Viisi syytä puulle

Tulevaisuuden asumista määrittelevät muutkin arvot kuin ilmastonmuutoksen torjuminen. Puurakentamisessa yhdistyvät monet niistä.

Teksti NADIA PAAVOLA Kuvat RIIKKA KALMI ja TIIA ALKKIOMÄKI

Vaasan yliopisto oli tutkimuksen etulinjassa perustaessaan puurakentamisen liiketoimintaan keskittyvän professuurin vuonna 2016. Viiden vuoden aikana keskustelu kestävästä ja ilmastoviisaasta asumisesta on tullut yhä näkyvämmäksi: muun muassa Marinin hallitus antoi vuonna 2019 selkeät suuntaviivat puurakentamisen lisäämiselle. Esimerkiksi julkiselle rakentamiselle on osoitettu tavoitteet, joiden mukaan puurakentamisen osuus olisi 45 prosenttia vuonna 2025.

Yliopiston puurakentamisen liiketoiminnan professori Asta Salmi kertoo, että tavoitteisiin päästään yhdistämällä tieteen, rakennusalan ja päätöksentekijöiden sekä lainsäätäjien voimat. Näin puun mahdollisuuksista saadaan kaikki irti, ja tuotekehityksestä hyötyy myös kuluttaja.

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa DECARBON-HOME -konsortiossa tutkitaan ilmastoviisasta asumista. Vaasan yliopiston osahanketta johtava dosentti, yliopistotutkija Henna Syrjälä kiteyttää, että tullakseen tavallisen kansalaisen silmissä houkuttelevaksi kestävään kehitykseen tähtäävien asumisen valintojen täytyy olla helppoja, halpoja ja mahdollisesti myös säädeltyjä.

– Hyvä esimerkki kestävästä kuluttamisen käytännöstä on pullojen kierrätys, josta on tullut sosiaalinen normi. Jos joku ei nykyään palauta pulloja kauppaan, häntä pidetään ihan hölmönä.

Miksi juuri puurakentamisen tutkimusta sitten kannattaisi pitää silmällä? Koska se voi viedä meitä kohti entistä parempaa asumista monella arvolla mitattuna.

Vaasan yliopiston puurakentamisen liiketoiminnan professori Asta Salmen mukaan puurakentaminen on ympäristöteko, varsinkin kun katsotaan rakennuksen koko elinkaarta. Salmen tutkimuspainotteinen professuuri on osa Etelä-Pohjanmaan Epanet-korkeakouluverkostoa.

kuva: Riikka Kalmi

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Puu sitoo hiiltä, ja puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaarta. Suomi on sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraalia yhteiskuntaa, johon muun muassa kuntia kannustetaan myös taloudellisin houkuttimin.

Julkiset rakennukset, kuten koulut, päiväkodit ja kirjastot ovatkin oivia puurakentamiskohteita, joista saadaan kokemuksia ja tottumusta puun käyttöön materiaalina.

Julkiset rakennushankkeet ovat tärkeitä yhteistyökohteita myös tutkijoille. Yliopisto on mukana esimerkiksi Vaasan kaupungin uudessa Portti Tulevaisuuteen -hankkeessa, joka toimii puurakentamisen ja kierrättämisen koekenttänä.

– Kaikkeen puu ei toki sovi. Silloin järkevintä on valita useita ja oikeita materiaaleja käyttötarkoituksen mukaan, Asta Salmi toteaa.

2. Taloudellinen hyöty

Ilmastoviisasta rakentamista on lähestytty pitkälti tekniikan alan näkökulmasta. Katsanto avartuu, kun tieteenalat ja toimijat keskustelevat keskenään. Kauppatieteilijät löytävät Suomesta runsaasti osaamista, joka sopisi vientituotteeksi.

– Meillä on materiaaleja ja osaamista, joilla hakea kansainvälistä kysyntää. Rakennusalan toimijoiden kannattaisi yhdistää voimansa laajasti, ei vain puurakentamisen osalta. Ympäristön kannalta kestävää rakentamista kehitetään muuallakin, puurakentamista esimerkiksi Ruotsissa ja Itävallassa, joten tässä pitäisi nyt toimia rohkeasti ja hakea uusille ratkaisuille myös vientimarkkinoita.

Yliopistolla on puurakentamishankkeessa useita rahoittajia ja yhteistyökumppaneita. Yritykset antavat rakennusalan käytännöistä ja kuluttajakäyttäytymisestä arvokasta tietoa, jota tarvitaan alan liiketoiminnan kehittämiseksi.

