Pärske 3/1984 by Uudenmaan Partiopiiri

o U

PJLR$*{=

PARSKE partiopiirj ry:n tiedotuslehti, joka ilrnås_ tyy 5 kertaa vuodessa.

Uudenmaan

Päätoimi Lta ia

Liisa Lundm;rk Tcimituksen osoite: Itäinen pitkäkatu 2l 06100 Porvoo

puh: 915-I47599 Pajnomäärä 2800 kpl. Painopai kka Kokkapartio Oy - porvoo

rouKoKUU

PÄRSFE

:. : . ..,? !g1llty". ideologiaseminaarissa. pärske. },tlrrn]ohta3an ..... . ....3 LnotatRo vain omaa vuoroasi puhua. . , . . { Info. ... . .,. .. . ....5 hyväksikäyrtö. " -. . -.0_S lugnngnln.timien ?ahmed Tahna Kepaballa....,.......fO_ff Lippukuntayhteistyötä kä1rtännössä, . -. f Z 3.3. kuvin. .._...-...13 lghi-eäiva Miilu -85 Vj-jatkls. Kilpailukutsu Vuotavaan jämään. ... f5_I; Sappi klehuu-rtielipidesiiut. . . - -..iå-is

I-IAIIITUS: Häl I

itus kJv i huh-

Likuussa Jvviiskv1ässä SP: n ker,..älkokoukscssa, Sa-

malla oiim.ne

mu-

kana pårtioideo-

1ogiaseininaar j_ssa.

CikealIa: Licca kLrtsuttiin sctni ,:9.]rin toppupane,lltn, ku\-JSs.r r..,ös Jude Ahonen päpåsta. AIla: Piirimrne kokouscdus Lajat : Licclr,Binrbo, KcnkJ, Ädolf,Terhi ja Taina.

seuraava

$.' :., ,,

pÄnsr: ILM=STYY

t5. to. AINEISTO

24.9.

Piirinjohtajan pärske Hyva ParsKcen luKfJa,

vietimme äskeLtäin J ippukunnassdnmc Yrjönpäiväjuhlaa. Meitä oIi safillinen koossa ja lauloime erästå uuttä partiolaulua Onnikonnin sävelellä näin:

Hei tuoltahan saapuu Yrjö Hei tuoltahan saaPuu Yriö Prinsessaa Pelastamahan Prinsessaa Pelastamahan HYVä Yrlö, PYhä Yrjö Urhea rital:i Ja niin kävikin. että Yrjänä saapui, surnasi lohikäärmeen ja Irr^tvöstäln Yriö ei halunnul vJStaanoLtäa ,, e! vJLuu.^^r ^*i--^^--urL-f rilDsrsqLr. Jv PErnrLr-^!r II kultaa eikä muita rikkauksla. Mö

nårtiölåiqöl

nlommo

rr:l

p\/hän

innoet

VriÄnin

suojeluspyhimykseksemme, BP vertasi par.tiolaisir

ecil<rrrrrkcom .- -.IC. -

entisajan ritarei-hin, l'lei1läkin tulisi olla halua tai-steIla pahaa vastaan. palvella 1ähimmäisiämme. Meillä tulisi olla halua auttaa ia I\listä sltten Iöydämme äuLetLavia kuninkaant.yttäriä? Tii lohiKddrrrefLdr JUr Ld vd>Laarl PLLdr5r varmasti joskus avun tarpeessa. Jokainen 1ähimmäisemme - tuttu Lai tuntemaLon - voi oIla juuri minun apuni tärpcessr. EhkJ 1rän on se naapurin tnun'Lno, joka on asunut yksin talossaan. Tai hän voi olla se luokkatovcri, ,;oka Jina änkyLLää. Tai pdräs kavcri, joka unohti eväänsä kotiin, kun lähdettiin kahden vuor:okauden vael-lukselfe. Mitä oväL keihäänme, joilla voimme autt.ad? Hymy, ystJvälliset sanat, jäeLLu koLimaLka Lai eväsleipä voivat ol la juuri sitä i^!-

!^:^^r

i^ Ja

r^t- ro )v

-irär .,u

lzr.lrnnen

åni.rml^Il

". ^f Alku voi tuntua mitättömältä, mutta plenillä asioilla on helppo aloittaä, opcLella ja kartuttJa voimiaan. llelppo: sc cj Jin,r nln mrrft" mail1ä nn kUitenkin tukenamlro n.rrli^r'rn.rr.q -r,rnnUS la ihanteenune.

Lähdetään matkaan Pvhän Yriänän opastuksella:

Vctov

"ODCITATKO

Olin tässä huhtikuulla partioitasolla Jyväskylässä, Sp:n kevätkokouksessa. Ja kuinka ollakaan "meidän partiojohtajien" kokouksen suurimnaksi anniksi vllättäen nous-i halu pohdiskeila kuuntelutaj-don rnerkitvstä ja yleensä ihmlsten k,zkvä vmmärtää toisen 1ähettäman viestin todellinen sisäItö. Ei vä1ttämättä toki hyväksyä, mutta hoksata, mitä toinen perlmmä1tään tarköittaa ja miksi. massa valtakunnalliselfa

VAIN

C|IIAA VU{IRC)ASI PUHUA"

Kesän alettua tekemasen ora_

vanpyörä hidastaa vauhtiaan.

Jää jopa tyhjiä viikonloppuia ihka omaan käyttöön. Sitl;i; On mahdolfisuus lad.rå i +-^4xpunnita asioirren aä;;.;;;;""' keskenään ja ennenkaikkea föv_ tää itsel_Ieen ja eri asioillå uus.ia näköku]mia. Siis mene tarkoituksella toisten joukkoon ja opettele KUUNTELEITAÄL Kuulemr,sen sr_ lasLa har joittele ymmärtämään, ml ren tornen omalfa vksilöll i_ selfä tavallaan ajattelee:

Oletko varma, että tulki-tset mielessäsl toisen sanoman olkein, vai reagoit ko heti ensimmäisten sanojen tuLlessa korviisi vanhalla tutulla tavalla - ASENTEITTESI mukaan ja jätät kuuntelematta, edes kuulematta viest j,n Loppuosaa.

Eikö rohkeutesi riitä tunnustamaan että et oikein ymmärrä, mitä toinen tarkoittaa. Otat heti kantaa, ja paljastat taidottomuutesi vapaaehtoisesti- puhumalla asian vierestä.

