Connected Finland yhdistää esineet ja ihmiset
Meksikon jättihanke tuo isoja kauppoja myös suomalaisyrityksille
KIRJAILIJA, DIPLOMAATTI TUOMAS TAPIO:
”Uusi talous vaatii uudenlaista kauppapolitiikkaa”
KAUPPAPOLITIIKKA nro 3 | 2018
KANSAINVÄLISEN KAUPAN AIKAKAUSLEHTI | @kauppapol
BREXITIN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET
Tilaa maksuton lehti kauppapolitiikka.fi/t ilaus
KAUPPAPOLITIIKKA nro 3 | 2018
4
Kovaa faktaa
Ison-Britannian merkitys Suomen taloudelle on vankka, mutta laskussa
20
7 Keinänen
Hyvää ja huonoa
8 Lyhyesti 12
VIP-vieras
Valtiotieteen tohtori Tuomas Tapio: Uusi talous vaatii uudenlaista kauppapolitiikkaa
16
Analyysi
Brexit tuo Eurooppaan uuden tullirajan
20 Tutustumismatka
Ovi auki Meksikon megahankkeeseen
28 Yritykset
IoT-verkko-operaattori Connected Finland uskoo mahdollisuuksiinsa kasvaa miljoonabisnekseksi
32
Yritykset
18 energia- ja digialan yritystä suuntasi ministeri Lintilän vetämälle Team Finland -matkalle Bangkokiin
34
Kuvia maailmalta
Suomalainen digiosaaminen kiinnostaa Thaimaassa
36
Q&A
Suomi luovii digijättiläisten maailmassa
36
38 Pakina
Sokerijunalla Booz´tia vientiin
www.kauppapolitiikka.fi
kauppapol
Kauppapolitiikka
kauppapol
JULKAISIJA Ulkoministeriö PÄÄTOIMITTAJA Antti Niemelä, puh. 0295 350 176, antti.niemela@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Tuomas Sottinen, puh. 0295 350 151, tuomas.sottinen@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Ilkka-Pekka Similä (pj.), UM. Kari Hietanen, Wärtsilä. Laura Kamras, UM. Tomi Korhonen, Business Finland. Markku Keinänen, UM. Jouni Mölsä, UM. Leena Pentikäinen, TEM. Saila Turtiainen, EK. TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO Otavamedia OMA ILMOITUKSET kauppapolitiikka@otava.fi TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET www.kauppapolitiikka.fi/tilaus PAINOPAIKKA SP-Paino Oy PAINOS 12 000 kpl PAPERI MultiOffset 170 g/m2 Lumiset 90 g/m2
2
Kauppapolitiikka nro 3|2018
päätoimittaja
Yritysten tukena kaupan tyrskyissä
pääkirjoitus
ANTTI NIEMELÄ
S
iirryin Kauppapolitiikan päätoimittajaksi elokuun alussa pallon toiselta laidalta. Vietin edelliset neljä vuotta Suomen suurlähetystössä Australiassa pääosin suomalaisten yritysten asiaa edistämässä. Kuten Suomen edustustot maailmalla, myös Kauppapolitiikka on yritysten tukena. Tarkoituksemme on kertoa suorasti ja rohkeasti, miten kansainvälisen kaupan ja sääntöjärjestelmän meneillään oleva myllerrys vaikuttaa yrityksiin ja niiden mahdollisuuksiin kansainvälisillä markkinoilla. Tartumme suuriin kansainvälisen kaupan ja sääntelyn teemoihin jämäkän analyyttisesti, koska haluamme tarjota lukijoillemme väylän ymmärtää paremmin kauppapolitiikan merkitystä Suomen seuraavien vuosien menestykselle. Sosiaalisessa mediassa Kauppapolitiikka-lehti näkyy aktiivisena osallistujana. Uusi toimitussihteerimme Tuomas Sottinen pitää Twitter- ja LinkedIn-tilimme tiukasti mukana #kauppapolitiikka-keskusteluissa. Olemme mukana rakentamassa avointa ja eteenpäin vievää yhteistyötä kansainvälisen kaupan eri rintamilla. Antakaa meille rohkeasti palautetta ja ehdotuksia – osallistukaa keskusteluun! Tässä lehdessä pureudumme yhteen merkittävimmistä kansainvälisen kaupan kysymyksistä – brexitiin. Toteutuupa brexit missä muodossa tahansa, se vaikuttaa melkein kaikkiin Ison-Britannian kanssa bisnestä tekeviin ja moniin sellaisiinkin, jotka eivät ole mukana suorassa kauppasuhteessa. Kauppapolitiikan tekijöiden merkitys on siis kouriintuntuva. Kuten aina, Kauppapolitiikka-lehti haastaa heitä kertomaan eri vaihtoehdoista avoimesti: Kristiina Kauppinen arvioi pääjutussamme, että EU-yritysten kohtaama kilpailu Briteissä kovenee brexitin vaikutuksesta. Ovatko suomalaiset yritykset menestyneet Ison-Britannian markkinoilla EU:n sisämarkkinaetujen avulla vai riittääkö kilpailukyky myös haastavammassa tilanteessa? Tähän kysymykseen vastaus saadaan pahimmassa skenaariossa jo alle puolen vuoden kuluttua. ›‹
KUVA ARTO WIIKARI
”Riittääkö suomalaisyritysten kilpailukyky myös haastavammassa tilanteessa?”
nro 3|2018 Kauppapolitiikka
3
KOVAA FAKTAA TEKSTI TUOMAS SOTTINEN GRAFIIKKA ISTOCK JA LINDA MACKEN
TALOUS verrattuna Suomeen (FI)
Farewell but not goodbye Ison-Britannian merkitys Suomen taloudelle on vankka, mutta laskussa.
I
VÄESTÖ
verrattuna Suomeen (FI) Väestö (2017) Mediaani-ikä Elinajanodote (koko väestö) Maahanmuutto
Kauppapolitiikka nro 3|2018
UK FI 65 648 054 5 518 371 40,5 vuotta 42,5 vuotta 80,8 vuotta 81 vuotta
(migrants(s)/1000 population, 2017)
BKT asukasta kohden (PPP) (2017) Nuorisotyöttömyysaste (2017)
METSÄTEOLLISUUS VIE VAHVASTI
4
UK FI BKT-kasvu toisella vuosineljänneksellä (2017) 1,3 % (1,7%) 2,5 % (2,8%) Kuukausittainen Inflaatio (07–08/2018) 2,3 % 1,3 % Julkinen velka (BKT:sta) 87 % 63,1 % Kilpailukykyindeksi 8. 10. Korruptioindeksi (2017) 8. / 180 3. / 180 Lähteet: Tilastokeskus; The Economist – Intelligence Unit; CIA: The World Factbook; WEF: The Global Competitiveness Report 2017–2018; Transparency International: Corruption Perceptions Index 2017
so-Britannia on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Lähestyvä brexit haastaa vapaan kaupankäynnin, ja mahdolliset esteet koskettavat myös Suomea. Vaikeista brexit-neuvotteluista huolimatta Suomi ja Iso-Britannia ovat tehneet käytännönläheistä yhteistyötä sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän puolustamisessa. Ison-Britannian osuus Suomen tavarakaupasta on pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Parhaimmillaan 2000-luvulla Ison-Britannian osuus on vastannut lähes kymmenesosaa Suomen kokonaisviennistä. Iso-Britannia oli tavarakaupan osalta Suomen seitsemänneksi suurin kauppakumppani vuonna 2017.
Nykyisin Suomen tavarakauppaviennistä IsoonBritanniaan noin kolmannes on metsäteollisuuden tuotteita ja viidennes öljytuotteita. Muita merkittäviä vientituoteryhmiä vuonna 2017 olivat teräs, traktorit, lääketieteelliset kojeet ja laitteet sekä muut kemianteollisuuden tuotteet. Suomalaisten maataloustuotteiden vienti on puolestaan ollut vähäistä. Suomesta viedään lähinnä sokeri- ja viljatuotteita sekä maitotuotteita. Suomeen tuodaan Isosta-Britanniasta pääasiassa koneita ja laitteita, henkilöautoja ja lääkkeitä. Palvelukaupan osalta Iso-Britannia on Suomen neljänneksi tärkein kauppakumppani. Huomionarvoista on, että palveluiden osuus Suomen
1,3 %
Lähde: CIA: The World Factbook
›
2,5
2,9
$44,100 $44,300 4,4 %
8,6 %
1,8
mrd. €
2,7
mrd. €
SUOMEN JA ISON-BRITANNIAN VÄLINEN KAUPPA Suomen tavaravienti Isoon-Britanniaan oli viime vuonna arvoltaan lähes 2,7 miljardia euroa ja tuonti 1,8 miljardia euroa. Tuonti kääntyi kasvuun useamman vuoden laskutrendin jälkeen.
Milj. € 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
tuonti
vienti Lähde: Tulli
Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa tavararyhmittäin TUONTI
2017 muutos % tuonnista edelliseen vuoteen
1. Moottoriajoneuvot 2. Muut tavarat 3. Lääketeollisuuden tuotteet 4. Teollisuuden koneet ja laitteet 5. Voimakoneet ja moottorit 6. Eri toimialojen erikoiskoneet 7. Orgaaniset kemialliset aineet 8. Muut sähkökoneet ja -laitteet 9. Kojeet, mittarit yms. 10. Muut valmiit tavarat
20,4 % (-1,6 % ) 8,5 % (+20,5 % ) 6,3 % (-2,2 % ) 5,4 % (+15,2 % ) 4,7 % (+183 % ) 4,2 % (+16,8 % ) 4,1 % (+87,7 % ) 4,1 % (+15,6 % ) 3,7 % (+31,5 % ) 3,5 % (-5,5 % )
VIENTI
1. Paperi ja pahvi 2. Kivennäisöljytuotteet 3. Puutavara ja korkki 4. Muut metallit 5. Eri toimialojen erikoiskoneet 6. Rauta ja teräs 7. Orgaaniset kemialliset aineet 8. Muut sähkökoneet ja -laitteet 9. Puu- ja korkkituotteet 10. Kojeet, mittarit yms.
2017 muutos % viennistä edelliseen vuoteen
22,3 % (-11,7 % ) 20,1 % (+62,2 % ) 7,5 % (+6 % ) 5,5 % (-13,7 % ) 4,4 % (+4 % ) 4,2 % (+13 % ) 3,5 % (+8,6 % ) 3,1 % (-4,4 % ) 2,8 % (-0,3 % ) 2,7 % (+26,4 % ) Lähde: Tulli
nro 3|2018 Kauppapolitiikka
5
ja Ison-Britannian välisessä kaupassa on suurempi kuin muiden kauppakumppaneiden kanssa. Palvelut vastasivat viime vuonna noin 38 prosenttia Suomen kokonaisviennistä Isoon-Britanniaan ja noin 52 prosenttia kokonaistuonnista.
KAUPPA KYTKEYTYY GLOBAALEIHIN ARVOKETJUIHIN Suomen vienti Isoon-Britanniaan on painottunut viime vuosina välituotteisiin. Välituotteiden vienti onkin merkittävää Suomen metsä- ja kemianteollisuudelle sekä hallinto- ja tukipalvelutoimille. Välituotteiden vienti kertoo muun muassa Suomen kytkeytymisestä globaaleihin arvoketjuihin.
Tuonti Isosta-Britanniasta on puolestaan erikoistunut jonkin verran enemmän lopputuotteisiin kuin Suomen kokonaistuonti. Suurimpia brittiläisten välituotteiden hankkijoita ovat kemianteollisuus sekä kone-, laite- että kulkuneuvosektorit. Suomalaisyritykset ovat sijoittuneet Isoon-Britanniaan monipuolisesti niin kaupan, IT-alan, metsäteollisuuden, kone- ja laiteteollisuuden kuin sähkö-, elektroniikka- ja kemianteollisuuden aloille. Lisäksi noin 200 suomalaisyrityksellä on tytäryritys IsossaBritanniassa. Puolet tytäryrityksistä on identifioitavissa palveluyrityksiksi ja puolet teollisuusyrityksiksi. Suomen investointikanta Isoon-Britanniaan on noin kaksi miljardia euroa.
Team Finland -verkosto suomalaisyritysten apuna Isossa-Britanniassa Brexitin toteutuessa vienti ja tuonti voivat mutkistua. Tällöin Team Finland -verkoston työ korostuu. Suomen suurlähetystö Lontoossa, Business Finland, Suomen Lontooninstituutti ja Suomalais-brittiläinen kauppakamari auttavat suomalaisyrityksiä vienninedistämistyössä paikan päällä. Lisäksi Suomen kunniakonsulit Isossa-Britanniassa tarjoavat asiantuntemusta ja kontaktejaan suomalaisyritysten käyttöön.
