Kauppapolitiikka 1/2017

MARKKU KEINÄNEN:

Älykkäitä vaatteita

Kanada kääntää katseen Eurooppaan

Kauppapoliittiselle osaamiselle on yhä suurempi tarve.

KAUPPAPOLITIIKKA nro 1 | 2017

KANSAINVÄLISEN KAUPAN AIKAKAUSLEHTI | @kauppapol

Tilaa maksuton lehti kauppapolitiikka.fi/t ilaus

POHJOISELLA VOIMALLA Arktisuudesta kannattaa ottaa kaikki irti markkinoinnissa.

Revontulet ja jäälinnat ovat syrjäyttämässä palmusaaria luksuslomakohteina.

2

Kauppapolitiikka nro 1|2017

JUSSI KOSKELA päätoimittaja

A

rktisuus määrittelee ympäristöämme, vaikka täällä Etelä-Suomessa tietysti ei aina talvella siltä tunnukaan, kun ikkunasta ulos katsoo. Mutta eteläsuomalainen perspektiivivirhe ei muuta sitä tosiasiaa, että koko Suomen sijainti nyt vain on arktinen. Ulkomaalaisille Suomen kylmyys ja pimeys ovat tyypillisesti päivittelyn aihe, mutta arktisuus on monella tapaa Suomelle ja suomalaisyrityksille menestystekijä ja keino erottautua markkinoilla.

Pohjoinen sijaintimme on ehdottomasti brändietu, jota kannattaa hyödyntää arktisuuteen liitettävien myönteisten mielleyhtymien kautta. Näitä ovat tyypillisesti puhdas luonto ja terveellisyys. Samoin Suomen ankarat luonnonolosuhteet – se kamala pakkanen – voidaan hyödyntää brändäyksessä. Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuusteemaa mukaillen: jos se toimii täällä niin varmasti muuallakin!

Lehdessä käsittelemme myös immateriaalioikeuksia eli intellectual property rights, jotka myös IPR-lyhenteellä tunnetaan. Immateriaalioikeudet ovat erittäin tärkeä teema kansainvälisille yrityksille. Viime syksynä julkaistun kansainvälistymis- ja kaupanesteselvityksen perusteella immateriaalioikeuksia koskeva osaaminen on kuitenkin yksi keskeinen puute suomalaisyrityksissä. Tämä ei ole mitenkään poikkeuksellinen ongelma, koska kyseessä on juridinen erityisosaaminen, jota pk- tai suuremmillakaan yrityksillä ei ole talon sisällä. Käsittelemme immateriaalioikeuksien suojaamista Kiinan markkinoilla, missä IPR on edelleen ajankohtainen ja haastava aihe. Kunnollinen immateriaalioikeuksien suojaus on toki tarpeen ja järkevää kaikkialla, ei vain Kiinassa. Esittelemme EUkomission Kiinassa toimiville eurooppalaisille yrityksille tarjoamaa tukea IPR-asioissa.

EU tavoittelee moderneissa vapaakauppasopimuksissa, kuten EU:n ja Kanadan välisessä CETA-sopimuksessa, pääsyä neuvottelukumppanin julkisten hankintojen piiriin. CETA-neuvotteluissa tässä onnistuttiinkin poikkeuksellisen hyvin. Julkisista hankinnoista kilpaileminen on usein mahdollista vain suuryrityksille, mutta myös pk-yritykset voivat kilpailla hankinnoista yritysyhteenliittymien eli konsortioiden kautta, tai hyötyä miljardiluokan hankintasopimuksista osana suuryritysten hankintaketjuja.

Vuoden ensimmäisessä numerossa on uudenlainen juttutyyppi, jossa kerromme Team Finland -matkasta valokuvasarjalla ja kuvatekstein.

Anna meille palautetta tästä ja koko lehdestä! ›‹

pääkirjoitus

Arkinen arktinen

”Pohjoinen sijaintimme on ehdottomasti brändietu.”

nro 1|2017 Kauppapolitiikka

3

sisältö

›› LUE LISÄÄ www.kauppapolitiikka.fi facebook.com/kauppapolitiikka twitter.com/kauppapol

14 nro 1 | 2017

”Suomi on niin pieni maa, etteivät kotimarkkinat millään riitä.”

MARKKU KEINÄNEN

3

Pääkirjoitus

6

Kovaa faktaa

CETA avaa väyliä Kanadan julkisiin hankintoihin.

9 Anttonen

Vielä kerran, Venäjä

10 Lyhyesti

18 4

Kauppapolitiikka nro 1|2017

14

VIP-vieras

Tapasimme uuden alivaltiosihteeri Markku Keinäsen.

18

Muistitko aineettomat oikeudet?

IPR-oikeuksien suojaaminen kannattaa hoitaa ajoissa.

22

Arktisessa on voimaa

Jos se toimii Suomessa, se toimii kaikkialla.

30

22

KAUPPAPOLITIIKKA

JULKAISIJA Ulkoasiainministeriö PÄÄTOIMITTAJA Jussi Koskela puh. 0295 351 855 jussi.koskela@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Riikka Harju puh. 0295 351 942 riikka.harju@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Ilkka Saarinen (pj.), UM Marjaana Aarnikka, TEM Matti Anttonen, UM Kari Hietanen, Wärtsilä Hetta Huittinen, Finpro Jussi Koskela, UM Jouni Mölsä, UM Petra Theman, UM Saila Turtiainen, EK

”Meillä on ankarat olosuhteet, joihin olemme etsineet aivan uudenlaisia teknisiä ratkaisuja.”

ANNE RINDELL

TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO

30

Reima goes

Lastenvaatebrändi Reimalla on vauhti päällä.

34

Kuvia maailmalta

Ministeri Mykkänen vieraili Arabiemiraateissa.

Otavamedia OMA ILMOITUKSET kauppapolitiikka@otava.fi TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET www.kauppapolitiikka.fi/tilaus PAINOPAIKKA

36

Q&A

Verso Food hyötyy kasvisruokabuumista.

34

38

Kolumni

Timo Vuori: Kauppapolitiikan kujanjuoksu vai renessanssi?

39

Ajassa

SP-Paino Oy PAINOS 12 000 kpl PAPERI UPM Fine 90/170g/m2 Irtonumero 9 €

441 760

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 39 ja voit voittaa Pauligin kahvikoneen!

nro 1|2017 Kauppapolitiikka

5

Valonpilkahduksia Kanadasta Kanada

10 kpl

Alue

9 984 670 km2

Elinkeinorakenne

provinsseja

202 080 km

3 kpl

34 %

3 572 kpl

Rantaviivaa

territorioita

metsää

kuntia

Maatalous

2%

Teollisuus

28 %

Palvelut

71 %

Tärkeimmät luonnonvarat rautamalmi, nikkeli, sinkki, kupari, kulta, lyijy, harvinaiset maametallit, molybdeeni, kaliumkarbonaatti, timantit, hopea, kalat, puutavara, luonto, kivihiili, raakaöljy, maakaasu, vesivoima

Väkiluku

35 362 905 BKT per capita

46 200 $

Sähköverkkoa

160 00 km

35 mrd.

Liittovaltiotason julkisten hankintojen kokonaissumma

Yukon

Nunavut

Northwest Territories

Newfoundland & Labrador

British Columbia

St John’s Alberta

Vancouver

Manitoba Saskat­chewan

Quebeq Nova Scotia

Ontario

Halifax New Brunswick 6

Kauppapolitiikka nro 1|2017

Kun kaupankäynti amerikkalaisten kanssa uhkaa hyytyä, Kanadan katse kääntyy Eurooppaan.

TEKSTI MAARIT NIKKOLA GRAFIIKKA ESSI KUULA

K

Tietoliikenneyhteydet suhteessa väkilukuun

45 %

84 %

Lankapuhelimia

89 %

Kannettavia puhelimia

Rautateitä

77 932 km Autoteitä

1 042 300 km

Kuljetussektori

Internetin käyttäjiä

170 kpl satamia

Tärkeimmät satamat Halifax, Saint John’s (New Brunswick), Vancouver

Vesireittejä

4,7 % BKT:sta

636 km + yhteisiä

33,2 milj.

15

rekisteröityä ajoneuvoa

reittejä Yhdysvaltojen kanssa 3 769 km

jäänmurtajaa (valtion tai armeijan omistamia)

Lähteet: CIA World Fact Book ja Statistics Canada

anadan näkökulmasta Yhdysvaltojen Tyynenmeren alueen valtioita koskevan TPP-vapaakauppasopimuksen (Trans-Pacific Partnership) hylkääminen ja vaatimukset NAFTA-sopimuksen uudelleen neuvottelemisesta Yhdysvalloille paremmilla ehdoilla ovat hankalia asioita.

Kanadalaisia huolestuttaa myös presidentti Donald Trumpin Buy American and Hire American -linjauksen mukaiset protektionistiset toimet, jotka toteutuessaan saattaisivat vähentää kauppaa Kanadan kanssa.

Kanadan liberaalihallitus pääministerinsä Justin Trudeaun johdolla kannattaa kansainvälistä kauppaa, eikä ole sulkemassa oveaan muulta maailmalta. Tästä on esimerkkinä EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus (CETA, Comprehensive Economic and Trade Agreement), joka allekirjoitettiin lokakuussa 2016.

Kyseessä on kunnianhimoinen uuden sukupolven kauppasopimus, joka avaa myös suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia lisätä kaupankäyntiä Kanadan kanssa.

ARKTISEN KANADAN MAHDOLLISUUDET Kanada on halunnut jo vuodesta 2012 lähtien kehittää infrastruktuuria omalla harvaan asutulla arktisella alueellaan. Arktisessa Kanadassa ei ole juuri teitä tai rautateitä saati kunnon satamia, laajaa sähköverkkoa ja tietoliikenneverkkoja, mutta hyödyntämistä odottavia mittavia energia- ja luonnonvaroja sen sijaan riittää.

Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus tarjota osaamistaan Kanadalle arktisen osaamisen alueella. Arktisen merenkulun lisäksi pohjoisilla ja arktisilla alueilla tarvitaan muun muassa satama- ja lentokenttälaitteita, meteorologisia laitteita, kaukokartoitusta, uusiutuvaa energiaa sekä erilaisia ICT- ja cleantechratkaisuja. Myös ikiroudan alueella toimivalle kaivosteollisuudelle suomalaisyrityksillä olisi tarjottavaa.

JULKISTEN HANKINTOJEN MARKKINAT AVAUTUVAT Infrastruktuurin rakentaminen vaatii julkista rahoitusta ja siten julkisia hankintoja. EU:n ja Kanadan välisessä kauppasopimuksessa Kanada avaa julkisten hankintojen markkinansa EU:n yrityksille laajemmin kuin millekään muulle kauppakumppanilleen.

CETA-sopimus tuo siis kilpailuetua eurooppalaisille yrityksille, koska nämä voivat osallistua Kanadan julkisiin hankintoihin, jotka eivät ole avoinna muille ulkomaalaisille yrityksille.

nro 1|2017 Kauppapolitiikka

7

Kanadan julkisten hankintojen vuotuisen arvon arvioidaan olevan liittovaltiotasolla noin 35 miljardia euroa, mutta se kasvaa merkittävästi, kun mukaan otetaan alue- ja paikallistaso.

CETA-sopimuksen myötä eurooppalaisten yritysten pääsy Kanadan osavaltio-, territorio- ja kuntatason julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin helpottuu. Sopimuksella laajennettiin pääsyä Kanadan hankintamarkkinoille siitä, mihin Kanada oli sitoutunut Maailman kauppajärjestön laajemmassa julkisia hankintoja koskevassa GPA-sopimuksessa.

CETA-sopimuksen myötä markkinoillepääsy helpottuu myös julkisia hankintoja tekevien tiettyjen liittovaltio- ja aluetason yhteisöjen tai yritysten (Crown corporation) sekä Kanadan valtion omistamien kaupallisten yhteisöjen ja yritysten osalta.

Kanadan viranomaiset joutuvat huomioimaan hankintamenettelyissään CETA-sopimuksen ehdot. Kanadan hankintayksiköiden on ilmoitettava kootusti verkkosivustollaan kaikki vireillä olevat tietyn suuruiset, tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita koskevat julkiset hankintakilpailutukset. Tämä helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin, joissa eurooppalaisia tarjoajayrityksiä tulee kohdella syrjimättömästi ja samalla tavoin kuin kanadalaisia yrityksiä. Myös muutoksenhaku Kanadan viranomaisen tekemään hankintapäätökseen on mahdollista.

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA RUOPATTAVANA Kanadan osalta CETA-sopimus avaa tietyin poikkeuksin eräiden yleishyödyllisen liikelaitosten suorittamia hankintoja, jotka liittyvät muun muassa lentokenttien ja meri- sekä sisävesisatamien ja näiden terminaalitilojen ja -palvelujen käyttämiseen. Myös kiinteiden verkkojen tarjoaminen ja ylläpito julkisella kuljetuspalvelusektorilla on CETA-sopimuksen myötä eurooppalaisille yrityksille helpompaa. Sama koskee myös juomaveden, sähkön, kaasun ja lämmön tuotantoa tai jakelua, tai jäteveden käsittelyä.

TEAM FINLAND TUKEE ›› Ulkoministeriö ja koko Team Finland -verkosto on yritysten käytettävissä: Jos tarvitset tarkempaa tietoa CETA- tai jonkin muun kauppasopimuksen määräyksistä tai markkinamahdollisuuksista, ole yhteydessä! um.fi team.finland.fi

kinoita, ovat Kanadan hankintaviranomaiset hiljattain avanneet jäänmurtopalvelut myös ulkomaisille yrityksille.

Suomalaisille tarjoajille tämä on hyvä uutinen, kuten myös se, että CETA-sopimus tulee muutamien vuosien siirtymällä poistamaan alustullit. Tämä vaikuttaa alusten hintaan ja parantaa merkittävästi suomalaisten alusten kilpailukykyä sekä Kanadan julkisilla että yksityisillä alusmarkkinoilla.

Pienemmillä yrityksillä on mahdollisuus luoda yhteenliittymiä.

CETA-sopimuksella helpotetaan EU-yritysten pääsyä Ontarion ja Quebecin joukkoliikenteen tavarahankintojen piiriin. Ruoppauspalvelujen tarjoaminen Kanadan liittovaltiotasolla on nyt eurooppalaisille yrityksille mahdollista.

Laivanrakennus ja sen tulevaisuus ovat Kanadassa jatkuvan keskustelun aiheena. Erityisesti jäänmurtajia ja jäänmurtopalveluja Kanada tarvitsee kipeästi. Vaikka CETA-sopimus ei varsinaisesti avaa Kanadassa viranomaisten alusmark-

8

Kauppapolitiikka nro 1|2017

TUOTANTOKETJUJEN KAUTTA HANKINTOIHIN KÄSIKSI Julkiset hankinnat ovat volyyminsä vuoksi erityisesti suurten yritysten ulottuvilla, mutta pienemmillä toimijoilla on toisaalta mahdollisuus luoda yhteenliittymiä eli konsortioita, jotka voivat osallistua tarjouskilpailuihin. Tavallisemmin pk-yritykset ovat Suomessakin osa suuremman yrityksen tuotantoketjua eli komponenttitoimittajia, jotka hyötyvät samalla menestymisestä julkisissa kilpailutuksissa esimerkiksi Kanadassa. ›‹

”Venäjän teollisuus ja palvelusektori on varsin heikosti integroitunut Euroopan talouteen.”

