Kauppapolitiikka 4/2017

Page 1

VANGELIS VITALIS:

Ponsse – perheyritys maailmalla

EU:n ja Japanin vapaakauppa ottaa tuulta alleen

Kauppasopimuksilla on osansa globaalien ongelmien ratkaisemisessa.

KAUPPAPOLITIIKKA nro 4 | 2017

KANSAINVÄLISEN KAUPAN AIKAKAUSLEHTI | @kauppapol

Ratkaisut avoimuuden puolesta ovat nostaneet itsenäisen Suomen maailman rikkaimpien maiden joukkoon.

VAPAAKAUPAN VIEMÄÄ

Tilaa maksuton lehti kauppapolitiikka.fi/t ilaus


Japani on markkina, jossa kilpaillaan laadulla, ei hinnalla. Lue lisää sivulta 22 alkaen!

2

Kauppapolitiikka nro 4|2017


TITTA MAJA päätoimittaja

S

uomi on sopeutunut hyvin globaaleihin kauppapolitiikan muutoksiin. Viennistä elävälle kansalle tämä on ollut elinehto. Mahdollisuudet on haluttu pitää avoimina kaikkiin ilmansuuntiin ja liittouduttu jo itsenäisyyden alussa niiden maiden kanssa, joilla on ollut sama päämäärä. Avoimeen kauppapolitiikkaan on pyritty omaa ruoantuotantoa vaarantamatta, yhteisesti sopien ja ympäristöstä välittäen. Tämä peruslinja pitää myös rakennettaessa Suomen seuraavaa sataa vuotta. Rakennuspalikoiden liikkeisiin me voimme kaikki vaikuttaa. Tämäkin Kauppapolitiikan numero tarjoaa mahdollisuuksia edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä. Japanin kanssa hiottu EU– Japani-vapaakauppasopimus laskee tulleja merkittävästi, ja vähintään yhtä merkittävänä voidaan pitää kaupanesteiden raivaamista vapaamman kaupan tieltä. Japanin kuumat alat ja liiketoimintamahdollisuudet esitellään lehdessä kattavasti. Suomalaisiin edustustoihin osana Team Finland -verkostoa sijoitetut erityisasiantuntijat auttavat yrityksiä konkreettisin toimin ja avaavat ovia markkinoille. Tässä numerossa tuodaan esille Yhdysvaltojen itärannikon tarjoamia mahdollisuuksia. Onko yrityksesi valmis tarttumaan tilaisuuteen? Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon saanut Ponsse osoittaa, että perheyrityksen pohjalle on oivallista rakentaa kansainvälisesti menestyvä business. Kasvuyritysten kommentteja kuulemme puolestaan kolmelta eri alaa edustavalta startupilta (s. 33). Maailmalle ponnistaville yrityksille on runsaasti apua tarjolla, ja nämä toimet ovat entistä helpommin yritysten ulottuvilla Business Finlandin eli Tekesin ja Finpron yhteenliittymän aloittaessa ensi vuonna. Ulkoministeriössä integroidumme entistä tiiviimmin Business Finlandin kanssa, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, suomalaisyritysten eduksi. Viisauden alku perustuu lähtötilanteen kartoitukseen. Suomen viennin ja tuonnin tilastoinnissa arvoketjuihin perustuva arvonlisä on vaikeasti mitattavissa. Tästä voit lukea enemmän lehden kolumnista (s. 38). Kauppapolitiikan uutena päätoimittajana haluan kysyä sinulta, kuinka voisimme paremmin tukea suomalaisten yritysten kansainvälistymistä. Diplomatian sekatyönaisena tiedän, että suomalaiset osaavat ja kykenevät: kertokaa te, mitä lehtemme voisi tehdä entistä paremmin asian edistämiseksi? Ideoita voitte lähettää vaikkapa Twitterissä ja Facebookissa, joissa Kauppapolitiikka löytyy tunnuksella @kauppapol . ›‹

pääkirjoitus

Miten voimme olla avuksi?

”Kauppapolitiikan avoin peruslinja pitää myös rakennettaessa Suomen seuraavaa sataa vuotta.”

nro 4|2017 Kauppapolitiikka

3


sisältö

›› LUE LISÄÄ kauppapolitiikka.fi facebook.com/kauppapol twitter.com/kauppapol

14 nro 4 | 2017

”Pienen maan on oltava paikalla, kun isot maat istuvat pöydän ääreen.” VANGELIS VITALIS

18

3

Pääkirjoitus

6

Kovaa faktaa EU:n ja Japanin vapaakauppa alkamassa

9

Keinänen Vienninedistämistä sata lasissa

10

Lyhyesti

14

VIP-vieras Uuden-Seelannin kauppasopimukset ovat Vangelis Vitalisin käsissä

18

100 vuotta viennin vetämänä Vapaakauppaa Suomessa jo yli vuosisadan

22

Jalansijaa Japanista Nousevan auringon maassa lunastamatonta potentiaalia

4

Kauppapolitiikka nro 4|2017

30


KAUPPAPOLITIIKKA JULKAISIJA Ulkoministeriö PÄÄTOIMITTAJA Titta Maja puh. 0295 350 017 titta.maja@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Riikka Harju puh. 0295 351 942 riikka.harju@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Ilkka Saarinen (pj.), UM Kari Hietanen, Wärtsilä

22

Hetta Huittinen, Finpro Markku Keinänen, UM Titta Maja, UM Jouni Mölsä, UM Leena Pentikäinen, TEM Petra Theman, UM Saila Turtiainen, EK

”Japanissa pienellekin erikoistuotteelle voi löytää asiakaskunnan ja paljon ostajia.”

nro 4 | 2017

TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO Otavamedia OMA

30

Ponssen menestyksen avaimet Maalaispitäjästä maailman metsiin perheen voimin

TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET kauppapolitiikka.fi/tilaus PAINOPAIKKA

JUKKA SIUKOSAARI

34

Q&A Yhdysvaltain itärannikko odottaa

SP-Paino Oy PAINOS 12 000 kpl

36

Kuvia maailmalta Cleantech- ja biotalousyritykset Kanadassa

38

PAPERI MultiOffset 170 g/m2 Lumiset 90 g/m2

Kolumni Huomio Suomen luomaan arvonlisään

39

36

Ajankohtaiset

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 39 ja voit voittaa Pauligin kahvikoneen!

nro 4|2017 Kauppapolitiikka

5


Vapaakauppa EU:n ja Japanin välillä alkaa Suomen Japanin-tuonti ja -vienti 2016 TOP 3: vientituotteet

1. Havupuu, sahattu tai veistetty 2. Rakennuspuusepän ja kirvesmiehen tuotteet 3. Paperi, kartonki ja pahvi

Tavarat

208

Palvelut

116

TOP 3: tuontituotteet

Lähteet: CIA World Factbook, Tulli, Euroopan komissio, Tilastokeskus

Kauppapolitiikka nro 4|2017

1 013 625

62

miljoonaa euroa

1. Autot ja muut moottoriajoneuvot 2. Osat ja tarvikkeet tulostimia, kopiokoneita ja telekopiokoneita varten 3. Röntgensäteiden käyttöön perustuvat laitteet hammaslääkintäkäyttöön

6

VIENTI miljoonaa euroa

miljoonaa euroa

52 33 28

TUONTI miljoonaa euroa Tavarat Palvelut

676 275


Omatase shimashita. Japaninkielisessä ilmaisussa pahoitellaan, että olette joutuneet odottamaan, mutta nyt se alkaa! TEKSTI MIA HURTTA, ULKOMINISTERIÖ GRAFIIKKA TARU SAXELIN

Japani on Suomen tärkein kauppakumppani Aasiassa Kiinan jälkeen.

JAPANIN MERKITYS PÄHKINÄNKUORESSA

Japanissa on maailman 10. eniten asukkaita. Maan talous on maailman viidenneksi suurin ostovoimalla mitattuna. EU ja Japani yhdessä kattavat noin neljänneksen maailman BKT:sta. Japani on Suomen tärkein kauppakumppani Aasiassa Kiinan jälkeen ja 14. tärkein vientimaa Suomelle koko maailmassa. Japanilaiset tekivät suoria sijoituksia Suomeen 1,2 miljardin edestä vuonna 2015.

V

apaakaupan toteutuminen nytkähti kunnolla eteenpäin, kun heinäkuun alussa järjestetyssä EU:n ja Japanin välisessä huippukokouksessa päästiin niin sanottuun poliittiseen yhteisymmärrykseen kauppasopimuksen sisällöstä. Useita yksityiskohtia ja muutama laajempi kokonaisuus jäi vielä hiottavaksi, kuten investointisuoja ja -riitojenratkaisu. Kunnianhimoiseksi tavoitteeksi asetettiin, että jäljellä olevat asiat saataisiin lyötyä lukkoon ennen tämän vuoden loppua. Sopimuksen odotetaan tuovan uutta potkua myös Suomen ja Japanin väliseen kauppaan. Japani on Kiinan jälkeen Suomen suurin kauppakumppani Aasiassa, ja kauppatase on Suomelle ylijäämäinen. Kahden talousmahdin molemminpuolisella markkinoiden avaamisella on kasvua tukevia talous- ja työllisyysvaikutuksia. Arvion mukaan EU:ssa noin 600 000 työpaikkaa kytkeytyy Japanin-vientiin. Tullien ja kaupanesteiden poistaminen voi kasvattaa EU:n vientiä 80 miljardista eurosta 100 miljardiin euroon, ja jokainen vientimiljardi tukee noin 14 000 työpaikkaa EU:ssa. TULLIT POISTUVAT Vapaakauppasopimuksen tullessa voimaan tullit poistuvat välittömästi yli 90 prosentilta EU:n viennistä Japaniin. Siirtymäaikojen jälkeen jopa 97 prosenttia EU:n viennistä Japaniin on tullivapaata. Jäljelle jäävät tuotteet vapautetaan joko kiintiöiden puitteissa tai niiden tulleja lasketaan. Suomen viennin kannalta kiinnostavien metsäteollisuustuotteiden tullit poistuvat seitsemän vuoden siirtymäajan jälkeen. Sama pätee kemiantuotteiden, muovin, kosmetiikan sekä tekstiilien ja vaatteiden tulleihin. EUtasolla tullien poistuminen tuo noin miljardin euron säästöt vuodessa. Pelkästään EU:n metsäteollisuustuotteiden viennin tullimaksut ovat olleet keskimäärin 50 miljoonaa euroa vuodessa. ELINTARVIKEKAUPASSA MAHDOLLISUUKSIA Japani on EU:n neljänneksi tärkein vientimarkkina maatalous- ja elintarviketuotteille. EU:n viennin arvo on ollut vuositasolla noin 5,7 miljardia euroa. Arvion mukaan sopimus voi jopa kolminkertaistaa elintarvikkeiden viennin Japaniin. Siirtymäaikojen jälkeen noin 87 prosenttia EU:n maatalous- ja elintarviketuotteiden viennistä Japaniin on täysin tullivapaata. Sianlihan tullit laskevat merkittävästi, ja naudanlihan tullit laskevat 9 prosenttiin 15 vuoden

nro 4|2017 Kauppapolitiikka

7


siirtymäajan kuluessa. Useiden kovien juustojen tullit poistuvat kokonaan 15 vuoden siirtymäajan kuluessa, ja muille juustoille avataan tullivapaa tuontikiintiö. Suklaan osalta tullit poistuvat 10 vuoden siirtymäajan jälkeen. Myös kalatuotteiden tullit poistuvat täysin. Markkinoiden avautuminen tuo uusia mahdollisuuksia myös suomalaisille elintarvikeviejille. Suomesta viedään elintarvikkeita Japaniin tällä hetkellä noin 18 miljoonaa euron edestä vuosittain: muun muassa sianlihaa, suklaata, juustoa, maltaita, maitovalmisteita, kalaa, juomia ja marjatuotteita. Suomalaisilla elintarvikkeilla on Japanissa hyvä maine, ja kauppasopimuksen myötä potentiaali korkealaatuisten tuotteiden viennin kasvattamiselle on suuri. HANKALIA VAATIMUKSIA RAIVATTU Neuvotteluissa sovittiin useiden EU-yritysten Japanin markkinoilla kohtaamien kaupanesteiden poistamisesta. Esteet liittyivät pitkälti Japanin teknisiin tuotevaatimuksiin ja sertifiointiprosesseihin. Suomen viennin kannalta merkittäviä esteitä on purettu terveysteknologiatuotteissa, lääkkeissä, kosmetiikassa, tekstiileissä ja autojen viennissä. Sopimus parantaa sääntely-ympäristön ennustettavuutta ja läpinäkyvyyttä vahvistamalla kansainvälisten standardien käyttöä. Esimerkiksi

rahoituspalveluissa, kansainvälisessä meriliikenteessä sekä sähköiseen kauppaan liittyen. Kuten muidenkin vapaakauppasopimusten kohdalla, jäsenmaiden oikeuteen ylläpitää julkisia palvelujaan ja päättää niistä ei kosketa. Julkisiin hankintoihin liittyvien prosessien läpinäkyvyys paranee ja markkinoillepääsy paranee. Japani on muun muassa kehittämässä hankinnoissaan ”yhden luukun periaatetta”. Jatkossa EU:n yritykset voivat osallistua tasavertaisesti japanilaisyritysten kanssa tarjouskilpailuihin 48 niin sanotussa ydinkaupungissa, joissa on noin 300 000–500 000 asukasta. Tämä lupaa hyvää vahvalle suomalaiselle kestävää kaupungistumista edistävälle vientisektorille. Sopimuksella edistetään myös EU: n ja Japanin välisiä investointeja. Sen lisäksi se pitää sisällään kauppasopimuksiin tavanomaisesti liittyvät

Sopimuksen tullessa voimaan tullit poistuvat välittömästi yli 90 prosentilta EU:n viennistä Japaniin. elintarvikkeiden viennissä kansainvälisiin standardeihin perustuvat vaatimukset alentavat kustannuksia. Maataloustuotteiden kaupassa hyväksyntä- ja selvitysmenettelyjä yksinkertaistetaan, ja tuontimenettelyt hoidetaan sujuvammin ilman tarpeettomia viivästyksiä ja byrokratiaa. Sopimus ei kuitenkaan vaadi osapuolia muuttamaan esimerkiksi hormonien käyttöön tai geenimuunneltuihin organismeihin (GMO) liittyvää sääntelyä. MARKKINOILLEPÄÄSY HELPOTTUU Suomenkin viennille tärkeä palveluiden tarjoaminen helpottuu sopimuksen myötä. Sen lisäksi lainsäädännön läpinäkyvyys paranee, ja toimintaympäristöstä tulee ennakoitavampi. Sopimus kattaa rajat ylittävän palvelukaupan sekä yritysten sijoittautumis- ja yritystoimintaan liittyvien henkilöiden maahantulon. Sektorikohtaisesti markkinoilletulomahdollisuuksia on parannettu televiestintäpalveluissa, posti- ja kuriiripalveluissa,

8

Kauppapolitiikka nro 4|2017

kirjaukset muun muassa tullauksesta, alkuperäsäännöistä, teollis- ja tekijänoikeuksista, kilpailusta ja valtionyhtiöistä sekä kestävästä kehityksestä. Uutuutena on otettu mukaan ensimmäistä kertaa yritysten hallintotapaa (Corporate Governance) koskeva luku parhaiden käytäntöjen edistämiseksi. NEUVOTTELUJEN LOPPUKIRI ALKAA EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on tehnyt selväksi, että haluaa saada vapaakauppasopimuksen sinetöityä kaudellaan. Brysselistä kantautuvien viestien mukaan neuvottelut etenevät hyvässä hengessä, joten tavoitteeseen on mahdollista päästä. EU-puolella valtavan urakan vieminen maaliin nopealla aikataululla ennen vuoden 2019 EU-parlamenttivaaleja vaatii kuitenkin jäsenmailta ja instituutioilta kohtuullista ponnistelua ja vahvaa yhteistä tahtoa. Suomi on vahvasti mukana tässä työssä. ›‹


”Kauppasopimukset avaavat markkinoita ja antavat suojaa tarvittaessa. Hyödyntäkää niitä!”

