että Suomesta neuvotteluihin lähtenyt delegaatio katsoi parhaaksi varata paluulennot puolentoista päivän päähän virallisesta loppumisajasta. Päätös osoittautui viisaaksi.

– Sinne lähdettiin sellaisin odotuksin, että valvomiseksi menee. Oletimme kyllä, että sieltä jotakin ulos puristetaan. Kun kyseessä oli WTO:n 20. juhlavuosi ja ensimmäinen kehitysmaassa pidettävä kokous, ei se oikein voinut epäonnistuakaan, kuvailee tunnelmia taloudellisten ulkosuhteiden osaston osastopäällikkö Markku Keinänen ulkoministeriöstä.

Pikkutunneille jatkuneiden neuvottelujen päätteeksi Nairobissa päästiin sopuun maatalouden vientitukien poistamisesta. Monenkeskisiä kauppaneuvotteluja 1970-luvun lopulta lähtien seurannut, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) kansainvälisten asioiden päällikkö Seppo Kallio pitää päätöstä historiallisena.

– Päätös oli hyvä EU:lle ja Suomelle.

Monissa vahvan talouskasvun maissa on myös vahvaa maatalouden vientipotentiaalia. Nämä maat ovat kasvattaneet myös vientitukiaan samaan aikaan kun EU on luopunut niistä, Nairobissa mukana ollut Kallio toteaa.

Kallion mukaan Nairobin lopputulos lisää myös maatalouskaupan läpinäkyvyyttä. Nairobissa sovittiin jäsenmaiden ilmoitusvelvollisuudesta koskien muita vientikilpailun muotoja.

– Notifikaatiovelvollisuuden suhde sanktioihin on vielä epäselvä, mutta sitä tarkennetaan varmasti jatkossa, Kallio korostaa.

ICT-TUOTTEILLE TULLIVAPAUKSIA Suomalaisen elinkeinoelämän kannalta oli merkittävää, että Nairobissa viimeisteltiin informaatioteknologiatuotteiden tullivapautta koskeva uusi ITA-sopimus. Ensimmäinen ITA (Information Technology Agreement) astui

nro 1|2016 Kauppapolitiikka

19

Dohan aiheiden tärkeydestä vallitsee yksimielisyys, mutta tavasta edetä ollaan montaa mieltä.

20

Kauppapolitiikka nro 1|2016

voimaan vuonna 1997. Siihen kuului aluksi vain 29 maata, mutta tällä hetkellä sopimuksen piirissä on jo 81 maata ja noin 97 prosenttia ICT-sektorin maailmankaupasta. ITA velvoittaa jäsenmaat laskemaan sopimuksen tuotelistalla olevien tuotteiden tullit nollaan. Ymmärrettävästi juuri tuotelistan sisällöstä on käyty suuria vääntöjä.

Neuvottelut ITA-sopimuksen päivittämisestä aloitettiin kolme vuotta sitten. Viime kesänä päästiin sopuun siitä, mille tuotteille jäsenmaat myöntävät tullivapauden. Sopimus viimeisteltiin Nairobissa, kun sovittiin alkamisajankohdasta ja siirtymäajoista.

Tullinalennukset tulevat voimaan heinäkuussa 2016, jolloin 65 prosentilta tuotteista poistuvat tullit. Erilaisten siirtymäaikojen myötä noin 90 prosenttia tulleista poistuu kolmen vuoden kuluessa.

– Varsinkin ICT-teollisuudessa, jossa tuotesykli on kuusi kuukautta, nämä siirtymäajat ovat järkyttävän pitkiä. Mutta tämä oli se kompromissi, johon päästiin, toteaa kauppapolitiikkaa yrityskentällä pitkään seurannut, nyt Microsoftilla EMEA-alueen kauppa-, IPja standardipolitiikasta vastaavana johtajana työskentelevä Esa Kaunistola.

NOKIA NOUSUUN ITA:N IMUSSA Pitkistä siirtymäajoista huolimatta Kaunistola pitää uutta ITA-sopimusta merkittävänä.

Alkuperäinen ITA oli jäänyt pahasti ajastaan jälkeen.

– Kehitys ICT-alalla on hyvin voimakasta.

Melko varhaisessa vaiheessa havaittiin, että tulee uusia tuotteita ja että ne eivät ole tullivapauden piirissä. Alkoi myös tulla tulkintaristiriitoja, kun tuotteet monipuolistuivat.

Nairobissa viimeistelty ITA-sopimus tuo konkreettista hyötyä suomalaisille ICT-yrityksille.

– Matkapuhelimet olivat sinänsä tullivapaita, mutta tietyt komponentit, kuten kameramoduulit, eivät. Ne saatiin nyt tällä sopimuksella tullivapauden piiriin. Suomessa on paljon kamerateknologian kehitystyötä ja ITA-sopimus edesauttaa tämän osaamisen hyväksikäyttöä ja edelleen kehittämistä, Kaunistola toteaa.

Kauppasopimukset ovat hyödyttäneet suomalaisyrityksiä aiemminkin. Kun ensimmäinen ITA solmittiin 1990-luvun puolivälissä, matkapuhelimet sujahtivat kuin varkain tullivapaiden tuotteiden listalle. Kulutushyödykkeet jätettiin tullivapauden ulkopuolelle, mutta matkapuhelimet pääsivät mukaan, koska niitä pidettiin vain ammattikäyttöön tarkoitettuina.

– Kännyköitä ei ajateltu kulutushyödykkeinä. Oli siinä tuuriakin mukana. Yhdysvallat ei pitänyt sitä kovin potentiaalisena bisneksenä. Euroopassa telekommunikaatio oli jo selkeästi painopiste ja sen merkitys ymmärrettiin. Suomen ja Nokian näkökulmasta tällä oli suuri merkitys, Nokialla aiemmin työskennellyt Kaunistola kertoo.

Kaunistolan mukaan Nairobin tuloksilla on laajempaakin merkitystä, koska se osoitti WTO:n kyvyn tehdä päätöksiä.

– Teollisuudelle vapaakauppaan perustuvan multilateraalisen kauppajärjestelmän kehittäminen on ilman muuta paras vaihtoehto. Se luo kaikkia koskevat globaalit säännöt ja riitojenratkaisuprosessit, jollei niitä noudateta.

TYÖSARKAA JATKOSSAKIN Sekä maatalouden että informaatioteknologian osalta, muista aiheista puhumattakaan, on vielä paljon työtä jäljellä.

– Onnistuminen ITA-sopimuksen tuotekatteen laajentamisessa luo toivon mukaan myös edellytyksiä käydä tullien ulkopuolisten kaupanesteiden kimppuun mahdollisimman pian, toteaa Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä WTO-asioita hoitava ministerineuvos Juha Niemi.

Sama toive kaikuu yrityskentällä.

– Teknisillä kaupanesteillä luodaan protektionismia. Tuotteille määritellään spesifikaatioita, jotka ovat erityisiä vain jollekin maalle.

Lisäksi olisi hyvä saada ITAan lisää maita mukaan. Tärkeitä maita puuttuu vielä etenkin

KOMMENTTI

Etelä-Amerikasta, esimerkiksi Meksiko, Esa Kaunistola huomauttaa.

Maataloudessa riittää myös neuvoteltavaa.

Vaikka päätös vientitukien poistamisesta oli merkittävä, se oli vain pieni osa Dohan alkuperäisestä agendasta.

– Olisi saatava aikaan järkevä sopimus maatalouden sisäisestä tuesta ja markkinoillepääsystä. Intia, Kiina ja Venäjä ovat lisänneet merkittävästi sisäistä tukeaan maataloudelle ja EU:n rooli on muuttunut. Kehitysmaille pitää olla tietyt preferenssijärjestelyt, eikä kansainvälinen kauppa saisi häiritä niiden omaa maataloustuotantoa. Ruokaturva-näkökulma pitää olla mukana. Miljardi ihmistä näkee nälkää, se on häpeällistä, Seppo Kallio painottaa.

MINNE NYT, WTO? Nairobissa saatiin aikaan konkreettisia päätöksiä, mutta tulevaisuus Dohan kehityskierroksen osalta on auki. Dohan aiheiden tärkeydestä vallitsee yksimielisyys, mutta tavasta edetä ollaan montaa mieltä.

– Tämä erimielisyys on kirjattu Nairobin ministerikokouksen deklaraatioon, mikä on sekin aika poikkeuksellista. Yksimielisesti päätöksiä tekevä elin päätti, että ollaan samaa mieltä siitä, että ollaan eri mieltä, osastopäällikkö Markku Keinänen naurahtaa.

Erimielisyyden tunnustamisesta voi kuitenkin versoa uutta.

– Nairobi jätti Dohan kierroksen jatkon ilmaan. Tämä on positiivista, koska se pakottaa keskusteluun uusista lähestymistavoista. On muistettava, että edistysaskelista huolimatta suurin osa Dohan aiheista on lähes 15 vuoden jälkeen edelleen ratkaisematta. Toivottavasti tämä avaa myös mahdollisuuden päivittää monenkeskistä neuvotteluagendaa uusilla, Dohan kierroksen ulkopuolisilla aiheilla, Juha Niemi huomauttaa.

EU:n komissiossa pidetään Nairobissa saavutettuja sopimuksia erinomaisena tuloksena.

– Ilmassa on nyt huomattavan paljon optimismia, ja Maailman talousfoorumissa Davosissa monet totesivat pitkästä aikaa näkevänsä WTO-neuvotteluissa huomattavaa potentiaalia. Balin ja Nairobin menestyksekkäiden ministerikokouksien takana olivat joustavammat neuvottelurakenteet, jollaisiin WTO:n olisi syytä nojata myös tulevaisuudessa, toteaa EU:n kauppakomissaarin Cecilia Malmströmin kabinetissa työskentelevä Jon Nyman.