MATTI ANTTONEN suurlähettiläs

Vielä kerran, Venäjä

A

ja taloudeltaankin noin 60–70 kertaa Viron kokoinen, vientimme sinne on vain vajaa kaksi kertaa suurempi kuin Viroon. Selitys löytyy EU:n sisämarkkinoista eli tavaroiden, palveluiden, pääomien ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta.

Venäjä on pysynyt energiasuurvaltana. Tuttua on myös öljyn hinnan ja ruplan arvon kohtalonyhteys, joka pitkälti selittää niin kauppamme kuin matkailunkin supistumisen viime vuosina. Nyt kun öljyn hinta on noussut, rupla on vahvistunut ja tulemme näkemään kasvua niin tavara- kuin palvelukaupassamme.

Myös kaasua – erityisesti nesteytetyssä muodossa – on tulossa lisää niin Euroopan kuin Aasiankin markkinoille. Vientiään kasvattavat erityisesti Yhdysvallat ja Australia.

Venäjän talousviisaat lähtevät siitä, että jatkossa maan talouskasvua ei voi laskea öljyn hinnan varaan vaan kasvun vauhdittamiseksi tarvitaan rakenneuudistuksia ja investointeja muun muassa infrastruktuuriin, koulutukseen ja terveydenhoitoon. Rakenneuudistuksiin kuuluvat muun muassa omaisuuden turvan vahvistaminen, valtion omistajaroolin vähentäminen ja hallinnon läpinäkyvyyden parantaminen.

Uudistusohjelmaa laaditaan ja sen peruslinjat saataneen valmiiksi kevään aikana. Kuinka pitkälle ne otetaan uuden presidenttikauden ohjelman perustaksi jää nähtäväksi. Monet pelkäävät, että uudistusajatukset unohtuvat samoin kuin 2020-ohjelma. Kaikkea ei varmasti nytkään saada toteutettua, mutta olisin itse kovin yllättynyt, jos eläkeiän noston kaltaisia toimia ei lähivuosina alettaisi toteuttaa.

Rakenneuudistusten tie on joka tapauksessa pitkä, eikä se johda taloutta nopeasti kasvu-uralle. Mutta niiden avulla Venäjä voisi olla paremmin varautunut, kun seuraava laskukausi taas vääjäämättä iskee. ›‹

anttonen

loitin tämän kolumnisarjan kesällä 2012 kirjoituksella Venäjän taloudesta. Aihe oli tuttu, sillä olin palannut Moskovasta vain muutamaa kuukautta aiemmin. Venäjään on hyvä myös tämä sarja päättää.

Syyskuussa 2012 voimaantulleen WTOsopimuksen sitoumukset mukaan lukien tullinalennukset ovat enimmäkseen pitäneet. Tämä on parantanut suomalaisyritysten kilpailuasemia. Eniten WTO-jäsenyydestä ovat luonnollisesti hyötyneet tavalliset venäläiset.

Muutoin Venäjän integroituminen maailmantalouteen on edennyt hitaasti. Euraasian talousunioni – jonka osuus Venäjän ulkomaankaupasta on kymmenen prosentin luokkaa – on kasvanut parilla jäsenmaalla.

Ukrainan konfliktin syttymisen jälkeen esillä ollut taloudellinen lähentyminen Kiinaan on jäänyt pitkälti puheeksi. Sinällään on järkevää etsiä öljylle ja kaasulle markkinoita Aasiasta, missä fossiilisten polttoaineiden kysyntä kasvaa.

EU- ja Nato-maat ovat kuitenkin jatkossakin Venäjän tärkeimmät kauppakumppanit.

Vaikka Moskovassa näitä kumppaneita ajoittain kritisoidaankin, ovat venäläiset yhtiöt enemmän kuin valmiita myymään näille markkinoilla energiaa ja raaka-aineita, ostamaan niiltä teollisuustuotteita ja houkuttelemaan eurooppalaisia ja amerikkalaisia investointeja.

Vaikka Venäjän ja EU:n väliset kauppaluvut ovat kohtuullisen suuria, Venäjän teollisuus ja palvelusektori on varsin heikosti integroitunut Euroopan talouteen.

Verrataanpa Venäjää vaikka Viroon, toiseen naapuriimme ja EU-kumppaniimme, missä suomalaiset yritykset ovat kiinnostuneita toimimaan siinä missä Venäjälläkin. Vaikka Venäjä on väestöltään sata kertaa suurempi

nro 1|2017 Kauppapolitiikka

9

lyhyesti ”Kanada-sopimus on merkittävä askel suomalaisyrityksille. Kun sopimusta päästään soveltamaan väliaikaisesti, helpottuu myös suomalaisyritysten pääsy Kanadan markkinoille.” ulkomaankauppa- ja kehitysministeri KAI MYKKÄNEN, 15.2.2017 Arabiemiraattien kilpaillut markkinat tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia suomalais­­ yrityksille. Suurten infrastruktuuri­ hankkeiden lisäksi kysyntää on korkean tason teknologialle ja osaamiselle.

Lue lisää um.fi → Palvelut ja tuet

ULKOMINISTERIÖ PALVELEE YRITYKSIÄ SUOMI Ulkoministeriön hallinnoima ulkomaanverkosto tarjoaa monipuolisia palveluja suomalaisyritysten kansainvälisen liiketoiminnan edistämiseksi. Lähes sadan edustuston palvelujen ohella yritysten käytettävissä on noin 400 kunniakonsulin asiantuntemus.

Ulkoministeriö toimii tiiviissä yhteistyössä muiden Team Finland -organisaatioiden kanssa ja ohjaa yrityksen tarvittaessa esimerkiksi Finpron, Tekesin tai Finnveran palvelujen äärelle yhden luukun periaatteen mukaisesti.

Suomen ulkomaanedustustojen yrityksille tarjoamat palvelut voidaan jakaa kolmeen ryhmään: • Yhteyksien luominen • Tietopalvelut • Markkinoillepääsyyn liittyvien ongelmien ratkaisu Ole yhteydessä ulkoministeriöön tai suoraan edustustoihin!

VAPAASTI KAUPASTA Taloudellisten ulkosuhteiden blogissa kerrotaan tuoreimmat kentän kuulumiset ja pureudutaan asemamaiden talouteen. blogit.ulkoministerio.fi

10

Kauppapolitiikka nro 1|2017

Vapaakauppa Trumpin aikakaudella?

Mitä tarkoittaa vapaakauppa Kalifornian näkökulmasta Donald Trumpin aikakaudella?

Team Finland India Day 21. huhtikuuta INTIA Mitä mahdollisuuksia Intia tarjoaa suomalaisyrityksille? Tätä käsitellään huhtikuussa Team Finland -talolla järjestettävässä tilaisuudessa. Lisätietoja: sirpa.kemppinen@finpro.fi Laaja Intia-juttu myös seuraavassa numerossamme.

EDUSTUSTO RAPORTOI Suomen edustustot maailmalla julkaisevat UM:n verkkosivuilla yritysten käyttöön ajankohtaista tietoa talouden tapahtumista, markkinoista ja prosesseista. um.fi

• Ranska julkisti biotalousstrategian: uutta pöhinää biopohjaisten tuotteiden käytölle • Norjan sininen talous – meri tulevaisuuden rakentajana

Yrityksille säästöjä tullimenettelyissä Maailman kauppajärjestö WTO:n kauppamenettelyitä koskeva monenkeskinen sopimus (nk. TFA-sopimus, Trade Facilitation Agreement) astui voimaan helmikuussa. Kauppamenettelyiden yksinkertaistamisesta hyötyvät etenkin pienet ja keskisuuret yritykset, mutta se sujuvoittaa kauppaa myös erilaisten komponenttien ja välituotteiden kaupankäynnissä.

TFA-sopimuksella pyritään nopeuttamaan tullausta, vähentämään paperityötä sekä lisäämään tiedonsaantia, myös verkon kautta. Sopimuksella pyritään myös parantamaan ennakoitavuutta esimerkiksi maksujen ja määräysten osalta. Sopimuksen potentiaali on merkittävä, sillä sen on arvioitu vähentävän yritysten vientiin ja tuontiin liittyviä kustannuksia keskimäärin 12–17 prosenttia.

Lue lisää: www.tfafacility.org ja um.fi

Expo lähestyy

PANAMAN KANAVAA KEHITETÄÄN EDELLEEN PANAMA Panama pyrkii yhä vahvemmin hubiksi, alueelliseksi solmukohdaksi.

Sillä on maailmanlaajuinen verkosto lento- ja merireittejä. Yritysten lisäksi monet YK-järjestöt pitävät Panamaa alueellisena tukikohtanaan. Maan talouskasvu oli vuonna 2016 noin kuusi prosenttia.

Kanava on mahdollistanut Panaman hub-aseman. Yhdysvaltain vuonna 1939 rakentaman kanavan hallinta siirtyi Panamalle vuonna 1999. Viime vuonna aukesi kanavan 5,4 mrd. USD maksanut laajennus. Kanava tuo Panamalle miljardin USD:n voiton vuosittain (3 prosenttia BKT:sta). 14 000 alusta käyttää kanavaa vuosittain. Tärkeitä asiakkaita ovat muun muassa Yhdysvallat, Kiina, Chile ja Peru. Kanava on oleellinen Yhdysvaltain LNG-viennille.

Kanavalle suunnitellaan suuria rakennushankkeita. Uusi konttiterminaali tarvitaan, sillä moni Aasiasta saapuva Yhdysvaltoihin jatkava alus jättää lastia Latinalaiseen Amerikkaan kuljetettavaksi. Suunnitelmissa ovat kanavan yhteyteen uusi erityistalousalue teollisuuspuistoineen sekä uusi LNG-terminaali.

Suomalaisyritykset voivat seurata kanavan lisärakennustöihin liittyviä kilpailutuksia.

Lisätietoja: micanaldepanama.com

@TimoOlkkonen:

@HakalaJouni:

Uusin blogimme kertoo Nocart Oy:n 200 miljoonan dollarin kaupasta Sambiaan.

Mitä tarvitaan kaupantekoon Afrikassa? fb.me/1f0T5JdyJ

TeamFinland verkosto laajenee: saksalaisten kauppakamareiden palvelut suomalaisyritysten käyttöön. ek.fi/ajankohtaista/uutiset/

KAZAKSTAN Vuoden 2017 maailmannäyttely järjestetään Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa. Suomi osallistuu näyttelyyn omalla paviljongillaan.

Astana Expo 2017 tarjoaa suomalaisyrityksille mahdollisuuden esitellä osaamistaan ja vahvistaa suhteita Kazakstaniin ja Keski-Aasian markkinoihin. Suomen osallistumista näyttelyyn valmistelee Finland at Astana Expo 2017 -tiimi pääkomissaari Severi Keinälän johdolla.

Paviljonki esittelee suomalaista osaamista, innovaatioita ja muotoilua. Suomen näyttely rakentuu Expon yleisteemaan eli tulevaisuuden energiaratkaisuihin suomalaisen osaamisen kautta.

Suomalaisyritykset ovat tervetulleita 10.6–10.9.2017 pidettävään näyttelyyn.

Finland at Astana Expo 2017 verkkosivut on avattu ja ne löytyvät osoitteesta expo2017.fi.

nro 1|2017 Kauppapolitiikka

11

lyhyesti

50 %

Suomi näyttävästi esillä maailman suurimmilla maatalous- ja elintarvikemessuilla

Vuonna 2016 Finnveran vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä kasvoi 50 prosenttia yhteensä 14,6 miljardiin euroon.

Onko yrityksesi suojautunut vientikaupan riskeiltä?

FINNVERA Huolellisesti harkittu riskipolitiikka auttaa hallitsemaan kansainvälisen kaupan riskejä. Jo neuvotteluvaiheessa on hyvä pyytää rahoittajalta arvio riskeiltä suojautumisen kustannuksista.

Suunniteltu vakuuspolitiikka puolestaan varmistaa, että käyttöpääoma on tehokkaasti käytössä. Kun nämä asiat ovat osana myynti- ja ostotoimintaa, vältytään yllätyksiltä ja tulevia kauppoja voidaan suunnitella varmemmalta pohjalta.

Lue lisää: finnvera.fi/tuotteet/ ohjelmat

SUOMALAISET TERVEYSALAN YRITYKSET PONNISTAVAT YHDESSÄ LÄHI-ITÄÄN ARABIEMIRAATIT Team Finland vei noin kolmisenkymmentä suomalaista yritystä Arabiemiraatteihin tekemään kauppaa ja kartoittamaan markkinaa. Yhteisenä jalustana toimi tammihelmikuun vaihteessa järjestetty Arab Health 2017, joka on yksi maailman tärkeimmistä kansainvälisistä tapahtumista terveyssektorilla.

– Haluamme, että suomalaisilla terveysalan kansainvälisesti kilpailukykyisillä tuotteilla ja palveluilla on jatkossa merkittävää vientiä, tiivistää Finpron terveyssektorin toimialajohtaja Nora Kaarela.

Terveyssektorin pk-yritysten viennin tuplaaminen ja ulkomaisten investointien moninkertaistaminen vuoteen 2025 mennessä on kova tavoite ja sen saavuttaminen vaatii paljon yhdessä tekemistä. Arab Health oli onnistunut esimerkki tiimityön voimasta.

Lue lisää finlandcare.fi

Kuva: Lotta Salonen

100 tarinaa suomalaisesta yrittäjyydestä

12

Kauppapolitiikka nro 1|2017

SAKSA Finpron johtama Food from Finland -elintarvikevientiohjelma hyödyntää erityisesti ammattitapahtumia uusien markkinoiden avaamisessa suomalaisille pkyrityksille. Merkittävimmät kuluttajamessut tärkeillä kohdemarkkinoilla toimivat kuitenkin erinomaisesti yritysten tuotetestaus- ja myyntifoorumina kuten Grüne Woche Berliinissä. Maa- ja metsätalousministeriön koordinoima näyttävä Suomi 100 -paviljonki Grüne Woche -tapahtumassa tammikuun lopussa toi suomalaisille elintarvikkeille, ja Suomelle ruokamatkailumaana, runsaasti myyntiä ja medianäkyvyyttä.

Finnvera, Finpro ja Tekes järjestävät suomalaisten yrittäjien työstä kertovan valokuvanäyttelyn. Kuvia on julkaistu organisaatioiden asiakaslehdissä vuosien varrella. Osa kuvista on valokuvauksen opiskelijoiden näyttelyä varten ottamia.