BREXITIN VAIKUTUKSILTA EI VOI VÄLTTYÄ
Palvelukaupan osalta Iso-Britannia on Suomen neljänneksi tärkein kauppakumppani.
Centre for Economic Policy Researchin (CEPR) tekemän tutkimuksen mukaan brexit alentaisi taloudellista toimeliaisuutta Isossa-Britanniassa kolme kertaa enemmän kuin EU27:ssä. Tutkimuksen mukaan suurimmat kielteiset vaikutukset kohdistuisivat EUmaista Irlantiin, Maltaan, Belgiaan ja Alankomaihin. CEPR:n arvioiden mukaan Suomi kuuluu vähiten EU-erosta kärsivien maiden joukkoon. Sektorikohtaisesti brexit tulee kuitenkin vaikuttamaan eniten suomalaiseen metsäteollisuuteen. ›‹
Suomen ja Ison-Britannian välinen palvelukauppa
1,4 mrd. Iso-Britannia oli Suomen neljänneksi merkittävin palveluiden vientimaa vuonna 2017. Sinne vietiin palveluita 1,4 miljardin euron arvosta.
Suomesta Isoon-Britanniaan viedyt merkittävimmät palveluerät
Isosta-Britanniasta tuotuja palveluita Milj. €
Milj. €
Muut liike-elämän palvelut
Televiestintä-, tietotekniikkaja tietopalvelut
Televiestintä-, tietotekniikkaja tietopalvelut Kuljetuspalvelut
Muut liike-elämän palvelut 2017 2006
Kuljetuspalvelut
Matkailu
2017 2006
Henkisen omaisuuden käytöstä perittävät maksut
Rakentaminen ja projektitoimitukset
Rakentaminen ja projektitoimitukset
Matkailu 0
100
200
300
400
500
600
0 100 200 300 400 500 600 700 800
Lähde: Tulli
6
Kauppapolitiikka nro 3|2018
keinänen
MARKKU KEINÄNEN alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet, ulkoministeriö
Hyvää ja huonoa
S
yvästi savolaisena on pakko hehkuttaa äskeistä matkaa Kuopioon. Maakunnan vientitulot ovat kasvussa: tuloista kaksi kolmasosaa tulee Kuopiota ympäröivistä kunnista. Uusia ekosysteemejä luodaan yliopisto-osaamisen ympärille ja yhteistyötä vienninedistämisessä tehdään alueen kaikkien toimijoiden kesken. Hienoa, sillä ilman maakuntien vahvaa käsityötä ei saavuteta tavoitetta kaksinkertaistaa pk-yritysten vientiä. Ulkoministeriön virkamiehenä on puolestaan pakko hehkuttaa suurlähettiläidemme antamaa panosta elokuun lähettiläskokouksen yhteydessä pidetyn Team Finland -päivän klinikoihin ja ”speed datingiin”. Päivän aikana järjestettiin yli 900 pikatreffiä yritysten ja Team Finland -verkoston välillä. Viennin edistäminen on vahvasti mukana lähettiläidemme toimenkuvissa. Ministeriön ja lähetystöjen tehtäviin kuuluu yhteyksien luominen, markkinatietouden levittäminen, ongelmienratkaisu ja neuvonta. Hehkutan myös lehdessä esiteltävää Meksikon onnistunutta Team Finland -työtä. Kauppoja on syntynyt. Argentiinassa puolestaan onnistuttiin laskemaan Suomelle tärkeän vientisektorin tuontitulleja. Taustalla näissäkin on ulkomaan tiimien saumaton yhteistyö, suunnitelmallisuus ja tarkoin sovittu työnjako. Tulin juuri UM:n ja Tullin yhteiskokouksesta. Viimeisimmät käppyrät kertoivat, että vientimme muuhun maailmaan, erityisesti Latinalaiseen Amerikkaan, on kasvanut alkuvuonna 29 prosenttia. Jos saisimme tähän päälle vielä neuvoteltua valmiiksi EU:n ja Mercosurin (Brasilia, Argentiina, Uruguay, Paraguay) välisen kauppasopimuksen, voisimme sanoa, että tulkaa, pöytä on katettu.
Yleistä kauppapoliittista tilannetta maailmalla ei sen sijaan voi hehkuttaa. EU:n komissio neuvotteli tulitauon USA:n kanssa, mutta tulitauon pitämisestä ei ole varmuutta. EU on nyt paljon vartijana ajaessaan sääntöpohjaista, avointa maailman kauppajärjestystä. EU:n on otettava vapaan kaupan puolustajana roolia, josta USA näyttää olevan luopumassa. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta myös transatlanttisesta suhteesta. Lännessäkin joudutaan nyt tasapainoilemaan. Meidän on vaikutettava siihen, että EU:n toimintakyky säilyy ja että komissiolle annetaan mandaatti toimia notkeasti eri kauppakumppanien kanssa. Paras vastaus protektionistisiin paineisiin on Maailmankauppajärjestö WTO:n työn ja neuvottelutoiminnan tehostaminen ja uusien vapaakauppasopimusten solmiminen. Ei voi myöskään hehkuttaa brexitiä. UK:n asettama ehto jäädä sisämarkkinoiden ja tulliliiton ulkopuolelle johtaa väistämättä siihen, että neuvottelimmepa minkälaisen uuden sopimuksen hyvänsä, kaupankäynti ei ole yhtä juohevaa kuin ennen. Tavoitteenamme on brittien järjestäytynyt EU-ero ja sen myötä siirtymäaika, jonka aikana solmitaan UK:n ja EU:n välinen uusi sopimus ja valmistaudutaan lopulliseen eroon. On kuitenkin muistettava, että siirtymäaikakin on vain kaksi vuotta. Mutta ellemme saa aikaan erosopimusta lähikuukausina, ei tule siirtymäaikaakaan. Joku voi Isossa-Britanniassa tätäkin hehkuttaa, mutta yrityksille asia olisi jäätävä ja tyly. ›‹
EU on nyt paljon vartijana ajaessaan sääntöpohjaista, avointa maailman kauppajärjestystä.
nro 3|2018 Kauppapolitiikka
7
lyhyesti
MUISTA MYÖS! Ajankohtaista tietoa talouden tapahtumista: um.fi Suomen edustustojen kuulumisia maailmalta: blogit.ulkoministerio.fi
KOONNUT TUOMAS SOTTINEN
”Täysi tupa Team Finland -päivässä viestii siitä, että vienti on suomalaisille yrityksille tärkeää. Meillä on potentiaalia.” ULKOMAANKAUPPA- JA KEHITYSMINISTERI ANNE-MARI VIROLAINEN 30.8.2018
Turkin talouskriisi ei alkanut tviitistä TURKKI ON TAAS uusien haasteiden edessä, kun liira on kuluvan vuoden aikana menettänyt noin 40 prosenttia arvostaan. Maan talous on sakannut jo jonkin aikaa, mutta kesäkuussa pidettyjen parlamentti- ja presidentinvaalien jälkeen Turkki on ajautunut entistä pahempaan talouskriisiin. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toiminnalla oli myös suora vaikutus liiran kurssiin, sillä tviitti sanktioista Turkille aiheutti liiran kurssin jyrkän laskun. Yhdysvaltojen julistamat lisätullit ja sanktiot eivät kuitenkaan itsessään pysty Turkin taloutta kaatamaan, mutta maiden johtajien välinen nokittelu luo epäluottamusta liike-elämään ja moni alan vaikuttaja vaatiikin suhteiden korjaamista. Lue lisää Arto Mankisen Vapaasti kaupasta -blogista: blogit.ulkoministerio.fi/vapaastikaupasta
EU puolustaa intressejään YHDYSVALTOJEN tullikorotukset tulivat voimaan 1.6. EU:sta tuotavalle teräkselle asetettiin 25 prosentin ja alumiinille 10 prosentin tullit. EU oli hyvin valmistautunut ja sopinut niin sanotusta kolmen raiteen politiikasta: tasapainottavat toimet, WTOriitaa koskevat valmistelut ja suojatoimet. EU:n tehtävänä on puolustaa unionin kauppapoliittisia intressejä, joten tämän vuoksi se asetti Yhdysvalloista tuotaville valikoiduille tuotteille kesäkuussa vastaavat 25 prosentin tullikorotukset ja pyysi WTO-konsultaatioita. EU:n tasapainottavat toimet eli tullinkorotukset ovat voimassa niin kauan kuin Yhdysvaltojen asettamat teräs- ja alumiinitullitkin. Suojatoimitutkinta saatiin päätökseen heinäkuussa, ja EU asetti väliaikaiset suojatoimet melkein kaikista maista tuleville tietyille terästuotteille.
8
Kauppapolitiikka nro 3|2018
Maailman Markkinat
+7% Suomalaisilla innovaatioilla kysyntää Intiassa K.J. GEORGE, Intian Karnatakan osavaltion pääteollisuussektoreista (sokeri, IT, bioteknologia, tutkimus ja teknologia) vastaava ministeri vieraili delegaatioineen Helsingissä elokuun lopussa. Ulkoministeriön isännöimiin keskusteluihin osallistui lisäksi laaja kirjo suomalaisia kasvu- ja teollisuusyrityksiä, innovaattoreita ja eri yliopistojen tutkijoita. Keskustelujen aiheina olivat suomalaisten bio- ja informaatioteknologian sekä energiateollisuuden ratkaisut ja mahdollisuudet Karnatakassa. Lisäksi keskusteltiin tutkimus- ja innovaatioyhteistyöstä sekä suomalais-intialaisista liiketoimien mahdollisuuksista.
Suomen tavaraviennin arvo oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla 31,8 mrd. €. Kasvua viime vuodesta +7 % Saksa 16,5 % Ruotsi 10,2 % Yhdysvallat 6,5 % Alankomaat 6,5 % Kiina 5,4 % Venäjä 5,1 % Iso-Britannia 4,4 % Belgia 3,0 % Ranska 2,8 % Viro 2,8 %
Brexit tuo synkkiä pilviä Irlannin horisonttiin IRLANNIN TALOUS kasvaa euroalueen kärkitahtiin 5,6 prosentin vauhdilla, mutta brexit tuo synkkiä pilviä saarivaltion taivaalle. UK on Irlannille merkittävin vienti- ja tuontimarkkina, ja brexit maalle kohtalonkysymys. Jo nyt talouskasvun on laskettu hidastuneen brexitin vaikutuksesta. Hankalin tilanne on, jos päädytään niin sanottuun ”kovaan brexitiin” eli tasavallan ja Pohjois-Irlannin välille tulee raja. Erityisen haavoittuvainen on Irlannille tärkeä maataloussektori ja ruokavienti. Muutokseen vastatakseen Irlanti on panostanut varautumiseen ja uusien tuonti- ja vientimarkkinoiden etsimiseen UK:n rinnalle. Sen vuoksi nyt olisi otollinen aika tiivistää taloussuhteita Suomen ja Irlannin välillä, kun Irlanti etsii aktiivisesti uusia kumppaneita. Lue lisää Anne Mutasen Vapaasti kaupasta -blogista: blogit.ulkoministerio.fi/vapaastikaupasta
2018-2019
Maatietoa Afrikan ja Lähi-idän markkinoista ULKOMINISTERIÖN Maailman Markkinat 2018–2019 -julkaisun ensimmäinen osa keskittyy Afrikan ja Lähi-idän markkinoihin. Kyseessä on kattava ja ajankohtainen tietopaketti maiden yhteiskunnallisesta, taloudellisesta ja sääntelyyn liittyvästä kehityksestä. Ennakointitieto, maatieto ja tieto liiketoimintamahdollisuuksista korostuvat Afrikan ja Lähi-idän markkinoilla, jossa liiketoimintaympäristöt poikkeavat laajasti toisistaan. issuu.com/ulkoministerio/docs/ maailmanmarkkinat_2018-2019
Suomalaisyrittäjiä Afrikassa AFRIKAN VALLOITTAJAT on tietokirja, joka ravistelee mielikuvia Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Kirjassa 15 yrittäjää/yritysjohtajaa kertoo omista kokemuksistaan eri sektoreilta, muun muassa kiertotaloudesta, rahoitusalalta, turvallisuusteknologiasta, pääomasijoittamisesta, maataloudesta ja uusiutuvan energian tuotannosta. Haastatelluille on kertynyt taloudellisen menestyksen ohella uskomattomia sattumuksia. Tansaniassa perunabisnestä tekevä ja sieltä luomuavokadoja Eurooppaan tuova Eero Pisilä sanookin, että hyötyliikunnan lisäksi on olemassa hyötyjännitystä. Sitä Afrikka tarjoaa ja sen vastapainona korkeitakin liikevoittoprosentteja. Kirjan ovat tehneet ulkoministeriön viestintäsuunnittelija Pasi Nokelainen ja toimittaja Esa Salminen.