MARKKU KEINÄNEN alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet, ulkoministeriö

Vienninedistämistä sata lasissa

P

Yrityksen perustaja Einari Vidgrén näki jo varhain maailman mahdollisuudet. Hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgrén kertoo tässä lehdessä, että on tarvittu uskallusta, uskoa omiin tuotteisiin ja oikeat ihmiset oikeisiin paikkoihin maailmalla. Vidgrén peräänkuuluttaa myös kasvollista omistajuutta. Eurooppaan suuntautuvan viennin kasvu on keskeistä, kun ponnistellaan kohti hallitusohjelmassa asetettua tavoitetta kaksinkertaistaa pk-yritysten vienti vuoteen 2020 mennessä. Team Finland pyrkii avaamaan mahdollisuuksia myös kaukaisemmilla markkinoilla, joissa talouskasvu on nyt ja jatkossa Eurooppaa huomattavasti suurempaa. Maailman talousfoorumi WEF lisäsi vastikään maailmantalouden kasvuun eniten vaikuttavien maiden joukkoon – Kiinan, Yhdysvaltain, Intian ja Euroalueen lisäksi – Indonesian, Etelä-Korean, Australian, Kanadan, Iso-Britannian, Japanin, Brasilian, Turkin ja Meksikon. Ei ole sattumaa, että EU:lla on kaikkien näiden kanssa joko kauppasopimus tai sopimusneuvottelut käynnissä. Iso-Britannian kanssa ei ole vielä, mutta sekin on edessä. Sopimukset avaavat markkinoita ja tuovat suojaa, mikäli kohtelu on huonoa. Toistan vakioviestimme: hyödyntäkää sopimuksia! Viimeisimpien tilastojen mukaan sopimusten hyödyntämisaste on noussut Suomessa 80 prosenttiin, mutta Etelä-Korean viennissä vain alle puolet yrityksistämme käyttää sopimusten tullietuuksia. EU–Kanada-sopimus tuli väliaikaisesti voimaan syyskuussa. Sen etuuksien hyödyntäminen edellyttää rekisteröitymistä, jossa ohjeistusta antavat tulli ja ulkoministeriö. Seuraavaksi Moskovaan ja Japaniin. ›‹

keinänen

ääministeri Juha Sipilä vei vastikään 16 yrityksen delegaation Kolumbiaan ja Bogotáan, missä hän avasi Suomen suurlähetystön. Lähetystö perustettiin erityisesti vienninedistämistä tukemaan. Ministerimme Kai Mykkänen on tätä kirjoitettaessa Ghanassa ja Nigeriassa yli 20 yrityksen ja muun toimijan kanssa. TEM:n alivaltiosihteeri Petri Peltonen palasi juuri Vietnamista, jossa delegaatiossa ja messuilla mukana oli kaikkiaan 15 yritystä. Itse tulin Turkista, jossa design-viikolle osallistui 40 suomalaisyritystä. Nyt lennään Meksikoon, mukana 12 yritystä. Maailman kauppajärjestö WTO:n indikaattoreiden mukaan maailmankaupan kasvu hidastuu hieman neljännellä vuosineljänneksellä, mutta on edelleenkin reippaasti yli aiempien lukujen. Ennuste kasvulle kuluvana vuonna on 3,6 prosenttia. Yrityksemme ovat laihojen vuosien jälkeen päässeet hyvin tähän trendiin kiinni. Team Finland -verkosto tekee osaltaan kaikkensa tukeaksemme yritysten ponnisteluja. Turkissa oli hienoa nähdä suomalaisyrityksiä, jotka tähtäävät maailmalle erityisesti Lähiidässä runsaasti rakentavien turkkilaisten yritysten vanavedessä. UPM:n Uruguay-päätös tuo maan omien, hankkeeseen liittyvien investointien kautta uusia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Vahvaa tulevaisuuden uskoa oli ilmassa myös, kun tasavallan presidentti jakoi marraskuussa vuoden 2017 kansainvälistymispalkinnot. Suomi 100 -erikoispalkinto pitkäaikaisesta kansainvälisestä kasvusta ja uudistumiskyvystä myönnettiin metsäkonevalmistaja Ponsselle.

nro 4|2017 Kauppapolitiikka

9


lyhyesti ”Define the Future with Finland – We’ll Help You Get There!” #FutureWithFinland #Finnishunicorn Slush 2017 Malja Suomen ja Britannian suhteille

NEUVOTTELUT AUSTRALIAN JA UUDEN-SEELANNIN KANSSA ALKAVAT AUSTRALIA JA UUSI-SEELANTI Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kertoi syyskuussa pitämässään puheessa EU:n aloittavan kauppaneuvottelut Australian ja UudenSeelannin kanssa. Komission tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen maaliskuussa 2019. Tavoitteena on neuvotella EU:n yhteisen kauppapolitiikan alaan kuuluvista teemoista, kuten tavarakaupasta, palveluista, ulkomaisista suorista sijoituksista, julkisista hankinnoista sekä globaaleista säännöistä kestävään kehitykseen liittyen. Sopimuksissa huomioitaisiin EU:n herkkyydet esimerkiksi maatalouden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Sopimuksilla pyritään vähentämään kaupan ja investointien esteitä. Komission alustavan arvion mukaan sopimuksilla olisi positiivinen vaikutus bruttokansantuotteeseen ja viennin kasvuun. Vienti kasvaisi sekä tavara- että palvelukaupassa. Euroopan komission ehdotukset neuvotteluohjeiksi on julkaistu komission internetsivuilla. Ehdotukset ovat parhaillaan EU-jäsenmaiden käsittelyssä. Neuvottelut voidaan virallisesti käynnistää vasta, kun EU-jäsenmaista koostuva neuvosto on hyväksynyt ohjeet.

VAPAASTI KAUPASTA Taloudellisten ulkosuhteiden blogissa kerrotaan edustustojen kuulumiset ja pureudutaan asemamaiden talouteen. blogit.ulkoministerio.fi

10

Kauppapolitiikka nro 4|2017

ISO-BRITANNIA Anglo-Finnish Society ja Suomalais-brittiläinen kauppakamari järjestivät lokakuussa Lontoossa konferenssin Suomen ja Britannian välisten suhteiden kunniaksi. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin pääkonttorissa Lontoon Cityssä pidetty tilaisuus oli osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja Suomen ja Britannian välisistä poliittisista, taloudellisista ja kauppayhteyksistä viimeisen sadan vuoden ajalta, sekä kurkistettiin tulevaisuuteen. – Suomen juhlavuosi on hieno hetki tarkastella maiden välisiä monipuolisia suhteita ja pitkää yhteistä historiaa. Halusimme tunnustaa myös yksittäisten ihmisten arvokkaan panoksen yhteyksien luomisessa, kertoo Anglo-Finnish Societyn puheenjohtaja Marjatta Bell. – Suomen ja Britannian monipuoliset suhteet perustuvat molemminpuoliseen luottamukseen. Tältä vankalta pohjalta maiden välistä yhteistyötä on helppo jatkaa – poliittisista tuulista riippumatta, sanoo Suomen Lontoonsuurlähettiläs Päivi Luostarinen.

EDUSTUSTO RAPORTOI WTO:n ministerikokoukseen valmistaudutaan Buenos Airesissa.

Suomen edustustot maailmalla julkaisevat ulkoministeriön verkkosivuilla yritysten käyttöön ajankohtaista tietoa talouden tapahtumista, markkinoista ja prosesseista. um.fi

Arvonlisäverotus voimaan Saudi-Arabiassa tammikuussa 2018


89,7 MHz

Yhdysvaltain toimet vaikuttaisivat myös Suomeen YHDYSVALLAT Yhdysvaltain mahdolliset kauppapoliittiset toimet vaikuttaisivat myös Suomeen, vaikka kohdistuisivat Kiinaan, arvioidaan Etlan ulkoministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle tekemässä raportissa.Raportti spekuloi protektionistisen kauppapolitiikan vaikutuksilla, eli Yhdysvaltain potentiaalisten lisätullien vaikutuksilla Euroopan unioniin, Kiinaan ja Meksikoon. Protektionismi on nostanut päätään kansainvälisessä kauppapolitiikassa, ja sen nousu luo uhkakuvia globaalien arvoketjujen toiminnalle.

Business FM:n taajuudelta voit nyt kuunnella myös podcasteina 12 Team Finland -maajohtajan haastattelut kansainvälistymisvinkkeineen. #FUTUREWITHFINLAND #FINNISHUNICORN @SLUSH

Vuoden 2017 Slush oli jälleen menestys. Marras– joulukuun vaihteessa Helsingissä järjestetyssä tapahtumassa ulkoministeriö, Tekes ja Finpro esittelivät kasvuyritys- ja teknologia-alan ammattilaisille toimintaansa yhteisellä teemalla: Define the Future with Finland – We’ll Help You Get There!

#FutureWithFinland #Finnishunicorn

um.fi

Rekisteröidy hyödyntääksesi tullietuudet

KOLUMBIAN LUPAAVAT NÄKYMÄT SUOMALAISYRITYKSILLE KOLUMBIA Pääministeri Juha Sipilä teki lokakuussa Team Finland -matkan Kolumbiaan lokakuussa avaten samalla Suomen suurlähetystön Bogotássa. Kolumbia on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita Latinalaisessa Amerikassa. Maan talous on maanosan neljänneksi suurin. Kasvun lähteitä ovat kaivannais- ja öljyteollisuus, maatalous, infrastruktuuri ja matkailu. Kolumbia kuuluu Tyynenmeren allianssiin, ja kauppaa helpottaa EU:n kanssa tehty MPTA–vapaakauppasopimus. Kolumbia tähtää alueen innovaatiokeskukseksi ja OECD:n jäseneksi. Kolumbia on rauhansopimuksen myötä kehittymässä dynaamiseksi sijoituskohteeksi, ”Latinalaisen Amerikan tiikeriksi”. Prioriteetteja ovat maaseudun ja infrastruktuurin kehittäminen sekä opetusala. Kasvualoja ovat muun muassa kyberturva, energia-ala, jätteidenkäsittely ja cleantech. Suomen maine Kolumbiassa on hyvä, ja uusi suurlähetystö helpottaa suhteiden tiivistämistä ennestään. Suomalaisten yritysten ja matkailijoiden on nyt aika suunnata Kolumbiaan!

Suomi avasi konsulaatin São Pauloon BRASILIA Suomi painottaa voimavarojaan maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys on maamme kannalta kasvussa. Brasiliassa suomalaisyritykset ovat kiinnostuneet erityisesti metsä-, kaivos-, energia-, paperi- ja telekommunikaatiosektoreista sekä koulutusviennistä. Lokakuussa avatun São Paulon konsulaatin toiminnan ydin onkin yritysten auttamisessa.