Näyttelyn ensimmäinen osio aukesi helmikuussa Porkkalankadulla Team Finland -talossa ja netissä osoitteessa www.finlandinnovation.fi/100kuvaa

Tilaa uusi terveys- ja hyvinvointialan uutiskirje Kirjeestä saa vinkkejä siitä, mitä Finpro, Tekes ja Finnvera tarjoavat yritysten avuksi kasvuun ja kansainvälistymiseen. uutiskirje.tekes.fi

Tekoäly liiketoiminnan hyödyksi Team Finland Augmented Intelligence eli tekoälykampanja tarjoaa rahoitusta, markkinatietoa ja verkostoja tekoälyn hyödyntämiseen liiketoiminnassa.

Tekoälyn avulla koneet pystyvät hyödyntämään dataa ja oppivat sen avulla itsenäisesti.

Tekoälyä hyödynnetään jo virtuaalisissa assistenteissa, autonomisissa kulkuneuvoissa, älykkäissä lääketieteellisissä kuvantamisjärjestelmissä ja vähittäiskaupan markkinointikampanjoissa.

AI-kampanja kannustaa yrityksiä, yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja julkisia toimijoita yhteistyöhön tekoälyn hyödyntämisessä. Kampanjan alussa painopiste on pk-yrityksissä ja tutkimuksessa tarvittavan osaamisen luomisessa. AI-kampanja kohdistuu kaikille toimialoille, mutta ensimmäisenä vuotena se painottuu terveyteen ja hyvinvointiin sekä älykkäisiin koneisiin.

Tekes on avannut tutkimushaun suomalaisille pk- ja midcap-yrityksille, jotka hakevat tekoälystä kilpailuetua kansainvälisille markkinoille. Haku on auki 30.4.2017 saakka.

Reboot Finland haastaa: Suomi kuntoon digisti

TEAM FINLAND -PALVELUPOLUN NELJÄ HELPPOA ASKELMAA SUOMI – Yhteisen palvelumallin kehittäminen motivoi todella, koska kaikki Team Finland-toimijat näkevät yhteisen tekemisen erittäin hyödyllisenä yritysten kannalta ja haluavat palveluidemme konkreettisesti auttavan yritystä! sanoo Team Finland -palvelun kehittämisestä vastaava Jukka Salo.

Salo tiivistää neljä ammattimaista askelta Team Finland -palvelupolulla: 1# ”Tunnistamme ne yritykset, joita pystymme auttamaan kansainvälistymisen polulla ja joiden onnistumisella on myös vaikutusta Suomen kansan­ talouteen.” Aikaisemmin lanseerattu Team Finland 0295020510 -palvelu­ numero auttaa kaikkia asiakkaita pääsemään oikean palvelun piiriin.

Lisätietoa: team.finland.fi 2# ”Team Finland -asiantuntijat sparraavat ja haastavat yrityksen kasvusuunnitelman. Ja teemme heille ehdotuksen Team Finland -palveluista, jotka sopivat heidän ajankohtaisiin tarpeisiinsa.”

3# ”Kolmannessa vaiheessa tuotamme yrityksen tilamaat palvelut. Vaikuttavuus asiakkaan liiketoimintaan perustuu pitkäjänteiseen toimintaan.”

4# ”Haemme asiakkaalta palautteen siitä, miten palvelumme vaikuttivat yrityksen liiketoimintaan. Kehitämme sen perusteella palvelupolkua edelleen.”

Finpro ja Tekes yhdistävät voimiaan ohjelmatoiminnassa Tästä vuodesta alkaen Finpron ja Tekesin ohjelmatoiminnassa kootaan voimia yhteen kuuden ohjelma-alueen alle. Nämä ovat biotalous- ja cleantech, digitalisaatio, terveyssektori, arktinen liiketoiminta, matkailu sekä erikoisteemat, joihin kuuluvat myös luovat alat ja kehittyvät markkinat.

– Uskomme vahvasti, että kokoamalla yksittäisiä Finpron ja Tekesin ohjelmia laajemmiksi kokonaisuuksiksi saamme asiakkaillemme yhdessä aikaan entistä selkeämmän, tehokkaamman ja vaikuttavamman palvelukokonaisuuden, kertoo Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi.

SUOMI Suomi on huipulla, kun mitataan osaamista, innovatiivisuutta tai tasa-arvoa. Silti suomalaisia on työttömänä ja velkataakka kasvaa. Missä vika?

Reboot Finland on työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin ja Finpron kampanja, joka haastaa meidät kaikki.

– Haastan meidät kaikki ajattelemaan ja toimimaan yhteiskunnassa uusia toimintatapoja etsien, jotta saamme Suomen ja sen yritykset kasvuun ja luomaan hyvinvointia ympärilleen. Vain näin 100-vuotias Suomi säilyy maailman parhaana maana, sanoo kansliapäällikkö Jari Gustafsson TEMistä.

– Haluan, että digitalisaatio nostetaan keskeiseen rooliin sekä teollisen rakenteemme että palvelumarkkinoiden ja julkisten hankintojen uudistamisessa. Digitalisaatio auttaa meitä uuden kilpailukyvyn rakentamisessa.

Tänä vuonna Reboot Finland vie Suomen Yrittäjien ja Innokampuksen nuorten kanssa yrittäjien digikoulun 20 paikkakunnalle. Reboot Finland kerää digihelmet kisaamaan heinäkuussa SuomiAreenaan sekä marraskuussa Slushiin.

Innokampuksen kautta Suomea reboottaa myös 200 000 nuorta.

Tavoitteena on antaa Suomelle satavuotislahjaksi yli sata digitekoa, jotka vahvistavat maamme kilpailukykyä. rebootfinland.fi

nro 1|2017 Kauppapolitiikka

13

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVAT VESA TYNI

Ulkoministeriön kauppapoliittiselle osaamiselle on nyt suurempi tarve kuin aikoihin, sanoo uusi taloudellisten ulkosuhteiden alivaltiosihteeri Markku Keinänen.

AVOIMUUDEN ASIALLA 14

Kauppapolitiikka nro 1|2017

Markku Keinänen aloitti taloudellisten ulkosuhteiden alivaltiosihteerinä tammikuussa.

Katso video haastattelusta osoitteessa kauppapolitiikka.fi

nro 1|2017 Kauppapolitiikka

15

Suomen vahvuudet ovat laaja poliittinen konsesus kaupan vapauttamisen suhteen ja EUjäsenyys.

A

livaltiosihteeri Markku Keinäsen uuden työhuoneen ikkunasta on komeat näkymät ulkoministeriön pihalle, kohti Merikasarmin edustalle ankkuroituja jäänmurtajia. Murtajat ovat konkreettinen osa Suomen kauppapolitiikkaa: ne pitävät kauppa­reitit auki talvikuukausien ajan.

Keinänen aloitti uudessa tehtävässään taloudellisten ulkosuhteiden osaston alivaltiosihteerinä tammikuussa, samoihin aikoihin kun vapaakauppaa vastustava Donald Trump otti vallan Yhdysvalloissa.

– Nykyinen tilanne on todellinen haaste taloudellisille ulkosuhteille. Kauppapoliittiselle osaamiselle on hurjan iso tilaus.

Tärkeää on nyt Keinäsen mukaan jakaa tietoa ja viestiä ulospäin. Globalisaatio ja talouskriisi ovat tehneet kauppapolitiikasta entistä poliittisempaa. Sen hän oppi, kun keskustelu EU:n ja Yhdysvaltojen välisen TTIP-vapaakauppasopimuksen ympärillä alkoi kiihtyä, virkamiesten oli avattava neuvotteluja uudella tavalla.

Kauppapolitiikka on muuttunut virkamiesten valtakunnasta laajemman kiinnostuksen kohteeksi. Kun Suomi 1970-luvun alussa solmi EEC-vapaakauppasopimuksen, ei asiaa puitu Keinäsen keskikoulun oppitunneilla.

Nyt kun EU käy kauppaneuvotteluja Filippiinien kanssa, tuo unioni neuvottelukantojaan julki Twitterissä. Ja avoimuutta vaaditaan yhä lisää. Taloudellisilta ulkosuhteilta odotetaan uutta viestintäloikkaa.

KEINÄSELLÄ ON TAKANAAN pitkä ura ulkoministeriössä, muun muassa Suomen

16

Kauppapolitiikka nro 1|2017

EU-edustustossa Brysselissä ja suurlähettiläänä Madridissa. Varatuomariksi valmistunut juristi tuli ulkoministeriöön ensin kehitysyhteistyöosastolle. Viimeiset vuodet Keinänen on työskennellyt taloudellisten ulkosuhteiden osastolla osastopäällikkönä.

– Kun tulin tähän kolme ja puoli vuotta sitten Madridista, niin monet asiat olivat tauon jälkeen liikkeessä kauppapolitiikassa.

Vuonna 2013 Balin WTO-kokouksessa solmittiin sopimus kaupan menettelyjen helpottamisesta, joka oli ensimmäinen WTO-sopimus viiteentoista vuoteen. Vuonna 2015 Nairobin WTO-kokouksessa sovittiin maatalouden vientitukien poistamisesta. Vuoden 2016 lopussa monta merkittävää EU:n ja kolmannen maan välistä sopimusta oli neuvoteltavana. Niille on tarvetta, koska maailmankauppa on vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen kasvanut aiempaa hitaammin, ja kaupan rajoitukset ovat eri maissa lisääntyneet.

Kesällä 2016 Britannia päätti kansanäänestyksessä erota Euroopan unionista. Brexit-shokki hämmensi hetken, kunnes vastaan tuli Yhdysvaltojen vaalitulos, jonka myötä sekä Yhdysvaltojen ja 11 Tyynenmeren maan välinen TPP-sopimus että EU:n ja Yhdysvaltojen välinen TTIP menivät jäähylle.

Samalla WTO-raiteella nousi seinä pystyyn.

ESPANJA OPETTI AVOIMUUTTA ›› Alivaltiosihteeri Markku Keinänen uskoo vahvasti avoimuuteen ja tiedon jakamiseen. Sosiaalisen median hyötyarvon hän oivalsi suurlähettiläänä Madridissa.

– Espanjassa on iso suomalaisyhteisö, ja suhtautuminen lähetystöön oli melko kriittistä. Mutta kun aloin pitää Facebookissa ‘“lähettilään viikko” -blogia, se muuttui.

Keinänen kertoi kerran viikossa lähetystön työstä ja omista tapaamisistaan. Tieto viranomaisten arjesta muutti suomalaisyhteisön suhtautumista lähetystöön.

– Yhtäkkiä alettiin huolehtia, että kuinka te siellä lähetystössä jaksatte, Keinänen naurahtaa.

Nykyisin Keinänen arvostaa myös Twitteriä tietolähteenä ja viestintäkanavana. Sen kautta virkamiehet saavat oman alansa tietoa ja voivat seurata julkista keskustelua sekä tarvittaessa korjata virheellistä tietoa. Suurlähettiläänä Keinänen näki esimerkiksi Espanjan talouden syvimmät kriisivuodet, ja kuinka huonosti Suomessa ymmärrettiin Espanjan tilannetta.

– Meillä oli täysi työ sosiaalisen mediankin kautta viestittää Suomeen, että Espanja tekee ihan oikeasti reformeja. Täällä uutisoitiin, että Espanja valuu Kreikan tavoin pelastettavaksi, vaikka todellisuudessa siellä tarvittiin melko pieniä summia pankkien tukemiseen, Keinänen kertoo.

– Olimme varmoja, että Espanja nousee, niin kuin nousikin. Espanjan vienti vetää, maa on todella kilpailukykyinen ja he ovat nyt palaamassa EU-pöytiin. Mitä kauppasopimuksiin tulee, niin Espanja on aika liberaali maa.

Vielä joulukuun alussa Genevessä WTO:n kauppa­ministerit olivat koolla valmiina hyväksymään sopimuksen ympäristötuotteiden kaupan vapauttamiseksi. Juuri kokouksen alla Yhdysvaltojen ja Kiinan välit kiristyivät, eikä Kiina suostunut enää kompromisseihin.

– Sopimus olisi ollut todella hyvä asia ilmaston kannalta ja suomalaisille cleantech-alan yrityksille, Keinänen pahoittelee, mutta ei suostu kuitenkaan täyteen synkistelyyn.

EU:n ja Kanadan välistä vapaakauppasopimusta (CETA) aletaan soveltaa väliaikaisesti keväällä. Yrityksille niin ikään tärkeä WTO:n kaupan helpottamissopimus on vastikään astunut voimaan. Sopimuksen on laskettu laskevan maailman kaupan kuluja 14 prosenttia. WTOraiteellakin keskustelut muun muassa digitaalisesta kaupasta ja muista niin sanotuista ”uusista aiheista” jatkuvat.

VAIKKA KANSAINVÄLINEN tilanne näyttää epävarmalta, Suomen vahvuudet ovat laaja poliittinen konsensus kaupan vapauttamisen suhteen ja EU-jäsenyys.

– Suomi on niin pieni maa, etteivät kotimarkkinat millään riitä. Meillä on ollut vahva poliittinen konsensus siitä, että Suomi kannattaa avointa maailmantaloutta sekä sääntöpohjaista ja vapaata maailmankauppaa, Keinänen sanoo.

Tärkeässä roolissa suomalaisyritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisessä on Team Finland -hanke, joka valjastaa kaikki valtiolliset toimijat tukemaan yritysten ponnisteluja. Talou­dellisten ulkosuhteiden osasto on aktiivisesti mukana Team Finland -rakenteiden uudistamisessa.

– Vienninedistäminen on ollut aina osa lähetystöjen työtä, mutta nyt tavoitteena on tehdä tätä aiempaa suunnitelmallisemmin ja entistä keskeisemmin myös ministeriössä.

Mitä tiiviimpää yhteistyö edustustojen, Finpron ja Tekesin välillä ulkomailla on, sitä paremmin yritystemme vientiponnisteluja voidaan tukea. Painopisteen on oltava kentällä tehtävässä työssä ja vienninedistämisessä saavutetut tulokset ovat monen edustuston ykköstavoite.

Euroopan unioni on 500 miljoonan kuluttajan neuvottelublokki, jolla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa sääntöpohjaisen ja vapaan maailmankaupan puolesta. EU:n komissiolla on yksinomainen toimivalta kauppapolitiikassa, mutta tästä huolimatta EU:n neuvotteluasema on ollut uhattuna.

Nykyaikaisiin kauppasopimuksiin on kytketty kestävää kehitystä kuten ympäristöä ja työelämää koskevaa sääntelyä. Mutta nämä asiat eivät enää ole EU:n yksinomaisen toimi­vallan piirissä, vaan kuuluvat jäsenmaiden päätettäviksi. Siksi sopimukset on ratifioitava kaikissa 28 jäsenmaan parlamenteissa, ja vielä monissa alue­parlamenteissa.

Belgian Vallonian alueparlamentti oli jo viime

– Suomi on niin pieni maa, etteivät kotimarkkinat millään riitä, Markku Keinänen painottaa.

