K채mppi-leirin raportti Uudenmaan Partiopiirin SCOUTTI2-projektin j채rjest채m채 monikulttuurinen leiri 13.-16.6.2013
Leiriraportti 2013
”
Leirillä parasta oli loistavan letkeä yhteishenki ja k alliolla laulaminen.
Johdanto SCOUTTI2-projekti järjesti 13.–16.6.2013 Kämppi-leirin Porvoon Partiopoukamassa. Leirille osallistui reilu 100 leiriläistä, joista noin 40 % oli maahanmuuttajataustaisia. Leirin osallistujat olivat pääosin Hyvinkäällä, Keravalla, Järvenpäässä, Lohjalla ja Porvoossa asuvia partiolaisia ja monikulttuurisia nuoria. Leirin tarkoituksena oli tutustuttaa samalla paikkakunnalla asuvat partiolaiset ja maahanmuuttajat toisiinsa. Leiriohjelmassa yhdistettiin partiotaitoja ja eri kulttuurien tuntemusta. Tämä näkyi ohjelmassa monella tapaa. Leiri tarjosi partiolaisille eri kulttuureihin tutustumista ja monikulttuurisille nuorille mahdollisuuden tutustua partioon.
Leiriraportti 2013
Projektiryhmä ja leirintekijät Leiristä pääasiallisessa vastuussa oli SCOUTTI2-projektiryhmä. Lisäksi leirillä oli eri osa-alueista vastaavia henkilöitä. Projektiryhmässä oli kahdeksan jäsentä. Muita leirintekijöitä oli yhteensä 26. Lista leirintekijöistä ja tehtäväkuvauksista on liitteenä. Leirin järjestämisen lähtökohtana oli, että jo suunnitteluvaiheessa olisi mukana maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Tässä onnistuttiin hyvin. Leirille saatiin rekrytoitua tekijöitä mm. leirinjohtajan opiskelukontaktien kautta (kv-opiskelijat). Myös Pakolaisavun kanssa tehdyn yhteistyön kautta tuli useita maahanmuuttajataustaisia tekijöitä. Kaikki leirintekijät pestattiin ennen leiriä. Pestikeskustelussa käytiin läpi leirin tavoitteet sekä jokaisen henkilökohtaiset tavoitteet. Tämän lisäksi leirin jälkeen käytiin pestin palautekeskustelu. Leirinjälkeinen keskustelu oli tärkeä myös seuraavaa leiriä suunniteltaessa, sillä näissä keskusteluissa ilmeni kehittämistä vaativat osa-alueet sekä tekijöiden kiinnostus seuraavaa leiriä kohtaan. Puutteita tekijöiden osalta oli ennen kaikkea huollossa, josta ei kukaan ollut vastuussa. Lisäksi apukäsiä olisi kaivattu keittiöön ja kyliin.
Leiriraportti 2013
”
Leirillä parasta oli kaikki paitsi kylmyys ja hytty set ja sade!
Leirin tavoitteet ja niiden toteutuminen Leirillä on 200 osallistujaa, joista 40% on maahanmuuttajia ja 60% partiolaisia. Mittarit: - leirille osallistujat - ilmoittautuneiden määrän seuraaminen Leirille saatiin lopulta reilu 100 osallistujaa, mutta arvion mukaan osallistujista hiukan alle 40 % oli maahanmuuttajataustiaisia. Tavoitteet asetettiin korkealle ja töitä niiden saavuttamiseen tehtiin todella paljon. Yhteensä erilaisissa maahanmuuttajien ”kohtaamispaikoissa”, kuten kerhoissa, luokissa ja tapahtumissa, käytiin lähes 20 kertaa. Tämän lisäksi lähetettiin suoramarkkinointina kirjeet noin sadalle hyvinkääläiselle maahanmuuttajaperheelle, ja markkinoitiin leiriä usean eri yhteistyökumppanin kautta. Myös partiolaisia oli vaikea saada leirille mukaan. Tämä johtui suurimmaksi osaksi siitä, että tieto leiristä tuli lippukuntiin liian myöhään ja siinä vaiheessa omat leirisuunnitelmat olivat jo pitkälle käynnissä. Myöhäinen tieto leiristä johtui siitä, että projekti käynnistyi vasta vuodenvaihteessa, jolloin ylipäätään päätettiin järjestää kyseinen leiri. Tiukasta aikataulusta johtuen leirin markkinointi ja viestintä laahasivat koko kevään hiukan jäljessä.