Jatkoneuvotteluja ei ole aikataulutettu tarkasti, mutta Nyman suhtautuu lähitulevaisuuteen toiveikkaasti.

– WTO:n jäsenet pohtivat parhaillaan prioriteettejaan, ja alustavat keskustelut Genevessä ovat jo käynnistyneet. Mitään varsinaista määräaikaa neuvotteluiden jatkamiselle ei ole asetettu, mutta Nairobissa virinnyt tekemisen meininki toivottavasti saa jäsenistön etenemään ripeässä aikataulussa. ›‹

Luovuudella eteenpäin ›› WTO:n kymmenes ministerikokous Nairobissa viime joulukuussa päättyi poikkeuksellisella tavalla. Kauppajärjestön jäsenet totesivat yksimielisesti, että ne ovat eri mieltä siitä, miten Dohan kehityskierrosta pitäisi jatkaa vai pitäisikö lainkaan.

Kansainvälisessä yhteistyössä saavutettiin vuonna 2015 merkittäviä virstanpylväitä. Osoituksena uudenlaisesta dynamiikasta ovat Addis Abebassa tehdyt päätökset kehitysrahoituksesta, YK:n yleiskokouksen hyväksymät kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin historiallinen ilmastosopimus.

Maailman kauppajärjestön rintamalla meno oli kuitenkin nihkeämpää.

Edellisen ministerikokousten jättämä mandaatti vaikeutti neuvotteluja osaltaan. WTO:n jäsenmaat olivat kiitelleet Balilla syntynyttä sopimusta kauppamenettelyjen helpottamisesta ja olivat antaneet itselleen tehtäväksi valmistella selkeän työohjelman lopuille Dohan kierroksen aiheille.

Kenialainen sukkuladiplomatia ja kauppajärjestön pääjohtaja pistivät kaiken peliin, mutta tehtävä osoittautui mahdottomaksi. Nairobissa tavoiteltiin lopulta pakettia muutamista Dohan kierroksen aiheista.

Tunnelmat Nairobissa vaihtelivat synkkyydestä toivon kipinöihin. Genevestä lähti Nairobiin 15 luonnostekstiä, joista kuoriutui ulos kourallinen päätöksiä, jotka liittyivät maatalouteen, puuvillaan, vähiten kehittyneiden maiden asemaan sekä informaatioteknologiaan. Nairobin pakettia seurasi uupunut euforia, joka perustui pääosin helpotuksen tunteeseen täydellisen epäonnistumisen välttämisestä, mutta joka jätti samalla avoimeksi kysymyksen kierroksen jatkosta.

Nairobin julistus tarjoaa joitakin eväitä seuraaville askelille, mutta aivan yksiselitteinen polku ei ole. Vaikka Nairobin julistuksessa tunnustetaan, että osa jäsenmaista ei vahvista Dohan agendaa, siinä todetaan, että työtä kierroksen aiheiden parissa jatketaan. Julistuksessa mainitaan myös uudet, Dohan kierroksen ulkopuoliset aiheet, kuitenkin niin, että neuvottelujen aloittamisen niistä pitää olla jäsenmaiden yksimielinen päätös.

Kehitys on myös julistuksessa keskeisessä asemassa. Tämä on olennaista monille köyhimmille talouksille, joille on korostettu monenkeskisten kauppaneuvottelujen tärkeyttä.

Kun työt Genevessä jatkuvat, kauppajärjestön neuvotteluhuoneiden yllä leijuu suuri määrä kysymyksiä. Nairobin julistuksen aineksista saa aikaan mielenkiintoisen keitoksen. Tämän kokkaustuokion lopputulema on jälleen kaikkea muuta kuin selvä.

WTO-jäsenten täytyy sopia siitä, miten ratkaisematta olevat Dohan kierroksen asiat saadaan päätökseen, ja voidaanko neuvotteluagendaa päivittää uusilla aiheilla. Kysymys liittyy myös kauppajärjestön neuvottelufunktion ylläpitämiseen. Tämä on olennaista, jotta WTO säilyy merkityksellisenä toimijana muuttuvassa maailmassa.

Samaan aikaan olisi mahdollista käynnistää useanvälisiä neuvotteluja relevanteista aiheista, siten, että ne saatetaan tulevaisuudessa monenkeskisyyden piiriin. WTO-jäsenet voisivat myös sopia yhteisestä menettelyohjeesta useanvälisille neuvotteluille lievittääkseen näiden neuvottelujen ulkopuolella olevien maiden huolia. Pyrkimys kohti monenkeskisyyttä joko alueellisten vapaakauppasopimusten, useanvälisten sopimusten tai WTO:n nykyisten toimintojen vahvistamisen kautta voi auttaa luottamuksen ilmapiirin rakentamisessa.

Jatkoa ajatellen WTO:n jäsenten tulee olla luovia, käytännöllisiä ja pitää laajemmat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset näkökulmat mielessään.

Monenkeskisten kauppasopimusten sisältämä syrjimättömyyden periaate on tärkeä globaali julkishyödyke. Tämän tulisi olla kaikilla kirkkaana mielessä.

RICARDO MELÉNDEZ-ORTIZ Kirjoittaja työskentelee toiminnanjohtajana International Centre for Trade and Sustainable Development (ICTSD) -järjestössä

nro 1|2016 Kauppapolitiikka

21

TEKSTI SAANA HALINEN KUVAT SAANA HALINEN JA STOCKPHOTO

Avautuvan Iranin imussa Sopimus Iranin ydinohjelmasta ja sen myötä pakotteiden poistuminen ovat avanneet uuden luvun Iranin pitkässä historiassa. Yli kymmenen vuotta eristyksissä ollut talous pääsee purkamaan miljardien investointivajettaan. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille, joilla on Iranissa hyvä maine.

A

utot singahtelevat Teheranin kaduilla kuin kaoottisessa sinfoniassa. Pakokaasun tuntee, kun hengittää. Ilmansaasteet ovat iso ongelma Iranin suurissa kaupungeissa, ja niiden keskeisin aiheuttaja on liikenne. Valtion subventoima halpa öljy on osasyy korkeisiin päästöihin. Kun bensa on halpaa, ei autolla kulkemisesta tarvitse säästää.

Auto on maantien ehdoton kuningas ja jalankulkijan on syytä katsoa oikealle ja vasemmalle ja varmuuden vuoksi taaksekin ennen kuin lähtee ylittämään tietä. Liikkumisen miettiminen on olennainen osa matkan suunnittelua, koska ruuhkat ovat pahoja.

Iranin historia ulottuu aikaan tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua. Tästä perinnöstä ollaan ylpeitä. Iran ei ole arabimaa ja iranilaiset ovat tästä hyvin tarkkoja. Teheranin kaduilla huomaa kuitenkin olevansa Lähi-idässä. Tunnelmassa ja miljöössä on paljon samaa kuin Damaskoksen teillä, silloin kun niillä pystyi vielä huoletta kävelemään.

Vierailijan käsitys Iranista muuttuu askel askeleelta ja kortteli korttelilta ja median luoma kielteinen mielikuva murenee. Ravintoloita ja pie-

22

Kauppapolitiikka nro 1|2016

niä putiikkeja on vierivieressä ja ne ovat usein temaattisesti keskittyneitä. Teemakatuja löytyy niin silmälaseille kuin upeille juhlamekoillekin.

Ostoksia saa tehdä rauhassa eikä kaduilla ole levotonta.

KAUPPAVALTUUSKUNTIEN RYNTÄYS Suomenkielistä puheensorinaa täynnä olleen Turkish Airlinesin koneen pyörät iskeytyivät Teheranin jäiselle kiitoradalle joulukuussa 2015 tuoden maahan yhden kaikkien aikojen suurimmista suomalaisista vienninedistämisvaltuuskunnista.

Tätä ennen Iranissa oli ehtinyt vierailla niin monta bisnesvaltuuskuntaa, ettei Teheranin kauppakamarissa pysytä enää laskuissa. Vielä muutama vuosi sitten Iran ei ollut juuri kenenkään kansainvälisiä markkinoita tähyilevän yrityksen tutkassa. Nyt siitä puhuvat kaikki.

– Valtuuskuntia on tullut kaikista maan­ osista, Saksasta Keniaan, Teheranin kauppakamarin kansainvälisistä asioista vastaava varajohtaja Mohammad Bakhtiari toteaa tyytyväisenä.

Vieraat ovat pitäneet kauppakamarin kiireisenä. Töitä paiskitaan aamusta iltamyöhään eikä lisätyövoimaa ole näköpiirissä.

Mashhad Teheran Bandar Abbas

IRAN 1. Väkiluku: 81,8 miljoonaa (7/2015) 2. Bruttokansantuote asukasta kohden: 17 800 USD (2015) 3. BKT:n kasvu: 0,8 % (2015) 4. Valtion velka: 13 % (2015) 5. Työttömyysaste: 10,5 % (2015) Luvut ovat arvioita.

Lähde: CIA World Factbook

Imaami Rezan pyhättö sijaitsee šiiamuslimien pyhässä kaupungissa Mašhadissa, joka on Iranin toiseksi suurin kaupunki.

nro 1|2016 Kauppapolitiikka

23

Persialaiset matot ovat tärkeä osa iranilaista kulttuuria.

IRANIN 400 YLIOPISTOSTA VALMISTUU VUOSITTAIN KUUSI MILJOONAA MAISTERIA.

Bisneksen teko Iranissa vaatii paljon teen juontia ja taateleiden syöntiä.

24

Kauppapolitiikka nro 1|2016

– Pitää tehdä enemmän vähemmällä henkilöstöllä. Sellaistahan se näyttää olevan kaikkialla maailmassa, Bakhtiari naurahtaa.

