Kauppapolitiikka 2/2018

ANNE-MARI VIROLAINEN

Valoisa Secto Design

Koulutusviennin ruuhkavuodet

Palvelee ministerinä yrityksiä laajalla rintamalla

KAUPPAPOLITIIKKA nro 2 | 2018

KANSAINVÄLISEN KAUPAN AIKAKAUSLEHTI | @kauppapol

Tilaa maksuton lehti kauppapolitiikka.fi/t ilaus

Vapaakaupan valtataistot

20

KAUPPAPOLITIIKKA nro 2 | 2018

4

Kovaa faktaa

Talent Boost ratkoo talouskasvun esteitä

7 Keinänen

Jäänmurtajat ovat palanneet Katajanokalle

8 Lyhyesti 12

VIP-vieras

Ministeri Virolainen toivoo kauppapoliittisen myrskyn laantumista

16

Analyysi

Yhdysvallat käänsi selkänsä vapaakaupalle

20 Markkinat

Koulutusosaamisestamme vakavasti otettava viennin ala

28 Yritykset

Secto Design haluaa valaista koko maailman

34

Kuvia maailmalta

Suomalaiset design-yritykset Milanossa

36

Q&A

EU:n kauppapolitiikka luupin alla

28

38 Kolumni

Brändiä rakentamassa

www.kauppapolitiikka.fi

kauppapol

kauppapol

JULKAISIJA Ulkoministeriö PÄÄTOIMITTAJA Titta Maja, puh. 0295 350 017, titta.maja@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Riikka Harju, puh. 0295 351 942, riikka.harju@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Ilkka-Pekka Similä (pj.), UM. Kari Hietanen, Wärtsilä.

Tomi Korhonen, Business Finland. Markku Keinänen, UM. Titta Maja, UM. Jouni Mölsä, UM. Leena Pentikäinen, TEM. Petra Theman, UM. Saila Turtiainen, EK. TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO Otavamedia OMA ILMOITUKSET kauppapolitiikka@otava.fi TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET www.kauppapolitiikka.fi/tilaus PAINOPAIKKA SP-Paino Oy PAINOS 12 000 kpl PAPERI MultiOffset 170 g/m2 Lumiset 90 g/m2

2

Kauppapolitiikka nro 2|2018

päätoimittaja

Koulutusvienti kasvukäyrillä

Y

hdysvaltojen kansainvälisessä kauppapolitiikassa varmaa on vain epävarmuus. EU:n lähin liittolainen vapaan maailmankaupan puolustajana keskittyy nykyisellään kotimaisen teollisuuden lyhytaikaisten intressien vaalimiseen, ja tämä näkyy suhteissa läheisimpiin kauppakumppaneihin. Lue lehdestämme Yhdysvaltojen kauppapolitiikan muutoksista presidentti Trumpin valtakaudella.

Suomalainen koulutusvienti on ottanut tuulta alleen ja Education Finland -kasvuohjelma on onnistunut kasvattamaan koulutusviennin volyymia merkittävästi, jo 300 miljoonaan euroon viime vuonna. Suunnitelmallisilla toimilla tavoitellaan tänä vuonna 350 miljoonan euron tasoa. Kasvuohjelman yritykset edustavat monia eri aloja teknologiavetoisista sovelluksista valmiiden opetusohjelmien tarjontaan. Monet kysyvät, mihin Suomen maine riittää, sillä PISA-tuloksissa emme kaikissa aineissa enää sijoitu kolmen huippuun kansainvälisesti.

Education Finland -kasvuohjelma on onnistunut kasvattamaan koulutusviennin volyymia merkittävästi.

pääkirjoitus

TITTA MAJA

Rohkaisun sana: Olin saattamassa alkuun muutama vuosi sitten koulutusvientiä Latinalaisessa Amerikassa. Opetusviranomaiset vierailivat Suomessa ahkerasti ja imivät oppeja opetusjärjestelmänsä kehittämiseksi. Vierailuja tehtiin myös PISA-vertailussa hyvin sijoittuneiden Aasian tiikereiden pakeille. Pois tultiin päätä pudistellen – lapsi ei voi viettää kahdeksaa tuntia koulussa ja neljää tuntia tukiopetuksessa päivittäin. Tarvittiin kohtuullisempi ja tehokkaampi malli, joka edelleen tuottaa hyvää tulosta. Päädyttiin suomalaiseen, meillä kun yhdistyy lyhyt koulupäivä opettajien osaamiseen ja kustannustehokkuuteen. Itse arvelen, että suomalaisesta koulutusviennistä kuulemme vielä kauniita menestystarinoita. Haikuja niistä voit lukea tämän lehtemme numerosta.

Vietin joitain viikkoja sitten Business Finlandin World Ideas Week -tilaisuudessa hyvän tovin. Viikon aikana polkaistiin käyntiin Business Finlandin uudet ohjelmat ja teemaalueet. Organisaatiokaaviot ovat toki tärkeitä, mutta vieläkin tärkeämpää oli se innostus ja tekemisen meininki, joka tilaisuudessa välittyi. Suomalaista vientiä, kansainvälisiä investointeja ja turismia palvelee erittäin motivoitunut joukko, johon tiivistyy vahva insinööriosaaminen, kansainvälisen myynnin asiantuntemus sekä ulkoministeriön vahvistama ulkomaanverkosto.

Kukaan ei varmaankaan toivo Suomen talouskasvun tyssähtävän osaajapulaan. Näin uhkaa nyt tietyillä aloilla kuitenkin käydä, mikäli emme pikaisesti onnistu houkuttelemaan erityisosaajia ulkomailta. Talent Boost -ohjelma käynnistettiin tänä vuonna tämän vajeen paikkaamiseksi. Lue ohjelmasta lisää sisäsivuilta. ›‹

nro 2|2018 Kauppapolitiikka

3

KOVAA FAKTAA TEKSTI TITTA MAJA GRAFIIKKA LINDA MACKEN JA ISTOCK

Miksi Suomeen?

Entä miksi täältä pois?

Talent Boost ratkoo talouskasvun esteitä

Suomen plussat Houkuttelevat ja arvostetut yritykset Hyvät uramahdollisuudet Yhteistyökyvykkäät kumppanit Vastuulliset työtehtävät

Suomessa tunnetusti Hyvin toimiva infrastruktuuri Turvallisuus Perhe-elämää arvostetaan Työkulttuurin joustavuus, itsenäisyys ja turhan hierarkian puute

Erityisosaajien saatavuus on yksi suomalaisyritysten kasvun ja kansainvälistymisen suurimmista haasteista.

H

allituksen Talent Boost -toimenpideohjelma lisää Suomen houkuttelevuutta ja kanavoi erityisosaajien asiantuntemusta yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Suomessa viihtyvät erityisesti perheelliset ulkomaalaistaustaiset asiantuntijat, sillä peruspalvelut ovat maksuttomia ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu hyvin. Suomi on kilpailukykyinen myös niiden asiantuntijoiden keskuudessa, jotka arvostavat puhtautta ja luontoa.

Vauhdikkaat urakeskeiset sinkut eivät miellä Suomea paratiisikseen, mutta toisaalta esimerkiksi pelialan erinomaiset työyhteisöt vetävät nuoria osaajia myös ulkomailta.

Business Finlandin kehitysjohtaja Ulla Hiekkanen-Mäkelä pitää erittäin tärkeänä, että yritykset yhdessä kaupunkien ja kuntien kanssa panostavat ulkomaalaisten erityisasiantuntijoiden ja heidän perheidensä viihtyvyyteen. Business Finland on tiiviisti mukana erityisosaajien Suomeen houkuttelussa ja täällä pitämisessä.

Suomessa jo asuvien opiskelijoiden potentiaalin hyödyntämistä ei kuitenkaan ole vielä oivallettu. Nämä osaajat ovat jo tutustuneet suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen, mutta työpaikat valmistumisen jälkeen ovat usein kiven alla. Parempi kohtaaminen on järjestettävissä, ja siihen voidaan paneutua myös Talent Boostin keinoin.

Pelialalla osaamisvaje on hyytävä, ja Ohjelmistoyrittäjien toimitusjohtaja Rasmus Roiha pitääkin tärkeänä maakuvamme edistämistä ulkomailla, jotta Suomeen kyettäisiin hankkimaan huippuasiantuntijoita.

– Suomalaisia vetovoimatekijöitä tulisi markkinoida nykyistä huomattavasti aggressiivisemmin, jotta pärjäisimme kansainvälisessä vertailussa, toteaa Roiha.

4

Kauppapolitiikka nro 2|2018

Huonoja puoliamme Korkea verotus Harvinainen kieli

Suomen miinukset Byrokratia maahanmuutossa Puutteelliset työmahdollisuudet puolisolle Verrattain jäyhä kulttuuri Sisäänlämpiävä työilmapiiri

Lähde: The Welfare State in Competition for Global Talent, Raunio & Forsander, 2007

TalentBoost Suomi houkuttelee kansainvälisiä osaajia ja hyödyntää heidän verkostojaan investointien hankkimisessa.

Yritykset hyödyntävät kansainvälisten osaajien verkostoja ja asiantuntemusta kasvussa ja kansainvälistymisessä.

Elinkeinoelämän ekosysteemit ja innovaatioalustat sekä työmarkkinat ovat kansainvälisille osaajille avoimia ja yrittäjyyteen kannustavia.

›

Väki vähenee ilman maahanmuuttoa nettomaahanmuutto 2010–2016 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 -5 000

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Nettomaahanmuutto, ulkomaalaistaustaiset Nettomaahanmuutto, suomalaistaustaiset Väestönlisäys, koko väestö Luonnollinen väestönkasvu, koko väestö

VERO

2016

Lähde: Tilastokeskus

Erityisasiantuntijoiden oleskeluluvat kasvussa 2015–2017

Työskentelyn perusteella myönnetyt ensimmäiset oleskeluluvat Suomeen aloittain 2015–2017

2015–2017

+780 % +39,5 % Erityisasiantuntija (1374 kpl vuonna 2017)

Erityisasiantuntija, EU:n sininen kortti* (44 kpl vuonna 2017) Lähde: Maahanmuuttovirasto

Erityisasiantuntijoille myönnetyt myönteiset päätökset 2017 top 5 maat 2015

2016

Elinkeinon harjoittaminen Erityisasiantuntija, Erityisasiantuntija EU:n sininen kortti* Harjoittelija Muu työnteko Osaratkaisua edellyttävä työnteko Tieteellinen tutkimus Urheilu ja valmentaminen Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

2017

1. Intia 2. Venäjän federaatio 3. Yhdysvallat 4. Kiina 5. Japani

839 122 80 55 38 Lähde: Maahanmuuttovirasto

* Oleskelulupa erityisasiantuntijana työskentelevälle

nro 2|2018 Kauppapolitiikka

5

ERITYISASIANTUNTIJAVAJE TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMASTA Gofore on yritysten digitalisaatiota edistävä keskisuuri yritys. Viime vuonna yritykseen rekrytoitiin 150 uutta osaajaa, ja tänä vuonna tarve on vieläkin suurempi. Yritys tekee aktiivista työvoimarekrytointia alan oppilaitoksissa, myös ulkomaalaisten opiskelijoiden parissa.

– Haluamme tehdä yrityksemme tutuksi opiskelijoille jo varhaisessa vaiheessa. Hyödynnämme erityisesti Suomessa opiskelevia ulkomaalaisia rekrytoinnissa, toteaa Topi Koskinen, Goforen operatiivinen johtaja.

Neljässä maassa toimivan yrityksen on mahdollista hyödyntää tarvittaessa osaajiaan myös muissa maissa. Toisaalta ulkomaalaisten asiantuntijoiden on helppoa tulla osaksi monikulttuurista yhteisöä myös Suomessa.

– Talent Boost vie asioita oikeaan suuntaan, start up -oleskelulupa ja tarveharkinnan väistyminen IT-alan osaajia rekrytoitaessa työluvan osalta ovat tervetulleita uudistuksia, Koskinen toteaa.

BlueFors Cryogenics suunnittelee ja valmistaa huippulaitteistoa tieteellisiin tutkimustarpeisiin, muun muassa kvanttifysiikan ja nanoteknologian aloille. Laitteistosta 98 prosenttia menee vientiin.

– Me tähtäämme parhaan potentiaalin rekrytointiin yhteistyössä korkeakoulujen ja kansainvälisten osaajaverkostojen kautta.

Tarvitsemme insinöörejä, hienomekaanikkoja, fyysikkoja ja kansainvälisen liiketoiminnan taitajia, alansa huippuja, kertoo yrityksen rekrytoinneista ja henkilöstöasioista vastaava Hanna Puura.

Työvoimatarvetta tulisi myös pohtia kokonaisuutena ja kuunnella, millaista osaamista yritykset tarvitsevat.

– Erityisalojen koulutuksesta ei ole enää varaa supistaa. Meitä esimerkiksi huolettaa osaavien teknikoiden saatavuus tulevaisuudessa viimeaikaisten Kelloseppäkouluun kohdistuneiden säästöjen seurauksena. Suomalaiset kellosepät taitavat hienomekaniikkaa kansainvälisestikin korkeatasoisesti, ja tätä monet yritykset teknologia-alalla voivat hyödyntää, Puura sanoo.

ULKOMAALAISTEN PALVELUT SAMAN KATON ALTA Helsingissä tarjotaan kansainvälisille tulokkaille keskeiset tieto- ja viranomaispalvelut samasta toimipisteestä. Joulukuun alussa toimintansa aloittanut International House Helsinki tarjoaa maistraatin, Kelan, Verohallinnon, TE-toimiston, Eläketurvakeskuksen ja Helsingin kaupungin palveluita ja neuvoo työnantajia kansainväliseen työvoimaan liittyvissä kysymyksissä.

– Saamme työnantajilta jatkuvasti palautetta, että erityisesti työntekijöiden perheiden viihtymiseen tulisi panostaa. Mikäli perhe ei

viihdy, yritys menettää jo suomalaisiin työtapoihin tottuneen osaajan, sanoo projektipäällikkö Elina Nurmi Helsingin kaupungilta.

Helsinki on asettanut tavoitteekseen lisätä merkittävästi englanninkielistä perusopetusta ja päiväkotipaikkoja. Myös puolisoiden verkottumiseen ja työllistymiseen etsitään keinoja.

– Pääkaupunkiseutu ja muut kasvukeskukset on avainasemassa työperusteisen maahanmuuton vastaanottajina. Tähän toimintaan tulee ohjata myös asianmukaiset voimavarat, sillä koko Suomi hyötyy kasvukeskusten menestyksestä. ›‹

Työvoimatarvetta tulisi myös pohtia kokonaisuutena ja kuunnella, millaista osaamista yritykset tarvitsevat.

