Huima 2012, loppuraportti

Loppuraportti Hyv채ksytty piirihallituksen kokouksessa 2.10.2012

Huima 2012 – Loppuraportti Sisällys Johdanto ........................................................................................................................................................ 3 1 Huiman tavoitteet................................................................................................................................... 4 2 Huiman teema ja tarina ........................................................................................................................ 7 3 Huiman organisaatio ja järjestäytyminen ..................................................................................... 7 4 Yhteistyö muiden tahojen kanssa ..................................................................................................... 9 5 Leirinjohdon ajatuksia isoista linjauksista ................................................................................. 12 6 Johtaminen .............................................................................................................................................. 13 7 Leiripaikka .............................................................................................................................................. 13 8 Ohjelma .................................................................................................................................................... 14 9 Viestintä ................................................................................................................................................... 20 10 Osallistujat............................................................................................................................................ 26 11 Huolto ..................................................................................................................................................... 31 12 Tekniikka .............................................................................................................................................. 36 13 Myynti ja talous ................................................................................................................................... 38 14 Turva ...................................................................................................................................................... 43 17.

Liitteet ............................................................................................................................................. 45

Palautekysely leiriläisille, 219 vastaajaa .......................................................................................................... 45 Palautekysely leirin tekijöille, 129 vastaajaa.................................................................................................... 51 Savut ja alaleirit: leiriläisten määrä .................................................................................................................. 58 Leiriajat ilmoittautumisten mukaan................................................................................................................. 58 Huimalle osallistuneet lippukunnat: Partion jäsenyyden mukaan .................................................................. 59 Lippukunnat: Huimalla majoittumisen mukaan ............................................................................................... 61 Myynti Huimalla ............................................................................................................................................... 63 Leiriaikataulu (esimerkkinä Koukku –alaleirin kaikkien ikäkausien aikataulut) ............................................... 63 Piirileiritilaus kesäleirille 2012 .............................................................................................................. 69

2

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti

Johdanto Tässä Uudenmaan Partiopiirin seitsemännen piirileirin Huima 2012:n loppuraportissa kerromme leirintekijöiden ja leiriläisten näkemyksiä leiristä ja sen tekemisestä. Näin haluamme omalta osaltamme helpottaa seuraavien leiriprojektien tekemistä ja antaa arvion Huiman onnistumisesta. Raportti on koottu koko leiritoimikunnan voimin, siten että jokainen vastasi oman osa-alueensa raportin työstämisestä. Taustalla jokaisen omat fiilikset, lukuisia keskusteluja, sekä suulliset ja kirjalliset palautteet.

Palautetta leiristä kerättiin kaikille leiriläisille avoinna olleella nettikyselyllä, johon vastasi 219 leiriläistä. Leirin tekijöille oli oma nettikysely, jossa arvioitiin tarkemmin myös projektin aiempia vaiheita ja toteutusta. Huiman noin 350 tekijästä tähän kyselyyn vastasi 129.

Nettikyselyiden lisäksi leirin onnistumista arvioitiin organisaation ulkopuolisen auditoijan toimesta leirin aikana. Auditoinnin suoritti kokenut partiojohtaja ja leirintekijä Pauli Saloranta.

Tämän raportin lisäksi seuraavia tekijöitä varten on kerätty osa-alueittain kaikki tarpeelliset dokumentit ja muut tiedostot. Nämä toimitetaan sellaisenaan seuraavan piirileirin tekijöille. Tiedot on toki muidenkin käytettävissä niitä erikseen pyydettäessä.

Mielestämme Huima onnistui kokonaisuutena erinomaisesti! Toki on monta asiaa, jotka jälkiviisaina tekisimme toisin. Huiman tekijöistä suurin osa oli nuoria, joille Huiman tekeminen oli heidän isoin ja vastuullisin pesti tähän mennessä.

Palautteiden perusteella voimme todeta, että pystyimme tarjoamaan heille hyvän ympäristön harjoitella johtamista ja oppia uusia taitoja.

Mielestämme Huima 2012 oli täydellinen juuri sellaisena kuin se oli. Kun haimme leirinjohtajan pestiä, päätimme tekevämme parhaan piirileirin ikinä. Voimme nyt ylpeinä todeta tämän tavoitteen täyttyneen, kiitos siitä kaikille tekijöille ja leiriläisille!

Leirinjohtajat: Mikko Roininen ja Henny Tirkkonen

3

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti

1 Huiman tavoitteet 1.1 Leiritilaus ja piirin strategia Piirihallitus teki piirileiri 2012 leiritilauksen elokuussa 2009. Tilausta laadittaessa työstettiin samanaikaisesti myös piirin strategiaa, jotta ne saataisiin hyvin linjaan keskenään. Tilauksessa (löytyy loppuraportin liitteistä) määriteltiin leiriprojektin raamit, keskeisimmät tavoitteet ja toimintaperiaatteet.

Tilauksen pohjalta leiritoimikunta päätti projektin tavoitteet, jotka piirihallitus hyväksyi osana leirin projektisuunnitelmaa.

Tavoitteiden toteutumiseen panostettiin hyvin voimakkaasti koko leirin tekemisen ajan, ja ne tunnettiinkin leirin tekijöiden joukossa hyvin. Palautteessa tekijät arvioivat tunteneensa tavoitteet asteikolla yhdestä viiteen 3,79, vaikka noin neljäsosa kaikista pestatuista toimi pestissään vain alle puoli vuotta ennen leiriä.

1.2 Tavoitteiden toteutuminen ●

Kaikki luottamushenkilöt on pestattu ja heitä kohdellaan tasapuolisesti. Leirin tekijät arvioivat, että tässä tavoitteessa onnistuttiin asteikolla yhdestä viiteen keskiarvoisesti 3,89.

Yhtenä isona positiivisena asiana on nähty, että savunjohtajat rinnastettiin leirin tekijöihin, eli myös heille laadittiin pesti ja sovittiin tehtävistä alaleirinjohtajien toimesta. Selkeä ja tiukka pestauskäytäntö kannusti pestautumaan leirintekijäksi jo aikaisessa vaiheessa. Kun tekijät oli pestattu oikeaoppisesti, he tiesivät mitä pitää tehdä ja olivat sitoutuneita pestiinsä. Koko Huiman projektin aikana vain muutama pestattu jätti pestinsä kesken, tätä voidaan pitää suurena onnistumisena.

●

Piirin lippukuntien leiritaidot kehittyvät. Ison leirin haasteena on helposti festarimaisuus ja “kaikki mulle heti” -asenteen lisääntyminen. On helppoa turvautua siihen harhaan, että joku muu hoitaa asiat puolestasi. Huimalla panostettiin perinteiseen leirirakentamiseen ja esimerkiksi kättentaitolaaksossa ja PT-kisoissa jokainen pääsi tekemään käsillään ja ajattelemaan hoksottimillaan. Huimalla näytettiin mitä kaikkea partioleirillä voi tehdä. Myös aamu- ja iltapalojen tekeminen savuissa tuki lippukuntien leiritaitojen kehittymistä. Vastuuta jakamalla myös ne, jotka normaalisti eivät leirillä hoida muonitusta, pääsivät sitä helpolla tavalla kokeilemaan. Huiman erikoisuutena ollut ruokalaakso antoi jokaiselle leiriläiselle mahdollisuuden tehdä ruokaa trangialla turvallisessa ympäristössä. Ainakin tämän perusteella voimme todeta, että suurin osa Uusmaalaisista partiolaista osaa käyttää trangiaa turvallisesti.

Taksvärkkien ja leirikiertoajelun avulla Huimalla oli mahdollista nähdä eri palasia partioleirin järjestämisessä.

●

Leirille osallistuu 55 prosenttia piirin jäsenistä.

Numeroiden valossa tässä tavoitteessa onnistuttiin erinomaisesti! Tavoite oli erittäin kunnianhimoinen sillä yleensä piirileireille (meillä ja muissa piireissä) osallistuu noin 40% piirin jäsenmäärästä. Uudellamaalla piirileireille on perinteisesti osallistuttu aktiivisemmin kuin muissa piireissä, mutta silti olimme erittäin iloisia kun kuulimme että Huimalle oli ilmoittautunut 2199

4

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti henkeä! Tämä on yli 60% piirin jäsenmäärästä. Huomattava osa leiriläisistä oli EVP:itä (EiVielä-Partiolaisia) tarkalleen 268kpl. Tämä aiheutti muutoksia leirin suunnittelun loppuvaiheissa, sillä halusimme huomioida heidät leirillä mahdollisimman hyvin.

Osallistujien haalimissa ja lippukuntien aktivoimisessa käytettiin hyvin paljon suoramarkkinointia. Leirintekijät jalkautuivat piirin muun organisaation (erityisesti PiHan) kanssa jokaiseen piirin lippukuntaan Kasvu -roadshown merkeissä. Huima näkyi myös aktiivisesti monissa piirin tapahtumissa. Lisäksi leirin lähestyessä savunjohtajiin ja Huimahemmoihin oltiin aktiivisesti yhteydessä.

Leirillä osallistujia Ilmoittautuneita kaikkiaan …joista peruuttaneita

2110 2199 89

JÄSENET JA EI-JÄSENET Jäseniä Ei-partiolaisia (Suomi) Ulkkareita

1814 268 28 2110

IKÄKAUDET 0-3v 4-7v Sudenpentu Seikkailija Tarpoja Samoaja Vaeltaja/aikuinen Yhteensä

29 38 472 362 366 187 656 2110

●

Leiri on kansainvälinen ja monikulttuurinen.

Kansainvälisten vieraiden määrässä jäätiin tavoitteissa, mutta leirillä näkyi monikulttuurisuus SCOUTTI -projektin ansiosta. Leirin kaikessa ohjelmassa pyrittiin ottamaan huomioon myös KV-vieraat, mutta vieraiden vähäinen määrä aiheutti hieman lipsumista toteutuksessa, esimerkiksi yhteisohjelmissa KV-vieraat olisi voinut huomioida paremmin.

●

Leiri madaltaa lippukuntien kynnystä osallistua PT-kisoihin.

Piirin syysmestaruuskisoissa Horisontti 2012 rikottiin osallistuja ennätyksiä varsinkin ruskeassa ja harmaassa sarjassa. Kisoihin osallistui 43 vartiota, joka on selvästi enemmän kuin kisoissa yleensä. Jotain on siis tapahtunut! Leiriläisiltä kisoista (Kaimosta ja Vuovdista) saatu erityisen hyvä palaute kertoo, että kisoja kohtaan olleita ennakkoluuloja on murrettu. Kisat olivat kokonaisuudessaan onnistunut kokeilu, jota kannattaa tulevaisuudessakin harkita haikin sijaan leireillä järjestettäväksi.

●

Savuissa ja alaleireissä on hyvä henki.

Alaleirit olivat tasavahvoja, jokainen kantoi hyvin omaa identiteettiään ja loi vahvan yhteisfiiliksen. Alaleiri- ja savualueella oli elämää ja partioleirimäistä tunnelmaa. Savujen väliset kilpailut kasvattivat oman savun yhteishenkeä. Savuissa oli aidon partioleirin fiilistä ja katastrofaalisen suurilta ylikuormitustilanteilta vältyttiin. Savunjohdon (eli savunjohtajan ympärille kasatun johtajatiimin) rekrytointiin olisi voinut panostaa enemmänkin, jolloin savujen väliset erot johtajien jaksamisessa eivät olisi olleet niin suuret. Tekijöiden yöpyminen savuissa toisaalta auttoi myös fiiliksen luomisessa. Leirin palautteen mukaan tässä tavoitteessa onnistuttiin kirkkaasti parhaiten saavuttamalla 4,33 keskiarvo leiriläisten keskuudessa. Leirin tekijätkin antoivat hyvälle fiilikselle arvosanaksi 4,12.

5

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti

6

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti

2 Huiman teema ja tarina Huima rakentui “parhaat leirimuistot kaikille aisteille” -teeman ympärille. Leiriä lähdettiin rakentamaan tekijöiden näköiseksi, nuorekkaaksi, vetovoimaiseksi ja innostavaksi. Ohjelmat eivät rakentuneet tiukasti aistien tai muun vastaavan tiukan teeman ympärille, vaan enemmänkin tekijöille annettiin vapaat kädet leirin tavoitteiden raameissa. Panostamalla enemmän teemaan olisi ehkä saatu yhdenmukaisempi leiri kaikilta osa-alueiltaan. Toisaalta esimerkiksi alaleirien vahvat omalaatuiset identiteetit vahvistivat hyvää fiilistä alaleireissä ja savuissa.

3 Huiman organisaatio ja järjestäytyminen Huiman organisaatio koostui leiritoimikunnan lisäksi mestareista, joilla jokaisella oli oma tekijä tiiminsä.

Mestareiden alla saattoi olla myös niin kutsuttuja ”nokkia” eli eräänlaisia vertaisjohtajia. Nokilla vastasi siis jostain tietystä kokonaisuudesta jonkin mestarin alaisuudessa. Seuraavassa Huiman organisaatiokukkanen, jossa näkyy LTMK ja mestaritason pestit.

7

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti

Huiman leiritoimikunnan muodostivat: Leirinjohtaja, Mikko “Mikro” Roininen, MäMe Leirin varajohtaja, Henny Tirkkonen, LNT Ohjelmajohtaja Eka, Soile “Soikkeli” Laitinen, Saarijärven Saloveikot Ohjelmajohtaja Toka, Veera Valkama, Kieh Osallistujajohtaja, Emmi Uutela, EKa Huoltojohtaja, Pia-Maritta Puruskainen, EKa Viestintäjohtaja, Janne “Haukkis” Haonperä, LEV Myynti- ja Talousjohtaja, Timo Miettinen, Limingan Niittykärpät Turvajohtaja, Jaakko “Jaska” Vainio, Kieh Tekniikkajohtaja, Teemu Koli, MäMe Projektikoordinaattori, Anna Kosonen, sittemmin liittynyt HiTy

3.1 Aikataulu Projektin alustava aikataulu rakennettiin aiempien leiriprojektien suunnitelmien pohjalta. Jokainen osaalue laati suunnitelman siitä, mitä asioita valmistuu projektin eri vaiheissa. Käytännön syistä Huiman koko projektin aikataulu päätettiin kuitenkin rakentaa vahvasti viestintäsuunnitelman ympärille.

Suunnittelussa lähdettiin siitä, mitä informaatiota tulee missäkin vaiheessa siirtyä kenellekin eli lippukuntiin, HuimaHemmoille eli huimayhdyshenkilöille, savunjohtajille tai yksittäisille leiriläisille.

3.2 Organisaatio Leirinjohtajat kasasivat leiritoimikunnan kuunnellen ajatuksia edellisten leirien tekijöitä.

Leiritoimikunnan pestit päätettiin jakaa siten, että kaikkien pestit olisivat suunnilleen samankokoisia.

Tämän takia päätettiin esimerkiksi valita leiritoimikuntaan kaksi ohjelmajohtajaa. Kokonaisuudessaan leiritoimikunnan koko kasvoi melko suureksi, mutta koimme sen olevan vain hyvä asia. Tosin tätä isompaa leiritoimikuntaa emme voi suositella, sillä nytkin koko porukan saaminen kokoukseen oli haastavaa. Tässä muutamia huomiota leiritoimikunnan organisaation kasaamisesta.

Päätös, että turvallisuudesta vastaava johtaja on leiritoimikunnan jäsen, oli onnistunut.

Turvallisuus koskettaa kaikkia leirin osa-alueita ja leirin tekemiseen liittyy nykyään yhä enemmän viranomaismääräyksiä ja lupia, jotka ovat kriittisiä leirin järjestämisessä. ● Huollon sijaan leiritoimikunnassa voisi olla pelkkä muonitus, koska siinä on niin paljon tekemistä ja se on leirin kokonaisuuden kannalta yksi kriittisimmistä toiminnoista. Kaikki muut Huiman huoltojohtajan vastuulla olleet toiminnot (kuljetus ja hygienia) voisi laittaa tekniikkajohtajan alle, jolloin se helpottaisi synergiaa tiimien välillä. ●

8

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti Projektin alussa ruokalaakso päätettiin käytännön syistä sijoittaa huollon alle, vaikka se oli yksi ohjelmalaaksoista. Tämä ei ollut fiksu päätös, vaan ruokalaakso olisi pitänyt olla ohjelman alla varsinkin suunnitteluvaiheessa. Itse leirillä taas yhteistyötä oli enemmän huollon osa-alueelle ruokavaraston yms. puitteissa. ● Etenkin mestaritason pestejä täytettäessä tulee huomioida se, että aina ei ole järkevää pestata omia kavereitaan. Huiman projektin aikanakin huomattiin, että omat kaverit eivät ole aina välttämättä niitä helpoimpia johdettavia. ● Leiritoimikunnan kokouskäytännöissä hyväksi työkaluksi todettiin Skype, mikä mahdollisti yhteisen kokoustamisen vaikka kaikki eivät fyysisesti samaan paikkaan päässytkään. Alusta alkaen leiritoiminkunnan kokouksia päätettiin pitää noin 3-4vko välein, jotta ne pysyvät lyhyempinä. Suurin osa kokouksista pidettiin skypessä. Yhteensä leiritoimikunta kokoontui projektin aikana noin 30 kertaa, joista noin 8 oli pidempiä seminaareja. ● Piirin käyttössä ollut GoogleDocs alustaan perustuva Pirske -ekstranetti osoittautui projektin aikana erittäin hyväksi ja käytännön läheiseksi työvälineeksi. Kaikki tiedot oli aina tallennettuna samaan paikkaan, mikä helpotti niiden työstämistä ja jakamista. ●

4 Yhteistyö muiden tahojen kanssa 4.1 Piirin pysyväisorganisaatio Piirileirit ovat aina erittäin suuria voimanponnistuksia koko piirille. Tälläkin kertaa Huiman organisaatio oli yli kaksi kertaa isompi kuin piirin pysyväisorganisaatio.

Tämä aiheuttaa haasteita, sillä monesti näin suuri projekti alkaa “elää omaa elämäänsä”, eli irtautuu piirin muusta toiminnasta. Tämä ei tietenkään ole piiritoiminnan jatkuvuuden ja strategian toteutumisen kannalta paras vaihtoehto.

Huiman osalta yhteistyö piirin pysyväisorganisaation kanssa onnistui kokonaisuudessaan hyvin, vaikka aluksi rajapintoja oli vaikea löytää kaikkien toiminnanalojen kanssa.

Erityisen onnistunutta yhteistyö oli Huiman ja piirin viestinnän kanssa. Tämä varmasti oli osasyynä siihen, että Huiman viestintä kokonaisuutena onnistui erittäin hyvin.

4.2 Leirinjohtaja piirihallituksessa projektiministerinä Uudenmaan Partiopiirissä on ollut tapana, että piirin suurprojektin johtaja on piirihallituksen jäsen.

Tämä linkittää projektin, tässä tapauksessa piirileirin, kiinteäksi osaksi piirin organisaatiota. Kun lerinjohtaja on piirihallituksessa, hän on hyvin kärryillä siitä mitä piirissä tapahtuu ja muut toiminnanalat kuulevat leiristä ja sen tekemisestä reaaliaikaisesti. Järjestely tosin kuormittaa leirinjohtajaa enemmän kokousmäärien kasvaessa, mutta siitä saatu hyöty on sen arvoista.