Bioeconomy Investment tulee Bioeconomy Investment Summit 2017 järjestetään Helsingin Finlandia-talolla 14.–15. joulukuuta. Elinkeinoministeri Mika Lintilä avaa tilaisuuden, johon saapuu 30 puhujaa ympäri maailman keskustelemaan ympäristön ja talouden asioista. 2017bioecosummit.eu

EU:n ja Kanadan välinen kauppasopimus CETA poistaa tullit valtaosalta tuotteita: viedessä EU:n alkuperätuotteita Kanadaan niistä ei pääsääntöisesti tarvitse maksaa tullia. Jotta yritys voi hyödyntää sopimuksen tullietuuksia myös 1.1.2018 alkaen, sen tulee olla rekisteröitynyt vientiyritysten REX-tietokantaan. tulli.fi: hae sanoilla ”tullilomake 1051s”

Uusi Suomi & Yhdysvallat -esite Finland and the United States – Partners in Investment, Innovation and Trade -esite on nyt saatavissa sekä painettuna että sähköisesti. um.fi

nro 4|2017 Kauppapolitiikka

11


lyhyesti

10 000

150 miljoonaa vauhdittamaan yritysten kasvua

Suomessa on yli 10 000 keppihevosharrastajaa – ja nyt ”keppareista” tehdään vienti-ilmiötä. Jos et ehtinyt tutustua keppareihin Suomen Slush-ständillä, lue lisää: finland.fi

PEKKA SOINI BUSINESS FINLANDIN JOHTOON

Team Finland Explorer kansainvälistymisen ensiaskeliin Team Finland Explorer on 5 000–10 000 euron avustus, jossa Tekesin rahoituksen osuus on 50 prosenttia projektin kustannuksista. Se on tarkoitettu vakiintunutta liiketoimintaa tekeville pk- tai midcap-yrityksille, jotka voivat ostaa rahoituksella asiantuntijapalveluja. Ostettavilla palveluilla yritys voi selvittää uusia vientimarkkinoita ja kehittää niille pääsemiseen tarvittavia valmiuksia. tekes.fi/explorer

Uudesta Business Finland -toimijasta annettiin marraskuussa lakiesitys eduskunnalle. Toiminta alkaa vuoden 2018 alussa lain tultua hyväksyttyä. Business Finland kokoaa saman katon alle kaikki nykyiset Finpron ja Tekesin innovaatiorahoitukseen, kansainvälistymiseen ja viennin edistämiseen, Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien sekä matkailun edistämiseen liittyvät palvelut. Lain tarkoituksena on luoda valtakunnallinen toimija, joka selkeyttää ja yksinkertaistaa yrityksille tarjottavia julkisia kansainvälistymispalveluja ja tukee kansainvälistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä sekä maakunnallisia kasvupalveluita. Uudella toimijalla olisi palveluksessaan noin 600 henkilöä, lähes 40 toimipistettä ulkomailla sekä toimipisteet jatkossa 18 maakunnassa Suomessa. Business Finlandin pääjohtajana aloittaa Pekka Soini, Tekesin nykyinen pääjohtaja. Hän työskentelee tiiviisti Business Finlandin muutosjohtokunnan puheenjohtajan Pertti Korhosen kanssa. − Tavoitteena on, että uusi Business Finland palvelee asiakkaita entistä paremmin, sanoo Pertti Korhonen.

Tesi, Ilmarinen, Keva, Valtion Eläkerahasto, Elo, LähiTapiola ja Fennia ovat perustaneet 150 miljoonan euron Kasvurahastojen Rahasto III Ky:n (KRR III). KRR sijoittaa kotimaisiin rahastoihin, joilla on osaamisensa ja kokemuksensa kautta erinomaiset edellytykset kasvattaa ja kansainvälistää suomalaisia yrityksiä. – KRR on hieno esimerkki Tesin ja kotimaisten eläke- ja vakuutusyhtiöiden välisestä yhteistyöstä suomalaisten yritysten kasvuedellytyksien parantamisessa. Kasvuhakuisten, uutta luovien yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuudessa on haasteita. KRR:llä on merkittävä rooli juuri näiden yritysten kasvun kiihdyttämisessä ja uusien työpaikkojen synnyttämisessä, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Sulapacin ekopakkaus voittoon Monacossa Suomalaisen Sulapackin biohajoava pakkaus palkittiin parhaana LUXEPACK-messuilla Monacossa lokakuussa. LUXEPACK in Green Awards -kisa on yksi kuluttajapakkausalan seuratuimmista. Arvostettu palkinto tukee Sulapacia kansainvälisen näkyvyyden kasvattamisessa. Sulapac ja viisi muuta suomalaista alan yritystä saivat hyvin näkyvyyttä Finpron organisoimalla, yhteisellä messuosastolla.

12

Kauppapolitiikka nro 4|2017


Teollisen internetin yritykset tähyävät Britanniaan ISO-BRITANNIA Iso-Britannia tarjoaa potentiaalisen markkinan suomalaisille teollisen internetin yrityksille. Team Finlandin teollinen internet -kasvuohjelma vei joukon suomalaisyrityksiä perehtymään markkinan mahdollisuuksiin loka–marraskuussa. – Suomalaisten teollisen internetin yritysten ratkaisut eivät vain paranna prosessien tehokkuutta vaan auttavat myös uusien palvelujen ja liiketoimintamallien rakentamisessa, kertoo ohjelmajohtaja Reijo Smolander Finprosta.

Yrityskaupat onnistuvat kovalla prosentilla Yrityskauppa on tilastojen valossa paljon riskittömämpi vaihtoehto kuin uuden yrityksen perustaminen. Kolmen vuoden jälkeen yli 90 prosenttia omistajaa vaihtaneista yrityksistä jatkaa toimintaansa, ja vielä viiden vuoden jälkeenkin 81,5 prosenttia. Luvut ovat korkeat, jos niitä vertaa yritystoiminnan aloittamiseen täysin tyhjästä. Yli puolet perustetuista yrityksistä lopettaa toimintansa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi Finnveran tilastoista, ja tulokset ovat osa Finnveran rahoituspäällikön Elisa Sipposen pro gradu -tutkimusta.

RAHOITUS VIENTITAKUULAITOSTEN YHTEISTYÖNÄ Rahoituksen järjestäminen on yhä keskeisemmässä roolissa vientikaupassa, ja trendi on voimistuva. Finnvera edisti Nokian verkkolaitetoimituksia PohjoisAmerikkaan maailman johtaviin teleoperaattoreihin kuuluvalle Verizonille tarjoamalla ostajaluottorahoituksen ja vientitakuun, joiden osuus mittavassa rahoituksessa on 1,5 miljardia dollaria eli noin 1,3 miljardia euroa. Telesektorilla kauppa on suurin, jossa Finnvera on ollut mukana. Rahoitus syntyi ensimmäistä kertaa vientitakuulaitosten yhteistyönä, sillä mukana oli myös Kanadan vientitakuulaitos Export Development Canada. Telekommunikaatio yksi suurista suomalaisista vientialoista. Kasvaneen kysynnän vuoksi Finnveran vientiluottojen ja -takuiden enimmäismääriä nostettiin lakimuutoksilla merkittävästi vuonna 2016. Verizon-kauppa on esimerkki siitä, miten kasvaneita valtuuksia käytetään Suomen vientisektorin edistämiseksi.

Haetko asiantuntijaa maailmalta auttamaan yrityksesi kansainvälistymisessä? Expert Searchistä löydät Finpron tunnistamia kaupallisia asiantuntijoita monista eri maista ja eri aloilta. expertsearch.finpro.fi

Suomi-kuvan työkalupakki ThisisFINLAND-sivustolta löytyy kattava maakuvan työkalupakki Finland Toolbox, josta löytyy valokuvia, ladattavia julkaisuja, videoita, infograafeja ja valmiita esityksiä. Materiaaleja saa hyödyntää vapaasti, kun on tarve kertoa Suomesta. toolbox.finland.fi

Finnischer Oktober Scandinavian Design Housessa Wienissä vietettiin suomalaista lokakuuta. Tapahtumalla juhlistettiin Suomen juhlavuotta ja samalla markkinoitiin suomalaista muotoilua. finnland.at

nro 4|2017 Kauppapolitiikka

13


TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVAT ALEKSI POUTANEN

Uuden-Seelannin kauppaneuvottelija Vangelis Vitalis uskoo kaupan merkitykseen globaalien ongelmien ratkaisussa.

SINNIKKYYS PALKITAAN 14

Kauppapolitiikka nro 4|2017


Vangelis Vitalis uskoo yhä vakaasti WTO:hon, avoimuuteen ja kansainvälisiin pelisääntöihin.

nro 4|2017 Kauppapolitiikka

15


Kokoonsa nähden Uusi-Seelanti on merkittävä vapaakauppaneuvottelija.

Kauppa ei ole taikasauva, mutta sillä on osansa globaalien ongelmien ratkaisussa.

A

ktiivinen ja sinnikäs. Luova ja rakentava. Kiinnostunut ja kiinnostava. Näin kiteyttää Uuden-Seelannin kauppaneuvottelija Vangelis Vitalis maansa kauppapolitiikkaa ohjaavan moton. – Näillä eväillä olemme onnistuneet solmimaan laadukkaita ja kattavia sopimuksia isojen kumppanien kanssa, Vitalis jatkaa. Vitalis vieraili Helsingissä syksyllä Suomen isännöimässä pienten kehittyneiden talouksien foorumissa, jossa muun muassa Suomi, Sveitsi ja Tanska vaihtoivat kokemuksia ja näkemyksiä kauppapolitiikasta. Kokoonsa nähden Uusi-Seelanti on merkittävä vapaakauppaneuvottelija. Noin 4,5 miljoonan asukkaan saarivaltio Tyynenmeren laidalla on maailman 53. suurin talous, mutta se on mukana perustajajäsenenä kahdessa mammuttimaisessa kauppasopimuksessa: Tyynenmeren alueen TPP-sopimuksessa (Trans-Pacific Partnership) sekä lähes kaikki Aasian maat kattavassa RCEP-sopimuksessa (Regional Comprehensive Economic Partnership). – Pienen maan on oltava paikalla, kun isot pojat istuvat pöydän ääreen. Meille tie sinne on auennut olemalla aktiivisesti mukana kehittyvissä järjestelmissä, Vitalis sanoo. SUURSOPIMUSTEN TAUSTAVAIKUTTAJA Uusi-Seelanti oli TPP-sopimuksen ensimmäisiä jäseniä. Kaksitoista Tyynenmeren rantavaltiota kattavan TPP:n pohjan muodostaa Singaporen, Chilen, Brunein ja Uuden-Seelannin neuvottelema P4-kauppasopimus, jonka taus-

16

Kauppapolitiikka nro 4|2017

talla puolestaan oli alkujaan Uuden-Seelannin ja Singaporen keskinäinen vapaakauppasopimus. Pitkään neuvoteltu TPP oli jo lähellä onnistumista, kunnes vuoden alussa tärkeimpänä jäsenenä pidetty Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta. Jäljelle jääneet yksitoista maata haluavat sopimuksen, vaikka se jäisikin ilman maailman suurinta taloutta, mutta jättävät oven auki myös Yhdysvaltojen paluulle. – Olemme neuvotelleet tammikuusta lähtien joidenkin sopimusehtojen hyllyttämisestä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön, kun kaikki jäsenmaat ovat jälleen mukana, Vitalis paljastaa. Uuden-Seelannin ja Kaakkois-Aasian maiden ASEAN-yhteisön (Association of Southeast Asian Nations) vuonna 2010 voimaan tullut vapaakauppasopimus puolestaan avasi pienelle maalle perustajajäsenen paikan RCEP-sopimuksessa, johon kuuluvat myös Korea, Japani, Kiina, Australia ja Intia. – RCEP-neuvottelut pyritään päättämään tämän vuoden aikana, Vitalis kertoo. Hän kehuu Uuden-Seelannin kauppapoliittista brändiä: maa tavoittelee vain korkeatasoisia ja kattavia sopimuksia. Pieni koko ja hyvä maine auttoivat Uuden-Seelannin myös ensimmäisenä kehittyneenä taloutena neuvottelemaan vapaakauppasopimuksen Kiinan kanssa.

PÄÄ KYLMÄNÄ NAIROBISSA ›› Uuden-Seelannin kaltaiselle pienelle maalle reilu ja puolueeton maine on ensiarvoisen tärkeä. Joskus sen ylläpitäminen vaatii sitkeyttä. Vangelis Vitalis toimi puheenjohtajana WTO:n neuvotteluissa Nairobin ministerikokouksessa vuonna 2015, kun järjestö päätti maataloustuotteiden vientitukien poistamisesta. Vitalisin vastuulla oli kuunnella keskusteluja, joiden pohjalta hän laati päätöksen tekstin. – Se oli urani hienoin ja samalla kamalin hetki, Vitalis muistelee. – Huoneessa istuivat Yhdysvaltain, EU:n, Brasilian, Intian ja Kiinan edustajat sekä minä. Ne olivat raskaat neljä päivää neuvotteluja ilman unta. Lopputuloksen piti heijastella näiden isojen maiden toiveita, mutta kelvata myös kaikille muille 160 jäsenmaalle. Kriittisin vaihe koitti, kun kahden suuren maan edustajat vaativat saada lukea luonnostekstin. Kun Vitalis kieltäytyi, alkoi ankara painostus. – Sanoin, että sopiihan se, mutta siinä tapauksessa näytän tekstin joka ikiselle jäsenmaalle, mikä olisi pysäyttänyt neuvottelut siihen paikkaan. He uhkailivat minua, vaikka olin paikalla yksityishenkilönä. He yrittivät kaikkea. Vuorokauden ajan tilanne oli Vitalisin mukaan erittäin painostava. Sykkeet nousivat, mutta hän piti päänsä ja lopulta isot maat perääntyivät. – Pysyin lujana, koska en katsonut sen olevan oikein muita jäsenmaita kohtaan. Joko kaikki saavat nähdä tekstin tai ei kukaan. Jälkeenpäin ajatellen uskon, että tein oikein, Vitalis sanoo.