nro 3|2018 Kauppapolitiikka
9
lyhyesti
Team Finland auttaa yrityksesi maailmalle: team.finland.fi
KOONNUT MAIJA HAKKARAINEN
”Lähtölaskenta on alkanut: Talent Boost Summit Tampereella 7.11.2018.” #talentboost
Osallistu korkean tason valtuuskuntavierailulle VIERAILUJA JÄRJESTETÄÄN lukuisissa kohdemaissa potentiaalisimmilla markkina-alueilla. Ne vahvistavat suomalaisten ja ulkomaisten yritysten yhteistyötä ja avaavat suomalaisyrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kymmenet vuosittain toteutettavat vierailut järjestetään yhteistyössä Team Finland -kumppanien kanssa. Ministereiden ja korkeiden virkamiesten johdolla ovet avautuvat tapaamisiin, joihin yksittäisen suomalaisyrityksen on hankalaa muutoin päästä. Myös ulkomailta Suomeen tuleville yritysvaltuuskunnille järjestetään ohjelmia. Näiden vierailujen kautta suomalaisyritykset löytävät myös liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuuksia. Tutustu tuleviin valtuuskuntavierailuihin:
Vientikaupan rahoituskiertueella apua pk-yrityksille SUOMALAISILTA PK-VIENTIYRITYKSILTÄ jää hyvin todennäköisesti vientikauppoja saamatta, koska ne eivät tunne riittävästi ostajalle kaupanteossa tarjottavia rahoitusvaihtoehtoja, kuten ostajarahoitusta. Joka viidennelle vientiyritykselle on syntynyt luottotappioita ja vientikauppaa jarruttaa niiden pelko. Tiedot käyvät ilmi Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamari ICC:n vientikaupan rahoitusbarometristä. Viennin rahoittajat ja luottovakuuttajat ryhtyivät laajaan yhteistyöhön pk-vientiyritysten rahoitusosaamisen vahvistamiseksi. Syyskuun lopulla käynnistyi kiertue, jossa ovat mukana Finnveran ja alueellisten kauppakamarien lisäksi suurimmat Suomessa toimivat pankit ja yksityiset luottovakuuttajat. – Madallamme kynnystä, jotta voisimme saavuttaa valtakunnallisestikin julkilausutun tavoitteen lisätä pk-vientiyritysten määrää, sanovat Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä ja Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori.
10
Kauppapolitiikka nro 3|2018
www.businessfinland.fi/suomalaisilleasiakkaille/palvelut/kansainvalisty-jakasva/team-finland-vierailut
EU-rahoitusta suomalaisten yritysten kasvuun
Laivauskäsikirja kertoo 190 maan tuontimääräykset
Sampo, valmistettu Suomessa VALMISTAVAN TEOLLISUUDEN toimintaa kehittävä ja alan kasvua edistävä Business Finlandin Sampo-rahoitushaku avataan lokakuun alussa. Sampo tarjoaa yrityksille rahoituksen lisäksi verkostoja sekä kansainvälistymispalveluita.
BUSINESS FINLANDIN julkaisema Laivauskäsikirja sisältää 190 maan tiedot tuontirajoituksista, vapaakauppasopimuksista, vaadittavista asiakirjoista ja erityistodistuksista, asiakirjojen laillistamisesta, tuotteiden pakkausja merkintämääräyksistä, muista erityisvaatimuksista sekä tavaranäytteiden lähettämisestä. Sisältö on räätälöity vastaamaan suomalaisen viejän tarpeita viennin eri vaiheissa.
EUROOPAN investointipankin ja Tesin uusi rahoitusmalli tarjoaa kahdeksan vuoden aikana 100 miljoonaa euroa sijoituksia pk- ja midcap-yrityksille. ESIR-rahoitus on suunnattu kasvuhakuisille pk-yrityksille ja innovatiivisille midcapyrityksille ja on suuruudeltaan 15–30 miljoonaa euroa yritystä kohden. Sitä voi käyttää kasvun vauhdittamiseen, kansainvälistymiseen ja tuotekehitykseen. www.teollisuussijoitus.fi/yhtio/ajankohtaista
www.exportfinland.fi/laivauskasikirja www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2018/sampo-valmistettu-suomessa/
Kiinan ja Singaporen markkinoille kokeneiden ammattilaisten avulla MARKET ACCESS -OHJELMAT tarjoavat edullisen tavan tehdä markkinaselvityksen Kiinassa ja Singaporessa niille yrityksille, jotka ovat avaamassa uutta tai laajentavat nykyistä markkinaa. Kolmen Aasian TOP-yliopiston MBAopiskelijat tekevät suomalaisille yrityksille räätälöidyn market entry -suunnitelman. Suunnitelma on samalla heidän MBAtutkintonsa lopputyö. Kiinan-ohjelmiin haku alkusyksyn aikana. Lisätietoa: Business Finland Asiantuntija Sari Paavilainen sari.paavilainen@businessfinland.fi +358 50 395 5396
Menestystä Vietnamin markkinalla Kaikkien aikojen talviurheilumahdollisuus Kiinassa! FINNISH WINTER SPORTS Cluster on Kiinan talviurheilun ohjelma, joka toimii Suomen valtion virallisena vientiprojektina. Liity joukkoon! www.businessfinland.fi/en/ wintersports
PITKÄJÄNTEINEN TYÖ Vietnamissa tuottaa tulosta. Business Finlandin Energia-ohjelma on järjestänyt suomalaisyrityksille lukuisia tapaamisia päättäjien kanssa sekä Vietnamissa että Suomessa. Biokaasulaitoksia valmistavalla Doranovalla on ollut kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmä käytössä Binh Duongissa vuodenvaihteesta asti. Myös biokaasuteknologian toimittaja Watrec on käynnistänyt teknisen konsultoinnin jätteestä energiaksi -projektiin Ho Chi Minh Cityssa. Laadukas osaaminen on selkeä myyntivaltti markkinalla!
nro 3|2018 Kauppapolitiikka
11
VIP-VIERAS TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT ROOPE PERMANTO
12
Kauppapolitiikka  nro 3|2018
UUSI TALOUS VAATII UUDENLAISTA KAUPPAPOLITIIKKAA Valtiot altistuvat protektionismille, jos kauppapolitiikka ei pysy maailmantalouden ja yritystoiminnan muutosten perässä.
U
udenlaisessa maailmantaloudessa tarvitaan uudenlaista kauppapolitiikkaa, sanoo valtiotieteen tohtori Tuomas Tapio. Viime aikoina kauppakiistat ovat lisääntyneet ja nurkista puskee uutta protektionismia. Usko avoimeen markkinatalouteen on kokenut kolauksia monissa maissa. Talous on muuttunut todella radikaalisti. Arvoketjut ja arvonluonti ovat erilaisia kuin parikymmentä vuotta sitten. Digitalisaatio, tekoäly ja alustatalous synnyttävät uusia liiketoiminnan malleja. Vanhoilla kauppapolitiikan resepteillä ei synny tuloksia.
– Vanhaa ajattelua kuitenkin tarjoillaan äänestäjille, koska se on poliittisesti houkuttelevaa, Tapio huomauttaa. Esimerkiksi presidentti Donald Trumpin retoriikka on paitsi populistinen, myös vanhanaikainen tapa jäsentää kauppapolitiikkaa. Tapio muistuttaa, että vapaakauppa on päättäjille usein hankala asia, koska avautuminen synnyttää lähes aina sisäpoliittisia jännitteitä. Se muokkaa tulonjakoa valtioiden sisällä ja tuhoaa joitakin toimialoja kenties kokonaan. – Siksi avoimuuden ylläpitäminen ei ole koskaan itsestäänselvyys, vaan sitä lähdetään nimenomaan talouden murrosvaiheissa helposti haastamaan, Tapio sanoo.
MAAILMA ILMAN NAPOJA Maailmansotien jälkeen vapaakaupan edistämisessä on ollut kaksi selvästi erottuvaa vaihetta. 1970-luvulle asti Yhdysvallat oli vapaakaupan takuumiehenä ja kantoi siitä myös tiettyä taloudellista taakkaa. Taloudellinen integraatio oli tuossa vaiheessa vielä melko rajattua. Toinen aalto kaupan vapautumisessa käynnistyi 1980-luvulla. – Tällä nopean globalisaation kaudella ajateltiin, että valtioiden rooli pitää rajata tasapuolisten kilpailuolosuhteiden ylläpitämiseen. Kylmän sodan päätyttyä valtioiden kuviteltiin muuttuvan myös poliittisesti toistensa kaltaisiksi. Vanhat ja uudet
nro 3|2018 Kauppapolitiikka
13
pelaajat voisivat keskittyä rikastumaan yhdessä, Tapio selittää. – Tämän hetken ongelmat johtuvat pitkälti siitä, että tämä uudempi mallikaan ei enää toimi. Tapio käsittelee uudessa kirjassaan Geotalouden paluu (Teos, 2018) kauppapolitiikan uusia haasteita ja niiden taustoja. Hänen mukaansa ongelmien taustalla vaikuttaa neljä merkittävää syytä. Ensimmäinen on muutos maailmantalouden valtasuhteissa. Kehittyvien markkinoiden asema on vahvistunut varsinkin finanssikriisin jälkeen. Kohta kehittyneet maat tuottavat enää kolmanneksen maailman bruttokansantuotteesta. – Meillä ei ole enää yhden, kahden eikä edes kolmen navan maailmaa vaan olemme siirtyneet eräänlaiseen navattomaan G-nolla-maailmaan, jota yksikään valtio ei pysty johtamaan. Toinen syy on havahtuminen siihen, että maailman talousmahdeista ei tullutkaan samanlaisia. – Kylmän sodan jälkeen monet uskoivat, että myös uusista kilpailijoista tulee asteittain liberaaleja demokratioita ja että ideologiset erot jäävät historiaan. Tämä utopia on romahtanut, Tapio sanoo. Romahdusta vauhdittivat vuoden 2008 finanssikriisi ja sitä seuranneet paikallisemmat kriisit, jotka söivät länsimaisen talousmallin uskottavuutta maailmalla. – Esimerkiksi kiinalaiset uskovat aidosti, että heillä on parempi juttu kuin Yhdysvaltojen tai Euroopan malli. Kiina näkee toteuttavansa eräänlaista paranneltua kapitalismia, johon valtiojohtoisuus tuo vakautta, Tapio selittää.
NELJÄ TEESIÄ VAIKUTTAVAAN KAUPPAPOLITIIKKAAN 1. Mittaa oikeita asioita. Tärkeintä ei ole viennin maksimointi, vaan se, että jokin asia pystytään tekemään Suomessa mahdollisimman hyvin. 2. Varmista, että kauppapolitiikka tukee talouden uudistumista. Pelkkä yritystukien remontti ei riitä.
”Olemme siirtyneet eräänlaiseen navattomaan G-nollamaailmaan, jota yksikään valtio ei pysty johtamaan.”
3. Hyödynnä EU:n muuttuva rooli. G-nolla-maailmassa EU on kauppapoliittinen vaikuttaja, mutta sillä on myös sisämarkkinoiden koosta syntyvää valtaa. 4. Sopeudu kauppaneuvottelujen uuteen normaaliin. Turvaa WTO:n ydintoiminnot ja edistä liberalisointia niiden kesken, jotka ovat siitä kiinnostuneita.
KAUPAN SÄÄNNÖSTÖ JÄÄNYT JÄLKEEN Kolmas syy ongelmiin on se, että kansainvälinen yhteistyö on epäonnistunut niiden kilpailun vääristymien korjaamisessa, joita uusien markkinoiden nousu toi mukanaan. – Vielä 1990-luvulla ajateltiin, että WTO:n sääntöjärjestelmää laajentamalla saadaan esimerkiksi valtiontukiin tai teknologian siirtoon liittyvät kilpailun vääristymät hallintaan. Tässä on epäonnistuttu. WTO on kehittynyt surkean hitaasti niihin odotuksiin nähden, joita sille perustamisvaiheessa ladattiin. Neljänneksi syyksi Tapio sanoo sen, että yksittäisten kansalaisten kokema globalisaation uhka on muuttanut muotoaan. Globalisaatioahdistusta oli jo 1990-luvulla. Esimerkiksi WTO:n vuoden 1999
14
Kauppapolitiikka nro 3|2018
Kiinalaiset uskovat aidosti, että heillä on parempi juttu kuin Yhdysvaltojen tai Euroopan malli. Kiina näkee toteuttavansa eräänlaista paranneltua kapitalismia, johon valtiojohtoisuus tuo vakautta, Tapio selittää.
ministerikokous Seattlessa muistetaan laajoista mielenosoituksista. – Silloin globalisaatiokritiikin kärki kohdistui kehitysmaiden asemaan ja ympäristöasioihin, Tapio sanoo. Nyt mielipidekyselyissä näkyvä globalisaatioahdistus on toisenlaista. Se liittyy henkilökohtaisiin asioihin, kuten oman työpaikan menettämiseen tuotannon siirtyessä ulkomaille tai roboteille. Lisäksi siihen liittyy ei-taloudellisia huolia, kuten pelkoa maahanmuutosta tai oman kulttuurin menettämisestä. Näiden neljän syyn vuoksi poliitikot vaikuttavat kansalaisten silmissä hampaattomilta. – Kukaan ei näytä pystyvän tekemään mitään. Ja se antaa paljon tilaa populistiselle ja protektionistiselle politiikalle, Tapio sanoo.