Ei ole ihme, että Iran kiinnostaa. On hyvin harvinaista, että lähes Saksan kokoinen markkina avautuu kansainväliselle liiketoiminnalle yli kymmenen vuotta voimassa olleiden pakotteiden jälkeen. Iran on Lähi-idän ja PohjoisAfrikan alueen toiseksi suurin talous SaudiArabian jälkeen. Maan väestö on niin ikään alueen toiseksi suurin, noin 80 miljoonaa ihmistä.

Iranissa on maailman toiseksi suurimmat kaasuvarat ja neljänneksi suurimmat öljyvarat.

Maan väestö on nuorta ja verrattain hyvin koulutettua. Iranin neljästäsadasta yliopistosta valmistuu vuosittain kuusi miljoonaa maisteria. He ovat potentiaalista työvoimaa myös maan markkinoista kiinnostuneille suomalaisyrityksille.

Ryntäyksessä Iranin markkinoille on syytä kuitenkin huomioida, että kaikki pakotteet eivät ole poistuneet.

– Voimaan ovat jääneet Iranin ihmisoikeuspakotteet ja ase- ja puolustustarvikkeisiin sekä kaksikäyttötuotteisiin liittyvät pakotteet. Siksi Iranin markkinoille saapuvien uusien yritysten on hyvä edelleenkin tarkistaa tuotteidensa laillisuus esimerkiksi ulkoministeriön oikeudellisen osaston pakotetiimiltä, muistuttaa Harri Kämäräinen, Suomen Iranin-suurlähettiläs.

EROON ÖLJYRIIPPUVUUDESTA? Iran on ylemmän keskitulotason maa. Maan bruttokansantuote koostuu pääasiassa palvelusektorista (40 %), teollisuudesta (40 %) ja maataloudesta (10 %). Talouskasvu on viime vuosina ollut epävakaata. Vuonna 2012 maan BKT sukelsi 6,6 prosenttia, kun 2014 mitattiin

jo neljän prosentin kasvulukemat.

Pakotteiden poistuttua lähitulevaisuuden ennuste on positiivinen, bruttokansantuotteen kasvun odotetaan Maailmanpankin ja IMF:n arvion mukaan yltävän 5–6 prosenttiin. Odotukset Iranissa tulevaisuuden suhteen ovat korkealla, ehkä jopa epärealistisella tasolla.

Maan talous on ollut hyvin pitkään riippuvainen öljytuloista ja öljyn maailmanmarkkinahinta on ennätysalhaalla. Raakaöljy ja maakaasu ovat maan päävientituotteita. Iranin tämänhetkinen hallitus haluaa katkaista tämän riippuvuussuhteen.

– Verotuloja pyritään kasvattamaan muun muassa hillitsemällä veronkiertoa. Tavoitteena on, että viiden vuoden päästä budjetti rahoi-

Väkeä pääkaupunki Teheranin historiallisella basaarilla.

tetaan muilla kuin öljytuloilla ja että öljytulot rahastoidaan kehityshankkeita varten, Teheranin kauppakamarin varajohtaja Bakhtiari tähdentää.

Pakotteet ovat osaltaan vaikeuttaneet taloustilannetta, mutta ne eivät ole yksin syypäitä.

Iranin taloudessa on myös paljon rakenteellisia ongelmia, joihin hallituksen on syytä puuttua.

Haasteellisesta liiketoimintaympäristöstä kertoo, että Iran on Maailmanpankin Doing Business 2016 -listauksessa sijalla 118. Iran pärjää parhaiten kaupallisten sopimusten toimeenpanon tehokkuudessa, heikoiten rajat ylittävän kaupankäynnin muodollisuuksissa. Korruptiokaan ei ole Iranissa vierasta, siitä kielii maan heikko sijoitus Transparency Internationalin indeksissä (136. sija).

40 %

Iranin bruttokansantuotteesta 40 prosenttia koostuu palvelusektorista.

PITKÄN PERINTEEN KAUPPAKANSAA Iran on yksi maailman vanhimpia sivilisaatioita. Kauppaa iranilaiset ja edeltäjänsä ovat käyneet tuhansien vuosien ajan.

– Silkkitie Kiinasta Eurooppaan kulki Persian kautta. Usein sanotaankin, että kaupankäynti on iranilaisilla jo geeneissä, suurlähettiläs Kämäräinen kertoo.

Kaupankäynnin pitkästä perinteestä kertoo sekin, että kaikki eurooppalaiset kielet ovat omaksuneet sanavarastoonsa persian kielen sanan ”bazar”.

Kvartaalitalouden maailmassa elävälle kymmenen vuotta on lähes ikuisuus, mutta on hyvä muistaa, että ennen pakotteita Iran kävi vilkasta kauppaa maailman kanssa. Kansainvä-

nro 1|2016 Kauppapolitiikka

25

lisessä kaupassa tarvittavat taidot ovat Iranissa siis yhä olemassa.

– Ne suomalaisyritykset, jotka viime vuosina ovat tulleet Iranin markkinoille, ovat yllättyneet siitä, miten länsimaisia piirteitä iranilaisesta yrityskulttuurista lopulta löytyy, Kämäräinen jatkaa.

MUTKATTOMAT IRANILAISET Iranilaiset ihmiset saavat positiiviset arviot niin ensimmäistä kertaa maassa olevilta kuin Iranissa pitkään kauppaa tehneiltä suomalaisyritysten edustajilta.

– Iranilaiset puhuvat avoimesti, rehellisesti, ja menevät suoraan asiaan, kuvailee Nordea Marketsin kehittyvien markkinoiden liiketoiminnan asiantuntijajohtaja Henri Malvet.

Malvet ei ole arviossaan yksin. Moni maassa vieraillut on kokenut yhteistyön iranilaisten kanssa vaivattomaksi.

– Ihmiset Iranissa ovat todella vilpittömän oloisia ja lämminhenkisiä. Suomalaisilla on tässä selkeä vahvuus, koska olemme aika lailla samanlaisia, rehtejä ja helposti lähestyttäviä, energia- ja ympäristöteknologian alalla toimivan Oilon Oy:n hallituksen puheenjohtaja Päivi Leiwo pohtii.

IRANISSA ASIOITA EI OLE MAHDOLLISTA HOITAA SÄHKÖPOSTILLA TAI SKYPELLÄ.

Yksi keskeinen ero suomalaisen ja iranilaisen bisneskulttuurin välillä kuitenkin on. Iranissa asioita ei ole mahdollista hoitaa sähköpostilla tai skypellä. Moni suomalainen olettaa, että riittää, kun on kerran tavattu ja tutustuttu niin jatkossa asiat voidaan hoitaa virtuaalisesti.

Iranissa tämä ei toimi. On varauduttava säännölliseen matkustamiseen.

– Bisneksen teko Iranissa vaatii paljon teen juontia ja taatelin syöntiä, Outotecin Lähi-idän myyntijohtaja Petri Kiljunen naurahtaa.

HYVÄMAINEISET SUOMALAISET Suomalaisilla yrityksillä on hyvä maine Iranissa. Tuotteiden hyvä laatu ja suomalaisten luotettavuus tunnetaan.

– Suomalaisten avointa, rehellistä ja korruptiosta vapaata yrityskulttuuria arvostetaan. Pitkällä aikavälillä nämä ovat erinomaisia kilpailuvaltteja, Kämäräinen tähdentää.

Tämä arvio saa vahvistusta Teheranin kauppakamarista. Ministeri Lenita Toivakan vienninedistämismatkan yhteydessä järjestetty bis-

26

Kauppapolitiikka nro 1|2016

HARVINAISLAATUINEN MAHDOLLISUUS ›› ”Istun taksissa Teheranin ruuhkassa toimitusjohtajamme Pekka Mattilan kanssa matkalla tapaamiseen. Edellisenä iltana maailmalle on levinnyt uutinen Iranin ydinohjelmaan liittyvien pakotteiden poistamisesta. Teheranilaisten innostus markkinoiden avautumisesta kirkastaa kummasti saastevaipassa olevan kaupungin tunnelmaa. Pohdimme yhteen ääneen, ettei kumpikaan meistä viisi vuotta sitten osannut kuvitella matkustavansa pian työmatkoillaan Iraniin.

Aalto University Executive Education (Aalto EE) käynnisti ensimmäisen Executive MBA -ohjelmansa Teheranissa paikallisen kumppanin kanssa syksyllä 2014. Sitten vallankumouksen, Aalto EMBA -ohjelma on ensimmäinen kansainvälinen korkean luokan liikkeenjohdon koulutusohjelma Iranissa. Seitsemässä maassa käynnissä oleva ohjelma on arvostetun Financial Times -lehden rankingin mukaan maailman sadan parhaan joukossa. Tällä hetkellä Teheranin ohjelmassa opiskelee yli 50 iranilaista johtajaa ja yrittäjää, joista noin 30 prosenttia on naisia.

Iranin markkinasta vastaavana olen saanut seurata yhden aikakauden päättymistä ja toisen alkamista Iranin historiassa. Länsimaisille yrityksille Iranin avautuva markkina on harvinaislaatuinen mahdollisuus. Hotellin aamupalalla liikematkustajien määrän kasvun on huomannut. Itse iranilaisten innostus markkinoiden avautumisesta on käsin kosketeltavaa. Suhteet länteen ovat maassa niin sanottua kovaa valuuttaa ja niistä voidaan olla jopa kateellisia. Vieraista pidetään aina hyvää huolta. Iranilaisesta vieraanvaraisuudesta on jo muodostunut itselleni käsite sinänsä.

Kuten kaikkiin mahdollisuuksiin, myös Iraniin liittyy riskejä. Kokemukseni perusteella mahdollisuudet ovat selvästi riskejä suuremmat. Suomalaisyritysten aktivoitumista Iranissa on ollut mukava seurata. Myös Aalto EE lisää tänä vuonna panoksiaan Iranin markkinoilla.

Aalto Executive MBA -ohjelman lisäksi iranilaisille sekä Iranissa asuville kansainvälisille johtajille tullaan tarjoamaan lähitulevaisuudessa myös lyhempiä sekä toimialafokusoituneita koulutusohjelmia.”