– Kiina halusi viestiä maailmalle, että se on valmis sopimaan kaupasta tosissaan. Pienen Uuden-Seelannin vaikutus Kiinan talouteen on minimaalinen, mutta he saivat näyttää pystyvänsä kattavaan ja korkealaatuiseen sopimukseen OECD-maan kanssa, Vitalis sanoo. Neuvottelut eivät olleet helpot. Kokoero maiden välillä aiheutti paineita, joiden lisäksi Uusi-Seelanti halusi välttämättä sopimukseen mukaan maatalouden, kaupan ja työsuojelun sekä kaupan ja ympäristön kaltaisia vaikeita aiheita, Vitalis kertoo. – Kiinan kunniaksi on sanottava, että sopimus on aidosti kattava. Työsuojelusta ja ympäristöstä sovittiin itsenäisillä sopimustason lausekkeilla, ensimmäistä kertaa Kiinan ja kehittyneen maan kesken. WTO ON PIENTEN MAIDEN ELINEHTO Vitalis suhtautuu kahdenvälisiin ja alueellisiin vapaakauppasopimuksiin käytännönläheisesti. Ne ovat hänelle “välttämätön paha”, huono sijaisjärjestely maailman kauppajärjestön WTO:n globaalin kauppajärjestelmän kehitykselle. Kauppasopimukset ovat silti tärkeitä vientiteollisuuden kilpailukyvyn kannalta. Osalla niistä tavoitellaan etua kilpailijamaihin nähden, osa on puolustuspeliä, jolla pyritään tasoittamaan pelikenttää, Vitalis selittää. Esimerkiksi kiivihedelmistä uusiseelantilaiset tuottajat maksavat EU:ssa kahdeksan prosentin tullia, kun pahin kilpailija Chile selviää tullitta. Vitalis odottaa jo tulevia vapaakauppaneuvotteluja EU:n kanssa. WTO puolestaan on viime vuosina nähty tehonsa menettäneenä elimenä, mutta Vitalis korostaa järjestön merkitystä etenkin pienten maiden kannalta. Harvassa kansainvälisessä organisaatiossa suuret ja pienet maat ovat tasavertaisia ja noudattavat samoja sääntöjä. – Ilman sääntöjä isot murskaavat pienet, Vitalis kiteyttää. Vitalis uskoo yhä vakaasti WTO:hon, avoimuuteen ja kansainvälisiin pelisääntöihin. Järjestö saa aikaan tuloksia, vain hitaammin ja pienempien fanfaarien saattelemana kuin moni toivoisi, hän sanoo. – Kaksi vuotta sitten Nairobin ministerikokouksessa poistimme maataloustuotteiden vientituet, jotka ovat pitäneet kehittyvien maiden maatalouden kilpailukyvyn heikkona suhteessa esimerkiksi EU:hun. Se oli valtava edistysaskel, jota Uusi-Seelanti on tavoitellut jo vuoden 1994 Uruguayn kierroksesta lähtien. KAUPPA KEHITYKSEN JA YMPÄRISTÖN APUNA Muun muassa kaupan ja kestävän kehityksen yhteensovittamista tutkinut Vitalis näkee WTO:ssa erityistä potentiaalia kehitys- ja ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Järjestön seuraava ministerikokous pidetään Buenos Airesissa joulukuussa, ja Vitalisin toiveissa

VANGELIS VITALIS •

• • • • •

Uuden-Seelannin ulkoministeriön taloudesta ja kaupasta vastaava varapääsihteeri TPP-vapaakauppasopimuksen pääneuvottelija Uudessa-Seelannissa Taloustieteen ja politiikan maisteri Aucklandin ja Harvardin ylipistoista Asuu Wellingtonissa, UudessaSeelannissa Perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme lasta Harrastaa kalastusta ja on Wellington Phoenix -jalkapallojoukkueen uskollinen fani

on ratkaisuja muun muassa kalastuksen tukien suhteen. – Ihmiset unohtavat, että YK:ssa on 60 vuoden ajan yritetty suojella maailman kalakantoja. Mitään ei ole tapahtunut, ne jatkavat hupenemistaan. Mutta jos saamme WTO:n kieltämään haitallisia kalastustukia, ja nuo kiellot ovat valvottavissa, sillä on todellista vaikutusta, Vitalis sanoo. Suuri pitkän aikavälin haave on fossiilisten polttoaineiden tukiaisten uudistaminen ja kieltäminen WTO:ssa. Pelkästään tällä voitaisiin Vitaliksen mukaan hillitä globaaleja hiilipäästöjä lähes 10 prosentilla. – Kauppa ei ole mikään taikasauva, mutta sillä on osansa globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Henkeään Vitalis ei silti pidättele. Fossiilisten polttoaineiden tuet on erittäin epäsuosittu aihe, jota tällä hetkellä tukee kourallinen pieniä maita, kuten Suomi. Jostain on silti aloitettava, ja sinnikkyys palkitaan: Uusi-Seelanti esitti kalastustukien rajoittamista kalakantojen suojelemiseksi ensimmäisen kerran vuonna 1995. Tänä vuonna ratkaisu on viimein lähellä. – Alamme pian neuvotella fossiilisten polttoaineiden tuista – katsotaan tilannetta uudestaan 20 vuoden päästä, Vitalis sanoo ja hymyilee. ›‹

nro 4|2017 Kauppapolitiikka

17


TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVITUS SUSANNA TUONONEN

SATA VUOTTA VIENNIN VETÄMÄNÄ

Nuori itsenäinen Suomi puolusti vapaakauppaa silloinkin, kun muut pystyttivät muureja. Sotien jälkeen kauppaa rajoitettiin, mutta avoimuuden aate pysyi.

18

Kauppapolitiikka nro 4|2017


J

oulukuussa 1917 itsenäisyyden saavuttanutta Suomea kohtasi ongelma. Venäjän keisarikunnan alaisuudessa Suomen suuriruhtinaskunta oli tullut riippuvaiseksi venäläisestä viljasta. Vallankumous idässä antoi Suomelle tilaisuuden itsenäistyä, mutta samalla keisarivallan luhistuminen ja vallankumous olivat katkaisseet viljan tuonnin Venäjältä. Vienti bolsevikkien hallitsemaan maahan tyrehtyi tyystin. Kauppasuhteiden luominen oli elintärkeää nuoren ja pienen maan selviytymiselle. – Kansainvälinen kauppa on erityisesti pienelle maalle tärkeää – tärkeämpää kuin suurille maille, joilla on voimavaroja ja markkinoita omasta takaa. Pienet maat eivät voi toimia kaikilla aloilla, vaan niistä tulee erikoistuneita. Kääntöpuoli on, että liika erikoistuminen muutamalle alalle voi kostautua, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, yksi kirjan Riding the Wave: Finland in the Changing Tides of Globalisation kirjoittajista. Itsenäisen Suomen ainoa vaihtoehto oli alusta lähtien käydä kauppaa muiden kanssa. Ensimmäisenä suhteita lähdettiin rakentamaan länteen Ruotsin, Saksan ja Britannian suuntaan. Mutta Suomi tuli markkinoille vähän myöhässä: ensimmäinen maailmansota oli romahduttanut maailmantalouden, ja globalisaation ensimmäinen aalto oli jo ohi. VASTOIN GLOBAALIA VALTAVIRTAA Sotien välisenä aikana ja etenkin 1930-luvun laman vuoksi valtiot suojautuivat tullimuurien taakse. Suomi onnistui kaivamaan tiensä ulos kuopasta muita nopeammin muun

Kauppasuhteiden luominen on ollut elintärkeää pienen maan selviytymiselle.

muassa markan devalvaation ja keskeisten metsäteollisuuden vientituotteiden hyvän kysynnän ansiosta. Suojatoimien sijaan Suomi piti tullit verraten alhaisina – ja kaksinkertaisti sekä viennin että tuonnin vuoteen 1937 mennessä. Samalla aikavälillä maailmankauppa kokonaisuutena kasvoi vain noin 20 prosenttia. – Kun muu maailma alkoi siirtyä protektionismiin, Suomi pysyi vapaakauppamaana. Siinä poikkesimme muista vastaavassa kehitysvaiheessa olevista maista, sanoo poliittisen historian dosentti Juhana Aunesluoma, jonka teos Vapaakaupan tiellä vuodelta 2011 tarkastelee Suomen kauppapolitiikan historiaa maailmansodista EU-jäsenyyteen. – Ulkomaankaupan osuudella bruttokansantulosta mitattuna Suomi oli avoimempi talous kuin esimerkiksi Ruotsi, Aunesluoma huomauttaa. UNOHDETTU PROTEKTIONISMIN KAUSI Sotien välinen aika nimensä mukaisesti päättyi pian toiseen maailmansotaan, jossa vastakkain olivat Suomen tärkeimmät kauppakumppanit Britannia ja Saksa. Suomi puolestaan joutui sotaan Neuvostoliittoa vastaan, ja siirtyminen sotatalouteen tarkoitti ulkomaankaupan sääntelyä. Tämä protektionistinen käänne sävytti Suomen kauppapolitiikkaa vielä pitkään sodan jälkeen. – Se oli dramaattinen käänne. Suomi monella tapaa irtautui siltä kehityspolulta, jolla se oli ollut ennen toista maailmansotaa. Kun muut maat vapauttivat kauppaa 1950-luvulta lähtien, Suomi oli niitä jäljessä, Aunesluoma sanoo.

nro 4|2017 Kauppapolitiikka

19


Kytkeytyminen maailmantalouteen on nostanut Suomen Euroopan köyhimpien maiden joukosta yhdeksi maailman rikkaimmista.

VAPAAKAUPPAA JO YLI VUOSISADAN ›› Suomen itsenäistyminen Venäjän vallankumouksen yhteydessä 1917 ei tuonut suurta muutosta kauppapolitiikkaan. Vapaata ja avointa kaupankäyntiä korostavat suuntaviivat oli luotu jo keisarivallan aikana. Suomen suuriruhtinaskunnalla oli Venäjän alaisuudessa tullipoliittinen autonomia, ja viimeistään 1800-luvun puolivälistä alkaen Suomessa noudatettiin Venäjää alhaisempia tulleja ja vapaampaa kauppapolitiikkaa. Saksa ja Britannia olivat jo tuolloin tärkeitä kauppakumppaneita, ja Suomi hyötyi alhaisista tulleista isäntämaa Venäjän suuntaan. – Helposti unohtuu, että Suomi oli jo 1860-luvulta lähtien vapaakauppamaa, toteaa dosentti Juhana Aunesluoma. Suomen kehitys talonpoikaisyhteiskunnasta kohti metsäteollisuusvaltiota tapahtui samalla, kun Suomi kytkeytyi maailmantalouteen. Pienenä avotaloutena Suomi saattoi erikoistua niille aloille, joilla se pärjäsi hyvin. Syrjäinen maa vailla öljyä tai muita rikkauksia keskittyi hyödyntämään metsiään. Suomi pääsi luomaan teollisuutensa pohjan ratsastamalla ensimmäisellä globalisaation aallolla 1800-luvulta alkaen. Maailmankauppa kasvoi, ja kasvatti myös Suomen taloutta. Tuo aalto törmäsi lopulta ensimmäiseen maailmansotaan, joka romahdutti maailmantalouden ja aloitti 1900-luvun puoliväliin kestäneen antiglobalisaation vaiheen.

20

Kauppapolitiikka nro 4|2017

Maailmalla käynnistyi heti sotien jälkeen uusi globalisaation aalto, mutta Suomessa sodan alussa käyttöön otettuja säännöstelytoimia alettiin purkaa vasta 1950-luvulla. Esimerkiksi raha- ja valuuttamarkkinoiden rajoitukset olivat voimassa vielä 1980-luvulle saakka. Sillä välin Suomen teollisuuden rakenne muuttui. Osansa oli Neuvostoliitolle maksettavilla sotakorvauksilla, jotka pakottivat investoimaan metalli- ja konepajateollisuuteen, sekä mahdollisuudella käydä Neuvostoliiton kanssa bilateraalikauppaa. Lännessä puolestaan oli kysyntää suomalaisille puolivalmisteille ja raaka-aineille, joilla oli helpompi päästä markkinoille. Toisaalta tuonnin rajoitukset ja joidenkin tuotteiden korkeat tullit suojasivat joitain nuoria suomalaisia teollisuudenaloja. Hintaa tästä maksettiin elintasossa, sillä tuontitavara ja elintarvikkeet olivat kalliita. Protektionismin ajan arki 1950–70-luvulla näytti aika erilaiselta kuin arki nykyään. – Sotienjälkeinen protektionismin kausi on asia, joka helposti unohtuu. Suomen katsotaan aina kannattaneen vapaakauppaa, mutta oikeastaan puolet itsenäisyytensä ajasta se ei ole ollut kovinkaan vapaakauppaorientoitunut maa, Aunesluoma sanoo. AVOIMUUDEN IHANNE SÄILYI Suomessa ei kuitenkaan tapahtunut ideologista käännettä protektionismiin, vaan siihen siirryttiin käytännön välttämättömyytenä. Taloustieteen valtavirta piti edelleen kaupan vapautta kansainvälisen järjestelmän normaalitilana ja protektionismia sen poikkeuksena. Esimerkiksi WTO:n edeltäjään, tariffeja leikanneeseen GATT-sopimukseen, Suomi liittyi jo 1950. Tarinan opetus on, että protektionistinen järjestelmä on helppo rakentaa, mutta vaikea purkaa, Aunesluoma sanoo. Suomessa ulkomaankaupan säännöstely rakennettiin vuoden sisällä. Sen purkaminen kesti lähes vuosikymmeniä. – Säännöstely aiheuttaa heti muutoksia reaalitaloudessa. Toiset yritykset muuttuvat kannattaviksi, toiset kannattamattomiksi. Se muuttaa taloudellisia valtasuhteita valtion sisällä. Purkaminen on vaikeaa, koska aina


KOMMENTTI joku häviää ja joku toinen hyötyy, Aunesluoma sanoo. Purkamisessa auttoi lopulta ulkoinen paine, jota aiheutti Euroopan integraatiokehitys. Vuonna 1961 Suomi teki vapaakauppasopimuksen Euroopan vapaakauppajärjestö EFTA:n kanssa, johon sen keskeisin vientimaa Britannia kuului. Idänkaupan romahtaminen 1980-luvulla ja viimeistään Neuvostoliiton hajoaminen sekä lama 1990-luvun alussa käänsivät Suomen läntisen integraation kannalle. EU-jäsenyyden myötä Suomi siirtyi unionin kauppapolitiikan piiriin. HYPERGLOBALISAATIOSTA FINANSSIKRIISIIN 1980- ja 90-lukujen hyperglobalisaation aikana Suomesta kehittyi elektroniikkateollisuuden ja etenkin tieto- ja viestintälaitteiden viejä. Pääomamarkkinoiden vapauttaminen kiihdytti investointeja ulkomailta Suomeen ja vastaavasti suomalaisten yritysten laajenemista ulkomaille. Suomi kytkeytyi globaaleihin arvoketjuihin, mikä merkitsi myös osan teollisuustuotannon siirtämistä halvempien tuotantokustannusten maihin. Kaiken kaikkiaan Suomi on hyötynyt kytkeytymisestä maailmantalouteen ja noussut Euroopan köyhimpien maiden joukosta maailman rikkaimpien joukkoon. Avoimuus on myös altistanut sokeille, joita ovat olleet maailmansodat, 1930-luvun lama ja 1970-luvun öljykriisit. Niistä on kuitenkin selvitty, pitkälti vahvojen instituutioiden kuten koulutuksen ja vakaan demokratian ansiosta. – Pitkään Suomen viennin erikoistuminen oli vähän liiankin tehokasta. Vielä 80-luvulle asti metsäteollisuus dominoi vientiä, vaikka toki metalli- ja konepajateollisuus lähtivät vahvasti kasvuun sotakorvausten myötä. Nykyisin tilanne on paljon tasapainoisempi, Ali-Yrkkö sanoo. Sokeista viimeisin, vuoden 2008 finanssikriisi, on osoittautunut Suomen kannalta poikkeuksellisen vaikeaksi. Globaalin laman lisäksi samaan aikaan hiipui Venäjän-kauppa, Nokia menetti kansainvälisen asemansa ja Suomi huomasi jääneensä jälkeen talouden rakenteellisissa uudistuksissa. Kaiken lisäksi maailmalla näyttäisi olevan meneillään jälleen uusi vapaakaupan hyytymisen vaihe. Protektionismi on taas nousussa, ja globaali kauppajärjestelmä näyttää pirstaloituvan kahdenvälisten ja alueellisten kauppajärjestelyiden verkostoksi. – Se on Suomen kannalta riski, etenkin nyt, kun menossa on siirtymä kohti palveluiden vientiä. Kaikki rajoitukset palveluiden viennin suhteen ovat täyttä myrkkyä Suomen taloudelle, Aunesluoma sanoo. Suomen on jälleen sopeuduttava maailmantalouden muuttuviin rakenteisiin. Pienellä avotaloudella ei ole muuta vaihtoehtoa. ›‹