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot:

Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Suomen korkeakouluissa (2006–2016)

Vieraskieliset tutkintoon johtavassa koulutuksessa 2015

25 000

Osuus äidinkielen mukaan 1. venäjä 2. eesti, viro 3. englanti 4. somali 5. vietnam

20 000 15 000

20,8 % 8,7 % 5,4 % 5,0 % 4,4 % 2015

10 000 5 000 0

2006

2008

2010

2012

2014

2016

– Yhteensä – YO – AMK Lähde: Tilastokeskus

6

Yliopistokoulutus: ulkomaalaiset opiskelijat

Kauppapolitiikka nro 2|2018

Opiskelijat koulutusaloittain 1. Tekniikan alat 11 672 2. Kauppa, hallinto 10 300 2. Palvelualat 8 213 4. Terveys- ja hyvinvointialat 8 002 5. Yleissivistävä koulutus 5 374 Lähde: Vipunen

2016

Tohtorin tutkinto Lisensiaatin tutkinto Lääkärien erikoistumiskoulutus Ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Lähde: Vipunen

keinänen

MARKKU KEINÄNEN alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet, ulkoministeriö

Jäänmurtajat ovat palanneet Katajanokalle

J

äänmurtajat ovat takaisin ja kesää kohti seilataan, mutta kauppapolitiikassa vaikuttaa siltä, että kevät jäi väliin kokonaan ja pahimmillaan jäävät kesälomatkin. Kiekkoja lauotaan edelleen Atlantin takaa eri ilmansuuntiin. Tätä kirjoitettaessa viimeisin meni Iraniin. Pitkä päätyyn ja rymistellen perään.

Kollegamme Tuomas Tapio kirjoitti tilanteesta mainion kirjan Geotalouden paluu. Turvallisuuspoliittisten jännitteiden oheen ovat tulleet taloudelliset jännitteet. Valtioiden rooli globaalitaloudessa kasvaa.

Entinen kollegamme Antti Kuosmanen puolestaan muistuttaa Uuden Suomen puheenvuorossaan 40 vuoden talousdiplomatian kokemukseensa viitaten, että taloudellisten keinojen käyttäminen poliittiseen painostamiseen ei ole uutta, vaan yhtä vanhaa kuin valtioiden välinen kilpailu.

Uutta tai vanhaa, mutta tässä ollaan. Euroopan unioni on maailman suurin kauppablokki, ja sen on määriteltävä paikkansa ja toimintalinjansa suhteessa Yhdysvaltoihin ja suhteessa Kiinaan.

On muistutettu siitä, että Suomen kansallinen etu on aina pidettävä ensisijaisena. Mielestämme Euroopan unionin kauppapoliittinen uskottavuus ja vahva toimintakyky ovat juuri tätä.

Kun kansainvälisiä normeja haastetaan, niin monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän puolustaminen on

myös sitä. Ei EU halua kauppasotaa, ja neuvotteluja tullaan jatkamaan kaikissa tilanteissa, jotta tilanteet eivät eskaloituisi, mutta ei unioni voi myöskään jäädä sivusta seuraamaan, kun sääntöjä yksipuolisilla toimilla rikotaan.

Samaan aikaan ollaan heräämässä siihen, että ehkä kansainvälinen kauppajärjestelmäkin olisi voinut toimia tehokkaammin. Kaikki eivät ole toimineet samoilla säännöillä.

Mutta kuinka kansainvälistä kauppajärjestelmää sitten kehitetään näihin puutteisiin vastaamiseksi? Kuinka me vaikutamme itse ja muiden samanmielisten EU-maiden kanssa liittoutumalla EU:n toimintaan kansainvälisillä forumeilla? Tuomas Tapio peräänkuuluttaa kirjassaan Maailman kauppajärjestö WTO:n perustehtävien vahvistamista, etenemistä niissä kokoonpanoissa, joissa se on mahdollista sekä WTO:lle roolia näiden neuvottelujen valvonnassa. Kun aukkoja perustellusti paikataan myös alueellisilla vapaakauppasopimuksilla, Tapio kehittäisi mekanismeja, joissa nämä eri tasojen järjestelyt saadaan paremmin toimimaan keskenään.

Uuden ulottuvuuden kaikkeen tuo myös se, että Iso-Britannia on näillä näkymin 1.4.2019, eli jo vajaan vuoden päästä, EU:n näkökulmasta kolmas maa. Iso-Britannia on ilmoittanut tukevansa liberaaleja tavoitteita jatkossakin. Meidän on luotava uudenlaiset keskusteluyhteydet, kun säännölliset

tapaamiset Brysselin kokouksissa jäävät historiaan. On etumme, ettemme unohda Britanniaa. Tavoitteissamme on edelleenkin paljon samaa.

Aika näyttää, mitä lauotuille kiekoille käy, mutta kauppapolitiikassa tapahtuu muutakin koko ajan. Venäjä on edelleenkin meillä tärkeä. Japanin sopimus on oikeasti merkittävä meille.

Yhteisymmärrys Meksikon sopimuksen uudistamisesta on näinä aikoina vahva viesti. Kuten myös se, että EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus ratifioitiin juuri Suomen eduskunnassa.

WTO:ssa viritellään neuvotteluja muun muassa sähköisestä kaupasta, ja Yhdysvallat on vienyt asioita edelleenkin WTO:n riitojenratkaisuun. Perustekeminen jatkuu. Euroopan unioni voi toimia Genevessä jäänmurtajana ja vaikuttaa siihen, että globaalissa kauppapolitiikassa kuljetaan oikeaan suuntaan. ›‹

On muistutettu siitä, että Suomen kansallinen etu on aina pidettävä ensisijaisena.

nro 2|2018 Kauppapolitiikka

7

lyhyesti

MUISTA MYÖS! Ajankohtaista tietoa talouden tapahtumista: um.fi Suomen edustustojen kuulumisia maailmalta: blogit.ulkoministerio.fi

”Uudet tuulet puhaltavat, kun Yhdysvaltojen kaavailemat tuontirajoitukset, kuten teräs- ja alumiinitullit, uhkaavat luoda epävarmuutta kansainväliseen kauppaan.”

ULKOMAANKAUPPA- JA KEHITYSMINISTERI ANNE-MARI VIROLAINEN. 3.5.2018

Tiesitkö tämän brexitistä?

Uusia innovaatioita rauhanturvaamiseen VIIME SYKSYNÄ pidetyillä YK:n teknologiapäivillä käytiin keskustelua YK:n ja johtavien markkinatoimijoiden välillä uusista teknologisista ratkaisuista rauhanturvaamiseen. Suomalainen osaaminen oli myös hyvin esillä tapahtumassa.

Tilausta on ratkaisu- tai palvelukokonaisuuksille, jotka voidaan ottaa nopeasti käyttöön ja yhdistää helposti YK:n toimintaan. Uusia ratkaisuja kaivataan muun muassa katastrofeista elpymiselle, uusille pakolaisleireille, valmiustoimintaan ja logistiikkaan.

– Tapaamisissa ICEYE Oy:n mikrosatelliitit, SAR-tuotteet sekä yksityisen yrityksen suomalainen tausta herättivät suurta kiinnostusta, kertoo ICEYE:n myyntipäällikkö Tuomas Korpela.

Osallistuminen YK:n kilpailutusprosesseihin vaatii rekisteröitymisen UNGM-portaaliin. UNPD (UN Procurement Division) vastaa pääasiassa rauhanturvaoperaatioiden hankinnoista. UNPD:n hankinnat vuonna 2016 olivat 3,2 miljardia USD, joka oli 18 prosenttia koko YK:n hankinnoista.

BRITANNIA on EU:n täysimääräinen jäsenmaa 29.3.2019 saakka. Ennen lopullista eroa on neuvoteltava erosopimuksesta. Erosopimuksessa sovitaan muun muassa Britannian rahoitusvelvoitteista, Britannian ja EU:n välisestä rajasta (Pohjois-Irlanti) sekä kansalaisten oikeuksista. Erosopimus sisältää myös siirtymäaikajärjestelyt.

Tavoitteena on, että erosopimus olisi valmis tämän vuoden lokakuuhun mennessä. Tämän jälkeen aloitettaisiin sopimuksen viimeistely- ja hyväksymismenettelyt. Erosopimukseen liitetään myös EU:n ja Britannian yhteinen poliittinen julistus tulevan suhteen puitteista. Erosopimuksen voimaantulo edellyttää Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin sekä Britannian parlamentin hyväksyntää.

Erohetkellä 29.3.2019 käynnistyisi siirtymäkausi, joka kestää 31.12.2020 saakka. Siirtymäkaudella Britannia on mukana sisämarkkinoilla ja tulliunionissa ja noudattaa EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia, mutta se ei osallistu enää EU:n päätöksentekoon.

Ulkoministeriön road show -tapahtumat SUOMEN suurlähettiläät Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta ovat yritysten tavattavissa elokuussa ulkoministeriön road show -tapahtumissa. Tapahtumakaupungit ovat: Turku 20.8.

Jyväskylä 23.8.

Vaasa 24.8.

Lisätietoja riku.makela@formin.fi

United Nations Procurement Division, www.ungm.org

8

Kauppapolitiikka nro 2|2018

4.5G Blogit.ulkoministerio.fi/vapaastikaupasta

Caribbean Councilin toimitusjohtaja Chris Bennett.

Keski-Amerikan ja Karibian alueella kysyntää suomalaisosaamiselle – MONI ylenkatsoo Keski-Amerikkaa ja Karibiaa kauppakohteena – ja juuri siksi alueeseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä potentiaalia 90 miljoonan asukkaan alueella on runsaasti, totesi Chris Bennett 13. maaliskuuta järjestetyssä Yours to discover -seminaarissa. Bennett toimii Keski-Amerikan ja Karibian kauppaa ja investointeja edistävän Caribbean Councilin toimitusjohtajana Lontoossa.

Suomalaisyrityksille Bennett nosti esiin neljä mahdollisuuksien alaa: energia- ja kaivannaisteollisuuden, kuljetuksen, matkailun sekä hurrikaanituhoihin liittyvän jälleenrakennuksen. Vuoden 2017 hirmumyrskyjen tuhot lasketaan tietyissä alueen maissa useamman vuoden BKT:n suuruisina, joten kysyntää tulee riittämään vielä pitkään.

”Kauppasota on pantu jäihin – Kiina ja Yhdysvallat eivät toteuta tuontitulleja.”

Anna näkemyksesi neuvotteluihin!

EU aloittaa vapaakauppasopimusneuvottelut Australian ja UudenSeelannin kanssa.

Neuvotteluissa käsitellään EU:n yhteisen kauppapolitiikan alaan kuuluvia teemoja, kuten tavarakauppaa, palveluja, ulkomaisia suoria sijoituksia, julkisia hankintoja sekä globaaleja sääntöjä kestävään kehitykseen liittyen. Sopimuksilla vähennettäisiin kaupan ja investointien esteitä ja edistettäisiin julkisten hankintojen markkinoillepääsyä. Sopimuksilla odotetaan olevan positiivinen vaikutus bruttokansantuotteen (BKT) ja viennin kasvuun.

Ulkoministeriö kerää sidosryhmien intressejä Australian ja Uuden-Seelannin kanssa käytäviin neuvotteluihin liittyen. Kerro meille, mitä toivot Suomen ajavan kyseisissä neuvotteluissa. Lähetä näkemyksesi 29. kesäkuuta mennessä osoitteeseen tuo-10@formin.fi.

Suomalaista liiketoimintaa Intiassa SUOMEN NEW DELHIN –suurlähetystö teetti Intiassa toimiville suomalaisyrityksille kyselyn maan liiketoimintaympäristöstä ja sen kehityksestä.

Haasteista huolimatta suurin osa vastanneista yrityksistä on tyytyväisiä Intian liiketoimintaympäristöön ja odottaa sen paranevan lähitulevaisuudessa. Monet yritykset ovat tehneet suunniteltua suurempia investointeja ja aikovat lisätä investointejaan tulevina vuosina.

Kolme suurinta syytä investoida Intiaan ovat kasvavat markkinat yrityksen toimialalle, kilpailukykyisen työvoiman saatavuus ja tuotteiden räätälöinti Intian markkinoille.

Suurimmat yritysten kohtaamat haasteet liittyvät julkishallintoon, erityisesti sen jähmeyteen ja viivästyksiin. Liiketoimintaympäristössä on havaittavissa merkittäviä eroja osavaltioiden välillä.

Blogit.ulkoministerio.fi/vapaastikaupasta Kuva Nepa India

Meksikoon avataan ensimmäisenä maailmassa 4.5G-tukkuverkko

21.5. @YLEUUTISET

nro 2|2018 Kauppapolitiikka

9

”Tarvitsemme kaiken mahdollisen luovuuden ja kansainvälisen osaamisen yhteiskuntamme ja yritystemme käyttöön.”

JUKKA HÄYRYNEN, BUSINESS FINLAND

Asiantuntijoita halutaan Suomeen ULKOMAISET start up -yrityksen perustajat ovat voineet huhtikuun alusta alkaen hakea uutta start up -oleskelulupaa Suomesta. Oleskelulupaa haetaan Maahanmuuttovirastosta, mutta ennen sitä hakijan pitää pyytää Business Finlandin lausunto liiketoimintasuunnitelmasta ja tiimistä.

Kansainvälisistä osaajista käydään maailmalla kovaa kilpailua. Monille muilla mailla on jo pitkään ollut start up -yrittäjille tarkoitettu oleskelulupa, jonka hakeminen on sujuvaa ja nopeaa. Suomen uusi oleskelulupa on tarkoitettu EU:n ulkopuolelta tuleville huippuosaajille, jotka haluavat perustaa yrityksen Suomeen ja kasvattaa siitä kansainvälisen kasvuyrityksen. Se on osa laajempaa Talent boost -kokonaisuutta, jolla hallitus helpottaa osaajien maahanmuuttoa ja yrittäjyyttä.

– Oleskeluvan ansiosta myös suomalaisista oppilaitoksista valmistuvat kansainväliset opiskelijat voivat jäädä tänne entistä helpommin yrittäjiksi.

Tarvitsemme kaiken mahdollisen luovuuden ja kansainvälisen osaamisen yhteiskuntamme ja yritystemme käyttöön, sanoo johtaja Jukka Häyrynen Business Finlandista.

Business Finland arvioi kansainvälisten start up -yrittäjien liiketoimintasuunnitelman samaan tapaan kuin suomalaisen kasvuyrityksen suunnitelma arvioidaan, kun se hakee Business Finlandista start up -yrityksille tarkoitettua Tempo-rahoitusta. Arvioinnissa katsotaan, että yrityksen liiketoimintamallilla on edellytykset nopeaan kansainväliseen kasvuun ja sitä, että yrittäjätiimillä on monipuolista osaamista ja kykyä hankkia resursseja liiketoiminnan kasvattamiseen. Lausunto on voimassa kaksi kuukautta, ja se toimitetaan Maahanmuuttovirastoon start up -oleskelulupahakemuksen liitteenä.

Kun yrittäjät ovat saaneet oleskeluluvan ja perustaneet yrityksen Suomeen, he voivat hakea Business Finlandista Tempo-rahoitusta. Rahoitus on 50 000 euron avustus, jonka avulla start up -yritys voi testata liiketoimintakonseptin toimivuutta, hankkia palautetta potentiaalisilta asiakkailta, selvittää kysyntää uudella kansainvälisellä markkinalla ja toteuttaa nopeasti ensimmäisiä demoja tai prototyyppejä. Tempo-rahoitus edellyttää, että yritykseen on tehty vähintään 30 000 euron oman pääoman muotoinen sijoitus.