Miia Viitanen Kirjoittaja vastaa Aalto EE:ssä New Ventures -alueesta eli uusista markkina-avauksista.

nesseminaari oli suuri menestys ja keräsi satoja iranilaisyrittäjiä paikalle.

– Suuri mielenkiinto bisnesseminaaria kohtaan kertoo siitä, että suomalaiset nähdään toivottuina kumppaneina. Suomi suhtautui vaikeinakin vuosina Iraniin neutraalisti. Tätä asennetta arvostetaan, Teheranin kauppakamarin varajohtaja Bakhtiari kertoo.

5–6 % Iranin talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 5–6 prosenttia.

NAINEN PÄRJÄÄ IRANISSA Mielikuvat hunnutetuista naisista ja tieto naisten vaikeasta asemasta Iranissa ovat vaikuttaneet myös siihen, kuka Iraniin lähetetään tekemään bisnestä. Team Finland -matkan yritysedustajista vain kaksi oli naisia.

Toinen heistä, henkilönostimia valmistavan perheyrityksen, Dinolift Oy:n myyntijohtaja Karin Nars ei kokenut ongelmaksi sitä, että hän on nainen.

– Ei ole mielestäni estettä sille, että olen naisena tekemässä bisnestä Iranissa. Kun on huivi päässä ja tietää miten toimia, ei ole ongelmia, Nars kuvailee.

Iranissa toimii vahva naisyrittäjien verkosto, johon Iraniin tuleva ulkomaalainen naisyrittäjä voi olla yhteydessä. Verkostossa on mukana iranilaisia tienraivaajanaisia, jotka ovat luoneet menestyksekkään uran haastavissa olosuhteissa. Osa heistä on ollut mukana Aalto yliopiston Executive MBA -ohjelmassa ja vieraillut useaan otteeseen Suomessa.

TARVETTA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIALLE Iranin ympäristöongelmat ovat mittavia, ja maassa on akuutti tarve ympäristöystävälliselle teknologialle. Erityisesti jäte- ja vesihuollon, mutta myös kaivosteknologian alalla etsitään ympäristöä vähemmän kuormittavia ratkaisuja. Biotalouden metsäsektorilla on myös potentiaalia.

Suomi tunnetaan cleantech-osaajana Iranissa. Ei ole sattumaa, että juuri suomalainen ministeri kutsuttiin avaamaan Iranin kansainväliset ympäristöalan Enviro 2016 -messut. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen matkassa oli myös lukuisia suomalaisyrityksiä.

Iranin hallituksessa ympäristöasioista vastaava varapresidentti Masoumeh Ebtekar on suuri Suomen ystävä. Hän on käynyt Suomessa useasti ja on monesti toivonut ympäristöalan yhteistyötä Suomen kanssa.

Pakotevuosien aikana Iran joutui korvaamaan perinteisesti lännestä hankitun tekniikan ja teknologian muualta. Tämä ei kuitenkaan ole sujunut kivutta, koska maan teollisuuden ja tuotannon pohja rakennettiin aikanaan läntiselle teknologialle.

– Iran on kiinnostunut infrastruktuuriin ja teolliseen tuotantoon liittyvästä nyky-

Yllä iranilaisen runoilijan Hafezin hauta sekä muistomerkki.

Alla ministeri Toivakka ja suurlähettiläs Kämäräinen.

nro 1|2016 Kauppapolitiikka

27

Nasir al-Mulkin moskeija Shirazissa.

vat Irania, sillä Iranin harvalukuisten metsien hyödyntäminen teollisiin tarkoituksiin on maan ympäristölainsäädännön mukaan tarkoin säänneltyä, suurlähettiläs ennustaa.

– Iranissa Suomi mielletään korkean teknologian ja erityisesti tietotekniikan maana. Siksi uskon, että suomalaiset tulevat pärjäämään hyvin myös Iranin ICT-sektorilla, Kämäräinen jatkaa.

Kaukaiseksi mielletty Iran on logistisesti lähempänä kuin moni uskoo. Rakenteilla oleva Teheran–Moskova-rautatieyhteys palvelee tulevaisuudessa suomalaistakin liike-elämää. Kaikkia tuotteita ei enää jatkossa ole tarvetta lastata rahtialuksiin ja kierrättää maailman merien kautta Persianlahden satamiin, vaan tavarat voi toimittaa muutamassa vuorokaudessa junalla Iraniin.

OLENNAISET RAHOITUSMARKKINAT Pakotteiden aikana myös ne yritykset, joiden tuotteet eivät olleet pakotelistoilla, kärsivät rahoitusalan sanktioista. Rahoitusalan vapauttaminen koskeekin kaikkia Iranin markkinoille haluavia.

– Uskoisin, että kiinnostus kaupan käynnistämiseksi on niin voimakasta, että rahoituslaitokset löytävät ripeästi oikeat kanavat rahavirtojen varmistamiseksi. Iran palasi jo helmikuun alussa kansainväliseen SWIFT-järjestelmään, Kämäräinen kuvailee.

Nordean Henri Malvet suhtautuu asiaan varovaisen optimistisesti.

– Joudumme tekemään normaalit asiakkaantuntemis- ja rahanpesukyselyt sekä noudattamaan tarkasti jäljellä olevia sanktioita, mutta ajan myötä liiketoiminta palautunee omiin uomiinsa.

Yhteistyökuvioita iranilaisten pankkien kanssa kartoitetaan parhaillaan. Maa vilisee ulkomaalaisia pankkiireja, eikä se ole ihme.

Toimiva maksuliikenne on kaiken bisneksen selkäranka.

aikaisesta teknologiasta. Pelkästään öljyteollisuuden investointitarpeen arvellaan olevan noin 500 miljardin dollarin luokkaa ja kaivosteollisuuden noin 400 miljardia, suurlähettiläs kuvailee markkinoiden mahdollisuuksia.

PUUTA, INFRAA JA INFORMAATIOTEKNOLOGIAA Iranissa käynnistetään lähivuosina useita suuria infrastruktuurihankkeita, rakennetaan uusia satamia ja teitä sekä laajennetaan ja nykyaikaistetaan rautatieverkostoa. Tästä paletista löytyy mielenkiintoisia yhteistyökohteita myös suomalaisyrityksille.

– Iranissa rakennetaan tulevaisuudessa paljon ja maassa on paljon investointitarvetta.

Tässä on meille mahdollisuuksia, Dinolift Oy:n Nars toteaa optimistisena.

– Myös Suomen perinteiset vientiartikkelit puu- ja metsäteollisuuden alalta kiinnosta-

28

Kauppapolitiikka nro 1|2016

HANKI PAIKALLINEN KUMPPANI Iranin mutkikkaassa liiketoimintaympäristössä paikallisesta kumppanista on hyötyä.

– Kansainväliseen liiketoimintaan perehtyneitä lakiasiantuntijoita löytyy ja heidän neuvojaan kannattaa kuunnella. Alku saattaa olla vaikeaa, mutta Iranin markkinoille tulo on kuin surffauksen opettelua: kestää aikansa, ennen kuin pysyy laudalla, mutta sen jälkeen kaikki onkin helpompaa, Kämäräinen kuvailee.

Mineraalien- ja metallienjalostusteknologian toimittaja Outotec on tehnyt kauppaa Iranissa 1970-luvulta lähtien, pakotteet toiminnassaan huomioiden. Yrityksen Lähi-idän myyntijohtaja Petri Kiljunen korostaa yhtä lailla paikallistuntemuksen hankkimisen merkitystä.

– Olennaista on löytää paikallinen kumppani, joka voi toimia navigaattorina kulttuurissa ja käytänteissä.

Paikallistuntemuksesta on apua myös sopimuksia tehtäessä.

– Sopimukset kannattaa tehdä tarkasti, mutta säilyttää kuitenkin tietty joustavuus ja maalaisjärki. Tiukan juridiselle linjalle ei kannata mennä. Sopimuksia pitää osata tulkita luovasti ja joustavasti, Kiljunen tähdentää.

Paikallista kulttuuria on syytä kunnioittaa.

Yksi tapa osoittaa arvostusta on teettää jo varhaisessa vaiheessa farsinkielinen käyntikortti.

TEAM FINLAND -VERKOSTO AVUKSI Iranin markkinoista kiinnostuneen yrittäjän kannattaa hyödyntää kattavaa Team Finland -verkostoa. Yhteyttä voi ottaa Team Finland -palvelunumeron kautta tai suoraan Suomen Teheranin-suurlähetystöön.

– Edustustolla on hyvä paikallisasiantuntemus ja pystymme tarvittaessa ohjaamaan eteenpäin oikeille iranilaistahoille. Kauppakamarilla on asiantuntemusta ja kokemusta, jota jakaa, samoin on Finprolla, Finnveralla ja Tekesillä, Kämäräinen neuvoo.

Osana hallituksen kärkihankkeita maailmalle palkataan kevään 2016 aikana kuusi suomalaista vienninedistämisen asiantuntijaa. Yksi heistä sijoittuu Suomen Teheranin-suurlähetystöön päätehtävänään suomalaisyritysten avustaminen. ›‹

VALMISTAUDU VIENTIKAUPPOIHIN HUOLELLA

YKSI TAPA OSOITTAA ARVOSTUSTA ON TEETTÄÄ FARSINKIELINEN KÄYNTIKORTTI.

›› Talouspakotteiden poistamisen jälkeen vientitakuiden myöntäminen Iraniin suuntautuvaan vientiin on nyt mahdollista. Olemme Finnverassa valmistautuneet tähän seuraamalla maan tilannetta tarkasti ja analysoimalla potentiaalisia iranilaisia pankkeja.

Uskomme, että jo lähitulevaisuudessa vienti Iraniin tulee kasvamaan huomattavasti ja haluamme tukea suomalaisia yrityksiä tässä mahdollisimman hyvin.