Leiriraportti 2013
Leirin jälkeen maahanmuuttajataustaisia henkilöitä liittyy mukaan partiotoimintaan. Mittarit: - Syksyllä yhteistyölippukuntien toimintaan liittyneet - Lippukunnan kesäleirille osallistuneet - Partion aloitustapahtuman osallistujat Osallistujille leiri oli onnistunut ja palautteen perusteella suurin osa olisi kiinnostunut myös jatkossa osallistumaan vastaavanlaiselle leirille ja osa oli kiinnostunut myös muista partiotapahtumista. Yksi parhaimmista palautteista oli, kun moni osallistuja oli ensimmäisen päivän ja yön jälkeen valmis lähtemään kotiin, mutta jo seuraavana päivänä halukas jäämään ja viimeisenä päivänä toivoi, että leiri olisi jatkunut vielä viikon. Leirillä eniten valitusta sai wc-tilat, itikat ja sateinen sää sekä yöpymisolosuhteet. Toisaalta joillekin teltassa nukkuminen oli parasta leirillä. Eniten kiitosta saivat uudet ystävät ja leirin yleinen fiilis. Myös ohjelmasta pidettiin, erityisesti iltanuotioista. Partiossa tuttu yhdessä tekeminen ja auttaminen näkyivät myös palautteissa. Niistä pidettiin ja niitä oli leirin aikana myös opittu. Palautteiden perusteella ohjelmien kautta oli opittu myös erilaisia partiotaitoja. Näitä olivat mm.ruoanvalmistus trangialla, erätaidot, melominen ja teltan pystyttäminen ja siellä nukkuminen. Leirin jälkeen lippukunnille on lähetetty omalta paikkakunnalta osallistuneiden yhteystiedot ja projektiryhmän jäsenten kautta on pidetty huolta, että heitä on kutsuttu erilaisiin lippukuntien tapahtumiin. Etenkin aikuiset maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat olleet kiinnostuneita partiosta. Yksi osallistujista on järjestämässä Uudenmaan Partiopiirin Radalla-partiotaitokisoja, kaksi tekijää puolestaan osallistuu kisoihin. Moni on ollut kiinnostunut seuraavan leirin järjestämisestä ja pari on osallistunut myös erilaisiin piiritasoisiin tapahtumiin, kuten piirin luottamushenkilöille tarkoitettuun seminaariin. Kaikille osallistujille lähetetään vielä kirje, jossa kiitetään osallistumisesta leirille ja kerrotaan mahdollisuuksista osallistua partioon. Tähän mennessä tiettävästi neljä leirin osallistujaa on liittynyt syksyllä partioon.
Leiriraportti 2013
Leirillä pääsee tutustumaan erilaisiin kulttuureihin. Mittarit: - Kokemus: kysytään palautteessa - Huomioitu ohjelman suunnittelussa Leiri oli aidosti monikulttuurinen niin osallistujien kuin ohjelman osalta. Ohjelmat oli mietitty niin, että niissä sekottuivat partio-ohjelma ja eri kulttuureista oppiminen. Tämä näkyi esimerkiki trangiaruoan teossa, jossa valmistettiin nigerialaista ruokaa autenttisen ohjaajan opastuksella sekä iltaohjelmissa, joissa kaikki saivat mahdollisuuden tuoda esille omaa kulttuuriaan esitysten kautta. Palautteissa moni mainitsi, että oli oppinut leirillä eri kulttuureista. Huomionarvoista on niin ikään se, että palautteissa nousi esille myös suomalaisesta kulttuurista oppiminen. Esimerkkejä vastauksista kysymykseen mitä opit leirillä: ”Eri maalaisten ruoanlaittoa” ”Muita kulttuureja” ”Hiukan kurdia” ”Uusista kulttuureista ja kielistä” ”Arvostamaan suomea, kansainvälisyyttä, eri kulttuureita”
Leiriraportti 2013
Leiristä tuotetaan toimiva konsepti. Mittarit: - Raportti tehdään - Leirin jälkeen palaute - Otetaan palaute huomioon seuraavaa leiriä järjestettäessä Koko leirin ajan projektiryhmäläiset juttelivat leiriläisten kanssa ja leiriltä kuultua palautetta käsiteltiin joka päivä pidetyssä projektiryhmän kokouksessa. Leirin jälkeen heti paluubusseissa kerättiin palautelomake. Lisäksi jaossa oli lomakkeita, joihin sai ilmaista kiinnostuksensa leirin järjestämistä, leirille osallistumista, partiota ja partiotapahtumia kohtaan. Heti alkusyksystä tullaan palautetta keräämään myös lippukunnilta. Lisäksi palautetta on kerätty kaikilta tekijöiltä nimettömästi netissä olevaan avoimeen lomakkeeseen. Koko leirin suunnittelun ja järjestämisen aikana projektiryhmä on samalla pohtinut sitä, mitä oppeja seuraavan vuoden leiriin otetaan.