Start up -oleskelulupa ei takaa myönteistä rahoituspäätöstä.

Lisätietoa start up -oleskeluluvasta Business Finlandin sivuilla sekä start up -oleskeluluvan hakemisesta Maahanmuuttoviraston sivulla.

10

Kauppapolitiikka nro 2|2018

Team Finland auttaa yrityksesi maailmalle: team.finland.fi

Agroteknologiaa Puolaan AGROTECHNOLOGY from Finland -ohjelman yritykset suuntasivat maaliskuussa menestyksekkäästi Puolaan. Business Finlandin avulla syntyi merkittäviä uusia kontakteja, ja suomalainen teknologia keräsi laajaa näkyvyyttä myös paikallisessa mediassa.

Varsovan tapahtuman aikana järjestettiin yli 30 tapaamista suomalaisten yritysten ja puolalaisten jälleenmyyjien sekä muiden sidosryhmien välillä. Lisäksi paikan päällä järjestettiin verkostoitumistilaisuus, jossa puolalaiset asiantuntijat avasivat markkinan mahdollisuuksia ja suomalaisyritykset esittivät ainutlaatuista teknologista osaamistaan.

Tuloksena syntyi uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden kautta suomalainen agroteknologia voi tehostaa puolalaista tuottavuutta.

Mukana olleet yritykset antoivat Business Finlandin järjestelyille täydet pisteet. Yritykset kommentoivat, että paikalle oli onnistuttu saamaan juuri oikeantyyppisiä yhteistyökumppaneita.

– Puolan markkina on Euroopan suurimpia, ja näemme sen hyvin potentiaalisena. Meillä oli useampi onnistunut tapaaminen puolalaisten jälleenmyyjien kanssa ja keskustelut heidän kanssaan jatkuvat, toteaa Metallipalvelu Hartikaisen myyntijohtaja Ari Kuhalampi.

Kuhalammen mukaan etenkin kansainvälistyvät pk-yritykset tarvitsevat tämänkaltaisia tapahtumia ulkomailla.

Kuva Metallipalvelu Hartikainen

lyhyesti

Vientikaupan rahoituksella vauhditusta pk-vientiin

Suomen kriittisen viestinnän osaaminen kiinnostaa kansainvälisesti SUOMESTA löytyy poikkeuksellista osaamista viranomaisten ja muiden turvallisuuskriittisten toimijoiden viestinnän alalta. Suomalaisyritysten erityisvahvuus on harvinaislaatuisen laaja yhteen toimiva tarjoama, joka kattaa kriittisen viestinnän koko arvoketjun. Taustalla näkyy myös Suomen pitkän linjan työ langattoman viestinnän parissa ja viranomaisten edelläkävijyys asian kanssa.

Kansainvälisesti monet viranomaiset päivittävät paraikaa viestintäratkaisujaan digiaikaan, joka luo kysyntää suomalaisyritysten osaamiselle.

Tämä näkyy myös Suomen kriittisen viestinnän toimijoiden lisääntyvänä kansainvälisenä aktiivisuutena.

Suomen kokonaistarjoama oli näyttävästi esillä alan globaalissa kärki-tapahtumassa Critical Communications Worldissa Berliinissä toukokuun puolivälissä. Parinkymmenen yrityksen lisäksi Suomi-paviljongilla nähtiin myös julkisen puolen edustus muun muassa poliisista sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Wärtsilältä älykästä tehokkuutta Australian energiamarkkinoille - Ulkoministerivierailu ja Suomen suurlähetystö tärkeässä roolissa Wärtsilä julkisti maaliskuussa solmineensa sopimuksen Australian energiajätti AGL Energyn kanssa älykkään voimalaitoksen rakentamisesta EteläAustraliaan. Uusi Barker Inlet -voimalaitos vahvistaa Etelä-Australian huoltovarmuutta sähkönjakelun osalta. Osavaltio on tällä hetkellä erittäin riippuvainen aurinko- ja tuulivoimasta, joiden tuotto vaihtelee säiden mukaan.

Sushil Purohit, Wärtsilän energiaratkaisuista Lähi-idässä ja Aasiassa vastaava johtaja, on luonnollisesti tyytyväinen uudesta sopimuksesta.

– Ulkoministeri Soinin vierailu auttoi lisäämään tietämystä suomalaisista yrityksistä. Myös Suomen Australiansuurlähetystö tarjosi meille erinomaista tukea eri vaiheissa kasvattamalla tietämystä suomalaisten teknologioiden relevanssista ja arvosta Australiassa sekä järjestämällä keskusteluja ja tapaamisia avainsidosryhmien kanssa, Purohit kiittää.

Lue lisää: Suomen Canberran-suurlähetystö www.finland.org.au

VIENTIKAUPAN rahoitusinstrumenttien hallinta on tärkeä osa myyntiosaamista. Oikeita maksutapoja sekä rahoitus- että suojausinstrumentteja käyttämällä yritys voi parantaa merkittävästi kilpailukykyään viennissä ja suojautua riskeiltä, mikä voi vauhdittaa etenkin pkyritysten vientiä.

Finnvera panostaa tänä vuonna vahvasti vientikaupan rahoituksen neuvontaan. Finnveran verkkosivujen ”Pk-yrityksen vientikauppojen rahoitus” -osioon on koottu runsaasti tietoa vientikaupan maksutavoista, luottoriskeiltä suojautumisesta ja ostajan maksuajan rahoittamisesta.

Finnvera.fi/pk-vienti

Business Finlandilta yksilöllistetty terveyden ohjelma YKSILÖLLISTETYLLÄ terveyden ohjelmalla luodaan uutta kansainvälistä liiketoimintaa ja innovaatioita yksilöllistetyn terveyden alustoille ja houkutellaan ulkomaisia sijoituksia Suomeen. Tavoitteena on, että Suomesta tulee yksilöllistetyn terveyden globaali edelläkävijä vuoteen 2025 mennessä.

Ohjelman fokuksena on datan hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Yhdistämällä eri lähteistä saatavaa tietoa, kuten genomitietoa, terveydenhuollon tietoja, biopankkitietoa tai yksilön itsensä keräämää elämäntapatietoa, voidaan edistää terveyden ylläpitämistä, sairauksien ennakointia ja yksilöllistettyä hoitoa. Johtoajatuksena on, että terveystiedon monipuolisesta hyödyntämisestä hyötyvät sekä yksilöt että koko yhteiskunta.

Ohjelma tarjoaa työkaluja sekä liiketoimintaekosysteemien rakentamiseksi että viennin, innovaatioiden ja Suomeen suuntautuvien investointien lisäämiseksi. www.businessfinland.fi/yksilollistettyterveys

nro 2|2018 Kauppapolitiikka

11

VIP-VIERAS TEKSTI MATTI VÄLIMÄKI KUVAT LAURI HEIKKINEN / VALTIONEUVOSTON KANSLIA JA MARKKU ULANDER/LEHTIKUVA

12

Kauppapolitiikka nro 2|2018

”KAASUA VAAN KAUPPASOPIMUSTEN KANSSA” Ministeri Anne-Mari Virolaisen mukaan keskinäisriippuvassa maailmassa menestytään vain yhteistyöllä.

T

oukokuisena torstai-iltapäivänä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisella on takanaan kolme kuukautta uudessa tehtävässään. Hän siirtyi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen tilalle helmikuussa, kun tämä nimitettiin sisäministeriksi.

Virolainen on varsinaissuomalainen kolmannen kauden kansanedustaja, joka on toiminut myös EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan puheenjohtajana. Ulkomaankaupan ekonomi teki ennen kansanedustajaksi nousemistaan toistakymmentä vuotta kestäneen työuran ICT-alalla johto- ja asiantuntijatehtävissä.

Virolainen kertoo, että ministerin taival on lähtenyt hyvin käyntiin.

– Sekä ulkomaankauppa että kehitysyhteistyö ovat aivan huippukiinnostavia alueita. Olen myös tottunut bisneselämässä

myyntityöhön. Tuntuu hienolta palvella laajalla rintamalla suomalaisia yrityksiä; kantaa oma kortensa kekoon, että kaikilla menisi hyvin.

TASAPAINOTTELUA TURBULENSISSA Virolainen huomauttaa, että yhden ministerin vaihdos ei luonnollisesti muuta isoa linjaa eikä kauppapolitiikan prioriteetteja.

– Kannattaa myös muistaa, että Suomi on EU:n jäsenvaltiona antanut aika paljonkin kauppapolitiikkaa EU:lle neuvoteltavaksi.

Hänen mukaansa maailmanpolitiikan nykyisessä ”aavistuksen turbulentissa tilanteessa” tärkeintä olisi se, että myrskyaallot saataisiin rauhoittumaan.

– Ensinnäkin olisi varmistettava se, että WTO olisi toimintakykyinen ja että saisimme riitojen ratkaisumekanismin rullaamaan.

Virolainen mainitsee, että EU:n neuvottelemista kauppasopimuksista on kertynyt erittäin hyviä kokemuksia.

nro 2|2018 Kauppapolitiikka

13

EU:ssa ei hyväksytä, että tullit olisivat ratkaisu kiinalaisen teräksen ylituotantoon.

– Kaasua vaan uusienkin kauppasopimusten kanssa. EU:sta muodostuu niiden ansiosta globaalisti entistä houkuttelevampi kauppakumppani ja markkina-alue.

Hän nostaa myös esiin akselin Yhdysvallat–Kiina–Venäjä.

– Kolmiyhteyteen liittyy jännitteitä, jotka muokkaavat myös yleisesti toimintaympäristöä ja maailmankauppaa. Tässä on paljon asioita pelissä. Suomen on muistettava myös transatlanttisen suhteen suuri merkitys taloudellemme – ja turvallisuudellekin.

YHTENÄINEN VIESTI JOKA SUUNTAAN

TEKNIIKKA EI OLE ESTE ›› Anne-Mari Virolainen teki aikoinaan yli kymmenen vuoden työrupeaman Telialla. Hän oli myös todistamassa aitiopaikalta historiallisia hetkiä, kun internet tuli Suomeen.

– Ne olivat mielenkiintoisia aikoja. Tämän päivän nuorten on varmasti vaikea edes kuvitella, miltä oikein tuntui, kun modeemi raksutti ja yritti ottaa yhteyttä World Wide Webbiin. Tai kuinka pitkään ja hartaasti sivut oikein latautuivat.

Virolainen sai syksyllä 1997 mielenkiintoisen työtehtävän. Hänen piti laatia Telialle Suomeen oma portaali, länsinaapurissamme moinen ihme jo oli. Virolainen ryhtyi rekrytoimaan alan osaajia ja aloitti kunnianhimoisen kehitystyön.

– Kun ideoin portaaliin muun muassa deittipalvelua, kysyin insinööreiltä, pystyykö sellaisen varmasti teknisesti toteuttamaan. Minulle vastattiin, että ”pystymme tekemään kaiken, mihin sinun mielikuvituksesi riittää.

Tekniikka ei tule olemaan este”.

– Olen pitänyt siitä lähtien lausetta johtotähtenä kaikessa toiminnassani. Tekniikka ei ole este. Oma luovuus, bisnes- ja ansaintalogiikan keksiminen on yleensä se haasteellinen osuus.

14

Kauppapolitiikka nro 2|2018

Maaliskuusta lähtien Yhdysvallat on väläytellyt terästulleja kaikkiin ilmansuuntiin. Tulleja on väläytelty myös Euroopan suuntaan.

– Tämä on tietenkin meidän kannaltamme erittäin ei-toivottavaa kehitystä – eikä Yhdysvalloistakaan taida löytyä monta ekonomistia, joiden mielestä tullit ja kiintiöt edustaisivat nykyaikana järkevää talouspolitiikkaa.

Virolainen huomauttaa, että EU on tilanteessa täysin yhtä mieltä.

– EU:ssa ei hyväksytä, että tullit olisivat ratkaisu kiinalaisen teräksen ylituotantoon.

Tilannetta voi verrata siihen, jos virtaavaan veteen tehdään pato: vesi löytää silloin jonkin uuden reitin. Kiinalainen teräs on jo löytänyt uusia markkinoita Indonesiasta ja Etelä-Koreasta. Kun se markkina menee sekaisin, niin odotettavissa on, että terästä alkaa tulla Eurooppaan.

– Tärkeätä on, että suomalaiset toimivat aktiivisesti EU:ssa – ja että EU:n 28 jäsenmaalla on sama viesti joka suuntaan. Pysyvä yhteistyö keskinäisriippuvuuden maailmassa on erittäin tärkeää.

VERKOSTOT KUNNOSSA Toimiessaan suuren valiokunnan puheenjohtajana Anne-Mari Virolaisella oli mahdollisuus tutustua useisiin komissaareihin, mikä tarjoaa tietenkin osaltaan mahdollisuuksia syventää yhteistyötä komission kanssa. Hän

mainitsee erityisesti digitaalisista sisämarkkinoista vastaavan virolaisen Andrus Ansipin sekä ruotsalaisen Cecilia Malmströmin, jonka alana on kauppapolitiikka.

– Suomella ja Virolla on jo perinteisesti hyvät yhteydet, ja voimme jakaa täysin sen, mitä Ansipilla on digiagendallaan. Malmströmin olen tavannut jo monia kertoja – hänen kanssaan voi puhua hyvin suoraan ja luottamuksellisesti.

– Yhteyksien hoitamisessa ei ole kyllä haittaa siitäkään, että komission varapuheenjohtajana toimii Jyrki Katainen – ja hänen kabinettipäällikkönään Risto Artjoki, jolla on tunnetusti erittäin hyvä verkostot. Tärkeä rooli on myös esimerkiksi komission Suomen edustustolla, vaikka se jää ehkä vähän julkisuudelta varjoon.

Virolainen antaa tunnustusta myös UM:n virkamiehille.

– Täällä on aivan uskomattomia huippuammattilaisia, jotka osaavat vaikkapa WTO:n, vapaakauppasopimuksien ja tariffien yksityiskohdatkin mennen tulleen. Olen aina sanonut, että eduskunta on ihana paikka, koska siellä oppii valtavasti uutta. Täälläkin oppii uutta ja vielä aivan hienoja finessejä.

VIENTISEKTOREITA RIITTÄÄ Virolainen näkee Suomessa paljon potentiaalisia vientisektoreita.

– Kaikki lähtee tietenkin liikkeelle yritysten kansainvälistymishalukkuudesta ja kyvykkyydestä. Isot toimijat tietävät, miten ja millä säännöillä maailmalla pelataan. Jonkin verran tekemistä on siinä, että saamme pksektorin kansainvälistymään.

Perusosaaminen on hänen mielestään vahvaa. Vanhojen tukijalkojen, metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden, lisäksi ministeri näkee potentiaalia erityisesti ICT:ssä, koulutuksessa ja terveysteknologiassa.