ASIOITA AJATELTAVA UUSIKSI Ajattelutapoja on ravisteltava. Valtion ja talouden suhde pitää nähdä eri tavalla kuin ennen. – Uudessa taloudessa emme edistä oman maan asiaa suojautumalla, vaan kohdistamalla avoimuutta lisäävää politiikkaa meille tärkeisiin asioihin, Tapio toteaa. Esimerkiksi pienelle ja paljon välituotteiden kauppaa käyvälle Suomelle tärkeää on tuotannontekijöiden mahdollisimman suuri liikkuvuus sisään ja ulos, olivatpa kyseessä sitten tavarat, palvelut tai osaajat. – Lisäksi meidän täytyy mitata näitä asioita mielekkäästi. Kauppataseita tärkeämpää on arvioida, mistä arvonlisää syntyy Suomeen ja tehdä valintoja tältä pohjalta. Kysymykseen liittyy myös yritystukien uudistaminen. Suomen on myös hyödynnettävä Euroopan unionia entistä paremmin ja samalla ohjattava EU:n kauppapolitiikkaa avoimeen, arvoketjutalouden realiteetit huomioivaan suuntaan. EU on yksi G-nolla-maailman navoista – toisin kuin Suomi. – On myös hyvä muistaa, että EU:n kauppapoliittinen vaikutusvalta ei synny pelkistä kauppaneuvotteluista. EU vaikuttaa monilla nousevilla aloilla globaalien standardien muotoutumiseen yksinkertaisesti siksi, että sillä on suuret sisämarkkinat. Siksi kauppapolitiikkaa ja sisämarkkinoita pitää kehittää kokonaisuutena.
KAUPPAPOLITIIKKA ON YTIMESSÄ Kauppaneuvottelujen osalta ilmapiiri vaikuttaa synkältä, mutta hyödyllisiä asioita voidaan Tapion mukaan silti tehdä.
– On hyväksyttävä, että maailmankaupan sääntöjä luodaan 2020-luvulla monenlaisissa kerhoissa – WTO:n lisäksi alueellisissa, sektorikohtaisissa ja pienten maaryhmien neuvotteluissa. Myös yksityisten normien merkitys kasvaa. Tässä tilanteessa WTO:n ydintoiminnoista, kuten riitojenratkaisusta, kannattaa pitää huolta, Tapio sanoo. Samalla pitäisi vahvistaa WTO:n kykyä toimia eräänlaisena sääntöjärjestelmän laadunvalvojana, joka huolehtii, että kokonaisuus pelaa yhteen. Kauppapolitiikasta on tullut viime aikoina taas ulkopolitiikan kovaa ydintä – niin moniin maailmantalouden asioihin kietoutuu tällä hetkellä politiikkaa. Myös yritykset joutuvat seuraamaan näitä asioita paljon tarkemmin kuin muutama vuosi sitten. – Suomen tuleva EU-puheenjohtajakausi on meille näissä asioissa tärkeä vaikuttamisen paikka, Tapio korostaa. Meillä on valmiutta ja kykyä uudenlaiseen ajatteluun, ja myös muualla unionissa on pakko etsiä uusia eväitä kauppapolitiikkaan. Pelitilaa siis on, jos se osataan käyttää. ›‹
TUOMAS TAPIO • Diplomaatti, kauppapolitiikan ja kansainvälisten taloussuhteiden asiantuntija. • Poliittisen taloustieteen tohtori Geneven yliopistosta (Graduate Institute Geneva) • Johtanut suunnittelu- ja tutkimusyksikköä ja Länsi-Euroopan yksikköä ulkoministeriössä ja taloudellisten ulkosuhteiden yksikköä valtioneuvoston kansliassa. Maailman talousfoorumin kauppapoliittisen asiantuntijaryhmän jäsen. • Kauppapolitiikan tilaa ja muutoksia käsittelevä kirja ”Geotalouden paluu” ilmestynyt maaliskuussa 2018. • Rentoutuu surffaamalla, juoksemalla ja pianon ääressä.
nro 3|2018 Kauppapolitiikka
15
ANALYYSI TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVITUS SUSANNA TUONONEN
BREXIT TUO EUROOPPAAN UUDEN TULLIRAJAN Britannian EU-ero irrottaa maan unionin sisämarkkinoista ensi keväänä. Lähitulevaisuus näyttää, millaisin säännöin EU ja Britannia käyvät kauppaa brexitin jälkeen.
16
Kauppapolitiikka nro 3|2018
ulkoministeriön brexit-yhdyshenkilö Terhi Bunders. – Isoimpia avoimia kysymyksiä on Pohjois-Irlannin raja. Molemmilla puolilla on tarkoituksena välttää kovan rajan syntyminen Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille, mutta käytännössä ratkaisua on vaikea löytää, Bunders sanoo. Toinen kysymysmerkki on, millä järjestelyillä Britannia ja EU jatkossa käyvät kauppaa. – Käynnissä on ikään kuin käänteiset vapaakauppaneuvottelut. Keskustellaan siitä, kuinka paljon esteitä EU:n ja Britannian välille tulee, kuvailee ulkoministeriön markkinoillepääsy-yksikön brexit-vastuuvirkamies Kristiina Kauppinen.
EU SUOJELEE SISÄMARKKINOIDEN YHTENÄISYYTTÄ
”Y
ksi markkina ilman rajoja – näkyviä tai näkymättömiä – joka tarjoaa suoran ja esteettömän pääsyn yli 300 maailman vauraimman ja menestyneimmän ihmisen ostovoimaan.” Näin Britannian pääministeri Margaret Thatcher kuvaili 30 vuotta sitten kehitteillä olevia Euroopan yhtenäismarkkinoita. Vapaakaupan edistäjänä Britannia oli etujoukoissa luomassa EU:n nykyisiä yhteisiä sisämarkkinoita 1980-luvulla. Maaliskuun 30. päivä 2019 Britannia kuitenkin lakkaa olemasta Euroopan unionin jäsen ja poistuu samalla sisämarkkinoiden piiristä. Miten kaupankäynti EU:n kanssa silloin muuttuu? Ei välttämättä ensi alkuun juuri mitenkään. Britannia jatkaisi EU-lainsäädännön soveltamista vielä vuoden 2020 loppuun saakka. Siirtymäaika antaisi kaikille osapuolille lisäaikaa suunnitella ja varautua uuteen tilanteeseen. Siirtymäaikaa ei kuitenkaan tule, ellei EU:n ja Britannian kesken synny sopimusta eron ehdoista. Tavoitteena on saada sopimus valmiiksi lokakuuhun mennessä, jotta se ehditään viimeistellä ja saattaa voimaan sekä EU:ssa että Britanniassa, kertoo
Britannian hallitus on ilmaissut haluavansa osan sisämarkkinoiden eduista ilman siihen liittyviä velvoitteita. Sisämarkkinoilla maat saavat vapaasti myydä tavaroita ja palveluita maasta toiseen ilman tullimaksuja tai muita vaatimuksia. Niillä pätee neljä vapautta: tavaroiden, palveluiden, pääoman ja ihmisten oikeus vapaaseen liikkuvuuteen. Juuri ihmisten vapaasta liikkuvuudesta Britannia haluaisi päästä eroon. Yhteiset markkinat edellyttävät myös yhtenäistä sääntelyä, sillä muuten jonkin maan yritykset voisivat hyötyä toisia kevyemmästä sääntelystä. Tämän takaamiseksi sisämarkkinoille osallistuvien maiden on sitouduttava noudattamaan Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksiä, mitä Britannia vastustaa. EU puolestaan on todennut, ettei Britannialle ole asettamistaan reunaehdoista johtuen välttämättä tarjolla muita vaihtoehtoja kuin vapaakauppasopimus esimerkiksi Kanadan ja EU:n välisen CETA-sopimuksen tapaan. Joka tapauksessa tiedossa on uusia rajamuodollisuuksia. Britannia voi ottaa käyttöönsä uusia maahantulomenettelyjä, kuten työvoiman saatavuusharkinnan. Tavarakaupan osalta rajalla täytyy jatkossa maksaa mahdolliset tullit ja tarkistaa Britanniasta
›
Yhteiset markkinat edellyttävät myös yhtenäistä sääntelyä, sillä muuten jonkin maan yritykset voisivat hyötyä toisia kevyemmästä sääntelystä.
nro 3|2018 Kauppapolitiikka
17
tuotavien tuotteiden sopivuus EU-sääntelyyn. – Sääntelyyn tarvitaan lisää byrokratiaa. Hollannissa, joka on tärkeä Britanniankaupan kauttakulkumaa, on arvioitu tarvittavan tuhat uutta tullivirkamiestä, Kauppinen sanoo. Myös Britannian on rakennettava valmiuttaan käsitellä rajan yli kulkevat tavara- ja ihmisvirrat, jotta markkinat ja ylikansalliset logistiikka- ja tuotantoketjut eivät häiriinny. Monet teollisuuslaitokset Englannin kanaalin molemmin puolin ovat riippuvaisia esimerkiksi komponenteista, jotka toimitetaan juuri ennen asentamista.
KAUPANKÄYNTI EI LOPU BREXITIIN Vaikka Britannia poistuu EU:sta, se ei katoa Euroopan kartalta. Se on jatkossakin suomalaisille yrityksille kilpailukykyinen ja houkutteleva markkina. Suomella on kuitenkin vähemmän pelissä kuin vaikkapa Hollannilla ja Ranskalla.
Wärtsilä varautuu kaikkiin mahdollisuuksiin ›› Laivojen moottoreista tunnettu Wärtsiläkonserni paitsi toimittaa tuotteitaan ja palveluitaan Britanniaan myös valmistaa osan tuotannostaan saarivaltiossa. Brexitin vaikutukset kansainväliseen kauppaan koskettavat käytännössä kaikkia yhtiön liiketoimintayksiköitä. – Britannia on merkittävä markkina, konsernitasolla se on meille viidenneksi suurin yksittäinen kansallinen markkina, kertoo Wärtsilän Senior Legal Counsel Hannu Koskenranta. Koskenranta on jo lähes vuoden ajan vetänyt projektia, joka kehittää alati päivitettävää suunnitelmaa brexitin tuomien muutosten varalle. Lähtöoletuksena on tilanne, jossa Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta maaliskuussa 2019.
– Ongelma on, ettei kukaan tiedä, mitä se loppujen lopuksi tarkoittaa, Koskenranta sanoo. – Uudet tariffit ja rajamuodollisuudet ovat yksi uhkatekijä, toinen ovat alkuperäsäädökset, joiden perusteella vapaakauppasopimusten mukaiset tullihelpotukset voidaan myöntää. Kaikki mahdolliset kustannus- ja aikatauluvaikutukset pyritään ottamaan huomioon jo uusien hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Myös mahdollinen uusi sääntely ja tekniset vaatimukset sekä työvoiman liikkuminen ovat riskitekijöiden listalla. Lisäksi eri sopimusten tekstit on käytävä läpi sillä silmällä, kuka kantaa riskin brexitin kaltaisesta lainsäädäntöympäristön muutoksesta.
– Samoja haasteita on meidän tavarantoimittajillamme. Kun ylitetään Britannian ja EU:n raja, samat viivästykset ja hintavaikutukset täytyy jotenkin selvittää. Vaikka päällisin puolin brexit aiheuttaa lähinnä harmaita hiuksia, Koskenranta pyrkii kartoittamaan myös valopilkkuja. Esimerkiksi energiamarkkinoilla Britannian irtoaminen EU:sta voi avata Wärtsilän brittiläiselle tuotannolle uusia mahdollisuuksia. Jos brexit nostaa hintoja Britanniassa, se voi lisätä kansainvälisten asiakkaiden kiinnostusta samoihin tuotteisiin EU-alueella valmistettuina, Koskenranta luettelee. – Lista plussista on kyllä valitettavasti vähän lyhyempi kuin riskilista.