Leiriraportti 2013
”
Leirillä opin olemaan avoin ennakkoluulott ja Ei pidä pingottaomampi. a!
Leirin ilmoittautuminen, osallistujat ja kyläjako Leirin ilmoittautuminen alkoi 1.4.2013 ja päättyi 24.5.2013. Ilmoittautumisen aikataulu muuttui matkan varrella myöhäisemmäksi ja tämä osaltaan vaikutti leirin suunnitteluun. Muutamat osallistujat eivät täyttäneet ilmoittautumislomaketta kokonaan, jolloin esimerkiksi kyläjaon, partiokamujen ja muiden asioiden suunnitteleminen hankaloitui. Ilmoittautua pystyi netissä ja paperilomakkeella. Lomake koettiin monesti liian hankalaksi, vaikka olimme pyrkineet yksinkertaistamaan sen eikä mitään ”ylimääräistä” kysytty. Myös ilmoittautumisketju tuotti haasteita. Kun tapahtumaa käytiin markkinoimassa esimerkiksi koululuokassa, tarvitsi lapsen viedä materiaali kotiin, aikuisen täyttää ilmoittautumislomake ja toimittaa se leirinjärjestäjille. Tätä ketjua pyrimme helpottamaan sillä, että järjestimme ilmoittautumislomakkeen täyttämiseen ja palauttamiseen erillisiä tilaisuuksia. Silti koemme, että ilmoittautumista tulisi jollakin tavalla jatkossa helpottaa. Lähetimme kaikille ilmoittautuneille leirikirjeen, jossa oli huomioitu eipartiolaiset ja hiukan vähemmän suomea osaavat. Esimerkiksi varustelista oli kuvallisena ja muutenkin käytimme paljon kuvia. Vaikka leirikirjeessä oli kerrottu bussiaikataulusta, silti se oli joiltakin mennyt ohi. Jouduimme vielä aamulla soittelemaan ihmisille, kun heitä ei näkynyt paikanpäällä.
Leiriraportti 2013
Leirille osallistui noin 100 henkilöä, jotka jaettiin kahteen kylään (Hiekka ja Metsä). Molemmissa kylissä oli kaksi kyläpäällikköä ja kolme kulttuuriohjaajaa. Kulttuuriohjaajat olivat Suomen Pakolaisavusta, ja heidät oli jaettu kyliin osallistujien kielitaidon perusteella. Ikäkausista eniten edustettuina olivat vanhemmat ikäkaudet. Vähiten edustusta oli sudenpentu-seikkailijaikäisistä. Leirillä pyrittiin toteuttamaan Partiokamu-järjestelmää, jolla partiolaiset ja ei-partiolaiset tutustuisivat, tukisivat toisiaan leirillä ja partiolainen kutsuisi syksyllä ei-partiolaisen partiokamunsa mukaan toimintaan. Partiokamu-järjestelmä ei onnistunut Kämppi-leirillä aivan toivotulla tavalla, johtuen kyläjaossa tapahtuneen partiolaisten/ei-partiolaisten epätasapainon takia. Osalla leiriläisistä ei ollut retkivarusteita. Tähän varauduttiin etukäteen järjestämällä lippukunnissa keräyksiä, jossa haalittiin lainaksi muun muassa makuupusseja, makuualustoja ja sadevaatteita. Varusteiden kokoaminen ja niiden palauttaminen leirin päätyttyä ei hoitunut ihan mutkattomasti. Ilmoittautumisten venyminen ja muuttuminen jopa vielä paikanpäällä aiheutti hankaluuksia sopivien varusteiden löytymiseen. Lopulta kaikille löytyi tarvittavat varusteet, mutta kaikki eivät palautuneet takaisin. Leirillä haasteita tuotti myös esimerkiksi aikataulussa pysyminen. Partioleiriltä tuttu tiukka aikataulu oli monille ei-partiolaisille uusi kokemus. Tästä kertoo myös yksi palaute, jossa koettiin leirin parhaaksi asiaksi vapaa-aika. Muutamassa palautteessa kerrottiin, että parasta leirillä oli sauna ja uiminen, joka niin ikään voi liittää vapaa-aikaan. Leirin alkupuoli oli kaoottinen aikataulun suhteen. Osallistujia oli vaikea saada oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Myös herääminen aamulla ja nukkumaanmeno illalla ei sujunut täysin aikataulussa. Kuitenkin leirin etenessä tämäkin helpottui, ja viimeinen päivä hoitui erittäin mallikkaasti.