KAUPPAPOLITIIKAN JA MARKKU KEINÄSEN AVAINVUOSIA • 1961 Suomesta Euroopan vapaakauppaalue EFTA:n liitännäisjäsen. Keinänen täyttää 2 vuotta.

• 1973 EEC-vapaakauppasopimus.

Keinänen käy keskikoulua Rautalammilla.

• 1986 Suomesta EFTA:n täysjäsen.

Keinänen saa varatuomarin arvon ja aloittaa työt ulkoministeriössä.

• 1993 Suomi aloittaa neuvottelut Euroopan Yhteisön jäsenyydestä.

Keinänen osallistuu neuvotteluihin.

• 1995 Suomi liittyy EU:hun, Keinänen aloittaa 1996 työt Brysselissä EU-edustustossa. WTO perustetaan.

• 2009 Markku Keinäsestä Suomen Madridin-suurlähettiläs. Finanssikriisi.

• 2013 Keinänen siirtyy taloudellisten ulkosuhteiden osastopäälliköksi.

WTO:n ministerikokous Balissa solmii ensimmäisen kauppasopimuksen järjestön perustamisen jälkeen.

• 2017 Keinänen nimitetään taloudellisten ulkosuhteiden osaston alivaltiosihteeriksi.

TTIP-sopimus jäihin.

vuonna vähällä kaataa Kanadan ja EU:n välillä neuvotellun vapaakauppasopimuksen.

– Jos sopimusta on neuvoteltu viisi vuotta ja toinen osapuoli on tehnyt kipeitäkin myönnytyksiä, eikä EU lopulta hyväksykään sopimusta, on EU vaarassa menettää uskottavuutensa neuvottelukumppanina, Keinänen sanoo.

EU:ssa käydään todennäköisesti kevään aikana keskustelua siitä, pitäisikö kauppasopimukset sittenkin jakaa kahtia EU:n toimivallan piiriin kuuluviin ja määräenemmistöllä päätettäviin sekä jäsenmaissa ratifioitaviin asioihin.

YHDYSVALTOJEN MAHDOLLINEN vetäytyminen vapaakaupasta saattaa myös parantaa EU:n houkuttelevuutta kauppasopimuskumppanina. EU:lla on käynnissä neuvotteluja muun muassa Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa. Sopimusneuvotteluja on vireillä esimerkiksi Mercosur-maiden, Meksikon, Filippiinien, Indonesian ja Japanin kanssa.

– EU:n pitää tässä tilanteessa olla etunojaisesti sääntöpohjaisen maailmantalouden puolustaja ja protektionismin vastustaja, Keinänen sanoo.

Perinteisten kauppaliberaalien EU-maiden pitää tiivistää yhteistyötään, hakea uusia kumppanuuksia EU:n sisältä Brexitin myötä ja tukea EU:n ja kolmansien maiden kanssa käytäviä sopimusneuvotteluja. ›‹

nro 1|2017 Kauppapolitiikka

17

MUISTITKO AINEETTOMAT OIKEUDET? 18

Kauppapolitiikka  nro 1|2017

Yritykset ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisessa asemassa: yhdessä firmassa IPR-asiat ovat arkipäivää, toisessa jotain toistaiseksi vielä tuntematonta.

– Esimerkiksi isoille yrityksille voi olla ihan itsestäänselvyys, että kun lähdemme uusille markkinoille, suojaamme huolella tuotteet ja palvelut. Pienempien yritysten osalta tietoisuuden tasoa tulisi selvästi nostaa.

Samaa mieltä on Patentti- ja rekisterihallituksessa (PRH) asiakkuuspäällikkönä työskentelevä Jorma Lehtonen.

– Suomalainen elinkeinoelämä on hyvin moninainen. Meillä on esimerkiksi Nokia Technologies, joka tienaa satoja miljoonia euroja vuodessa pelkästään immateriaalioikeuksillaan. Heidän perusbisneksensä siis perustuu juuri IPR-oikeuksiin. Toisaalta meillä on paljon pieniä aloittelevia yrityksiä, jotka eivät ole juurikaan kuulleet asiasta. Sitten on kaikkea siltä väliltä.

Aineettomista tai immateriaalioikeuksista puhutaan paljon, kun yritykset vievät tuotteitaan ja palvelujaan ulkomaille.

Niiden suojaamista ei kannata unohtaa.

TEKSTI ROBERT SUNDMAN KUVITUS SUSANNA TUONONEN

U

raansa aloitteleva yrittäjä kohtaa pääomasijoittajan teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushissa.

Käyntikortit vaihtuvat, ja pian sijoittajalle lähteekin jo muhkea tietopaketti. Siinä selostetaan yksityiskohtaisesti jopa sellaisia asioita, jotka kuuluvat liikesalaisuuksien piiriin. Yritys ei kiireessä ole huolehtinut immateriaalioikeuksien suojaamisesta tai salassapitosopimuksen tekemisestä.

Esimerkki on todellinen ja ennen kaikkea varoittava.

– Tuollaisessa tilanteessa yrittäjä voi menettää käytännössä kaiken, kertoo Keskuskauppakamarin lakimies ja Suomen johtaviin immateriaalioikeuksien asiantuntijoihin kuuluva Minna Aalto-Setälä.

Mitä yrityksen sitten olisi pitänyt tehdä toisin? Lyhyesti: huolehtia IPR:stä.

Kolmikirjaiminen lyhenne tulee englannin kielen sanoista intellectual property rights, ja sillä tarkoitetaan esimerkiksi patentteja, tekijänoikeuksia, tavaramerkkejä, mallisuojaa ja liikesalaisuuksia – siis immateriaalioikeuksia. Juuri nämä kirjaimet toistuvat tällä hetkellä tiheään yritysten kysymyksissä, joihin myös Aalto-Setälä saa työkseen vastata.

IPR:stä huolehtimalla voidaan suojata yritykselle arvokasta tietoa ja niin tehdäänkin nykyään enenevissä määrin. Siksi aineettomista oikeuksista myös puhutaan enemmän.

Pienempien yritysten osalta tietoisuuden tasoa tulisi selvästi nostaa.

TUOTE ON ARVOKAS, KUN JOKU YRITTÄÄ SEN KOPIOIDA Millaisten yritysten tulisi olla kiinnostuneita IPR-asioista? Ennen kaikkea sellaisten, jotka pyrkivät kotimaan markkinoiden ulkopuolelle, sanoo PRH:n Lehtonen.

– Suomessa voi ehkä pärjätä ilman oikeuksiensa suojaamista, mutta maailmalle lähdettäessä pitää jo tietää, mihin ollaan hyppäämässä.

Immateriaalioikeudet ovat merkittävä kilpailuvaltti maailmalla juuri nyt, joten näistä asioista kannattaa olla perillä.

Niin kutsuttu IPR-osaaminen voidaan Lehtosen mukaan jakaa kolmeen vaiheeseen.

– Ensin pitää pystyä seuraamaan, ettei oma tuote riko muiden aineettomia oikeuksia. Toiseksi pitää tunnistaa oman luovan työn hedelmät ja hankkia niille kunnolliset suojaukset.

Kolmas vaihe on puolustaminen. Hankittua suojaa on pystyttävä myös varjelemaan, jos joku sitä yrittää rikkoa. Mikäli omia oikeuksiaan ei pysty valvomaan tai puolustamaan, menettää yritys markkinoita kilpailijoille, jotka joko tahallisesti tai taitamattomuuttaan rikkovat niitä.

Omien oikeuksiensa puolustaminen ja valvominen voi olla yritykselle kuitenkin vaikeaa: pahimmillaan se voi viedä paljon aikaa ja rahaa. Tällöin mukaan kannattaa hakea ulkopuolinen kumppani.

– Patenttien vanha nyrkkisääntöhän on, että se on arvokas, jos joku sitä rikkoo. Esimerkiksi Yhdysvalloissa voi olla kallista puolustaa omaa patenttiaan, mutta yhteistyökumppaniksi saattaa löytyä yritys, joka korvausta vastaan tuo oman osaamisensa mukaan.

Keskuskauppakamarin Aalto-Setälän mukaan vientivetoisilla yrityksillä tulisi olla oma IPR-strategia, joka ohjaisi yrityksen työskentelyä oikeuksien viidakossa ja tekisi asiasta arkipäivää.

nro 1|2017 Kauppapolitiikka

19

Kiinassa on tapahtunut suuri muutos, ja valtio kiristää koko ajan lainsäädäntöään.

– Strategiassa määritellään sopivat suojaus­ muodot sen mukaan, millaisia omat tuotteet tai palvelut ovat. Jos kyseessä on vaikkapa valaisinvalmistaja, strategia linjaa, että malli­ suoja on keskeisin suojausmuoto. Sitten huo­ lehditaan siitä, että tuotteet suojataan ennen markkinoille viemistä. Strategia tekee oikeuk­ sien huomioimisesta helpompaa.

MOBIILIALALLA PATENTIT OVAT KAIKKI KAIKESSA ›› Oululaisen Asmo Salorannan nimeä kantava yritys, Asmo Solutions, nousi viime syksynä talouslehtien otsikoihin. Firman osakeannista merkittiin tuolloin puolet vain parissa tunnissa.

Yrityksen päätuote on Asmo-laturi, jonka voi turvallisesti jättää seinään. Se ei kuluta valmiustilassa sähköä eikä siten ole myöskään paloturvallisuusriski.

– Yrityksemme ajatus on kehittää sellaisia innovatiivisia tuotteita, jotka helpottavat omaa elämää, Saloranta sanoo ja naurahtaa.

Kun mobiilialasta on puhe, on suuri merkitys myös patenteilla. Alalla on niin paljon kansainvälisiä tekijöitä ja jättimäisiä firmoja, että patentit ovat isossa roolissa.

– Ei vain siksi, että suojaisi oman teknologiansa.

Samalla myös varmistuu siitä, ettei loukkaa muiden tekijöiden patentteja. Siitä tulisi aika nopeasti takkiin.

Patenttirumba vei toki tuoreelta yrittäjältä aluksi myös aikaa. Salorannan mukaan uutuustutkimus oli esimerkiksi helppo tehdä muita alan patentteja tutkimalla, mutta seuraavat askeleet olivatkin jo vaikeampia.

– Kun piti miettiä, mitä suojataan ja miten suojataan, niin hyvin nopeasti kaipasi apua. Onneksi sitä löytyi muun muassa Keksintösäätiöstä ja tutuilta yrittäjiltä.

Itse ei kannatakaan tehdä, jos nämä asiat eivät ole ydinosaamista.

20

Kauppapolitiikka nro 1|2017

LAINSÄÄDÄNTÖ ON JATKUVASSA MUUTOKSESSA IPR-asioiden seuraamista saattaa suomalai­ sen yrityksen näkökulmasta vaikeuttaa myös se, että aineettomia oikeuksia koskeva lainsää­ däntö ja kansainväliset sopimukset ovat käy­ tännössä jatkuvassa muutoksessa. Valtiot ja niiden muodostamat yhteisöt pyrkivät kuro­ maan umpeen rakoa, joka on syntynyt, kun poliittiset prosessit ovat edenneet hitaammin kuin käytännön tekeminen.

Tällä hetkellä esimerkiksi EU:ssa on käsit­ telyssä sekä teollisoikeuteen että tekijänoikeu­ teen liittyviä laajoja uudistuksia. Lisäksi val­ mistelussa on yhtenäispatenttipaketti, jonka myötä yhdellä patenttihakemuksella olisi mahdollista saada suojaus kaikkiin mukaan liittyneisiin maihin, siis parhaimmillaan koko EU-alueelle. Samalla perustettaisiin yhteinen tuomioistuin, joka käsittelisi IPR-riitoja.

– Jo aiemmin on voinut hakea niin kutsut­ tua Eurooppa-patenttia, joka erikseen vali­ doidaan jokaisessa jäsenmaassa yksi kerral­ laan. Yhtenäispatenttipaketti yksinkertaistaisi asiaa. Brexit-päätös muutti tietysti tilannetta tämänkin osalta, mutta nyt voimme toivoa, että tämän vuoden joulukuussa ollaan vihdoin valmiita, PRH:n Lehtonen kertoo.

Samalla myös Suomessa on jo tehtynä kan­ sallinen lainsäädäntötyö, joten yhtenäispa­ tentti on heti suomalaisten toimijoiden käytet­ tävissä.

IPR-ala on murroksessa myös Kiinassa, jonka markkinat ovat aiemmin tuottaneet pal­ jon päänvaivaa esimerkiksi Euroopassa.

– Käytännössä jos Kiinassa ei rekiste­ röi oikeuksiaan, siellä ei myöskään ole niitä.

Maa on ollut länttä jäljessä ehkä jopa sata vuotta immateriaalioikeuksien suhteen, mutta

KOMMENTTI he pyrkivät kunnianhimoisesti ottamaan meitä kiinni. Siellä on tapahtunut suuri muutos, ja valtio kiristää koko ajan lainsäädäntöään ja suhtautumistaan kansalaisiin ja yrityksiin. Esimerkiksi viime joulukuussa Pekingissä immateriaalioikeustuomioistuin tuomitsi patentinhaltijalle vahingonkorvauksina yli 13 miljoonaa euroa.

Kiinan hallinto parantaa siis vauhtia, mutta muutokset tapahtuvat aina hitaasti.

– Jos meillä kestää saada pk-yritykset ajattelemaan, että hei, oikeudet on suojattava, niin myös siellä kestää saada yritykset ajattelemaan, että oikeuksia on kunnioitettava, AaltoSetälä muistuttaa.

Jorma Lehtonen nostaa Euroopan ja Kiinan lisäksi esiin myös Yhdysvallat.

– Suomalaiset firmat jättävät enemmän patenttihakemuksia tällä hetkellä Yhdysvaltoihin kuin Suomeen. Siksi järjestämme koulutusta yrityksille Yhdysvaltojen käytännöistä.

KOULUTUKSELLE ON SELKEÄ TARVE Sekä Keskuskauppakamari että PRH tarjoavat yrityksille tukea ja koulutusta aineettomiin oikeuksiin liittyen. Koulutus on tarpeen, sillä yritykset kansainvälistyvät kovaa vauhtia.

– Ennen on voitu toimia paikallisemmin, mutta maailma on muuttunut pienemmäksi ja Suomessakin tehdään enemmän korkeaa tietotaitotasoa vaativia tuotteita, Minna AaltoSetälä pohtii.

Hän itse on yksi viime keväänä ilmestyneistä IPR käytännönläheisesti -kirjan kirjoittajista. Keskuskauppakamari jakaa muun muassa lyhennelmää kirjasta asiakkaille, järjestää erilaisia kiertueita, tekee lehtijuttuja ja osallistuu erilaisten lausuntojen antamiseen viranomaisille.