– Kun tapaan ihmisiä Suomen ulkopuolelta, kaikki ihmettelevät säännöllisesti hyvän koulutuksemme salaisuutta. Koulutuksen brändiarvo on kohdallaan ja meillä olisi siihen liittyen paljonkin myytävää ja paketoitavaa: peruskoulutuksen lisäksi esimerkiksi opettajankoulutusta, yrittäjäkoulutusta ja ammatillista koulutusta.

– Myös suomalaista terveydenhuoltoa arvostetaan valtavasti. Terveydenhuollon osaaminen yhdistettynä teknologiaan on houkutteleva yhdistelmä.

HYVIN RAKENNETTU SALKKU Virolaisen mielestä ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyö sopivat mainiosti samaan ministerinsalkkuun.

– Kehitysmaissa väestönkasvu on hurjaa.

On arvioitu, että esimerkiksi Afrikassa väkiluku tuplaantuu vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa sitä, että siellä tarvitaan joka vuosi 18 miljoonaa uutta yksityisen sektorin työpaikkaa. Näitä maita voi auttaa yhdistämällä kehityspolitiikan ja kauppapolitiikan.

Kehityspolitiikan painopisteitä ovat muun muassa naisten ja tyttöjen tukeminen ja demokratiakehityksen vahvistaminen. Tärkeää on myös liiketoimintaympäristöjen kehittäminen – investointeja ei tule, jos ei ole varmaa, mitä lakeja ja standardeja maissa tulevaisuudessa noudatetaan tai toimiiko rahaliikenne.

– Tässä tullaan jälleen sääntöpohjaiseen kauppapolitiikkaan. Kun demokratiaa ja taloutta saadaan edistettyä, elinolot ihmisillä paranevat ja päästään vaikuttamaan myös muuttoliikkeiden juurisyihin.

– Yksityisillä ei ole tietenkään aina halua ottaa liian suuria taloudellisia riskejä kehittyvillä markkinoilla. Tämän takia on tärkeää pyrkiä luomaan uudenlaisia yksityistä rahaa vivuttavia rahoitusinstrumentteja. Afrikassa käydään eräällä tapaa myös kilpailua kiinalaisten kanssa – kiinalaisilla on rahat mukana, Virolainen huomauttaa. ›‹

ANNE-MARI VIROLAINEN • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri.

• Kokoomuksen kolmannen kauden kansanedustaja ja puolueen entinen varapuheenjohtaja, toiminut kolme vuotta eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajana.

• Kauppatieteen maisteri Turun kauppakorkeakoulusta.

• Asuu Liedossa, Varsinais-Suomessa.

• Perheeseen kuuluvat mies ja kaksi aikuista lasta.

• Harrastaa ulkoilua, puutarhatöitä ja golfia. Kun juoksee juoksumatolla, katsoo iPadilta televisiosarjaa kuningatar Victoriasta – tai mitä tahansa ohjelmaa, jonka pääosassa on Kiefer Sutherland.

nro 2|2018 Kauppapolitiikka

15

ANALYYSI TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVITTAJA SUSANNA TUONONEN

YHDYSVALLAT KÄÄNSI SELKÄNSÄ VAPAAKAUPALLE Yhdysvallat auttoi rakentamaan kansainvälisen kauppajärjestelmän, nyt se uhkaa lähteä omalle uhkailun, kiristyksen ja suojatullien tielleen.

Yhdysvaltojen U-käännös vapaakaupan suhteen tietää epävarmuutta EU:lle ja koko maailmankaupalle.

M

aailmankaupalle on ennustettu myrskyisiä aikoja siitä lähtien, kun vapaakauppaa vastustava Donald Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi vuonna 2016. Tänä keväänä Yhdysvallat on alkanut ampua kovilla määräämällä uusia tulleja teräs- ja alumiinituotteille. Vain Euroopan unioni ja kourallinen muita maita sai määräaikaisen vapautuksen tariffeista.

Iskun kohde oli ennen kaikkea Kiina, joka vastasi nostamalla tariffeja muun muassa amerikkalaiselle porsaanlihalle. Nokitteluun löydettiin ratkaisu neuvottelemalla, mutta onnistutaanko tässä kaikkien kauppakumppaneiden kanssa?

Vähintäänkin Yhdysvallat näyttää hylänneen johtavan roolinsa vapaan maailmankaupan edistäjänä. Mitä se tarkoittaa Euroopan unionin ja globaalin vapaakaupan kannalta?

16

Kauppapolitiikka nro 2|2018

– Trumpin hallinto ei ole samalla tavalla sitoutunut vapaakauppaan kuin edeltäjänsä, kuittaa Washington DC:ssä National Foreign Trade Council (NFTC) -ajatushautomia johtava Rufus Yerxa puhelimessa. Hän on myös Maailman kauppajärjestö WTO:n entinen varajohtaja.

Vapaakaupan sijaan Trumpin hallinnon kauppapolitiikka keskittyy talousnationalismiin, teollisuuden palauttamiseen suojatullien avulla ja kauppataseen alijäämien poistamiseen, Yerxa toteaa. Monenkeskisten kauppasopimusten ja globaaliin järjestelmään sitoutumisen sijaan Yhdysvallat keskittyy neuvottelemaan kahdenvälisiä sopimuksia, eikä se epäröi käyttää kovia keinoja.

Presidentin henkilökohtainen näkemys asiassa on harvinaisen selvä, Yerxa sanoo.

– Muissa asioissa hän on alttiimpi muuttamaan kantaansa vallitsevan mielipiteen mukaan, mutta vapaakaupan ja WTO:n suhteen hän on ollut vastustavalla linjalla jo 1980-luvulta lähtien, Yerxa sanoo.

>

nro 2|2018  Kauppapolitiikka

17

Pitkällä tähtäimellä Yhdysvallat onnistuu nykyisellä politiikallaan vain eristämään itsensä.

Yhdysvaltoja. Uskon, että kun jonain päivänä tarkastellaan nykypolitiikan seurauksia, ne ovat Yhdysvaltojen viennin ja kilpailukyvyn kannalta hyvin negatiivisia.

EU VARPAILLAAN

Kiinaa vastaan Trumpilla on syvän kauppataseen alijäämän lisäksi aitojakin valituksen aiheita, teräksen polkumyynnistä tekijänoikeuksien rikkomuksiin. Yhdysvallat tarvitsisi todennäköisesti EU:n tuekseen toimiessaan Kiinaa vastaan, mutta Yerxan mukaan teräs- ja alumiinitulleillaan se on onnistunut suututtamaan monet kauppakumppaninsa.

Yerxa uskoo, että pitkällä tähtäimellä Yhdysvallat onnistuu nykyisellä politiikallaan vain eristämään itsensä.

– Emme onnistu muuttamaan Kiinan politiikkaa, mutta samaan aikaan muu maailma jatkaa kauppasopimusten tekemistä ilman

Yhdysvallat on pakottanut myös EU:n reagoimaan. Muun muassa Saksa saanut osansa Trumpin hallinnon haukuista — Saksan kauppatase Yhdysvaltojen kanssa oli viime vuonna noin 50 miljardia euroa ylijäämäinen.

EU on vakuuttanut seisovansa avoimen ja vapaan kauppajärjestelmän takana ja neuvottelee aktiivisesti uusia kauppasopimuksia, viimeisimpinä onnistuneet sopimukset Kanadan ja Japanin kanssa. Mutta Yhdysvallat on EU:n kiistatta tärkein kauppakumppani ja läntisiä arvoja puolustava liittolainen WTO:ssa.

EU:n ja Yhdysvaltojen väliset kauppavirrat vastaavat lähes kolmannesta koko maailmankaupasta. Suomelle Yhdysvallat on Saksan ja Ruotsin ohella tärkeimpiä kauppakumppaneita. Suomesta vietiin Tullin tilastojen mukaan Yhdysvaltoihin vuonna 2017 tavaroita ja palveluita 7,4 miljardin euron edestä, mikä vastaa yhdeksää prosenttia kokonaisviennistä.

– EU on syystäkin huolissaan, että Yhdysvallat horjuttaa sodanjälkeistä rauhanomaista järjestystä. Mitkään kaksi aluetta maailmassa eivät ole taloudeltaan yhtä tiiviisti kytköksissä kuin EU ja Yhdysvallat, sanoo AmCham Finland -bisnesverkoston

YHDYSVALLAT ON OLLUT GLOBAALIN KAUPPAJÄRJESTYKSEN RAKENTAJIA

18

1930 Globaalin laman aikana

1947 Toisen maailmansodan

1947–1991 Kylmän sodan

1994 Yhdysvallat, Kanada

Yhdysvallat pyrkii suojelemaan kotimaista tuotantoa jopa 60 prosentin suojatulleilla.

jälkeen Yhdysvallat hylkää YK:n ehdottaman kansainvälisen kauppajärjestö ITO:n, mutta johtaa tariffeja leikkaavan GATT-sopimukseen laatimista.

aikana Yhdysvallat pyrkii liittämään markkinataloutta kannattavat demokratiat yhtenäisiksi maailmanmarkkinoiksi.

ja Meksiko solmivat PohjoisAmerikan vapaakauppasopimuksen, Naftan.

Kauppapolitiikka nro 2|2018

toimitusjohtaja Alexandra Pasternak-Jackson.

EU:n ja Yhdysvaltojen täyttä kauppasotaa lievempi vaihtoehto olisi kytevä talouskiista, jossa molemmat maksavat samalla mitalla takaisin, Pasternak-Jackson sanoo.

– Esteet kaupan vapauttamiselle olisivat suuria, kiistat voisivat kärjistyä WTO:ssa ja yritykset pelkäisivät kansainvälisten arvoketjujen häiriintyvän. Se ei johtaisi mihinkään.

Hieman toiveikkaammassa skenaariossa EU ja Yhdysvallat voisivat keskittyä asioihin, joista niillä on jo yhteisymmärrys TTIP-neuvottelujen pohjalta ja rakentaa sopua niiden varaan. Tällainen ”rusinat pullasta” -taktiikka voisi lieventää vastakkainasettelua. Optimistisin vaihtoehto olisi paluu TTIP-neuvotteluihin.

Trump kohautti huhtikuussa mainitsemalla sivumennen mahdollisuuden liittyä Tyynenmeren alueen TPP-vapaakauppasopimukseen, josta hän vetäytyi ensi töikseen presidenttinä. Kenties jonkinlaiselle versiolle transatlanttisesta kauppasopimuksesta voisi avautua uusi tilaisuus, Pasternak-Jackson arvailee.

Vaikka suhteet Atlantin yli pysyisivät hyvinä, Kiinan ja Yhdysvaltojen ajautuminen kauppasotaan vaikuttaisi koko maailmantalouteen. Jotkut maat saattaisivat hyötyä, kun riitapukarit etsivät uusia tuottajia ja markkinoita toistensa tuotteille, mutta kokonaisuutena kauppa ja talous todennäköisesti kärsisivät.

Suurin vaikutus olisi psykologinen: pelkkä epävarmuus markkinoilla voisi syöstä globaalin talouden uuteen taantumaan. Suorat vaikutukset tuntuisivat Euroopassa ylikansallisten arvonlisäketjujen kautta, selittää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etlan) tutkimuspäällikkö Katariina Nilsson Hakkala.

– Epävarmuus tulee joka tapauksessa jatkumaan vielä pitkään, nopeaa ratkaisua ei ole, Nilsson Hakkala sanoo. ›‹

Terästullien suurin vaikutus olisi epäsuora ›› Yhdysvallat pitää Eurooppaa, Kanadaa ja Meksikoa jännityksessä. Kun se maaliskuussa 2018 ilmoitti 25 prosentin tullista teräkselle ja kymmenen prosentin tullista alumiinille, nämä kolme maata ja aluetta saivat määräajaksi vapautuksen uusista tulleista. Ensimmäinen määräaika kului umpeen jo toukokuun vaihteessa, mutta vapautusta jatkettiin edelleen. Tämän lehden mennessä painoon Yhdysvaltojen terästullien kohtalosta ei ole selvyyttä. Toinen määräaika raukesi toukokuun lopulla.

Mahdollisten teräs- ja alumiinitullien vaikutusta EU:n ja Suomen taloudelle on jo ennakkoon arvioitu.

– Suomen teräsvienti Yhdysvaltoihin ei ole kovin merkittävää. Tullien vaikutus voisi olla suuri yksittäisille yrityksille, mutta kokonaisuutena vaikutus ei ole suuri, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimuspäällikkö Katariina Nilsson Hakkala. Etla laatii raporttia Yhdysvaltojen asettamien uusien tullien mahdollisista seurauksista.

Teräksen ja alumiinin osuus Suomen bruttoviennistä Yhdysvaltoihin on vain noin 1,8 prosenttia eli noin 73 miljoonaa euroa. Koko Suomen tavaraviennistä ne muodostavat 3,2 prosenttia. Tullien suorat vaikutukset ovat pieniä, mutta epäsuorat seuraukset voivat olla sitäkin merkittävämpi.

– Tärkein on psykologinen vaikutus. Tällainen neuvottelutaktiikka tuo jatkuvaa epävarmuutta, Nilsson Hakkala sanoo.

Yhdysvaltojen uhkailu ja kiristys näkyy jo nyt tuoneen epävarmuutta transatlanttisiin kauppasuhteisiin: Saksan vienti on alkanu heikentyä.

Vaikka on mahdoton osoittaa sen johtuvan Trumpin kauppapolitiikan epävarmuustekijöistä, niistä ei ainakaan ole apua, Nilsson Hakkala huomauttaa.

Yhdysvallat voi kiistan pitkittyessä ottaa käyttöön Suomen kannalta tehokkaampiakin tulliaseita. Autoihin kohdistuvilla tulleilla voisi olla merkitystä Suomen nousevalle kokoonpanoteollisuudelle, Nilsson Hakkala sanoo.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että autoviennistä aika pieni osa on suomalaista arvonlisää. Osat tulevat muualta. EU:sta Yhdysvaltoihin suuntautuvan autoviennin bruttoarvosta Suomen osuus on 2,7 prosenttia.

Pelkästään bruttoviennin arvonlisää tarkastellessa Yhdysvallat on Suomen tärkein kauppakumppani ja tärkein vientituote ovat palvelut. Niihin voidaan kohdistaa erilaisia kaupan esteitä kuin tavaroihin.

– Ei-tariffipohjaiset kaupan esteet ovat hankalampia päästä käsiksi, ja voisin kuvitella, että niitä olisi myös vaikeampi riitauttaa WTO:ssa, Nilsson Hakkala sanoo. ›‹

1995 WTO perustetaan GATT:n

2008 Yhdysvallat aloittaa neu-

2013 EU ja Yhdysvallat aloit-

2016 Donald Trump valitaan

pohjalle.

vottelut 13 Tyynenmeren alueen valtion TPP-vapaakauppasopimuksesta.

tavat neuvottelut TTIP-vapaakauppasopimuksesta

presidentiksi. TTIP-neuvottelut kuopataan, ja USA vetäytyy TPP-sopimuksesta.

nro 2|2018 Kauppapolitiikka

19

MARKKINAT TEKSTI ANNELI FRANTTI KUVAT NIINA RODIONOFF/OPETUSHALLITUS, ISTOCK, YRITYKSET

Kiri, kiri koulutusvienti Pisa-menestys nosti suomalaisen koulutuksen koko maailman tietoisuuteen. Sen jälkeen olemme viritelleet vientiä niin, että viime vuodenvaihteessa koulutusviennin arvo oli noin 300 miljoonaa euroa. Enemmän, paljon enemmän olisi saatavissa.