Leiriraportti 2013
”
Leirillä opin trangian käytön teltan pystytyks ja en.
Leirin ohjelma Leirillä oli ohjelmaa jokaiselle ikäkaudelle. Ohjelmaan osallistuttiin kahdessa ryhmässä, jossa toisessa oli sudenpentu- ja seikkailijaikäisiä ja toisessa tarpoja-, samoaja- ja vaeltajaikäisiä. Molemmille ryhmille oli sama ohjelma, vanhemmille hiukan vaativampana. Ikäryhmien jako oli hieman epätasaista, sillä kaikkien osallistujien tarkkaa ikää emme tienneet ennen leiriä. Leiriohjelmassa yhdistettiin partiotaitoja ja eri kulttuurien tuntemusta. Jokaiselle osallistujalle tarjottiin mahdollisuus tuoda leirille pala omaa kulttuuriaan. Tätä käytettiin varsin vähän, ja eri kulttuurit tulivat esille joko maahanmuuttajataustaisten tekijöiden kautta ohjelmiin tai yleisesti osallistujien kautta leirin arkeen. Ohjelma oli suunniteltu niin, että partiolaiset saisivat uusia kokemuksia ja taitoja sekä, että maahanmuuttajat oppisivat partiosta. Jokaisessa ohjelmassa yritettiin huomioida, että maahanmuuttajat tekisivät ensimmäistä kertaa partiota ja, että partiolaiset saisivat myös uusia haasteita auttaessaan ja tekiessään asioita yhdessä maahanmuuttajien kanssa. Ohjelmissa ei voinut kuitenkaan jakaa leiriläisiä taitojen mukaan, sillä pääpaino oli osallistujien ryhmäyttämisessä ja yhdessä tekemisessä. Partiolaiset olisivat kaivanneet hieman vaikeampia tehtäviä, joten me haluamme kehittää ohjelmaa, jotta se olisi partio-ohjelman mukaisesti nousujohteista.
Leiriraportti 2013
Esimerkkejä leirin ohjelmasta kuvauksineen: Melonta. Melomaan pääsivät kaikenikäiset, sudenpennuista vaeltajiin. Kaikille osallistujille opetettiin perustaidot melonnasta ja kanootteihin kiivettiin kolme henkilöä kerrallaan. Keneltäkään ei vaadittu aikasempaa kokemusta melonnasta. Maahanmuuttajataustaisille osallistujille tämä oli aivan uusi kokemus ja myös palaute oli positiivista. Useiden osallistujien uimataidottomuus otettiin erityishuomioon turvallisuudessa. Trangia-ruoka. Kaikki pääsivät opettelemaan trangian turvallista käyttöä ja tekemään sen avulla nigerialaista ruokaa. Vetäjänä oli mahtava nigerialainen tekijämme. Soittimen rakentaminen. Emme onnistuneet saamaan minkään tietyn maan soittimen rakentamisohjetta, mutta leiriläiset pääsivät rakentamaan ympäri maailmaa tunnetun pärrän (eli suhistuspuun) ja rummun. Soittimia tehdessä partiolaiset antoivat maahanmuuttajille ohjeita puukon käyttöön sekä lainasivat omia puukkojaan heille. Lopuksi soittimet värjättiin spray-maalilla oman näköisiksi. Selviytymisrata. Selviytymisradalla suunnistettiin metsässä huikeilta pisteiltä toisille. Pisteillä kuljettiin vartioittain. Pisteillä