Vienti elinehtona ›› Perustin lifestylebrändi Balmuirin kymmenen vuotta sitten. Ehdin haaveilla omasta yrityksestä pitkään, peräti kuuden vuoden ajan, ennen kuin sain kerättyä riittävästi rohkeutta perustaa Balmuirin. Ennen perustamista rakensin yritystä yhdeksän kuukauden ajan – sitten ”lapsi” oli valmis kohtaamaan päivänvalon. Miten Nokia-taustainen ekonomi tulee perustaneeksi tällaisen brändin? Valmistuin aikanaan ekonomiksi kansainvälisen kaupan painotuksin ja tein Nokialla töitä kymmenen vuotta. Balmuirin perustamisen selittää kuitenkin verenperintö, sillä olen perinyt luovuuden äidiltäni. Hän ompeli vaatteita ja opetti minuakin tekemään kaavoja. Kansainvälisestä työkokemuksestani oli todella paljon hyötyä yrityksen perustamisvaiheessa. Oikeastaan olin tehnyt vain kansainvälistä kauppaa. Siksi oli luontevaa, että lähdimme heti kansainvälisille vesille. Ensimmäiset kaupat tehtiin Suomen ulkopuolelle Saksaan, sitten Ruotsiin, Norjaan ja Sveitsiin. Vasta sen jälkeen tuli ensimmäinen suomalainen asiakas. Suomalaisuus näkyy toiminnassamme arvojen kautta. Olemme eurooppalainen brändi suomalaisilla arvoilla, joita ovat laatu, luotettavuus, joustavuus ja aitous. Balmuir-nimessä on viittauksia muun muassa luontoon, ja luonnonläheisyys ja aitous ovat suurimpia arvojamme ja valttejamme. Suomalaisuus itsessään ei tuo lisäarvoa kansainvälisessä kaupassa, mikäli tuote ja mallisto eivät ole kunnossa. Sen sijaan luotettavuus ja laadukas toiminta ovat erittäin tärkeitä. Arvomaailmamme ansiosta Balmuir on pystynyt menestymään ja kasvamaan myös hyvin vaikeissa olosuhteissa ja taloustilanteessa. Koko liiketoimintamme perustuu vientiin. Olemme myyneet Balmuirin tuotteita yli 70 maahan, ja kolme vuotta sitten 80 prosenttia kaupastamme oli vientiä, joten vienti on meille elintärkeää. Vapaakauppaneuvotteluja ja maiden välisiä suhteita seuraamme yleisellä tasolla, ja sitä kautta myös ennustamme, mihin meidän kannattaa panostaa. Kaikki, mikä voi joko vaikeuttaa tai helpottaa vientiä eri maihin, vaikuttaa bisnekseen. Näihin asioihin kuuluvat myös terroriuhat ja luonnonkatastrofit. Ensimmäiset kauppamme syntyivät Pariisin-messuilla, ja myös kansainvälistymisen laajentamisen aloitimme käymällä ahkerasti alan messuilla. Tämä onkin neuvoni kansainvälistymistä suunnittelevalle yritykselle: varaa lentoliput Eurooppaan tärkeille oman alan messuille. Niillä todella kannattaa käydä ja näkyä mahdollisimman isosti. Ensin kuitenkin kannattaa käyttää aikaa oppimiseen kiertelemällä ja tarkkailemalla: Ketkä ovat pääkäytävillä? Kenen ständillä on ihmisiä? Ketkä taas ovat sivukäytävillä? Kannattaa miettiä, miksi ne, jotka ovat pääkäytävillä, ovat siellä, ja miten itse voisi tehdä asiat vieläkin paremmin. Ensiarvoisen tärkeää on myös hyvä tiimi. Kannustan keskustelemaan rohkeasti asiakkaiden kanssa. Mahdollisimman avoin keskustelu yhteistyön kehityskohteista hyödyttää kumpaakin osapuolta ja lisää keskinäistä luottamusta.

HEIDI JAARA toimitusjohtaja Balmuir

nro 4|2017 Kauppapolitiikka

21


Jalansijaa Japanista Japanin suurilta markkinoilta voi löytyä pienellekin erikoistuotteelle riittävästi ostajia. Nousevan auringon maassa kilpaillaan laadulla, ei hinnalla. TEKSTI MATTI VÄLIMÄKI KUVAT ISTOCKPHOTO, VAISALA JA GOODIO

J

apani on Kiinan jälkeen Suomen tärkein kauppakumppani Aasiassa. Vuosittainen tavaravientimme maahan on miljardi euroa. Mahdollisuuksia on kuitenkin vielä parempaan: Japanin potentiaalia ei ole täysin hyödynnetty. Suomen Japanin-suurlähettiläs Jukka Siukosaari kertoo, että Japani jää usein kovaa vauhtia etenevän Kiinan varjoon. – Japanista kannattaa kiinnostua jo senkin takia, että täällä voi kilpailla nimenomaan laadulla, ei hinnalla, Siukosaari sanoo. Japanissa on 126 miljoonaa asukasta, ja maassa on erittäin paljon ostovoimaa. – Markkinat ovat sen kokoiset, että melko pienellekin erikoistuotteelle voi löytää oman asiakaskunnan ja paljon ostajia. Nousevan auringon maan kiinnostavuutta lisää osaltaan myös EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus (lue lisää s. 6–8).

22

Kauppapolitiikka nro 4|2017

– Sillä on suuri symbolinen merkitys, kun muualla ollaan pikemminkin rakentamassa muureja. Vapaakauppa sopimus poistaa myös konkreettisesti esteitä vaikkapa suomalaiselta elintarviketeollisuudelta, Siukosaari kertoo. TASAISTA KASVUA Japanin taloudella menee taas kohtuullisen hyvin. Pitkän nollakasvun jälkeen viimeisen viiden vuoden aikana kasvuprosentti on ollut yhden ja kahden prosentin paikkeilla. Kiinan kasvulukuihin on toki vielä matkaa. – Kehityksen taustalla on ennen kaikkea pääministeri Shinzo Aben talouspolitiikka ”abenomics”, jossa on elvytetty ja tarjottu helppoa rahoitusta, Siukosaari kertoo. Hänen mukaansa Japanin työmarkkinat ovat kuitenkin jäykät. Palvelusektorin ja pienten ja keskisuurten yritysten tuottavuus on matala. – Pk-yritysten huono tuottavuus voi toisaalta avata ovia suomalaisyrityksille. Japanilaiset ovat yhä enem-


Sendai

Hiroshima

Tokyo Osaka

JAPANI 1. Väkiluku: 126 miljoonaa 2. Bruttokansantuote per capita: 41 200 USD 3. BKT:n kasvu: 1 % 4. Työttömyys: 3,1 % Luvut ovat arvioita. Lähde: CIA World Factbook

Japanissa voi yllättää maalle ominainen sulkeutuneisuus, mutta tietä markkinoille tasoittaa Suomen erinomainen maine.

nro 4|2017 Kauppapolitiikka

23


Sääntöjen noudattaminen ulottuu japanilaisessa arjessa kaikkialle, kuten käyttäytymiseen junissa ja metroissa.

DESIGN JA ESTEETTISYYS OVAT JAPANILAISILLE TÄRKEITÄ. 24

Kauppapolitiikka nro 4|2017

män heräämässä ajatukseen, että hankintoja voi tehdä muualtakin kuin kotimaasta. SUURLÄHETYSTÖSSÄ MATALA KYNNYS Tuosta vain Japanin markkinoille ei kuitenkaan marssita. – Olennaisen tärkeää on löytää oikeat partnerit, jotka tuntevat japanilaisen kulttuurin, toimintatavat ja juuri kyseiselle tuotteelle sopivat jakeluväylät. Sellaistakin on sattunut, että yritys on koittanut läpimurtoa vuosia, muttei ole onnistunut, koska yhteistyökumppanit eivät ole olleet parhaita mahdollisia, Siukosaari sanoo. Suurlähetystö, Finpro ja Suomalais-Japanilainen kauppakamari auttavat osaltaan kumppanien löytämisessä. – Yhteydenottoa suurlähetystöön ei kannata aristella. Me olemme täällä yrityksiä varten, Siukosaari korostaa.

taa kiinnittää erityistä huomiota. Pakkausten on oltava visuaalisesti mielenkiintoisia ja niissä on oltava jotakin suomalaista.

JAPANI ON SAARI Japanissa voi yllättää esimerkiksi maalle ominainen saari-mentaliteetti ja sulkeutuneisuus. – Japanissa ei voi esimerkiksi luottaa siihen, että joka puolella puhuttaisiin englantia, Siukosaari sanoo. Toisaalta tietä tasoittaa Suomen erittäin hyvä maine Japanissa. Suomeen yhdistetään esimerkiksi korkea teknologia, puhdas luonto ja turvallisuus. Muumit ja suomalainen design ovat niin ikään suosiossa. – Design ja esteettisyys ovat japanilaisille tärkeitä asioita. Esimerkiksi pakkauksiin kannat-

SÄÄNTÖJEN MUKAAN Puheissa suomalaisten ja japanilaisten samanlaisuudesta on Siukosaaren mielestä joltakin osin perää. Monista suomalaisista voi tuntua kotoisalta esimerkiksi sääntöjen tarkka noudattaminen. – Liiketoiminnassa toimitaan sovittujen sääntöjen mukaan. Bisnes perustuu kuitenkin yhteistyöhön, henkilösuhteisiin ja luottamukseen, eikä taustalle tarvita juristiarmeijaa. Opittujen, mutta ääneen lausumattomien sääntöjen noudattaminen ulottuu arkielämässä vaikkapa käyttäytymiseen junissa, metroissa ja


liukuportaissa. Tokion kaltainen suurkaupunki toimii tämän hiljaisen tiedon avulla hämmästyttävän joustavasti. – Esimerkiksi metrojunan käytävillä seisotaan kasvot päin pitkittäissuuntaisilla penkeillä istuvia. Kun joku nousee pois, häntä vastapäätä seisova ihminen saa istua vapautuvalle paikalle. Usein tietyllä reitillä kulkevat ihmiset tietävät tarkkaan, millä pysäkillä joku toinen jää pois, ja he menevät seisomaan jo valmiiksi tätä vastapäätä, Siukosaari konkretisoi. SINIVALKOISET MAHDOLLISUUDET Suomalaiset ovat perinteisesti vieneet Japaniin puutavaraa, paperia, koneita ja laitteita. Siukosaari näkee paljon mahdollisuuksia myös esimerkiksi elintarviketeollisuudessa sekä suo-

126

miljoonaa asukasta tekevät Japanista hyvin ostovoimaisen.

malaisessa metsätietotaidossa, terveyden ja hyvinvoinnin sektorilla ja koulutuksessa (lue lisää nousevista aloista s. 29). – Lisäksi japanilaisia autofirmoja kiinnostaa varmasti suomalaisten osaaminen liikenteen automatisoinnissa. Sama koskee tekoälyä ja sen soveltamismahdollisuuksia esimerkiksi liikenteessä ja terveysteknologiassa. Japanilaiset haluavat Eurooppaan myös datakeskuksia. Suomi on tässäkin suhteessa mielenkiintoinen maa. Perinteisemmistä aloista suurlähettiläs mainitsee meriteollisuuden, laivasuunnittelun sekä Koillisväylän avautumisen vuoksi entistäkin ajankohtaisemman arktisen osaamisen. – Sitten tulee vielä kaikki lifestyleen liittyvä: muoti, sisustus, suunnittelu ja design-palvelut.

nro 4|2017 Kauppapolitiikka

25


26

Siukosaari huomauttaa, että myös Suomeen suuntautuva turismi on nousussa. – Suomi on japanilaisittain mielenkiintoinen, turvallinen ja puhdas maa. Lisäksi se on täältä katsoen ensimmäinen maa matkalla Eurooppaan. Finnairilla on myös hyvät yhteydet Suomeen.

KANNATTAA TUTKIA MARKKINOITA JA SELVITTÄÄ, MITÄ JUURI JAPANILAISET TARVITSEVAT.

VAISALA TULI JÄÄDÄKSEEN Vaisalan tytäryritys Vaisala K.K. on toiminut Japanissa jo vuodesta 1983. Se myy teollisuudelle mittauslaitteita, joiden avulla voidaan kontrolloida esimerkiksi valmistuslinjojen olosuhteita. Vaisala K.K.:n toisen kivijalan muodostavat anturit ja mittalaitteet, joita käytetään säähavaintoasemilla ja lentokentillä. Vaisalan Japanin-maajohtaja Veli Solehmainen kertoo, että puheet japanilaisten laatutietoisuudesta eivät ole liioiteltuja: laitteiden suorituskyvyn ja laadun pitää olla erinomaisia. Paikkaansa pitää myös usein toistettu väite ”jos menestyy Japanissa, menestyy missä vain”. Nopeista pikavoitoista on turha haaveilla. – Jos Japaniin lähtee, kannattaa varustautua pitkällä tähtäimellä. Tärkeää on myös valita oikeat yhteistyökumppanit. Käytännössä nii-

Vaisala K.K.:n Japanissa menestyneisiin tuotteisiin kuuluvat säähavaintoasemien anturit ja mittalaitteet.