PRH puolestaan järjestää aktiivisesti koulutusta nimenomaan kansainvälisestä toiminnasta. Suurin osa koulutuksista painottuu eurooppalaiseen näkökulmaan, sillä myös PRH on eurooppalainen toimija ja mukana lainsäädännön harmonisoimisessa. Koulutusta tarjotaan myös Kiinan ja Yhdysvaltojen IPRtilanteesta.

– On selkeä tarve sille, että joku seuraa alaa ja kertoo muille, mitä tapahtuu, Lehtonen sanoo.

PRH:n täsmäkoulutukset ovat yrityksille maksullisia, mutta erilaiset tietoiskuhenkiset seminaarit ovat maksuttomia. Lehtosen mukaan PRH yrittää tukea myös yliopistoja, jotta niihin saataisiin enemmän ja laadukkaampaa IPR-opetusta.

– Lisäksi toki verkossa välitämme tietoa, mutta varsinkin kansainvälisestä näkökulmasta vähemmässä määrin. Se on usein sen verran pitkälle menevää ammattitietoutta, että siinä saattaa tulla väärinkäsityksiä pelkän verkkotiedon pohjalta. Siksi panostamme koulutuksiin. ›‹

EU-komissio antaa maksutonta IPR-neuvontaa Kiinassa ›› China IPR SME Helpdesk on EU-rahoitteinen, pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu neuvontapalvelu, joka auttaa eurooppalaisia pk-yrityksiä suojaamaan ja puolustamaan immateriaalioikeuksiaan (IPR) Kiinassa, Hongkongissa, Macaossa ja Taiwanissa. Se tarjoaa helposti ymmärrettävässä muodossa ilmaista tietoa ja palveluita IPR-­asioissa. Henkilökohtaisen ja luottamuksellisen neuvonnan lisäksi Helpdesk tuottaa koulutuksia, painotuotteita ja verkkopalveluita.

Pekingissä sijaitsevan Helpdeskin hankevastaava Helika Jürgenson kertoo, että pk-yrityksesten tietoisuus IPR:n merkityksestä liiketoiminnassa ei ole yleisesti niin korkea kuin olisi toivottavaa. Siksi Helpdeskille on tarvetta.

Neuvontaa tarvitsevat yritykset voivat ottaa yhteyttä Helpdeskiin puhelimitse, sähköpostitse tai käymällä Helpdeskin toimipisteessä. Yritys tai yrityksiä edustava taho voi lähettää tiedustelun IPR-kysymyksissä sähköpostitse ja saa vastauksen asiantuntijapaneelilta kolmen työpäivän kuluessa Jürgensonin mukaan Helpdesk antaa neuvoja esimerkiksi siitä, miten yritys voi suojata IPR-oikeutensa Kiinassa ja mitä tehdä, jos havaitsee oikeuksiensa tulleen loukatuiksi. Helpdesk ei kuitenkaan voi rekisteröidä yritysten immateriaalioikeuksia eikä edustaa niitä oikeudessa, vaan tarvittaessa opastetaan löytämään sopiva oikeudellinen edustaja tai lakimies.

Useimmat Helpdeskille esitetyt kysymykset ovat hyvin yleisiä koskien lähinnä sitä, pitäisikö yrityksen suojata immateriaalioikeutensa ja miten se tehdään Kiinassa. Jotkut kysyjät ovat jo hyvin perillä asioista ja tiedustelevat esimerkiksi tavaramerkin rekisteröintimenettelystä tai sopimusten laadinnasta.

Helpdesk järjestää koulutuksia sekä Euroopassa että Kiinassa yleisistä IPR-asioista mukaan lukien oikeuksien rekisteröiminen Kiinassa sekä IPRstrategian luominen. Koulutusta annetaan myös käytännön liiketoimissa ja koulutustilaisuuksissa on yleensä mahdollisuus ilmaiseen 20 minuutin henkilökohtaiseen neuvontaan. Lisäksi Helpdesk kouluttaa kauppakamarien tai muiden organisaatioiden kouluttajia kertomaan yrityksille tarjoamistaan palveluista.

Helpdesk tuottaa eri teollisuuden ja liiketoiminta-aloihin keskittyviä oppaita ja koulutusmateriaaleja. Ne käsittelevät muun muassa eri IPR-lajeja kuten patentteja, tavaramerkkejä, tekijänoikeuksia, lisensiointia ja tuoteväärennöksiin puuttumista. Oppaita on myös eri liiketoiminnan vaiheisiin liittyen sekä sektorikohtaisesti muun muassa tekstiilejä, lääkinnällisiä laitteita, keraamisia tuotteita ja cleantech-tuotteita koskien.

Verkkopalveluiden kautta on pääsy kaikkiin Helpdeskin materiaaleihin ja palveluihin, mukaan lukien oppaat eri aiheista, e-opetusmoduulit, videot, tapahtumatiedot ja suorat webinaarit eli verkkoseminaarit.

Helpdeskin kumppaneita ovat eurooppalaiset vienninedistämisorganisaatiot, Suomesta kumppani on Finpro. Vastaavia neuvontapalveluita on saatavilla myös Kaakkois-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. www.china-iprhelpdesk.eu question@china-iprhelpdesk.eu

PETTERI KOTILAINEN lähetystöneuvos, ulkoministeriö

nro 1|2017 Kauppapolitiikka

21

Arktisessa on voimaa Suomi ei voi mitään maantieteelleen, mutta siitä kannattaa ottaa kaikki irti. Arktisuudesta on apua myös yritysten brändäyksessä ja markkinoinnissa. TEKSTI MATTI VÄLIMÄKI KUVAT VALMISTAJAT JA ISTOCKPHOTO

A

rktinen alkaa meillä Suomi-neidon ylävartalolta, Rovaniemen tienoilta, tarkalleen kohdasta 66,5° pohjoista leveyttä. Maantieteellisen määritelmän mukaan arktista on kaikki napapiirin pohjoispuolella oleva.

Virallisesta määritelmästä huolimatta koko Suomi voidaan katsoa arktiseksi alueeksi – ainakin jos katsoo Suomen sijaintia maailmankartalla. Esimerkiksi Mellunmäen metroasema on maailman pohjoisin metroasema. Maailman väkiluvultaan suurin pohjoisin kaupunki on Helsinki. Vuosina 2017– 2019 kylmät tuulet puhaltavat maassamme laajemminkin. Suomi toimii seuraavat pari vuotta puheenjohtajana Arktisessa neuvostossa, joka pyrkii edistämään alueen ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä sekä asukkaiden hyvinvointia.

Suomi on ilmoittanut, että se aikoo korostaa puheenjohtajakaudellaan muun muassa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa sekä YK:n kestävän kehityksen

22

Kauppapolitiikka nro 1|2017

tavoitteita arktisessa yhteistyössä. Suomi pitää arktista yhteistyötä tärkeänä arktisen alueen vakauden ja turvallisuuden kannalta.

Arktinen yhteistyö lisää myös Suomen kansainvälistä vaikutusvaltaa. Puheenjohtajuus tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa Suomen arktista maakuvaa ja tehdä tunnetuksi Suomen arktista osaamista. Mitä arktisuudella on annettavaa suomalaisyrityksille?

KIINALAISET LÖYSIVÄT LAPIN Kiinalaiset ovat jo löytäneet Suomen arktisen. Kiinasta Pohjolaan suuntautunut lentomatkustus on kasvanut reilussa vuodessa noin kolmellakymmenellä prosentilla.

Kasvun odotetaan jatkuvan voimakkaana myös tulevaisuudessa: Finnairkin operoi uusia suurempia koneitaan juuri Kiinan-reiteillään.

Finnairin brändistä, markkinoinnista ja asiakasuskollisuudesta vastaava johtaja Johanna Jäkälä kertoo, että niin Suomi kuin Pohjoismaat muutenkin ovat nykyään in. Suomi on esimerkiksi rankattu useammassakin kan-

Suomen Ladun mukaan jopa 100 000 suomalaista harrastaa uintia luonnonvesissä läpi talven.

nro 1|2017 Kauppapolitiikka

23

Lapin matkailu käyttää poroja eksotiikan ja imagonsa markkinoinnissa.

sainvälisessä julkaisussa maailman mielenkiintoisempien matkailukohteiden joukkoon.

– Pohjolasta haetaan ennen kaikkea uudenlaisia kokemuksia ja elämyksiä. Ihmiset, jotka ovat jo käyneet jo Lontoossa, Pariisissa ja Roomassa, haluavat nähdä nyt jotain aivan erilaista. Tällaisia asiakkaita on nykyään paljon myös Kiinassa.

Buumi ei ole syntynyt itsestään, vaan sen taustalla on paljon määrätietoista markkinointityötä, jossa arktisuus on nostettu esiin.

– Olemme esimerkiksi tehneet Kiinassa pitkäjänteisesti töitä jo 1980-luvulta lähtien.

Jäkälä mainitsee, että lisäksi esimerkiksi Keski-Euroopan heikentynyt turvallisuustilanne on saanut ihmiset kiinnostumaan Pohjois-Euroopasta.

TARINAAN KUULUU TÄRKEÄNÄ ELEMENTTINÄ PUHDAS VALKOINEN LUMI SEKÄ HILJAISUUS.

24

Kauppapolitiikka nro 1|2017

KUN TUTTU ONKIN EKSOOTTISTA Finnairin Lapin kohdemarkkinoinnissa käytetään muun muassa kuvia revontulista, poroista ja husky-ajeluista. Tarinaan kuuluvat tärkeinä elementteinä myös puhdas valkoinen lumi sekä hiljaisuus.

– Eli käytämme suomalaisesta itsestään aika tuttuja juttuja. Mutta juuri noita asioita vaikkapa Shanghain kaltaisessa suurkaupungissa asuva arvostaa. Tästä kertovat myös tutkimuksemme, Jäkälä mainitsee.

Hän huomauttaa, että tämä ei ole kuitenkaan markkinoinnin koko kuva Suomesta.

Pohjolan kaupunkeja markkinoidaan niiden omilla vahvuuksilla ja tarjonnalla.

Kun Jäkälä puhuu Suomesta ja arktisuudesta hän tuo niiden rinnalle usein myös yleisesti pohjoismaalaisuuden ja muut Pohjoismaat.

Pohjoismaalaisuus on osa myös Finnairin omaa brändiä.

– Liitämme omaan brändiimme sellaisia attribuutteja kuten tinkimätön pohjoismainen laatu, luotettavuus, raikas ajattelu, luova kekseliäisyys, lämmin asiakaspalvelu ja asiakkaiden kohtaaminen. Pohjoismaalaisuudesta viestii myös esimerkiksi koneidemme design ja lennoilla tarjoamamme ruoka.

Jäkälä huomauttaa, että matkailualalla naapurimaat hyötyvät toisistaan. Kun koko Pohjola on suosiossa, myös Suomi on suosiossa.

Terveysintoilijat ympäri maailman ovat innostuneet suomalaisesta kaurasta.

Vaan kuinkahan kauan Suomi ja arktinen mahtaa pysyä aallonharjalla?

– Tällä hetkellä näyttää oikein hyvältä, mutta matkailutrendit tietenkin vaihtuvat.

Maailmalla voi myös tapahtua jotain yllättävää, mikä muuttaa nopeasti tilanteen. Ja tietenkin on myös muita maita, jotka ovat ihmisten mielestä tällä hetkellä hyvin kiinnostavia.

Jäkälä mainitsee esimerkkinä parivaljakon Australia ja Uusi-Seelanti.

ARKTINEN KAURA VALLOITTAA MAAILMAA Arktisuus voi kannatella myös suomalaista ruokaa, kun se suuntaa maailmalle.

Helsingin Mylly vie luomukauratuotteita yli 30 maahan. Toimitusjohtaja Miska Kaukola

13 %

Suomi on kauramaa, sillä 13 prosenttia EU-alueella tuotetusta kaurasta viljellään Suomessa.

kertoo, että maailmalla on ollut jo usean vuoden ajan kaurabuumi.

– Ruokatrendit ovat globaaleja. Kauralla on paljon todistettuja terveysvaikutuksia, eikä se sisällä lainkaan gluteenia, joten se istuu erinomaisesti nykyiseen terveysajatteluun.

Hän huomauttaa, että arktisuus ja kaura kulkevat tiiviisti käsi kädessä.

– Kaura on pohjoinen kasvi, joka vaatii paljon valoa, viileyttä ja kosteutta. Mutta lisäksi arktisuus tarjoaa erinomaiset lähtökohdat kauran markkinoinnille. Arktisuuden ympärille on hyvä rakentaa tarinaa ruuan puhtaudesta, turvallisuudesta ja eksoottisuudesta.

Kuusela huomauttaa, että viestillä on paljon kuulijoita esimerkiksi Kaakkois-Aasian

nro 1|2017 Kauppapolitiikka

25

Arctic Warriors sai alkunsa siitä, että yrityksen perustajia vaivasi se, että Suomeen tuodaan superfoodeja valtamerten takaa samalla kun perinteiset lappilaiset, tutkitusti puhtaat ja vahvat kasvit jäävät hyödyntämättä.

SUOMALAINEN RUOKA ON HOUKUTTELEVAMPAA KUIN KOSKAAN.

ilmansaasteista kärsivissä suurkaupungeissa.

Aasiassa myös ruuan jäljitettävyys on kova myyntivaltti.

Luonnonvarakeskus Luke on tehnyt selvityksen, mitä arktisuus tarkoittaa ja tarjoaa suomalaiselle ruoantuotannolle. Pohjoinen sijaintimme koetaan usein ruoantuotantoa haittaavana tekijänä ja sen positiiviset vaikutukset jäävät huomaamatta.

Selvityksen mukaan puhtaat tuotteet, terve tuotantoympäristö ja terveet eläimet, puhdas ilma, tuotteen korkea ravitsemuksellinen ja hygieeninen laatu sekä läpinäkyvyys ja jäljitettävyys tuovat lisäarvoa pohjoiseen ruoantuotantoon. Vahva kehittämispotentiaali löytyy myös pienestä ympäristöjalanjäljestä, vastuullisesta kiertotaloudesta sekä maatilatasolla hiilineutraalista ja jätteettömästä tuotannosta.

– Arktisuus on ilman muuta oikea tulokulma – parempi kuin pelkät porot, joulupukki ja järvet. Suomalaisen ruuan markkinointi näyttää tällä hetkellä paremmalta kuin koskaan aikaisemmin. Paukkuja tarvittaisiin kuitenkin paljon nykyistä enemmän, esimerkiksi ruuantuottajien yhteisesiintymisiä messuilla, Kuusela miettii.

VILLEIMMÄT YRTIT TULEVAT POHJOISESTA Rovaniemellä Narkauksessa kotipaikkaansa pitävä Arctic Warriors myy muun muassa kuusenkerkästä, ruusujuuresta sekä nokkosesta valmistettuja luontaistuotteita.

26

Kauppapolitiikka nro 1|2017

Vuonna 2014 perustettu yritys on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Sillä on verkkokauppa, kotimaassa yli 300 jälleenmyyjää ja partneri hoitamassa ulkomaiden myyntiä. Yhtiö on juuri aloittamassa myös suoran kaupan EU:n alueelle.