NÄIN BRITANNIA LÄHTEE EU:STA
18
Kauppapolitiikka nro 3|2018
23.6.2016
29.3.2017
lokakuu 2018
BRITANNIAN KANSANÄÄNESTYS
BRITANNIA JÄTTÄÄ EU:LLE EROILMOITUKSENSA
EROSOPIMUS TULISI SAADA VALMIIKSI, jotta Euroopan unio-
EU-eron puolesta äänestää 51,9 %.
Britannian hallitus käynnistää virallisen eroprosessin. Alkaa kahden vuoden mittainen neuvottelujakso.
ni ja Britannian parlamentit ehtivät käsitellä ja ratifioida sen.
Brexitin haasteet ja mahdollisuudet yrityksille
EX PO RT
S
– Palvelut muodostavat Suomen viennistä keskimäärin 33 prosenttia, mutta Britannian kohdalla osuus on 38 prosenttia, Kauppinen kertoo. Britannian tuonnista Suomeen noin puolet on palveluja. Suomen tavaraviennistä Britanniaan noin kolmannes on metsäteollisuuden tuotteita. Vientitilastot eivät kerro kaikkea, ja merkittävimmät vaikutukset Suomen kauppaan tulevat todennäköisesti muutoksista epäsuoraan, toisen EU-maan kautta tapahtuvaan vientiin. Esimerkiksi Suomesta viedään moottoreita, jotka asennetaan muualla Euroopassa voimalaitoksiin, jotka sitten voidaan viedä Britanniaan. – Ilman sisämarkkinoiden tuomia etuja EU-maiden kohtaama kilpailu Britannian markkinoilla todennäköisesti kovenee. Samoin Britanniasta raaka-aineita ja komponentteja tuovien yritysten on syytä hyvissä ajoin etsiä korvaavien tuotteiden toimittajia EU:n alueelta, Kauppinen muistuttaa.
KOVA BREXIT HALUTAAN VÄLTTÄÄ Pahimmassa, niin sanotussa ”no-deal”-skenaariossa Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta ja siirtymäaikaa. Silloin kaupankäynti EU:n ja Britannian välillä siirtyy yhdessä yössä WTO:n sääntöjen varaan, mikä merkitsee muun muassa rajuja korotuksia tariffeihin ja ongelmia rajalla, kun tulli- ja rajatarkastukset otetaan käyttöön tyhjästä. – Jos pudotaan WTO-sääntöjen varaan, EU-mailla ei ole mahdollista suosia Britanniaa, vaikka halua olisikin. Tarvitaan vapaakauppasopimus, jotta EU voi kohdentaa etua Britannialle, Kauppinen toteaa. Toki ”no-deal”-tilanne on mahdollinen, mutta se ei ole kummankaan osapuolen tavoitteissa. Bundersin mukaan neuvottelijat tekevät kaikkensa, että siltä vältyttäisiin. – Koko brexit ei ole kenellekään ideaali, molemmat häviävät jollain tavalla. Kuitenkin on kaikkien intresseissä, että se sujuisi mahdollisimman kivuttomasti, Bunders sanoo. ›‹
›› Kaupan esteet lisääntyvät muun muassa tullimenettelyiden hidastaessa tuotteiden maahantuontia ja vientiä. Lisääntynyt byrokratia lisää kustannuksia.
›› Uusia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille, kun brittikilpailijoiden asema EU27-markkinoilla heikkenee.
›› Suomalaisten asiantuntijoiden lähettäminen Britanniaan töihin voi vaikeutua ja vastaavasti brittiasiantuntijoiden saaminen Suomeen voi vaikeutua.
›› Suomi aiempaa houkuttelevampi investointikohde.
›› EU:n vapaakauppasopimukset eivät enää sovellu Britanniassa tuotettuun sisältöön.
›› Britannia säilyy maailman suurimpiin kuuluvana taloutena kiinnostavana vienti- ja investointikohteena jatkossakin.
›› Valuuttakurssivaihtelut voivat kasvaa.
29.3.2019
29.3.2019–31.12.2020
31.12.2020
BRITANNIA LAKKAA OLEMASTA EU:N JÄSEN ja menettää äänival-
SIIRTYMÄKAUSI
SIIRTYMÄAIKA PÄÄTTYY ja Britannia
Jos erosopimus on olemassa, alkaa siirtymäaika, jonka kuluessa EU-lainsäädäntö pysyy Britanniassa voimassa entiseen malliin.
siirtyy lopullisesti EU-lainsäädännön ulkopuolelle.
tansa unionissa.
nro 3|2018 Kauppapolitiikka
19
TUTUSTUMISMATKA TEKSTI MATTI REMES KUVAT ISTOCK
20
Kauppapolitiikka  nro 3|2018
MEKSIKO Pinta-ala: 1 964 000 km2 Väkiluku: 120 milj. (2017) BKT:n kasvu: 2,3 % (2017 Työttömyysaste: 3,2 % (1/2017) Lähde: OECD data
Ovi auki Meksikon megahankkeeseen Telealan jättihanke Meksikossa tuo isoja kauppoja myös suomalaisyrityksille. Ovia uusille markkinoille avasi suurlähetystön ja Business Finlandin tiivis taustatyö.
nro 3|2018 Kauppapolitiikka
21
Tukkuverkko on ainutlaatuinen maailmassa, sillä verkkoa voivat hyödyntää kaikki operaattorit.
M
”Emme tyrkyttäneet suomalaista ratkaisua vaan toimme esille erilaisia teknologisia vaihtoehtoja.” SUOMEN MEKSIKON-SUURLÄHETTILÄS ROY ERIKSSON
eksikon hallitus päätti neljä vuotta sitten Red Compartida -hankkeesta, jossa kaikkien teleoperaattoreiden käyttöön rakennetaan valtakunnallinen 4.5G-laajakaistaverkko. Seitsemän miljardia Yhdysvaltain dollaria maksavasta tukkuverkosta oli tihkunut jo aiemmin tietoja, joten Suomen suurlähetystö pääkaupunki Méxicossa ja Finpro (nykyisin Business Finland) olivat ryhtyneet ennen virallista päätöstä selvittämään, miten suomalaiset yritykset voisivat päästä mukaan hankkeeseen. Suomen Meksikon-suurlähettiläs Roy Eriksson sanoo, että tavoitteena oli luoda tiiviit suhteet viranomaisiin ja tarjouskilpailuun osallistuviin yrityskonsortioihin. Työnjako oli selkeä. – Suurlähetystö tarjosi arvovaltapalveluja ovien avaamiseksi korkealla tasolla. Meksiko on hierarkkinen yhteiskunta, jossa suurlähettiläällä on paljon arvovaltaa. Hän pystyy järjestämään ministeritason tapaamisia, Eriksson toteaa.
KULISSIEN TAKANA PALJON TYÖTÄ Finpro selvitti puolestaan hankkeen liiketoiminnallisia ja teknologisia haasteita, joita voitaisiin ratkoa suomalaisella osaamisella ja palvelukokonaisuuksilla.
22
Kauppapolitiikka nro 3|2018
– Teimme kulissien takana paljon työtä kokonaisvaltaisen paketin rakentamisessa. Tehtävämme oli saattaa suomalaisia yrityksiä yhteen ja miettiä yhdessä kokonaisuutta, Business Finlandin ICT ja digitalisaatio -teemasta vastaava johtaja Hanna Marttinen-Deakins sanoo. Red Compartidan avainhenkilö oli Meksikon viestintäministeriön varaministeri, jonka Eriksson tapasi useita kertoja. Mukana tapaamisissa oli usein myös Business Finlandin ja suomalaisyritysten edustajia. – Emme tyrkyttäneet suomalaista ratkaisua vaan toimme esille erilaisia teknologisia vaihtoehtoja. Ratkaisukeskeinen
Ennen Red Compartida -hanketta Meksikossa toimi vain yksi verkko-operaattori, joka piti yllä korkeaa hintatasoa eikä investoinut kapasiteetin lisäämiseen.
lähestymistapa miellytti meksikolaisia, Eriksson sanoo.
NOKIALLE HISTORIALLINEN TILAUS Työpajoihin ja palavereihin osallistui alussa parikymmentä suomalaisyritystä, joista loppuvaiheeseen seuloutui 11 yrityksen ydinjoukko. – Mukana oli viestintäteknologian osaamisemme koko skaala teknologian toimittajista ohjelmistokehittäjiin ja verkkoja testaaviin yrityksiin, Marttinen-Deakins sanoo. Marraskuussa 2016 Meksiko valitsi hankkeen toteuttajaksi ALTAN Redes -konsortion, joka puolestaan otti Nokian verkkoteknologian toiseksi päätoimittajaksi. Urakka on
>2 mrd. Suomalaisilla ICT- ja tietoturva-alan yrityksillä on Meksikossa yli kahden miljardin Yhdysvaltain dollarin tilauskanta.
suomalaisyhtiön historian suurin toimitus Latinalaiseen Amerikkaan. Red Compartida on tuonut kauppoja ja tilauksia tuleville vuosille myös useille muille suomalaisille yrityksille. – Suomalaisilla ICT- ja tietoturva-alan yrityksillä on Meksikossa jo yli kahden miljardin Yhdysvaltain dollarin tilauskanta, Eriksson arvioi. Myös Business Finland on tyytyväinen lopputulokseen. – Parasta hankkeessa olivat rautainen tiimihenki, luottamus eri toimijoiden välillä ja yhteinen usko asiaan. Saimme Meksikosta myös arvokasta kokemusta ja oppia tuleviin hankkeisiin, Marttinen-Deakins sanoo.
nro 3|2018 Kauppapolitiikka
23
ICT-alan ohella Suomen vientiä Meksikoon hallitsevat perinteiset tuotteet, ennen muuta konepajojen laitteet ja metsäteollisuuden paperituotteet. ICT-alan ohella Suomen vientiä Meksikoon hallitsevat perinteiset tuotteet, ennen muuta konepajojen laitteet ja metsäteollisuuden paperituotteet. Suomen tavaravienti Meksikoon oli viime vuonna runsaat 300 miljoonaa euroa.
YRITYSTEN KIINNOSTUS KASVUSSA
RED COMPARTIDA ELI JAETTU VERKKO
› Meksikon hallituksen hanke, jossa rakennetaan valtakunnallinen langattoman laajakaistan tukkuverkko. › Tukkuverkko on ainutlaatuinen maailmassa, sillä verkkoa voivat hyödyntää kaikki operaattorit. › Hankkeeseen investoidaan seitsemän miljardia Yhdysvaltain dollaria. › Tarjouskilpailun voitti ALTAN Redes -konsortio, joka valitsi Nokian teknologian toiseksi päätoimittajaksi. › Hanke valmistuu asteittain vuoteen 2024 mennessä, jolloin 4.5G LTE -verkko kattaa 92 prosenttia Meksikon väestöstä.
24
Kauppapolitiikka nro 3|2018
Suurlähetystön tietojen mukaan 35–40 suomalaisyritystä on perustanut Meksikoon tytäryhtiön. Paikallisen edustajan kautta maassa toimii noin 80 suomalaista yritystä. – Yhä useampi yritys on kiinnostunut Meksikosta. Viime vuosina tänne ovat avanneet toimistonsa muun muassa Vaisala, Valmet ja Bittium, Eriksson sanoo. Hän uskoo, että suomalaisyrityksille voisi avautua uusia mahdollisuuksia esimerkiksi jäte- ja vesihuollossa. Meksiko pyrkii nyt lisäämään esimerkiksi jätteiden hyötykäyttöä. Maailmanpankin Doing Business -raportin mukaan Meksiko on sijalla 49, kun mitataan bisneksen teon helppoutta ja sääntelyn määrää. – Latinalaisen Amerikan maista Meksiko sijoittuu listalla parhaiten. Byrokratiaa on vähennetty, mutta on sitä edelleen maassa riittävästi, Eriksson toteaa. Tähän voi varautua etenkin rahoitukseen liittyvissä asioissa. Meksiko on saanut aikaisemmin moitteita rahaliikenteen leväperäisestä valvonnasta, jota etenkin huumerikolliset käyttivät hyväkseen. – Nyt sääntely on kiristetty äärimmilleen. Minultakin pankki kysyi tilille tulleiden
rahojen alkuperää, kun ulkoministeriö maksoi palkan.
MAINETTAAN TURVALLISEMPI MAA Lahjonta hallinnon eri tasoilla on iso ongelma Meksikossa. Transparency International -järjestön vertailussa maa on sijalla 135 yhteensä 180 valtion listalla. – Lahjusten kysyjiä varmasti riittää etenkin julkisen sektorin hankintojen kilpailutuksissa. Liiketoiminnassa lahjonta on kuitenkin vähäistä, Eriksson arvioi. Hänen mukaansa Meksikossa toimiva Pohjoismaiden kauppakamari on linjannut yhteisesti, että jäsenyritykset eivät edistä bisnestä voitelurahoilla. Tästä yhtiöt ovat saaneet myönteistä näkyvyyttä. Meksikon huumerikollisuus ja siihen liittyvä väkivalta ovat otsikoissa, mutta rikollisuuden vaikutukset liiketoimintaan ovat kuitenkin Erikssonin mukaan rajalliset. Maahan etabloituvan yrityksen on kuitenkin hyvä ottaa selville turvallisuustilanteesta kyseisellä alueella. Lisätietoa voi kysyä suurlähetystöstä tai Business Finlandista.