Etkö osaa KySyÄ ja siten varmlstaa, että kumppanisi ei väittele typeryksen kanssa.

n lJ

Jos luulet, että sanat ovat koko viesti ja sinun tavalfasi v.ie]ä ynunärrettynä, ol-et kaukana kuuntelutaidosta. Selvitä itseflesi mitä toinen tarkoittaa takertumatta yksittä_isiin sanoihin. Erota todellinen viestl " sananmukaisesta tulkinnasta ".

Annatko esitystavan tYYlin'

asioitten painotuksen joht.aa itsesi harhaan. Ilenetätkö petin heti alkuunsa vain onaa kuuntelemattomuut,tasi? lliten voit oPPia näkemään asioita uusista sul-lnnista, ios et edes hoksaa aloitiaa kuuntelua. oletko todelfa niin tietäväinen - I'ksis

lmä

inen

Uskallatko irtaantua vanhasta, tutusta ja turvalli-sesta' Uskallatko kasvaa kuuntelemal]a. Kuuntefu merkitsee "vaaraa", koska päästämme irti sii-

tä, nitä LUULEIO1E tietämättä etukä.teen, mltä oPimme vmmärtämään.

5. SM-kevätvihreä MAALLEPAXO Rajamäellä 8.-I0. 6. SudenPentujohtajalej-ri Tanrnelassa' olethan ilmoittautunut toimistoon ja maksanut 70'- piirin tilille 13.-16.9. Erävaelluksen SM-kilpailut Avoimessa sarjassa johon voivat osallistua kaikki' on tapahtuu matka n. 100 km ja naisten sarjassa n' 70 km' Vaellus jolla on vaelkahden hengen partaon rastien kautta reitlllä' tehtäviä' lustietoihin ja -taitoi-hin liittyviä 25-8' mennessä' partiolta 25omk on Osalfistumismaksu s' 14' 3/84 ja lehdessä Polku Lisätietoia Latu LIKI! KESÄLEIRIT OVAT LIIKUTTAVAN joita lippuToimistossa on varasto leiriruokailuastioista, toimistoon kunnat saavat veloituksetta lainata' Soitto 915-147599 niin sovitaan tarkernmin' 26.

PIHARATAMO {Plantago maior}

LUONNON HYVAKSIKAYTTI]

IKiVANHAA

KANSANPERI NNETTA

q,r^man

wl i nn \ri irneVuosien

al-

kana pyyhkäissyt vihreä aalto. Kiinnostus luonnonalttimien hyväk-

sikäyttöön on vireää, eikä alno-

astaan kiinnostus' löYtYY nYös Pul-a-aitekoja sekä tekijöitä. koihin rcli saatu sen verran etäi5yy

uv r L La -,.i rrrurr^l^rLd r c^!!x

(c *.*,

*,.

kOrVikera-

vinnon keräämisestä alkoivat tuntua jo mukavilta. Sieni-innostuksen myötä päädYttiin mYös sYötävi,en luonnonkasvien käYttöön. Tavanomaisten metsänarjojen lisäksi on kansan kiinnostus herännvt koskemaan monenlaisia muitakin hyötykasveja. r x,,r',, rvI LJ l viitisensataa hyödyl1j-stä kasvia, joita voj' käyttää röhto, mauste, lee, ruoka, väri tai johonkin muuhun hYöciYlliseen tarkoitukseen. Totuuden nimessä on mainittava, että noin Puofet näistä kasveista on joko rauhoi-Lettuja tai niin harvinaisia, ettei niiflä cle kansanLaloudellista merkitystä. Reallstista on puhua 250 suomaiaisesta hi/ötykasvista, siinäkin on monen asiaan perehtymättömän miel-estä pal lon I i ikaa. I{utta samoj-hin lukuihin ovat päätyneet naapurinune ruotsalaiset, norjalarset ja neuvostoliittolaiset arvioidessaan omia hYödYl1isiä luonnonkasvelaan. Kasvien iiyötykäytLö alkaa jo aikaisln kevääl1ä, nuoret versot ja lehdet ovat silloin miedon makuisia ja sopivat raakoinakin salaatteihin. Esimerkerilaislin salaattikasveiskeinä tällaisista ta voisi mainita seuraavat: - rrni krrkk i an ni enet ]ehdet n. 5 cm rnittaisina - osmankäämiversot, lehdel n. 5 cm mittaisina - maitohorsman versot, lehdet n. 5 cm mittaisina - iso maksaruoho lehdet ennen kuk intaa - piharatamo n. 2 cm leveät nuoret lehdet - ni hafåhf i mön l ehdeL ennen kukintaa - koivun hiirenkorvii-la olel'at lehdet

(Typha latitolia) Älå

*koila

kurjenn€kkt8 osfrånkååmin

$,l

0smånkååmi

Lent ja varsl

-rr""'W ''**tl I

Monet ovat petf-yneet salaattiohjeissa, jotka koskevat luonnonvaralsia salaattikasveja, suurin sYY on se, että kasvit ovat olleet Iiian .r:nhnie vqrLILv iq

\/åih

n'r^raF

iå

niancj-

lehdet

ovat miedon makuisia' vanhetTuniten maku tul-ee hyvinkin voimakkaaksi. vl läTeinitfiliFn laiLen lisäksi on toki useitakin nuita. mutta nämä oval tunnistaa. helppo ja aloittelijankin --''* tavoin v.lIm'stet^evddl!a vihantlesruokiin kuerila!slin tuna ten muhennoksiin' keittoihin, kasvispatoihin, ohukaisiin, kastikkeisiin ja leivontaan voi kejteLtYnä ja hienonnettuna käyttää seuraavia holnnc{ rrsfyvJer

i l-lrnrri stFtj-

å\/iå

kasverå

en-

nen kukintaa:

- maltsat ja sarvikat, ohuet varrel lehllneen - nokkosen lehdet ja alle 15 cm versot - r:rrnhannrrfkan

nrOl-et

lehdet

- poimulehtl vain Pienimmät lehdet - suolaheinien fehdet Pienissä määrissä - ohdakkeiden lehdet- piikit poistettuina - apiloiden lehdet

Teeaineksiksi voi aikalsi-n kevää1kasveja ja niiden lehtiä. Yksinkertaisin tapa on kuivata lehdet miedossa 1ämmössä. Jos käytettåvissä on sienj-kuivuri sopii se erinomaisesti myös tee Ja maustekasvien kuivaamiseen. Teesekoitukset jokainen valmistaa oman makunsa mukaan, mutta helpoimmin tunnistettavia teekasveja ovat: - maitohorsma, lehdet ennen kukintaa - mansikka, - mustikka, - vadelma, " - lil-l-ukka , - api1a, kukat alkukesä11ä - lehmus - kanerva 1ä kerätä erilaisla