Iranin liiketoimintaympäristö on kuitenkin haastava ja siksi vientikaupat on syytä valmistella mahdollisimman huolellisesti.”

Lisätietoja: Jarkko Haapiainen Aluepäällikkö, Finnvera Oyj jarkko.haapiainen@finnvera.fi finnvera.fi

Persepoliin rauniot muistuttavat muinaisesta Persian valtakunnasta.

nro 1|2016 Kauppapolitiikka

29

Lahti on toiminut ponnahduslautana Nocartille ja sen perustajalle Vesa Korhoselle.

30

Kauppapolitiikka  nro 1|2016

TEKSTI MERJA OJANSIVU KUVAT LAURI ROTKO

Insinöörin päiväuni

Katso haastattelu osoitteessa kauppapolitiikka.fi

Viisi vuotta sitten lumipyryä katsellessa syttyi keksijän päässä lamppu. Nyt pieni lahtelaisyritys vie energiaa säästäviä sähköntuotantoratkaisuja Afrikkaan.

L

ahtelainen Nocart on kehittänyt uusiutuviin energiamuotoihin perustuvan sähkönhallintajärjestelmän, joka korvaa kallista ja saastuttavaa dieselsähköä. Samalla kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Siksi yritys on seurannut tiukasti Pariisin ilmastokokouksen päätöksiä.

Nocartin perustaja, omistaja ja toimitusjohtaja Vesa Korhonen uskoo, että ilmastosopimuksen hyödyt näkyvät ensiksi Euroopan markkinoilla ja hiukan hitaammin yrityksen nykyisillä päämarkkinoilla Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa.

– Asiakkaamme esimerkiksi Keniassa, Nigeriassa ja Malawissa haluavat ennen muuta halvempaa sähköä. Dieselsähkö on liian kallista ja me tarjoamme vaihtoehdon, jolla säästää 70–80 prosenttia sähköntuotannon kustannuksista.

Joissakin Afrikan kasvavista talouksista, esimerkiksi Keniassa, valtio on alkanut panostaa myös ekologiseen energiantuotantoon. Vihreät arvot ovat kuitenkin vasta vähitellen nousemassa sähkököyhyydestä kärsivissä kehittyvissä maissa.

Sen sijaan Euroopan markkinoilla Nocart voi hyötyä ilmastosopimuksesta jo lyhyellä tähtäimellä.

Korhonen muistuttaa, ettei monessakaan Euroopan maassa olla Saksan tasolla uusiutuvien energiamuotojen käytössä. Kun sähkön pientuotanto lisääntyy, on Nocartilla tarjota vastaus.

ympärille voidaan rakentaa kokonainen voimala, jonka energianlähteeksi sopii mikä tahansa uusiutuva voimanlähde, kuten aurinko, tuuli, vesi, erilaiset jätteet tai vaikka lanta.

Korhosella oli pitkä kokemus sähköalan yrityksissä, kun hän vuonna 2010 jätti vakityöpaikkansa ja perusti Nocartin. Haaste tuli käytännön ongelmasta, jota moni uusiutuvan energian parissa työskentelevä yritti ratkaista.

– Viimeisessä työpaikassani Schneiderillä tutustuin kaikenlaisiin pellepelottomiin, jotka yrittivät keksiä uusia energianlähteitä. Yksi innovatiivinen pk-yritys oli keksinyt, että järven pohjamutaa polttamalla saa energiaa.

Yrityksille oli yhteistä, etteivät kehittäjät olleet sähkömiehiä vaan mekaniikkamiehiä. Heillä oli ymmärrystä kaasutuksesta ja poltosta, mutta ongelma syntyi, kun lämmön lisäksi olisi pitänyt syntyä myös sähköä. Toivottiin sellaista mustaa laatikkoa, joka tekisi sähköä mistä vaan. Korhonen muistaa tarkkaan, milloin lamppu syttyi hänen päässään.

– Oli helmikuu 2011, kun katselin lumipyryä ikkunasta ja tuli mieleen, että pitäisiköhän sittenkin sitä monien haaveilemaa mustaa laatikkoa lähteä kehittämään. Kevättalvella päätin pistää kaikki paukut tuotteistettuun ratkaisuun, jolla pystyy tekemään sähköä mistä tahansa uusiutuvasta energianlähteestä. Siitä se lähti liikkeelle.

PUUTTUVA LENKKI SÄHKÖNTUOTANTOON Nocartin sähkönhallintayksikkö on insinööri Vesa Korhosen kehittämän pienvoimalan aivot. Yksikön

EI PELKKÄÄ AIVOKAUPPAA Markkinat muokkasivat ideaa melkoisesti. Sähkönhallintayksiköstä eli mustasta laatikosta tuli keltai-

nro 1|2016 Kauppapolitiikka

31

nen, ja asiakkaat halusivat sen lisäksi ostaa kokonaisia sähköntuotantoratkaisuja tai pelkästään sähköä. Esimerkiksi Keniaan Nocart on toimittanut kokonaisen sähköä tuottavan biokaasulaitoksen.

Tähän mennessä Nocart on toimittanut yli viisikymmentä sähköntuotantoon liittyvää ratkaisua yli kymmeneen maahan. Asiakkaat ovat pääosin Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa.

Vahvoja kohdemaita ovat parhaillaan Nepal, Kenia, Nigeria ja Malawi.

Yhteistä kaukaisille kohdemaille on suuri pula sähköstä ja ihmisten arkea kiusaavat jatkuvat sähkökatkokset.

MAAHANMUUTTAJISTA APUA VIENTIVÄYLIEN AVAAMISESSA Toimitusjohtaja Korhoselta kysytään usein, miksi ihmeessä pieni lahtelainen startup on löytänyt markkinoita noin kaukaa. Etenkin Afrikkaa pidetään Suomessa vaikeana vientikohteena. Korhosen vastaus hämmästyttää.

– Aina kun olemme Nocartin puitteissa esiintymässä jossain energia-alan seminaarissa, esityksen jälkeen lavan eteen on tullut jono ihmisiä kertomaan, että juuri heidän maassaan tarvittaisiin näitä ratkaisuja.

Nocartille tärkeitä kontakteja ovat Suomeen koulutukseen tai töihin tulleet maahanmuuttajat, jotka haluavat Suomesta käsin auttaa kotimaitaan. Heillä on valmiiksi kontaktit kohdemaissa, kielitaito ja halu edistää kotimaidensa elinoloja.

On rikkaus, että Suomesta löytyy muualta tulleita.

Toimitusjohtaja Korhosen mukaan on rikkaus, että Suomesta löytyy muualta tulleita.

Esimerkiksi Afrikan markkinoilla on erittäin tärkeää löytää oikeat ja toimivat kontaktit, jotta asiat menevät eteenpäin. Väärät kontaktit voivat olla kohtalokkaita.

Matkan varrella Nocartiin on myös tullut suomalaisia työntekijöitä, jotka ovat asuneet Afrikassa ja tuntevat sitä kautta paikallisia ihmisiä. Korhosen mukaan Suomen pienuudesta on hyötyä, sillä jossain vaiheessa yritys törmää juuri niihin ihmisiin, jotka ovat tekemisissä samojen asioiden kanssa.

TAVOITTEENA GLOBAALI MARKKINAJOHTAJUUS Korhonen palkkasi ensimmäisen työntekijän yritykseensä vuonna 2012. Siitä yritys alkoi pikkuhiljaa laajentua.

32

Kauppapolitiikka nro 1|2016

– Visiomme on olla markkinajohtaja tässä segmentissä, Vesa Korhonen toteaa.

Nocartin liikevaihto nousi viime vuonna 3,9 miljoonaan euroon. Kolmena viime vuotena liikevaihto on 3–4-kertaistunut vuosittain.

Tavoitteena on 16 miljoonan liikevaihto kuluvana vuonna ja 60–80 miljoonaa seuraavana.

Työntekijöitä on tällä haavaa parikymmentä.

– Visiomme on olla globaali markkinajohtaja tässä segmentissä. Joku voi pitää tätä suuruudenhulluutena, mutta sitä se ei ole. Tähän asti on rakennettu pohjaa ja nyt ruvetaan rullaamaan isosti, Korhonen vakuuttaa.

Hänen mukaansa vaikeinta on löytää liiketoimintamalleja ja rahoitusta, kun haluaa kasvaa ja skaalautua isoksi. Suomesta puuttuu kasvuyrityksille sopivia rahoitusinstrumentteja ja rahoitusmalleja.

Rahoitusratkaisuista riippuvat myös kaupat kohdemaissa. Parhaillaan Nocartilla on valmiiksi neuvoteltuna 25 miljoonan euron kauppa Keniaan. Projektiaihioita on 400 miljoonan euron edestä, mutta rahoituspaketit puuttuvat.

RAHOITUKSEN PUUTE RASITTEENA Nepalissa on työn alla vesivoimaprojekti, johon pyritään saamaan suomalaisia sijoittajia mukaan. Viime vuoden huhtikuussa tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen sähköä puuttuu useista kylistä. Itsenäisellä vesivoimalaitoksella pystyttäisiin turvaamaan teefarmien tuotannon jatkuminen ja ylijäämäsähkö myytäisiin naapurikyliin.

– Kun vientimaat ovat lähinnä kehittyviä talouksia, se tarkoittaa käytännössä, että mukana pitää olla joku rahoitusmekanismi.

Toki Nepalissa on aika paljon Aasian kehitys-

pankin tai Maailmanpankin rahoittamia kohteita, mutta perinteisesti Suomi ei ole mukana näissä hankkeissa. Emme osaa sitä peliä.

Korhonen on huomannut, että Suomi on pääomaköyhä maa. Suomesta käsin on lähes mahdotonta lähteä rakentamaan rahoitusta isompiin vientikokonaisuuksiin.