Yrityksen slogan on, että villeimmät yrtit tulevat pohjoisesta.

– Suomeen tuodaan valtavasti superfoodia merten takaa. Meillä on Lapissa tutkitusti puhtaat ja vahvat superfoodit, mutta niitä ei ole osattu oikein kaupallistaa. Tähän asti mummot – kaikki kunnia heille – ovat myyneet yrttejä torilla, Arctic Warriorsin myynti- ja markkinointipäällikkö Tuija Kauppinen kertoo.

Lapista viedään jo paljon esimerkiksi marjoja, mutta jalostamattomassa muodossa.

– Me olemme panostaneet jalostukseen ja tuotteistamiseen. Myyntipakkaukset on brändätty tarkkaan. Ja yrttien lisäksi tuotevalikoimaamme kuuluu esimerkiksi erilaisia jauheita, hunajavalmisteita, shotteja ja pullotettuja eliksiirejä.

Arctic Warriors tekee läheistä yhteistyötä monien Lapin matkailuyritysten kanssa.

– Lappiin on tullut viime aikoina valtavasti turisteja etenkin Kiinasta. Heidänkin ansiostaan Lappi tunnetaan nykyään entistä paremmin maailmalla. Jos pelaamme korttimme oikein, niin yrityksellä on mahdollisuus todella isoon kasvuun, Kauppinen miettii.

Hän huomauttaa, että kiinalaiset ovat jo valmiiksi kiinnostuneita yrteistä. Kiinalaisessa lääketieteessä on hyödynnetty yrttejä jo tuhansien vuosien ajan.

– Yrttien käytöllä on perinteitä myös Lapissa. Esimerkiksi oma tuotepäällikkömme tulee vanhasta kansanparantajasuvusta. Ja meidän ruusujuuremme on vähän kuin kiinalaisten ginseng.

Arctic Warriorsilla on kymmenkunta sopimusviljelijää Ranualta Ivaloon, jotka viljelevät Lapin alkuperäiskasveja väinönputkea ja ruusujuurta.

– Maatalous näin pohjoisessa on muuten haasteellista, mutta alkuperäiskasvit sopivat viljelyyn mainiosti. Monelle pakettiin laitetulle pellolle on löytynyt uutta käyttöä.

Kuusenkerkkiä kerätään suoraan metsistä maanomistajan luvalla.

– Suomen Lappi on kokonaisuudessa maailman laajimpia luomukeruualueita.

Luomuyrteissä on valtavasti potentiaalia.

Vaan eräs yksityiskohta: onko sana ’kerkkä’ myyvä? Miten se edes taipuu ulkomaalaisen suuhun?

– Kerkkä on erittäin myyvä sana. Sorahtavassa ärrässä on mukavaa eksotiikkaa ja alkuvoimaa. Meille ei ole siis mitään haittaa siitäkään, että kotipaikkamme on Narkaus. Ja että lähellä on Rovaniemi, Kauppinen naurahtaa.

MARKKINOINTI LÄHTEE ASIAKKAAN YMMÄRTÄMISESTÄ Hankenin markkinoinnin dosentti Anne Rindell korostaa, että onnistunut markkinointi lähtee aina asiakkaan ymmärtämisestä.

– Tarvitsemme isoja korvia ja pientä suuta. Meidän on ymmärrettävä mitä asiakas haluaa ja miten hän suomalaisen tai arktisen kokee. Tämän jälkeen meillä on sitten mahdollisuus tarjota oikeita asioita oikealla tavalla.

– Saattaa esimerkiksi olla, että suomalaiset tarjoavat joskus liikaa omaa näkökulmaansa. Emme ole tottuneet riittävästi kuuntelemaan, mitä asiakas todella haluaa.

Länsinaapurimme on diskuteerauskulttuurinsa ansiosta tässä meitä edellä.

Rindell huomauttaa, että maantieteellä on myös oltava merkitystä tuotteen tai palvelun kannalta.

Arktisuus taipuu ehkä luontevimmin matkailun ja ruuan markkinointiin, mutta kosmetiikkakin on hyödyntänyt luontoamme hyvin.

– Maailmalla on myös varmasti helppo perustella, että suomalaiset ovat hyviä rakentamaan jäänmurtajia, koska pohjoisen sijaintimme takia olemme joutuneet rakentamaan niitä jo vuosikymmenien ajan. Tai että Lapissa on helppo testata autonrenkaita, koska siellä riittää lunta ja jäätä.

Suomen maabrändiin liittyy arktisuuden lisäksi ajatuksia muun muassa korkeasta teknologiasta, hyvästä koulutuksesta ja hyvinvointivaltiosta. Nämä eivät ole tietenkään mitenkään ristiriidassa arktisuuden kanssa.

– Ainakin voisi ajatella, että suomalainen insinööritaito liittyy osaltaan tuohon, että meillä on ankarat olosuhteet, joihin olemme joutuneet etsimään aivan uusia teknisiä ratkaisuja. Esimerkkejä löytyy helposti vaikkapa metsäteollisuudesta.

7 kk

Terminen talvi on suuressa osassa maata pisin vuodenaikamme. Lapissa talvi viipyy noin seitsemän kuukautta.

KYLMÄSTÄ LÖYTYY LÄMPÖÄ Joku on joskus lohkaissut, että Suomen ainoa brändi on kylmyys.

Rindellin mielestä kylmyys ei ole kuitenkaan arktisessa markkinoinnissa Se Juttu – kylmyys ei pure ainakaan palelemista pelkääviin keskieurooppalaisiin.

– Ehdottomasti parempi ja positiivisempi viesti on se, että pohjoisen sijaintimme takia olemme eksperttejä huolehtimaan lämmöstä.

Suomessa ei ole tapana palella, ei ulkona eikä sisällä. Monissa etelän maissa joudutaan sen sijaan värjöttelemään, kun ilmastointi tekee asunnot liiankin viileiksi.

Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin 20,4 miljoonaa kertaa vuonna 2016.

Satavuotiaan Suomen kansallisruoaksi valittiin tammikuussa ruisleipä.

nro 1|2017 Kauppapolitiikka

27

Suomen läheisen luontosuhteen korostaminen ei toimi kaikissa kohderyhmissä.

OSAAMME TEHDÄ LUNTA JA JÄÄTÄ URHEILUKILPAILUIHIN.

– Suomalaista lämpö-osaamista ei ole ehkä riittävästi osattu tuoda esille. Se voisi varmasti tarjota jotain rakennusalalle, puhutaan sitten vaikkapa seinistä, ikkunoista tai katoista.

– Samaa teemaa voisi hyödyntää – nykyistä paremmin – myös vaatealalla. Erilaisten teknisten asujen lisäksi teknisillä materiaaleilla olisi varmasti potentiaalia myös muotivaatteiden puolella.

Suomessa on myös esimerkiksi snowhow’ta. Osaamme tehdä lunta ja jäätä urheilukilpailuihin – ja toisaalta myös poistaa sitä tehokkaasti vaikkapa lentokentiltä.

– Pekingin talviolympialaiset vuonna 2022 tulevat olemaan yksi suuri mahdollisuus suomalaiselle snow-how’lle.

TEERIÄ SOITIMELLA Anne Rindell on asunut pitkään Ranskassa.

Hän kertoo, että ranskalaiset ihailevat suomalaisten suhdetta luontoon – esimerkiksi sitä, miten puita suojellaan rakennushankkeissa.

– Mutta siihen olen pettynyt, että Suomi ei ole osannut nostaa luontonsa monimuotoisuutta vientituotteeksi. Afrikan villieläimet ovat mantereelle matkailullisesti valtava voimavara. Meillä jatkuva uutisointi susihysteriasta ja kaatoluvista tekee hallaa koko maamme luontobrändille eikä anna meistä kuvaa, että olemme sopusoinnussa luonnon kanssa. Ihminen luo mielikuvia kaikesta, mikä käsittelee Suomea ja hänellä on pitkä muisti, varsinkin ristiriitaisen tiedon kohdalla.

– Kuusamossa on jo useita matkailuyrittäjiä, jotka tarjoavat mahdollisuutta valokuvata karhuja. Sama olisi mahdollista tehdä myös susien kanssa.

28

Kauppapolitiikka nro 1|2017

Rindell huomauttaa, että meidän olisi opittava katsomaan uudella tavalla myös esimerkiksi arkipäiväiseltä tuntuvaa luontoamme.

– Ehdotin jo parikymmentävuotta sitten, että maatilamatkailu-yrittäjät tarjoaisivat retkiä, joilla voisi seurata teeren soidinta. Nykyään niitä tarjotaankin, mutta varmasti löytyy lisää vastaavaa.

– Usein sellaiset asiat, jotka löytyvät ihan läheltämme, tuntuvatkin eurooppalaisista yllättäviltä ja eksoottisilta.

VAAN EIPÄS HURJASTELLA Rindell toteaa, että läheistä luontosuhdettamme, metsiä eikä esimerkiksi pohjoisen erämaita kannata kuitenkaan painottaa liikaa.

Kyse on jälleen kohderyhmästä.

– Joskus tuntuu, että esimerkiksi koko maamme matkailumarkkinointi painottuu ehkä liikaakin metsiin, järviin, Lapin maisemiin, poroihin ja saamelaispukuihin – ajatellaan, että kaikki haluavat yhtä ja tiettyä Suomea. Olisi tärkeää tuoda esille maan moninaisuutta ja esimerkiksi Helsingin, Turun ja Tampereen kaupunkikulttuureja.

Suurkaupungeissa on paljon heitäkin, joille jo pienet metsiköt, erämaista puhumattakaan, saattavat olla kauhun paikkoja.

Eikä omalla kulttuurilla kannata ehkä muutenkaan mitenkään hurjastella – ei esimerkiksi saunan kanssa.

– Saunaa ei kannata tuputtaa väkisin. Jos matkailija tai bisnesvieras haluaa tutustua saunaan niin okei. Mutta joku saattaa kokea paremmaksi vaihtoehdoksi sen, että voi katsoa turvallisesti pienen matkan päästä kun suomalaiset saunovat, Rindell naurahtaa. ›‹

1

Sisu on uusi hygge. The Times listasi tammikuisessa artikkelissaan sisun yhdeksi vuoden tärkeimmistä trendeistä. ”Suomalainen sana, joka tarkoittaa urheutta, sitkeyttä, stoalaisuutta ja kovuutta. Esimerkiksi kosmetiikkayritys Lumenella on uusi SISU-tuotesarja, joka yhdistää puhtaan pohjoisen lähdeveden voiman luonnonuutteisiin. Lumene käyttää markkinoinnissaan muutenkin pohjoisen luonnon piirteitä.

Kuva: Kyrö Distillery

2 Kuva: iStockphoto

”Nobody in their right mind would come to Helsinki in November. Except you, you badass. Welcome.” Näin julistivat Slush ja Visit Helsinki Helsinki-Vantaalla marraskuun lopulla toivottaen kävijät tervetulleeksi. Startup-tapahtuma luottaa loskan, pimeyden ja alkukantaisen voimaan tehden marraskuusta kilpailuedun. Samaa luovan hulluuden tematiikkaa on käytetty muun muassa Kyrö Distilleryn brändäyksessä.

4

Jos se toimii täällä, se toimii muuallakin. Suomen Lapissa toimii useita autojen testausasemia. Aalto-yliopistossa taas tutkitaan fysikaalisia ominaisuuksia huippukylmälaboratorioissa.

Samaa ajattelumallia on helppo soveltaa suomalaisiin teollisuustuotteisiin, kuten Reima tekee lastenvaatteiden kanssa.

3

Arktisuus tarjoaa Suomen ruuantuotannolle kiinnostavan tarinan. Sen avulla voimme erottautua elintarvikeviennissä ja tuotteemme osataan tunnistaa maailmalla. Suomalaisen ruoan valtteja ovat tuotantoketjun puhtaus, jäljitettävyys ja eettinen tuotanto. Eikä haittaa ole yöttömän yön auringosta, joka tarjoaa uskomattomat kasvuolosuhteet ravintorikkaille kasveille.

Kuva: iStockphoto

Kuva: Lumene

Arktisuus toimii markkinoinnissa

nro 1|2017 Kauppapolitiikka

29

– Pohjoismaat ja Venäjä ovat sikäli edelläkävijöitä lasten pukemisessa, että maissa ajatellaan lapsen mukavuutta. Myös kiinalainen äiti arvostaa lastenvaatetta ostaessaan eniten mukavuutta, että vaate on hyvä päällä. Heillä on sille mukavuutta kuvaava oma sana, shufu, Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund sanoo.

30

Kauppapolitiikka nro 1|2017

TEKSTI JENNI JUNTUNEN KUVAT VESA TYNI

Reima goes Reimalla on vauhti päällä. Lastenvaatebrändin vienti porskuttaa ja verkkokauppa kasvaa. Uusi puettava aktiivisuussensori ReimaGO kiinnostaa hyvinvointivaltioissa, joissa kamppaillaan lasten ylipainon ja liikkumattomuuden kanssa.

R

äntää sataa märkinä rätteinä maahan Vantaan Pakkalassa, missä huppuihin piiloutuneet ihmiset tarpovat katse maassa mahdollisimman nopeasti eteenpäin. Suomalainen talvipäivä ei ole kaikkein kauneimmillaan, mutta sää kuvastaa hyvin oloja, joissa Reiman lapsiraati testaa yrityksen tuotantoon päätyvät ulkoiluvaatteet.

Jos haalarissa tarkenee ja pysyy kuivana Vantaalla, se toimii varmasti leikeissä myös Moskovassa, Shanghaissa tai New Yorkissa.

– Arktinen vyöhyke, se paikka missä on lunta tai kuraa, on meille vahva alue, sillä suurin tuoteryhmämme on yhä ulkoiluvaate. Se osaaminen on meidän DNA:ssa, sillä Reimahan aloitti tekemällä vaatteita armeijalta yli jääneistä lumipuvuista, kertoo Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund yrityksen värikkäissä tiloissa, joissa loskakeli unohtuu nopeasti.

Reima lienee tuttu jokaiselle suomalaiselle, jolla on lapsia – tai joka on joskus ollut lapsi.

Pieniä suomalaisia on puettu yrityksen vaatteisiin yli 70 vuotta. Kansainvälistyminen alkoi jo 1950-luvulla muista Pohjoismaista, ja seuraavalla vuosikymmenellä siirryttiin itänaapuriin. Nyt brändiä ja sen tuotteita tehdään tunnetuksi koko pohjoisella pallonpuoliskolla: Reiman lastenvaatteita, asusteita ja kenkiä viedään jo yli 30 maahan.

VIENTIYHTIÖSTÄ KANSAINVÄLISEKSI TOIMIJAKSI – Tulin töihin suomalaiseen vientiyhtiöön. Nyt olemme globaalimpi yritys, jolla on useampia toimipisteitä maailmalla, Björklund kuvailee.