MAITOHORSMA {Chamaenerium angustilolium)

Luonnonvaraisia maustekasveja kannattaa myös kokeilla, niiden keruuaika on sama kuin teeai_neksillakin ja kuivaus samaan tapaan. Helpoimmin tunnistettavia ovat: - ruoholaukka - kumina, lehdet meiramj-n tapaan - peltominttu, lehdet meiramin ja oreganon korvj_ke RUOHOLAUKKA (Allium

Lehd€l ja

rarei

@*,**"

Keskikesä on luonnonkasvi_en ystävien kannalta huonointa aikaå. Silloln on vain odoteltava svksyn saapumj.sta. Syksyllä kaniattaa kokeill,a tavaLlisten tuttulen metsämarjojen 1isäksi poimia valkka juolukoita ja variksenmarjoja, joista molenmi-sta voj, valmistaa hyviä mehuja ja hil1oja. Xumpikaan ei oIe myrkyllinen ja juolukka on jopa C-vitamiinipitolsempi kuj.n mustikka ruotsalaistutkimuksien mukaan. Uutena Ii-emijuureksena kannatlaa kokeilla takiaisen juurakkoja tai oikeanunin ensirnmäisen vuoden juurta, joka on täynnä inuliiniä seuraavan kesän kukkim].sta varten. Juuri on ruskea, sisä1tä vafkoinen ja noin 30 cin mittainen, Japanj-ssa sitä kutsutaan nimellä Gobo ja se on siel1ä suki. jaki-ruokalajiin kuuluva juurekas. Meikä1åisittäj-n sitä kannattaa käyttää keitoissa 1j-emijuureksena, ensin varovasti totutellen. Kasvitkin saattavat o1la mvös vaaraltisia. Useinunat meistä tietävät kielon punaiset marjat ja sudenmarjan sinimustat marjat myrkyllisiksi. Vaikka kasvimvrkytykset eivät johdakaan myrkytystilastoja, on niiden esiintymisen vaara viimeaikoina lisääntynyt. Ei pelkästään vihreän aa1-Lon myötå vaan svystä, että ns. suuret ikäluokat r:vat nyt siinä iässä, jollion useirunilla on perhettä. He asuvat lapsineen usein rivi- tai omakotitaloissa ja useimmitla on myös huvila. Koska tontit ovat nykyään melko pieniä joutuvat lapset leikkimään 1ähel1ä koristekasveja. Tunnettua on, että koristekasvit ovat usein hyvin myrkyllisiä. Ä1ä kasvata myrkyllislä koristekasveja pihassa taj_ kotona niin kauan kuin lapset ovat pieniä. IsorunilLe lapsi1le voidaan opettaa etteivät he saa syödä tai imeskellä myrkyllisiä tai tuntenattomia kasveja tai niiden osia. Myrkyll isimmät koristekasvat ovat: - mykkyliljat - ki-e10t - ukonhatut - belladonna - sormustinkukat - jouluruusut

r'1

)< t_)

Muita vähenmän myrkyllisr-ä la jeja on vielä n.80 lajia' mutta edellä luelellut aiheuttavat ainakin Iapsil1e hengenlähdön hyvin tuskallisen kuoleman myötä. on suorastaan pyöristyLtävää, kuinka vähän tietoja taimi-, siemen- 1a kukkakauporssa myyLSessä tappavan myrkyllisrä ko-i qtekäsveia fåi ni iden siemeniä. Luonnon hyväksikäyttö on paljon muutakin kuin kasvit ja sienet' Ravinnon osalla tulee heti mieleen kalasLus ja metsästys. Suo;lri on puIIollaan tolnen Loistaan parempia kalaja riistareseptejä. l'lutta näin pilkkimiskauden jälkeen tulee rnieleen picnempien kalojen kohtalo. Usein ne syö naapurin kissa tai tunkicharakka. Kännattaa kokeilia kalakeittoa jonka varsinaisina kaloina on pakastekalaa, seitä tai silakkaa, mutta Se perusliemenä ahven-kiiskiliemi. antaa erittäin hienon maun haeman mauttomaan seihin tai oui-oon silakkaan.

Huvila-asukkaat, jotka asustavat puhdasvetisten iärvien tai joki-en rantamilla. voisivat kokeilla joki+

iärrrisimnrrkan

Keväällä on aika jolloin

vain P11Tavallisesti siLä pyydetäänkin sen kauniin ja tuuhean turkin tähden. Amerikass-a, josta tämä maaifman suurin myyrä on kotoisin, osataan myös siitä valmistaa ruokaa, Tapa on opittu maan alkuperäisväestöIlä Yhdysvallolssa - intiaaneilta. on useita satoja erilaisia piisami edustaa pyydettävää riistaa.

V\'\/-ä ji nvl ipi- tsäaqSä On VarOt-

tava viiltämästä kainaloissa ja nivuksissa sekä peräaukon lähellä olevia myskirauhasia rikki. Jos näin surullisestl kultenkin käy, marinoidaan lihaa pari päivää etikkamaustellemessä ennen valmistamista, Plisamin liha on tummaa, hienosyistä ja maukasta. sYöTÄVÄT PIKKUNISÄKKÄÄT

pstu

o Floilreu ll I

ruoanlaittoon- Vain harvat suomalai.^.,-!

L,.^f,.,^.ää rry vuy Lr L

tätä

suoLArNEN

vEsr

mahLavaa

å 1i,1.0,10,r,1i,1.*",

pcralLeer ^arin+aa1-

lisesti meill-ä Suomessa seflaisia ei ole, se ei haittaa, Si,i Iä Iähes kaikk i jäni s- ja sot:sareseptit kelpaavat myös piisamille.

qOVeItUVUUtta

r:r'intoreserviä, Elävät simpukat pormitaan pohjasta ja tarvjttaessä pcst.ään picnellä har ja.l la puhtraksi. l4uutaman huuhtelun jälkeen ne keitetään suolavedessä 10 min kuorineen. Keitettäessä kuoret aukeavaL la varsinainen asukas tulee näkYViin. Kuoret poistetaall ja nyt srmpukat lisätä kalakeittoihin tai patolhin, nc ,.zoid:an pdistaa sienien ja siPulien kera. Ne voi valmistaa mYös hcrkkupaloiksi marinoimalla ne etikk.rmaustel. iemessä lasimestarisillin tapaan. Japanilaiset simpukka-åsrantuntijat ovat lo vuosikausia päivit clleet suomalilisLen t-ietänättömy:/ttä joki- ja jär.,'isimpukarl hyiitykäytön suhteen.