– Samaan hengenvetoon on sanottava, että kun puhutaan pienemmistä rahoituksista, vaikka puolesta miljoonasta muutamaan miljoonaan, niin esimerkiksi Kenian yksi biokaasulaitos on rahoitettu Suomen Finnverasta.

Rahoitus tulee täältä ja asiakkaan pankki on taannut lainan. Kun mennään isompiin, kymmenien miljoonien eurojen jätteistä energiaa tekeviin kokonaisuuksiin, loppuvat eväät kuitenkin kesken. ›‹

NOCART OY Tuottaa: Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvia sähköntuotantoratkaisuja Liikevaihto: 2015 3,9 Me (arvio) Kotipaikka: Lahti Työntekijöitä: noin 20 Omistaja: toimitusjohtaja Vesa Korhonen, 42 Sijoitusyhtiö: Cleantech Investin omistusosuus 20 prosenttia

Kilpailijat ovat jo Afrikassa

A

frikan mantereella on tarjolla suomalaisyrityksille miljardin kuluttajan markkinat ja noin kolme prosenttia maailmankaupasta. Afrikan manner – josta puhutaan usein Saharan etelä- ja pohjoispuolisena Afrikkana – tarjoaa rohkeille suomalaisyrittäjille paljon mahdollisuuksia.

Suomalaisyritysten globaalit kilpailijat ovat jo löytäneet tiensä Afrikan nykyisille ja kehittyville markkinoille. Kilpailu onkin kovaa, ja markkinoille tuloon kannattaa varata resursseja. Maailman kymmenen nopeimmin kasvavan talouden joukkoon kuuluu useita Afrikan maita.

Esteeksi Afrikan markkinoiden valloitukselle on usein noussut rahoituksen saannin hankaluus. Tämäkin asia on muuttumassa, sillä esimerkiksi eteläisen Afrikan maissa on tarjolla entistä monipuolisemmat rahoitusmahdollisuudet. Vauraimmissa maissa rahoituslähteitä on tarjolla vapailla markkinoilla. Köyhemmissä maissa kansainvälinen apuyhteisö on taas osoittanut kehitysapua sekä yksityissektorin että julkisen puolen infrastruktuuriin.

Suomessa rahoitusta tarjoaa esimerkiksi Finnpartnership tai Finnfund. Ulkoministeriön ja Tekesin yhteinen BEAM – Business with Impact -kehitysinnovaatio-ohjelma taas painottaa yksityisen sektorin roolia kehityksen tukemisessa.

World Economic Forumin (WEF) vuonna 2012 tekemän yritys­ johtajille suunnatun kyselyn perusteella rahoituksen saatavuuden ongelmien lisäksi merkittävät liiketoiminnan esteet Saha-

ran etelä­puolisessa Afrikassa ovat korruptio ja infrastruktuurin heikko tila.

Infrastruktuurin parantaminen onkin yksi Afrikan kehityksen peruspilareista. Tieverkostot, satamat, energiasektori sekä lentoliikenteen ja kansallisten tietoliikennejärjestelmien kehittäminen luovat kysyntää samalla kun ne ovat itsessään talouskehityksen edellytyksiä.

Perinteisten öljy-, kaasu- ja mineraalilöytöjen lisäksi Afrikan mantereelle on syntymässä merkittävä terveysteknologian sektori. Afrikassa on 11 prosenttia maailman väestöstä, ja terveysteknologiamarkkinat kasvavat 35 miljardiin dollariin tähän vuoteen mennessä.

Afrikan liiketoimintaympäristö on keskimäärin hyvin vaikea, mutta kaukana homogeenisesta. Monet maat pitävät liiketoiminta­ympäristövertailussa häntäpäätä, mutta esimerkiksi Mauritiuksella liiketoiminnan tekeminen on jopa sujuvampaa kuin Saksassa tai Virossa.

Ulkoministeriön Kaupanestetietokannan mukaan suurimmat kaupanesteet Afrikassa ovat tullitariffit ja muut maksut sekä henkilöiden ja pääoman liikkuvuuden ongelmat. Esimerkiksi oleskelulupia ja muita työlupia myönnetään hyvin hitaasti ja tulli­ tasot vaihtelevat suuresti.›‹ Lue lisää Maailman markkinat -julkaisuista osoitteessa um.fi.

nro 1|2016 Kauppapolitiikka

33

RAMSES MALATY

Edustuston päällikön sijainen Suomen suurlähetystö, Nairobi

Savannin taustalla kajastaa Nairobin kaupunki.

Nairobissa vieraili viime vuonna runsaasti korkean tason henkilöitä. Heinäkuussa järjestetty Global Entrepreneurship Summit houkutteli nimekkäitä kävijöitä yli sadasta maasta, johtotähtenä koko Kenian ihailema Barack Obama. Vuosi huipentui juuri ennen joulua massiiviseen WTO-ministerikokoukseen.

Seuraavassa Nairobin-suurlähetystön virkamiehen kooste vauhdikkaasta WTO-viikosta.

Nairobi parrasvaloissa Viimeinen perjantai ennen H-hetkeä eli WTO-kokousviikon alkua.

Kuukausien valmistelut ovat realisoitumassa, kun tiukkaan rupeamaan valmistautunut delegaatiomme saapuu pian maahan.

Suljemme edustuston normaalisti perjantaisin jo kello 13, jotta henkilöstömme pääsee viikonlopun viettoon ennen iltapäivän ruuhkaa. Lyhyt työpäivä tehdään sisään viikon muina työpäivinä.

Nairobi on kasvanut valtavasti viimeisten vuosien aikana, ja uusia ohikulkuteitä on rakennettu. Silti tuntuu, että liikennekaaos Nairobin iltapäivässä on väistämätön. Tänä perjantaina ei tosin eräillä virkamiehillä ole kiire minnekään, kun tulevan viikon valmistelujen viimeinen hienosäätö vaatii vielä yhtä ja toista. Kuten arvata saattaa, kaikki luvattu ulkopuolinen apu ei olekaan saatavilla, joten joudumme hoitamaan kaiken itse. Mutta sehän meille sopii ja olemme tähän varautuneet.

PE

34

Kauppapolitiikka nro 1|2016

Osa suomalaisdelegaation jäsenistä saapui Nairobiin jo viikonlopun aikana. Edustuston työntekijät olivat heitä vastassa kentällä, avustivat maahan­ tulossa ja saattoivat hotelliin. Hotellista muodostuu kokousviikon aikana tärkeä tukikohta valmistelutyölle. Delegaation jäsenet kokoontuvat päivittäin neuvotteluhuoneeseemme päivittämään tilannetta ja valmistautumaan seuraavan päivän koitoksiin.

Maanantai-iltana Suomen WTO-delegaation johtaja, ulkomaankauppa- ja kehitys­ ministeri Lenita Toivakka saapuu Nairobiin.

Vaikka matka Suomesta on ollut pitkä, pidetään vielä maanantai-iltana delegaation yhteinen valmisteleva koordinaatiokokous.

MA

Aurinko on ehtinyt laskea Nairobissa, kun työpäivä on pulkassa.

Tiistaina vietetään WTO-kokouksen avajaisia, joiden myötä virallinen ohjelma käynnistyy. Viralliseen osuuteen kuuluu muun muassa Suomen puheenvuoro, jonka ministeri Toivakka pitää toisena kokouspäivänä. Ministerin ohjelma on suunniteltu lähes minuuttiaikataululla, olkoonkin, että Nairobin liikenne on arvaamaton.

TI

KENTÄN ÄÄNI

Nairobi 1°17’32˝S, 36°49’12˝E Asukkaita 3 100 000 Asukastiheys 4 000/km2 min Itä-Afrikan) noususta, kapasiteetista ja potentiaalista myös kaupallis-taloudellisesta näkökulmasta. Lukuisat ulkomaiset yritykset ovat jo Keniassa, ja myös suomalaisyritysten kannattaa tutustua Kenian kaupallisiin mahdollisuuksiin. Suomen Nairobin-suurlähetystö auttaa mielellään yrityksiä pääsemään Kenian markkinoille.

Ministeri tapaa paikallisen Team Finland -verkoston jäseniä suurlähetystön tiloissa.

Samassa yhteydessä ministeri tutustuu suurlähetystön henkilökuntaan lämminhenkisessä tapaamisessa.

Logistiikkaa on hiottu kuntoon jo ennen kokouspäiviä esimerkiksi testaamalla ajo­reitit pääkohteisiin. Varasuunnitelmia on luotu myös yllättävien tilanteiden varalle. Edustustojen kuljettajien ja muiden paikallisten työntekijöiden merkitystä ei voi liikaa korostaa: työntekijöiden paikalliskontekstin ymmärrys, kontaktit ja tunnollisuus tehtävänhoidossa ovat meille kullanarvoisia.

Ministeri Toivakalla on huippukokouksen yhteydessä yhteensä toistakymmentä kahdenvälistä tapaamista ministerien sekä kansainvälisten järjestöjen johtajien kanssa. Jokaista tapaamista on valmisteltu huolella etukäteen. Tapaamisten aikataulutus on varsinainen palapeliharjoitus, joka elää aina kalkkiviivoille asti. Vielä viime hetkillä tulee yllätyksiä, joten on oltava joustava ja innovatiivinen.

Korkean tason tapahtumien järjestäminen Nairobissa on osoitus Kenian (ja myös laajem-

Ministerin ja muun WTO-delegaation TO lisäksi Keniassa vieraili toimittajia Suomesta. Edustusto vastasi myös toimittajien vierailun ohjelman järjestelyistä yhteistyössä ulkoministeriön viestintäosaston kanssa. Toimittajat vierailivat kattavasti Nairobin alueella, unohtamatta WTO-kokouksen seurantaa. Torstaina päästiin myös kauemmaksi kentälle, kun tutustuttiin Finnfundin tukemaan Turkanan tuulivoimahankkeeseen, joka on valmistuessaan Afrikan suurin tuulivoimapuisto.