Hän on työskennellyt Reiman toimitusjohtajana vuodesta 2012, mutta yhteistyö yrityksen kanssa alkoi jo edellisenä vuonna yhdysvaltalaisen sijoitusyhtiö The Riverside Companyn ostettua lastenvaatettajan.

Björklund asui tuolloin perheineen Kiinassa ja avasi siellä Reimalle paikallista markkinaa konsulttina.

Riverside-kaupan aikaan Reiman liikevaihdosta vielä lähes puolet tuli kotimaasta. Björklundin siirtyessä yrityksen johtoon hän sai päätehtävikseen yrityksen kansainvälistämisen ja digitalisoinnin.

Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 2016 myynnistä yli 80 prosenttia tuli ulkomailta. Suomen lisäksi kuudessa maassa toimii nyt oma myyntiyhtiö.

Suurimpia vientimaita ovat Venäjä, Pohjoismaat, Kiina ja Sveitsi.

– Maissa, joissa brändin tunnettuus on vahva, on tietenkin helpompi tehdä kauppaa. Olemme olleet Venäjällä 60-luvulta ja Sveitsissä ja Norjassakin parikymmentä vuotta. Nyt teemme läpimurtoja maissa, joissa olemme tehneet pitkäjänteistä työtä jonkin aikaa, esimerkiksi Kiinassa ja Saksassa.

Viennin lisäksi koko Reiman tuotanto on kasvanut viime vuosina vauhdilla: vuodesta 2013 Reimabrändin volyymin kasvu on ollut 20 prosentin luokkaa vuosittain. Ruplan heikentymisen ja muiden brändien karsimisen takia kasvu ei näy samassa määrin euroissa.

– Yritystä on hyvä kasvattaa, kun omistajuus on ammattimaista. Oli omistaja ulkomainen tai suomalainen, pääasia, että se on kiinnostunut liiketoiminnasta pitkäjänteisesti, Björklund kiittelee.

nro 1|2017 Kauppapolitiikka

31

LOISTAVA TUOTE EI YKSIN RIITÄ Hyvä tuote oli päällimmäinen syy, miksi Björklund tarttui mahdollisuuteen ryhtyä Reiman toimitusjohtajaksi. Kolmen lapsen äiti kertoo olleensa Reima-tuotteiden heavy user jo ennen konsulttiyhteistyötä.

– Tuotteen voimaa ei voi vähätellä. Kansainvälistyminen on niin paljon helpompaa, kun on vahva tuote. Kun kävimme ensimmäisiä neuvotteluja tavaratalojen ja jakelijoiden kanssa Kiinassa, ostajien reaktio oli autenttinen. Ammattimaiset ostajat tunnistivat heti, että käsillä oli oikeasti hyvä tuote.

Reima tähtää maailman johtavaksi lasten ulkoiluvaatebrändiksi. Björklund kertoo sen kilpailevan yritysten kanssa, jotka valmistavat ensisijaisesti aikuisten vaatteita ja tekevät niitä pienoiskoossa lapsille.

– Me teemme tosissamme lastenvaatteita.

Aikuisten ja lasten vaatteiden mittakaavoissa on isot erot, jos vaikka ajattelee, kuinka pitkät kädet murrosikäisellä on. Kaksivuotiaan vaatteessa taas pitää olla tilaa, jotta siinä mahtuu kyykistymään ja leikkimään.

Björklund laskee kilpailueduksi osaamisen, jota Reimalle on kertynyt lastenvaatteiden valmistuksesta 73 vuodessa. Suomessa tapahtuva tuotekehitys tähtää siihen, että vaatteessa on mahdollisimman mukava olla ja liikkua. Lasten ulkoiluvaate on tekninen tuote, johon haetaan pieniä parannuksia jatkuvasti.

Reima tähtää maailman johtavaksi lasten ulkoiluvaatebrändiksi.

Pelkkä hyvä tuote ei vielä riitä voimakkaasti kilpaillulla alalla – uusilla markkinoilla brändin tunnettuuden eteen saa ponnistella.

Lastenvaatteilla on enemmän tarjontaa kuin kysyntää. Jotta yritys saa tuotteensa tavaratalon lastenvaateosastolle myyntiin, sen on syrjäytettävä toinen valmistaja.

– Koko työkalupakin pitää olla kunnossa: hyvä tuote, toimiva toimitusketju, esillepano kaupassa, markkinointimateriaalit, Björklund luettelee.

– Ja markkinointiin pitää käyttää rahaa. Sitä ei voi aliarvioida uudella markkinalla. Vaikka tuote olisi kuinka hyvä, se täytyy myydä kuluttajille.

VOIMAKKAASTI VERKKOKAUPPAAN Kansainvälistymisen lisäksi Björklund on laittanut panoksia Reiman digitalisoimiseen ja kuluttajien palvelemiseen. Kuudessa vuodessa on avattu eri maihin kymmenen Reimaverkkokauppaa.

– Lastenvaatteet on kategoria, joka soveltuu hyvin digitaaliseen kanavaan. Jos tuntee

32

Kauppapolitiikka nro 1|2017

Palveluun satsaamalla Reima pyrkii peittoamaan myös verkkokaupan haasteen: villin hintakilpailun.

brändin, lastenvaate on helppo ostaa verkosta, Björklund sanoo.

Verkkokaupassa Reima pyrkii helpottamaan ruuhkavuosia elävän asiakkaansa arkea, joka mieluummin käyttäisi rajallisen aikansa lasten kanssa puuhaamiseen kuin ostoksiin.

– Ostamisen pitää olla vaivatonta ja vähentää kognitiivista kuormaa, jota vaatehankinnat aiheuttavat. Olisi helpottanut, jos joku olisi aikoinaan kertonut minulle, että tässä on paketti, paina enteriä – jos teidän Hector oli viime vuonna 116 senttiä, nyt hän on kasvukäyrän mukaan 122, ja tummansininen on suosituin haalarin väri.

Digikanavien osuuden Reiman myynnistä arvioidaan kasvavan tänä vuonna kymmenestä prosentista 13 prosenttiin. Vuodenvaihteessa Reima osti suomalaisen startup-yrityksen Finnish Baby Boxin, joka myy äitiyspakkausta vastaavaa tuotepakettia verkossa suoraan kuluttajille. Pakkausta on tilattu lähes 80 maasta yhteensä tuhansia vuodessa. Kauppojen yhteydessä Reima ilmoitti tavoitteekseen kasvattaa digikanavien osuuden myynnistä 25 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Björklundilla on vahva usko Finnish Baby Boxin digitaaliseen liiketoimintamalliin. Jos kysyntää löytyy, tuotepaketteja voidaan jatkossa valmistaa myös vanhemmille ikäluokille – helpottamaan maksukykyisten vanhempien ostosruljanssia.

MUKANA ÄLYVAATEBUUMISSA Reiman tavoite liikuttaa lapsia säässä kuin säässä on nyt eri tavalla ajankohtainen kuin yrityksen alkuaikoina: lasten liikkumattomuus ja lihominen puhuttavat länsimaissa ja yhtä lailla vaurastuvissa Aasian valtioissa.

Digitalisaatiota voidaan osaltaan syyttää

huolestuttavasta kehityksestä, mutta sen avulla voidaan myös kannustaa lapsia liikkeelle. Syksyllä 2016 lanseerattu, urheilukellovalmistaja Suunnon kanssa kehitetty ReimaGO on vaatteeseen kiinnitettävä aktiivisuussensori, joka mittaa lapsen päivittäisen liikunnan kestoa ja tehoa. Sensoria käytetään yhdessä sovelluksen kanssa. Näin virtuaalimaailmassa lapsi voi kuljettaa pelihahmoaan sen mukaan, kuinka paljon on itse liikkunut. Vanhemmat voivat asettaa lapsen liikkumiselle tavoitteita ja palkita niiden saavuttamisesta.

– Lanseerasimme ReimaGOn juuri Kiinassa ja pääsimme siellä CCTV:n lauantaiillan pääurheilu-uutisiin. Ison-Britannian terveysministeriön toimeenpaneva elin Public Health England on hyvin kiinnostunut ReimaGOsta, ja maan parlamentista on tulossa vieraita kuulemaan, miten sitä voisi hyödyntää mahdollisesti laajemminkin Briteissä, Björklund kertoo kansainvälisestä kiinnostuksesta.

– Lisäksi olemme ainoana skandinaavisena lastenmerkkinä mukana perustamassa European Outdoor Groupin ”It’s great out there” -hanketta, jonka tavoitteena on innostaa aikuisia ja lapsia liikkumaan luonnossa ja ulkona.

Vaikka osa väestöstä liikkuu liian vähän, perheiden aktiivinen elämäntapa on kasvava trendi, josta Reimakin hyötyy. Liikuntabuumin myötä urheiluvaatteet yhdistetään arkipukeutumiseen ja toimistossa on tyylikästä pitää lenkkareita. Käytännönläheinen pukeutuminen ja ulkoilu kuuluvat skandinaavisuuteen, joka on tällä hetkellä kuuma juttu maailmalla.

On trendikästä olla suomalainen.

– Suomen PISA-menestys on osaltaan auttanut meitä. Uskomme, että hyvät tulokset johtuvat osittain siitä, että lasten aivot saavat lepoa ja happea. ›‹

Vasen yläkulma: Ivana Helsinki, muut kuvat: Samuji.

Muotiala kansainvälistyy yhdessä

S

uomalaisille lifestyle-brändeille suunnattu Lifestyle Finland -ohjelma laajenee tänä vuonna myös Euroopan markkinoille. Ohjelman tarkoitus on avata myyntimahdollisuuksia suomalaisille lifestyle-, muoti- ja design-yrityksille Aasiassa ja Euroopassa.

Kasvuohjelman toimenpiteet tukevat markkinoille menon suunnittelua sekä auttavat jo markkinoilla toimivia yrityksiä laajentamaan myynti- ja partneriverkostojaan eritoten Japanissa, Etelä-Koreassa, Kiinassa, Tanskassa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa.

Fokusmarkkinoilla päätoimenpiteitä ovat erityyppiset B2B-tapahtumat, kuten matchmaking-tapahtumat, messut ja showroomit. Aikaisempaa enemmän kutsutaan myös ostajia Suomeen. Muun muassa muotialan yritykset vierailivat viime vuonna menestyksekkäästi Japanissa ja Etelä-Koreassa. Yritykset tapasivat potentiaalisia asiakkaita ja loivat tärkeitä suhteita vähittäiskaupan edustajiin ja tukkureihin sekä saivat runsaasti huomiota mediassa.

Ivana Helsingin Pirjo Suhonen piti matkaa onnistuneena ja tehokkaana.

– Finpron paikalliset toimijat olivat kartoittaneet tahot, jotka olisivat mahdollisia maahantuojia ja jakelijoita. Tällainen operatiivisen tason toiminta on se suurin asia, mitä suomalaiset yritykset kaipaavat ja koimme tämän konkretian äärimmäisen hyväksi, Suhonen kertoo.

Fokusmarkkinoilla päätoimenpiteinä ovat erityyppiset B2B-tapahtumat.

Pk-yrityksille vienninedistämisohjelmaan osallistuminen on varteenotettava vaihtoehto, sillä monilla on hyvät mahdollisuudet pärjätä kansainvälisesti, muttei resursseja lähteä kansainvälistymään yksin. Keväällä 2016 alkaneeseen ohjelmaan on osallistunut 45 suomalaisyritystä ja mukaan voi hakea edelleen. ›‹ Lue lisää kasvuohjelmasta exportfinland.fi

nro 1|2017 Kauppapolitiikka

33

HELENA KIISKINEN tiedottaja Afrikan ja Lähi-idän alueilla ulkoministeriö

Tuloksekas taloudellinen yhteistyö Arabiemiraateissa edellyttää sekä yrityksiltä että valtiovallalta pitkäjänteistä toimintaa ja läsnäoloa.

Mykkäsen matkassa Korkean tason vierailuvaihto Arabiemiraattien ja Suomen välillä on ollut viime vuosina aktiivista.

Talousministeri Sultan Al Mansourin tapaamisessa ministerit sopivat maiden välisen talouskomission elvyttämisestä ja keskustelivat Slush-yhteistyöstä.

Suomen kokemukset kierrätyksestä kiinnostivat, sillä maassa käydään aiheesta vilkasta keskustelua.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen vieraili Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa yhdessä yritysvaltuuskunnan kanssa 16.–19. tammikuuta.

Diplomaattiavustaja Marja Koskela kävi läpi päivän vierailuohjelmaa ministerin kanssa. Vierailuohjelma laadittiin yhdessä Finpron ja Suomen Abu Dhabin -edustuston kanssa. Team Finland -matkan aikana toteutuneissa lukuisissa korkean tason tapaamisissa keskusteltiin ajankohtaisista kahdenvälisistä kysymyksistä sekä edistettiin suomalaisyritysten kauppayhteyksiä.

34

Kauppapolitiikka nro 1|2017

Yhdistyneet arabiemiirikunnat muodostuu seitsemästä emiraatista: Abu Dhabi, Dubai, Sharjah, Ras Al Khaimah, Fujairah, Umm al-Qaiwain ja Ajman. Dubain kehittämissuunnitelmat nousivat uudelle tasolle, kun se valittiin vuoden 2020 maailmannäyttelyn isäntäkaupungiksi. Dubai Municipalityn pääjohtaja Hussain Nasser Lootah totesi alueen tavoittelevan tällä hetkellä erityisesti kestävää ja älykästä rakentamista sekä aurinkoenergiaan liittyvää uusinta teknologiaa.

ARABIEMIRAATIT Maa 24 00 N 54 00 E Asukkaita 5 900 ooo Asukastiheys 64 / km2

Matkalle osallistui 20 henkilön yritysvaltuuskunta, joka edusti energiasektoria ja älykästä rakentamista. Delegaation esitteet ja käyntikortit tekivät kauppansa matkan aikana. Tällä hetkellä noin 50 suomalaisyritystä on sijoittautunut Arabiemiraatteihin ja useilla suurilla suomalaisilla vientiyrityksillä on Lähi-idän-aluetoimistonsa Dubaissa. Kaupallisen yhteistyön edistämiseksi tarvitaan pitkäjänteistä ja kärsivällistä toimintaa sekä yrityksiltä että valtiovallalta.

Arabiemiraattien talouden näkymät ovat lupaavat ja talouskasvu on jatkunut vakaana haasteista huolimatta. Öljyn hinnanlasku näkyy ennen kaikkea kiihtyneinä pyrkimyksinä monipuolistaa taloutta ja löytää uusia kasvualoja. Tulevaisuudessa Arabiemiraatit haluaa profiloitua vihreän talouden ja teknologian maana.

Perinteisessä Arabiemiraattien ruokakulttuurissa sekoittuvat Lähi-idän ja Aasian piirteet.