O

petushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen sanoi asian ääneen Kaukoidän vienninedistämisvierailulla alkuvuodesta – seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomen tulisi tavoitella koulutusviennin volyymin kasvua miljardiin euroon. Aikaa on, mutta niin on tekemätöntä työtäkin. Mihin tartutaan?

Kasvua tukemassa on koulutusviennin kasvuohjelma Education Finland, mikä kokoaa koulutusalan vientiyrityksiä saman sateenvarjon alle ja tarjoaa tukea ja palveluita. Nyt jäsenyrityksiä on jo 91. Lisäksi 39 yritystä on koulutusvientivaiheeseen siirtyvien ryhmässä hakemassa vielä vauhtia kotimaasta ja hiomassa tuotettaan. Ohjelmaan halukkaita on jonossa noin sata. Lisää kriteerit täyttäviä jäseniä otetaan vielä alkusyksyyn asti.

20

Kauppapolitiikka nro 2|2018

HALUTAAN OSTAA: SUOMALAINEN KOULU – Eniten maailmalla kysytään suomalaisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Meillä on hyvä maine, mikä on laajempi kuin Pisalla saavutettu.

Meidät tunnetaan myös tänne tehtyjen vierailujen ja aiemman vientityön kautta. Portit ovat nyt avoinna ja paras hetki käsillä, pitää vain polkea vauhtia, näkee Education Finlandin ohjelmajohtaja Lauri Tuomi Opetushallituksesta.

Koulutuksen ostajat maailmalla ovat moninaisia: valtiollisia, kunnallisia ja yksityisiä toimijoita.

Yhteistä heille on isojen kokonaisuuksien tarve.

– Meiltä halutaan suomalaistyyppisiä kouluja, jotka sovitetaan paikallisiin olosuhteisiin. Samoin halutaan laadukkaita konsultaatioita esimerkiksi opetussuunnitelmatyöhön tai ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittämiseen.

Yleisesti suuntana ovat yhä suuremmat kokonaisuudet ja konseptit, Tuomi jatkaa.

>

Education Finland -kasvuohjelman toteutuksesta vastaa Opetushallitus. Ohjelma on osa Team Finland -verkostoa. Ohjelmaa rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Kasvuohjelma saa rahoituksen muutamaksi vuodeksi kerrallaan. Tällä hetkellä sen budjetti on 452 000 euroa.

HEI Schools vie maailmalle suomalaista varhaiskasvatusta tiloineen päivineen. Kiinan Baotoussa sijaitsevassa päiväkodissa on puupintoja ja rauhallisia värejä, ja lapset oppivat asioita suomalaislähtöisten opetussisältöjen ja materiaalien myötä.

nro 2|2018 Kauppapolitiikka

21

Kokemuspohjainen Experience Lab esitteli 25 suomalaisyrityksen koulutusinnovaatioita ulkomaisille koulutushankinnoista kiinnostuneille ryhmille tänä keväänä OPH:n tiloissa. Innovaatioihin kävi tutustumassa myös ministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Kyse ei ole Suomen mallin kopioinnista vaan yhteiskehittämisestä. Kohdemaassa halutaan, että suomalaiset asiantuntijat ovat mukana sparraamassa uusien mallien suunnittelua ja käyttöönottoa tai että suomalaisopettaja on rinnalla opettamassa, kunnes uusi systeemi sujuu.

– Suomalaisyritysten tarjooma on erittäin kattava ja jakautuu kaikille koulutusasteille varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.

Meillä on myös loistavia innovaatioita. Esimerkiksi tässä ohjelmassa on ammattilaisia koulukiinteistöjen rakentajista oppimateriaalituottajiin ja tutkinnonjärjestäjistä digitaalisten alustojen tekijöihin. Ehdoton myyntivaltti on se, että tuotteiden testialustana on suomalainen oppilaitos.

A-B-C – VIENTI ETENEE Education Finland -ohjelman yritysselvitys kertoo, että viimeisen vuoden aikana koulutusvienti on kasvanut kohisten. Keskimääräinen ohjelmassa mukana olevien koulutusyritysten liikevaihdon kasvu on ollut 20 prosenttia, nopeimmilla yli 200 prosenttia. Keskimääräinen liikevaihto puolestaan on 600 000 euroa vuodessa. Yli miljoonan liikevaihtoa tekee noin 10 yritystä ja kymmenen miljoonan liikevaihdon tekijöitä on viisi.

Yritykset ovat vielä pieniä, ja pääosin ne työllistävät vain 1–5 henkilöä. Rekrytointitarve on kuitenkin ilmeinen, sillä yritykset rekrytoivat viime vuonna kaikkiaan 123 henkilöä vähintään vuoden työsopimuksiin ja lähes

22

Kauppapolitiikka nro 2|2018

100 henkilöä lyhytaikaisesti. Kokonaisuutena koulutusvientiä tehtiin viime vuonna noin 1 000 henkilötyöpäivän verran.

Koulutusteknologian start up -yrityksiä alalla on peräti noin 300, joskaan koulutus ei välttämättä ole kaikilla ainoa liiketoimintaalue. Start upien määrä on edelleen kasvussa ja koulutusteknologiasta odotetaan yhtä kasvun tukijalkaa konseptiviennin rinnalle.

Suomalaisen koulutusviennin kohdemarkkinat keskittyivät pääasiassa neljään alueeseen: Lähi-itään, Kiinaan, Kaukoitään ja Latinalaiseen Amerikkaan. Jatkossa todennäköisesti Venäjän ja Afrikan markkinat kasvavat.

Lainsäädännöllisesti koulutusvientiä tuki viime vuonna ammatillisen koulutuksen reformi, joka avasi ovet tutkintojen viennille.

Suomalaisia ammattitutkintoja voi nyt siis toteuttaa ja suorittaa myös Suomen ulkopuolella. Lukiolainsäädännön uudistus muutaman vuoden sisällä tuonee mahdollisuuden viedä myös suomalainen ylioppilastutkinto maailmalle. Opetushallitus (OPH) toimii opetussuunnitelmaviennissä yritysten apuna.

Suomalaisyritysten myyntivalttina on se, että tuotteiden testialustana on suomalainen oppilaitos.

RAHOITUSTA! TAUSTATUKEA! BUUSTIA! Tänä vuonna Suomen koulutusviennin arvioidaan kasvavan 300 miljoonasta eurosta 350 miljoonaan. Suunta on hyvä, mutta kovempaan vauhtiin tarvitaan lisää rahoitusta ja taustatukea.

Liiketoimintainvestointeja yritykset tekivät viime vuonna vielä maltillisesti, suurimmillaan reilun miljoonan euron verran. Rahoituslähteinä olivat pääoma- ja velkakirjalainoitus sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ja Tekesin rahoitusinstrumentit. Kuluvan vuoden rahoituskierrokset ovat juuri alkamassa.

– Rahoituksen puute on selkeä kasvun este ja hankaloittaa myös isoihin kilpailutuksiin osallistumista. Education Finland ohjelman yksi tärkeimmistä tehtävistä on järjestää investoritapaamisia ja rahoittajayhteyksiä ja samalla verkottaa yrityksiä kaikin tavoin yhteistoimintaan, painottaa Tuomi.

Myös maailmalle lähtemisen kynnystä pyritään mataloittamaan. Tukea saa tuote- ja palvelukehitykseen, markkinointiin ja

7,5%

Maailmalla koulutusbisnes kasvaa 7,5 prosentin vuosivauhtia.

myyntiin sekä kumppanin etsimiseen kohdemarkkinoilta. Tänä keväänä koottiin kokeiluna 25 yrityksen innovaatiot ja tuotteet OPH:n tiloihin kokemuspohjaiseksi Experience Labiksi. Tämä tarjosi mahdollisuuden esitellä tuotteita laajasti Suomessa vierailleille koulutushankinnoista kiinnostuneille ryhmille.

Yrityksiä kannustetaan myös mukaan vienninedistämismatkoille ja yhteistarjouksiin. Kohdemaissa Team Finland -verkosto vahvistaa tuen antamista. Ensi syksystä

lähtien koulutusvientiä on edistämässä myös neljä Team Finland Knowledge -verkoston erityisasiantuntijaa.

Suomen koulutusviennin kansainväliset kilpailijat löytyvät Isosta-Britanniasta, Yhdysvalloista ja Saksasta. Esikuvana puolestaan on Hollanti, joka nosti itsensä miljardiluokkaan kuudessa vuodessa. Lisäksi Suomi on benchmarkannut Uutta-Seelantia, joka Suomen kokoisena toimijana tekee koulutusvientinsä osalta noin 1,5 miljardin euron liikevaihtoa. Uuden-Seelannin viennistä suurin osa tulee kuitenkin korkeakoulututkintojen myynnistä kansainvälisille opiskelijoille, kun taas Suomi tähtää oppimiskokonaisuuksiin.

– Meidän on pystyttävä rakentamaan isoja kokonaisuuksia, joita voi toistaa. Meidän on löydettävä skaalautuvia tuotteita ja palveluita, esimerkiksi digitaalisten ratkaisujen avulla. Tähän mennessä tehty työ on tuonut tunnettuutta ja antanut oppia tekemiseen – mutta henkilövetoisuudesta ja yksittäisistä koulutuksista on päästävä isompiin ympyröihin.

Vasta sieltä löytyy haluttu kasvu. ›‹

nro 2|2018 Kauppapolitiikka

23

ÄLÄ JARRUTA VAAN KIIHDYTÄ ›› KOULUTUKSEN START UP -yritysten kiihdyttämiseen keskittynyt xEdu haluaa pitää huolen suomalaisyritysten kasvusta, ”jotta jenkit eivät vie koko markkinaa”.

– Nykyiset start upit määrittelevät koulutuksen 10 vuoden päästä ja muokkaavat tulevan maailman, sanoo toimitusjohtaja Antti Korhonen ja viittaa bisnessektorin valtavaan liikevaihtoon ja kasvuennusteisiin.

– Maailmanlaajuisen koulutusbisneksen liikevaihto julkinen sektori mukaan lukien on noin kuusi triljoonaa euroa, eli kolminkertainen verrattuna ICT-sektorin kahteen triljoonaan. Koulutusbisnes myös kasvaa, tällä hetkellä kovaa 7,5 prosentin vuosivauhtia. Aasiassa perheet käyttävät koulutukseen jopa 16 prosenttia kaikista menoistaan, esittelee Korhonen.

Tähän mennessä xEdun kiihdytysohjelman on käynyt läpi 45 yritystä, joista suurin osa on ollut suomalaisia. Vaikuttavuustutkimuksen mukaan nämä yritykset ovat saaneet noin viisi prosenttia Euroopan start up -investoinneista ja yrityksiin on syntynyt noin 60–70 uutta työpaikkaa.

Ulkomaisia hakijoita kiihdytysohjelmiin on jatkuvasti enemmän, sillä monet koulutusalan yritykset toivovat voivansa tehdä tuotekehitystä Suomessa suomalaisten opettajien kanssa.

– Suomalainen koulu on loistava testialusta. Tämä on aito win–win-tilanne, sillä kehitettävänä on pedagogisesti vaikuttavia tuotteita kansainvälisille markkinoille, usein digitaalisen alustan kera, sanoo Korhonen. xEdun kiihdyttämö mahdollistaa hyvien ideoiden markkinoille pääsyn ja tarjoaa bisnesosaamista pedagogiikan ja teknologian kylkeen. Koska saman alan yrityksillä on samat haasteet ja pedagogiset ongelmat, myös osallistujien keskinäinen sparraus on tärkeää. Rahoituksen ja koulutussijoittamisen kehittämisessä xEdu tekee Euroopan laajuista yhteistyötä.

24

Kauppapolitiikka nro 2|2018

Tunne koulukaverisi, niin koko luokka voi hyvin YRITYS: The Mighty United Oy TOIMINTA-AJATUS: Haluamme, että jokainen ihminen tietää, että hänellä on merkitystä tässä maailmassa juuri sellaisena, kuin hän on.

NUMEROINA: Liikevaihto noin 100 000 euroa, henkilöstöä 6–7.

M

ightifier-applikaatio ohjaa oppilaat tunnistamaan luokkakaveriensa luonteen vahvuuksia tekemisen ja käyttäytymisen perusteella. Samalla se vahvistaa ryhmän yhteenkuuluvuutta ja ehkäisee kiusaamista.

– Vahvuudet nimetään aina tilanteen kautta. Esimerkiksi: Liisalla on ystävällisyysvahvuus, kun hän auttoi kantamaan tavaroitani tänään. Vahvuudet ovat universaaleja, kuten ystävällisyys, rohkeus ja sinnikkyys. Palautteiden perusteella jokaiselle lapselle syntyy oma vahvuusprofiili, esittelee toimitusjohtaja Mervi Pänkäläinen.

Opettajan materiaaleihin luokan vastauksista karttuu hyvinvointipulssi, jonka avulla luokan sosiaalista tilannetta voi tarkastella ja tarvittaessa myös puuttua asioihin. Onko jokaisella kavereita?

Jääkö joku yksin? Onko luokassa kiusaamista? Opettaja voi myös herätellä keskustelua tätä kautta.

– Yhtäkkiä parasta ei olekaan se, että saa itse palautetta, vaan parasta on se, että näkee kaverin hymyn, kun hän lukee antamani palautteen, kuvailee Pänkäläinen.

Mightifier on syntynyt jatkuvan tuotekehityksen myötä, positiivisen vertaispalautteen välineeksi. Vuonna 2015 alkuideoita sparraamassa oli 300 suomalaisoppilasta, ennen kuin ensimmäistäkään koodinpätkää oli tehty. Kesän 2016 rahoituskierroksen onnistuttua Yhdysvaltojen-pilotissa applikaatiota testasi 250 lasta perheineen Chigacossa ja Piilaaksossa.

Mightifier on saanut rahoitusta sekä Tekesiltä että enkelikierrokselta. Rekisteröityneitä käyttäjiä sillä on nyt 45 maassa. Aasiassa yrityksellä on lisenssisopimus maailman suurimman oppikirjatoimittaja Scholasticin kanssa. Seuraavaksi yhtiö suuntaa Yhdysvaltojen markkinoille. Syksyllä Mightifier versioidaan myös aikuisten käyttöön eli työelämän positiiviseen palautteenantoon.

Ammattitutkinnoista tuli lokalisoitua kauppatavaraa YRITYS: Omnia Education Partnerships Oy, jonka muodostavat Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Kirkon Ulkomaanapu, Savon Koulutus Oy ja Suomen Yrittäjäopisto TOIMINTA-AJATUS: OEP vastaa kasvavaan globaaliin toisen asteen ammatillisen koulutuksen kysyntään ja tukee elinikäistä oppimista.