Kauppapolitiikka nro 4|2017


den löytämisessä apua saa esimerkiksi Team Finlandilta ja Suomalais-Japanilaiselta kauppakamarilta. Ostokulttuuri toimii täällä paljolti partnereiden ja erilaisten välikäsien kautta. Englannilla ei pärjää, vaan avuksi tarvitaan japanin kieltä. – Myös materiaalit – ja meidän tapauksessa esimerkiksi käyttöliittymät – on käännettävä japaniksi, Solehmainen sanoo. – Ja aina on tietenkin hyvä, jos pystyy sanomaan edes muutaman sanan japania, kohteliaisuussyistä. Solehmainen korostaa myös muuten taustatyön merkitystä: – Markkinoita kannattaa tutkia tarkkaan etukäteen ja selvittää, mitä japanilaiset tarvitsevat: olisiko esimerkiksi omaa tuotetta syytä muuttaa jotenkin Japanin markkinoille? MUKAVAA BISNESTÄ Kun Japanista saa jalansijaa, bisneksenteko on miellyttävää. – Työt sujuvat sääntöjen mukaan, ja infra, esimerkiksi tietoverkot, toimivat. Toista kunnioitetaan ja ihmisiin suhtaudutaan ystävällisesti. Liiketoimintaympäristö ei ole kovin aggressiivinen, vaan ennen kaikkea reilu, Solehmainen kuvailee. Sääntöjen määrä tai niiden sisältö voi kuitenkin yllättää: – Paikallinen regulaatio pitää tuntea. Vaikka esimerkiksi Vaisalan laitteet täyttävät kansainväliset standardit ja sertifikaatit, täällä jossakin kohteessa saatetaan vaatia jokin ihan oma testaus- ja varmistusmenettely. Yllätyksiä voivat tarjota myös vaikkapa paikalliset maksutavat. – Tavallista on, että laskun maksuaika onkin 60 tai jopa 120 päivää. Tarjolla on toki myös yrityksiä, jotka ostavat saatavasi korvausta vastaan. Toisaalta: meillä ei ole ollut täällä yli 30 vuoden aikana ensimmäistäkään luottotappiota.

5.

Japanin talous on maailman viidenneksi suurin ostovoimalla mitattuna.

keskisuuria japanilaisyrityksiä, muun muassa maan suurimpiin kuuluva teleoperaattori NTT Docomo sekä iso verkkokauppayritys Rakuten. Reaktorilaisia Japanissa on 13. Toimitusjohtaja Aki Saarinen kertoo, että kaikki lähti liikkeelle noin neljä vuotta sitten varsin pienestä. – Strategiassamme Japani oli määritelty kiinnostavaksi kohteeksi. Ostin lentolipun Japaniin ja lähdin etsimään potentiaalisia asiakkaita ja opiskelemaan markkinoita. Meillä oli toki jo entuudestaan hieman kontakteja maahan ja Etelä-Koreaan. Saarinen sai käytännön apua esimerkiksi suurlähetystöltä ja kauppakamarilta. Kun mukaan löytyi vielä japanilainen partneri, oikeat ovet alkoivat avautua. – Mutta ennen ensimmäistä kauppaa tapasin varmasti satoja ihmisiä. Japania ei voi oikein ymmärtää, jos ei ole itse paikan päällä. – Meitä kiinnostivat alun perin ennen kaikkea autoteollisuus ja autojen viihdejärjestelmät. Pian kävi ilmi, että palveluillemme olisi kysyntää monillakin eri aloilla.

TYÖMARKKINOILLA MUUTOKSIA Solehmainen mainitsee, että japanilaiset työntekijät ovat erittäin sitoutuneita. Japanissa näkyy selvästi myös väestön vanheneminen. Työelämään kaivataan uutta voimaa. – Aiemmin lähinnä Toyotan, Canonin ja Panasonicin kaltaisissa suuryrityksissä oli töissä ulkomaalaisia asiantuntijoita. Viime aikoina myös pienemmät, kansainvälisille markkinoille tähtäävät yritykset ovat alkaneet palkata ulkomaalaisia. – Olen kuullut, että firmoihin on rekrytoitu esimerkiksi suomalaisia ohjelmistoalan ammattilaisia. REAKTOR ETSI ASIAKKAANSA Reaktor Japanin palveluvalikoimaan kuuluu teknologiaosaamista, ohjelmistotyötä ja digitaalista designia. Asiakaskunnassa on isoja ja

Goodion luomuraakasuklaat olivat mukana Japanissa toteutetussa Chocolat Finland -kampanjassa, joka on osa Team Finlandin Food from Finland -kasvuohjelmaa. – Asiat ovat edenneet lupaavasti ystävänpäivänä tapahtuneen lanseerauksen jälkeen, Jussi Salonen Goodiosta kertoo.

nro 4|2017 Kauppapolitiikka

27


LIIKETOIMINTA NOJAA JAPANISSA SYVÄÄN LUOTTAMUKSEEN.

SUOMALAINEN DIGIOSAAMINEN HALUTTUA Maallikon korvaan digitaalisten ratkaisujen myynti korkean teknologian maahan kuulostaa aikamoiselta suoritukselta. – Suomalainen digiosaaminen on huipputasolla – siitä ollaan ihan oikeasti kiinnostuneita maailmalla. Japani on erityisen vahva laitepuolella, mutta ohjelmistoilla on täällä paljon potentiaalia, Saarinen sanoo. – Japanissa ohjelmointifirmoilla on käytössään hieman vanhanaikaiset ja jäykät ohjelmointimallit. Meidän vahvuuksiimme kuuluu ketterä ohjelmistokehitys, jossa edetään pienin askelin. Oleellista on, että tällöin myös riskienhallinta on parempaa, hän jatkaa. HITAASTI MUTTA VARMASTI Saarinen huomauttaa, että riskienhallinta on japanilaisille ylipäätään tärkeää. – Ensimmäiset kauppamme olivat varsin pieniä, mutta se on täällä tyypillistä. Japanilaiset haluavat lähteä liikkeelle varovaisesti ja kokeilla. Jos kaikki menee hyvin, odotettavissa on isompia kauppoja. Myös Saarinen korostaa, että liiketoiminta perustuu syvään luottamukseen ja pitkäaikaisiin kumppanuuksiin.

28

Kauppapolitiikka nro 4|2017

– Yrityksillä on usein vakiintuneita kumppaniverkostoja, joten palavereissakin on helpompaa, kun mukanasi ovat tunnetut ja luotetut henkilöt. TÄRKEÄT YKSITYISKOHDAT Japanilainen päätöksenteko saattaa usein olla hidasta. – Japanilaisyrityksissä on vahva hierarkia, mutta päätöksenteko on konsensushakuista. Usein siihen tarvitaan henkilöitä monelta eri portaalta, ja kaikkien on oltava samaa mieltä, Saarinen kertoo. Jos palaverissa on tehtävä päätös useamman eri vaihtoehdon välillä, kaikki vaihtoehdot on ensin esiteltävä huolellisesti. Vasta tämän jälkeen niistä keskustellaan. – Japanissa ei toimi malli, jossa edetään yksi vaihtoehto kerrallaan ruotien sen hyvät ja huonot puolet. Japanilaiset vierastavat tilanteita, joissa he joutuvat ottamaan voimakkaasti kantaa, Saarinen sanoo. – Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan laajoja japaninkielisiä materiaaleja. Mitä selkeämmin ja tarkemmin materiaalit on esitetty, sen parempi. Japanilaiset rakastavat yksityiskohtia. ›‹


Neljä nousevan auringon alaa Japanissa

1

SUOMALAINEN RUOKA

EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus helpottaa suomalaisen ruoan vientiä Japaniin. Paljon potentiaalia on esimerkiksi puhtaiksi, terveellisiksi ja eksoottisiksi koetuissa arktisissa marjoissa. Pienten suomalaisten tuottajien designsuklaat ovat jo menestyneet Japanissa. Erikoistuotteetkin voivat löytää isossa maassa riittävän suuren asiakaskunnan. Jos erikoistuote on suklaan tavoin myös kooltaan miniluokkaa, rahtikulut pysyvät matalina.

2

METSIIN LIITTYVÄ TIETOTAITO

Japanissa on metsiä, erityisesti sisämaan vuoristoisilla alueilla. Puuta on käytetty maassa perinteisesti rakentamiseen ja paperintuotantoon. Japanilaisia kiinnostaa suomalainen metsänhoito ja puun energiakäytön osaaminen. Entä mitä syntyisi, jos perinteinen japanilainen puutyö ja suomalainen koivunkäsittely kohtaisivat?

3

TERVEYSTEKNOLOGIA

Saarivaltakunta harmaantuu vauhdilla: noin miljoona japanilaista jää joka vuosi eläkkeelle. Terveysteknologialle, joka muun muassa vapauttaisi naisia vanhustenhoidosta muihin tehtäviin työelämässä, on paljon kysyntää. Myös monet sairaalarakennukset tarvitsevat uusimista, mikä tarjoaa mahdollisuuksia suomalaiselle sairaalasuunnittelulle.

4

KOULUTUS

Koska Japani menestyy joillakin alueilla Pisatutkimuksissa Suomea paremmin, voisi kuvitella virheellisesti, ettei suomalaisella koulutusviennillä olisi markkinoita maassa. Todellisuudessa japanilaiset ovat hyvin kiinnostuneita esimerkiksi Suomen uudesta opetussuunnitelmasta, ryhmätöistä ja ilmiöoppimisesta.

nro 4|2017 Kauppapolitiikka

29


Ponssen menestysresepti Ponsse tunnetaan innovatiivisista metsäkoneistaan, mutta pienestä maalaispitäjästä ponnistavalla yrityksellä on vientimarkkinoilla toinenkin kilpailuvaltti. Perheyrittäjyys on asia, jota asiakkaat arvostavat kaikkialla maailmassa. TEKSTI MATTI REMES KUVAT EERO LÄMSÄ JA PONSSE

S

uomen maineikkaimmat yritykset ovat Luottamus & Maine -tutkimuksen mukaan Kone ja Supercell, mutta kolmanneksi arvostetuin yritys löytyy vajaan 4 000 asukkaan maalaispitäjästä Ylä-Savosta. Metsäkoneita valmistava Ponsse on ponnistanut Vieremältä kansainvälisille markkinoille tavalla, joka hakee vertaistaan Suomen teollisessa historiassa. Viidessä vuosikymmenessä vekselivetoisesta kyläpajasta on tullut yksi toimialansa johtavista ja innovatiivisimmista yrityksistä maailmassa. – Kaikki lähtee siitä, että yrityksen tuotteen tulee olla maailman huippua. Sen jälkeen voidaan lähteä rakentamaan sen ympärille palvelua, joka on mahdollisimman lähellä asiakasta, Ponssen hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgrén tiivistää yrityksensä menestysreseptin. VIENTIMARKKINOILLA 15 VUODEN TÄHTÄIN Ponsse on ollut pörssissä vuodesta 1995 lähtien, mutta yritys henkilöityy vahvasti Vidgrénin perheeseen. Yrityksen perusti vuonna 1970 Juhan isä Einari Vidgrén, joka oli metsäurakoitsijana tyytymätön tarjolla oleviin laitteisiin ja halusi kehittää itse paremman. – Ponssen kansainvälistyminen alkoi jo vuonna 1974, kun Einari lähti Saksaan korjaamaan myrskytuhoja omalla metsäkoneellaan, Juha Vidgrén muistelee. Vaatimattomasta alusta Ponsse lähti kasvuun, jonka turvaamiseksi Einari Vidgrén myi yrityksensä pääomasijoittajille vuonna 1988. Viisi vuotta myöhemmin hän tuli katumapäälle ja osti Ponssen takaisin. – Sen jälkeen tapahtui varsinainen lähtölaukaus kansainvälistymiseen, Juha Vidgrén sanoo. Vuonna 1994 Ponsse perusti ensimmäisen tytäryhtiön Ruotsiin. Seuraavaksi oli vuorossa etabloituminen Yhdysvaltoihin, Ranskaan ja Iso-Britanniaan. – Suurin haaste oli löytää oikeat ihmiset oikeisiin paikkoihin ja valaa uskoa ensimmäisiin asiakkaisiin. Einarilla oli tapana verrata metsäalaa lapsen kasvattamiseen. Tulokset alkavat näkyä vientimarkkinoilla vasta 15 vuoden kuluttua. Uskallus ja usko omaan tuotteeseen on oltava kova, Juha Vidgrén sanoo.

30

Kauppapolitiikka nro 4|2017

Hän huomauttaa, että Ponssekin on maksanut oppirahoja vierailla markkinoilla. – Esimerkiksi 1990-luvun alkupuolella perustimme tytäryhtiön Atlantaan. Kesti toista vuotta tajuta, että parhaat mahdollisuutemme Yhdysvalloissa ovatkin suurten järvien alueella. KEHITYSTYÖ TUOTTI METSIEN MERSUN Ponsse on keskittynyt niin sanottuun tavaralajimenetelmään perustuviin metsäkoneisiin. Siinä puu kaadetaan, karsitaan ja katkotaan sopiviksi puutavaralajeiksi jo metsässä. Tehokas menetelmä tuottaa mittatarkkaa ja laadukasta puutavaraa. Se on myös ympäristöystävällinen tapa korjata puuta. Kumipyöräiset metsäkoneet rasittavat mahdollisimman vähän maaperää, ja hakkuutähteet jäävät lannoitteeksi metsään. Tuotekehitys ja uusien ratkaisujen käyttöönotto ennen kilpailijoita ovat aina olleet Ponssen tavaramerkkejä. Vuosituhannen vaihteessa yhtiö uudisti koko mallistonsa perusteellisesti ja esitteli muun muassa digitaalisen ohjausjärjestelmän metsäkoneissa, joissa käytettiin Mercedes-Benzin moottoreita. Sanavalmiit savolaiset ristivät uutuustuotteen heti ”metsien mersuksi”. TÄYSPYSÄHDYKSESTÄ UUTEEN NOUSUUN Nousujohteinen kehitys katkesi kuitenkin vuoden 2008 finanssikriisin jälkimaininkeihin. Ponssen myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén kuvailee myynnin sakkaamista niin koti- kuin vientimarkkinoillakin täydelliseksi pysähdykseksi. – Kun vuonna 2009 lähdimme kesälomille, meillä oli tilauksessa vain seitsemän metsäkonetta. Tuotantokapasiteetti oli viisi konetta päivässä. Meillä ei ollut aavistustakaan, kuinka pitkäksi täysstoppi venyisi, Jarmo Vidgrén sanoo. Ponssessa ei kuitenkaan lannistuttu, vaan Vieremällä ryhdyttiin kehittämään entistä pontevimmin uusia konemalleja ja hiomaan palvelumalleja. Yhtiö laskee, että vuoden 2010 jälkeen se on investoinut tutkimukseen ja tuotekehitykseen yli 67 miljoonaa euroa. – Tuotekehitys on haluttu pitää omissa käsissä, jotta markkinoiden tarpeisiin pystytään vastaamaan nopeasti, Jarmo Vidgrén toteaa.