9

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti 4.3 Muut leirit Huiman kanssa samana kesänä järjestettiin myös monta muuta piirileiriä ja SP:n järjestämä kansainvälinen Roverway -tapahtuma. Eri leirit suuntaavat energiansa pitkälti omaan tekemiseensä ja yhteistyö tuntuukin toisinaan hieman päälle liimatulta. Huiman osalta yhteistyö Sarasteen ja Roverwayn kanssa onnistui erityisesti hankintojen kohdalla. Yhteistyö tapahtui käytännössä leirien työntekijöiden kautta, sillä kaikilla leireillä ne oli vastuutettu työntekijöiden toimenkuvaan. Hankintojen keskittämisellä saatiin selvää säästöä, sillä kokonaishankinnoissa päästiin SP:n suurleirien suuruusluokkaan.

Kesällä 2012 järjestetyt muut vastaavat leirit ● ● ● ● ●

Saraste (PäPa), 4500 osallistujaa Suunta 12 (J-SP), 2000 osallistujaa Ruis (Kymi), 450 osallistujaa Havu (PP), 1500 osallistujaa Roverway (SP), 4000 osallistujaa, 52 eri maasta

4.4 Keskusjärjestö Suomen Partiolaiset tarjosivat tukeaan leirin tekemiseen järjestämällä piirileirien johtajille yhteistyöryhmän ja tukiseminaarin muutaman kerran leirin suunnitteluaikana. Seminaarit antoivat hyviä ajatuksia ja boostia tekemiselle, mutta kokonaisvaltainen yhteistyö leirien välillä jäi uupumaan. Tämä johtuu ehjä siitä, että jokaisella leirillä oli omat tavoitteet ja visiot leirin tekemisestä. SP:llä olisi leirin päättymisen jälkeen hyvät mahdollisuudet esimerkiksi leirivinkkien keräämiseen sekä sidosryhmäyhteyksien ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

4.5 Yhteistyökumppanit Huima teki yhteistyötä erilaisten tahojen kuten SPR:n, Räyskälä-Säätiön, Puolustusvoimien, Metsähallituksen ja monen yrityksen kanssa. Tarkempi lista yhteistyötahoista on liitteenä, yritysyhteistyötä on käsitelty enemmän myynnin ja talouden osiossa. Yhteistyötä tehdessä on tärkeää saada mahdollisimman moni asia sovittua kirjallisesti. Muuten voidaan päätyä tilanteisiin, joissa vastuunjako ei ole selvä. Leiriä tehdessä havaittiin, että moni muu organisaatio ei ole yhtä joustava ja nopea liikkeissään kuin leiriprojektimme. Tämä aiheutti sitä, että kriittistenkin sopimusten tekeminen venyi todella pitkälle ja päätöksiä saatiin vasta vähän ennen leiriä. Näin kävi valitettavan monen leirin kannalta erityisen tärkeän asian kanssa, jonka takia leiritoimikunta joutui ottamaan paljon ylimääräisiä riskejä. Tästä esimerkkinä PV-kanssa tehty sopimus leirialueesta. Lopulta kaikki kuitenkin meni hyvin eri yhteistyötahojen kanssa lukuun ottamatta Kanneljärven opistoa, joka vetäytyi yksipuolisesti sopimistamme ohjelmanumeroista.

4.6 SCOUTTI-projekti Piirin monikulttuurisuusprojekti Scoutti huipentui Huimalle ja Scoutti näkyikin leirillä monin tavoin.

Scoutti oli omalta osalta vaikuttamassa Huiman tavoitteiden toteutumiseen. Huimalla vieraili parikymmentä maahanmuuttajanuorta monikulttuurisella leirivierailulla. Lisäksi Huimalle osallistujat pääsivät nauttimaan Out of the Box -laaksosta sekä Scoutin projektitiimin luomista muista ohjelmista, kuten henkilötiedustelupelistä sekä SPR:n kanssa yhdessä työstetystä liveroolipelistä samoajille.

10

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti 4.7 Suojelija Huiman suojelijan valinnassa ei haluttu kulkea vanhoja kangistuneita polkuja pitkin, vaan lähdettiin hakemaan leirin henkeen sopivampia hahmoja. Madventuresin Rikulle ja Tunnalle lähetettiinkin sammaleella kuorrutettu ja teepusseilla töhritty käsinkirjoitettu kirje, jolla vakuutimme heidät lähtemään mukaan projektiin. Riku ja Tunna olivat juuri oikea valinta Huiman suojelijoiksi.

Vaeltajille järjestettiin, yllätyksenä Rikun kanssa, MadCookhenkinen ruokarasti, joka keräsi medianäkyvyyden lisäksi paljon kiitosta osallistujilta.

4.8 Toimisto Huiman projektiin palkattiin projektityöntekijä toukokuussa 2011 eli reilu vuosi ennen leiriä. Työntekijän roolia mietittäessä haluttiin antaa hänelle riittävästi toimintavaltaa kuitenkin rajoittamatta luottisten johtamista. Siksi päädyttiin projektikoordinaattorin rooliin, mikä toimikin vallan mainiosti.

Projektityöntekijän valinnassa päätyminen partion ulkopuolelta tulleeseen hakijaan Anna Kososeen osoittautui koko leiriprojektin kannalta kultaakin arvokkaammaksi. Annan panos ja oikeat tehtävät projektin edetessä mahdollistivat parhaan onnistumisen. Itse leirillä toimiston työtehtävät tulisi myös miettiä tarkkaan. Huimalla päädyttiin siihen, että piiritoimisto muuttaa leiripaikalle vasta leirin alkaessa ja leiritoimistoa hoidettiin rakennusleirin ajan luottisvoimin leirin varajohtajan ottaessa vetovastuun.

Annan työsuhteen keston ollessa aiempia leirityöntekijöitä pidempi, sai Anna nauttia projektin aikana myös kesälomasta. Loman ajankohtaa mietittäessä päädyttiin aikaan juuri ennen leiriä kesä-heinäkuussa.

Historiasta kun tiedettiin, että hektisimmät leirin tekemisen kaudet ajoittuvat toukokuulle muutamaa kuukautta ennen leiriä, sekä jälkipyykkiin aivan leirin jälkeen.

4.9 Ohjausryhmä Huiman ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Jukka “Jugga” Koskenkanto (MäMe), joka kasasi ohjausryhmään henkilöitä, jotka ovat toimineen aiemmilla leireillä leiritoimikunnassa ja omaavat näkemystä piirileirin järjestämisestä. Ohjausryhmällä oli valta ohjata leiriä haluamaansa suuntaan tarvittaessa, mutta tällä kertaa ohjausryhmä enimmäkseen tuki ja sparrasi leirinjohtajia sillä mitään suuria ongelmia leirin tekemisessä ei tullut vastaan. Ohjausryhmä oli aluksi melko laaja, mutta sen jäsenten kiireiden vuoksi se supistui melko pieneksi ja dynaamiseksi ryhmäksi. Jatkossa kannattaakin kiinnittää huomiota onko ryhmään valittavilla henkilöillä oikeasti halua ja kykyä sitoutua tämänkaltaiseen ryhmään.

11

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti

5 Leirinjohdon ajatuksia isoista linjauksista ● ● ● ● ● ● ● ●

●

●

Tiukka pestauskäytäntö osoittautui hyvin toimivaksi. Tekijät saatiin sitoutumaan projektiin hyvin, mikä selkeytti rooleja.

Aamu ja iltapala savuissa toimi savun yhteishengen rakentamisen kannalta hyvin. Muilla ruuilla keskuskeittiö tuo aikaa ohjelmille eikä vie sitä pois savun toiminnasta.

Sudenpentujen saapuminen kesken leirin toi mukanaan hyviä asioita, kuten koti-ikävän hallitsemisen, mutta se myös vei savunjohdolta jonkin verran voimia.

Ruokalaakso oli erityisen onnistunut kokonaisuus, jossa hyvä idea ja erinomainen toteutus koituivat menestykseksi.

PT-kisat leirillä kaikille ikäkausille toi mukavasti kokemusta kisoista kaikille.

Leirin ajankohta oli onnistunut juuri ennen koulujen alkua loppukesästä. Säät sattuivat kesän 2012 parhaiksi, mikä omalta osaltaan loi huimaa leirifiilistä.

Huimaa johdettiin painottaen leirin tavoitteita. Leirin teema jäi johtamisessa vähemmälle huomiolle.

Tekijöiden majoittuminen savuissa osoittautui hyväksi päätökseksi. Jokaisen pestissä toimivan tulee kuitenkin sopia roolistaan oman savunjohtajansa kanssa, jotta mahdollisilta epäselvyyksiltä vältytään.

Tekijöille tarjottiin alennus leirimaksusta, jos he sitoutuivat leirin tekemiseen jo edeltävänä vuonna. Tämä pestikäytäntö otettiin hyvin vastaan. Huimalla käytännöstä oltiin hyvin tiukkoja ja se auttoikin epäselvien tilanteiden hallinnassa. Selkeät säännöt ovatkin etu niin tekijöille kuin leirin johdollekin.

Huimalle oli mahdollista osallistua myös, vaikkei partion jäsen olisikaan. Näitä ei-vieläpartiolaisia osallistui leirille 268 henkeä. Huiman jälkeen piirin jäsenmäärässä on tapahtunut hienoista kasvua, mutta todelliset vaikutukset ovat nähtävissä vasta ajan kuluessa. Palaute eivielä-partiolaisilta on ollut hyvää ja muutamissa lippukunnissa on rekrytoitu Huimalla olleita uusia aikuisia mukaan lippukunnan toimintaan.

12

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti

6 Johtaminen Huimaa johdettiin innostaen, kannustaen ja osallistaen. Nuorille tekijöille annettiin paljon mahdollisuuksia vaikuttaa ja tekijöiden viihtyvyyteen panostettiin.

Itse leirillä leirinjohtajien tulee pysytellä suurissa linjoissa, eikä tarttua suoraan yksittäisiin ongelmakohtiin. Johtamisen tulee siis mennä johtamisketjun mukaan myös leirillä.

Sisäinen viestintä leirin aikana on aina haasteellista ja jokaisen johtajan roolissa toimivan tulee muistaa informaation kulun merkitys omille johdettavilleen. Huimalla onnistuttiin savuille ja savunjohdolle kulkeneessa infossa, mutta tekijöille viesti kulki huomattavasti heikommin. Jokaisen osa-aluejohtajan jakama tieto mestareilleen ja siitä sen kulku eteenpäin tuleekin varmistaa, jotta tieto saavuttaa kaikki ryhmät leirillä. Huiman kokoisessa organisaatiossa päätökset eivät aina välittyneet eteenpäin tekijöille.

7 Leiripaikka Riihimäen viestirykmentin harjoitusalue Lopen Räyskälässä toimi Huiman leiripaikkana keskellä aitoa suomalaista kuivaa kangasmetsää. Leirialueen tunnuspiirteitä ovat sitä ympäröivät järvet ja lammet, hyvät majoitusmaastot, sekä leirialueen halki kulkeva Räyskälä-Säätiön lentokenttä.

Lentokenttä toi leirille mieleenpainuvia mahdollisuuksia ohjelmille, mutta myös haasteita alueen kaavoitukselle. Esimerkiksi lentokentän ansiosta Taidekahvila Karhun meteli iltasella kantautui esteettä kiitoradan yli majoitussavuihin. Vaikka äänenvoimakkuus olikin sallituissa rajoissa, kuului se tyynessä kesäyössä liiankin hyvin savuihin. Suunnitteluvaiheessa kiitorata aiheuttikin monelle harmaita hiuksia,

13

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti mutta loppujen lopuksi se mahdollisti monen sellaisen ohjelman, joka olisi muuten saattanut jäädä toteutumatta. Esimerkiksi vierailupäivänä järjestetyt työntöautokilpailut sekä PT-kilpailujen lähtötehtävät järjestettiin kiitoradalla.

Yhteistyö PV:n kanssa oli haastavaa, koska heidän organisaationsa oli kankea, eikä kyennyt nopeaan päätöksentekoon. Kirjallisten sopimusten vaatimisessa tulee olla erityisen tarkkana.

8 Ohjelma 8.1 Johdanto Leirin ohjelmaa lähdettiin johtamaan ajatuksella, että suuret linjat ja raamit annetaan leiritoimikunnan ja ohjelmajohtajien puolesta, joiden perusteella mestarit alkavat luomaan omaa kokonaisuuttaan.

Ohjelmajohtajien tavoitteena oli luoda mestareilleen turvallinen ympäristö kasvaa partiojohtajana ja oppia kokemusten kautta, jossa ongelmakohtia ratkottiin yhdessä tilannekohtaisesti.

Ohjelma onnistui kokonaisuutena erittäin hyvin. Tätä väitettä tukee ohjelmajohtajien fiiliksen lisäksi leiriläisiltä ja leirintekijöiltä saatu runsas positiivinen palaute. Ohjelma oli jaettu kahden ohjelmajohtajan kesken seuraavasti: Soile “Soikkeli” Laitinen (Saarijärven Saloveikot) vastasi ikäkausiohjelmista ja molemmista kisoista ja Veera Valkama (Kieh) vastasi puolestaan erillisistä projekteista kuten yhteisohjelmasta, kansainvälisyydestä, vierailupäivästä, koulutuksista sekä yhteistyöstä SCOUTTIprojektin kanssa. Ohjelmajohtajat toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään ja ohjelman mestarit pystyivät pyytämään molemmilta johtajilta apua ja tukea pestissään. Yhdelle ihmiselle koko ohjelmasta vastaaminen olisi ollut liian iso pesti ja parijohtajuus auttoi ohjelmajohtajia jaksaamaan läpi projektin.

Jokainen ohjelman mestari pestattiin ohjelmajohtajien toimesta ja mestarit sitoutettiin pestaamaan omat tiiminsä ja nokkahenkilönsä. Pestauksessa mestari oppii tuntemaan tiiminsä vahvuudet ja pestaustilanteessa sovitaan sopivan kokoisista tehtävistä, jotta kukaan ei kuormitu liikaa. Tiimin pestaaminen koettiin kuitenkin vaikeaksi tilanteeksi, sillä monelle oma pestikeskustelu ohjelmajohtajan kanssa oli ensimmäinen pestauskokemus ja tukea tiimiin pestaamiseen olisi tarvittu. Kenties Huiman pestauskäytäntö luo uusmaalaista pestausperinnettä ja jatkossa pestaaminen on tavallinen käytäntö, kun otetaan vastaan uusi partiopesti.

Toinen ohjelmajohtaja (Veera) teki Ko-Gi kehittämistehtävänsä aiheesta kasvatustavoitteiden ja partiomenetelmän huomioiminen leiriohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa, millä varmistettiin, että leiriohjelma oli partio-ohjelman mukaista. Mestareita kannustettiin kouluttautumaan pestinsä tueksi ja usea mestari teki partiojohtajakurssin johtamisharjoituksensa vastaamastaan ohjelmakokonaisuudesta. Jokaiselle ikäkaudelle oli leirillä omaa ohjelmaa oman tasoisesti.

Erityistä kiitosta leirillä saatiin siellä vierailleilta partiovaikuttajilta, jotka olivat positiivisesti yllättyneitä siitä, että mestarit eivät ainoastaan kertoneet mitä ohjelmalaaksoissa tehdään vaan osattiiin myös kertoa, miksi näin tehdään. Tätä on varmasti helpottanut se, että yksi mestari vastasi yhdestä ikäkaudesta, joten pystyttiin keskittymään selkeästi yhteen ikäryhmään ja sen kasvatustavoitteisiin.

14

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti 8.2 Pestit ja organisoituminen

8.3 Miten leirin tavoitteet toteutuivat ohjelma osa-alueessa?

Kaikki luottamushenkilöt on pestattu ja heitä kohdellaan tasapuolisesti.

Kaikki mestaritason henkilöt oli pestattu ennen leiriä ja lähes kaikki mestarit löysivät tiensä Huiman leiriprojektiin ennen vuodenvaihdetta 2012. Survive-laakson mestaripesti täytettiin kesällä 2012 ja tiimiä rekrytoitiin vasta leirillä, eikä sielläkään riittävästi. Tämä kuormitti toista ohjelmajohtajaa leirin aikana liian paljon ja jatkon kannalta tällaisissa tilanteissa peli pitää viheltää aikaisemmin poikki. Jos tekijöitä ei ole, ei kyseistä ohjelmaa kannattaa järjestää. Leiriläisille Survive-laakson henkilöresurssiongelma ei kuitenkaan näkynyt ja ohjelmalaaksosta pidettiin leirillä.

Tasapuolisessa kohtelussa täytyy erityistä huomiota kiinnittää niihin ohjelman osa-alueisiin, jotka ovat hyvin samanlaisia toistensa kanssa. Esimerkiksi Huimalla Vuovdi sudenpentu-seikkailijakisat ja Kaimo pt-kisat eivät saaneet samanlaista arvostusta ja huomiota. Tähän leiriorganisaation olisi pitänyt puuttua aikaisemmin, sillä tasapuolisella huomioimisellla voi olla suurikin vaikutus esimerkiksi tekijöiden leirifiilikseen. Molemmat kisat onnistuivat kuitenkin erittäin hyvin.

Piirin lippukuntien leiritaidot kehittyvät.

Tämä tavoite on näkynyt vahvasti Huiman leiriarjessa ja ohjelma on tukenut lippukuntien leiritaitojen kehittymistä yksilöiden kautta. Erityisesti leiritaitoja pystyi kehittämään Tabula Naturassa, Kättentaitolaaksossa ja Ruokalaaksossa, sekä molemmissa pt-kisoissa. Samoajille tarjottiin mahdollisuus tulla rakennusleirille päivää aikaisemmin suorittamaan rakennusliljaa. Huiman ennakkoon ilmestyneen ohjelmapaketin ja aktiviisuuskilpailun avulla kannustettiin lippukuntia treenamaan leiritaitojaan ennen leiriä.

15

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti Leirille osallistuu 55 prosenttia piirin jäsenistä.

Ohjelma osa-alue tuotti ennakkomateriaalina ohjelmapaketin ja aktivisuuskilpailun sekä KV-tiimi tuotti Small talk for Scouts -kurssin ja -blogin, joilla hypetettiin leirin ohjelmaa etukäteen. Ohjelmaporukan hyvä henki ja omat seminaarit viestivät lippukuntiin Huiman tekemisen meininkiä.

Erityisesti ennen leiriä pestattavia aikuisia tekijöitä olisi toivottu leirille enemmän. Tekijävaje selittynee kuitenkin osiltaan että samaisena kesänä järjestettiin kolme suurta leiriä pääkaupunkiseudun metropolialueella (Saraste, Rowerway ja Huima), jotka kilpailivat osin samoista tekijöistä.

Leiri on kansainvälinen ja monikulttuurinen.

Leirille osallistui 27 ulkomaalaista partiolaista Ranskasta (4), Sveitsistä (2), Australiasta (1) ja Saksasta (20).