\r-ll.!,. vafN^q

^-F{v^r-^h+^;{ 54ilr1!cacPLEJa.

saktaåi L ,

n, /'n \ ,1 'I ; t

')\Å^I

g.i fi'/' \' '"''"lt,J

l.'

,b\' / b )l

i-=s

I'il:I \.

,.1

r I /: 4,"-f ,l -a , '\. !/.-- 4r .,1.'7'l'.

(

! )'it,r 1t .r \I *

+ //

,(,..fi"(+ r\i,\ | . ..t ';1

P.-r''å'-'L'-'nr,,,

orsamr

r..,, r,rr

llgpe'

11t\

lry vo^sf - \ö '/t.Lö or) LUUrlrlurr ) monisäikeistä. Kaikkein a1keellisimmat ihmi.set ovat tuna)\.^q ht'dnl e. Sf aVf nnOn f a4FFr käytön. Suomessä ei juuri ole säilynyt tj-etoja hyönteisten qvänrisfå- Mrl ia kielisukuldiseInme samoleedit ovat aina Lorrii

ci h

LarÄnnFAl-

nor,-,käro5-

sentoukkia, kun ne koteloituml svaiheessa pudottautuvat maahan. Porot.ökkaa vah.t iva pa i rp. Fåoaqi keräfä roukkia kctiin vi,etäväksi. Niitä annetja IaPsiltiin miel jtietyille le, jotka söivät ne makeisten f åna.rn l.erkklroäl oi ra. MAKEA VESI

lokrhelmts

iox

CI T

Itlaassarune tunneqaan

kylIä

muurahaisten munit taminen. Muurahaisten munia tai oikeam-

min koteloita kerättii-n nIn. Karjalankannaksella suuria määriä vuosittain myytäväksi Pietariin, jossa Venäjän tsaarin hovissa oli suuret häkkilintu- ja akvaariokalakokoelmat. Vieläkin on toimeliasta väkeä rajanpinnassa, jotka munittavat satoja litroja muurahaisen "munia" vuosittain ja kuivaavat ne vi1 jankuivureissa myyntikuntoon. Meksikossa on tehty laajoja tutkimuksia hyönteisten ravi-nnoksi kelpaavuudesta. Mutta nykyajanihminen kuofee usein mieluummin nä1kään kun sYö outoa, mut+-a ravitsevaaki"n ruokaa. Meksikosta tuotelaan turkiseläinrehuksi kuivattua kärpäsentoukkaa Suomeenkin' Luulisi kyl1ä kotimaastakin 1öYtYVän jonkinverran makoisaa jätettä kärpästoukkien ruoaksi. Tosi ennakkoluuloton olisi se yrittäjä, joka rupeaisi ialostamaan jätteit-ä kärpästen avulla proteiinijauhoksi.

Tulevaisuudessa voi ol1a, että

u-,

suouEN

mYRKYLLTSET XA6iVrT

ukonhanu rt sudenmäria l

1. hulluruoto 2. pohiolån 3. ki€104. 5. muslakmnannå4a

O*' 1. merilokkr 2. kglalokki 3. harmaalokki 4. naurulokki 5. kalatita

mu-

nat ja broj-lerit tuotetaan tämäntapaisen rehun avufla. Muutama vanhanaikai-nen näIkävuosi muokkaisi ihmeelI isesti ruokailutottumuksiarune . Juuri nyt ei aika ja elintarvikelainsäädäntökään ole vielä "kypsä". Mutta jatkuvasti nouseva elintarvikkelden hinta ja kasvava maailman väestö alkaa luomaan paineita halvempien ravlntolähteiden keksimiseksi

**.

LINIIUT JA IiIIOEN MUNAI

Teksti Turkka Aaltonen Kuvat Martti Arkko

rAHNAlfii ;t$tLåED *s**!8Eq*

Porvoolainen

Yhdistetyn naeki taldemaalareina llarket Scruarel ia

Asr-ripa kerran KePaban häm-vi-

simmän kauPunqinosan 1i-kaisim-

malla kujalla Pieni, häilY ja hikinen mies nlmeltä Tahmed Tahna. Tuolia illettär'ä11ä olennolla oli mielessään vain yksl ajat-usn hän halusi Plipiirikalifi.n Paj-iikalifiksi ka1le. Kalifikunta oll vaaraskutsui sal Niinpä Piirikalifi koolle kaikki uskollisimmat -.1: r-cirkcinlm.lt l1;rm: isensa ;a antoi näilie tehtävän: "NapaikJa Tahmed Tahnal" Eräänå keväisenä viikonloPpuna arntonvuonna 1984 karaut!ivat nuo al.:Lmai-set kamel€illaan KeP.lballe suor I ttamaan annettua tehLävää. Kepaban suurvisiiri evästi ;oukkueet matkaan jakamalia lokaiselle L-'uo lustusmäärårahoista laihan iukun barelleita ja neuvomalla, ettå Kebabåssa ei treto irtoa ilman kunnon lahjusta'

Itämaisen Kepaban katukuvaan sopi vast i sonnustautuneina

alamaiset lahtasivat konnaa kuumien vihieiden Perusteella na1. Kepaban Market SquarelIa, Kansojen Aukiolla, !-4.ustan pörssin kellokaupassa ]a caloasernalla naamioituen milloin taidemaalareiksi tai oPerettimil.ioin maantaiteilijoiksi, mittaajiksi tai turistj rYhmäksi. t{ieleen painuvaa oli varmaankin tutustuminen KeskiKaI i f ikunnan aluehälwt'rskeskukIllaIla Suurvi's1 rrin oalatsissa pidettiin suuret juhlat. joissa uskolliset alamaiset viihd)/ttivät hovikansaa ennennäkemättömillä temPuilla. \'irailisen oh jelnan oäätYttYä aukenivat Suurvisiirin Pelikasi-non ovet? Yön Pirneinä hetkivielä 18 r'ruoden nä juhlittiin tak-aj-sta "iloista" Derhetapahtumaa, lonka kunniaksi sankari sai uudcn LurbdJnin.

ll II !