NUMEROINA: Liikevaihto noin 1,1 miljoonaa euroa, henkilöstöä 7.

O

mnia Education Partnershipin (OEP) liiketoimintaideana on viedä ammatillista koulutusta ja tutkintoja maailmalle. Työtä on tehty etukenossa lakimuutosta odotellessa, sillä yrittäjän ja lähiesimiehen ammattitutkintokoulutukset Ugandassa ja Saudi-Arabiassa lähtivät pilotteina käyntiin jo viime vuonna. Lakimuutos vapautti suomalaiset ammattitutkinnot vasta vuodenvaihteessa niin, että

niitä voidaan suomalaisten standardien mukaan suorittaa myös ulkomailla.

Lokalisoitaessa tutkinto paloiteltiin viikkotasolle ja moduuleiksi ja samalla mietittiin, mitkä asiat toteutetaan yhdessä ja mitkä pienryhmissä, mitä tapahtuu työssä oppien ja milloin tarvitaan yksilöllisiä tehtäviä. Jatkossa rakennetta voi hyödyntää.

– Ugandassa toteutimme yrittäjätutkintoja pakolaisleirillä edistääksemme pakolaisten työllistymistä. Samalla koulutimme ja sertifioimme myös paikallisia kouluttajia, jotta heillä olisi valmiudet jatkaa työtä. Suomalaiset tutkintopaperit ovat maailmalla arvokkaita, kertoo toimitusjohtaja Mervi Jansson.

Saudi-Arabiassa OEP:n asiakkaana oli paikallinen monialayritys, joka hankki lähiesimiehen ammattitutkinnon uusille esi-

miehilleen. Samalla oli koulutettava myös joukko mentoreita, jotka voivat toimia sparraajina ja arvioijina. Lokalisoinnin tarkkuudesta kertoo esimerkiksi se, että Jansson suunnitteli arviointia ja mentorointia varten täsmäkysymykset käytännön tilanteisiin.

– Monet koulutusviennin projektit ovat hyppyjä tuntemattomaan, kun malleja ei vielä ole.

Jos tästä halutaan miljardibisnes, tarvitaan pääomaa muun muassa tuotteistamiseen, myyntiin ja markkinointiin. Hidas omalla rahalla tekeminen johtaa siihen, että yritys jää muutaman asiakkaan varaan. Samalla monet tarjouspyynnöt menevät ohi, kun riskejä ei voida ottaa. Pienimuotoinen tutkintovienti on hyvä avaus, mutta tästä haluaisimme pystyä siirtymään pian seuraavalle tasolle.

Lakimuutos vapautti suomalaiset ammattitutkinnot niin, että niitä voidaan suomalaisten standardien mukaan suorittaa myös ulkomailla.

nro 2|2018 Kauppapolitiikka

25

Kuinka työelämä kohdataan?

YRITYS: EduExcellence Oy. Helsingin kolmen suurimman ammattikorkeakoulun, Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian ja koulutusviennin yhteisyritys TOIMINTA-AJATUS: EduExcellence on Suomen ammattikorkeakoulukoulutuksen ikkuna ja palvelun integraattori. Ensimmäiset vientiprojektit Haaga-Heliassa on tehty vuonna 2010, yhteisyritys on toiminut vuodesta 2017.

NUMEROINA: Liikevaihto 1,5 miljoonaa euroa, henkilöstöä 7.

Päiväkodin voi viedä seinineen päivineen YRITYS: HEI Schools (Helsinki International Schools Group Oy), perustajana mm. Helsingin yliopisto TOIMINTA-AJATUS: Olemme onnistuneet silloin, kun laadukas varhaiskasvatus ja HEI Schoolsin konsepti on maailmalla mahdollisimman monen perheen ulottuvilla taloudellisesti ja fyysiseltä etäisyydeltään.

NUMEROINA: Liikevaihto noin 500 000 euroa, henkilöstöä 10. Tytäryhtiö Kiinassa.

L

aadukasta varhaiskasvatusta mahdollisimman monelle lapselle maailmassa, ja Suomen päiväkodissa testatut elementit kaikkialla käyttöön – siinä malli, jota HEI Schools ansiokkaasti rakentaa maailmalla.

Ja nimenomaan rakentaa, sillä HEI Schoolsin design kattaa varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen ja oppimateriaalien lisäksi myös päiväkodin tilasuunnittelun, kalusteet ja materiaalit. Kun astuu sisään HEI Schoolsin päiväkotiin Baotoussa, Kiinassa, kaikki ympärillä näyttää ja tuntuu suomalaiselta tai skandinaaviselta: puupintoja ja rauhallisia värejä, tuttuja leluja ja pelejä, luonnonmateriaaleja eikä muoviroinaa.

– Suomalainen varhaiskasvatus on maailman parhaimmistoa, ja olemme muokanneet

26

Kauppapolitiikka nro 2|2018

siitä erinomaisen vientituotteen. Meidän ratkaisumme on lisenssimalli, jossa tarjoamme päiväkodin tilakonseptin, opettajankoulutuksen, opetussisällöt sekä tarkasti valikoidut oppimateriaalit paikallisen operaattorin käyttöön. Emme operoi itse, emme hoida vuokria emmekä henkilöstöhallintoa, mutta olemme lisenssin myötä jatkuvasti mukana päiväkodin kehitystyössä, kertoo toimitusjohtaja Milla Kokko.

Erottuva design ja vahva konsepti luovat HEI Schoolsin brändin. Yritys kantaa vastuun päiväkotiensa kehittymisestä, tekee laatuarvioinnit, tuottaa uusia opetusmateriaaleja ja tarjoaa jatkuvaa online-opettajakoulutusta.

Kun päiväkotien määrä kasvaa, syntyy yhteisö, joka voi jakaa ideoitaan tai ratkaista ongelmia yhdessä.

Kiinan Baotoun jälkeen päiväkodit avataan Australian Melbourneen, Kiinan Guangzhouhun ja Helsingin Ruoholahteen. Helsingin päiväkodista tulee showroom, toimipiste, jossa päästään kokeilemaan uusimpia ideoita.

HEI Schools sai alkuvuodesta projektiensa tueksi merkittävän rahoituksen kansainväliseltä pääomasijoittajalta. Nyt käynnissä olevien pilottiprojektien jälkeen tavoitteena on skaalautuminen vuonna 2020.

Suomalaisen ammattikorkeakoulujärjestelmän hienous, työelämälähtöisyys, on kysytty vientituote. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonta on käytännönläheistä. Opiskelijat tekevät jatkuvasti yhteistyötä yritysten kanssa ja samalla oppivat työelämävalmiuksia. Samanlaista liike-elämän ja koulutuksen integrointia kaivataan korkeakoulumaailmassa maailmalla.

– Myymme konsultointia, opettajakoulutusta ja eri pituisia tutkinto- ja täydennyskoulutusohjelmia. Olemme toteuttaneet projekteja yli 30 maassa.

Meillä on useita projekteja Etelä-Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa, Lähi-Idässä ja Kiinassa, joista meillä on myös kertynyt laajat yhteistyöverkostot sekä kulttuuripääomaa. Meksikossa toteutamme parhaillaan International Business -kaksoistutkintokoulutusta ja Kolumbiassa olemme toteuttaneet sekä opettajakoulutusta että ammattikorkeakoulutuksen kehittämiseen liittyvää konsultointia, kertoo toimitusjohtaja Tuija Pulkkinen.

– Kehittyvillä markkinoilla tarvitaan uudenlaista osaamista muun muassa modernin teollisuuden ja työelämän tarpeisiin. Meillä on tähän tarpeeseen sopivaa osaamista ja palvelutarjontaa.

Koulutuslähettiläät vahvistavat verkostoa maailmalla ›› Suomen edustustot maailmalla ovat vuosien mittaan avanneet monia koulutusviennin ovia suomalaisyrityksille. Arvovaltapalveluja tarvitaan, kun lähdetään keskustelemaan esimerkiksi isoista valtiollisista koulu-uudistushankkeista tai jopa aiemmin, kun vasta selvitetään tarpeita ja tahtotilaa.

Nyt Suomi vahvistaa joukkojaan edustustoissa, kun opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) lähettää syksyllä maailmalle neljä koulutusviennin erityisasiantuntijaa keskeisille kohdemarkkinoille Kiinaan, Yhdysvaltoihin, Singaporeen ja Argentiinaan. Team Finland Knowledge -verkosto on OKM:n iso lisäpanostus suomalaisen koulutuksen tunnettuuden, korkeakoulujen kansainvälistymisen ja koulutusviennin edistämiseksi. Verkkoa on tarkoitus kasvattaa ensi vuonna 3–4 lisäasiantuntijalla. Asiantuntijoiden yksi tehtävä on tukea koulutusvientitoimijoita.

– Ennakointi on merkittävässä roolissa, jotta osataan toimia oikealla hetkellä.

Paikallistuntemus, kulttuuriymmärrys ja

oikeiden henkilöiden kanssa luodut luottamussuhteet toimivat vientiyritysten hyväksi, kun hetki lyö, sanoo suurlähettiläänä Abu Dhabissa ja Vietnamissa toiminut, nykyinen ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston päällikkö Ilkka-Pekka Similä.

Vietnamissa koulutussektorin kokonaisuudistusta seurannut Similä sanoo, että tietoa uudistamissuunnitelmasta kerättiin pitkään ja samalla saatiin hyvä ymmärrys hallituksen tahtotilasta. Suomalainen opettajankoulutus herätti kiinnostusta heti uudistuksen käynnistyttyä.

– Qatarin kouluhanke puolestaan vauhdittui, kun silloisen hallitsijan puoliso vieraili Suomessa ja tutustui koulutusjärjestelmäämme käytännössä. Usein sysäys tulee juuri käytännön näkemisestä ja kokemisesta, eli koulutusasiakkaiden saaminen Suomeen on hyvin tärkeää. Qatariin perustettu Suomen opetussuunnitelmaa mukaileva kansainvälinen koulu tuo edelleen hyvää näkyvyyttä maallemme, sanoo Similä. ›‹

nro 2|2018 Kauppapolitiikka

27

YRITYKSET TEKSTI MAARIT SEELING KUVAT SAMULI SKANTSI JA SECTO DESIGN

Secto Design hamuaa valaisinbrändien kärkeen

NÄKYVÄSTI MAAILMALLE 28

Kauppapolitiikka nro 2|2018

Hankenin käynyt Emma Frenzel ehti ennen toimitusjohtajaksi siirtymistään työskennellä yrityksessä vuosia useissa eri tehtävissä.

Suomalainen Secto Design haluaa olla viiden vuoden kuluttua tunnettuudessa maailman johtavien valaisinbrändien joukossa. Tavoite on haastava, vaikka omaleimaiset valaisimet ovatkin löytäneet tiensä vaikuttaviin kohteisiin ympäri maailmaa.

S

uomidesignin uusiin suunnannäyttäjiin kuuluvan Secto Design Oy:n muotoon puristetusta koivusta käsityönä tehdyt valaisimet ovat tuttuja monelle, vaikka itse yritys olisikin jäänyt vieraammaksi.

– Yhteiset messuesiintymiset ovat monelle pk-yritykselle ainoa tapa saada kansainvälistä näkyvyyttä. Niistä mekin aikanaan otimme alkuvauhdin, yhtiön vetovastuun kolme ja puoli vuotta sitten ottanut, edellisenä iltana Milanon designviikolta takaisin Suomeen lennähtänyt Emma Frenzel sanoo.

Parissa kymmenessä vuodessa klassikkostatuksen saavuttaneet puuvalaisimet ovat valloittaneet maailmaa Färsaarilta aina eksoottiselta kalskahtavaan Uuteen-Kaledoniaan asti. Kiireinen matkustaja saattaa nähdä niistä vilauksen myös Lontoon Heathrow´n lentokentällä. Secto Designin tuotannosta yli 90 prosenttia menee vientiin. Vakituisia vientimaita on yli viisikymmentä.

Emma Frenzelin mielestä Suomessa pienten yritysten kansainvälistymisponnistelujen toteutus on jätetty liiaksi yksittäisten toimijoiden vastuulle. Muut Pohjoismaat ovat valinneet toisen tien. Tanskan ja Ruotsin muotoilumaine on vuosien työn perua, mutta myös Norja on satsannut päättäväisesti maan näkyvyyteen — ja onnistunut siinä.

– Aikoinaan Design Forum teki paljon töitä maabrändin rakentamiseksi. Nyt valitettavasti sen resurssit on ajettu niin alas, ettei siihen ole edellytyksiä. Suomalaiset pienet muotoiluyritykset voisivat kasvaa kohtuullisen isoiksi tekijöiksi, jos alkuvaiheen ponnisteluissa autettaisiin enemmän, Frenzel pohtii.

KALUSTEISTA LAMPPUIHIN Secto Designin tarina sai alkunsa vuonna 1995. Vuosia taloustoimittajana työskennellyt Tuula Jusélius päätti loikata yrittäjäksi, kun päiväkodin ja toimituksellisen työn aikataulut eivät osuneet yksiin. Lukuisilla yritysvierailuilla Juséliuksen päähän oli jäänyt

nro 2|2018 Kauppapolitiikka

29

Jusélius tähtäsi alusta asti kansainvälisille markkinoille.

– Kalusteeni olivat jo materiaalin vuoksi sen verran erikoisia ja kalliita, että ostajakuntaa ei yhdessä maassa ollut riittävästi.

Kansainvälistyminen oli välttämätöntä. Erikoiset tuotteet vaativat isommat markkinat.

Kaksikymmentä vuotta sitten maailma oli hyvin erilainen. Digitalisaatio ei ollut vielä madaltanut kansainvälistymisen kynnystä.

Viennin käynnistäminen vei kaiken; Jusélius teki yrityksessään 10 vuotta töitä nostamatta itselleen palkkaa. Kaikki mitä tuli, hän pisti markkinointiin ja vientipanostuksiin.

SUOMI TAKAISIN MAAILMANKARTALLE

Secto Designin valaisimien polttimot eivät näy käyttäjälle, vaan valo siivilöityy valaisimen läpi häikäisemättä.

SECTO DESIGN OY Perustettu: 1995 Kotipaikka: Kauniainen Henkilöstö: Tuotanto mukaan lukien yritys työllistää 34 henkeä.

Liikevaihto: 8,4 milj. euroa (2017)

30

Kauppapolitiikka nro 2|2018

muhimaan yritysaihio jos toinenkin. Sitten hän sai idean, jota ei pystynyt vastustamaan.

– Alkujaan lähdin tekemään arkkitehti Seppo Kohon suunnittelemia puisia huonekaluja. Lamput tulivat kuvaan vuonna 1999, kun asiakkaat alkoivat kysellä kalusteisiin sopivia valaisimia, nykyisin Secto Designin luovana johtajana toimiva Jusélius muistelee.

Huonekalubisneksen kasvaessa liian suureksi yhdelle naiselle Jusélius myi sen Martelalle vuonna 2002, ja yhtiö keskittyi valaisimiin.