Tavoitemäärään emme päässeet, sillä tavoitteena oli 200 ulkomaalaista partiolaista. Uskomme kesällä 2012 järjestetyn Roverway -leirin verottaneen meiltä ulkomaalaisia osallistujia ja vieneen kv-markkinoinnin näkyvyyttä. Viestinnän ja kvtiimin tiivis yhteistyö on ehdottoman tärkeää kansainvälisen markkinoinnin kannalta ja markkinointi pitää aloittaa jo pari vuotta aikaisemmin.

KV-tiimin vastuu on kaksijakoinen ja siksi haastava, ulkomaalaisille partiolaisille pitää olla heille soveltuvaa päiväohjelmaa ja kansainvälisyyden tulee näkyä muiden leiriläisten ohjelmassa. Tämän jälkimmäisen vastuualueen onnistuminen voidaan varmistaa ulkomaalaisten aikuisten leiripestien suunnittelemisella etukäteen. Huimalla tämä ei onnistunut, mutta ulkomaalaisten pestit saatiin rullaamaan leirin aikana (ks. lisää raportin Osallistujat-kohdasta). SCOUTTI -projektin tiivis ja näkyvä yhteistyö Huiman kanssa paikkasi ulkomaalaisosallistujilla haviteltua kansainvälistä ja monikulttuurista tunnelmaa.

Leiri madaltaa lippukuntien kynnystä osallistua PT-kisoihin.

Leirillä järjestettiin Vuovdi sudenpentu-seikkailijakisat ja Kaimo pt-kisat tarpojille ja samoajille.

Molemmat kisat olivat eri ikäkausille osa leirin ohjelmaa. Poiketen aiemmista piirileireistä Huimalla ei järjestetty haikkia tai vaihtoehtoisia ohjelmia kisojen tilalle. Tämä koettiin toimivaksi ratkaisuksi ja kisavartiota oli runsain määrin. Leiri madalsi lippukuntien kynnystä osallistua pt-kisoihin, mikä näkyi piirin syysmestaruuskisojen kisavartioiden suuressa määrässä. Erityisen paljon syyskisoissa oli osallistujia ruskeassa ja harmaassa sarjassa, mikä osoittaa, että olemme antaneet kisakipinän myös rastimiehinä toimineille vaeltajille ja aikuisille. Tämän tavoitteen tuloksia on kuitenkin tarkasteltava pidemmällä ajanjaksolla ja kannustettava jatkossakin partiolaisia osallistumaan kisoihin aktiivisesti.

Savuissa ja alaleireissä on hyvä henki.

Leirin ohjelmat tapahtuivat fyysisesti alaleirien ulkopuolella. Ainoastaan sudenpentujen ohjelma Tabula Natura -maalausaktiviteetti järjestettiin savuissa, mistä tuli kiitosta savunjohtajilta. Jatkossakin kannattaa hyödyntää savuympäristöä erityisesti pienimpien partiolaisten ohjelman osalta. Leirin yhteisissä ohjelmissa, kuten avajaisissa ja päättäjäisissä kannattaa panostaa yleisöä osallistavaan ohjelmaan, mikä nostattaa savujen ja alaleirien henkeä. Hyvää henkeä nostatettiin myös savujen välisillä kilpailuilla, kuten Huivate-muotikilpailulla ja vierailupäivän työntöautokilpailulla.

16

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti 8.4 Miten ohjelman omat tavoitteet toteutuivat leirillä?

Kaikille ikäkausille on omanlaista/-tasoista ohjelmaa.

Ohjelma oli suunnattu aina tietylle ikäkaudelle ja osallistujapalautteen pohjalta se koettiin innostavaksi ja tarpeeksi haastavaksi leiriläisille. Jokaiselle ikäkaudelle suunniteltiin ja toteutettiin omat erilliset leiriohjelmat, jotka leiriarjessa lomittuivat kuitenkin yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämän ohjelmarakenteen suurin riski oli tekijöiden riittävyys, sillä erilliset ohjelmalaaksot vaativat enemmän tekijöitä - mestarit kokivat tämän kuitenkin hallittavaksi haasteeksi. Koko leirin yhteisten ohjelmien tasolla kaikkien partioohjelmaa toteuttavien 7-22 vuotiaiden sekä aikuisten miellyttäminen yhtä aikaa oli haasteellista, kuten kuvitella saattaa.

Kellään ei ole turhaa stressiä ohjelmasta.

Ohjelmajohtajat loivat suuret linjat ja deadlinet ohjelman aikatauluun, joka seurasi tiiviisti leiriprojektin aikataulua. Tiukalla aikataululla ja suunnitelmallisuudella varmistettiin tekemisen jakautuminen tasaisesti ja reagointiaikaa yllättäviin tilanteisiin löytyi. Ohjelman aikataulun lisäksi jokaista tiimiä kannustettiin luomaan oma aikataulu kokonaistilanteen hallitsemiseksi. Haasteena oli eri osa-alueiden välisten aikataulujen rajapinnat, erityiseksi haasteeksi osoittautuivat tilanteet, joissa sovituista päivämääristä ei pidettykään kiinni. Esimerkkirajapintoina toimivat tässä projektissa hankinnat, leirikaava ja leiriläisen kirja, joiden osalta kannattaa pitää yhteisiä seminaareja.

Huimailerin lisäksi Ohjelmalla oli käytössä Mestariviesti, jolla Ohjelmajohtajat viestivät ohjelmantekijöitä koskevista ajankohtaisista asioita. Sähköpostien lisäksi yhteyttä mestareihin pidettiin puhelimitse. Leirillä ohjelman ydinväki kokoontui päivittäin.

Pestipäivityset tehtiin puolivuosittain, pestaukset päivityksineen koettiin merkityksellisiksi niin mestareiden kuin ohjelmajohtajien keskuudessa. Jatkuvan vuorovaikutuksen tavoitteena oli luoda luottamuksellinen ilmapiiri, jossa ohjelmajohtajat tukivat mestareitaan omissa pesteissään sekä auttoivat haasteellisissa tilanteissa. Vuorovaikutusta jatkettiin aina leirin päätöspestikeskusteluun saakka, jossa kannustettiin lähtemään mukaan myös piirin pysyväistoimintaan.

Ohjelma tarjoaa onnistumisen elämyksiä ja itsensä ylittämistä.

Ohjelmantekijöissä oli havaittavissa selkeästi kolme erilaista ryhmää: nuoret keltanokat, kokeneet partiokonkarit ja Huiman omat paluumuuttajat, jotka olivat saattaneet pitää taukoa partiotoiminnasta.

Kaikki mestarit kokivat oppineensa pestinsä kautta ja saivat voimaa sekä näkemystä partiojohtamisesta.

Itse leiriläisille ohjelma oli monipuolista, jossa pystyi haastaamaan itsensä ja toverinsa. Erityisesti partiotaitokisat antoivat monelle mahdollisuuden kokea jotain sellaista, mitä ei ole aikaisemmin päässyt kokeilemaan.

Ohjelmajohtajien nostot ja ajatukset - yhteistyö kannattaa aina!

Rajapinnat muiden osa-alueiden kanssa ovat haasteellisia, ja niiden toimivuuteen kannattaa panostaa.

Epäselvyyksien välttämiseksi rajapinta-asioista pitää aina sopia selkeästi.

17

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti Leirin yhteisissä seminaareissa ja tapahtumissa käyminen on erittäin tärkeää, jotta pystyy hahmottamaan leirin kokonaisuutena ja oman roolinsa organisaatiossa. Ikinä ei voi korostaa liikaa kasvokkaisia tapaamisia toisten leirintekijöiden kanssa.

Pitkien luentojen sijaan seminaareissa kannattaa varata aikaa tekemiselle.

Jos joku keksii toimivan ohjelman samoajille, voisi hän saada Suuren ansioristin, sillä samoajaikäryhmä (1517-v.) on kirjava ja haastava joukko nuoria. Huimalla kiitosta saatiin siitä, että samoajat eivät olleet nakkikoneita, vaan he suorittivat ikäkautensa tasoisia palvelutehtäviä. Samoajia arvostettiin tarpojia selkeästi vanhempina pääsyllä Taidekahvila Karhuun ja mahdollisuudella suorittaa rakennuslilja rakennusleirillä yhdessä “isompien” kanssa. Samojille oli omia akvititeettejä, joissa käyminen oli omalla ja savun vastuulla.

Vaeltajille ja aikuisille luodun ohjelman haasteena on tasapainoilu oman pestin ja vapaa-ajan kanssa.

Aikuisten Pop Up -hiljainen kahvila ja Huima Spa antoivat mahdollisuuden hengähtämiseen ja rentoutumiseen Huimalla.

Huimalla sudenpennut ja seikkailijat saapuivat poikkeuksellisesti loppuleiristä Kaimo pt-kisojen vuoksi.

Kisojen onnistumiseen tarvittiin kaikkien aikuisten ja vaeltajien työpanos.

Leiriaikatauluihin toivotaan aina enemmän väljyyttä - mutta mistä ollaan valmiita luopumaan vapaa-ajan vuoksi? Huimalla päivittäiset uima-/ vapaa-ajat mahdollistettiin puoli tuntia aikaisemmalla herätyksellä.

Vanhemmille ikäryhmille samoajista ylöspäin annettiin mahdollisuus valita oma ohjelmakokonaisuutensa. Tiedonkulun kannalta on tärkeää, että eri ikäkausille lähetetty materiaali menee tiedoksi savunjohtajille ja Huimahemmoille.

Parijohtajuutta hyödynnettiin suurissa pesteissä, kuten Ohjelma osa-alueen johtajien kohdalla. Lisäksi parijohtajat auttoivat tilanteissa, joissa tekijöiden omat elämäntilanteet tiedettiin jo ennalta kuormittaviksi. Esimerkiksi sudenpentu- ja seikkailijajohtajien parijohtajuus mahdollisti pestin toteuttamisen pääsykoelukujen ja kandityön ohella. Tärkeintä jaetussa johtajuudessa on hyvä yhteishenki, jota tuetaan yhteisillä pelisäännöillä.

Huimalla kokeiltiin useita uusia ohjelmakokonaisuuksia mm. Konfliktin keskellä -roolipeli, Ruokalaakso ja Musiikkiteatteri. Uudet asiat herättivät tunteita niin puolesta kuin vastaan, mutta jäivät kaiken kaikkiaan mieleen uusina kokemuksina.

18

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti

19

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti

9 Viestintä 9.1 Johdanto Leiriprojektin viestinnän suunnittelu käynnistyi, kun viestintäjohtaja rekrytoitiin alkusyksystä 2010. Syksyn aikana leiritoimikunta laati projektisuunnitelman, johon kirjattiin viestinnän tavoitteet sekä viestintäsuunnitelma, jota täydennettiin koko leiriprojektin ajan. Tavoitteet ja viestintäsuunnitelma ohjasivat viestinnän tekemistä, mutta eivät orjallisesti. Koska tilanteet saattavat muuttua - ja muuttuivatkin - projektin aikana, täytyy viestinnän pystyä joustamaan muuttuviin olosuhteisiin nopeasti.

Samaisena syksynä vielä nimeämättömälle leirille valittiin teema ja nimi, Huima, jotka julkistettiin joulukuussa partioglögeillä. Teemaa ja nimeä suunniteltiin yhdessä koko leiritoimikunnan kesken. Päätimme, että leiriä ei aktiivisesti markkinoida ennen kuin sillä on nimi; partioglögien jälkeen Huimalle perustettiin Facebooksivu ja verkkosivuston suunnittelu aloitettiin. Keväällä 2011 Huima sai myös logon, jonka suunnitteli leirin graafikko Nelli Immonen (KiMe), ja julisteet ja käyntikortit, jotka suunnitteli Janne Ahvenlampi (Kieh). Leirin visuaalinen identiteetti syntyi osaavissa käsissä.

Verkkoviestinnän vahva rooli oli yksi projektisuunnitelmaan kirjatuista viestinnän tavoitteista.

Ensimmäinen versio Huiman verkkosivuista julkaistiin maaliskuussa 2011. Alkuvaiheessa tavoitteena oli herätellä positiivista pöhinää ja rakentaa teemanmukaista mielikuvaa Huimasta. Sosiaalisen median kanavista Facebook oli ehdottomasti tärkein ja sen lisäksi tuotimme sisältöä myös YouTubeen. Venlan ja Oton videoblogi oli menestyksekäs kokeilu, ja videoita olisi voinut hyödyntää enemmänkin. Twitteriä emme ottaneet aktiiviseen käyttöön, mutta hakukonenäkyvyyden parantamiseksi sen käyttöä tulevilla leireillä kannattaa pohtia.

Ilmoittautumisaika 1.12.2011-29.2.2012 oli viestinnän kannalta projektin tärkein puristus. Noin viikkoa ennen ilmoittautumisen alkamista julkaistiin Huiman uudet verkkosivut, jotka tarjosivat aiempaa enemmän tietoa ja ajankohtaista sisältöä leiristä. Ilmoittautumisesta viestittiin aktiivisesti koko ilmoittautumisajan kaikissa käytettävissä olevissa kanavissa. Viestinnän oikealla ajoituksella, intensiteetillä ja markkinointiviestien määrällä oli iso vaikutus siihen, että leirille osallistui yli 2100 partiolaista ja ei-vielä-partiolaista.

Leiritoimikunta osallistui useisiin Uudenmaan Partiopiirin tapahtumiin ja järjesti myös omia tempauksiaan, kuten osallistumisen Ravintolapäivään elokuussa 2011.

20

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti 9.2 Organisoituminen Viestinnän osa-alue muodostui seitsemästä tiimistä (suluissa tiimin koko): ● ● ● ● ● ● ● ●

Videoblogi (4) Leiriläisen kirja (4) Leirilehti (5) Graafiset palvelut (2) Ulkoinen viestintä (1) Sisäinen viestintä ja sisällöntuotanto (1) Verkko (1) Valokuva- ja videopalvelu (4)

Mestarien rekrytointiajankohdat ● ● ● ● ● ● ● ●

Videobloggaajat, elokuu 2011 Leiriläisen kirjan mestari, syyskuu 2011 Leirilehden päätoimittaja, elokuu 2011 Graafikko, toukokuu 2011 Leiritiedottaja, toukokuu 2012 Webmaster, toukokuu 2011 Copywriter/verkkotoimittaja, toukokuu 2011 Kuva- ja videopalvelumestari, joulukuu 2011

Videoblogitiimi tuotti itsenäisesti TOSIHUIMABLOGI-nimistä videoblogia YouTubeen (www.youtube.com/taashuimaa). Blogissa piirin medialähettiläät Venla ja Otto tekivät mm. katugallupeja, osallistuivat flash mob -tempaukseen Lohjalla ja leipoivat huimia joulutorttuja ja -pipareita. Ennen leiriä blogi ilmestyi kerran kuussa syyskuusta 2011 alkaen ja leirin aikana päivittäin.

Leiriläisen kirja lähetettiin osallistujille toisen leirikirjeen mukana kesä-heinäkuun vaihteessa 2012.

Kirjan sisältö tehtiin yhteistyössä osa-aluejohtajien, mestarien ja nokkahenkilöiden kanssa.

Leirilehti Roiske ilmestyi leirillä päivittäin. Ennen leiriä toukokuussa julkaistiin Roiskeen ennakkonumero.

Verkkoviestinnän osalta Huiman webmaster vastasi sivuston teknisestä ylläpidosta ja viestintäjohtaja, projektikoordinaattori ja verkkotoimittaja sisällöntuotannosta. KV-tiimi päivitti sivustolle itse omaa kvvieraille tarkoitettua blogiaan. Leirin aikana uutisia sivustolle teki pääasiassa verkkotoimittaja.

Facebookia päivittivät ennen leiriä projektikoordinaattori ja viestintäjohtaja sekä alaleiritiimit. Koko leiritoimikunnalle oli annettu päivitysoikeudet Huiman Facebook-sivulle.

Leiritiedottaja keskittyi leirin aikana lähes pelkästään ulkoiseen viestintään. Hän kontaktoi medioita, laati tiedotteita ja valmiita juttuja ja kiersi toimittajien kanssa leirialuetta läpi.

Kuva- ja videopalvelu dokumentoi leiriä ja otti kuvia leirilehteen ja verkkouutisiin. Kuvat ladattiin leirin aikana Uudenmaan Partiopiirin Flickr-tilille ja videot YouTubeen. Hidas verkkoyhteys aiheutti aikatauluhaasteita, koska varsinkin videotiedostot ovat kooltaan isoja, ja niiden lataaminen verkkoon

21

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti kesti monta tuntia. Video- ja kuvamateriaalia leiriltä kertyi paljon ja esimerkiksi Konfliktin keskeltä roolipelin videomateriaali toimitettiin myös Punaisen Ristin käyttöön.

Ennen leiriä graafista osaamista tarvittiin muun muassa leirin ilmeen suunnittelussa ja markkinointiviestintämateriaalien toteutuksessa. Leirillä graafikot tekivät tilauksesta taittotöitä, kuten nimilappuja, mainoksia ja kylttejä.

9.3 Miten leirin tavoitteet toteutuivat viestinnässä?

Kaikki luottamushenkilöt on pestattu ja heitä kohdellaan tasapuolisesti.

Kaikki viestinnän mestarit ja melkein kaikki tiimiläiset pestattiin. Muutamalta aivan ennen leiriä rekrytoidulta tiimiläiseltä jäi pestilomake täyttämättä. Leiritiedottajaa lukuun ottamatta kaikki mestarit pestattiin vuoden 2011 aikana. Mediamestariksi 2011 keväällä pestattu henkilö joutui luopumaan pestistään alkusyksystä, ja uuden ulkoisen viestinnän mestari venyi aina toukokuulle 2012. Viestintä julkaisi kuukausittain ilmestyvää sähköistä tekijätiedotetta Huimaileria.

Piirin lippukuntien leiritaidot kehittyvät.

Pärskeessä, Purskeessa, nettisivuilla ja muissa viestintäkanavissa kerrottiin Huimasta hyvissä ajoin ennen leiriä, jotta lippukunnat voivat valmistautua tulevaan leiriin.

Leirille osallistuu 55 prosenttia piirin jäsenistä.

Huima näkyi ja kuului ympäri Uuttamaata. Syksystä 2011 alkaen Huimasta oli asiaa jokaisessa lippukuntapostissa, Purskeessa ja Pärskeessä. Huima osallistui Ravintolapäivään elokuussa 2011 pistämällä pystyyn oman ravintolansa, Leirikeittiö Marmelaadinakin Helsingin Sibeliuspuistoon.

Leiritoimikunta oli mukana myös kaikissa piirin isoimmissa tapahtumissa, kuten syys- ja talvikisoissa, kevät- ja syyskokouksissa, koulutuksissa, partioglögeillä ja Jeppe Johtajapäivillä. Ilmoittautumisen ollessa auki ilmoittautumisten määrää seurattiin tarkasti ja loppuvaiheessa muistutusviestejä laitettiin Facebookiin ja nettisivuille sekä lähetettiin sähköpostilla.

Leiri on kansainvälinen ja monikulttuurinen.