Huippukokousten neuvottelut venyvät tyypillisesti silloin, kun on tekemisen meininki ja maat haluavat saada tuloksia aikaan. Näin käy myös Nairobin WTO-kokouksessa. Neuvottelut pitkittyvät alkuperäisestä aikataulusta, ja lopullista kompromissiehdotusta väännetään läpi yön aikana. Neuvottelujen paine ja intensiteetti kasvavat. Ylimääräisiä kokouksia kutsutaan koolle parin tunnin varoitusajalla

Ministeri Lenita Toivakka ja Kenian ulkoministeri Amina Mohamed.

Turkanan tuulivoimapuiston rakenteita pystytetään.

Ministeri ja Nairobin suurlähetystön henkilökunta.

KE

Ennen WTO-kokousta logistiikka on hiottu kuntoon ja varasuunnitelmia on luotu myös yllättävien tilanteiden varalle.

riippumatta kellonajasta. Delegaation jäsenten yöunista tingitään.

Suomesta saapuvien delegaatioiden vierailuohjelmasta vastaa yleensä edustusto, joka huolehtii, että logistiikka pelaa ja että vierailun aikana tavataan relevantit tahot. Esimerkiksi Team Finland -matkoilla tavoite on oltava kirkkaana mielessä: mitä haluamme saavuttaa tapaamisissa ja kuinka tuomme viestejämme läpi keskusteluissa.

Kun edustusto saa tiedon, että asemamaahan on tulossa korkean tason vierailu, tuo se mukanaan riemua oman asemamaan noteeraamisesta, mutta valmisteluihin on ryhdyttävä viipymättä.

Nairobin hektinen syksy saa seesteisen päätöksen, kun viimeisetkin delegaation jäsenet on saatettu lentokentälle. ›‹

nro 1|2016 Kauppapolitiikka

35

Lue Oppeja idänkauppaan Venäjän markkinat tarjoavat valtavan potentiaalin suomalaisille yrityksille. Liiketoimintaympäristönä ne ovat kuitenkin jatkuvassa muutoksen tilassa.

Lainsäädäntö muuttuu, markkinat kehittyvät ja liiketoiminnan totutuimmatkin käytännöt elävät yhteiskunnallisten ja sosiaalisten kehitysprosessien mukana. Kelkkaan mukaan hyppäävän kannattaa varmistaa, että turvakaaret on kiinnitetty kunnolla.

Venäjällä on mahdollista menestyä, mutta vain hyvällä valmistelutyöllä ja tuntemalla paikalliset markkinat.

A World Bank Group Flagship Report

13th edition

Doing Business 2016

Opas on kirjoitettu kaikille naapurimaan markkinoista kiinnostuneille, luotettavaa tietoa etsiville suomalaisille.

Mukana on asiantunti­ joiden kirjoittamia artikkeleita Venäjän-kaupan tärkeimmistä osa-alueista ja huomionarvoisimmista asioista, käytännön­ läheisesti kerrottuna. ›› Suomalais-Venäläinen kauppakamari SVKK Ry, 2015

Maailman paras maa yrittäjyydelle

Measuring Regulatory Quality and Efficiency

Doing Business 2016

3th in a series of annual reports investigating the usiness activity and those that constrain it. The e indicators covering 11 areas of the business mies. The goal of the Doing Business series is to se by governments in designing sound business ncourage research on the important dimensions ent for firms.

Maailmanpankkiryhmän vuosittainen Doing Business -raportti kertoo maailman parhaista maista yrittäjyyden ja etenkin pk-yritysten näkökulmasta.

Vertailussa maita tarkastellaan liike­toiminnan sujuvuuden ja siihen vaikuttavien tekijöiden kautta. Tarkasteltuja osa-alueita on yhteensä 11.

Niihin lukeutuu muun muassa yrityksen perustaminen, rakennusluvat, luotonsaanti, verotus ja sopimusten täytäntöönpano. Vertailun kohteena ovat kunkin maan suurimmat kaupan keskukset.

Raportti ei ota kantaa markkinoiden kokoon, turvallisuuteen tai korruption todennäköisyyteen.

Suomi sijoittui 189 maan vertailussa sijalle kymmenen.

Raportin kärkisijaa piti edellisvuosien tavoin Singapore. ›› Lue raportti ilmaiseksi doingbusiness.org

Comparing Business regulation for domestiC firms in 189 eConomies

ISBN 978-1-4648-0667-4

Sku 210667

”Suomi sijoittui 189 maan vertailussa sijalle kymmenen.”

Green to scale Sitra Studies

105

Green to Scale Low-carbon success stories to inspire the world

Sitran maailmanlaajuisen Green to Scale -raportin mukaan maailmassa on jo keksitty vaadittavat ratkaisut ilmastopäästöjen merkittävään vähentämiseen.

Kansainvälisessä yhteistyössä syntynyt raportti pureutuu jo olemassa oleviin keinoihin. Selvityksen mukaan ilmasto­ tavoitteiden saavuttamiseksi ei tarvita uusia innovaatioita tai suurta pääomaa.

Globaaleista kasvihuonepäästöistä olisi mahdollista vähentää jopa neljännes pelkästään ottamalla laajempaan käyttöön 17 jo toimivaksi todettua ratkaisua vastaavan­laisissa yhteiskunnissa, kuin missä niitä jo hyödynnetään.

Oras Tynkkynen (Ed.) November 2015

36

Kauppapolitiikka nro 1|2016

Samalla selvitys antaa kuvaa siitä, millaisia ratkaisuja maail­ma tulee tarvitsemaan matkallaan kohti päästövapaata tulevaisuutta. Ymmärrys siitä, mitkä ovat suuria ja mitkä pieniä ratkaisuja, auttavat meitä myös hahmotteleman hiilineutraalia tulevaisuutta kilpailukyvyn näkökulmasta. ›› Sitra, 2015 sitra.fi

Kuva: Marjut Hentunen

”Ylimääräiset ongelmat olisivat myrkkyä muutenkin hitaasti elpyvälle taloudelle.”

JANICA YLIKARJULA toimiston päällikkö EK Bryssel

Miljardien lisälasku, jos Schengen sulkeutuu? set voisivat nousta noin kolmeen miljardiin euroon vuodessa.

Ranskan hallituksen talouden suunnitteluvirasto on arvioinut, että pysyvät rajatarkastukset heikentäisivät EU:n taloutta jopa 110 miljardilla eurolla vuodessa.

Suurimmat vaikutukset näkyisivät kaupassa ja turismissa.

Salfordin yliopiston tekemän analyysin mukaan rajatarkastuksilla olisi vaikutuksia myös digitaalisiin sisämarkkinoihin. Pakettien ja palveluiden liikkumiseen liittyvät standardit ja sopimukset pohjaavat Schengenin vapaan liikkuvuuden periaatteen säilymiseen. Siitä luopuminen aiheuttaisi pikalähetyspalveluyritysten mukaan niille yli 80 miljoonan euron lisäkustannukset vuodessa.

Monimutkaisten hankintaketjujen ja arvoverkostojen vuoksi vapaan liikkuvuuden takkuamisella voisi olla yllättävänkin laajakantoisia vaikutuksia ja ne lisäisivät kansainväliseen logistiikkaan liittyvää epävarmuutta.

Mittakaavaltaan erilaiset arviot osoittavat talous­ vaikutusten laskemisen haasteen. Selvää kuitenkin on, että rajatarkastuksilla olisi huomattavia talousvaikutuksia ja ne haittaisivat sisämarkkinoiden ja siten yritysten toimintaa koko EU:n alueella. Vaikka rajatarkastukset eivät halvaannuttaisikaan 14 000 miljardin euron suuruista EU:n taloutta, ylimääräiset ongelmat olisivat myrkkyä muutenkin hitaasti elpyvälle taloudelle.

Vaikka rajatarkastuksilla ja Schengenin sopimuksen muutoksilla tai alasajolla olisi huomattavia taloudellisia vaikutuksia, merkittävin seuraus olisi kuitenkin muualla. Schengeniä on pidetty eurooppalaisen integraation yhtenä suurimmista saavutuksista ja se edustaa koko unionin kantavaa perusajatusta yhteisestä Euroopasta.

Siitä luopuminen vesittäisi eurooppalaisia arvoja ja vaarana olisi myös Euroopan käpertyminen yhä enemmän sisäänpäin. Sen taloudellisia vaikutuksia on mahdotonta arvioida. ›‹

kolumni

Euroopan unionin sisämarkkinat ovat kasvua, vaurautta ja hyvinvointia lisännyt menestystarina. Suomalaisille yrityksille yli 500 miljoonan kuluttajan yhtenäiset markkinat ovat jo itsestäänselvyys.

Vapaa liikkuvuus ja toimiva kilpailu ovat olennainen osa aitoja sisämarkkinoita. EU:n pakolaiskriisin kärjistyminen ja terrorismin uhka ovat kuitenkin saaneet useat maat kyseenalaistamaan nykyiset vapaan liikkuvuuden pelisäännöt.

Lähellä Ranskan ja Saksan rajaa sijaitsevan luxemburgilaisen kylän mukaan nimetty Schengenin sopimus on keskusteluiden ytimessä. Tällä hetkellä sopimuksen mahdollistamia maksimissaan kuuden kuukauden mittaisia määräaikaisia rajatarkastuksia on otettu käyttöön useissa maissa ja nyt keskustelussa on määräajan ulottaminen kahteen vuoteen.

Miljoonat EU-kansalaiset ja kolmansien maiden asukkaat ylittävät Schengen-alueen sisärajat joka vuosi yhteensä 1,3 miljardia kertaa. Kansalaisten näkö­ kulmasta rajatarkastukset ovat harmillisia, mutta mitkä ovat niiden laajemmat taloudelliset vaikutukset?