oli mm. kalliolaskeutumista, silmät sidottuna kulkemista haastavalla reitillä, nuoralla kävelyä sekä korikiipeilyä. Jokaisella pisteellä korostui yhdessä tekemisen tärkeys, joka edesauttoi ryhmäytymistä. Olympialaiset. Leiriolympialaisissa kaksi kylää, Hiekka ja Metsä, jaettiin molemmat kahteen osaan. Näin joukkueita saatiin neljä. Olympialaisten lajeina olivat kolmijalka-juoksu, köydenveto, huutojuoksu sekä lauttakilpailu kylien itse tekemillä lautoilla. Lopun kruunasi maailma -aiheinen tietovisa. Olympialaiset oli suunniteltu niin, että se lisää kylän ryhmähenkeä. Ajoittain olympialaiset menivätkin hyvin kilpailuhenkisiksi. Iltaohjelmat. Ensimmäisenä iltana kuulimme leirin johtajilta tarinaa partion perustajajäsenestä ja saivat tutustua aiheeseen liittyvään partiolauluun. Tämän jälkeen oli vuorossa breakdance -opetuksesta. Opettajana toimi Uganda Breakdance-projektissa mukana oleva opettaja, joka nosti tunnelman kattoon. Toisena iltana kylät kokoontuivat omille iltanuotioille, jotka toteutettiin perinteisesti nuotion äärellä lauan ja leikkien. Samalla harjoiteltiin viimeisenä iltana esitettäviä tansseja. Viimeinen ilta oli Euroviisuaiheinen ja osallistujat tanssivat harjoittelemiaan esityksiä. Samalla palkittiin tekijöitä ja julkaistiin olympialaisten tietovisatulokset. Lopuksi koko leiri yhtyi tunnelmalliseen sisaruspiiriin. Esiintyminen oli osallistujille erittäin mieleistä ja osaltaan siksi iltanuotiot saivat paljon kiitosta.
Leiriraportti 2013
”
Leirillä opin kulttuureista. eri
Leirin käytännönjärjestelyt Leirin osallistujien moninainaisuus vaikutti myös leirijärjestelyihin. Moni osallistujista oli muslimeita, ja toivoi lihan olevan halalia. Päätimme, että tarjolla on aina kasvisruokavaihtoehto. Leirillä ei koko aikana tarjoiltu myöskään sianlihaa. Saunavuorot suunniteltiin yhdessä Pakolaisavun ohjaajien kanssa. Vuoroja oli kaksi, ensin miehille ja sitten naisille, molemmat noin puolentoista tunnin mittaisia. Tämä järjestely toimi ohjaajien mielestä paremmin, sillä muuten olisi miehet saattaneet tulla liian aikaisin kärkkymään vuoroaan. Puolitoista tuntia oli joidenkin mielestä jopa liian lyhyt aika. Muuten ei ongelmia vuorojen suhteen tullut. WC-tilat olivat useiden mielestä liian epäsiistit. Leiripaikalla oli ulkohuussit ilman juoksevaa vettä. Juokseva vesi olisi ollut ilmeisen tärkeä joillekin naisille, jotka olisivat kaivanneet hygieenisempiä oloja. Peseytymisrituaaleihin tulee kiinnittää jatkossa tarkemmin huomiota. Esimerkiksi iltaisin ennen nukkumaan menoa, jolloin saunavuorot olivat jo ohi, jotkut olisivat halunneet vielä mahdollisuuden peseytyä.