80
Meksikossa toimii paikallisen edustajan kautta noin 80 suomalaista yritystä.
– Kyse on EU:n toistaiseksi kunnianhimoisimmasta vapaakauppasopimuksesta. Se kattaa myös maataloussektorin ja palvelut, Eriksson huomauttaa. Suomalaisyrityksille tärkeää on palvelukaupan vapauttaminen. Sen myötä EU:sta tulevat yritykset voisivat toimia Meksikossa samoilla pelisäännöillä kuin paikalliset yhtiöt. Erikssonin mielestä yritysten kannattaa pitää mielessään, että Meksikolla on myös kattava vapaakauppasopimusten verkosto Väli- ja Etelä-Amerikan maiden kanssa. – Meksiko on hyvä tukikohta laajentaa toimintaa myös naapurimaihin. Yrityskulttuurikin on samankaltainen koko maanosassa. ›‹
OVET AUKI MYÖS PALVELUKAUPALLE Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus Nafta on Meksikolle elintärkeä, sillä yli 80 prosenttia viennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin. Sopimuksen jatkuminen oli kuitenkin vaakalaudalla, sillä presidentti Donald Trumpin mielestä se oli Yhdysvalloille vahingollinen ja vei työpaikkoja Meksikoon. Elokuun lopulla Yhdysvallat ja Meksiko ilmoittivat yllättäen, että maat ovat sopineet alustavasti uuden kauppasopimuksen ehdoista. Kanada voi liittyä uuteen sopimukseen myöhemmin, jos haluaa. Eriksson uskoo, että sanasodasta huolimatta kauppasuhteet olivat molemmille maille niin tärkeä asia, että jonkinlainen sopu jatkosta syntyi. Molemmissa maissa yritykset lobbasivat ahkerasti sopimuksen puolesta. – Naftan kohtalo askarrutti etenkin sellaisia yrityksiä, jotka vievät Meksikosta tuotteita Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Suomalaisyrityksille tämä ei ole merkittävä asia, Eriksson toteaa. Suomalaisyrityksille huomattavasti isompi uutinen on EU:n ja Meksikon vapaakauppasopimuksen uudistaminen.
nro 3|2018 Kauppapolitiikka
25
Ohjelmistokehittäjä tähyää Meksikoon
T
iedonsiirron ohjelmistoja kehittävä CloudStreet Oy kiinnostui Red Compartidasta, kun Business Finland kysyi suomalaisilta ICT-alan yrityksiltä halukkuutta lähteä kartoittamaan Meksikon mark-
kinoita. – Vastaavanlaista langattoman laajakaistan tukkuverkkoa ei ole vielä missään muualla maailmassa. Oma tuotteemme sopii erityisen hyvin juuri tähän tarkoitukseen, CloudStreetin toimitusjohtaja Mika Skarp sanoo. CloudStreet tarjoaa operaattoreille ratkaisua, joka takaa internetyhteyden laadun myös silloin, kun verkossa liikkuu poikkeuksellisen paljon dataa. Meksikossa tällaisia tilanteita syntyy esimerkiksi täpötäysillä jalkapallostadioneilla, joista katsojat lähettävät videoklippejä kavereilleen. Viranomaisille nettiyhteyksien toimivuus on puolestaan erityisen tärkeää hurrikaanien
kaltaisissa katastrofitilanteissa. CloudStreetin ohjelmiston avulla voidaan erottaa dataliikenne, jonka läpipääsy turvataan verkon kuormittumisesta huolimatta. – Potentiaalinen asiakkaamme on tukkuverkosta vastaava ALTAN Redes, mutta olemme käyneet Meksikossa keskusteluja myös mahdollisten loppukäyttäjien kanssa. Heitä ovat esimerkiksi poliisiviranomaiset, Skarp toteaa. CloudStreet tarjoaa ALTAN Redesille pilvipohjaista palvelua, josta maksettaisiin käytön laajuuden mukaan. Yritys käy samanaikaisesti neuvotteluja ohjelmiston myynnistä myös Yhdysvalloissa. Skarpin mukaan pohjoisesta naapurimaasta saadut referenssit edistäisivät kaupantekoa myös Meksikossa. – Olemme varautuneet siihen, että aikaa ensimmäisiin kauppoihin kuluu. Telealalla asiat etenevät hitaasti kaikissa maissa. ›‹
Meksikossa verkossa liikkuu poikkeuksellisen paljon dataa esimerkiksi täpötäysillä jalkapallostadioneilla, joilta katsojat lähettävät videoklippejä kavereilleen.
26
Kauppapolitiikka nro 3|2018
CloudStreetin ohjelmiston avulla voidaan erottaa dataliikenne, jonka läpipääsy turvataan verkon kuormittumisesta huolimatta.
10 vinkkiä Meksikon markkinoille 1. VARAA RUNSAASTI AIKAA
6. VARAUDU BYROKRATIAAN
Bisnessuhteita ei voi hoitaa sähköpostilla eikä puhelimessa, vaan kauppojen synty vaatii yleensä useita visiittejä ja läsnäoloa paikan päällä.
Varaa aikaa asiointiin virastoissa. Esimerkiksi lupa-asioiden hoitaminen vie aikaa.
2. LUO PITKÄAIKAISIA SUHTEITA
Edes auttava kielen hallinta voi murtaa patoja tärkeissä tapaamisissa.
Meksikossa ei tehdä nopeita bisnespäätöksiä, vaan siellä arvostetaan hidasta tutustumista liikekumppaniin ja pitkäaikaisia liikesuhteita.
3. HANKI HYVÄ EDUSTAJA Valitse paikallinen edustaja, jolla on aikaa ja motivaatiota markkinoida tuotettasi.Business Finland voi auttaa oikean henkilön löytämisessä.
4. VARO VEROTÄKYJÄ Moni Meksikon alueista tarjoaa veroetuja ulkomaisille yrityksille. Ennen etabloitumista kannattaa kuitenkin selvittää kokonaisuus.
5. SELVITÄ TURVALLISUUSTILANNE Suurin osa Meksikosta on turvallista, mutta maasta löytyy myös turvattomia alueita. Neuvoa voi kysyä Suomen suurlähetystöstä.
7. OPETTELE ESPANJAA
8. ÄLÄ SORRU VOITELUUN Pohjoismaiset yritykset ovat sopineet korruption vastaisesta linjasta ja saaneet siitä kiitosta.
9. VARAUDU KERTOMAAN RAHAN ALKULÄHDE Rahansiirtoihin liittyvien dokumenttien on syytä olla kunnossa, sillä rahanpesua torjuvat pankit voivat pyytää selvitystä pientenkin summien alkuperästä.
10. SKARPPAA REKRYTOINNEISSA Työnhakijan referenssit kannattaa tarkistaa, sillä CV ei kerro välttämättä koko totuutta henkilön osaamisesta. Myös kumppanien tausta on hyvä selvittää. Yritykseltä tulee löytyä esimerkiksi veronumero.
nro 3|2018 Kauppapolitiikka
27
YRITYKSET TEKSTI MAARIT SEELING KUVAT VILLE RINNE KUVITUS ISTOCK
Katso videohaastattelu: YouTube.com > Team Finland Kauppapolitiikka
Connedted Finlandin toimitusjohtaja Markku Patrosella on pitkä teleoperaattoritausta.
28
Kauppapolitiikka nro 3|2018
CONNECTED FINLAND OY › Perustettu 2015. › Pääkonttori Spektri Business Parkissa, Kehä I:n varressa Espoossa, tytäryhtiö Tallinnassa, Virossa. › Operoi maanlaajuisia Sigfox-verkkoja Suomessa ja Virossa. Työllistää Suomessa ja Virossa 12 henkilöä. Laitekehitys Suomessa. Virossa myynti- ja verkko-operaattoritoimintaa. › Liikevaihto 0,5 milj. euroa (2017) › Suunnittelee ja valmistaa Sigfox-päätelaitteita, toteuttaa asiakasprojekteja ja tuottaa IoT-palveluja.
Esineiden internetistä uusi sampo? Verkko-operaattori Connected Finland on ottanut missiokseen yhdistää esineet ja ihmiset internetin kautta. Yritys uskoo mahdollisuuksiinsa kasvaa sinä sivussa miljoonabisneksesi jo viidessä vuodessa. Se ei kuitenkaan onnistu, ellei yhteyksien ja seurantalaitteiden kuluja saada pidettyä kurissa.
nro 3|2018 Kauppapolitiikka
29
I
oT (Internet of Things) -markkinoiden on ennustettu mahdollistavan Suomeen lähivuosina jopa 50 000 uutta työpaikkaa. Markku Patronen, yksi Connected Finlandin kolmesta perustajasta, näkee esineiden internetin kaupalliset mahdollisuudet lähes rajattomina. – Markkinoilla on tapahtumassa samanlainen läpimurto kuin matkapuhelimissa parikymmentä vuotta sitten. Teknologian kehityksen myötä aletaan tehdä sovelluksia, jotka synnyttävät isot massavolyymit. Käyttöalueita ja ratkaisukohteita on lukemattomia. Älykkäät vesivuotomittarit, palovaroittimet ja muut kiinteistönhallinnan sekä kuljetusten seurantalaitteet ovat jo nyt arkipäivää, Patronen kuvailee. Alkavasta palosta, ilman korkeasta hiilidioksidipitoisuudesta tai vuotavasta tiskikoneesta varoittavan laitteen piipityksestä ei ole hyötyä, jos kukaan ei kuule varoitusta. Connected Finlandin oivallus on kytkeä järjestelmät vastaanottajan älypuhelimeen. Varoitus alkavasta katastrofista tulee hälytyslaitteesta suoraan kännykkään, jolloin tapahtumaan pystyy reagoimaan ennen kuin mitään peruuttamatonta ehtii tapahtua. Harva kuitenkin on halukas varustamaan omaisuuttaan erilaisilla seurantalaitteilla, jos niiden hankinta ja kytkentä on kallista ja hankalaa. – Tässä vaiheessa oleellista on saada sensoreitten yksikkökustannukset alas. Laitteiden pitää toimia kuten palovaroittimien, jotka kerran kattoon lätkäistynä toimivat samoilla pattereilla monta vuotta. Tulevaisuudessa kaikki, mikä voidaan kytkeä internetiin, myös kytketään, jos sen voi tehdä helposti ja halvalla. Me iskemme juuri tähän rakoon.
HINNASTA KIINNI Connected Finland käyttää esineiden internet -verkossaan ranskalaisen Sigfoxin teknologiaa, joka on käytössä lähes 50 maassa. Yritys operoi yksinoikeudella Sigfoxin IoT -verkkoa Suomessa ja Virossa. Verkon peittoalue on lähes koko asuttu Suomi ja Virostakin liki 70 prosenttia väestöstä. Lisäksi Connected Finland valmistaa omia päätelaitteita ja toteuttaa erilaisia laite-, ohjelmisto- ja palveluratkaisuja. Laitteisiin, joissa Sigfox-teknologiaa halutaan hyödyntää, lisätään radiomoduuli, joka ei tarvitse sähkövirtaa vaan toimii pattereilla. Patronen toteaa, ettei esineiden internet lyö läpi pelkillä verkkoyhteyksillä. Hinnan ohella pahin pähkinä on sensorilaitteiden energiankulutus. Seurantalaitteiden kytkeminen verkkoon on toki ollut mahdollista jo
30
Kauppapolitiikka nro 3|2018
Seurantalaitteiden kytkeminen verkkoon on toki ollut mahdollista jo vuosia, mutta läpimurto on jäänyt toteutumatta energiankulutuksen vuoksi.
vuosia, mutta läpimurto on jäänyt toteutumatta juuri energiankulutuksen vuoksi. – Langattomilla tekniikoilla pitää jatkuvasti vaihtaa paristoja, jolloin yhteys tulee datamäärään nähden kohtuuttoman kalliiksi. Keskitymme tässä vaiheessa tekemään laitteistamme mahdollisimman pitkäkestoisia. Esimerkiksi lämpötila- ja kosteusmittarimme toimivat jo nyt yhdellä paristolla vähintään viisi, parhaimmillaan jopa kymmenen vuotta, Patronen kertoo. Sigfox on ainoa maailmanlaajuisesti toimiva yhtenäinen IoT-verkko. Yksi liittymä avaa pääsyn kaikkiin verkkoihin ilman roamingia eli käyntiä toisen operaattorin verkossa. Tämä tarjoaa Connected Finlandin ja sen kumppaneiden innovaatioille luontevan väylän suoraan kansainvälisille markkinoille. Patronen ei pidäkään muita laitevalmistajia yrityksen kilpailijoina vaan uskoo positiivisen nosteen siivittävän myös muita toimijoita. Mitä enemmän alalle saadaan sutinaa, sen parempi.