KV-tiimi käänsi leiriläisen kirjan englanniksi. Leirin kyltit olivat kaksikielisiä, ja leiritoimikunnan tiedotteet julkaistiin ilmoitustauluilla englanniksi. Yhteistyö KV-tiimin ja viestinnän kesken olisi voinut olla tiiviimpää, koska kiireessä käännökset helposti unohtuvat. Englanninkielinen leiriläisen kirja olisi varmasti saatu lähetettyä osallistujille aikaisemmin, jos yhteistyö olisi ollut tiiviimpää. Käännöspalvelu leirillä olisi pitänyt myös suunnitella paremmin etukäteen; nyt käännöksiä tehtiin kiireessä ja usein liian myöhään.

Leirin viestintätiimissä ei ollut tekijöinä kv-osallistujia, vaikka tämä oli asetettu yhdeksi alkuperäiseksi tavoitteeksi. Jos kv-osallistujia olisi saatu tiimiin mukaan, olisivat he voineet tuottaa kiinnostavaa sisältöä englanninkielellä.

SCOUTTI-projektin ja Punaisen Ristin yhteistyönä järjestämä Konfliktin keskeltä -pakolaisroolipeli kiinnosti myös valtakunnan mediaa, ja Helsingin Sanomat teki roolipelistä jutun. Roolipeliä käsiteltiin myös useissa paikallislehdissä.

22

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti Leiri madaltaa lippukuntien kynnystä osallistua PT-kisoihin.

Partiotaitokilpailut olivat vahvasti esillä viestinnän teemoina ennen leiriä. Leirillä Kaimo- ja Vuovdi-kisat uutisoitiin Huiman verkkosivuilla ja kuvia julkaistiin Flickrissä.

Kisoista lähetettiin myös mediatiedote, joka meni läpi muutamassa mediassa.

Leiritoimikunta näytti esimerkkiä ja osallistui sekä piirin syys- että talvikisoihin. Samalla markkinoitiin Huimaa tekijöille. Talvikisoissa jaettiin myös Huiman selviytymispakkauksia uusmaalaisille kisaajille.

Savuissa ja alaleireissä on hyvä henki.

Leirilehti ilmestyi leirin aikana päivittäin savujen ja alaleirien ilmoitustauluilla. Huima-yhteyshenkilöille lähetettiin ennen leiriä HuimaHemmo-postia kolme kertaa ennen leiriä, ja savunjohtajille toimitettiin alkuvuodesta 2012 savunjohtajan info yhdessä Osallistujat-osa-alueen kanssa.

Projektisuunnitelmassa mainittiin myös, että alaleirien nimien, logojen ja muun symboliikan tulisi liittyä leirin kokonaiskonseptiin. Nimien ja logojen keksiminen jätettiin alaleiritiimeille, eivätkä lopulliset nimet ja logot varsinaisesti liittyneet leirin kokonaiskonseptiin. Alaleirien nimillä ja identiteeteillä on suuri vaikutus yhtenäisen leirikokemuksen syntymiseen, joten nimiä kannattaa seuraavilla leirillä miettiä yhdessä ohjelman, alaleiritiimien ja viestinnän kanssa.

9.4 Miten viestinnän tavoitteet toteutuivat?

Piirileiri näkyy, kuuluu, maistuu, tuoksuu ja tuntuu Uudenmaan Partiopiirin tapahtumissa sekä lippukunnissa.

Huima näkyi ja kuului koko piirissä vuosien 2011 ja 2012 aikana. Leirille osallistui yhteensä 2110 osallistujaa kaikista partion ikäkausista. Ei-vielä-partiolaisia osallistui leirille 268 ja kv-vieraita 28 henkeä.

Osallistujamäärätavoitteet saavutettiin, mistä voi päätellä, että Huima tavoitti lähes kaikki piirin jäsenet.

Hyvään osallistujamäärään vaikutti ratkaisevasti myös se, että leirin tekijöitä saatiin rekrytoitua mukaan ennätysmäärä jo hyvissä ajoin ennen leiriä. Leirin palautteessa etukäteismarkkinointiin oltiin yleisesti tyytyväisiä.

Viestintätiimissä on riittävästi motivoituneita tekijöitä.

Viestintätiimissä oli yhteensä 21 pestattua tekijää. Kolmea tekijöistä ei oltu pestattu. Valokuva- ja videotiimissä, videoblogitiimissä ja leirilehden toimituksessa oli riittävästi tekijöitä. Leiriläisen kirjan toimitukseen sekä sisäiseen ja ulkoiseen viestintään olisi tarvittu lisäresursseja. Projektin työntekijä päivitti Huiman verkkosivuja, hoiti omalta osaltaan projektin sisäistä viestintää ja osallistui aktiivisesti viestinnän suunnitteluun. Työntekijän panos oli erittäin tärkeä viestinnän onnistumisen kannalta.

23

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti Leirillä on voimakas visuaalinen identiteetti.

Leirin visuaalisen identiteetin rakentaminen lähti liikkeelle logosta. Logoja tehtiin kaksi kappaletta, oranssi C-kasetti ja vihreä VHS-kasetti. Leirille laadittiin myös kevyt visuaalinen ohjeistus värien ja fonttien osalta sekä tehtiin powerpoint-pohjat ja asiakirjapohja. Värejä ja fontteja hyödynnettiin myös verkkosivuilla ja Facebook-sivuilla. Markkinointimateriaaleina tuotettiin käyntikortteja, julisteita, tarroja, banderolleja ja postikortteja. Leirin visuaalisesta identiteetistä ja painotuotteista saatiin hyvää palautetta, ja identiteetti loi Huimalle omannäköisen, tunnistettavan brändin.

WWW-sivut ovat leirin tärkein viestintäkanava.

Huiman verkkosivuston Google Analytics -kävijäseuranta otettiin käyttöön 6.11.2011. Ajanjaksolla 6.11.2011-31.8.2012 sivustolla käytiin 34 927 kertaa, yksilöityjä kävijöitä oli 15 887 ja sivulatauksia 176 430. Jokainen kävijä selasi keskimäärin 5,05 sivua per käyntikerta, ja käynnin keskimääräinen kesto oli 4.05 minuuttia. Välitön poistumisprosentti (bounce rate) oli 21,55 prosenttia. Liikenteestä 43,44 prosenttia tuli hakukoneiden kautta, 37,15 prosenttia muiden linkittävien sivustojen kautta ja 19,41 prosenttia suoran liikenteen kautta.

Isoimmat kävijäpiikit olivat 25.11.2011: Aktiivista meininkiä apatiaa vastaan -uutinen kertoi Rikun ja Tunnan valinnasta leirin suojelijoiksi ● 28.2. ja 29.2.2012: Huiman varsinainen ilmoittautuminen päättyi 29.2. ● 29.7.-8.8.2012: Huima leiri järjestettiin Räyskälässä ●

Ulkoisessa viestinnässä nostetaan esiin partiotoiminta nuoria osallistavana, innostavana ja voimauttavana harrastuksena.

Huiman ulkoinen viestintä onnistui erinomaisesti, vaikka ulkoisesta viestinnästä vastannut leiritiedottaja saatiinkin rekrytoitua vasta toukokuussa 2012. Huima oli esillä valtakunnan medioista Helsingin Sanomissa, Nelosen tv-uutisissa ja Iltasanomien verkkolehdessä. Lisäksi leiristä oli juttu lähes kaikissa Uudenmaan alueen paikallislehdissä ja ilmaisjakelulehdistä Helsingin Uutisissa ja Vartissa. Juttujen näkökulmissa korostuivat partio monipuolisena harrastuksena sekä monikulttuurisuus.

Lippukuntia kannustetaan olemaan yhteydessä paikallismedioihin.

Lippukunnille toimitettiin ennen leiriä mediatiedotepohjia, joita lippukunnat saivat hyödyntää. Leirin aikana tehtiin juttu sipoolaisista ja kymenlaaksolaisista lippukunnista. Vihdin Uutisten toimittaja teki jutun vihtiläisistä lippukunnista. Tiedotepohjia olisi voitu laatia enemmänkin, mutta toisaalta keskitetyllä mediaviestinnällä saatiin kattava medianäkyvyys myös paikallislehdissä.

Piirileiri huomioidaan kaikissa Uudenmaan alueen suurimmissa paikallislehdissä sekä ainakin yhdessä valtakunnan mediassa.

Kuten koko leirin ulkoinen viestintä, tämäkin tavoite toteutui hyvin. Valtakunnan medioista Huima oli edustettuna Helsingin Sanomissa, Nelosen tv-uutisissa ja Iltasanomien verkkouutisissa.

24

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti 9.5 Onnistumiset ja haasteet Viestintäjohtajan näkökulmasta Huiman viestintä onnistui erinomaisesti. Tiimi oli innostunut ja osaava, ja hommat tuli hoidettua hyvin ja aikataulussa. Erityisen hyvin onnistuimme seuraavissa asioissa: Verkkoviestintä ja sosiaalinen media ● Ulkoinen viestintä leirillä ● Graafinen ilme ja videot ●

Seuraavia leirejä suunniteltaessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: ●

●

●

●

● ● ●

●

Viestinnän ja ohjelman yhteistyön tiivistäminen. Viestinnällä voidaan luoda mielikuvia ja hyvää fiilistä, mutta mielikuvilla ei luoda ikimuistoista leirikokemusta. Leirin kokonaiskonsepti kannattaa luoda tiiviissä yhteistyössä ohjelman ja viestinnän kesken.

Sisäisen ja ulkoisen viestinnän resursointi. Sisällöntuotanto sisäisiin (extranet, uutiskirjeet, Pärskeet, Purskeet, lippukuntaposti) ja ulkoisiin (verkkosivut, lehdistötiedotteet, artikkelit, mediatiedotepohjat, Facebook) kanaviin vie paljon aikaa ja resursseja.

Projektin intranet. Huima käytti dokumenttien jakamiseen Google Docsiin pohjautuvaa Pirskettä. Sähköpostitulvan vähentämiseksi voisi miettiä leirille omaa intranettiä, johon voisi tuottaa myös sisäisiä uutisia. Esimerkiksi Confluence soveltuisi tähän tarpeeseen.

Sisällön parempi hyödyntäminen. Tuotimme viestinnässä paljon hyvää sisältöä (videoita, kuvia) leirin aikana, mutta leiriläisille esimerkiksi videoista ei ollut iloa, koska he eivät niitä päässeet katsomaan. Viestinnän tuottamia sisältöjä kannattaa hyödyntää esimerkiksi yhteisohjelmissa ja kahviloissa.

Graafinen osaaminen. Graafista osaamista (taitto, kuvankäsittely, kuvittaminen) tarvitaan paljon ennen leiriä ja myös leirillä. Graafikkoja kannattaa rekrytä riittävästi.

Sisäinen viestintä leirillä. Sisäisen viestinnän prosessi leirillä kannattaa suunnitella etukäteen.

Ilmoitustaulut, tiedotteet, kokoukset ja leirilehti ovat leirin aikana tärkeimpiä viestintäkanavia.

Nopea verkkoyhteys. Leirillä ei ollut kiinteää verkkoyhteyttä ja kuvien ja videoiden lataaminen verkkoon oli hermoja raastavan hidasta. Nopea verkkoyhteys on viestinnälle nykypäivänä ehdoton vaatimus.

Kyltit ja opasteet leirialueella. Ennen leiriä kannattaa sopia, kenen vastuulle (viestintä vai tekniikka) leirialueen kylttien ja opasteiden suunnittelu ja toteutus kuuluu. Kylttejä tarvitaan leirillä koko ajan lisää, joten niitä pitää pystyä tuottamaan tilauksesta myös leirin aikana joustavasti ja nopeasti.

25

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti

10 Osallistujat 10.1 Johdanto Osallistuja osa-alue oli jaettu neljään alaleiriin ja perheleiriin. Lisäksi osa-alueeseen kuului hyvinvointijoukko, joka huolehti leirin tekijöiden jaksamisesta leirillä tarjoamien palveluidensa kautta.

Osa-alueeseen kuului lisäksi VIP-vieraista huolehtinut tiimi.

10.2 Alaleirit Vilkku, Koukku, Roihu ja Laine ja perheleiri Pomppu Osallistuja-osa-alue oli alaleirien ja perheleirin osalta tiivis kokonaisuus ja yhteistyö näiden tiimien välillä oli helppoa ja leirin onnistumisen kannalta tärkeitä. Alaleiritiimien mestarit pestattiin kevään ja kesän 2011 aikana. Perheleirin mestarin pestaaminen tapahtui vasta keväällä 2012. Hyvä ratkaisu oli jakaa

26

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti mestaripestin vastuut kolmelle henkilölle, eikä mestaripesti näin kuormittanut perheen kanssa leirille lähteneitä liikaa.

Perinteinen jako alaleireihin, joissa jokaisessa oli 5-6 savua toimi hyvin ja eri alaleirit muodostuivat tasavertaisiksi ja oman identiteettinsä kaltaisiksi. Jos lähtisin tekemään tällaista projektia uudestaan voisi tosin miettiä erilaisia ratkaisuja, esimerkiksi tarvitsisiko alaleiriä olla olemassa välikätenä? Tai voisiko alaleirinjohtajat kuulua suoraan leiritoimikuntaan? Myös perheleirin rakenne kannattaa miettiä tarkkaan, jos sellainen tulee, pitää sen olla alusta asti tiiviisti mukana suunnitelmista, ettei siitä muodostu erillistä osaa leiriä, perheleiriläisten lasten ollessa partio-ohjelman ulkopuolisia. Tai voisivatko perheleiriläiset majoittua suoraan oman lippukunnan savuun?

10.3 VIP VIP tiimin mestari rekrytoitiin 2011 syksyllä. Vip-tiimi teki alusta asti paljon yhteistyötä piirinjohtajien, sekä toiminnanjohtajan kanssa, etenkin kutsuvieraita miettiessä.

VIP tiimillä oli itse leirillä paljon yhteistyötä viestinnän organisaation kanssa, kierrättäessään myös lehdistön edustajia. Seuraavan leirin onkin hyvä miettiä olisiko VIP luentevampi osa viestinnän organisaatiota. Leirillä VIP-kierroksia tehneille YSP:lle olisi voinut olla hyödyllistä osallistua ohjelman seminaariin ennen leiriä, saadakseen hyvän kuvan kokonaisuudesta, jota leirin ulkopuolisille vieraille esitteli.

10.4 Hyvinvointijoukko Alussa linjattiin osa-alueeseen kuuluvan rekrytoinnin ja tekijöiden jaksamisen sekä palkitsemispuolen, josta muodostui Hyvinvointijoukko.

Hyvinvointijoukko oli uusi idea, tai vanhojen ideoiden yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Lopulta hyvinvointijoukkojen tehtäviksi muodostui leirin palkitsemisesta huolehtiminen, joka tarjosi leirillä tekijöille mahdollisuuden varata erilaisia palveluita (HuimaSpa, saunat, Jazz) sekä Huiman oman palautejärjestelmän Kultaiset kasetit.

Lisäksi hyvinvointijoukot koordinoivat leirillä henkilöstoresursseja, eli käytännössä taksvärkkejä ja Staabpoint pistettä.

Pestaaminen ennen leiriä oli jokaisen mestarin omalla vastuulla ja leirillä akuuttia tekijäpulaa pyrki koordinoimaan Staabpoint. Jotta tällainen nopea tekijöiden haaliminen olisi mahdollista, kannattaa jo ennen leiriä pestata reserviin henkilöitä, jotka voivat olla valmiudessa ja tulla tarvittaessa apuun.

Hyvinvointijoukkojen tehtävät olivat laaja kokonaisuus joista paljon kiitosta palautteessa keräsi HuimaSpa ja Jazz. Tekijöiden jaksamiseen suunnattuja palveluita arvostettiin ja pidettiin tärkeinä.

Henkilöstöresurssit jäivätkin ehkä hieman irrallisiksi. Ensi leirille kannattaa ehdottomasti pestata oma mestari pyörittämään henkilöstöresursseja.

10.5 Miten vastasi leirin tavoitteisiin?

Kaikki luottamushenkilöt on pestattu ja heitä kohdellaan tasapuolisesti.

27

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti Kaikki osa-alueen mestarit pestattiin leirin pestausohjeen mukaan. Jokainen mestari huolehti oman tiiminsä pestaamisesta. Leiriin mennessä kaikki osa-alueen tekijät olivat pestattuja. Lisäksi koettiin hyväksi käytännöksi mestarien kanssa käyty pestin päivityskeskustelu noin puolta vuotta ennen leiriä.

Onnistunut päätös oli savunjohtajien pestaus jo helmi-maaliskuun vaihteessa. Savunjohtajat pystyivät sitoutumaan pestiinsä ja saivat tietoa omasta tehtävästään jo hyvissä ajoin ennen leiriä. Jotta savuun muistettaisi rekrytoida lippukunnissa tarpeeksi johtajia voisi miettiä vieläkin aikaisempaa rekrytointiajankohtaa savunjohtajille, jos vain ilmoittautumisten ja savujakojen kanssa se onnistuu. Sillä saisi aktivoitua savunjohtajia rekrytoimaan johtajia savuun jo hyvissä ajoin. Savunjohtajan pestin ollessa tärkeä osa leiriläisen arkea olisi ollut hyödyllistä savunjohtajillekin osallistua seminaareihin ennen leiriä ja saada etukäteen muutakin tietoa kuin paperiset infokirjeet ja tiivis savunjohtajakoulutuksessa tarjottu paketti.

Piirin lippukuntien leiritaidot kehittyvät.

Savuihin jäi paljon vastuuta tämän tavoitteen toteutumiselle. Ensimmäinen leiripäivä oli kokonaan pyhitetty rakentamiselle ja savuihin oli toimitettu etukäteen rakenteluohjeet vaadittavista rakennelmista.

Toteutuksessa oli savukohtaisesti paljon vaihtelua ja tähän olisi voinut antaa vielä enemmän tukea.

Rakennelmat toteutettiin köytöksiä käyttämällä ja ilman nauloja. Huima näytti ilmeeltään partioleiriltä savujen portteineen ja köytöksin tehdyin rakennelmin.

Leiri on kansainvälinen ja monikulttuurinen.

Kaikki kansainvälisten vieraiden ryhmät pyrittiin sijoittamaan eri savuihin ja eri alaleireihin, jotta kansainvälisyys olisi näkynyt ympäri leiriä. Lopulta kv-vieraita oli kolmessa savussa ja kahdessa alaleirissä. Kv-tiimin ollessa osa ohjelman osa-aluetta unohdettiin tärkeä rajapinta, yhteistyö alaleirien, savunjohtajien sekä kv-tiimin välillä. Kv-tiimin paikalla olo alaleirikohtaisissa savukokouksissa todettiin hyväksi käytännöksi. Lisäksi kv-tiimissä olisi ollut hyvä olla oma vastaavansa savunjohtajien tueksi, joiden savuissa yöpyi kv-vieraita. Mahdollistaen että kv-vieraat otettiin mukaan koko savun arjessa.

Savuissa ja alaleireissä on hyvä henki.