Leiriraportti 2013
Leiriraportti 2013
Leirin viestintä ja markkinointi Leirin viestintä koostui pääosin markkinoinnista ja suurimmaksi osaksi tavoitteet liittyivät osallistujien mukaan saamiseen. Leiristä tuotettiin juliste ja postikortti, joita jaettiin markkinointitilaisuuksissa sekä yhteistyökumppaneiden kautta. Leiriä markkinoitiin ahkerasti erilaisissa maahanmuuttajille suunnatuissa tilaisuuksissa, kerhoissa, koululuokissa jne. Pyrkimyksenä oli, että jokaisessa paikassa käytäisiin kahdesti. Ekalla kerralla kerrottiin leiristä ja toisella kerralla kerättiin ilmoittautumislomakkeita. Näin pyrittiin helpottamaan ilmoittautumisprosessia. Kaksi käyntiä ei ollut yhtään liian monta kertaa, jopa kolmekin olisi voinut olla hyvä. Keväällä julkaistiin omat nettisivut, jossa kerrottiin perustietoja leiristä. Leirille perustettiin Facebook-ryhmä, joka aktivoitui etenkin leirin aikana. Leirin jälkeen ryhmään liittyi paljon leirille osallistuneita. 26.8. ryhmässä oli 131 tykkääjää. Facebookin kautta tavoitettiin etenkin nuoria, suosituin ikäryhmä olivat 18-24-vuotiaat. Leiri tavoitti osallistujien lisäksi heidän kavereitaan. Jotkut päivitykset tavoittivat satoja ihmisiä, paras yli 800. Osallistujien taustan vuoksi myös ulkomailta seurattiin päivityksiä. Leiristä kirjoitettiin kaksi uutista Uudenmaan Partiopiirin nettisivuille ennen leiriä ja yksi leirin jälkeen. Leirin jälkimarkkinointia hoidettiin Facebookryhmän kautta julkaisemala kuvia leiriltä. Leirillä kuvattiin myös Ylellä esitetty Partiomestarit tv-sarjan yksi inserteistä, jossa esiteltiin partiotoiminnan avoimuutta. Kamerat pyörivät leirillä muutaman tunnin kuvaten sillä hetkellä pyörinyttä seikkailurataa. Lisäksi kolmea leiriläistä haastateltiin.
Leiriraportti 2013
Yhteistyötahot Yhteistyötä on tehty kohdepaikkakunnilla olevien lippukuntien kanssa. Yhteistyölippukuntia ovat olleet Hyvinkään Miilupartio, Järvenpään Metsänkävijät, Eräkamut (Keravalta) ja Lohjan Nummitytöt. Näistä lippukunnista on edustus projektiryhmässä. Lisäksi yhteistyötä on tehty Hiiden Hittavaisten (Keravalta) ja Porvoon Metsänkävijöiden kanssa. Jokaiselta paikkakunnalta on ollut myös ulkopuolinen yhteistyötaho, jonka kautta osallistujia on pyritty saamaan mukaan. Järvenpäässä yhteistyötä on tehty Monikulttuurisen Ringin ja Ehjä ry:n, Keravalla monikulttuurisen toimintakeskus Topaasin, Hyvinkäällä nuorisopalveluiden ja seurakunnan monikulttuurisen naistenkerhon ja Lohjalla Lohjan seudun maahanmuuttajat ry:n kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään Siuntion vastaanottokeskuksen kanssa. Projektiryhmässä on edustus myös Suomen Pakolaisavusta, joka on yksi projektin yhteistyökumppaneista. Suomen Pakolaisavun kautta leirillä oli kuusi maahanmuuttajataustaista ohjaaja, jotka koulutettiin Partion leirinohjaajakoulutuksessa. Jokainen yhteistyökumppani oli hyvin erilainen, ja esimerkiksi markkinointitoimenpiteet piti miettiä tapauskohtaisesti. Yhteistyön kautta huomasi myös, että jokaisella taholla on omanlaisensa toimintatavat. Näiden yhteensovittaminen oli haastavaa muttei mahdotonta.
Leiriraportti 2013
”
Leirillä para uudet ystävät jasta oli yhdessä tekem inen!
Leirin budjetti Leiri tehtiin lähtökohtaisesti 0-budjetilla ja siinä onnistuttiin varsin hyvin. Osallistujamaksu määriteltiin budjetin mukaisesti. Neljältä päivältä veloitettiin 60 euroa, 3-7-vuotiaat pääsivät 50% alennuksella ja alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Päivämaksu leirille oli 20 euroa ja tekijöille leiri maksoi 5 euroa päivältä, joka vastasi ruokakustannuksia. Yli 3-henkisellä perheellä oli oikeus anoa alennusta leirimaksusta. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, ettei enempää kuin kolmea henkeä olisi yhden perheen tarvinnut maksaa. Kukaan ei tätä leirialennusta kuitenkaan käyttänyt. Osa maahanmuuttajien leirimaksuista tuli kaupunkien tai muun tahon avustamana. Esimerkiksi Suomen Punainen Risti maksoi kaikkien Siuntion vastaanottokeskuksesta tulleiden nuorten osallistumismaksun. Usea kaupunki avustaa toimeentulotuen varassa elävien asukkaittensa leirimaksuissa. Näiden avustusten tukemana oli myös Kämppi mahdollista järjestää budjetoidusti. Ruokakustannukset oli laskettu viiden euron päiväbudjetilla henkeä kohden. Tämä alittui noin 20 prosentilla. Myös leiripaikan vuokrakulut olivat budjetoitua pienemmät. Bussikuljetusten kilpailutus laski kuljetuskustannuksia. Myöskään ohjelmaan ei budjetoitua määrää täysin kulunut. Syyskuun alkuun mennessä ei sitä vastoin kaikkia leirimaksuja oltu vielä saatu. Lisäksi aiempaan poiketen lisäsimme budjettiin kilometri- ja matkakuluja, joita kertyi leirin markkinointitilaisuuksista. Myös markkinointimateriaalista tuli hiukan lisäkustannuksia.