– Tuohon aikaan puusta ei juuri tehty muita kuin saunalamppuja. Alvar Aalto oli jo tutustuttanut maailman koivutaivutteisiin. Puumateriaalin taas oli oltava vaalea, jotta se antaisi riittävästi valoa. Koivun valikoituminen valaisinmateriaaliksi oli luonteva ratkaisu.

Suomalaisyritykset olivat vielä 1990-luvulla sankoin joukoin mukana erilaisissa muotoilutapahtumissa. Valtion osallistumistukien vähentyessä myös osallistujien määrä kääntyi laskuun. Esimerkiksi muutaman vuoden takaisilla Pariisin-huonekalumessuilla oli vain neljä suomalaisyritystä, kun Tanskasta ja Ruotsista yrityksiä oli lähemmäs 80.

Frenzel ei näe messuosallistumisille vaihtoehtoa. Secto Design on mukana vuosittain kymmenkunnassa alan tärkeimmässä messutapahtumassa maailmalla lisätäkseen brändinsä tunnettuutta. Yksittäiseltä yritykseltä vaatii kekseliäisyyttä erottautua tarjonnan tulvasta.

Huhtikuussa Secto Design oli 11 muun suomalaisen designyrityksen kanssa Milanon designviikolla teemalla pohjoismainen onnellisuus — Nordic Happiness. Tapahtumalla nostettiin suomalaista muotoilua ilmiönä ja kasvatettiin kansainvälistä mainetta.

Tapahtuma oli laajin Milanoon tehty suomalaisen muotoilun esittäytyminen tällä vuosituhannella. Monilla muilla mailla yhteisesiintymisiä on kyllä ollut. Ulkoministeriö toimi yhtenä hankkeen taustatukijana.

– Yhteistyöstä on hyötyä varsinkin Milanossa. Yhdessä esiintymällä pystymme lisäämään kiinnostavuuttamme, saamme näkyvyyttä lehdistössä ja enemmän kaupallisia kontakteja. Yhteistyössä on voimaa, kun kilpaillaan maailman huippujen kanssa. Tarvitaan riittävää massaa, Frenzel sanoo.

Hän muistuttaa, että markkinoinnissa on nykyään tärkeää jättää ihmisille muistijälkiä ja tuottaa elämyksiä. Tuotteen vetovoiman varaan ei voi yksinään laskea.

– Ihmiset hakevat messuilta wau-kokemuksia. Hieno muotoilu ei välttämättä yksin riitä. Joukosta erottautuminen vaatii jotain ekstraa. Tämänkertainen Milanon yhteisesiintyminen oli hyvä aloitus. Ensi kerralla osallistumisen voisi toteuttaa vielä isommin näkyvyyden hankkimiseksi.

LAADULLA AIKAA VASTAAN Laadun merkitys on ollut Secto Designille alusta asti tärkeää.

– Tuotteille tulee väistämättä hintaa, kun niiden tekemisestä maksetaan suomalainen palkka. Kalliskin tuote pystyy silti myymään, kunhan se on viimeisen päälle valmistettu.

Hyvä laatu perustelee hinnan, Tuula Jusélius sanoo.

Asiakkaan saaman palvelun on oltava samaa tasoa kuin tuotteen.

– Meille tulevat reklamaatiot koskevat pääsääntöisesti kuljetuksissa rikkimenneitä valaisimia. Emme hyväksy itse tehtyjä korjauksia vaan vaadimme tuotteen aina palautettavaksi ja lähetämme tilalle uuden.

Secto Designin tuotteet valmistetaan Heinolassa. Vuosi sitten yhtiö hankki omistukseensa perusmalliston valmistuksen, ja tehdaskiinteistön ja tuotanto ja lähetystoiminta keskitettiin sinne. Tehtaalla työskentelee nykyään reilut 20 työntekijää.

– Uskon, että laadukkaiden ja pitkäikäisten tuotteiden arvostus nousee. Trendit tulevat ja menevät. Siksi tuomme uusia malleja markkinoille harkiten, Frenzel tiivistää. ›‹

Menestyksen varjopuoli ›› Laiton kopiointi on menestyksen varjopuoli. Ensimmäiset Secto-valaisimen kehnolaatuiset kopiot ilmestyivät markkinoille reilut 10 vuotta sitten.

Jusélius laskeskelee, että kopioinnin vastaiset toimet nielevän nykyään yrityksen tuloksesta saman verran kuin markkinointi.

– Trendeissä elävä muotoilu, kuten muoti, ei kärsi kopioinnista yhtä paljon.

Meidän tarkoituksemme taas on tuottaa klassikoita. Olemme siksi haavoittuvaisia kopioinnille ja meidän täytyy vahtia ja torjua sitä, Jusélius sanoo.

Halpa hinta on usein varmin merkki kopiotuotteesta. Frenzel kertoo, että Secto Designilla on ympäri maailmaa jatkuvasti vireillä kymmenkunta sitä vastaan suunnattua tapausta. Osa niistä etenee oikeuteen asti, osa saadaan hoidettua helpommin.

Piraattituotteiden päälähde on Kiina, mutta myös esimerkiksi Puola ja Baltian maat ovat merkittäviä kopioiden tuottajia. Frenzel toivoo EU:n apua taistelussa piraattituotantoa vastaan. Pieneltä yritykseltä se vaatii välillä kohtuuttomia.

– Meillä on taakkana todistaa, että olemme mallin oikea omistaja. Kopioijat taas pääsevät vähällä. Saamamme korvaukset menevät juristeille. Kaikki se raha on pois markkinoinnistamme.

Nykyisin Secto Designilla on valaisimissaan hologrammit todistamassa tuotteen aitoutta. Frenzel toivoo ihmisten ymmärtävän, että kopion ostaessaan he samalla saattavat tukea kansainvälistä rikollisuutta. Jopa terroristijärjestöt rahoittavat toimintaansa kopioiden myynnillä.

nro 2|2018 Kauppapolitiikka

31

TEKSTI JA KUVAT RIIKKA HARJU

Suomi-kuvan kohottajat Messuille on mentävä, vaikka omalla pakettiautolla kustannuksia säästäen.

Kyselimme Milanon designviikkoilla mukana olleilta suomalaisilta yrityksiltä tunnelmia messuyhteistyöstä ja desingviikkojen tärkeydestä markkinointiin.

Kristiina Lassus

”Designyrittäjille myynti on usein heikoin lenkki” Kristiina Lassus on urallaan kansainvälisesti menestynyt suomalainen sisustusarkkitehti ja suunnittelija. Hänen 2004 Milanoon perustamansa studio tarjoaa konsultointia tuotesuunnitteluun ja myös oman tuotemerkin ”the Rugs Kristiina Lassus” -kokoelman käsin solmittuja mattoja. Lassus kokee tärkeäksi jatkuvan tuotekehityksen sekä vastaa jokaisen tuotteen uniikista valmistusprosessista.

– Ensimmäisen kerran osallistuin Milanon designviikolle vuonna 2007. Varsinainen lanseeraus tehtiin vuotta myöhemmin 2008 niin sanotussa ”Fuorisalone”-yhteisnäyttelyssä, jossa oli mukana muitakin suomalaisia brändejä. Saimme silloin luotua hyviä jälleenmyyntiyhteyksiä ja uutta asiakaskuntaa. Vuosina 2009–2012 meillä oli yhdessä eri suomalaismuotoilijoiden ja yritysten kanssa yhteisiä näyttelytiloja Milanon keskustassa. Tänä vuonna olimme esillä ”Fuorisalone”näyttelytilaisuudessa yhdessä monien muiden kansainvälisten brändien kanssa. Vuosien 2015–2017 aikana osallistuimme messuille

32

Kauppapolitiikka nro 2|2018

Yhdysvalloissa ja Tukholmassa sekä lukuisiin Suomi-design yhteistyönäyttelyihin ulkomailla. Ne kerryttivät kokemusta Suomikuvan luomisesta ja alustavan markkinakäsityksen saamisesta.

– Suomalaisuus on meille etu, vaikka toisinaan meidät mielletäänkin italialaiseksi yritykseksi, koska toiminimi ja edustustilat ovat Milanon keskustassa. Meillä on myös Suomessa toinen, vuodesta 2016 toiminut yritys.

Italialaisille tuotteen laatu on erittäin tärkeää ja se, että yritys on vakavasti otettava ja sillä on oma identiteetti, joka erottuu massasta. Kaiken kaikkiaan hyvät suhteet yhteistyökumppaneihin, neuvottelutaidot ja brändin erottuvuus ovat ratkaisevia tuotteen menestymiselle.

– Messuille on ollut joka vuosi yhä vaikeampi päästä, ja myös tilaisuudet ympäri Milanon keskustaa ovat vaivihkaa paisuneet, jolloin näkyvyyden saaminen on entistä vaikeampaa. Kaikki kaikessa onkin hyvä sijainti, ennakkotyöt, alustaminen ja myös

jälkiseuranta tilaisuuden jälkeen, eli yhteydenpito uusiin kontakteihin. Tämä edellyttää suunnitelmallista PR- ja markkinointityötä.

– Koen, että suomalaisille designyrittäjille myynti on monesti se heikoin lenkki. Olisi erittäin tärkeää luoda kontaktit kohdemaahan ja myyntitoimiston olisikin sijaittava siinä maassa, jonka markkinoille pyritään. Sopivien yhteistyökumppaneiden löytäminen on vaikeaa ja agentit ovat tässä suuressa roolissa. Myös rahoituskanavat pitäisi räätälöidä designteollisuudelle paremmin sopiviksi, itsekin olen hakenut rahoitusta joskus turhaan uusille markkinoille pääsemiseksi. Toivon, että Business Finland tulee osaltaan ratkaisemaan näitä haasteita jatkossa ja helpottamaan aloittelevan yrittäjän markkinoillepääsyä sitä kautta, sanoo Kristiina Lassus. ›‹ kristiinalassus.com

”Messuilta saatu palaute on tärkeä viesti tuotekehitykselle” Vuonna 1975 perustetulla Innolla on laaja valikoima huonekaluja ja sisustustarvikkeita, jotka edustavat modernia suomalaista muotoilua. Inno-Tuotteen toimitusjohtaja Arto Lindströmin mukaan jo noin puolet Innon myynnistä syntyy viennistä. Tärkeimpiä markkina-alueita Innolle ovat Pohjoismaat ja muu Eurooppa. Kaukomarkkinat ja Yhdysvaltojen myynti ovat myös lähteneet lupaavasti liikkeelle.

– Inno on jo melko vakiintunut toimija messuilla. Emme sinänsä hyödy yritysyhteistyöstä messuilla välttämättä suoraan, mutta olemme toki mielellämme mukana silloin, kun esillä olevat suomalaiset designtuotteet enemminkin tukevat toisiaan kuin kilpailevat keskenään. Toisinaan pidämme esillä suomalaisten yritysten tuotteita, jos ne sopivat messuosastomme ilmeeseen.

– Olemme olleet Milanon huonekalumessuilla ensimmäisen kerran mukana jo 80-luvulla. Messuilta koemme saaneemme hyviä kontakteja uusille markkina-alueille sekä samalla vahvistaneet vanhoja kontakteja. Messuilta saadut asiakaspalautteet uusista tuotteistamme ovat myös tärkeitä viestejä tuotekehitystiimillemme.

– Suunnitelmissa on jatkaa Milanossa myös ensi vuonna. Vientitukien väheneminen ja vaikeudet saada messuosastollemme keskeisempää sijaintia ovat jokavuotisia haasteita. ›‹ Inno.fi

Arto Lindström

Johanna Vuorio

”Olemme mielellämme se stradivariusta tekevä alan toimija” Nikari perustettiin vuonna 1967 yhden miehen verstaana valmistamaan laadukkaita puuhuonekaluja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Nykyään yritystä johtaa jo seuraava yrittäjäsukupolvi toimitusjohtaja Johanna Vuorion johdolla.

– Meille on tärkeää säilyttää traditionaalinen suomalainen puusepäntaito myös tuleville sukupolville. Tämän yhdistäminen moderniin muotoiluun onkin meidän kilpailuvalttimme. Teemme paljon yhteistyötä myös kansainvälisten muotoilijoiden kanssa, kertoo Johanna Vuorio.

– Meidän tavoitteemme ei oikeastaan ole kasvaa valtavaksi, olemme mielellämme se stradivariusta tekevä alan toimija. Kansainvälistyminen lähti käyntiin vuonna 2012, kun osallistuimme Tukholman huonekalumessuille ja aloitimme yhteistyön usean kansainvälisen suunnittelijan kanssa. Viime vuonna aloitimme Business Finlandin Lifestyle-ohjelmassa ja tavoitteenamme oli päästä Tanskan markkinoille. Löysimmekin tanskalaisen agentin, jolla oli jo ennestään pitkäaikaisia kumppanuuksia suomalaisfirmojen kanssa.

– Olemme messuilla nyt paikalla neljättä kertaa. Vuosi vuodelta osastomme sijainti messuilla on parantunut.

– Italialaiset ovat hyvin kiinnostuneita ideologiastamme ja olemme kuulleet hiukan ihmettelyjäkin, miksi messuilla

on niin vähän suomalaisia tuotteita esillä. Koemme, että messuilla on tärkeää olla paikalla joka vuosi, sillä uskottavuutta ja brändiä on luotava pitkällä tähtäimellä, kärsivällisesti. Meillä ei ole kovin monia messuja vuodessa, joten siksikin paikallaolo on tärkeää. Tämä Milanon designviikko on toinen ja yhtä tärkeä on vastaavat messut Tukholmassa.

– Todella hyvää yhteistyötä olemme tehneet myös muiden kansainvälistyvien suomalaisyritysten kanssa. Heiltä olemme saaneet tukea ja kannustusta.

Vertaistuen määrääkään ei voi aliarvioida. Innon kanssa meillä on yhteinen maahantuoja Ruotsissa ja siellä olemme myös perinteisesti olleet vierekkäisillä toimipisteillä messuilla. Olemme myös pian osallistumassa Johanna Gullichsenin näyttelyyn Japanissa.

– Olemme itse ajaneet tänne Suomesta pakettiautolla ja tuoneet tuotteet ja materiaalit paikalle kahdestaan yrityksen luovan johtajan Jenni Roinisen kanssa. Näin saamme pidettyä messuille suunnitellun budjetin kohtuullisena.

Aloitimme messuilla käymisen vuonna 2012, jolloin vientimme oli nolla prosenttia myynnistä. Nyt viennin arvo on miltei sama kuin kokonaismyyntimme tuolloin. Tätä työtä todellakin kannattaa jaksaa tehdä, esitellä tuotteita, kertoa niistä ja olla paikalla! ›‹ Nikari.fi

nro 2|2018 Kauppapolitiikka

33

KUVIA MAAILMALTA Juttusarjassa kierretään vienninedistämismatkoilla.