Tässä tavoitteessa leirin palautteen mukaan onnistuttiin parhaiten. Osallistuja osa-alueen kannalta tämä olikin merkittävä tavoite. Onnistumisessa edesauttoi alaleirinjohtajien rekrytointi hyvissä ajoin ja yhteistyön alkaminen jo reilusti ennen leiriä. Jokaisella alaleirillä oli myös paljon aikaa kehittää omaa identiteettiään. Alaleiritiimit saivat itse kehittää nimensä, joka motivoi oman teeman ideointiin. Kun taas kosketus Huiman parhaat leirimuistot- ja aistikonseptiin jäi kaukaiseksi. Alaleirien tehtävä leirillä oli parhaansa mukaan tukea savunjohtajia ja savuja, sekä informaation välittäminen savuihin.

Perheleirin johtajakolmikko löytyi vasta maaliskuussa 2012. Myöhäinen rekrytointiaikataulu ja perheleirin sijainti leirialueella oli osasyy perheleirin jäämisestä syrjäiseksi muusta leiristä. Perheleirin johto kannattaa rekrytoida ehdottomasti aikaisemmin, jotta sekin muodostuu osaksi leiriä ja tasavertaiseksi alaleirien kanssa.

Savunjohtaja on tärkeässä asemassa oman savun hengen nostattamisessa. Savunjohtajan tehtävät läpikäytiin jo pestautilaisuudessa keväällä. Savunjohtajakoulutukseen olisi ollut asioita koko viikonlopullekin. Leirin eri osa-alueiden perusteellisemmalla läpikäymisellä olisi voinut antaa vielä enemmän tukea tulevaan savunjohtajan pestiin.

Savujen arkea haluttiin helpottaa tarjoamalla lounas ja päivällinen keskuskeittiöllä ja luoda luonnollinen paikka koko savulle kokoontua aamu- ja iltapaloille, joiden yhteydessä oli helppo jakaa tietoa leiriläisille.

Etukäteen oli otettu riski että savujen vastuulla oli mm. työntöautojen, huivatteen ja markkinakojun

28

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti valmistus. Pienellä tukemisella ja kannustamisella tässä onnistuttiin kuitenkin loistavasti ja savut näkyivät lippukuntiensa näköisinä, omanlaisina kokoonpanoina leirillä.

Savunjohtajisto oli myös yhtä lailla leirin tekijöitä kuin muutkin. Savun johtajiston oli mahdollista varata saunailta koko porukalle. Leiriravintola Jazz oli nimenomaan savun johtajistolle tarkoitettu hengähdyspaikka. Tällä pyrittiin tukemaan savunjohtajiston jaksamistaan hyvin kokonaisvaltaisessa pestissään.

10.5 Onnistumiset ja haasteet.

Savun organisoituminen Savun kooksi päätettiin 60-100 henkilöä. 100 oli hyvä maksimikoko ja 60:llä minimimäärällä varmistettiin se, että alkuleiristä savut eivät olleet liian pieniä yksiköitä. Tilastot savujen ja alaleirien koista on nähtävissä raportin liitteenä.

Savujen organisoitumisesta lähetettiin ensimmäistä kertaa lippukuntiin tieto heti syksyllä 2011. Savujen tuli rekrytoida kokoonsa nähden tietty määrä taksvärkki pestiin ylimääräisiä henkilöitä. Taksvärkkiläiset sijoitettiin leirin eri osa-alueisiin tekijöiksi. Tällä haluttiin viedä vastuuta rekrytoinnista myös lippukuntiin. Savujen organisoitumisesta tuli palautetta ettei lukujen perusteella tehty taksvärkkiläisten määrä ollut tasavertainen. Laskuperusteena voisi pitää savun leiriläisten määrää, eikä laskea myös johtajia ja tekijöitä mukaan kokonaislukuun. Savun johtajiston rekrytoiminen oli hyvin paljon savunjohtajan ja lippukunnan vastuulla. Jo aikaisemmassa vaiheessa tämän tuominen esiin selkeästi voisi edesauttaa sitä että lippukunnissa osattaisi miettiä myös savuun riittävästi johtajia.

Taksvärkki Savuissa taksvärkki tuntui toimivan selkeän ohjeistuksen ansiosta. Osassa osa-alueista joihin taksvärkkiläisiä tuli, koettiin taas hankalaksi taksvärkkisysteemi, henkilön vaihtuessa päivittäin.

Taksvärkkitehtävät vaihtuivat aika paljon leirin arjen mukaan ja missä eniten apua tarvittiin. Tämä vaati paljon aikaa leirillä tiedon eteenpäin viemiseen. Ei riittä että pelkällä savulla on tieto mihin tehtävään taksvärkkiläinen menee, myös ohjelmapisteen tulee tietää mistä savusta taksvärkkiläinen on tulossa jotta kokonaisuus on toimiva. Jos leirillä olisi oma henkilöstöresurssien mestari, voisi hän keskittyä taksvärkin pyörittämiseen ja näin siitä olisi saatu toimivampi kokonaisuus. Lisäksi olisi kannattanut nimetä enemmän taksvärkkiläisiä reserviin, jotka hälytettäsiin tehtäviin tarvittaessa. Yllättäviä tilanteita kun leirillä tulee jatkuvasti. Myös taksvärkkiläisen pysyvyyttä kannattaa miettiä. Olisiko sama henkilö omassa tehtävässään 2-3 päivää ennenkuin tehtävää voisi vaihtaa? Silloin ei joka päivä tarvitsisi tehdä perehdytystä.

29

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti Sisäinen viestintä Leirillä viestiketju leiritoimikunnalta alaleireille ja edelleen savunjohtajille toimi hyvin. Leiritoimukunnan kokouksen ollessa aina aamuisin alaleirit kokoustivat lounaan aikoihin ja alaleirikohtaiset savunjohtajien kokoukset olivat päivällisen aikoihin, joissa ohjelman johtajat saattoivat vierailla. Leiriläiset saivat tiedon aina savunjohtajaltaan, mutta olimme unohtaneet viestiketjusta leirin tekijät ja he jäivät välillä ajankohtaisesta informaatiosta paitsi. Tekijöiden majoittuessa lippukuntansa savussa on hyvä korostaa sieltä saatavaa informaatiota ja osallistumista iltaisella pidettyyn savunjohtajien kokoukseen.

Ilmoittautumiskuvio Ilmoittautumisen suunnittelu aloitettiin jo hyvissä ajoin kesäkuussa 2011. Ilmoittautumislomakkeen suunnittelu koskettaa jokaista osa-aluetta, siksi oli hyvä että sen kommentoimiselle oli jätetty paljon aikaa. Muuten kysytyt tiedot olivat hyödyllisiä, mutta savuissa pestissä oleville johtajien ja vielä pestittä olevien johtajien erottelu ennen leiriä ei onnistunut suunnitellulla tavalla ja emme saaneet kontaktoitua kaikkia ilmoittautumisen kautta pestikiinnostuksensa ilmoittaneita kuin vasta leirillä.

Ilmoittautumislomaketta suunniteltaessa kannattaa miettiä tarkkaan miten ja mitä tietoa vastanneilta todella halutaan. Rakennusleirille ja purkuleirille ilmoittautuminen oli avoinna leirin alkuun asti.

Ilmoittautuneiden ja paikalla olijoiden määrät eivät tästä huolimatta kuitenkaan täsmänneet. Ennen leiriä olisi voinut lähettää vielä muistutuksen kaikille vaeltajille ja aikuisille aiheesta.

Uiminen Päätös ettei erillisiä uima-aikoja alaleireittäin tai savuittain olisi onnistui hyvin. Uimarannalle ei kertynyt erityistä ruuhkaa kun jokainen savu saattoi mennä uimaan milloin ehti ja halusi ja savuun ei turhaan syntynyt kiireen tuntua.

Osa-alueella on erittäin paljon rajapintoja koko muun leirin kanssa ja suunnitteluvaiheessa auttoi niiden selvittäminen ja miettiminen mihin erityisesti halutaan vaikuttaa oman tiimin ja pestin kannalta. Tässä muutama ainakin Huimalla tärkeäksi havaittu rajapinta: -

Kaavoitus Turvan toiminta (leirin säännöt ja niiden valvonta) Ohjelmiin siirtymiset Kv-tiimin tuki savuissa Ruokailut

Omissa seminaareissa pääsi suunnittelemaan asioita oman tiimin kannalta, mutta erittäin tärkeitä olivat yhteiset seminaarit, joissa pääsi sopimaan asioista kasvokkain muiden osa-alueiden kanssa.

30

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti

11 Huolto 11.1 Johdanto Huolto käsitti Huimalla muonituksen, johon sisältyi ruokalaakso-ohjelma, kuljetus ja vessat.

Organisatorisesti kuljetus ja vessat olisivat itse kokeneet kuuluvansa tekniikan alle. Vastaavasti Ruokalaakso koki olevansa osa ohjelmaa suunnitteluvaiheessa, mutta toisaalta yhteistyö leirillä keittiön kanssa tuki valittua organisoitumistapaa.

11.2 Miten huolto vastasi leirin tavoitteisiin?

Leirin tukitoimintona huolto vaikuttaa pääosin leirin tavoitteisiin muiden osa-alueiden kautta.

Kaikki luottamushenkilöt on pestattu ja heitä kohdellaan tasapuolisesti.

Ihan muutamaa ilmoittautumisen jälkeen tullutta tekijää lukuun ottamatta kaikki huollon tekijät oli pestattu tehtäviinsä.

31

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti Piirin lippukuntien leiritaidot kehittyvät.

Myös leirikeittiö mAistimuksessa noudatettiin leirirakennelmien periaatetta, että rakennelmat tehdään itse ja käytetään ainoastaan köytöksiä.

Leiri on kansainvälinen monikulttuurinen.

ja

Kaikki kulttuuritaustat huomioitiin ruokailussa, mutta muonituksen puolella ei lähdetty toteuttamaan ”makuja maailmalta” ideaa, joten vaikutus tähän tavoitteeseen oli vähäinen.

Leiri madaltaa lippukuntien kynnystä osallistua PT-kisoihin.

Ruokalaakso ohjelmanumerona oli yksi keskeinen osa kisakulttuurin vahvistamista.

Kisaeväät yritettiin valita niin runsaiksi, että kisaamisesta jäisi sen suhteen hyvä mieli Savuissa ja alaleireissä on hyvä henki.

Aamupalat ja iltapalat syötiin savuissa ja savuilla oli mahdollisuus paistaa lettuja haluaminaan päivinä ja muutenkin vaikuttaa ruokailuun. Tällä tuettiin savun yhteishenkeä: yhteinen ruokailu yhdistää.

11.3. Onnistumiset ja haasteet Huolto on palvelufunktio, joka ei varmaankaan voi koskaan olla niin hyvin resursoitu, että kaikki palvelupyynnöt saataisiin tehtyä ja huollon henkilöstölle ei tulisi kiire. Mitä enemmän pystytään palvelemaan, sitä enemmän pyyntöjä tulee. Jos palvelun taso tulee pullonkaulaksi, porukka tekee enemmän itse.

Kuljetustiimiin kuului seitsemän henkilöä. Kalustona oli kaksi pakettiautoa ja yksi kuorma-auto. Lisäksi rakennusleirillä ja purkuleirillä oli käytössä henkilönostin. Yksi peräkärry oli kuljetuksen käytössä vakituisesti. Kuljetuksen vastuulla oli myös tavaravarasto. Tiimin koko ja kaluston määrä oli kutakuinkin riittävä. Kuljetustiimin tavoitettavuuden vuoksi tiimillä olisi syytä olla ollut päivystysnumero sen sijaan, että käyttää jonkun henkilökohtaista numeroa.

Rakennusleirin aikana kuljetustiimi olisi saanut olla isompi. Toisaalta olisi ehkä kannattanut enemmän tilata tavaroita kuljetettuna leiripaikalle, sillä yksi keikka Helsinkiin tai Turkuun kestää helposti 6h eikä niitä ehdi päivässä monta tehdä.

Purkuleirillä olisi pitänyt olla enemmän peräkärryjä, koska vähäinen purkuleirille jäänyt porukka ei päässyt etenemään tehtävissään, koska peräkärryjä oli vain yksi.

Vessojen valinnassa päädyttiin paikalliseen yrittäjään ja kontteihin. Valinnassa painoi hinta ja paikallisuus. Vessojen siisteydestä huolehti vessamestari ja yksi tiimiläinen, joiden lisäksi oli kahdesta savusta vakiotaksvärkkiläiset. Vessat saatiin pidettyä siistinä. Vessojen mitoituksessa tukeuduttiin

32

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti toimittajan ehdotuksiin. Paikoitelleen se on aiheuttanut jonoa. Vessoissa suurin ongelma oli kuitenkin haju. Lisäksi jonoja olisi saanut lyhyemmäksi järjestämällä miehille pisuaari-paikat. Kyseisellä toimittajalla niitä ei ollut, mutta olisi kannattanut hankkia vaikka muualta.

Ruokalaakso oli ohjelmanumero, jossa alkuperäinen tavoite oli tehdä haastavia pt-kisatehtäviä hyvien ohjeiden saattelemana. Tässä kohti tavoite ehkä katosi matkan varrella ja siitä tuli ohjelmanumero, jossa tehtiin ruokaa itse. Ruokalaakson tiimi koostui aikuisista ja kokeneista partiolaisista. Urakka oli iso, sillä jokainen leiriläinen kävi ruokalaaksossa 1-2 kertaa ja enimmillään siellä oli 400 leiriläistä samaan aikaan.

Tiimi oli vahva eikä suoriutuminen tuottanut ongelmia sillä myös tekijät nauttivat leiristä.

Ruokalaaksossa pää raaka-aineena oli soija, koska siinä vaiheessa, kun ruokia valittiin, ruokabudjetti tuntui pieneltä. Moni leiriläinen valmistikin ensimmäistä kertaa soijaa Huimalla, joten kasvatuksellisesti se oli hyvä valinta. Ruokalaakso oli ohjelmanumerona ja ruokana kallis, mutta sijoittamisen arvoinen.

Myös palautteen perusteella ruokalaakso oli erittäin onnistunut kokonaisuus.

Koko leiri ruokaili lounaan ja päivällisen samassa ruokalassa leirikeittiö mAistimuksessa. Näin pystyttiin käyttämään ruoka paremmin hyödyksi, mikä näkyy ruokakustannuksissa. Ruokabudjetti alittui arviolta jopa 20000eur. Alitukseen vaikutti myös valinta tehdä kasvisruokapainotteista ruokaa. Alkuleiristä toinen ruoka oli joka päivä kasvisruokaa, loppuleiristä oli yksi kasvisruoka. Soijaa ei voi pitää voittajan valintana! Soijaa oli kolmessa mAistimuksen ruoassa leirillä, mutta ruokalaakson soijan kanssa soijasta tuli leirin ikimuistoinen teema. Toisaalta, vielä leiripalautteissa näki, että osa ihmisistä edelleen luuli, että ensimmäinen soijaruoka oli kanasuikaleita ja että vierailupäivän jauhelihakeitto oli soijaa… eli soijan panettelu ei aina osu soijaan. Joka tapauksessa aika ei ollut kypsä näin vahvaan kasvisruokakulttuuriin.

Soija myös saa yllättävän monen vatsan sekaisin. Ruoka sai paljon kiitosta, mutta myös valtavasti kritiikkiä. Tosin täytyy muistaa, että ruoka herättää aina vahvoja mielipiteitä, oli se järjestetty miten hyvänsä.

Koska lounaat ja päivälliset syötiin isossa ruokalassa, mAisitmuksessa. Jonoutuminen osattiin etukäteen arvioida riskiksi ja siksi siihen paneuduttiin suunnittelussa. Lisäksi leirin ohjelmaa porrastettiin niin, että puolet leiriä syö puoli tuntia aikaisemmin kuin toinen puolet. Johtajille oli oma jononsa. Moni asia onnistui kuten suunniteltiin, mutta jonoilta ei vältytty. Leiriaikataulua olisi pitänyt porrastaa enemmän.

Lisäksi lounas ja päivällinen oli liian pian toistensa perään, että olisi soppatykit ehditty pesemään ja saamaan seuraavan ruoka rauhassa tulemaan. Olisi pitänyt olla lounaalle omat keittimet ja keittäjät ja päivälliselle omansa. Näin luonaan vielä pyöriessä olisi päivällistä pystytty aloittamaan.

Salaattipöytää kiiteltiin. Sen pyörittäminen vaati alkuleiristä juoksemista, sillä keittiössä matkat olivat pitkät. Salaattipöytä toimi niin, että se oli mahdollisimman monipuolinen, jotta kaikille riittää mieltymyksistä ja allergioita huolimatta jotain: samat tarjoilut pyörivät päivästä toiseen, jotta menekkiä ei tarvinnut arvioida etukäteen niin tarkkaan. Näin se ei itse asiassa nostanut kustannuksia vaan tuli edullisesti toteutettua. Homma kehittyi loppua kohti ja saatiin juoksumatkaa lyhennettyä. Leivät voideltiin valmiiksi jonoutumisen estämiseksi mAistimuksen keittiön tekniikasta huolehti keittiötalkkaritiimi, johon kuului kolme aikuista sekä satunnaisia taksvärkkiläisiä. Heidän vastuulla oli keittiöalueen kunnossapito ja tiskipisteiden huolto.Tiskisysteemi olikin huipputekniikkaa, joka aiheutti suurta ihmettelyä ja kehumisen aihetta.

Automatisoitu tiskilinjasto toimikin erinomaisesti ja jonoja ei käytännössä ollut.

Keittiöllä oli noin 12 henkilöä vakituisesti sekä sen lisäksi taksvärkkiläisiä. Vakituisia olisi pitänyt olla 4 lisää, jotta lounaalle ja päivälliselle olisi saatu omat kokit. Vastaavasti alkuleiristä pilkkomispuolella oli pulaa tekijöistä, loppuleiristä liikaa. Pilkkominen on todella hyvä taksvärkkityö, jos siinä on yksi nokka ohjaamassa sitä, kuten loppuleiristä oli. Taksvärkkiläiset vaihtuivat ja heidän perehdytys oli päivittäinen lisätyö. Mutta silti taksvärkkiläiset olivat iso apu keittiöllä ja jatkokehittelyn arvoinen idea.

33

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti Samoajat tekivät palvelutehtävänsä keittiöllä niin, että kahtena päivänä tuli neljä ryhmää. Tämän tehtävän organisointi jäi myös muonitukselle ja se vei aivan liikaa aikaa ja sekoitti myös keittiön hiukan jo vakiintuneen toimintatavan kahdeksi päiväksi. Samoajat olivat mahtavia ja ehdoton voimavara – mutta heille tehtävät pitäisi jakaa niin, että kerralla tulee 5-8 samoojaa eikä niin, että kerralla tulee yhden alaleirin kaikki samoajat kuten nyt tehtiin.

Mehupisteissä käytettiin mehukannuja, koska hanakanisterit ovat hitaita. Mehupisteellä oli jakaja ruokailun aikana ja se nopeutti läpimenoa.