Aamupostln joukosta lö1ztYi nöyryyttävä viesti, joka sai Aamupäi;oukt<oitrin Iiikettä' .'än hr,,imie.t sei-kkailujen jä1keen odotettiin lo lietkeä, .Jol loin Tahned Tahmå vijmern saataisiin satimeen. l{utta, voi Abdullahin turahdus' tuo surkea konna o1i sittenkin livahtanut käsistä vannoen Palaavansa kostamaan. Koska n:/t kuitenkin o1i kYjohtaiakisasta' symys piirin o1i-alåmaisten joukosta lö)'dettävä joukkio, joka voitaisiin julistaa voittajiksi ' Pikaisen tarkas+-us obarellitilanteen soitti, että JoosePPi nimrnen mystinen rYhmä Tuusulastajaoli hanrunnut mammonaa eniten vei näin kiertoPalkinnon la vuoden Elmex it mennessään' Ityöskin Perhesarjan I Palklntä, aito lentävä matto lensi

Emon mukana Tuusulaan.

Hidas mutta

kä n-

kee sai tuulta rrrrrroiei

incr

3a luovii t;ssä huvinurrcl laan satanaan.

'#;}$ r.'i

o.,irtrii1,s,g

*t*, 'ru,

Operet i

Baqdadin iloi-

ili,:;ii: r,tir+, *,tao

lri' tr

ncn läsk i , roolissa Vilppu Tuusul asta. Esterln seusomosta.

,4" YHTEINEN VJ-KURSSI

L1 PPUKUNTARYHMÄTOI MI

KOKEMUKSIA KESKiSEN UUDENMAAN

LI PPUKUNTIEN YHTEI STYöSTÄ

PöfLif:id^+

Toista vuotta sitten Ipkjillassa heräteltiin henkiin ^i i -iPrrrfrr

I ihh'!'111n+irrHIJu^urrLf

en vä.1isestä keskinäisestä yhtei styöstä, Puhuttiin

lippukuntaryhmistä ja niiden toimlmisesta tai toiminatto-

m'ruÄaqi.å

A'ial-rrs

einänSä

oIIut uusi, mutta toimintatapa ehkä hiukan. Äsiaa or^--i-^iF-i-ii9orrrru

riäosalfa opittuja asloita voitiin soveltaa käytännössä. i:Js

rr:rrinn-inht:vq! stvrrJvLreq

minen mvös vaikelssa oloissa tulivat- erityisen paj-nokkaasti

ALKU LPKJ_ILLASSA -i-r,,^raJeLu>Lo

NTAA KÄYTÄNNöSSÄ

öfföi

^i+^h

jolloin

ilmat olivat mat. Jatkuva vesisade ja hangen upottaminen pohjaa myöten Panivat varmastj- monen vl:n puremaan hammasta vaelluksen aikana ja myöskin tuntemaan an-'itä että s! bdrLLua YrPclLLa plzstyivät kurssin suoriltamaan näinkin vaativissa ol-oissa. esiin,

varmaan koko kevään surkeim-

SUURET LIPPUKUNNAT HALUAVAT

- MIKSI i lipoukunnat "l{iksi isot -iiriacf imään !'h}6i

rRltään uusia organisaatioita

APUA

tyorynmla,

tä vj-kurssia", saattaa joku rrFi LÄ Lrrcrrä i^Lå i - en pyst.r'i qi iäriestFnään oman kurssinsa ilse?" Varmastikr,n pys-

nprrrqfefå hiL1,hri.

aikä åcal-eta LOiFö,!rz^++6lrrLrrnfir L^111!..1-

rtrrvr^aqrr

sf^a

'I -äh+a\rä{-

naIrrruKSIa,

!.,X-,,L*lA

Pfrrr

tälläisissa rvhmissä- mukana. Ryhmät syntyvät, kun niitä l^

l-..^t^

rq ^uvfevat, Jos L5yrräf fårneeffnnikSi. Tarnean niin 1reåfiaeq^ ne SVnf \'\rif 'rrr^ö l l ööh

\/i-L,rrcei vJ

nn vrr

^uLrrr

l-år1ro-

nll,!t vr4q!

inka

\rhiaiJrrev!

ön keskiSel-

1ä Uude1lanaa11a auttanut 'I

i nnrrl<,,nri

a 1Är'+ämIän

toi-

sensa. iiaeliskuun IopuIla -iäriaqf

irr.äl-

Ti,,ren^r+i^'i^

(iehica1-

ia rrhfoi

f^icon

sen vi-krrrssi nsa vrroden ai-

kana. Ensimmäisel1ä kurssilla oli kolrnantena 1:,ppukunLåna mukana Jukolan Veljet (icl<nf tsällä i: lr't,+ ^r11rrr^L^ar, cLrc^ovyL. sararr

Lartaa

Iiänt-

Kurssin toteutukseen kaikki

lrnlme

I i.nilLr1niåå

ottivat

osaa voimiensa mukaan, Kursci l ai snaikaf iäetti in tasan I i^-,rL,rh+ian ,.--,''-l' samoln ' -,. Laclzar kustannukset. Kurssin ohjel-

nör1r<+

r1i

CP. n

t-ocin Iaäienneffuna --rt* ia scl

-^rr,t^^-rtr

raaqFFn

erilliinllå Jvrtu

e! ^i

h\rcf

^ii+ä

ri^-^ lsrrc

on;ilrzcLputil

tä, mutta vhteistyökursseihin joitakin etuja, jotliittvv ka kannattaa ottaa huomioon.

KÄYTÄNNöSSÄ

hpn

Lly

fa^LLv

\rtl\r

ni f fnl:ir

vi-lu,rrc-

seja useammin kuin aiemmin la saatu näin vj-koulutus juuri sj-lloin, kun sitä kipeimmin tarvitaan. Ei ole tar* v-innut kouluttaa vartionjohtajia varastoon Lai johtaa vartiota i-Iman koulutusta. Eräs etu tulee lippukuntien eriLai suudesha. Yhdessä lippukunnassa osåtaan vksi asia I'ar

elu"rrr

f 5

e\r\zq+ä

inlzrr JU^u

^---^

rni!u!

nen. Yhteist.tökurssilla saadaan kaikkien osapuolten kokemus, tiedoL ja taidot parennin kävttöön, Kurssilaiset anni rraf foi ci I fåÄn la samorn myös kouluttajal. llerkittävää on 01lut myös se, että yhteistllön ai"kana on tutustunut naapurilippukuntien johtajistoon ja tilanteeseen, Ehkä juuri täs^n

er/nf

"!i\'f

rrh+o

i c-

mwöc mrri I 1e nartiotOi-

frräfä

minnan saroi1la" Esimerkkinä

tästä voisi mainita yhteiset syyskisat, telttojen ja ieiriLarvikkeiden lainaus Iippu-