Leiriraportti 2013
Leiriraportti 2013
Näin me sen teimme 1. Perustettiin projektiryhmä ja jaoimme tehtävät leirin eri osa-alueiden mukaan. 2. Päätettiin leirin tavoitteet. 3. Rekrytoitiin leirintekijöitä partiosta ja omista kaveripiireistä, näin saatiin paljon myös ei-partiolaisia. Kaikki tekijät pestattiin, mikä osaltaan edisti leirin tavoitteiden toteutumista ja tekijöiden sitoutumista. 4. Koulutettiin leirinohjaajia Suomen Partiolaisten järjestämässä leirinohjaajakoulutuksessa ja tarjottiin harjoittelupaikka kuudelle Pakolaisavun Tukiverkko-hankkeessa mukana olevalle ohjaajalle. 5. Tehtiin markkinointimateriaali ja perustettiin netti- ja Facebook-sivut. 6. Etsittiin yhteistyökumppaneita, joiden kautta leiriä pystyttiin markkinoimaan. Markkinoitiin leiriä paikoissa, joissa maahanmuuttajataustaiset ihmiset viettävät aikaa (koulut, kerhot, yhdistykset, olohuoneet, monikulttuuriset tapahtumat). 7. Suunniteltiin leirin ohjelma, jossa yhdistyivät partion menetelmät ja monikulttuurisuus. Ohjelman piti olla sellainen, joka on ikimuistoinen kokemus sekä partiolaisille että ei partiolaisille. 8. Sovittiin käytännönjärjestelyistä kun tiedettiin osallistujien määrä. Esimerkiksi leirivarusteet haalittiin jokaiselle niitä kaipaavalle. Leirille osallistuminen ei ollut varusteista kiinni. 9. Suunniteltiin leirin jälkeinen aika, miten saadaan osallistujat mukaan partioon. 10. Tehtiin palautelomakkeet, jotka täytettiin heti leirin jälkeen bussimatkalla kotiin. 11. Järjestettiin leiri, jossa joustettiin jatkuvasti tilanteen mukaan. Joka päivä projektiryhmä kokoontui ja pohti, miten voimme parantaa leirikokemusta. 12. Leirin jälkeen kerättiin palaute. 13. Tehtiin jälkimarkkinointia Facebookissa esimerkiksi julkaisemalla kuvia leiriltä samalla kertoen, että on tulossa myös uusi leiri. Lisäksi osallistujille järjestettiin kirje, jossa kerrottiin partion mahdollisuuksista. Jokaisen osallistujan yhteystiedot ilmoitettiin paikalliselle lippukunnalle, jotta he pystyivät kutsumaan heitä omiin tapahtumiinsa. 14. Sitoutettiin, innostettiin ja ryhmäytettiin tekijöitä järjestämällä erilaisia tapahtumia, kuten tekijöiden seminaari, leirin kaatajaiset ja raportin julkkaribileet sekä kutsumalla tekijöitä erilaisiin partiotapahtumiin. 15. Otetaan opiksemme leiristä saadusta palautteesta, leirin aikana ilmenneistä ongelmakohdista ja leirintekijöiden ideoista ja järjestetään entistä parempi leiri seuraavana vuonna.