Aamupalat ja iltapalat savuissa saivat kiitosta eikä aiheuttanut ongelmia. Aluksi tuntui, että mikään ruoka ei riitä savuihin, mutta loppuleiriä kohti menekki rauhoittui. Savuilla oli hinku tulla hakemaan ruokaa poiketen hakuajoista, mikä on ymmärrettävää, mutta vaati sitten jonkun olemaan keittiöllä jatkuvasti palvelemassa savuja.

Kisaeväiden valmistaminen oli suunniteltu tehtäväksi savuissa. Osa savuista ei ollut huomannut ohjeita ja kisaajat lähtivät ilman leipäevästä matkaan. Tarpojien ja samoajien energiaeväät riittivät kisapäivänä hyvin. Mutta sudenpentu-seikkailijakisojen reitti oli pidempi, mitä muonituksessa osattiin huomioida ja suse-energiaeväät olivat ehkä liian niukat. Onneton sattuma oli myös se, että toisen suse-kisan lounaalle lähti liian vähän ruokaa ja kun muonitus yritti selvittää, onko se riittänyt, tietoa ei saatu ja vasta myöhemmin selvisi, että lounaan ruoka oli loppunut kesken.

Kespron kanssa tuli jotain selittämätöntä säätöä. Ilmeisesti ennakkotiedustelu, joka oli laitettu Kesprolle heinäkuun alussa, oli tulkittu tilauksena. Tilanteen hallinta oli todella haastavaa, sillä tavaramäärä oli fyysisesti valtava ja lähetysluettelot ei-missään-järjestyksessä. Ensimmäinen tilaus epäonnistui ja raksaleirin ensimmäinen ruoka piti tehdä puutteellisista raaka-aineista. Olisi kannattanut itse käydä ostamassa ensimmäinen ruokalasti ja siten varmistaa, että ensimmäisestä päivästä varmuudella selvitään.

Ruokamäärä on niin valtava, että osa tuotteista ei löytynyt silloin, kun niitä tarvittiin. Luultiin, että jotain ei ole ja jouduttiin sitten muuttamaan suunnitelmia lennossa.

Muonitus on paljon muutakin kuin vain varsinaiset leiriläisten ruokailut. Tällaisia tehtäviä varten (turva, yöllä saapuvat ryhmät, rastimiesmuonitukset, kisamuonitukset jne.) olisi pitänyt olla yksi henkilö erikseen. Sitä etsittiin, mutta sellaista ei saatu rekrytoitua ennen leiriä.

Leirin kaavassa keittiö ja toimisto kannattaa olla lähellä toisiaan, sillä ihmiset tulevat keittiölle ja odottavat, että sieltä löytyy niin kysymyksiin vastaukset ja kirveet, kuin että sinne voi tuoda avatut

34

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti maalipurkit.

Keittiön loppusiivous oli iso urakka ja olisi ehdottomasti pitänyt pyytää Veikko Hursti tms. viimeisenä päivänä käymään ja hakemaan ylimääräinen täysin käyttökelpoinen ruoka pois. Myös jäteastiat olisi kannattanut tuoda keittiölle purkuleirin ajaksi.

Organisatorisesti kuljetus ja wc:t olisi voinut olla tekniikan alla ja muonitus ihan omana tonttinaan.

Muonituksen edustus leiritoimikunnassa on hyvä asia, koska muonitus liittyy moneen asiaan leirillä.

35

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti

12 Tekniikka 12.1 Johdanto Leirin organisaatiossa tekniikan alle kuuluivat seuraavat osa-alueet: vesi, sähkö, eko, sauna, raksa- ja purkuleiri ja it. Tällainen osa-aluejako toimi hyvin tällä leirillä. Kaikki tekniikan mestarit pestattiin hyvissä ajoin jo ennen vuoden 2011-2012 vaihdetta, pois lukien it-mestaria joka päätettiin rekrytoida myöhemmin mukaan.

Tekniikan tehtävänä oli toimia muita tukevana organisaationa ja järjestää muiden tarvitsemat, toimivat tekniset ratkaisut. Tiimimme tärkeimpänä tavoitteena oli siis palvella muita tiimejä ja sitä kautta kaikkia leiriläisiä, sekä tekijöitä mahdollisimman tehokkaasti.

12.2 Miten tekniikka vastasi leirin tavoitteisiin?

Koska tekniikka on leirin tukifunktio, se ei voi suoranaisesti vaikuttaa kaikkiin leirin tavoitteisiin vaan tukea kokonaisuuden onnistumista. Kokonaisuudessaan tekniikka toimi Huimalla hyvin ja kaikki tiimit hoitivat tehtävänsä menestyksekkäästi. Erityisen paljon kiitosta sai saunatiimi. Tukifunktion osalta voidaan tosin olla tyytyväisiä, jos ei tule negatiivista palautetta, koska silloin kaikki on yleensä sujunut kuten pitää.

Piirin lippukuntien leiritaidot kehittyvät.

Mahdollisimman monet leirirakennelmat oli tarkoitus rakentaa perinteisiä partiomenetelmiä ja välineitä,eli riukuja ja köytöksiä, käyttäen. Tämä tavoite toteutui osittain, koska naru ei aina löytänyt käyttäjäänsä ja osa lippukunnista joutui käyttämään nauloja rakennelmissaan. Myös turvallisuuden kannalta osa rakennelmista jouduttiin toteuttamaan laudoilla ja ruuveilla.

Savuissa ja alaleireissä on hyvä henki.

Savuissa oli tarkoitus rakentaa kaikki rakennelmat narusta ja riu’usta. Myös rakenteluun varattu aika ja ohjeistus auttoi savujen yhteishenkeä kohoamaan. Savuihin ja alaleirihin saatiin heille tarvittavat tekniset yksityiskohdat toimitettua mallikkaasti.

12.3 Onnistumiset ja haasteet Yhtenä suurimpana haasteena tekniikalle oli sähköjen vetäminen ohjelma-alueelle (erityisesti yhteisohjelmalavalle), sillä läheltä ei löytynyt valmiiksi kuin muutama 10A sähkölähtö. Tämä haaste ratkaistiin yhdellä isolla ja yhdellä pienemmällä aggregaatilla.

Seuraavalla piirileirillä hygi-tiimi kannattaa sijoittaa käytännön syistä tekniikan alle. Nyt hygi-tiimi oli huollon alla ja mestari joutui kyselemään kahdelta johtajalta asioita, mikä vaikeutti niiden hoitamista.

Loppumatonta määrää narua ei ole olemassa, joten jos leiriorganisaation

36

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti puolesta tarjotaan jotain se kannattaa määrittää kunnolla. Nyt narua ostettiin useaan otteeseen lisää.

Leirialueella on hyvä vierailla useasti ennen leiriä, nyt alueella käytiin vain pari kertaa ennen leiriä ja nekin melko myöhään keväällä, johtuen aikatauhaasteista puolustusvoimien kanssa. Muutamat tekniikan osa-alueet olisivat tarvinneet käytännön tietoja alueesta jo aiemmin.

Saunat toimivat leirillä todella hyvin ja niistä saatu palaute on ollut erittäin positiivista. Sauna-tiimi teki hyvää yhteistyötä HuimaSpan kanssa ja tilaussaunat toimivat suunnitellusti myös tekijöiden tukena.

Puutavaran hankinnassa tulee olla ajoissa liikkeellä, jotta toivotut määrät saadaan hankittua edullisesti.

Nyt puutavaroiden hankinta jäi todella myöhäiseksi ja muun muassa yhden ohjelmapisteen tarvitsema erikoisempi puutavara oli mahdoton saada. Lisäksi telttasaunojen tarvitsema 1m puutavara jouduttiin hankkimaan ainoasta paikasta josta niitä saatiin.

Purkuleirille ja rakennusleirille pitää rekrytoida omat johtajansa jotka vastaavat kokonaisuudesta.

Huimalla suuri ongelma rakennusleirillä oli noin 100 henkeä, jotka saapuivat paikalle ilmoittautumatta ja resurssit ja tehtävät eivät aina kohdanneet. Kuitenkin raksaleiri sujui menestyksekkäästi ja kaikki rakennelmat saatiin rakennettua tavoitteen mukaiseen vaiheeseen. Purkuleirillä taas ongelmaksi muodostui, että suuri osa sinne ilmoittautuneista purkajista päätti oman toimintapisteensä purettuaan lähteä kotiin päivää ennen leirin päättymistä, vaikka tekemistä oli vielä paljon jäljellä. Purkuleirillä olisikin pitänyt panostaa tehtävien jakoon ja purkajien riittävyyteen. Parasta olisi olla nimetty tiimi, joka tietää vastaavansa leirin purkamisesta ja säästävänsä energiaa siihen.

Keskitetty hankinta aiheuttaa sen, että tavaraa tilataan enemmän kuin tarvetta on. Tästä syystä jätettäkin kertyy leiriltä enemmän. Hankintojen loppusijoitusta tulisikin miettiä enemmän jo hankintavaiheessa, jotta valtavalta sekajätevuorelta vältytään. Kierrätyskeskuksen auton vierailu leirillä oli erittäin hyvä asia, mutta sen pitäisi tulla paikalle vasta purkuleirille, nyt auto tuli heidän aikataulujensa mukaan ja se oli Huiman kannalta päivää liian aikaisin.

Huimalle ostettiin iso määrä putkitarvikkeita joita ei saatu tällä kertaa lainattua SP:n suurleirivarastosta.

Niitä ei leirin jälkeen myyty eteenpäin vaan ne löytyvät Nummen Samoajien varastosta.

37

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti

13 Myynti ja talous 13.1 Johdanto Myynti ja talous –osa-alue vastasi leirin talouden suunnittelusta ja seurannasta sekä leirin hankinnoista ja myyntitoiminnasta leirillä. Osa-aluejohtaja vastasi budjetin tekemisestä ja siitä tiedottamisesta leiritoimikunnalle. Myös leirin talouden seuranta siitä tiedottaminen olivat osa-aluejohtajan vastuulla.

13.2 Organisaatio Hankintamestari vastasi leirin hankintojen koordinoimisesta ja toteuttamisesta. Hänen apunaan olivat projektikoordinaattori ja osa-aluejohtaja. Tilausten tekemistä ja käsittelyä helpottamaan kehitettiin hankintakatalogi, johon listattiin edellisten leirien kokemusten perusteella yleisimmin tilattuja tuotteita budjetäärisine hintoineen.

Kioskimestari vastasi kioskin toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Kioski oli avoinna päivittäin kaikille leiriläisille klo 12-19. Valikoimassa oli virvoitusjuomia, jäätelöä ja karkkia sekä joitain päivittäistavaroita, mm hammasharjoja ja paristoja.

Kahvilamestari vastasi johtajakahvilan toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Johtajakahvila oli avoinna päivittäin samoajille ja sitä vanhemmille leiriläisille klo 13-01. Kahvilassa myytiin osin samoja tuotteita kuin kioskissakin ja sen lisäksi kahvilatuotteita suolaisine ja makeine kahvileipineen. Kahvilassa oli iltaisin ohjelmaa.

Leirituotemestari vastasi leirituotteiden suunnittelusta, tilaamisesta ja myynnistä. Osa leirituotteista oli mahdollista tilata ennakkoon ilmoittautumisen yhteydessä ja ne toimitettiin leirillä savuihin.

38

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti Leiripaidoista järjestettiin myös leiriä edeltävänä talvena ennakkotilausmahdollisuus ja ne toimitettiin tilaajille kotiin. Leirillä leirituotteita myytiin kahvilan ja kioskin yhteydessä sijainneissa leirituotemyymälöissä.

Leirituotemestari toimi oman toimensa ohella myös kassavastaavana. Kassavastaava huolehti kaikesta rahaliikenteestä leirin aikana. Oman osa-alueen myyntipisteiden lisäksi kassa huolehti ohjelman alla toimineen aikuiskahvilan sekä vierailupäivän rahaliikenteestä.

13.3 Miten talouden osa-alue vastasi leirin tavoitteisiin?

Kaikki luottamushenkilöt on pestattu ja heitä kohdellaan tasapuolisesti.

Kaikki mestarit pestattiin osa-aluejohtajan toimesta. Mestarit pestasivat ainakin suunnittelun kannalta oleellisimmat tiimiläisensä hyvissä ajoin ennen leiriä.

Leirille osallistuu 55 prosenttia piirin jäsenistä.

Leirin budjetti saatiin suunniteltua kohtuullisilla leirimaksuilla sekä houkuttavilla tekijäalennuksilla.

Tämä kannusti osaltaan partiolaisia ilmoittautumaan leirille.

Leiri on kansainvälinen ja monikulttuurinen.

Kahvilan ohjelma rakennettiin osin yhdessä SCOUTTI monikulttuurisuusprojektin kanssa.

Savuissa ja alaleireissä on hyvä henki.

Kioski sijaitsi keskellä kaikkia alaleirejä, jolloin kenellekään ei tullut huomattavasti toisia pidempi matka käydä ostoksilla.

13.4 Onnistumiset ja haasteet Kokonaisuutena leiri onnistui taloudellisesti hyvin.

Tilinpäätös ei ole valmistunut tätä kirjoitettaessa, mutta leiri vaikuttaisi jäävän joitakin tuhansia euroja plussalle.

Myyntitoiminta leirillä tuotti budjetoitua enemmän, tosin budjetti oli tältä osin laadittu melko varovaisesti. Ne osaalueet, jotka olivat käyttäneet eniten aikaa oman rahankäyttönsä suunnitteluun, pysyivät myöskin parhaiten annetussa kehyksessä. Muilta nähtiin kohtuullisen suuriakin budjetin ylityksiä ja alituksia. Myynti ja talous osa-alueen kaikki tiimit onnistuivat tehtävissään, mutta parannettavaakin toki jäi. Seuraavissa kappaleissa on joitakin nostoja onnistumisista ja kehittämiskohteista.

Leiriä edeltävänä talvena kaikille leirintekijöiden seminaariin osallistuneille osa-aluejohtajille, mestareille ja nokkahenkilöille koulutettiin leirin talousasioita.

Koulutuksen tavoitteena oli selvittää kaikille: ● ● ●

Mistä saa tiedon oman tiimin (vast) budjetista Mistä saa tiedon oman tiimin (vast) käytetyistä rahoista Miten ja milloin hankinnat toteutetaan

39

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti ●

Miten sponsoreita ja yhteistyökumppaneita voi hankkia.

Koulutus koettiin erittäin hyödyllisenä.

Virvoitusjuomien sekä karkin ja muiden kioskituotteiden tukkutoimittajien Keskon, Laitilan virvoitusjuomatehtaan ja Inmanin kanssa sovittiin mahdollisuudesta palauttaa täydet myyntierät leirin jälkeen. Tämä oli erittäin tärkeää. Näin voitiin riskittä tilata riittävästi tuotteita leirille ja valikoima saatiin pidettyä viimeistä päivää lukuun ottamatta lähes täydellisenä.

Elintarvikkeiden tukkutoimittajan Keskon kanssa tehtiin yhteinen sopimus Sarasteen ja Roverwayn kanssa. Näin saatiin nostettua tilausten yhteisarvoa ja saimme merkittävän taloudellisen edun jälkihyvityksen muodossa.

Kioskissa ja kahvilassa (leirituotemyymälöineen) oli käytössä korttimaksupäätteet. Korttimaksupäätteitä käytettiin myös toimistolla ja vierailupäivänä leirimaksujen vastaanottamiseksi. Päätteissä oli myös ns.

CashBack –ominaisuus, jonka avulla oli mahdollisuus käteisnostoon oston yhteydessä. Nämä tukivat myyntitoimintaa leirillä, mutta selkeästi suurin osa maksuista tapahtui käteisellä.

Kassavastaava oli laatinut ennen leiriä suunnitelman rahavirtojen käsittelemiseksi leirillä. Suunnitelma kattoi pohjakassojen jaon, tilitysten vastaanottamisen ja rahojen kuljettamisen pankkiin sekä kaiken tämän dokumentoinnin. Rahaa liikkui leirillä sen verran paljon, että suunnitelma ja kassavastaavan pesti olivat erittäin tärkeitä.

Sekä johtaja- että aikuiskahvilassa oli käytössä juomapassi, jonka ostaneilla oli mahdollisuus juoda kahvia, teetä ja kaakaota rajattomasti leirin kahviloissa. Passin käyttö helpotti huomattavasti kahviloiden henkilöstön rahastustyötä.

Johtajakahvilan iltaohjelma aiheutti jonkin verran melua, joka kuului häiritsevästi myös savuihin.

Ongelmaa saatiin hieman pienennettyä suuntaamalla äänentoistoa poispäin savuista. Äänentoistoa ei kuitenkaan voinut suunnata täysin vastakkaiseen suuntaan siellä sijainneen loma-asutuksen vuoksi.

Tämä olisi tullut ottaa paremmin huomioon kahvilan sijaintia suunnitellessa.

Ohjelmallisen johtajakahvilan lisäksi leirillä oli hiljainen aikuiskahvila, missä aikuiset ja vaeltajat saattoivat seurustella ja lukea päivän lehdet.

Aikuiskahvila oli avoinna päivälliseltä aina klo 01:een.

Aikuiskahvila sai runsaasti kiitosta hyvistä herkuistaan ja rauhallisesta ilmapiiristään.

Hankinnat eivät onnistuneet suunnitellulla tavalla.

Luotimme liikaa yhden toimittajan kykyyn toimittaa kaikki tarvitsemamme tuotteet. Näin meille luvattiin, mutta jo hyvissä ajoin ennen leiriä oli havaittavissa viitteitä että tämä ei tule toteutumaan. Emme kuitenkaan ymmärtäneet ryhtyä toimiin varasuunnitelman tekemiseksi, vaan luotimme toimittajan katteettomiksi osoittautuneisiin lupauksiin.

Koko totuus paljastui vasta rakennusleirin aikana, kun

40

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti luvattuja tuotteita ei oltu toimitettu leirialueelle. Tämä aiheutti hankintamestarille suuren määrän ylimääräistä työtä hänen hankkiessaan tuotteita vaihtoehtoisilta toimittajilta erittäin tiukalla aikataululla.

Kaikki toiminnan kannalta kriittiset tuotteet saatiin lopulta hankittua, mutta jouduimme maksamaan huomattavasti suunniteltua kalliimpia hintoja. Alkuperäinen toimittaja ei myöskään useista pyynnöistä huolimatta onnistunut toimittamaan meille hintatietoja tilaamistamme tuotteista hyvissä ajoissa etukäteen. Tämä vaikeutti oleellisesti tiimien talouden suunnittelua.

Kommunikaatio hankintaprosessin aikana tiimien ja hankintoja suorittaneiden tahojen välillä ei ollut riittävää. Asiaa hankaloitti entisestään se, että osan hankinnoista suoritti tekniikka osa-alueen henkilöstö.

Tämä aiheutti tiimeille epätietoisuutta hankintojen etenemisen tilasta. Tähän tulee tulevilla leireillä panostaa. Keskitettyjen hankintojen ja tiimien itsehankittavien tuotteiden rajapinta kannattaa miettiä tarkasti. Huima katalogin idea toimi hyvin, eli valmiiksi määritellyt tuotteet joista tiimit valitsevat tarvitsemansa ja muut hankitaan itse. Loppujen lopuksi kuitenkin kaikki hankittiin keskitetysti, eli hankintamestari joutui toteuttamaan tiimien hankintoja välillä varsin vaillinnaisillakin tiedoilla.