KIRJOITTAJA JA KUVAT: RIIKKA HARJU

MUOTOILU ESILLÄ MILANOSSA

Kuva Alessandro Russotti / Salone del Mobile. Milano

Milanon designviikko keräsi yhteen ennätyksellisen määrän suomalaisia muotoilualan yrityksiä. Tapahtuma mahdollistaa laajan kansainvälisen verkoston luomisen yrittäjille.

Milanon designviikko on yksi maailman merkittävimmistä muotoilualan tapahtumista. Viikon kärkitapahtuma on jo 57. kertaa järjestettävät huonekalualan messut ”Salone del Mobile”.

34

Kauppapolitiikka nro 2|2018

”Meillä on riittänyt messuilla vilinää läpi viikon. Nikarilla on oma kasvava fanikunta, joka seuraa toimintaamme hyvin tarkasti ja he ovat täälläkin tulleet paikalle”, kertoo Johanna Vuorio, Nikarin toimitusjohtaja. (kuvassa vasemmalla)

Italia, erityisesti Milano, on tunnettu muodin keskuksena, ja italialaiset asusteet ja kengät ovat maailmankuuluja. Tekstiiliteollisuuden sanotaan syntyneen Italiassa.

Kuva Cristina Bohman

Rehome-tuotteiden materiaalit ovat biopohjaisia raaka-aineita ja siten soveltuvia kiertotalouden toimintoihin. Lahden Muotoiluinstituutin opiskelijoiden tuottama projekti kutsuttiin esiteltäväksi messuille.

”Tällä hetkellä etsin uusia yhteystyökumppaneita liiketoimintamme laajentamiseen uusilla markkinoilla. Erityisesti Yhdysvaltain markkinat vaikuttavat lupaavilta”, kertoo Kristiina Lassus, suomalainen sisustusarkkitehti ja suunnittelija, joka on ollut mukana useana vuonna Milanon designviikon tapahtumissa käsinsolmittujen mattojen kokoelmalla.

Business Finlandin Lifestyle Finland -ohjelmasta vastaava toimialajohtaja Irma Patala kertoo, että Milanossa järjestetty Nordic Happiness -tilaisuus on hieno esimerkki suomalaisten yritysten yhteistyöstä design-alalla. Pienillä resursseilla on vaikea kilpailla yhdessä maailman suurimmassa designtapahtumassa, ja siksi yritykset ovatkin heränneet yhteistyön mahdollisuuksiin.

Business Finlandin Lifestyle-ohjelma rakentaa yhteistyöalustoja muoti- ja designyrityksille. Seuraavaksi suunnataan kuuden designyrityksen kanssa New Yorkin designviikoille pohjoismaisen yhteistyön merkeissä.

Italian talouskasvu kohentui viime vuonna 1,5 prosenttia, mikä on maan paras lukema kuuteen vuoteen. Maassa on suuri määrä pk-yrityksiä ja hyvin yrittäjämyönteinen kulttuuri.

”Yhtä iloista Team Finland -perhettä!” Designviikon aikana järjestettiin Team Finland -vierailu, johon osallistuivat lähetystösihteeri Tapio Rantanen (vas.)

Suomen Rooman-suurlähetystöstä, toimialajohtaja Irma Patala Business Finlandista, Birgitte Kankaro Suomen kunniakonsulaatista Milanosta, ylijohtaja Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä ja suurlähettiläs Janne Taalas.

”Muotoilu on vakiinnuttanut asemaansa myös osana suomalaista elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa”, kertoo ylijohtaja Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Inno-Tuotteen toimitusjohtaja Arto Lindström esitteli messuilla kuvastosta Innon ensimmäistä tuotetta vuodelta 1975 ja laajaa valikoimaa huonekaluja ja sisustustarvikkeita, jotka edustavat modernia suomalaista muotoilua.

Milanon huonekalualan messut ”Salone del Mobile” Messuilla vierailee vuosittain noin 350 000 ammattilaista 165 maas­ta.

nro 2|2018 Kauppapolitiikka

35

TEKSTI TITTA MAJA KUVA ANTON REENPÄÄ

Euroopan unionin kauppapolitiikan uudistustarpeet Luoko EU:n kauppapolitiikka edellytyksiä eurooppalaisten yritysten kansainväliselle kaupalle ja eurooppalaisten hyvinvoinnille? Kaipaavatko kauppapolitiikan menetelmät päivitystä? Onko EU:n kauppapolitiikalla huono maine? Kysymyksiimme vastaa ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Ilkka Saarinen, joka pohtii näitä kysymyksiä Euroopan unionin kauppapolitiikan tulevaisuutta käsittelevässä työryhmässä.

Kykeneekö EU:n kauppapolitiikka nykyisellään hyödyttämään eurooppalaisia yrityksiä parhaalla mahdollisella tavalla, ja onko ryhmässä syntynyt tähän liittyviä ajatuksia?

Unionin kauppapolitiikka toimii kohtuullisen hyvin ottaen huomioon siihen kohdistuvat erilaiset ristipaineet. Erityisen oleellista tämä on, koska hyvän kauppapolitiikan kriteeriksi ei enää riitä tuotteiden viennin helpottaminen EU:sta kolmansiin maihin.

Viennin arvo syntyy monimutkaisista ketjuista, jossa osa arvosta tuotetaan EU:ssa ja loput jossakin muualla kokonaisuuden kuitenkin hyödyttäessä eurooppalaisia yrityksiä ja lopulta myös kuluttajia. Nykyiset kauppapoliittiset neuvottelumandaatit huomioivat monimutkaiset arvoketjuja jollakin tasolla, mutta puutteitakin löytyy. Esimerkiksi alkuperäkumulaatiota voitaisiin laajentaa nykyisestä tiukasta tulkinnasta ja silloin otettaisiin jo askel oikeaan suuntaan. Eri politiikkalohkoja tulisi myös sovittaa nykyistä parem-

36

Kauppapolitiikka nro 2|2018

min yhteen. Tähän on tarkoitus pureutua työryhmän työssä.

Pätevätkö vanhat talousteoriat enää nykyisessä keskinäisriippuvuuksien maailmassa? Miten voidaan tarkastella taloudellista hyötyä pidemmällä tähtäimellä ja mitä näkökohtia tässä työssä tulisi huomioida?

Itse asiassa perinteinen kansantalousteoria siitä, että kannattaa keskittyä tuottamaan sitä, missä suhteellinen lisäarvo on helpoimmin saavutettavissa, pätee nyt paremmin kuin koskaan. Tähän liittyvät kuitenkin poliittisen päätöksenteon realiteetit, eli kuinka nopeasti eri sektorit ja politiikat kykenevät reagoimaan alati muuttuviin tarpeisiin. Ilman rehellistä dialogia kansallisesti ja EU-tasolla politiikka ei tunnu ymmärrettävältä ja kansalaisille välittyy hämärästi kuva politiikan tavoitteista. Kannatan avointa yhteiskunnallista dialogia, jotta tarvittavat päätökset ja niiden mukainen politiikka aukeavat kansalaisille.

Onko EU:n kauppapolitiikassa mahdollista sovittaa yhteen toisaalta maatalouden suojaustoimenpiteet ja vapaan kaupan ideologia? Neuvotellaanko EU:n kauppasopimuksia maatalousintressit vai unionin BKT:n kerrytystä hyödyntävät sektorit edellä? Kykeneekö työryhmä käsittelemään näitä kysymyksiä?

Työryhmän jäsenet on valittu henkilökohtaisten ominaisuuksiensa, eikä taustaryhmänsä mukaan, eli niin sanotut vanhat painolastit eivät rajoita työryhmän työtä. Keskustelua käydään vapaasti, ilman sektorikohtaisia intressejä. Tällä tavoin voidaan oikeasti pohtia kauppapolitiikan tavoitteita puhtaalta pöydältä.

Miten työryhmässä nähdään mahdolliseksi kaupan ja kehityskysymysten nykyistä parempi yhteensovittaminen? Miten voidaan taata, että myös kehitysmaiden taloudet pääsevät kehittymään?

Koherenssikysymykset ovat työryhmän työn keskiössä. Tämä ei ole ihan helppo kysymys – erityisesti erilaisten vastuiden takia.

Kaikkien asianosasten tuominen samaan pöytään ja oikea-aikaisesti ei ole aina yksinkertaista. Ryhmässä pohditaan näitäkin kysymyksiä avoimesti ja ratkaisukeskeisesti.

Pyrimme hyödyntämään ryhmän työn tuloksia myös Suomen 2019 EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteenasettelussa ja työssä.

Rohkaiseeko ryhmä avoimempaa keskustelua EU:n kauppapolitiikan tavoitteista ja keinoista?

Avoimemman keskustelun ruokkiminen on ryhmän tärkeimpiä tehtäviä. Pidän itse tärkeänä Suomen tapaa pitää eduskunta mukana kauppapoliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Tämä on eurooppalaisittain verrattain harvinaista, mutta osoittautunut Suomen vahvuudeksi. Toisaalta me voimme oppia paljon kansalaiskeskustelun stimuloimisesta. Toivoisin, että kansalaisjärjestöt olisivat ulkoministeriöön aktiivisemminkin yhteydessä, ihan säännöllisen molemmin puolisen informoinnin merkeissä.

EU–Yhdysvallat sekä EU–Kanada kauppasopimusten neuvottelu on osoittanut, että kaikilla Euroopan mailla ja komissiolla on vain voitettavaa aktiivisen kansalaisdialogin vaalimisessa. Ryhmä tulee tarkastelemaan keinovalikoimaa myös tähän työhön. ›‹

ITSENÄINEN korkean tason kauppapoliittinen työryhmä pohtii EU:n kauppapolitiikan uudistustarpeita. Ryhmän puheenjohtajana toimii Irlannin entinen pääministeri John Bruton ja sen jäsenet koostuvat yritysten, akatemian ja EU:n jäsenmaiden edustajista, jotka kuitenkin toimivat ryhmässä itsenäisesti. Ryhmä luovuttaa raporttinsa Euroopan komission kauppapoliittiselle pääosastolle ja neuvostolle syksyllä. Yhtenä harvoista jäsenmaiden edustajista ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston apulaispäällikkö Ilkka Saarinen osallistuu ryhmän työskentelyyn.

Ilkka Saarinen, ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston apulaispäällikkö

nro 2|2018 Kauppapolitiikka

37

kolumni

”Vahva brändi on avain myös kansainväliseen menestykseen.”

MARINA VAHTOLA Hallitusammattilainen ja strateginen neuvonantaja Executive in Residence, Aalto-yliopisto Kirjoittaa parhaillaan kirjaa ”Passion for Brands and Concepts”

Intohimona brändityö

A

siakaslähtöinen ajattelu ja kyky kehittää uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluita yhdessä asiakkaan kanssa ovat menestyvän liiketoiminnan edellytys.

Omassa työssäni tämä on ollut itsestäänselvyys jo useiden vuosikymmenien ajan. On mielenkiintoista seurata, miten sanasta asiakaslähtöisyys on tullut muoti-ilmiö Suomessa. Ruotsalaisille asiakaslähtöinen ajattelu on självklart, minkä olen saanut henkilökohtaisesti kokea, kun olen työskennellyt ruotsalaisten kauppaketjujen parissa Tukholmassa.

Valtakunnallinen Anttila-tavaratalo oli ensimmäinen työpaikkani 90-luvulla. Kyseinen ketju oli tuohon aikaan erittäin menestynyt, sillä se kehitti toimintaansa asiakaslähtöisesti ja rakensi useita menestyskonsepteja. Kids-konsepti, lasten maailma, oli ensimmäinen konseptini, jonka suunnittelimme sekä toteutimme Anttilalle. Tuotekeskeisestä suunnittelusta siirryttiin valikoiman kehittämiseen, kohderyhmänä lapsiperheet. Kids-konsepti nosti Anttilan markkinajohtajaksi lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden osalta.

Kun toimin Silja Linen myymälätoimen johtajana, kehitimme ja rakensimme yhdessä asiakkaiden kanssa kuudelle laivalle uivat kauppakeskukset. Suosittu laivayhtiöbrändi on kehittänyt liiketoimintaansa aktiivisesti. Vahva ja menestyvä brändi edellyttääkin jatkuvaa liiketoiminnan kehittämistä.

38

Kauppapolitiikka nro 2|2018

2000-luvun alussa minut kutsuttiin rakentamaan saksalainen Bauhaus-ketju Suomeen. Vahva konsepti ja ylivoimainen valikoima toimivat tehokkaasti ja muuttivat koko perinteisen rautakauppa-ajattelun.

Asiakaskäyttäytymisen muutos on edellyttänyt muutosta suurten yritysten toiminnassa, toisaalta se on tuonut ainutlaatuisen mahdollisuuden pienille yrityksille kasvaa tunnetuiksi brändeiksi. Nuoret yritykset, jotka ajattelevat asiakaslähtöisesti ja pyrkivät rakentamaan jotain uutta ja erilaista ja joilla on mahdollisuus menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla, luovat uskoa Suomen tulevaisuuteen.

Business Finland on kutsunut yhteen suomalaisia brändiosaamisen huippuja ja perustanut advisory boardin, joka lisää suomalaisten yritysten brändiosaamista ja asiakaslähtöistä päätöksentekoa. Brändiosaamista arvostetaan yhä enemmän myös Suomessa.

Kansainvälisessä kilpailussa menestyminen edellyttää vahvaa kilpailuetua ja kyvyn erottautua muista. Vahva brändi on avain myös kansainväliseen menestykseen kanavasta riippumatta.

Brändi-sana mielletään Suomessa edelleen operatiiviseksi markkinoinniksi, vaikka brändi muodostaa yrityksissä keskeisen strategisen liiketoiminnan ytimen.

Menestyminen edellyttää ennen kaikkea oikeaa asennetta: empatiaa, aitoa intohimoa ja kovaa työtä luoda jotain uutta ja suurta. Menestyminen edellyttää myös osaamista ja ammattitaitoa – sen tekevät ihmiset! ›‹

Tartu markkinoiden mahdollisuuksiin!

Etsitkö kontakteja maailmalta?

Onko yrityksesi suuntaamassa uudelle markkinalle?

marketopportunities.fi Tutustu myös Maailman markkinat 2017–2018 julkaisuun, joka esittelee kauppapoliittisesti ajankohtaisia ja markkinoiltaan kiinnostavia maita: issuu.com/ulkoministerio

Anna palautetta lehdestä ja voita!

Mitä pidät Kauppapolitiikka-lehdestä? Mitä voisimme tehdä paremmin? Vastaa lukijakyselyyn osoitteessa kauppapolitiikka.fi.

Vastanneiden kesken arvotaan viisi Otavamedian lehtilahjakorttia (à 50 €).

Onnea arvontaan!

Kysely ja arvonta koskee lehden numeroa 2/18.

Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet.

Voittajille ilmoitetaan sähköpostitse.

nro 2|2018 Kauppapolitiikka

39

KOSKA MAAILMA EI OLE VALMIS. Kehityslehti

Kehitys-Utveckling on ulkoministeriรถn julkaisema globaalikysymysten aikauslehti.

TILAA MAKSUTON LEHTI kehityslehti.fi/tilaa-lehti/

@Kehityslehti