Ilrnf vhfa

ion i caf

lzaelzon i: +amn^,1Laaf

KAKKU KAINALOON

rr:a1f

å-i ian

LPKJ-PAIVA

3"5. KUVIN

KYLÄÄN

Kokonaisuudessaan Kiehisissä saadut kokemukset naapuri-

I innrrLrrntien wälisestä Vhteisvöqf ä ovaf ol I Fef h'.'vin roh-

kaisevla. llahdoffiset ennakkoluulot ovat hävinneet ja fvÄqkAnfelv on sr irrnut maI]ikkaasti,. r/inkkinä sille liDpukunnanjohtajali e, joka rriplä

omnii-

K'/rdnll

llddPUf

Kill-qrr iLSesi II Ir^^..1..,-!--lpruAullLeolrt

ota kaliku kajnaloon ja jL:teIkaa asioista. I.liin rekin aloitiml're i Jussi Jauhlainen Kiehiset Hyvi nkään Nummenpoikien

Aulls Savioja vastaanoLtaa piirin hopeista 1^.,.,1..-!!: revyKerlar saman dnslomerkin sai myös Rauno Ä.\/änl-n

Ärf

iär-rral

f å

..:,t',r:,,1.:,ii.:i.ii+,i:LL::jfr.,::''j,':':

i*,,i,.... *,

Päivän ohjelnrassa oli mm. lutustunlinen pääkar:punkiseudun partio-

laisten kokeilenaan Kälkiryhmä-koulutukseen, jolla ofi mukana kaksl piirinme jäsentä. Kuvassa Hetu -caarinen, Vksi kurssin ','ctäJ:stä, kcrtoo kr uluLusen taYoltLeis:ä.

M.AA'. MllLU -85 an nult iÄlvucden kuuna- LeLn't, tonalta' tieto'tään tuc'

malatt o n pah tia L.iihh a e n'l 5 - t' uu ti't j uhL o'a. Suunllzt ni n u h j e I ncLan huu( uv a t mi u'l u e nyl.a'( nuv at i I'tt'n SeLvää

.teen

on, Lttä

^uu^'lQihi.n

Ltt ppue.Iouäh't

ut:

atalaa' ' ' ohjelnct ja tunnolna jää mtnen nie-

hi.hz, ajavaLtet, pääLtäjäi-te.t,

ncLhh-arrlen

llrrÄ, llrss.F-, llrLLOrN??? tlIILU -85 on parti-olaisten kansainvälinen suurleiri JämijärvelIä 23.7 .-I. 8. 1985. KUKA P}{.I!.SEE IIUKAAN?

Suurleirille Pääsee Partiolainen, joka täYttää vähintään f2 vuotta vuonna 1985' lisäksi vaaditaan aikaisemPaa leirikokemusta. TYö1eiri1äisiksi ja johtajatehtäviin voivat hakeutua I7 vuotta täYttäneet partio johtajat. Perheleirille Pääsevät johlotehtävissä toimivien Puolisot ja lapset. LEIRII1AKSU

Leiri maksaa 580'- ja sen

maksavat kaikki suurleirille

osallistuvat Partiolaiset la perheleirissä asuvat leiri-ikäiiet henkllöt. Perhefeirin alle lapset sisäItyleiri-ikäiset vät huoltajansa leirimaksuun. Leirimaksu maksetaan kahdessa erässä.r^Ensimmäinen erä on ^^ llta^reLc --r.^^!ran 15.I0.-84 ZlV tJd 5c mennessä. Toinen erä 340,maksetaan I 5.2 . -85 mennessä. Palautuksia voidaan tehdä Perustelluin syin, vähintään 50,- jää kuitenkin lliilun toimj.stoon kulujen Peittämiseksi. ILIlOITTAUTUIIINEN

Ilmoi-ttautunislomake on Partro 5/84 lehden välissä, se ilmestyy 1.9.-84. Ilnoittautuminen taPahtuu aina lippukunnan ja piirin kautta. .Töhl-å i i pn on kånnettava erl uvrresJ tylstä huolta si-itä' että lelrille ei läheteiä Partiolaisia

ilman riittävää määrää kokeneita johtajia. Jokaista Yhdeksää Partiolaista kohti on oltava vähintään yksi johtaia. LE

I RI LIPPUKUTINAT

savut eli leirilippukunnat muodöstuvat 36 Partiolalsesta ja neljästä johtajasta. Savu on myös ruokailuyksikkö, jossa valmistetaan ruoat. ALALEIRIT

muodostuKasket e1i afaleirit vat savuista, jotka sijoitetaan Kassatunnaisesti alaleireihin. kia tul-ee olemaan 11 ja kaskessa on keskimäärin 23 savua. Ilarjatta Luhtasela on Yhden a1aleirin johta3ana apulaisenaan Salcå Valtanen. ULKOI1AALAISET

Ulkomaalaiset sijoitetaan

omina

ryhminään savuihin. Kutsut ovat lähteneet kaikkirn maailman Partiomaihin sekä Neuvostoliiton

ja Unkarin pioneerijärjestöiIIe. Perhevierailu, Home Hospitalj-t!'

url ^-

;^ ju

nörihhö lvsr

Dårti^låinon q! urvtqrrrv"

iöJv

ka haluaa ulkomaalaisen Partiolaisen vieraakseen leirin jälkeen noin viikoksi, ilmo j-tiaa siit-ä ilmoittautumislomakkeen ao. kohSe ctn .taa.tava. '<'ttz z.Lää!

lLi,tlu -85 LuunILL\-LUä tava.taan, tif-' .LebLin tunr.u't Leija, LznLää hotthzaLLz, iuLLttarnaan tauhaa ja t1.t.tävqtlLtä hoha touhuct tä.L1nnä oLevan

ktin

mettiilzLrLn qLlol TULE

PARTI}LEIRI:

rI'{UKAAN EIÄMÄÄN

^1T0

Pairirnme tlf ILu-yhteyshenki Iö Taina toimistossa 915-147599.