Hankintamestarin pestiä hoiti yksi henkilö, eikä hänellä ollut tiimiä apunaan. Tehtävä tulisi ehdottomasti jakaa vähintään kahdelle henkilölle, tai hankintoja hoitamassa pitäisi olla kokonainen tiimi. Tarvitaan henkilö, joka pystyy luomaan kontakteja potentiaalisiin toimittajiin ja tekemään heidän kanssaan sopimuksia. Tämän lisäksi tarvitaan henkilö, joka osaa taulukkolaskentaohjelmiston käytön erinomaisesti. Tämä on erittäin tärkeä taito hankintalistoja muokatessa.

Leirituotteiden tilausmäärissä onnistuttiin kohtuullisen hyvin. Ne eivät loppuneet leirillä, eikä niitä toisaalta jäänyt myöskään suuria määriä myymättä. Tilausmäärän suunnittelua helpotti ennakkotilausmahdollisuus, jolloin niiden kiinnostavuus saatiin arvioitua kohtuullisen hyvin.

Ennakkotilattujen leirituotteiden toimitus savuihin onnistui myös ennakkosuunnittelun ansiosta erittäin hyvin. Leiriläiset saivat leirituotteensa heti saapumispäivänä, toimituksissa oli ainoastaan muutamia puutteita.

41

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti

42

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti

14 Turva 14.1 Johdanto Leiriturvan tehtävänä oli yhtenä tiiminä suunnitella ja toteuttaa turvallinen leiri kaikille leiriläisille.

Turvaan kuuluu järjestyksenvalvonta, ensiapu sekä palo- ja pelastustiimi. Turvajohtaja pestattiin 2010, jolloin turvallisuusnäkökulma oli mahdollista huomioida heti suunnitelmien alkuvaiheissa. Ensivaiheen suunnitteluissa oli tärkeintä ideointi ja lähtökohtana ettei turva estä innovatiivisia uusia ideoita, vaan pikemminkin tukisi erilaisia ratkaisuja. Miltein mitä vain voi tehdä, mikäli ei rikota lakeja.

14.2 Miten Turva vastasi leirin tavoitteisiin?

Kaikki luottamushenkilöt on pestattu ja heitä kohdellaan tasapuolisesti.

Jokainen leiritekijä on pestattu. Kaikki turvan tiimiläiset jotka osallistuivat suunnitteluun pestattiin ennen leiriä. Järjestyksenvalvonnassa kaikkia tiimiläisiä ei pestattu ennen leiriä, mutta lyhennetyt pestikeskustelut hoidettiin leirin aikana mestarien toimesta.

Leirille osallistuu 55 prosenttia piirin jäsenistä.

Turvatiimiläiset näkyivät Huiman seminaareissa heti alusta lähtien. Turvallisuuden näkyminen tuo positiivista energiaa ja luottamusta leiriorganisaatioon ja kannusti siten tulemaan mukaan leirille.

Leiri on kansainvälinen ja monikulttuurinen Turvallisuuteen liittyvät ohjeistukset olivat leirillä myös englanniksi.

Savuissa ja alaleireissä on hyvä henki.

Turvan jäsenet kohtelivat ja kannustivat savuja sekä alaleirejä positiivisesti pitämään huolta turvallisuusnäkökulmasta. Suunnittelussa pyrittiin ehkäisemään “ison, pahan” turvan muodostumista, jotta tiimi olisi enemmän tuki ja ohjaaja, kuin negatiivinen kieltäjä.

14.3 Onnistumiset ja haasteet.

Pyrkimys rentoon, kuitenkin ammattitaitoiseen järjestyksenvalvontaan oli muihin leireihin verrattuna varsin iso harppaus. Leirillä järjestyksenvalvonta seurasi, valvoi ja näkyi ympäri leirialuetta.

Järjestyksenvalvonnalla oli haasteina leirialueen koko, lentokenttä, sekä miehistön pieni määrä.

Turvahenkilöstön rekrytointiin pitää panostaa. Järjestyksenvalvojat hoitivat myös leirin porttien valvontaa ja kulkua leirille/ltä. Vankilaolosuhteita tiukalla valvonnalla ei haluttu luoda, mutta näkyminen on paras tapa ehkäistä onnettomuuksia ja luoda turvallisuuden tunnetta.

Ensiavulla oli täysin samat haasteet kuin järjestyksenvalvonnallakin, rekrytointi. Lääkärin löytyminen varsin myöhäisessä vaiheessa sekä pieni määrä sairaanhoitajia olivat pitkään kipukynnyksinä.

Suuremmalla organisaatiolla olisi saanut päivystysvuoroihin enemmän vaihtelua, sekä paremman valmiuden mahdollisien epidemioiden hoitoon. Nykyinen tiimi oli kuitenkin täysin toimintakykyinen, ammattitaitoinen sekä kykenevä hoitamaan isommatkin vahingot. Onneksi suuremmilta haavereilta kuitenkin vältyttiin.

43

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti Palotiimin tulo Huimalle aiheutti paljon keskustelua tiimin tarpeellisuudesta. Esiin nousi monta kysymystä, että onko tarpeellinen kuin aikaisemmillakaan leireillä ei ole ollut. Palotiimin tietotaitoa olisi pitänyt hyödyntää vielä paremmin, kuin Huimalla hyödynnettiin.

Lapsille paloautoesittelyä, yhteistoimintaa vapaapalokunnan kanssa.

Haasteena oli palotiimin sisäiset ristiriidat sekä alkuleirillä tapahtuneesta savusta karanneiden tarpojien etsinnöissä tapahtuneesta ylilyönnistä aiheutunut luottamuspula palomestaria kohtaan.

Kokonaisuutena turvatiimi oli asiantuntijaorganisaatio, jossa tiimiläiset täydensivät toisiaan.

Järjestyksenvalvonta oli kykenevä antamaan ensiapua, palotiimi pystyi auttamaan liikenteenohjauksessa, ensiapu näkyi ja antoi ohjausta. Uimavalvonnan puuttuminen oli suurin riski leirillä, eikä siihen oltu varauduttu. Tuhannen samanaikaisen uimarin valvominen vaatii enemmän kuin omat savunjohtajat seuraamaan vedessä lilluvaa massaa.

44

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti

17. Liitteet Palautekysely leiriläisille, 219 vastaajaa 1. Ikä: Vastaajien ikä oli keskimäärin 20

2. Alaleiri Vastaajat jakautuivat alaleireittäin seuraavasti:

3. Ikäkausi: Vastaajien ikäkaudet jakautuivat seuraavasti:

4. Olen...

45

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti Vastaajien sukupuoli jakautui seuraavasti:

5. Olin leirillä "ei-vielä-partiolaisena" Vastaajista 13 oli ”ei-vielä-partiolaisia”

6. Leiriaika: Vastaajien leiriajat jakautuivat seuraavasti:

7. Miten Huima onnistui tavoitteissaan? (1=ei lainkaan, 5= onnistui täysin) 1

2

3

4

5

Yhteensä

Keskiarvo

Piirin lippukuntien leiritaidot kehittyvät

4

14

67

74

15

174

3,47

Leirille osallistuu 55 prosenttia piirin jäsenistä

3

6

44

54

23

130

3,68

Leiri on kansainvälinen ja monikulttuurinen

5

39

60

56

31

191

3,36

11

9

28

91

37

176

3,76

Savuissa ja alaleireissä on hyvä henki

1

6

20

78

103

208

4,33

Yhteensä

24

74

219

353

209

879

3,72

Leiri madaltaa

lippukuntien kynnystä osallistua

PT-kisoihin

46

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti 8. Minkä arvosanan antaisit seuraaville asioille leirillä? (1=huonoa, 5=ihan parasta), Vastaajien määrä: 221 1

2

3

4

5

Yhteensä

Keskiarvo

Keskuskeittiöruokailu mAistimuksessa

27

40

65

65

21

218

3,06

Aamupala ja iltapala savuissa

2

9

32

101

73

217

4,08

Sudenpennut ja seikkailijat saapuivat leirille

45

34

41

57

31

208

2,98

kesken leirin Leiripaikka Räyskälä

3

3

31

82

96

215

4,23

Leirilehti Roiske

4

17

58

50

25

154

3,49

Huiman nettisivut ja Facebook

3

12

51

62

39

167

3,73

Videoblogi

7

15

49

32

25

128

3,41

Taidekahvila Karhu

6

11

28

55

46

146

3,85

Konnakiska

4

18

50

67

44

183

3,7

Leirituotteet

5

14

49

82

50

200

3,79

Saunat

2

12

30

68

79

191

4,1

Vessat

26

38

71

68

10

213

2,99

Survive-laakso

9

20

32

19

7

87

2,94

Out of the box -laakso

5

11

29

23

18

86

3,44

Kädentaitolaakso

4

11

35

27

14

91

3,4

Avajaiset (Yhteisohjelma)

8

22

40

50

35

155

3,53

Suuri Iltanuotio (Yhteisohjelma)

13

20

55

68

49

205

3,59

Päättäjäiset (Yhteisohjelma)

9

19

50

70

54

202

3,7

Taiteiden yö

3

18

33

42

35

131

3,67

Suuret markkinat

11

35

54

57

17

174

3,2

Vierailupäivä

12

25

54

69

28

188

3,4

Työntöautokisat

6

17

35

62

67

187

3,89

Ruokalaakso

2

9

33

65

84

193

4,14

Tule ja Tee -aktiviteetit

8

11

25

21

13

78

3,26

Perheleiri Pomppu

4

3

25

18

26

76

3,78

228

444

1055

1380

986

4093

3,57

Yhteensä

47

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti 9. SUDENPENNUILLE: Mihin ohjelmaan/laaksoon menisit uudelleen?

Vastaajien määrä: 35

10. SEIKKAILIJOILLE: Mihin ohjelmaan/laaksoon menisit uudelleen?

Vastaajien määrä: 24

11. TARPOJILLE: Mihin ohjelmaan/laaksoon menisit uudelleen?

Vastaajien määrä: 51

48

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti 12. SAMOAJILLE: Mihin ohjelmaan/laaksoon menisit uudelleen?

Vastaajien määrä: 42

13. VAELTAJILLE: Mihin ohjelmaan/laaksoon menisit uudelleen?

Vastaajien määrä: 16

49

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti 14. AIKUISILLE: Mihin ohjelmaan/laaksoon menisit uudelleen?

Vastaajien määrä: 44

50

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti Palautekysely leirin tekijöille, 129 vastaajaa 1. Ikä Vastaajien ikä oli keskimäärin 30

2. Sukupuoli Vastaajien sukupuolijakauma oli seuraava:

3. Alaleiri Vastaajat jakautuivat alaleireittäin seuraavasti:

4. Osa-alue: Vastaajat olivat seuraavilta osa-alueilta:

51

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti 5. Tehtävä leirillä: Vastaajien pestin tasot jakautuivat seuraavasti:

6. Pestin kesto: Vastaajat olivat olleet leiripestissä seuraavia aikoja:

52

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti 7. Miten Huima 2012 onnistui tavoitteissaan? (1=ei lainkaan, 5= onnistui täysin) 1

2

3

4

5

Yhteensä

Keskiarvo

4

8

16

52

32

112

3,89

Piirin lippukuntien leiritaidot kehittyvät

3

6

35

57

15

116

3,65

Leirille osallistuu 55 prosenttia piirin jäsenistä

2

1

27

31

38

99

4,03

Leiri on kansainvälinen ja monikulttuurinen

6

29

49

31

11

126

3,1

2

4

19

66

32

123

3,99

Savuissa ja alaleireissä on hyvä henki

3

5

10

63

44

125

4,12

Yhteensä

20

53

156

300

172

701

3,8

Kaikki luottamushenkilöt on pestattu ja heitä kohdellaan tasapuolisesti

Leiri madaltaa lippukuntien kynnystä osallistua PT-kisoihin

8. Miten onnistuivat seuraavat asiat leirin OHJELMASSA? (1=heikosti, 5=Ihan täydellistä)

1

2

3

4

5

Yhteensä

Keskiarvo

Laaksot

2

1

15

36

4

58

3,67

Ruokalaakso

1

0

6

28

38

73

4,4

Tule ja Tee -aktiviteetit

4

8

22

10

2

46

2,96

Kaimo-partiotaitokisat

1

5

12

50

18

86

3,92

Vuovdi -sudenpentu- ja seikkailijakisat

1

5

19

29

11

65

3,68

Lintukoto

2

3

13

18

8

44

3,61

Avajaiset (Yhteisohjelma)

9

34

32

29

4

108

2,86

Suuri Iltanuotio (Yhteisohjelma)

10

34

32

31

5

112

2,88

Päättäjäiset (Yhteisohjelma)

11

22

28

39

8

108

3,1

Taiteiden yö

1

10

32

42

12

97

3,56

Vierailupäivä

4

11

34

52

5

106

3,41

Yhteistyö ohjelman tiimien kanssa

3

9

25

35

9

81

3,47

Yhteensä

49

142

270

399

124

984

3,46

53

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti 10. Miten onnistuivat seuraavat asiat leirin HUOLLOSSA? (1=heikosti, 5=ihan täydellistä) 1

2

3

4

5

Yhteensä

Keskiarvo

Leirikeittiö mAistimus

10

28

23

46

18

125

3,27

Vessat

7

13

27

55

20

122

3,56

Kuljetus

8

14

21

41

18

102

3,46

Yhteistyö huollon tiimien kanssa

5

7

27

39

16

94

3,57

Yhteensä

30

62

98

181

72

443

3,47

12. Miten onnistuivat seuraavat asiat leirin "OSALLISTUJAT"-osa-alueella? (1=heikosti, 5=ihan täydellistä) 1

2

3

4

5

Yhteensä

Keskiarvo

HuimaSpa

1

1

2

35

54

93

4,51

StaabPoint

3

6

9

5

3

26

2,96

VIP

2

1

6

12

3

24

3,54

Vilkku

3

0

11

16

5

35

3,57

Roihu

2

1

7

16

9

35

3,83

Koukku

1

0

5

19

18

43

4,23

Laine

2

0

4

17

12

35

4,06

Perheleiri Pomppu

1

2

6

16

6

31

3,77

Tilausravintola Jazz

2

2

9

27

34

74

4,2

Yhteistyö osallistuja-osa-alueen tiimien kanssa

2

1

14

25

11

53

3,79

Yhteensä

19

14

73

188

155

449

3,85

54

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti 14. Miten onnistuivat seuraavat asiat leirin TEKNIIKASSA? (1=heikosti, 5=ihan täydellistä) 1

2

3

4

5

Yhteensä

Keskiarvo

Rakennusmateriaalin riittävyys

7

21

35

27

8

98

3,08

Leirin kaava

1

8

30

58

10

107

3,64

Saunojen lämpötila

1

2

6

44

45

98

4,33

Saunojen siisteys

1

1

5

42

48

97

4,39

Suihkujen siisteys

1

2

12

47

34

96

4,16

Suihkujen toimivuus

3

1

14

50

27

95

4,02

Kierrätys leirillä

4

19

30

44

8

105

3,31

Vesipisteiden sijainti

2

5

21

59

22

109

3,86

Yhteistyö tekniikan tiimien kanssa

1

3

10

41

14

69

3,93

Yhteensä

21

62

163

412

216

874

3,86

16. Miten onnistuivat seuraavat asiat leirin TURVASSA? (1=heikosti, 5=ihan täydellistä) 1

2

3

4

5

Yhteensä

Keskiarvo

Järjestyksenvalvonta

10

14

30

38

17

109

3,35

EA

2

12

20

43

23

100

3,73

Palo

3

12

17

31

11

74

3,47

Yhteistyö turvan tiimien kanssa

3

11

19

28

13

74

3,5

Yhteensä

18

49

86

140

64

357

3,51

55

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti 18. Miten onnistuivat seuraavat asiat leirin MYYNTI- JA TALOUS -osa-alueella? (1=heikosti, 5=ihan täydellistä) 1

2

3

4

5

Yhteensä

Keskiarvo

Taidekahvila Karhu

1

3

19

50

36

109

4,07

Pop-Up cafe

2

2

6

33

52

95

4,38

Konnakiska

3

2

33

27

12

77

3,56

Leirituotteet

5

4

21

45

16

91

3,69

Hankinnat

13

17

20

14

7

71

2,79

Yhteistyö talouden ja myynnin tiimin kanssa

3

6

18

20

8

55

3,44

Yhteensä

27

34

117

189

131

498

3,65

20. Miten onnistuivat seuraavat asiat leirin VIESTINNÄSSÄ? (1=heikosti, 5=ihan täydellistä) 1

2

3

4

5

Yhteensä

Keskiarvo

Leirilehti Roiske

1

5

17

62

20

105

3,9

Leirin tekijöiden sisäinen viestintä

5

12

30

38

9

94

3,36

Medianäkyvyys

1

2

12

41

37

93

4,19

Nettisivut

1

2

14

52

37

106

4,15

Leiriläisen kirja

2

2

23

54

30

111

3,97

Videoblogi

4

6

29

28

11

78

3,46

Yhteistyö viestinnän tiimin kanssa

1

2

14

17

14

48

3,85

Yhteensä

15

31

139

292

158

635

3,84

22. Miten onnistuivat seuraavat asiat leirin JOHDOSSA? (1=heikosti, 5=ihan täydellistä) 1

2

3

4

5

Yhteensä

Keskiarvo

Johtaminen leirillä

2

3

15

57

19

96

3,92

Piiritoimiston palvelut ennen leiriä

1

1

10

33

43

88

4,32

Leiritoimiston palvelut leirillä

1

1

9

47

36

94

4,23

Yhteensä

4

5

34

137

98

278

4,16

56

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti 24. Mitä mieltä olet seuraavista leirinjohdon linjauksista? (1=huono, 5=erinomainen) 1

2

3

4

5

Yhteensä

Keskiarvo

Keskuskeittiöruokailu

7

6

18

54

37

122

3,89

Aamupala ja iltapala savuissa

5

3

17

44

54

123

4,13

Sudenpennut ja seikkailijat tulevat leirille kesken

15

25

26

30

26

122

3,22

leirin Leiripaikka

2

0

17

63

42

124

4,15

Pestikäytäntö

4

4

13

54

40

115

4,06

Pirske

4

8

17

32

19

80

3,68

Leirillä tyypillisesti olevan haikin sijaan PT-kisat

2

3

6

47

63

121

4,37

Rakennelmat riu’usta eikä laudasta

9

9

21

46

33

118

3,72

Samoojien rakennuslilja ennen leiriä

3

8

12

32

35

90

3,98

Taksvärkit

8

15

20

36

22

101

3,49

Yhteensä

59

81

167

438

371

1116

3,87

26. Mitä mieltä olit projektin johtamisesta ennen leiriä? (1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä) 1

2

3

4

5

Yhteensä

Keskiarvo

Tiesin millainen on Huiman organisaatio

8

11

15

42

37

113

3,79

Tiesin mikä on Huiman projektisuunnitelma

12

19

18

33

26

108

3,39

Tiesin Huiman tavoitteet

8

14

11

41

39

113

3,79

Tunsin huiman fiiliksen

4

11

22

48

32

117

3,79

10

16

26

43

17

112

3,37

Huimailerista oli minulle hyötyä

8

4

28

47

23

110

3,66

Ongelmiin puututtiin ripeästi

5

13

36

32

11

97

3,32

Viihdyin pestissäni

4

3

16

49

50

122

4,13

Yhteensä

59

91

172

335

235

892

3,65

Pysyin

kärryillä

projektin

kokonaisuudessaan

etenemisestä

57

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti Savut ja alaleirit: leiriläisten määrä Savu Kultamaa Pennin Nalle Aarrearkku Lankku Köli Ruuti Pallomeri Puhuri Hyöky Dude Loiske Rovio Kuumotus Kamina Soihtu EsQ:n kokko Iloilo Kahvimaa Selem Käpälämäki Chiili Piiritoimisto Pomppu YHTEENSÄ