Rajavalvonnan palauttaminen laajemmassa mittakaavassa vaikuttaisi väistämättä myös tavaroiden liikkumiseen. Henkilöllisyyden tarkastus rajalla aiheuttaisi jonoja ja hidastaisi tavaroiden kulkua. Lisäksi henkilöllisyyden tarkastus edellyttäisi mahdollisten salamatkustajien etsintää ja läpivalaisuja, mikä entisestään viivästyttäisi tavaraliikenteen rajanylitystä.

Viivästyksistä syntyvien taloudellisten menetysten arvioiminen on hyvin hankalaa.

Vuonna 2004 EU:ssa oli yhteensä 57 miljoonaa tiekuljetusta. Eurooppalainen kuljetusteollisuus on arvioinut, että rajoilla aiheutuvat viivästykset maksavat noin 55 euroa tunnilta ajoneuvoa kohden. Jos oletetaan, että jokainen näistä ylittäisi yhden rajan ja joutuisi odottamaan rajalla yhden ylimääräisen tunnin, lisäkustannuk-

nro 1|2016 Kauppapolitiikka

37

Ajassa Finland in LA @Finland

a:

Risto Kuulasma

Cleantech-kehityksen trendeistä: Mihin USA:n pioneeri #Kalifornia on menossa? #cleantech #USA

unelma vei insinöörin afrikkaan

en Uuden sukupolv s, hallussa on lahjakkuu inti ja ilmaisu, konsepto

Hyviä uutisia Wto:sta

julkaiseminen.

itiiKKa Kauppapol TALOUD ELLISTE

N ULKOSU HTEIDEN

AIKAKAU SLEHTI

| @kauppapol

nro 1 | 2016

Kauppapolitiikka @kauppapol

#Suomi’han Ruotsi’n rakensi, kirjoittaa @KatjaAhlfors @FinAmbSthlm’ista #UMblogit #vapaastikaupasta

Tilaa ilmainen lehti kauppapolitiikka.fi/tilaus

TyöTä Teheranissa at Iraniin maailman saapuv Valtuuskunnat ympäri kauppamahdollisuuksia. katsastamaan uusia

›› Cleantech sai

Kauppapolitiikka @kauppapol

”Arktis valloitetaan yhdessä”: lue @KonsulaattiMurm kattava rap. #Murmansk’in #talous’vkolta

Team Finland @teamfinlandfi

Lastenvaatevalmistaja Reima tähtää maailman tähdeksi – suomalaisella vaateteollisuudella taas vahva veto. @hsfi

20 vuotta sitten

38

Kauppapolitiikka nro 1|2016

n vilinässä

›› Viikko Nairobi

Anna palautetta lehdestä ja voita Pelagopolkupyörä!

Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua

ITA-sopimuksella Yhdysvaltoihin Kauppapolitiikka-lehti arvioi 20 vuotta sitten Suomen tuoretta jäsenyyttä EU:ssa ja Maailman kauppajärjestö WTO:ssa.

Vedenjakajaksi vanhan GATT-sopimuksen ja WTO:n välillä nähtiin palvelujen mukaantulo ja uusi riitojenratkaisujärjestelmä, jonka käsittelyä odotti parhaillaan yli 20 tapausta.

WTO-neuvotteluissa Suomen näkö­ kulmasta etusijalla olivat televiestintään ja ympäristöön liittyvät neuvottelut.

Etenkin elektroniikkatuotteita haluttiin viedä Yhdysvaltojen markkinoille ilman tulli- tai muita rajoituksia. Niin sanotun ITAsopimuksen (Information Technology Agreement) ohella merkittävänä pidettiin myös monenkeskistä investointisopimusta.

UM:n virkamiesten kerrottiin muistellen ”hieman haikaillen” jäsenyyttä GATTsopimuksen aikaisessa pohjoismaisessa ryhmässä, jonka painoarvo oli verrattavissa esimerkiksi Kanadaan. ›‹

potkua Pariisista

Arvottava palkinto on noin 600 euron arvoinen Pelago Brooklyn polkupyörä.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/kauppapolitiikka 2. Merkitse tunnus KP. 3. Tämän jälkeen pääset lukija­kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Seuraava lehti ilmestyy 9.6.

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki Otavamedia OMAn tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2016. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 1.8.2016.

Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Älyliikennettä luotsaamassa Landis+Gyr tarjoaa älykkään mittauksen ratkaisuja energiayritysten ja kuluttajien energianhallinnan tueksi.

Mikä tekee Suomesta kiinnostavan markkinan japanilaisen elektroniikkajätti Toshiban tytäryhtiölle?

TEKSTI OSSI SEPPÄLÄ KUVA ROOPE PERMANTO

Mitä toimintanne Suomessa käsittää?

Miksi juuri Suomi?

Vastasin aikaisemmin Toshiban lähetysja jakelutoiminnasta ja siirryin vuosi sitten Landis­+ Gyrille. Toimitamme älykkäitä, teollista internetiä hyödyntäviä mittauslaitteita ja järjestelmiä erilaisille toimijoille suurien datamäärien eli Big Datan tuottamiseksi. Mittausjärjestelmät ovat erottamaton osa älyverkkojen teknologiaa.

Ennen kuin Landis+Gyr siirtyi Toshiban tytäryhtiöksi, oli pääsymme Suomen markkinoille heikkoa ydinvoimaan liittyvää toimintaa lukuun ottamatta. Liitoksen myötä Toshiballe avautui Suomen lisäksi hyvät jakelukanavat myös muualle Eurooppaan. Meidän näkökulmastamme tämä on ABB:n ja Siemensin kaltaisten toimijoiden kotimaata, jolta olemme olleet ennen poissa.

Kiinnostavat sektorit ja suomalainen toimintaympäristö?

Keskitymme tällä hetkellä sähköverkon jakelutoimintaan ja älyliikennettä tukeviin, kehittyneisiin kuljetus- ja liikennejärjestelmiin. Yleisesti Toshibaa kiinnostaa teolliseen internetiin liittyvä toiminta. Älykkäät verkot osana sähkön jakelua ovat tästä yksi esimerkki. Myös älyliikenne kulkuneuvoineen vaatii kunnolla toimiakseen paljon dataliikennettä.

Suomessa toimitaan hyvin itsenäisesti verrattuna useisiin Euroopan maihin, joissa kaupaksi menevät vain paikalliset tuotteet.

Suomessa asiakkaat ovat tässä suhteessa neutraaleja. Lisäksi suomalaiset ovat erittäin teknologiaorientoituneita. Jos asiakas kokee tarjotun ratkaisun hyväksi, hän luultavasti myös ostaa sen. Suomalaiset ovat kannaltamme helppoja asiakkaita lähestyä.

Miten yhteistyötä suomalaisen elinkeinoelämän kanssa tulisi kehittää?

Nykyisissä olosuhteissa Suomi on paras kumppani japanilaiselle yritykselle Euroo-

passa. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin Suomella on loistavat valmiudet tutkimusja kehittämistyön tukemiseen. Lisäksi internet-teknologioiden resurssit ovat hyvät. Yhdessä nämä tekevät Suomesta hyvin houkuttelevan japanilaisyritysten näkökulmasta.

Suomi on myös yksi parhaista maista pilottikokeiluja ja koelaitoksia ajatellen, sillä markkinat ovat hyvin kehittyneet mittausteknologioiden näkökulmasta.

Euroopan maista ainoastaan Suomi ja Italia ovat siirtäneet mittausjärjestelmänsä täysin älykaudelle. Keskitämme toimintaamme Suomeen, sillä täällä on potentiaalia.

Ohjeita Japanin markkinoista kiinnostuneelle?

Kuvanne Japanissa on positiivinen ja kulttuurinne tunnetaan hyvin.

Päivittäisistä Helsingin ja Tokion välisistä lentoyhteyksistä johtuen olemme nyt myös lähempänä toisiamme.

Japanin markkinat ovat lähtö­ kohtaisesti suomalaisten helposti lähestyttävissä. Teknologiaosaaminen on jo todistettu, mihin myös Nokia osaltaan vaikutti.

Tyynenmeren alueen TPPvapaakauppasopimus luo uusia markkinoita, joita suomalaisyritysten kannattaa hyödyntää.

Maamme asettuvat sa­­ma­ an­kehykseen niin kaupankäynnin kuin tutkimuksenkin osalta. Yhteistyötä tulisi olla organisaatioiden välillä enemmän jo niiden samankaltaisuuden vuoksi. Jatkossa toivon, että yhteistyö lisääntyy ja sen muodot muuttuvat entistä monipuolisemmiksi. ›‹

AKIMASA OKUNO Landis+Gyr AG:n varapuheenjohtaja

nro 1|2016 Kauppapolitiikka

39

Ulkoministeriön palvelut matkailijoille

maailma yllättää

Maailma yllättää -karttapalvelussa matkailijat voivat jakaa toisilleen tietoa ja kuvia matkakohteista.

Käy lisäämässä omat vinkkisi ja tutustu muiden kokemuksiin!

www.maailmayllattaa.fi Liikkumisvapaus on suomalaisten perustuslaillinen oikeus. Päätät itse minne matkustat ja minkälaisia riskejä olet valmis ottamaan. Ulkoministeriö tarjoaa hyviä vinkkejä matkustusturvallisuudesta, kiteytettynä neljään M:ään • Lue Matkustustiedote ennen matkaan lähtöä • Tee Matkustusilmoitus • Ota Matkavakuutus • Muista Matkustusasiakirjat

www.matkustusturvallisuus.fi

Nettikonsuli neuvoo

Nettikonsuli on uusi neuvontapalvelu matkailijoille.

Palvelun kautta voi esittää matkustusturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Lisäksi nettikonsuli antaa vinkkejä ja neuvoja sekä muistuttaa ajankohtaisista matkustusturvallisuuteen liittyvistä asioista.

www.facebook.com/Nettikonsuli