Leiriraportti 2013
Leiriraportti 2013
Liitteet Leirintekijät (vastuu): Projektiryhmä Liisa Sailaranta (leirin johtaja) Emmi Uutela (leirin varajohtaja) Susanna Kaarlampi (Lohjan Nummityttöjen yhteyshenkilö, osallistujavastaava) Hanna Kotakorpi (Järvenpään Metsänkävijöiden yhteyshenkilö, ohjelmavastaava) Elisa Saijonkivi (Hyvinkään Miilupartioiden yhteyshenkilö, 2. ohjelmavastaava) Carolina Rebhan (Eräkamujen yhteyshenkilö, viestinnästä vastaava) Ala Saeed (Suomen Pakolaisapu) Hanna Niemi (projektipäällikkö, toimisto) Ohjelma Tuija Savolainen (leiriolympialaiset) Jonathan O’Brien (leiriolympialaiset) Oludayo Oguntoyinbo (trangiaruoka) Antti Ilvonen (selviytymisrata/kiipeily) Suvi Tuominen (selviytymisrata) Kimmo Kettunen (melonta) Eero Aulanko (melonta) Niina Lisma (avajaisten breakdance ohjaus) Annika Alander (ohjelmapisteen vetäjä)
Huolto Kirsi Kotakorpi (muonittaja) Riitta Teiniranta (muonittaja) Viestintä Hanna Rutila (valokuvaus) Turvallisuus Paula Salminen (EA) Kyläpäällikkö Jonna Korhonen Iiro Niskala Jussi-Pekka Kinnunen Emil Hellman Kulttuuriohjaajat Ala Saeed Iiro Huntus Filsan Mohamed Petros Alisafis Adelia Rinto Bawa Mohamed-Sansussi Muut kylien ohjaajat Lucas Majercak Annette Kemppi Muut monitoimimiehet Matias Poikkinen (yhteisohjelma, EA, keittiö)
Leiriraportti 2013
Leiriorganisaatio Leirinjohtajat Projektipäällikkö
Ohjelmasta vastaavat
Osallistujista vastaava
Leiriolympialaiset
Kyläpäälliköt
Selviytymisrata
Kulttuuriohjaajat
Pakolaisapuyhteistyöstä vastaava
Viestinnästä vastaava
Valokuvaus Nettisivut Muonitus
Melonta
Ryhmien vetäjät
Trangiaruoka
Trangiaruoka
Kiipeily
Kiipeily Kämppi-tyypit
Huolto
Sidosryhmätyö
Sudenpentuvastaava Markkinointi
Tekijän määritelmä: - Uudenmaan partiopiirin pestilomake täytettynä toimistolla - Pesti jollain tietyllä leirin osa-alueella (ohjelma, viestintä, tekniikka, muonitus...) - Pestattava voi olla vaeltaja, aikuinen tai samoaja, silloin kun ei osallistu samoajaohjelmaan - Kyläpäällikkö ja kylistä yksi (1) johtaja kymmentä (10) leiriläistä kohden pääsee tekijähintaan leirille - Kämppi-tyypit pääsevät tekijähintaan - Pestaaja voi olla vain SCOUTTI2-projektiryhmän jäsen - Pestaukset tehtynä viimeistään ilmoittautumisajan loppuun mennessä - 5e / päivä ruokaraha, koko leirin hinta tekijöiltä 20e
Leiriraportti 2013
Leirin ohjelma sudenpennuille ja seikkailijoille
Leiriraportti 2013
Leirin ohjelma tarpojille, samoajille ja vaeltajille
Leiriraportti 2013
Facebook-ryhm채n k채ytt채j채tietoja (26.8.2013)
Leiriraportti 2013
Leiriraportti 2013
Leiriraportti 2013
Leiriraportti 2013
SCOUTTI2-projekti on Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittama hanke, jonka tarkoituksena on edistää uusmaalaisen partion avoimuutta ja monikulttuurisuutta. Projekti on käynnissä vuosina 2013-2014. Projekti pyrkii tekemään partiota tutuksi maahanmuuttajille monikulttuuristen leirien avulla. Leireille ovat tervetulleita niin maahanmuuttaja- kuin suomalaistaustaiset lapset ja nuoret. Projektin toisena tavoitteena on edistää partiolaisten avoimuutta roolipelien avulla. Tässä yhteistyötä tehdään Suomen Punaisen Ristin ja Suomen Pakolaisavun kanssa. Lippukunnat voivat tilata tapahtumiinsa yli 15-vuotiaille suunnatun Paossa-roolipelin tai osallistua kesällä 2013 järjestettävään Konfliktin keskeltä-roolipeliin.