3. Käyttömukavuus

Rakentamiseen ja asumiseen liittyvät päätökset ovat usein taloudellisesti suuria. Siksi ilmastoviisaan asumisen täytyy olla sekä hinnaltaan kilpailukykyinen että tarjota kuluttajalle sitä, mitä tämä haluaa.

– Vastuullista kuluttamista on tutkittu vuosikymmenien ajan ja usein toistuu green gap -ilmiö. Sen mukaan ihmisellä voi olla myönteinen asenne vastuullisuuteen, mutta hän ei toimi tuon asenteensa mukaan. Pelkkä myönteinen asenne ei välttämättä riitä, sanoo Henna Syrjälä.

Sen sijaan, jos vastuullisuus tulee kaupan päälle, valinta on helppo. Esimerkiksi ikkunaremontin yhteydessä talon energiatehokkuus paranee, vaikka uudistus olisi tehty ulkonäöllisistä syistä.

Samalla tavoin rakennuttajien aloitteesta asennettu digitaalinen talotekniikan ohjausjärjestelmä voi auttaa asukkaita pysymään kärryillä huoltotarpeista ja energiankulutuksesta.

4. Terveellisyys

Asumisen terveysvaikutukset ovat muutakin kuin sisäilmaa. Viime vuosina tutkimuksissa on todettu, että tietyillä puulajeilla on antibakteerisia ominaisuuksia, ja itseä miellyttävässä ympäristössä mieli rauhoittuu. Paraikaa Kuhmossa tutkitaan puukoulun vaikutusta oppilaiden terveyteen ja stressitasoihin käyttämällä mittaukseen muun muassa älysormuksia.

Hyvinvointiin vaikuttaa myös omien valintojen toteuttaminen. Jatkuva syyllisyys riittämättömistä ilmastotoimista lisää ahdistusta eikä välttämättä auta tekemään vastuullisia valintoja, jos ne ovat mahdottomia esimerkiksi taloudellisista syistä.

5. Tasa-arvo

Kansalaisten asumisvalinnat vaihtelevat alueen ja sosioekonomisen aseman mukaan. Maaseudulla ja lähiöissä on keskimäärin enemmän pienituloisia ja ikääntyneitä kuin kasvukeskuksissa, ja se vaikuttaa myös kuluttajakäyttäytymiseen.

– Haluamme olla äänitorvina myös sille kansanosalle, joiden ääntä ei usein kuulla. On mentävä ihmisten koteihin ja kuunneltava kriittisiäkin mielipiteitä, Henna Syrjälä sanoo.

Aito dialogi kansalaisten, päättäjien ja rakennusalan toimijoiden välillä madaltaa kynnystä uudistaa totuttuja tapoja. Samalla se auttaa ihmisenkokoisessa tuotekehityksessä.

Dosentti, yliopistotutkija Henna Syrjälä

GALLUP: Millaista on tulevaisuuden ilmastoviisas asuminen?

Erno Järvinen, Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja:

Puulla on merkittävä rooli ilmastoviisaassa asumisessa. Puurakentaminen kannattaa myös myönteisten terveysvaikutusten takia. Se muun muassa laskee stressitasoa ja nopeuttaa palautumista.   Suomessa on kestävästi hoidetut metsävarat, joiden hyödyntämiseen voidaan vaikuttaa poliittisella päätöksenteolla. Asumisen elinkaarta kannattaa miettiä paitsi pitkäikäisyyden ja muunneltavuuden, myös päästöjen kannalta.

Johan Ångerman, Rakennusarkkitehti

Isoisäni opetti, miten metsää hoidetaan ja mitä hyvin hoidettu metsä antaa meille. Opin häneltä myös, miten hyvä ja luonnollinen materiaali puu on. Se on kevyttä mutta lujaa, ja sen työstäminen ei vaadi kovin raskaita otteita. Ymmärrys puun käsittelyyn on kasvanut vuosisatojen aikana. Toivoisin, että perinteet jatkuisivat, ja uusi sukupolvi saisi isoisäni kaltaisia esikuvia puun käytöstä. Jos puu näkyy lasten ja nuorten kasvuympäristössä, sen arvo muistetaan.

Pia Simons, Simons Elementin toimitusjohtaja

Ilmastonmuutoksen torjuminen on elintärkeää, joten kestävien ratkaisujen on oltava osittain pakollisia. Laki ja säädökset muuttuvat usein kireällä aikataululla, ja on parempi olla etukenossa uudistumisen kanssa. Siksi hiilineutraali rakentaminen on mukana omassa visiossamme vuodelle 2025. Tuotekehityksemme keskittyy ilmastovaikutuksiin, materiaalien kierrätykseen ja energian talteenottoon. 3D-tulostaminen biohajoavalla puumateriaalilla säästää arvopuuta.