Telekonkarit asialla
Sigfoxin verkko on suljettu, eikä avoimeen internetiin olla yhteydessä suoraan laitteilta, sanovat Connected Finlandin toimitusjohtaja Markku Patronen (vas.) ja perustajaosakas Tom Lindblad. Lue lisää tietoturvasta laajennetusta jutustamme osoitteessa kauppapolitiikka.fi
›› Connected Finlandin perustajilla Markku Patrosella, Tom Lindbladilla ja Marko Vannisella on kaikilla pitkä teleoperaattoritausta muun muassa Elisalta, Saunalahdelta ja Telialta. – Idea yritykseen syntyi, kun törmäsimme kukin tahollamme Sigfoxteknologiaan. Huomasimme, että sillä ei ole edustusta Suomessa eikä Baltiassa. Viro valikoitui luontevaksi toimipisteeksi sijaintinsa ja hyvien yhteyksiensä vuoksi. Neuvottelimme Sigfoxin kanssa 3–4 kuukautta. Uudenvuodenaattona 2015 allekirjoitimme sopimuksen, Patronen kertoo. Connected Finland omistaa Suomen ja Viron verkot. Sen yhteydet ovat kuitenkin saumaton osa globaalia ekosysteemiä. – Virossa toimiminen ei juuri eroa toiminnastamme Suomessa. Siellä ollaan ehkä vähän sähäkämpiä ja nopeampia liikkeissä. Pienessä maassa päätöksenteko on ketterämpää. Erityisesti digiasioissa virolaiset ovat hyvin nopeita omaksumaan uutta. Infrapuolella sen sijaan heillä on hyvin samanlaisia haasteita kuin meillä, Tom Lindblad analysoi.
– Emme toki ole ainoita alan yrittäjiä markkinoilla. Laitevalmistajia ja sovelluskehittäjiä on satoja. Olemme kuitenkin löytäneet kiinteistönhallinnasta kapean alueen, jolla ei ole riittävän edullisia toimijoita. Ratkaisumme ja teknologiamme ovat tällä alueella ylivertaiset kilpailijoihin nähden, Patronen kehaisee.
KOKO MAAILMA AVOIN Esineiden internetissä on Patrosen mukaan raapaistu vasta pintaa. Hintojen laskiessa esineiden seuranta netissä arkipäiväistyy, jolloin myös sisällöltään köyhemmän datan välittämisestä tulee kannattavaa. Yritykseen on tullut jo yhteydenottoja esimerkiksi työkalujen seurannasta. – Meillä on valtava kansainvälinen kasvupotentiaali, minkä liittyminen Sigfox-perheeseen mahdollisti saman tien. Paitsi että saamme ratkaisumme viipymättä suomalaisten ja virolaisten kumppaneittemme ja asiakkaittamme tietoon, meillä on myös lähes 50
virallista kumppanioperaattoria maailmalla. Heillä on samanlainen verkko kuin meillä, joten voimme tarjota ratkaisujamme myös heidän asiakkailleen. Tätä kautta meillä on jo jälleenmyyjät ainakin kymmenessä maassa, esimerkiksi Thaimaassa, Singaporessa ja Ranskassa, Patronen listaa. Toistaiseksi yritys ei ole tarvinnut ulkopuolista apua päänavauksiin maailmalla. Patronen kuitenkin painottaa sanaa toistaiseksi. Ovia ei kannata sulkea kokonaan. Hän pitää esimerkiksi Team Finlandin kansainvälistymiseen tarjoamaa tukea hyvänä rakenteena. – Kansainvälisille markkinoille menossa on aina töyssyjä. Täysin ongelmitta se tuskin sujuu keneltäkään. Emme silti ole kokeneet varsinaista takapakkia. Välillä asiat vain ovat tapahtuneet odotettua hitaammin. Kasvuamme jarruttaa se, että meistä ei vielä kauheasti tiedetä ja että teknologiamme on uutta. Silloin palveluitamme ei osata edes kysyä, Patronen pohtii. ›‹
nro 3|2018 Kauppapolitiikka
31
YRITYKSET
TEKSTI MARIA ÖFVERSTRÖM KUVITUS ISTOCK
Ministeri vei Suomea Thaimaahan 18 energia- ja digialan yritystä suuntasi elinkeinoministeri Mika Lintilän vetämälle Team Finland -matkalle Bangkokiin elokuussa. Kyseessä oli ensimmäinen ministerivetoinen vienninedistämismatka Thaimaahan 14 vuoteen.
T
haimaassa käynnissä olevat uudistushankkeet luovat merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Suomen kokemukset muun muassa julkisen hallinnon digitalisointihankkeista kiinnostavat Thaimaassa. Thaimaan omaa digiloikkaa hidastaa osaavan ja kielitaitoisen työvoiman puute, mistä syystä suomalaisille palveluntuottajille avautuu mahdollisuuksia hankkeiden toteuttajina. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tietojärjestelmätoimittaja Mediconsult ja aurinkosähköteknologiayritys Valoe olivat mukana Team Finlandin vienninedistämismatkalla suomalaisyritysten joukossa. Vierailulla yritykset osallistuivat digitalisaatiota käsittelevään seminaariin sekä paikallisten toimijoiden kanssa järjestettäviin tapaamisiin reilun kahden päivän ajan. – Ministerivierailut avaavat suoraan ovet strategisesti merkittäviin yhteyksiin, siis tärkeisiin henkilöihin, joiden tapaamiset olisi muuten erittäin hankala itse järjestää,
32
Kauppapolitiikka nro 3|2018
kommentoi Mediconsultin lääketieteellinen johtaja Ville Salaspuro. – Ministerin mukana olo luo selkeästi korkean arvolatauksen ja luotettavuustason tapaamisiin. Mediconsult esitteli Thaimaassa muun muassa vanhuspalveluiden, sähköisen asioinnin ja mobiilikirjaamisen ratkaisuja. – Olemme aikaisemmin osallistuneet vastaavalle vienninedistämismatkalle Sri Lankaan ja Singaporeen. Saimme nyt Thaimaassa lisäpontta Sri Lankan -yksikkömme toiminnan edistämiseksi, jonka on tarkoitus toimia osin HUBinamme Aasiaan. Teemme siellä yhteistyötä Sri Lankan valtion hallinnon ja terveysministeriön kanssa kehittääksemme väestötason terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työkaluja ja raportointia. – Thaimaassa avautui yhteyksiä myös paikallisiin terveysministeriön johtohenkilöihin, joiden kanssa selvitämme yhteistyömahdollisuuksia jatkotapaamisten kautta. Lisäksi vierailu avasi lukusia yhteyksiä yksityisen puolen terveystoimijoihin ja sitä kautta mahdollisiin liiketoiminta-avauksiin, Salaspuro kiittelee.
Myös Valoen hallituksen puheenjohtaja Hannu Savisalo on tyytyväinen ministeritason vienninedistämismatkoihin. – Todella tärkeitä matkoja. Hyvä, että päättäjät nostavat tällaiset matkat korkealle ja ministerin aikaa ja arvovaltaa voidaan käyttää hyväksi. Savisalo kehottaa suomalaisia yrityksiä lähtemään vienninedistämismatkoille heti, kun ajatukset kansainvälistymisestä nostavat päätään. – Nämä ovat hyviä tutustumisretkiä eri maihin. Aina kertyy oppia, vaikka matka ei suoraan johtaisikaan myyntiin. Samalla tutustuu myös muihin suomalaisiin yrityksiin, mikä voi johtaa uuden yhteistyön alkuun. Valoe esitteli Thaimaassa aurinkoenergiaratkaisuja. Aurinkoenergian käyttö on Thaimaassa vahvassa kasvussa: uusiutuvien energialähteiden osuus pyritään kasvattamaan kokonaistuotannosta 30 prosenttiin reilussa kymmenessä vuodessa. Uudella lainsäädännöllä edistetään kuluttajien osallistumista sähköntuotantoon katoille asennettavien aurinkopaneelien avulla. ›‹
Thaimaan Team Finland -matkalla mukana olleet yritykset: Airbus Defence and Space Oy BC Platforms Chempolis Oy CS Control Software Oy Ductor Oy Evolta Oy Mediconsult Oy Mirasys Oy Nokia Solutions and Networks (Thailand) Ltd. Satel Oy St1 Renewable Energy (Thailand) Ltd. The Synergy Company Finland Oy Trimble Solutions Oy Valmet Co. Ltd. Valoe Corporation Watrec Ltd. Wirepas Oy Wärtsilä Corporation
VALOE
MEDICONSULT
›› Teknologiayritys Valoe Corporation kehittää ja myy suomalaista aurinkosähköteknologiaa, aurinkopaneeleiden valmistuslinjoja ja -tehtaita sekä Suomessa valmistamiaan uuden sukupolven taustajohdinpaneeleita. Yhtiö vie aurinkosähköteknologiaa, automatisoituja paneelitehtaita ja tuotantolinjoja ulkomaille, erityisesti kehittyviin maihin. fi.valoe.com
›› Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tietojärjestelmätoimittaja Mediconsult Oy:n ydinosaamista ovat asiakas- ja potilastiedon, toiminnanohjauksen, omahoidon ja sähköisen asioinnin ratkaisut. mediconsult.fi
Tutustu Thaimaan vienninedistämismatkan tunnelmiin seuraavalla aukeamalla.
MUKAAN TEAM FINLAND -VIERAILULLE! ››Team Finland -vierailuille voivat osallistua kaikenkokoiset suomalaiset yritykset, joille kansainvälistyminen on ajankohtaista tai suunnitelmissa. Team Finland -vierailut ja ilmoittautumiset osoitteessa: team.finland.fi/matkat
nro 3|2018 Kauppapolitiikka
33
KUVIA MAAILMALTA Juttusarjassa kierretään vienninedistämismatkoilla. TEKSTI HEIKKI KARHU KUVAT KORAWUT NEEPARN
SUOMALAINEN DIGIOSAAMINEN KIINNOSTAA THAIMAASSA Thaimaalaiset tuntevat Suomen edelläkävijänä uusiutuvan energian, älykkäiden sähköverkkojen ja digitaalisten palvelujen aloilla. Nyt he tietävät sen entistä paremmin, kun elinkeinoministeri Mika Lintilä ja 18 suomalaista energia- ja digialan yritystä vieraili elokuun lopulla Bangkokissa vienninedistämismatkalla.
Useimmat suomalaiset tuntevat Thaimaan ensisijaisesti lomakohteena, mutta maa on myös KaakkoisAasian toiseksi suurin talous ja Suomen toiseksi suurin kauppakumppani alueella. Thaimaahan on asettautunut yli 50 suomalaisyritystä ja noin 150:llä on maassa paikallinen edustaja.
34
Kauppapolitiikka nro 3|2018
Peukku onnistuneelle vierailulle! Nicolas Leong saapui Thaimaahan Wärtsilän Singaporen toimistosta Thaimaan energiasektorin mahdollisuuksien houkuttelemana.
Vierailun logistiikan järjestäminen on suurlähetystölle ja Business Finlandille ponnistus. Tapaamisten ja vastaanottojen järjestäminen vaatii koko henkilöstön tukea.
Thaimaassa pitkään toimineet suomalaisliikemiehet ovat tärkeä verkosto maan markkinoista kiinnostuneille. Chempoliksen Pasi Rousu kuuntelee Thaimaa-Suomi-kauppakamarin puheenjohtaja Jari Hietalaa (oik).
Thaimaa pyrkii ”Thailand 4.0” -stategiansa mukaisesti kehittymään digitalouden keskukseksi KaakkoisAasiassa. Suomen kokemukset muun muassa julkisen hallinnon digitalisointihankkeista kiinnostavat Thaimaassa.
Team Finland -matkalla ollaan tosissaan muttei vakavasti, tietävät terveysteknologia-alaa edustavat BC Platformsin Nino da Silva (oik.) ja Mediconsultin Ville Salaspuro. Terveyssektori Thaimaassa tarjoaa suomalaisille merkittäviä mahdollisuuksia, ja maa on muun muassa maailman suosituimpia terveysturismikohteita.