VJ-JATKIS -

Vartion]ohtajiayml)är'iUuttamaatakokoÖntuiAhvenlamrnelle per3antaina lO'3.- sunnuntaina i'4' viettämään t€rhokasta jatkokurssi aikaa. JohLajina olivät Kaarina, Jatta ja Kenkä' Perjantai-iltana tutustuimme Loisilmme hauskojen leikkien avulla ja muodosti(une var"tlot' Låuantainå sitten heräsifiLne kuulemaan "luentoja" v3rtl"n t"imrnnast-a' Ryhmänune toimlvat la lerrnrne myös mr'nia r7h'r'ätöitä' esj-m' rämpiaktiivisestl mistä lumihangessa tosl märässä "'€srsateessa' ILtapäivä11ä saimme kuul.Ia Jamboree juttula ä ia Y.Le:,:lsten pojat. ILlalla saunoimme 1a lauleskelim:rLe it-senre -n€ren ' ' ' Sunnuntainakin heräsin-rne ja';retir:'i:re pär''rän-'ne lähinnä retkltunnelmissa' t'{utta ihanteitakin erdir'ne pohtiå' Ja sittren vanhat fraasit: koko '.ri-ikonlcpun sat.ri, ruoka oli hyvää ja sitäoliriiitäväSti.Haikealäh<1öni..etkikoittikLol4'jäIkeen. Kaik.ki ahtautui./at autoihln, kuka aht'aasti k"uka hiukan väljemmin.

Pikarsi.rn tapaanisj-inl i I Lolta -ia YaRra from TuusPartlo

wot^l^

r-,l7'&{

Partiopiirin Syysmestaruuskilpailuihin JiifllÄ I - S.9.1s84 I'läntsä1ässä. ry:n Kutsumme kaikkia Uudenn"raan Partiopiiri lionukuntia osall"istumaan uudP:n Syysmestaruuskilpailui.hin edustus joukkueillaan.

Lludenmaan vt.lcTAUA

s_gRJAJAK 0

FT.KILPAILU

Tyttö- ja pokavartiot kilpailevat eri-rnestaruuksisia" Sekavartiot kilpailevat poikien mes tar uudesta. SININEN jg PUNAININ sarja: vartio - lippukunnan jäsenistä koottu jäsentä - vj.isi 14 - 18 vuotista yhteen"laskettu ikä korkeintaan - kilpailuvartion 64 vuotta. - kilpailu kestää yIl yön ja matkaa kertyy Sininen ^'20 kmr Punainen -25 km.

t/ t@ r84 ja

sarja: * Iippukunnan jässnistä koottu vartio - kolme v:ihintäiin,''1? uuotista iäsentä,km.ki.lpailu kestää yIi yön ja matkaa 35 krnr iluskea ry25 llarmaa ke rtyy Kilpaitui:lt l.;rsketaan k;:ikissa sar joissa 31 .12.13iJ3 mennessä täytetyin vuosin.

HAd

.rUSK: A.

\-l!!-4!-!gri-j!1.r] Ki"lpailussa noudatetaan iip:n maastokilpailujen säiintöi:i (hyv.1 5.4.83) (hyv. 16.4'83)' jär.jrstelvohjeita ja partiotaitokilpai.iujen ltiIN Ifmoitaubumiset on lähetettävä kirj 1.1isesti siten että ne ovat perillS viimeistJän 28.8.1S84 0soitteella:

ILIYIITITAUILT.

Jorma Aaltonen Irlustamäentie 20 A 04600 |'läntsäIä

ja niiden johtaJlmoittauduttaessa on mainittava kilpailuvartioiden jien nimet ja osoitteet, sarja ja Iippukunnan nimi. usALL I sTufl_I sfYu_r.su

Bsallistunismaksu on

osallistumismaksu on 150 mk kilpailuvartioLta. maksettava ilmoitautumisen yhteydessä tilille:

i']äntsiilän l''letsäkävyt rY t,iäntsäf än ilp 528201-42013 lYlaksavan vartion ja lippukunnan nimi merkittävä Kilpailuohjeet lähetetään osal.listukuittiin. mismaksun suorj.ttaneille, postitetaan 30.8.1984. Jälki -i I moi ttat:tunei-l ta peri tä än kaks inker tainen osanottomaksu. Osanottomaksuun sisältyy kilpailussa jaettava materiaali sekä yksi aleria -^-t

ti u 9-I,t

L_U

T.:

i -^^

KilPait..rn johtaja JärjestelYsihteeri

ileijo Vihanto Jorma Aaltonen

VIJ0J:fl 1383 VLITTAJAT

90-283593 kotiin tYö kotiin

91 5-81 21 1 51 5-81 053

Sininen sarja

ilajatYtöt

ilajamiien KekäLeet

Ruskea sarja Harmaa sarja

l'rarttaYhdistYs

Rajamäen Kekäleet

Punainen saria lionorrtiores 0fl1

Järvenpään Kiehiset ry /

Lohjan Lräveikot Hyvinkään

NummenPojaL

lYläntsäIån 14etsäkävyt ry

l7 TEHTÄVÄ- JA PISTEIIIETTEIO:

Käytös

Arvi

ointi

(metsi kkökoeala Ensiapu (

onnettomuus

(ruoka, ylltys)

)

Suunnistus (päivä,.tavoiteajat'

yht

ointi

si i vousväIine,

nostin)

teline,

Partiotelsri,ikka (pujokset, viestitys,

)

Partj.otietous Luonnontunteans l-. (,Llnnut l

Suunnistus (päivä, tavoiteajat,

10 19

)

Yl ]ä.i:wstchtHvät

4 12

yht

l.eau/

Parti- otelari ikka

12O

Ensiapu

ointi

Arvi

(mets ikkökoeala ) 12

orrnettomuus )

Kätevyys lreilrlh

23 f6

hö

nostin) 14

"l i +rc \

Partiotelceiikka 1*,. r ..i

^-+; ^1,^^+ vaesurtys, \puJoKSer,

ruoka)

?art i oti et ous LuorLnontunt emrs

Partiotietous luonnontuntemrs ( :-

)

Suurrnistus

l'-ä *t +rrrni ioa i 21 .Y*'ii rrä

yos. /

Kiritaivat Ytlätystehtävät

Käytös

(

is tuin, j oulukori s te

(rinnut

(

)

Käteryys

Kätevyys

Kiritaival

)

Ensiapu

(-.,^vu 4vrrst

)

RUSKEA SANJA

/no+c i lrlrÄ1rno: I:

(

onnettormus

onnettomuus

)

Ensiapu

124

Käytös

(

motc i kkä1rnon I o

pistes.

HARMAA SARJA

Arvi

ointi

ruoka

Partiotietous Luonnontuntem-rs plstes.