– Metsäalalla on oltava yhtä pitkä tähtäin kuin lapsen kasvattamisessa. Tulokset vientimarkkinoilla alkavat näkyä vasta 15 vuoden kuluttua, Ponssen hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgrén sanoo.

Katso video haastattelusta osoitteessa kauppapolitiikka.fi

nro 4|2017 Kauppapolitiikka

31


ASIAKAS ARVOSTAA TUNNETTUA OMISTAJAA Seuraava iso käänne yrityksessä koettiin, kun Einari Vidgrén menehtyi sairauskohtaukseen vuonna 2010. Avainhenkilön äkillinen poismeno ei kuitenkaan lamaannuttanut yritystä, sillä hänen neljä poikaansa ottivat ohjakset kokonaan haltuunsa. Juha ja Jarmo Vidgrénin ohella yrityksessä työskentelee Janne Vidgrén, joka toimi aiemmin Keski-Euroopasta vastaavana aluejohtajana ja nykyisin hallituksen jäsenenä. Veljessarjan nuorin, Jukka, ei työskentele Ponssessa, mutta hän toimii hallituksen jäsenenä. Nelikko omistaa Ponssen osakkeista 62 prosenttia. – Perheyrittäjyys on meille ehdoton vahvuus, sillä suuri osa metsäkoneita ostavista asiakkaista on perheyrityksiä. He arvostavat kasvollista omistajuutta, Juha Vidgrén toteaa.

Ponsse on ponnistanut Vieremältä maailmalle tavalla, joka hakee vertaistaan Suomen teollisessa historiassa. Einari Vidgrén oli sitä mieltä, että metsätyökoneet pitää tehdä lähellä savotta-alueita ja testata koneet käytännössä Ylä-Savon metsissä ennen kuin ne lähetetään asiakkaille eri puolille maailmaa. Jarmo Vidgrén vakuuttaa, että Ponsse aikoo toimia jatkossakin syntysijoillaan. – Ponsse valmistaa vuodessa noin tuhat metsäkonetta. Tuotannon hajauttaminen useisiin maihin ei olisi järkevää, kuten vaikkapa autoteollisuudessa. Lisäksi Ylä-Savosta löytyy hyviä ja motivoituneita työntekijöitä, jotka tuntevat metsäalan ja asiakkaidemme tarpeet, Jarmo Vidgrén sanoo. HUOLLON PELATTAVA INARISTA PATAGONIAAN Ponssen liikevaihto ylitti viime vuonna puolen miljardin euron rajan. 77 prosenttia myynnistä tulee vientimarkkinoilta, joista tärkeimmät ovat Ruotsi, Venäjä, Ranska ja Yhdysvallat. – Palvelujen osuus liikevaihdosta kasvaa koko ajan suuremmaksi. Se on nyt 20 prosenttia, Jarmo Vidgrén sanoo. Ponssen palveluverkosto kattaa nyt 40 maata. Asiakkaita yrityksellä on melkein kaikkialla, missä puita kasvaa. Pohjoisin asiakas möyrii metsää Inarissa, eteläisin Argentiinan Patagoniassa. Jarmo Vidgrén sanoo, että kattava ja asiakasta lähellä oleva huoltopalveluverkosto on Ponsselle keskeinen kilpailuvaltti. Koneurakoitsijalla ei ole varaa seisottaa konetta päiväkausia ja odottaa siihen varaosia.

32

Kauppapolitiikka nro 4|2017

Ponssen palveluverkosto kattaa nykyisin 40 maata. Yrityksen metsäkoneita käytetään pohjoisesta etelään: Lapista Argentiinan Patagoniaan.

VENÄJÄ VETÄÄ HYVIN Vientikauppaa tekevälle yritykselle kohdemaiden kirjavat tullikäytännöt ja jatkuvasti muuttuvat lait ovat tulleet tutuiksi. Jarmo Vidgrén sanoo, että säännösviidakossa luovimiseen tarvitaan paikallista asiantuntemusta. – Vieraita markkinoita ja siellä väistämättä vastaan tulevia vaikeuksia ei saa pelätä liikaa. Alussa on oltava kuitenkin varovainen asiakkaiden kanssa. Kovin suuria luottoja ei pidä antaa, kun asiakassuhde on vasta aluillaan, Jarmo Vidgrén muistuttaa. Venäjä on ollut usean vuoden ajan Ponssen suurimpia vientikohteita, eivätkä kauppapakotteet tai Venäjän talouden alamäki ole hidastaneet vauhtia. Ponssen arvion mukaan

PONSSE • Metsäkoneiden valmistukseen, myyntiin ja huoltoon erikoistunut teollisuusyritys • Perustettu vuonna 1970 • Tuotantolaitos Vieremällä Ylä-Savossa • Viennin osuus tuotannosta 77 prosenttia • Liikevaihto 517 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 1 453 (2016) • Omistajat: pörssiyhtiö, pääomistajat Juha, Jarmo, Janne ja Jukka Vidgrén ponsse.com

tulevaisuuskin näyttää hyvältä, sillä venäläiset puunkorjuuyritykset siirtyvät yhä tehokkaampaan korjuukalustoon. – Venäjä on valtava mahdollisuus ja iso markkina aivan tuossa vieressä. Toki riskitkin ovat suuret, Juha Vidgrén sanoo. Ponssessa joudutaan pohtimaan liiketoimintaan liittyviä riskejä myös kotimarkkinoilla. Juha Vidgrén on seurannut huolestuneena EU:ssa käytyä metsäkeskustelua, jossa on vaadittu rajoituksia Suomen kasvavien metsävarojen käyttöön. – Tällaisia asioita ei kannata kuitenkaan murehtia liikaa, sillä niihin yritys ei voi vaikuttaa. Liiketoiminta on epävarmuuden jatkuvaa sietämistä. Aina jossakin päin tapahtuu jotakin. Siksi olemmekin pyrkineet laajentumaan niin, että emme ole yhden markkinan varassa, Juha Vidgrén sanoo. PRESIDENTTI PALKITSI KANSAINVÄLISTYMISESTÄ Tasavallan presidentti Sauli Niinistö jakoi marraskuussa vuoden 2017 kansainvälistymispalkinnot ja myönsi Ponsselle erikoispalkinnon Suomi 100 -juhlavuoden ja kansainvälistymispalkinnon 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Erikoispalkinto haluttiin antaa yritykselle, joka on vuosikymmenten ajan osoittanut pitkäkestoista kansainvälistä, kannattavaa ja kestävää kasvua sekä kykyä uudistua. – Olemme todella ylpeitä ja nöyriä saamastamme tunnustuksesta. Tämä on erittäin suuri asia yritykselle, työntekijöillemme ja samalla koko toimialalle, Juha Vidgrén sanoo. Ponsselaiset eivät olleet Presidentinlinnassa ensimmäistä kertaa, sillä yritys oli saanut kansainvälistymispalkinnon jo vuonna 2003. ›‹


Kasvua Amerikasta Viisitoista suomalaista kasvuyritystä suuntaa tammikuussa 2018 New Yorkiin tutustumaan Yhdysvaltain itärannikon tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kolme yritystä kertoo, mikä sai hakemaan mukaan Grow to USA Lue lisää -ohjelmaan sekä tavoitteistaan uusille markkinoille. Grow to USA -ohjelman järjestää Team Finland yhdessä Kasvun Roihun sekä usean muun kumppanin kanssa. Ohjelmaan haki mukaan lähes 40 kasvuyritystä. ›‹

›› ”Firstbeat hakee lisää ymmärrystä Yhdysvaltain, erityisesti itärannikon hyvinvointipalvelumarkkinoista. Tavoitteenamme on saada lisää tietoa siitä, millaisia kumppaneita ja jakelukanavia meidän kannattaa hankkia tuotteillemme. Haluamme oppia, minne ja miten meidän kannattaa USA:ssa investoida ja mitä taas jättää tekemättä.” Joni Kettunen toimitusjohtaja, Firstbeat Technologies Firstbeat on hyvinvoinnin ja huippu-urheilun parissa toimiva yritys, jonka kehittämä sydämen sykeanalyysi auttaa parantamaan suorituskykyä ja hyvinvointia.

›› ”Olemme digitalisoineet organisaatioiden olennaisimman prosessin ja toiminnon, päätöksenteon. Alusta lähtien tähtäimemme on ollut Yhdysvaltain markkinoilla. Sovelluksemme on jo kansainvälisessä käytössä ja olemme satsaamassa vahvasti myyntiin. Grow to USA -ohjelma tarjoaa mahdollisuuden hioa kasvustrategiaamme, harkita maihinnousua itärannikolle ja tavata suuria yrityksiä sekä vikkeliä yhteistyökumppaneita.” Milla Nevanlinna toimitusjohtaja, Fingertip Fingertip on ohjelmistoalan yritys, jonka päätöksentekojärjestelmäsovellus tähtää kansainvälisille markkinoille.

Yhdysvaltai n markkinoist a seuraavalta aukeamalta!

›› ”Kuulimme ohjelmasta Team Finland -erityisasiantuntija Veijo Komulaiselta. Yhdysvaltain markkinat ovat näkemyksemme mukaan murroksessa, ja logistiikan parantamiseksi tarvitaan meidän ratkaisujemme kaltaista tekniikkaa. Odotamme ohjelmasta tukea ja apua, jotta saamme Yhdysvaltain toiminnan vauhtiin parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakaskontaktit meillä jo on, mutta esimerkiksi rahoitusja lakiasioissa tarvitsemme osaamista.” Otto Utriainen toimitusjohtaja, Actiw Actiw on logistiikka-alan yritys, jonka painopiste on lastaamisen ja varastoimisen automaatioratkaisuissa.

nro 4|2017 Kauppapolitiikka

33


Yhdysvaltain itärannikko odottaa Miksi Yhdysvaltojen itärannikko on kiinnostava suomalaisille yrityksille? New Yorkissa toimiva Team Finland -erityisasiantuntija Veijo Komulainen kertoo. TEKSTI TITTA MAJA KUVA PEKKA NIEMINEN

Miksi Yhdysvaltojen itärannikko on kiinnostava suomalaisille yrityksille? Arvoketjuissa mitattuna Yhdysvallat on suomalaisyritysten ykkösmarkkina-alue ja Suomen suurin kauppakumppani. Kyse ei ole ainoastaan kauttakulkuviennistä. Suomesta viedään myös niin sanottuja välituotteita, joita jatkojalostetaan ensin kolmannessa maassa ja viedään sitten edelleen Yhdysvaltoihin. Mikäli yritys menestyy Yhdysvalloissa, sillä on edellytykset menestyä monessa muussakin maassa. Yhdysvaltain markkinat ovat erittäin kilpaillut ja vaativat yritykset hiomaan strategiaansa. Markkinat ovat valtavat – nykyisellään ne ovat jo kaksi kertaa Kiinan markkinoita suuremmat. Mahdollisuuksia on todella paljon, joten valitsemalla asiakkaat oikein ja sovittamalla tuotteet huolellisesti juuri asiakkaiden paikallisiin tarpeisiin, lähes kaikella, mitä Suomessa tehdään, voi menestyä. Paljon parjattu EU-lainsäädäntö on edistänyt suomalaisten yritysten kilpailukykyä Yhdysvaltain markkinoilla esimerkiksi ympäristönormeihin liittyvissä kysymyksissä. Tulisiko yritysten muuttua varovaisemmiksi Trumpin ”Amerikka ensin”-politiikan myötä? Löysät liittovaltiotason puheet aiheuttavat aina epävarmuutta, mutta Yhdysvaltojen osavaltiot toimivat hyvin itsenäisesti myös yritys-, vero- ja työsäädösten osalta. Yrityksen on olennaisempaa tarkastella eri osavaltioiden ja suurten kaupunkien markkinoita ja toimialakohtaisia näkymiä. Esimerkiksi teknologia- ja cleantech-aloilla koilliset osavaltiot ja länsirannikko ovat ulkomaisille yrityksille suotuisia alueita. Hyviä mahdollisuuksia on toki muuallakin. Millä aloilla suomalaisyrityksillä on mahdollisuuksia kilpailla? Suomalaisyritykset ovat osaamiseltaan kilpailukykyisiä lähes kaikilla sektoreilla. Tällä hetkellä esimerkiksi Yhdysvaltain App Storen kymmenestä myydyimmästä sovelluksesta viisi on joko Suomessa tai Ruotsissa kehiteltyjä. Pelialan globaalista liikevaihdosta lähes 10 prosenttia syntyy Suomessa. Tämä näkyy luonnollisesti myös Yhdysvalloissa, jossa peliteollisuus on edelleen kovassa nousussa. Pelialamme onkin hyvin hereillä Yhdysvaltain markkinoiden suhteen, mutta kasvua voisi hakea vielä nykyistä enemmän. Suomi on selkeästi Pohjolan hightech-maa hyvin monella alalla, kuten koulutus- ja terveysteknologiassa, B2B-ohjelmistoissa ja AR/ VR-sovelluksissa. Puhdas teknologia tarjoaa suomalaisyrityksille valtavasti mahdollisuuksia, erityisesti puhtaan kaupunkiteknologian,