Suomen ja Thaimaan välillä solmittiin vierailun aikana digialan yhteistyötä koskeva yhteisymmärryspöytäkirja eli MoU. Se antaa selkärankaa ja avaa ovia Thaimaan markkinoista kiinnostuneille suomalaisille digiyrittäjille. Thaimaassa MoU:t ovat paljon käytetty työkalu.
Thaimaan energiaministeri Siri Jirapongphan oli kiinnostunut suomalaisyritysten ratkaisuista uusiutuvan energian ja älykkäiden sähköverkkojen alalla. Thaimaassa pyritään kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden osuus kokonaistuotannosta 30 prosenttiin reilussa kymmenessä vuodessa. Uudella lainsäädännöllä edistetään kuluttajien osallistumista sähköntuotantoon katoille asennettavien aurinkopaneelien avulla.
Hannu ja Atte Savisalo esittelivät Thaimaan energiaministeriössä Valoen aurinkoenergiaratkaisuja. Aurinkoenergian käyttö Thaimaassa on vahvassa kasvussa.
Tapaamisissa thaimaalaisissa ministeriöissä ja virastoissa suomalaisyritysten edustajilla oli hissipuheen verran aikaa kertoa osaamisestaan ja herättää kuulijoiden kiinnostus. Kuvassa Mediconsultin Ville Salaspuro Thaimaan digiasioista vastaavan ministerin tapaamisessa.
Team Finland -matkoilla yritysdelegaation johtajalla on tärkeä rooli yritysten viestien välittäjänä. Thaimaan vierailulla vetovastuun sai Valmetin Area President Jukka Tiitinen.
Suurlähetystö luo puitteita suomalaisyritysten verkottumiseen paikallisten toimijoiden kanssa. Lähettilään nimissä tuleva kutsu nähdään usein houkuttelevana vastaanottajien silmissä.
nro 3|2018 Kauppapolitiikka
35
TEKSTI ANTTI NIEMELÄ KUVA ROOPE PERMANTO
lainsäädännöllä, datavarantojen avoimuudella, tutkimuksella sekä suurten ja pk-yritysten yhteistyöllä on erittäin suuri merkitys.
Suomi luovii digijättiläisten maailmassa Suomi tunnetaan maailmalla digiosaamisestaan. Miten suomalaiset yritykset pärjäävät kovenevassa kansainvälisessä, digijättien hallitsemassa kilpailussa? Mihin digitalisaation kehitys vie meitä ja maailmaa? Kysymyksiimme vastaa Hanna MarttinenDeakins, Business Finlandin digi-ekosysteemeistä vastaava johtaja. Mitkä ovat Suomen digiosaamisen kolme kovinta juttua tällä hetkellä? Kolme kovinta teknologia-aihetta ovat 5Gja nyt myös 6G-tutkimus, kyberturvallisuus sekä tekoäly. Näiden lisäksi on luonnollisesti laajempi joukko erittäin kovia teknologia-alueita, joissa Suomi on ihan johtavia toimijoita ainakin tutkimuksessa. Mikä tekee Suomen digiosaamisesta erityislaatuista, millä pärjäämme kovassa kilpailussa digitalisaation jäteille? Teknologinen osaamispohjamme on vielä verrattain huippua kansainvälisesti katsottuna, olkoonkin, ettemme suinkaan ole ainoa korkeaa teknologiaa tuottava maa. Ehkäpä se erityislaatuisuus tuleekin muista kuin puhtaista teknologisista lähtökohdista. Pystymme hyödyntämään digiosaamistamme konkreettisissa haasteissa, joissa
36
Kauppapolitiikka nro 3|2018
aidosti tuotamme selkeää lisäarvoa toiselle osapuolelle. Ajatellaanpa vaikka kansallista turvallisuutta. Moni maa tuottaa osaamista yksittäisinä elementteinä, erikseen jokaiselle kansallisen turvallisuuden kanssa tekemisissä olevalle taholle. Suomalaiset toimijat kuuntelevat ja arvioivat tarkkaan kohdeorganisaation tilanteen ja sen pohjalta miettivät erilaisia komponentteja, ratkaisuja ja palvelumalleja. Public Safety Asia ja Digitalizing Lating America -hankkeet hyödyntävät juuri näitä elementtejä digiosaamisen lisäksi. Kolmas asia, mikä tekee digiosaamisestamme ainutlaatuista, on sen kokonaisvaltaisuus. Eli toisin sanoen meillä on hyvin laaja pohja erilaisia osa-alueita, joissa meillä on osaamista. Neljäs ja viimeinen erityisyytemme on erittäin tiivis yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö. Tämä tulee esille erityisesti laajemmissa ekosysteemihankkeissamme, kuten OneSea tai Smart Mobility. Näissä
Mitkä ovat digitalisaation uudet tuulet ja kuinka nopeasti nämä tuulet vaihtuvat? Puhumme toimialasta, joka on jo itsessään valtavan vikkelästi liikkuva ja ketterä. Ilmiöt, kuten lohkoketjuteknologia, kryptovaluutta, itseohjautuvat autot ja hoitotyössä hyödynnettävät robotit ovat ajankohtaisia juuri nyt. Toisaalta laajemmat ekosysteemija tutkimushankkeet saattavat hyvinkin tähdätä neljän, viiden vuoden päähän. Toivottavasti niistä syntyvät uudet ideat ja palvelut ovat juuri sillä hetkellä ketteryydeltään ympäröivään maailmaan sopivia. Miten digitalisaatio muuttaa maailmaa? Pystymme ihmisinä keskittymään paljon paremmin oleelliseen eli ihmisten ja eläinten kanssa olemiseen – laatuaika paranee. Mahdollistavien teknologioiden (kuten tekoäly, 5G, kyberturvallisuus, lohkoketjuteknologia) ansiosta pystymme tuottamaan paljon tehokkaammin, virheettömämmin, turvallisemmin ja nopeammin palveluita ja tuotteita markkinoille. Sairaanhoidossa ja älyliikenteen prosesseissa virhemarginaalit pienenevät tekoälyn käyttöönoton myötä. Kansalaispalvelut paranevat, ja syntyy täysin uusia palveluita. Uskon vahvasti, että digiosaamisellamme pystymme luomaan maailman, joka on ”kytkeytynyt, turvallinen, järkevä ja mukava” yksittäisille kansalaisille, julkisille toimijoille ja yrityksille. Mitkä tekijät auttavat Suomea osaajien ja investointien houkuttelussa? Selkeät digistrategian mukaiset tavoitteet. Niissä on identifioitu se, mitä osaamista ja miltä maantieteellisiltä alueita me haluaisimme eli missä meillä on osaamisvaje. Vastaavasti meidän pitää viestiä systemaattisesti ja strategiaan pohjautuvasti valituilla kohdemarkkinoilla. Suomen pitää näkyä ja kuulua. ›‹
HANNA MARTTINEN-DEAKINS on Senior Director, Ecosystems Digital, Business Finlandissa. Hän vastaa suuryritysten ja tutkimuslaitosten sparrauksesta, kasvusta ja uudistumisesta ICT-digisektorilla. Hänen vastuullaan on ICT-digisektorin kasvun ja uudistumisen tukeminen sekä kansainvälisesti kilpailukykyisen liiketoiminnan skaalautumisen edistäminen kansainvälisille markkinoille. Samaa logiikkaa käyttäen hän on vastuussa myös investointien houkuttelemisesta Suomeen tiiviissä yhteistyössä Business Finlandin varsinaisen Invest In -yksikkön kanssa. Marttinen-Deakinsin alaisten ohjelmatoimintojen kautta kanavoituvat Business Finlandin digisegmentille menevät innovaatiorahoitustuet.
nro 3|2018 Kauppapolitiikka
37
pakina NIMIMERKKI TRADESHARK
Sokerijunalla booz´tia vientiin
J
os laulujen sanoihin on uskominen, ennen lääkkeeksi vienninedistämisen apatiaan. Tuosta ajasasiat olivat aina paremmin. Tosin kansan ta on kuitenkin poimittavissa pari oppia nykypolville: 1) syvien rivien tuntoja kuvaava edesmen- vientikaupat syntyvät monesti, kun luottamus on synnyt Veikko Lavi oli sitä mieltä, ettei sii- tynyt osapuolten välille. 2) vientityö on usein pitkäjännä kultaisessa nuoruudessa ollut juuri teistä työtä. Ja lasien kilistelyyn isäntien kanssa aina hohtoa. Kuunnelkaa vaikka ”Lasijauho- silloin tällöin joutuu vielä nykyäänkin. Kaiken kaikkilaivakeikka”. Vepa oli kuitenkin vähem- aan viennin edistämisessä kulttuurien tuntemus on mistössä. kallisarvoista pääomaa, jottei munaa itseään heti enKeskustelu suomalaisesta vienninedistämises- simmäisessä palaverissa. tä saa joskus samoja sävyjä. Ennen oli miehet rautaa Edustustojen päälliköt ovat saaneet kiitosta työsjne. Ennen sentään osattiin tehdä kauppoja, nykyään tään Team Finland -maajohtajina, ja ihan aiheesta. Suonämä junnut ovat vaan olevinaan. Kaiho bisneksente- mella on aina ollut toimeliaita suurlähettiläitä, jotka on kulta-aikoihin kytkeytyy usein idänkauppaan, eikä ovat selviytyneet mitä moninaisimmista tilanteista. ihme. Se oli miljardikauppaa, myös euroissa laskettuna. Mainittakoon vaikka Pariisin suurlähettiläs PalmNeuvostokaupalle tunnusomaisrooth, joka Kekkosen Pariisinta oli viinanjuominen. Homma sai vierailulla 1962 illanvietossa esitViennin edistämisessä jopa sellaisia systeemisiä piirteiti bravuurinumeronsa pienten tä, että kauppavaltuuskunnissa oli kulttuurien tuntemus on joutsenten tanssin Tšaikovskin henkilöitä, joiden pää-/ainoa tehtäJoutsenlammesta. kallisarvoista pääomaa, vä oli vetää vodkaa isäntien kansSokerijuna Ukrainasta 100 sa ja siten ”fasilitoida” yhteisiä tavuotta sitten liittyy kiinteäsjottei munaa itseään voitteita. Toisaalta alkoholinkäytti nykypäivän vienninedistämiheti ensimmäisessä tö ei ole tuntematonta diplomatiasseen. Tästä kertova elokuinensakaan. Tätä kuvaa Ilkka Pastinen Helsingin Sanomien juttu on palaverissa. oivallisesti kirjassaan esitellessään mielenkiintoinen: Herrat RuYK:n baarin päivystäjäntehtävää. dolf Walden, Gösta Serlachius Neuvostokaupan vodkanhuuruisuus on ajan saa- ja A.E. Alftan nimittäin lähtivät 1918 sokerin ostoon tossa saanut varmaan myyttisiäkin piirteitä, mutta yh- Ukrainaan. Vaihtokauppana tarjottiin suomalaista padessä hoipertelu edesauttoi luottamuksen syntyä ja lu- peria. Tarina on pitkä, eikä sokerijuna koskaan saapujitti ystävyyttä. Kun tähän lisätään vielä se, että idän- nut Suomeen. Herrojen matkan seurauksena Suomen kauppojen teko saattoi kestää viikkokausia, menestys- siihen asti hajallaan oleva metsäteollisuus alkoi tehyhtälö oli valmis. dä yhteistyötä viennin tehostamiseksi. Loppu on SuoLukijan ei kuitenkaan kannata vetää liian innos- men teollisuushistoriaa. Jo 100 vuotta sitten tajuttiin tuneita johtopäätöksiä entispäivien menosta. Allekir- yhteistyön merkitys vientiponnisteluissa. Tästä ajatukjoittanut ei ole tyrkyttämässä idänkaupan reseptiä sesta voisi nykyäänkin ammentaa hiukan enemmän. ›‹
38
Kauppapolitiikka nro 3|2018
Tartu markkinoiden mahdollisuuksiin! Etsitkö kontakteja maailmalta? Onko yrityksesi suuntaamassa uudelle markkinalle?
marketopportunities.fi Tutustu myös Maailman markkinat 2018–2019 -julkaisuun, joka esittelee kauppapoliittisesti ajankohtaisia ja markkinoiltaan kiinnostavia maita: issuu.com/ulkoministerio
Tilaa uutiskirje! Kauppapolitiikka-lehden uutiskirjeestä luet ajankohtaiset kauppapolitiikan uutiset sähköisesti 7 kertaa vuodessa.
www.kauppapolitiikka .fi/tilaus
nro 3|2018 Kauppapolitiikka
39
KOSKA MAAILMA EI OLE VALMIS. Kehityslehti
Kehitys-Utveckling on ulkoministeriรถn julkaisema globaalikysymysten aikauslehti.
TILAA MAKSUTON LEHTI kehityslehti.fi/tilaa-lehti/
@Kehityslehti