Naiset ovat tulleet mukaan yhteiskunnan eri sektoreille. Yliopistoista valmistuneista 70 prosenttia on naisia ja yhä useampi nainen käy töissä tai ryhtyy yrittäjäksi. Noin viidennes diplomaattikunnasta ja kaksi kolmasosaa julkisen sektorin virkamiehistä on naisia. Infrastruktuurin kehittämisestä vastaavassa ministeriössä virkamiehet esittelivät maan keskeisiä hankkeita ja suomalaisyritykset esittelivät toimintaansa. Yhteistyömahdollisuuksia löytyy paljon älykkäässä rakentamisessa, jätehuollossa ja kierrätyksessä.

Ministeri Mykkänen osallistui Abu Dhabin kestävän kehityksen viikon yhteydessä järjestetyille messuille ja piti puheenvuoron jätehuoltoa koskevassa foorumissa tuoden esiin Suomen energia-alan osaamista mukaan lukien jätteistä energiaa -ratkaisut.

Ministerin ja suomalaisdelegaation vierailu kiinnosti messuilla ja mediassa. Vierailuista uutisoivat muun muassa The National -lehti ja uutiskanava Shar­­jah 24.

Arabiemiraattien innovaatiopolitiikan kehittyminen liittyy maan kunnianhimoisiin kehittämissuunnitelmiin. Tavoitteena on nousta maailman innovatiivisimmaksi maaksi. Suunnitelmissa korostuvat innovaatioiden kehittäminen erityisesti sektoreilla uusiutuva energia, kuljetus, koulutus, terveys, vesi ja avaruus.

nro 1|2017 Kauppapolitiikka

35

TEKSTI RIIKKA HARJU KUVA VESA TYNI

Omaa polkua maailmalle Tarja Ollila ja Leena Saarinen antavat parhaat ohjeensa maailmanvalloitukseen.

Millainen on yrityksenne tarina?

Saarinen: Vuonna 2010 ravitsemusasiantuntija Patrik Borg ja konsultti Marko Parkkinen olivat mukana ruokastrategia 2020 -työryhmässä. Sieltä syntyi idea kotimaisten kasvi­ proteiinien käyttömahdollisuuksista. Minua pyydettiin tuolloin mukaan omistajaksi. Tavoitteemme oli alusta lähtien maailman parantaminen kotimaisella hyvänmakuisella proteiinipitoisella kasvipohjaisella ruualla.

Vuonna 2011 keräsimme ensimmäisen rahoituksen osakeannilla, ja ensimmäiset hernepohjaiset pakastetuotteet olivat markkinoilla suurkeittiöille syksyllä 2011. Vuonna 2013 löysimme käyttöön härkäpavun, ikiaikaisesti Suomessa viljellyn, proteiinirikkaan, hyvänmakuisen ja hyvin vähän kotimaassamme käytetyn kasviksen. Keväällä 2014 päätimme, että tiemme jatkuu kohti härkäpavun hyödyntämistä kuluttajamarkkinoilla ja lopetimme muut hernepohjaiset tuotteet. Härkis lanseerattiin vuonna 2016.

Maailmalla on havaittavissa vegebuumi. Minkälaisia kansainvälistymissuunnitelmia teillä on lähitulevaisuudessa?

Ollila: Haemme kasvua aktiivisesti ja tänä päivänä voimmekin kutsua itseämme kasvuyritykseksi, sillä luvut ovat olleet sen verran huikeita. Nykypäivänä kasvua täytyy lähteä hakemaan Suomen rajojen ulkopuolelta, se on selvä. Nyt olemme tilanteessa, että jakelusopimukset on jo solmittu sekä Ruotsin että Norjan markkinoille. Tämän vuoden aikana teemme töitä jalansijan saamiseksi heidän markkinoillaan.

Mistä kipinä kansainvälistymiseen lähti?

Saarinen ja Ollila: Teimme vuonna 2015 Team Finland Explorer -rahoituksen turvin markkinaselvityksen tuotteillemme Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Saksan, Ranskan, Espanjan ja Australian markkinoilla. Saimme selville, että markkinoita tälle uniikille tuotteelle olisi kasvavilla kasvisruokamarkkinoilla ympäri maailman. Lihansyönnin vähentäminen on ajankohtaista yhä useammalle ihmiselle.

Miten suomalaisyritykset voisivat hyötyä toisistaan lähtiessään maailmalle?

Hallituksen puheenjohtaja LEENA SAARINEN Verso Food Oy

36

Kauppapolitiikka nro 1|2017

Ollila: Olemme aika itsenäisesti tallanneet omaa polkuamme.

Saarinen: Tekesin eri rahoitusmuodoista olemme saaneet paljon apua. Lisäksi Food from Finland -ohjelma tarjoaisi messukäyntejä ja muuta tukea. Mutta me emme ole kokeneet sitä tarpeelliseksi. Kohdennettu markkinointi suoraan kuluttajille on ollut meille toimivin lähtökohta.

Ollila: Kasvisruokamarkkinat maailmalla ovat kyllä kasvaneet näin vauhdikkaasti ensisijaisesti siksi, että monia kiinnostavia uutuuksia on lanseerattu samaan aikaan, kuten nyt vaikkapa Suomessa nyhtökaura. Kaikki toimijat hyötyvät tästä buumista, joka kasvisruokamarkkinoilla on nyt meneillään.

Miten kansainvälistymispalveluita yrityksille tulisi mielestänne kehittää?

Saarinen: Tarvitsisimme tukea kauppasopimusten neuvotteluun ja sopimuspohjiin liittyvissä ongelmissa. Esimerkiksi minkälainen sopimuskulttuuri kussakin maassa on ja onko olemassa valmiita esimerkkejä siitä, miten asiat kannattaisi tehdä.

Myös logistiset ketjut ja tavaravirtojen kulkemiseen liittyvät ongelmat voivat olla yrittäjälle mutkikkaita. Ensisijaista toki on, että ensin yrittäjällä on oikeanlaiset kumppanuudet, että jakelutielle edes päästään mukaan. ”One size does not fit all” on mielestäni hyvä ohje kansainvälistymispalveluita suunnitteleville. Kaikki kulminoituu kuitenkin lopulta siihen omaan brändiin ja tavoitteeseen.

Toki kaikki apu on tervetullutta. Esimerkiksi Tekesin tarjoamat, niin sanotut market entry -palvelut kiinnostavat meitä. Erityisesti Yhdysvaltojen markkinoille mentäessä lähdemmekin varmasti näihin ohjelmiin mukaan.

Kaipaamme fokusoidumpaa ja kokemus­­ peräistä tietoa markkinoiden yksityiskohdista.

Miten näette brändäyksen arktisesta näkökulmasta?

Ollila: Haluamme käyttää nimenomaan suomalaista härkäpapua raaka-aineena, koska meillä on täällä lyhyt kasvukausi. Tämän johdosta suomalainen kuivattu härkäpapu on erittäin proteiinipitoista.

Saarinen: Tietysti myös suomalaisen luonnon puhtaus ja mielikuva siitä on arvokas. Mutta vain jos se on kohdemarkkinoilla arvostettu ominaisuus. Me olemme kehittäneet itsellemme erikseen Isoon-Britanniaan vientibrändin, joka on nimeltään Fava Mill. Haluamme tuoda markkinoille brändin, joka puhuttelee kuluttajia juuri kyseisessä kohdemaassa.

Fava Mill -lanseeraus Englannissa järjestettiin edustuston tuella. Myös monet muut edustustot maailmalta ovat tiedustelleet aktiivisesti tuotteidemme perään.

Ohjeenne saman alan yrityksille, jotka suunnittelevat kansainvälistymistä?

Saarinen: Näkisin, että pienyrittäjällä tulee olla kolme asiaa kunnossa ennen kuin kansainvälistymistä aletaan edes pohtia.

Ensimmäinen asia on se oma tuote, sen eteen täytyy olla halu tehdä ja kehittää. Toisena tulee rahoitus, tuotteesta tulee pystyä saamaan kaupallisesti menestyvä. Kolmas seikka on se yrittäjän oma kaupallistamisen kyky ja markkinoiden ymmärtäminen, jota tarvitaan. Kyky ajatella isosti on tärkeää! ›‹

Toimitusjohtaja TARJA OLLILA

Katso video haastattelusta osoitteessa kauppapolitiikka.fi

Verso Food Oy

nro 1|2017 Kauppapolitiikka

37

”Kauppapolitiikka on Euroopan unionin kasvustrategian yksi peruskivi.”

TIMO VUORI maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC, johtaja, Keskuskauppakamari, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen

Kauppapolitiikan kujanjuoksu vai renessanssi?

K

kolumni

”

38

auppapolitiikan kujanjuoksu”, totesi osuvasti pitkän linjan kauppapoliitikko vuonna 1999 Seattlen epäonnistuneen WTO-kokouksen jälkeen, katumielenosoitusten jälkimainingeissa. Harva olisi arvannut, että vuonna 2017 kujanjuoksu yhä jatkuu. Ja että tuorein haaste tuleekin Yhdysvalloista. Onko edessä kauppapolitiikan viimeinen kujanjuoksu vai sittenkin renessanssi?

Presidentti Trump haastaa nykyistä kauppapolitiikkaa. Amerikan etu menee kaiken edelle. Tämä on vaikeaa kauppapolitiikassa, jossa paraskin sopimus on kompromissien summa. Aika näyttää, tasoittuuko Trumpin retoriikka poliittisen realismin myötä.

Yhdysvalloissa yrityselämä on toistaiseksi ollut hiljaa vapaakaupan puolustamisessa, vaikka se on globalisaation suuria voittajia. Washingtonin vahvin vaikuttaja, US Chamber of Commerce, ei pysy vaiti, jos yritysten edut kansainvälisessä kaupassa vaarantuvat.

Kaikesta huolimatta on hyvä, että kauppapolitiikka on rytinällä noussut kansainvälisen politiikan keskiöön.

On valitettavaa, että talouden realiteettien sijasta lyhytnäköinen populismi uhkaa nyt romuttaa kauppapolitiikan tuloksia.

Uskon vahvasti, että kauppapoliittiset hankkeet kuten TTIP, palvelukauppasopimus TiSA ja ympäristötuotesopimus EGA ovat vain väliaikaisesti ”jäähyllä”. Kestävä kasvu vaatii, että parhaat tavarat, palvelut ja teknologiat ovat tarjolla haasteiden, kuten kaupungistumisen, vähäpäästöisyyden ja resurssitehokkuuden ratkaisemiseksi.

Kauppapolitiikka nro 1|2017

Talouskriisien jälkihoidossa on ymmärretty, että kestävä kasvu syntyy markkina-, ei elvytysvetoisesti. Valitettavan harva kuitenkaan uskaltaa julkisesti puolustaa vapaakauppaa ja markkinoiden avoimuutta vastavoimana taloudelliselle nationalismille.

Kauppapolitiikka on Euroopan unionin kasvustrategian yksi peruskivi. Tämä vastaa hyvin pienen avoimen talouden, kuten Suomen, tarpeita. Yhdysvaltojen tilanne tarjoaakin EU:lle globaalia, kauppapoliittista johtajuutta, jos se vain osaa ja pystyy sen ottamaan.

Tähän asti EU on sählännyt sisäisessä valtataistelussa. Lusikkansa soppaan on sopivasti laittanut Euroopan parlamentti. EU:n olisi löydettävä yhteinen tapa tehdä tehokasta kauppapolitiikkaa. Alueparlamenttien armoille EU-maiden yhteistä politiikkaa ei voi jättää.

Brexitin myötä yksi Euroopan vapaakaupan puolustajista vetäytyy saarellensa rakentamaan uutta tulevaisuuttaan. Pohjoismaiden, mukaan lukien Suomen, on astuttava EU:ssa brittien tilalle vapaakaupan puolustajina. On myös varmistettava, että EU rakentaa pragmaattisesti kauppasuhteensa Britannian kanssa. Euroopan sisälle ei tarvita uusia tullimuureja.

Suomessa on laajemmin herättävä siihen, että kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet ovat tämän päivän kasvu-, elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaa. Niin valtion kuin yritysten on panostettava kauppapolitiikkaan ja kansainvälisten suhteiden hoitamiseen entistä enemmän. Käynnissä saattaa olla kauppapolitiikan renessanssi, jossa osaavimmat ja ketterimmät toimijat korjaavat hyödyt – valtioina ja yrityksinä. ›‹

Ajassa Kauppapolitiikka @kauppapol

Markku keinänen:

#Arktinen on myös brändietu, lue lisää valtioneuvosto.fi/ artikkeli/-/as... Aihe esillä myös #Kauppapolitiikka-lehdessä!

älykkäitä vaatteita

kanada kääntää katseen eurooppaan

Kauppapolitiittisella osaamisella on yhä suurempi tarve.

KauppapolitiiKKa

kansainvälisen kaupan aikakausleHTi | @kauppapol

nro 1 | 2017

Kauppapolitiikka @kauppapol

Multilateralismiko kuollut ja kuopattu? Ensimmäinen #WTO-sopimus astui juuri voimaan ow.ly/vpwN309heoA #Vapaastikaupasta #TFA

Tilaa maksuton lehti kauppapolitiikka.fi/tilaus

POHJOISELLA VOIMALLA Arktisuudesta kannattaa ottaa kaikki irti markkinoinnissa.

This is FINLAND @thisisFINLAND

#CodeBus Africa: coding experts to 10 countries during 100 days. ow.ly/ZYMU3096nrv @nokia @supercellgames @AaltoUniversity #Finland100

Tekes @Tekesfi

#Duudsonit on valjastettu esittelemään suomalaisia #innovaatio’ita! tekes.fi/nyt/uutiset-20... #Ponsse

Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua

18 vuotta sitten

Pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa Öljy- ja kondensaattiputkistot IVY:n alueella vuonna 1999 -kuva julkaistiin Kauppapolitiikka-lehdessä numerossa 2/1999.

Artikkeli käsitteli pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa, joka tuki EU:n energiaintressejä. EU:n ja siihen pyrkivien maiden riippuvuus tuontienergiasta kasvoi jatkuvasti.

Puolet EU:n tarvitsemasta primäärienergiasta tuotiin tuolloin alueen ulkopuolelta. Norjassa ja Venäjällä, EU:n koil-

Anna palautetta lehdestä ja voita Pauligin kahvikone!

lisrajan alueilla, oli valtavat energiavarat, joiden hyödyntämiseen EU halusi osallistua muun muassa pohjoisen ulottuvuuden politiikallaan. ›‹

Seuraava lehti ilmestyy 8.6.

Mitä pidät Kauppapolitiikka-lehdestä?

Mitä voisimme tehdä paremmin? Vastaa uudistuneeseen lukijakyselyyn osoitteessa www.lukijakysely.fi/kauppapolitiikka Vastanneiden kesken arvotaan Paulig Cupsolo ByME -laite ja juomakapseleita.

Onnea arvontaan!

Kyselyyn voivat osallistua kaikki Otavamedia OMAn tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden.

Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2017. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.6.2017. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Teemana Intia. nro 1|2017 Kauppapolitiikka

39

Seuraava ti litiikka-leh Kauppapo .6.2017. ilmestyy 8