34

Kauppapolitiikka nro 4|2017

älykkäiden kaupunkien, veden, energian sekä liikennepalveluiden aloilta. Yrityksemme näillä sektoreilla ovat muutaman vuoden muita edellä, ja tätä kilpailuetua kannattaa hyödyntää. Yritysten digitalisaatiopalveluille on myös kysyntää, ja alan yritykset ovat menestyneet hyvin Yhdysvaltain markkinoilla. Kasvuyritysten ongelmaksi muodostuu pian pätevän työvoiman saanti. Kaikki sellaiset toimenpiteet, joilla ulkomaisen työvoiman palkkaaminen suomalaisiin kasvuyrityksiin mahdollistetaan, ovat myös Yhdysvaltain markkinoiden näkökulmasta tervetulleita. Vinkkisi Yhdysvaltain markkinoita harkitseville kasvuyrityksille? Suomessa pk-yritysten kasvuhalun puute ja haluttomuus riskinottoon ovat suurimpia yrityksen kasvun esteitä. Mikäli uskallusta on, on myös markkinoita. Tietoa on nykyisin tarjolla valtavasti. Yhdysvaltain kaupungeilla ja osavaltioilla on myös omat yrityspalvelunsa, jotka auttavat mielellään. Kenenkään ei tarvitse aloittaa valmistautumatta ja ilman apua. Tärkeintä aloittelevalle yritykselle on kohdemarkkinoiden löytäminen suuren maan sisältä. Kunnon markkina-analyysi ja syvällinen perehtyminen asiakastarpeisiin on oleellista, mutta sen ei tarvitse olla erityisen kalliisti toteutettua. Oman myyntihenkilön palkkaamisen sijaan on olemassa pienen riskin edullinen, nopean oppimisen vaihtoehto: pienemmille yrityksille on järkevää sijoittua muutamaksi kuukaudeksi alan hautomoon, jossa oppii asiakkaista ja saa palveluita edullisemmin ja helpommin. Juridinen suunnittelu niin yrityksen perustamiseen, veroihin kuin työlainsäädäntöönkin liittyen tulee olla mukana aivan alusta pitäen. Meitä kansainvälisen liiketoiminnan osaajia ei ole Team Finland -verkostossa maailmalla tarpeeksi. Tähän tarvittaisiin pian muutosta, sillä kansainvälisten verkostojen luonti ja apu yrityksille vaatii ammattitaitoisia tekijöitä paikan päällä. Pohjoismaisuus korostuu, mitä kauemmas Pohjolasta mennään. Yhdysvalloissa pohjoismaisuus on vahvempi brändi kuin suomalaisuus. Pohjoismaiden yhteistyö onkin jatkossa entistä tärkeämpää. Yhdessä olemme selvästi kokoampi vaikuttavampi ja näkyvämpi. Vastikään New Yorkiin perustettu Nordic Innovation House auttaa pohjoismaisia teknologia-alan yrityksiä itärannikon markkinoille, ja palvelut ovat myös suomalaisyritysten käytössä. Tärkeintä työssäni on proaktiivisesti rakentaa yhteistyöverkostoja niin Yhdysvalloissa kuin Suomessa sekä kartoittaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Aloitin vuosi sitten yhteistyön Suomen suurimman kasvuyrityksille suunnatun sparraus-


Lue kolmen startupin od otukset kiertueelle edelliseltä si vulta!

ohjelman Kasvu Openin ja sen toteuttajan Kasvun Roihun kanssa. Tavoitteena on, luontevana jatkona Kasvu Openille, tuoda kasvuyrityksiä Yhdysvaltoihin. Järjestämme nyt useamman yksityisen sektorin kumppanin tuella kiertueen Yhdysvalloissa tammikuussa 2018. Viikon aikana ohjelmaan valituilla yrityksellä on mahdollisuus verkostoitua ja aloittaa toimintansa laajentaminen. Jatkossa yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden välillä on entistä tärkeämpää, ja meidän kaikkien tehtävä on olla herkkänä uusille mahdollisuuksille. Yhdysvaltain Team Finland -tiimi tekee tässä erinomaista yhteistyötä, ja kutsumme myös sinun yrityksesi hyötymään näistä mahdollisuuksista. ›‹

Mitä Team Finland -erityisasiantuntija tekee? ›› Ulkoministeriö on palkannut muutamaan Suomen edustustoon liiketoimintaan keskittyvän erityisasiantuntijan. Yhdysvalloissa meitä toimii kaksi, ja työskentelemme yhdessä Team Finland -verkoston kanssa helpottaaksemme yritysten markkinoille pääsyä. Tänä vuonna olen tavannut yli 130 kasvuhaluista pk-yritystä, joiden kanssa olemme yhdessä pohtineet erityisesti itärannikolle sijoittumiseen liittyviä kysymyksiä. Ensiavun Yhdysvaltain markkinoihin liittyvissä kysymyksissä saa aina Team Finland -verkoston sisältä. Käymme tapauskohtaisesti läpi yrityksen tarpeet ja ohjaamme ne tarvittaessa eteenpäin paikallisten luotettavien asiantuntijoiden konsultoitaviksi.

Erityisasiantuntija Veijo Komulainen Team Finland, New York

nro 4|2017 Kauppapolitiikka

35


JUHA MARKKANEN

Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön vientisuurlähettiläänä ja yhdyshenkilönä Finprossa.

Kun hyvää yrittää, priimaa pukkaa tulemaan. 22 suomalaista biotalous- ja cleantech-yritystä suuntasi lokakuussa Kanadaan Team Finland -vienninedistämismatkalle ministeri Kai Mykkäsen johdolla.

Priimaa pukkaa KUVAT JUHA MARKKANEN JA TARU SUOJARANTA/FINPRO

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mykkänen perehtymässä biotalousfaktoihin ennen Toronton seminaaria.

Matka käsitti Torontossa ja Montrealissa matkaa varten räätälöidyn Suomi-Kanada-bisnesfoorumin, jossa suomalaisyritykset pääsivät verkottumaan kanadalaisyritysten ja muiden tärkeiden toimijoiden kanssa. Thunder Bayssä osallistuttiin kansainväliseen Biomass North Forum 2017 -seminaariin.

36

Kauppapolitiikka nro 4|2017

Jääkiekko yhdistää Suomea ja Kanadaa. Suomen Ottawan-suurlähetystön kaupallinen neuvos Jarno Valkeapää (vas.) lahjoitti Suomen Montrealinkunniakonsulille Suomi 100 -kiekon.


KANADA Pääkaupunki Ottawa 45 25 N 75 42 W Asukkaita 35 624 ooo Asukastiheys 3,99/km2

Kanadassa on pitkät välimatkat. Lennot ja lentokenttäbussit tulivat tutuiksi siirtymissä kaupungista toiseen.

Lähtötunnelmissa ja matkan jälkihoitoa miettimässä hotellin ala-aulassa Montrealissa.

Thunder Bayn Biomass North Forumissa järjestäjät Dawn Lambe (vas.) ja Francis Gallo, Finpron Seppo Tossavainen, Taru Suojaranta ja Saku Liuksia sekä Kanadassa asuva, matkan valmisteluissa avustanut konsultti Ari Elo.

Lentokentältä löytyi lisää suomalaista osaamista: pieksämäkeläisen GoSleep-yhtiön unimuna matkailijoiden lyhytaikaista lepäämistä varten.

Thunder Bayssa iloisella mielellä matkan annista Efirecin Ulla Sainio (vas.), Volterin Jarno Haapakoski, Aritermin Petteri Korpioja ja Prometecin Timo Huotari.

”Kaikki yritykset pääsivät esittelemään laajasti omaa osaamistaan. Kanadalaisisäntien taholta äimisteltiinkin, kuinka mahtavia cleantech- ja biotalousyrityksiä Suomessa on”, totesivat Finpron Seppo Tossavainen ja ulkoministeriön Juha Markkanen.

EU:n ja Kanadan vapaakauppasopimus CETA leikkaa tullitariffeja EU-maiden ja Kanadan välillä vauhdittaen sekä tavara- että palvelukauppaa.

nro 4|2017 Kauppapolitiikka

37


”Vientiä analysoitaessa on tarvetta ottaa huomioon niin palveluvienti kuin kotimaisen arvonlisän osuudet.”

KATARINA NILSSON HAKKALA Etlan tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopiston dosentti

Uusia haasteita viennin analysoinnille

kolumni

P

38

arin viime vuosikymmenen aikana ulkomaankaupassa on tapahtunut useita muutoksia. Teollinen tuotanto on pirstoutunut globaaleihin arvoketjuihin, ja palveluiden viennin ja tuonnin merkitys ulkomaankaupassa on kasvanut. Nämä kaksi muutosta ovat yhteydessä toisiinsa. Kiinan ja IVY-maiden integroituminen maailmantalouteen, tieto- ja viestintätekniikan kehitys sekä kauppaa ja suorainvestointeja sääntelevän politiikan vapautuminen 1990-luvulta lähtien laajensivat yritysten mahdollisuuksia hyödyntää maiden välisiä eroja työvoimakustannuksissa. Tuotantoprosessit alkoivat hajota ketjuiksi, joissa eri vaiheet on sijoitettu niihin maihin, joissa tuotanto on kannattavinta, mikä lisäsi välituotteiden kansainvälistä kauppaa ympäri maailmaa. Teollisuustuotannon ulkoistaminen kehittyneissä maissa selittää osittain myös palvelujen ulkomaankaupan kasvua. Tuotannon siirtyessä matalapalkkamaihin, kehittyneisiin maihin jäi jäljelle palveluintensiivisempää toimintaa. Tuotannon pirstoutuminen arvoketjuiksi on siis kasvattanut myös palvelujen ulkomaankauppaa, kun pääkonttoripalveluita viedään ulkomaisille tytäryhtiöille ja muita palveluita ostetaan ulkomailta. Lisäksi erityisesti Suomessa elinkeinoelämän rakennemuutos on merkinnyt uusien palvelualojen kasvua vientiteollisuudeksi. Esimerkiksi suomalaisten IT-palvelujen bruttovienti kasvoi 2002–2016 lähes olemattomasta noin 7,5 miljardiin euroon ja yhdeksi tärkeimmistä vientihyödykkeistämme. Kokonaisuudessaan palvelujen osuus viennin bruttoarvosta on kasvanut 19,4 prosentista 31,1 prosenttiin 2002–2016. Nämä muutokset ovat asettaneet viennin kehityksen analysoinnille uusia haasteita. Perinteisesti viennin kehitystä on seurattu tulliviranomaisten tietojen pohjalta, jotka kattavat kuitenkin vain tavaroiden ulkomaankaupan ja ovat bruttoarvoja. Tullin vientitilastot voivat siis antaa puutteellisen kuvan, koska viennin bruttoarvoihin lasketaan mukaan ulkomaisten välituotteiden arvo

Kauppapolitiikka nro 4|2017

ja koska tilastot kattavat palveluvientiä vain siltä osin, kun palvelut ovat osa tavaraviennin arvoa. Ongelma on kasvanut, kun ero viennin brutto- ja arvonlisäarvoissa on kasvanut. Kun vielä vuonna 1995 Suomen viennin bruttoarvosta jäi keskimäärin 75 prosenttia suomalaisiin vientiyhtiöihin ja kotimaisille alihankkijoille, vuonna 2014 vastaava osuus oli enää 65 prosenttia (OECD:n TiVAtilastot). Toisin sanoen viennin merkitystä Suomelle yliarvioidaan, kun vientiä arvioidaan vain bruttomääräisten lukujen perusteella. Tämä ns. tuplalaskentaongelma koskee erityisesti tavaraviennin tilastointia, jossa kotimaisen arvonlisän osuus on alhaisempi kuin palvelujen tuotannossa. Ymmärtääksemme, miten Suomen vientiteollisuus kehittyy ja vaikuttaa Suomen talouden kasvuun ja työllisyyteen, analyysin tulisi ensisijaisesti perustua juuri siihen arvonlisään, jota Suomessa luodaan. Suomen ulkomaankaupan tulevaisuutta mietittäessä on siis tarpeellista tuottaa analyysia arvonlisän ja kilpailukyvyn eri lähteistä selkeämmin hyödyke- ja yritystasolla. Tähän tietotarpeeseen olemme kehittäneet uuden laskentametodologian, joka perustuu yritys-hyödyketason mikrotietokantoihin. Analyysimme paljastaa merkittäviä eroja viennin bruttomääräisissä ja arvonlisäpohjaisissa arvoissa ja niiden muutoksissa (Nilsson Hakkala ja Tamminen, 2017). Tietojemme perusteella voimme laskea esimerkiksi, että palveluhyödykkeiden vienti vastasi yhteensä yli 36 prosenttia viennin kotimaisesta kokonaisarvonlisäyksestä vuonna 2016. Samana vuonna kyseisten tuotteiden osuus bruttoviennistä oli 31 prosenttia. Toinen esimerkki liittyy vuosina 2015 ja 2016 uutisoituun huolestuttavaan Suomen viennin laskuun. Laskelmamme antavat erilaisen kuvan. Viennistä saatava kotimainen arvonlisä oli yhtä suuri tai suurempi kuin edellisenä vuonna. Nämä esimerkit havainnollistavat tarvetta ottaa huomioon niin palveluvienti kuin viennin kotimaisen arvonlisän osuudet vientiä analysoitaessa ja siitä uutisoitaessa. ›‹


Tartu markkinoiden mahdollisuuksiin! Etsitkö kontakteja maailmalta? Onko yrityksesi suuntaamassa uudelle markkinalle?

marketopportunities.fi Tutustu myös Maailman markkinat 2017–2018 julkaisuun, joka esittelee kauppapoliittisesti ajankohtaisia ja markkinoiltaan kiinnostavia maita: issuu.com/ulkoministerio

Anna palautetta lehdestä ja voita Pauligin kahvikone! Lehden jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua.

Mitä pidät Kauppapolitiikka-lehdestä? Mitä voisimme tehdä paremmin? Vastaa lukijakyselyyn osoitteessa lukijakysely.fi/kauppapolitiikka Vastanneiden kesken arvotaan Paulig Cupsolo ByME -laite ja juomakapseleita. Onnea arvontaan!

Kyselyyn voivat osallistua kaikki Otavamedia OMAn tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2017. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 11.1.2018. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

nro 4|2017 Kauppapolitiikka

39


Seuraava ti litiikka-leh Kauppapo .3.2018 ilmestyy 15


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.