Koukku 108 101 99 88 72 67

Laine

Roihu

Vilkku

Pomppu

112 106 81 78 78 111 101 99 93 89 107 106 101 91 74 4 535

455

493

483

128 128

Leiriajat ilmoittautumisten mukaan Pitkä leiri Lyhyt leiri Yks. päivät 906 1027

Pikkulapsi 84 66

58

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti Huimalle osallistuneet lippukunnat: Partion jäsenyyden mukaan Lippukunnan nimi

Koukku

Laine

Roihu

Vilkku

Pomppu

YHTEENSÄ

Kirkkonummen Metsänkävijät ry

94

Nummen Samoojat

71

5

99

2

74

Klapaset ry Sipoon Hukat

68

3

71

45

1

46

Jukolan Veljet ja Siskot

41

41

Lepsämän Partio

34

34

Puskapartiolaiset ry

25

Rajan Reippaat ry

20

Hyvinkään Miilupartio ry

18

Sammatin Solmut ry

15

Kuusankosken Metsänkävijät ry

15

15

Valkealan Kolmisoihtu

12

12

Jaalan Jalopeurat

11

11

Pornaisten Solmu ry

10

1

2

27 20 18

1

16

10

Kuusankosken Partiotytöt ry

8

2

17 Piirin suorat jäsenet

2

Euran Peurat ry

1

1

Hollolan Hirvenhiihtäjät ry

1

1

Kätkän Kävijät ry

1

1

Messukylän Metsätytöt ry

1

1

10 3

1

Rajamäen Metsänkävijät

97

97

Tuuspartio

77

Järvenpään Metsänkävijät ry

57

Veikkolan Eräveikot ja -haltiat ry

43

Virkkalan Tulentekijät

35

Kantvikin Tulentekijät ry

34

Karkkilan Partiosiskot ry

24

Kuninkaantien Kipinät

20

20

Haarajoen Törmän Tähystäjät ry

12

12

Karkkilan Partioveikot ry

10

10

2

79 57 43

1

36 34

1

2

25

Auran Tytöt ry

1

Marjatat ja Mikon Pojat ry

1

3 1

Porin Tulitikut ry

1

1

Sonkapartio ry

1

1

Vivamon Virittäjät

1

1

Hyvinkään Nummenpojat

81

Kiehiset ry

64

64

Vihdin Polunlöytäjät

49

49

Hiistulen Tytöt ry

36

1

37

Polaris

29

1

30

Porvoon Polunlöytäjät

27

27

Inkoon Samoilijat

26

26

Porvoon Metsänkävijät ry

24

24

Lahelan Palokärjet ry

19

19

Ankkuripartio ry

17

17

Kirnun Kiertäjät

17

17

59

1

82

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti Santamäen Palokärjet ry

17

17

Pukkilan Partio

8

8

Artjärven Eränkävijät

7

7

Sjundeå Strömstarar - Siuntion Kosk

6

6

Kellokontiot Keko

5

5

Järvi-Suomen Partiolaiset

1

1

Loimaan Saviset

1

1

Merituikut ry

1

1

Riihimäen Erätytöt ry

1

1

Saarijärven Saloveikot ry

1

1

Tammelan Metsänkävijät

1

1

Hiiden Hittavaiset ry

79

Eräkamut ry

53

4

79 57

Hyvinkään Metsätytöt ry

46

2

48

Keravan Korvenpojat

44

3

47

Mäntsälän Metsäkävyt

39

4

43

Lohjan Nummitytöt

35

Lohjan Eräveikot ry

29

Martin Partio ry

26

26

Muijalan Menninkäiset

26

26

Hyökäpartio

16

16

Jokipartio ry

12

12

Kajaanin Eränkävijät ry

1

1

Kajaanin Korvenpojat ry

1

1

Kouvolan Tyttöpartio ry

1

1

Samposet ry

1

1

Viialan Metsänkävijät

1

35 2

31

1

Korven Vaeltajat ry

1

1

Lauritsalan Siniveljet ry

1

1

39

1799

YHTEENSÄ

493

Ei kirjattu / ei tietoa

414

439

414

15

60

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti Lippukunnat: mukaan

Huimalla

Majoituslippukunta 17 Piirin suorat jäsenet

majoittumisen Koukku

Laine

Roihu

Vilkku

2

Pomppu 1

YHTEENSÄ 3

Ankkuripartio ry

22

22

Artjärven Eränkävijät

12

12

Eräkamut ry Euran Peurat ry

61 1

Haarajoen Törmän Tähystäjät ry

15

15

Hiiden Hittavaiset ry Hiistulen Tytöt ry

1

86

86

48

7

49

10

58

22

22

Hyvinkään Nummenpojat

93

Hyökäpartio

2 17

Inkoon Samoilijat

29

12

12 11

Järvi-Suomen Partiolaiset

11

1

1

42

Järvenpään Metsänkävijät ry

95 17

29

Jokipartio ry Jukolan Veljet ja Siskot

1 42

Hyvinkään Metsätytöt ry

Jaalan Jalopeurat

68 1

Hampuri / Saksa

Hyvinkään Miilupartio ry

7

42 66

66

Kajaanin Eränkävijät ry

1

1

Kajaanin Korvenpojat ry

1

1

Kalevan Kipunat

4

Kantvikin Tulentekijät ry

41

Karkkilan Partiosiskot ry

26

Karkkilan Partioveikot ry

10

Kellokontiot Keko

5

13

113

70 17

71

21 21

8

Kätkän Kävijät ry

1

92 21

15

Kuusankosken Partiotytöt ry

15 5

13 1

Lahelan Palokärjet ry

19

19

Lauritsalan Siniveljet ry Lepsämän Partio

54

17

Kuninkaantien Kipinät Kuusankosken Metsänkävijät ry

6

70 100

Kirnun Kiertäjät Klapaset ry

8 48

Kiehiset ry

31 10

8

Keravan Korvenpojat Kirkkonummen Metsänkävijät ry

4 41

1 37

1 37

Lohjan Eräveikot ry

35

Lohjan Nummitytöt

42

42

Martin Partio ry

30

30

Muijalan Menninkäiset

29

29

61

2

37

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti Mäntsälän Metsäkävyt Nummen Samoojat

41 83

Piiritoimisto 32

Porvoon Polunlöytäjät

30

Pukkilan Partio

Rajan Reippaat ry

4 1

25 2

8

32 8

27 1

33 10

25

Rajamäen Metsänkävijät

87

10

Porvoon Metsänkävijät ry

Puskapartiolaiset ry

56

4 4

Polaris Pornaisten Solmu ry

15

106

14

41

3

110

25

25

Ranskalaiset

5

5

Saarijärven Saloveikot ry

1

1

Sammatin Solmut ry

16

16

Santamäen Palokärjet ry

18

Scouts Australia Sipoon Hukat

1 50 6

Sveitsiläiset

2

1

Tuuspartio

1

78

3

12 19 50

Vihdin Polunlöytäjät

19 3

54

Viialan Metsänkävijät 41

Vivamon Virittäjät

1 3

44

128

2094

1 535

455

Ei kirjattu/ei tietoa

53 54

1

Virkkalan Tulentekijät

81 12

VCP Unterrot / Saksa Veikkolan Eräveikot ja -haltiat ry

51 6

2

Tammelan Metsänkävijät

YHTEENSÄ

1 1

Sjundeå Strömstarar - Siuntion Kosk

Valkealan Kolmisoihtu

18

1 493

483

16

62

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti Myynti Huimalla

Leiriaikataulu (esimerkkinä Koukku –alaleirin kaikkien ikäkausien aikataulut) 1. Sudenpennut:

63

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti

2. Seikkailijat:

64

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti 3. Tarpojat:

65

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti 4. Samoajat:

66

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti 5. Vaeltajat:

67

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti 6. Aikuiset:

68

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti Piirileiritilaus kesäleirille 2012 (Hyväksytty piirin kokouksessa 25.10.2009)

Johdanto Piirin kesäleiri on piirin käytettävissä olevista strategisista työkaluista vaikutuksiltaan suurin. Leiriprojektin aikana piiri toimii ja kehittää toimintaansa jatkuvasti toimintasuunnitelmien mukaisesti. Piirileiriprojektin tulee vastata kaikkiin sille tässä tilauksessa asetettuihin tavoitteisiin ja ehtoihin, piirin pysyvän organisaation tukiessa projektia. Tilauksen tarkennuksista, ristiriidoista ja epäselvyyksien selvittämisestä vastaa piirihallitus. Mikäli piirin strategiassa tapahtuu olennainen muutos, tulee se huomioida myös leirin suhteen. Erityisesti tällaisten muutosten toteuttamisessa piirin pysyvä organisaatio tukee leiriprojektia.

Leirin johdon tulee tehdä, tätä tilausta apuna käyttäen ja ehtoja noudattaen, projektisuunnitelma joka hyväksytetään piirihallituksella sovitun aikataulun mukaisesti.

Leiritilaus rakentuu kahdesta osasta, ensimmäisessä osassa on määritelty projektin toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin aikataulurunko. Toiseen osaan on kerätty haaveita, toiveita ja fiilistelyä, joiden tarkoituksena on antaa ideoita leirin projektisuunnitelman tekemiseen.

Tässä dokumentissa ei ole eritelty piirin muita toimia leiriin valmistautumisessa ja leirin tulosten hyödyntämisessä.

Niistä suunnitelman tekee erikseen piirihallitus piirinjohtajan johdolla.

Yleiset toimintaperiaatteet ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●

Pysyvä organisaatio ja leiriorganisaatio tukevat toisiaan ja tekevät tarvittavaa yhteistyötä.

Kaikki pestit ovat avoimesti haettavissa.

Kaikki leirin tekijät on pestattu. Ikäkausiin kuuluville tekijöille varmistetaan aikuinen tuki.

Piirileiri on piirin toimintaa. Piiri on sen lippukunnat, jotka tekevät leirin.

Piirihallitus asettaa projektille ohjausryhmän, joka tukee ja ohjaa leirinjohtoa koko projektin ajan.

Leiri toteuttaa sille tässä tilauksessa asetetut tavoitteet.

Leiri mahdollistaa piirille yhden työntekijän, jonka kokonaistyöajasta vähintään puolet käytetään leiriin.

Leirimaksu on kohtuullinen ja se vahvistetaan piirin kokouksessa.

Leiri ei ole alijäämäinen.

Mahdollinen ylijäämä käytetään piirin toimintasuunnitelman mukaiseen toimintaan.

Leirin kiinteiden kustannusten määrä pidetään mahdollisimman alhaisena.

Muiden isojen leiriprojektien kanssa tehdään tarkoituksenmukaista yhteistyötä.

Leiri on ekologinen ja kestävää kehitystä tukeva.

Leirin oheismyynti ja kahvila ovat piirin varainhankintaa, josta voidaan tukea piirileirin kuluja piirihallituksen myöhemmin päättämällä tavalla.

Leirin oheismyynnille ja kahvilalle tehdään omat myynnilliset tavoitteet.

Tavoitteet Piirin strategiakauden 2011-2014 strategiset pääpainopisteet ovat: lisää jäseniä, piiri palvelee, kilpailut osaksi toimintaa, luottamushenkilöille tukea, intoa ja ideoita.

Osallistujamäärä Leirille osallistuu 55% piirin jäsenmäärää vastaava määrä leiriläisiä. Leirille osallistutaan kaikista piirin toimivista lippukunnista.

Lisää jäseniä Piirileiriä käytetään välineenä piirin lippukuntien jäsenmäärän kasvattamisessa. Lisäksi piirin monikulttuurisuusprojekti näkyy koko projektin ajan.

Palvelut Piirileiri on piirin palvelu, ja sen myynnin ohella piirin lippukunnille myydään muitakin piirin palveluita.

69

uusimaa.partio.fi

Huima 2012 – Loppuraportti Kisakulttuuri Kisat ovat osa leirin ohjelmaa kaikissa ikäkausissa.

Luottamushenkilöille tukea, intoa ja ideoita Leirin tekijöiden pesteissä jaksaminen varmistetaan. Pestit ovat kannustavia ja mielekkäitä, mikä tukee tekijöiden innokkuutta partiossa toimimiseen myös leirin jälkeen.

Toiminnanalakohtaiset tavoitteet Alue Piirileiri tukee toiminnallista alueyhteistyötä leiriin valmistautumisessa ja leirillä. Piirin alueelle perustettuja uusia lippukuntia kannustetaan osallistumaan leirille tukien niitä mm. johtaja- ja aineellisten resurssien avulla. Alueohjaajat toimivat kanavana lippukuntien ja leiriorganisaation välillä leirin markkinoinnissa. Piirileiriä käytetään ”myyntivalttina” jäsenhankinnassa ja alueellisen yhteistyön välineenä.

Viestintä Piirileiri näkyy vahvasti piirin omissa viestimissä (netti, Pärske, Pirske, tapahtumat) ennen leiriä, leirin aikana ja sen jälkeen. Leirille perustetaan omat nettisivut, joita päivitetään ja ylläpidetään aktiivisesti. Leiri näkyy myös partion ulkopuolisessa mediassa, erityisesti leirin aikana. Piirileirin ja piirin muu ulkoinen viestintä on yhtenäistä. Leirin avulla julkaistaan juttuja myös muista ajankohtaisista aiheista. Leirin tekijöiden väliseen viestintään kiinnitetään erityistä huomiota.

Koulutus Leiriorganisaation tarvitsema koulutus järjestetään yhdessä koulutusministeriön kanssa. Leirin tekijöitä koulutetaan omiin tehtäviinsä pestejä tukevilla koulutuksilla (järjestyksenvalvoja, hygieniapassi, EA, viestintä, jne.). Leirin aikana on tarjolla koulutusta lippukuntien johtajistoille.

Ohjelma Leirillä toteutetaan partio-ohjelmaa kaikki ikäkaudet, kasvatustavoitteet ja partiomenetelmä huomioiden. Myös aikuiset huomioidaan tarjoamalla erityisesti heille suunnattua ohjelmaa.

Suhdetoiminta Piirileiri palvelee piirin suhdetoiminnan tavoitteita näyteikkunana uusmaalaiseen partiotoimintaan. Suhdetoiminnasta vastaa piirinjohtaja. Piirileiri tarjoaa mahdollisuuden kutsua leirille VIP-vieraita ja rakentaa ohjelmallisia kokonaisuuksia vieraille. Piirileiri huomioi suunnittelussaan ja toteutuksessaan tehtävänsä edunvalvonnan näkökulmasta.

Haaveita, toiveita ja fiilistelyä

Seuraavaan osioon on tarkoitus kerätä haaveita, toiveita ja fiilistelyä leiriin liittyen. Näiden tarkoituksena ei ole sitoa leirin tekijöitä mihinkään vaan auttaa ideoinnissa ja leirin ilmeen muodostamisessa. Materiaalin keräämisen suorittaa leirinjohtaja(t) valintansa jälkeen valitsemallaan tavalla. Tarkoitus on saada materiaalia mahdollisimman kattavasti piirin alueelta lippukunnilta ja eri ikäkausilta. Haaveiden kerääminen on osa leirin myyntiä ja markkinointia. Tarkoitukseen sopivia tilaisuuksia on johtajien osalta muun muassa syyskokous, johtajapäivät, partioglögit. Nuorempien osalta voi esimerkiksi olla yhteyksissä parin lippukunnan akeloihin ja sampoihin ja pyytää heitä kyselemään lapsilta ajatuksia leiristä.

70

uusimaa.partio.fi

Projektin aikataulu Syksy 2009 ● Leirinjohtajien rekrytointi ja valinta ● Leiritoimikunnan rekrytointia ja pestausta ● Leiritilauksen toisen osan toteuttamista (haaveita/toiveita) ● Ohjausryhmän valinta ja koolle kutsuminen Kevät 2010 ● LTMK kasassa ● Leiritoimikunnan ryhmäytymistä ja sitoutumista ● Päätökset mm. leiriorganisaation muodosta, sisäisen viestinnän ratkaisuista ym. toimintatavoista. ● Tiimipomojen rekrytointia ● Leirin teema valittu ● Projektisuunnitelma valmistuu kevään aikana Kesä 2010 ● Lomaa ● Leiripaikkoihin ja leireihin tutustumista Syksy 2010 ● Tiimipomojen hakua, haastatteluja ja pestausta ● Tiimien ydintekijöiden hakua ● Tiimien toiminnan käynnistämistä ● Alustava budjetti ● Markkinointi lippukuntiin alkaa ● Tiimipomojen ensimmäinen yhteinen tapaaminen ● Leirin nimi valittu Kevät 2011 ● Kaikissa tiimeissä on tiimipomot ja muutama ydintekijä ● Tiimipomojen ensimmäinen yhteinen seminaari ● Tiimien toiminta on käynnistynyt ● Hektistä suunnittelua ● Markkinointia ja myyntiä ● Markkinointituotteita ● Leirin logo valittu

● ● ● ●

Työntekijän rekrytointi Nettisivut valmiit Leiripaikka valittu Tekijöiden kouluttamista

Kesä 2011 ● Lomaa ● Leireihin tutustumista (jos leiripaikka on jo valittu keväällä, niin ei enää tutustuta vain leiripaikkoihin.) ● Ohjelmien testaamista Syksy 2011 ● Ohjelmarunko valmis ● Sopimuksia ● Leirin myynti lippukuntiin tehokkaimmillaan ● Ilmoittautuminen ● Hankintojen toteutuksen suunnittelu ● Leirin hinta päätetty ● Budjetti valmis ● Työntekijän palkkaaminen ● Hankintojen kilpailutus Kevät 2012 ● Tekniikan ratkaisut valmistuvat ● Sopimuksia ● Jälki-ilmoittautuminen ● Hankinnat ● Markkinointi ulospäin Kesä 2012 ● Viimehetken valmistelut ja tarkistelut ● LEIRI ● Tiimipomojen raporttien DL ● Jälkimarkkointia Syksy 2012 ● Jälkimarkkointi ● Loppuraportti valmis LTMK:n osalta ● Kaatajaiset ● Leirintekijöiden integroiminen piiritoimintaan Kevät 2013 ● Tilinpäätös ja loppuraportti tiedoksi piirin kevätkokoukselle

Huima 2012 – Loppuraportti

72

uusimaa.partio.fi