Arvi (

)

Kiritaival Yl}ätystehtävät

Käytös f

)

21 Kätevyys ( si ivousvä1i.ne, teline, narutyö, j oulukoriste ) 1J Parti otektri ikka

(rinnut

Stg.r4

STNTNEN

PUNAI-ryEr,r_!AR_{A

22 , S

yht

12O

irurut

)

Suunnistus (päivä, tavoiteajat, 'i plstes. I Kiritaival Y1lätystehtävät Yht

6 12 12O

I,Y SAPPI KIEHUU

KIVA KISA

IIIELIPIDESIVtJ

I]UTU

i:c.in ainr:arr heitarr

,\1cf

KERAVALLA

i,li: i i'{{rrt nriihnuo aer'itrrs fni r,/ilinrrfha, ir l, l.i, .i/i 5 , I t,,r arn fl:rt [a n irrn i'd, tc{tiin .ia ilufutcttiiri aihaa nrifilirr nrrt-tiillirr . Nryf /:iclruitcii fcrrhci'aa arr'rirrh,'n Jcrlirlflriut t,'r,u5, qi. f:i, rrl',,{fnuan,, :iirrrclrJcLrr i'ic ty i i.1aiuti, lsuut' tcc{l-ir'ien lalLi5tc{u, fcft tär',irr ti{la.

SALAPERÄrsrÄ TAHMED TRnrunn

SITTi IN

VOIMIN,

INA

HUHTI KUISENA

VI I KONVAIHTEENA KERAVALLA,

ruxn Lövsr

JoKU eHrÄ

aihcor halriuc, r,trr i uc i tl v'titttitä, turr tcl tauli c'{i: i s.ilcitturru{ nja{€irerti ei.rrurrr

Aat(,('11

,Sc

tehtcit'ä

rr-

MONEN JOHTAJAVARTION KAUNI

ef ehhrrry-r /:c'hi'

n,rt.ta. rllc{heirr haihhi

Rc,rt('Jaijai'.ri5ce,? tdpd.l,r

tt i'fi i}t iC}.},r.'iJd, Cttli .ir'rhus 1t'1,'a pith/'i:fryttt 1a .it,n' hrUt taitttr auaorista tr1.1t,(iir r'dltc,{fa turiirinh irr. J ätj t : t.äj ät i,{ iurr t r,rrrril tarrcc t ,'tilytt,'5{( frill}l' (rl.lrl f'r.r}ri Jr'5-(4; J..ri.r'Ifurr{,r,'rl, rnsf i l, / tJ|i, rr tnut tatnt inat jd clruc,rhailiiica (lrut'rreidlr) td5tior -risir.l toriiror -ia L'i'tiltciu i,{rlcrt {r:i hilrrf. Talurcd Tahrr,rrr ct-:oitär'arr/r

1a 1-'ai/la.f{iscJti e1i hclrtaarr,

{'C;.'1,,1,i-,o, }1{

jct Talwtditt cf s i1i:idor r,arlstcl:usscrir,rtsa lLrl i 1-rpr155p{ i11

ja riiii/:rt{h,'tt circftcr c,{{ut

huirirc'rr 1Ja.t5.{}Ltreula jL't 5dhJcf. ViihätL jtLi. r'dihrltc|tnlr, c.tfä tclr-

tär'ä cr{i mtct itttl L,iirrc.ti}.rar-ra, t'alhhrr tt'-rttlrtCI:i,rla/rl:.ra .'t ih irr hcrrth i ltu ),taihat{c /:i itcttiir'ä

rähil.tirror.

(Ai

KF.STA KT L-]UTLIK.SE.STA HII(]T I -

I{ATTA TTI/ (1YA Ki.SA JA

rrttA

i "(i'huurt .torilirr tictriii"

VASTAUS NÄRKÄSTYNEELTE NI14IMERKILLA MA KIRJOITTANEELLEi i'ät-r1..c rri, 18J ha.ritf,'fi -sÅ{ h(s,',i,r ua.i1.rhrr1:cf{a urtitt 1n a{}i('n-\t.lnrl

t'{-(\'at

l.'illilltlata'i-\c,l Il.rrtsf.rftclrrrl l-re1{iJtfcffd' Haa:trrtcffttirla Ilah-ti1.'itliift'1.'tt'rr:sitlfl1f',rrrtt.lt'critti'tLr,(''lllaHaaitha' (rlc t clihä r t{i..r',111 | .i,' t,r r'rr nrirrr t.r i.'/r t,'ä Pirf l:c Cr1,r. jt'ha Ctu P,itSl:C Ör r1(fic,i(,r)rd,lll Urtdcruri,t.trr l'.1rt(r'1.'iii('l tia,l0ttr-\lCllfi,

Il,rlrrit'rr

1.'iiiitrrtr.' t.r1.lrfiftlni'l'

HAU-SKA

tlu(Al/4.

irinrinri'rhl:

],'n.i-r:ä h,r-rt ftcf lr ltlli

-Sap1,ri

hrchahti si{{ä tur:rlrfch.iaJ-

SAPPi KIIHUU

|ÄRSKEf -c.SÄ

.! 8

4 ot L

Sil-

t.r

IIIELIPIDESIVU

oJcrr,lrc lic s tyh te

tä

l:c

f'lUIU

lruf-ttr r,,r.iu

i{i"hri l rrrirtä törrä tt{c'sfttcttcien, .s ede 1.'lrf(tti' i:lLLLt t,.i. - Llr'a ti;.' Pliähairi-'rllk i scitdull P.1t ti.{i1 i set Ir i-irr t5 e: t.rfiliaifLl, u"1i i'ilh. hcii{iit l:nri'afctfit iiiitr'

Pälih4ul-,tlrl:t:cur{trrt Patti.'{-at.rtn. ,!tcir{lirr rrntitlor

f tc

rlli,iu,1 lrla.lf ft i JJ;ithclr

i,r i tä taju'ti

ct;;;' ;,,,';'.;; r".i."0"" tri{t:{.ctrct." t o,r5i P.ilJlirc5ccri.

I i][iri.

T,rr,l r,'/ .]--:

r'i-tr f.t: i/lr;Rl {r J.

ii:lnrt,

l1Ä

H.r,r

l1 r:

rr ,

t:.

\a,t t rl,

j _.

Ku r

fha,

i7' | 1d|ri, L' 1i' tRAf-s-sl

: 17. Tasnntlti.itrt, (ithh,'-. ,r.,,hrr.,r) lrr' f tii,'f'rf

;(

HÄRliAA: i..

P{l!AtVi\;

:l EE

R0-i(t Å:

.JOUKt<O KI RJ€

o o E

o a I

o o

.",

!täinen Pitkåkatu ä 05100 P0FVOO tO .. .. : ,

,,_:.,.1

,. ,.,

t,ttti .

. .,

o }f,