Pärske 4/1987 by Uudenmaan Partiopiiri

rlj

!!J

ffi A T0*

PÄÄKIRJO]TUS

SUDENPENTUJEN KEVÄTKISAT

LAPINREISSUN PÄIVÄKIRJA

LEMMEN TAHTI

TOSI

POTTAR]N TYRSKEET LOHJALLA

SUDARIT TUTUSTUMISRETKELLÄ

LIPPUKUNTIEN TALOUSSELVITYS

_-L::-l--r., ÄINOA, ARIA,

SLATEÄ, Ä]i.::.r", SI],1-]., ?::EÄ, BIMBOA, ) A*DOLFIA, :r.i--r-, :r_SS-l _-Ä CSSIA.

PAINOPAIKKA:

Fa:-,-::l; - :]1r-.:. pAINO

PAINOSMÄÄRÄ:

30aa i.:-

KERTOMUS LUMIMIEHISTÄ

TO]MITUKSEN

11 18

TO:]1-I:Ä-.å: \Å- " F r,-!-Li IliG TOIMi -;-c i::ITf-qå

at A

PÄÄTOIliiTTÄJÄ: HEIKKI HÄRTTKAiNEN

JA PIIRI::-],1.S.:\

KIRJATYöNTEKIJÄNKATU VLIOROSSA SAADUT AVUSTUKSET

PI IRIHALLITUKSESSA POHDITTUA

UN]SCOUT-TIETOA

rg*

VISKURI

20*

TAKAKANSI

OSO]TE:

OOl7O HELSINKI PUH: 90 - 634 614

PIIR]N PANKKIYHTEYS: PORVOON OSUUSPANKKI

PÄRSKE ON UUDENMAAN

PARTIOPIIRI R.Y:N TIEDOTUSLEHTI, JOKA ILMESTYY

KERTAA VUODESSA. NUMERO]STA NUMEROA

535806_4]798

ILMESTYY

PI]R]N KAIKILLE JÄSENILLE, 7

VAIN JOHTAJILLE.

SEURAAVA PÄRSKE ON

NS.

TYRSKÄHTÄVÄ PÄRSKE

TOUKOKUUN PUOLIVÄLISSÄ. AINEISTON

ELI

JOHTAJANUMERO,

JOKA ILMESTYY

VIIME]NEN JÄTTöPÄIVÄ ON 4. 5. MAANANTAI.

Tänään huomasln kevään todella tulleen: leppäkertut 1änmittelivät ensimmäisren kukkien 1ehdi11ä

muurahaiset ja hämähäkitkin olivat 1iikkee11ä. Ajatukset karkasivat jo kesään ja partioleiriin. Ennen kesää tapahtuu kuitenkin

paljon:

on kilpailu ja ja retki_ä, on partioviikko, on Uniscoutin toiminnan aika. Nyt on körnpiä kaivaa toimia,

aika kololsta eslin ja halstella kevään tuul huivit ja partiopuserot kaapeista, si11ä ItKaikki ihrniset ovat lupauksissaan Ero on töissä

Iloista

(Moliere

Partioviikkoa

)

kaikille

lä

samanlaisla

4 SUDENPENTUJEN KEVÄTKISAT SUDENPENTUJEN

PIIRIN

KEVÄTKISAT SUDENPENTUJEN

KEVÄTKISAT

SUDE

SUDENPENTUJEN KEVÄTKISÄT

KLAUKKALASSA LAUANTAINA 9. 5. 1987

]LMOTTTAUTUMINEN KLAUKKALAN SEURÄKUNTAKESKUKSESSA KLO 10. OO MENNESSÄ

KILPAILUPENTUE:

4 _ 6

SUDENPENTUA SEKÄ SAATTAJA. SUDENPENTU ON

IÄLTÄÄN

] _ 10 VUOTTA. IKÄ

LASKETAAN VUODEN I9B1

ALKUUN MENNESSÄ TÄYTETYIN VUOSIN. SAATTAJAN TULISI

OLLA 1B VUOTTA TÄYTTÄNYT-

KIRJALL]SET ]LMO]TTAUTUMISET, JOISTA ILMENEE LIPPUKUNTA, PENTUEEN NIMI

VAHVUUS SEKÄ YHTEYSHENKILöN

MENNESSÄ

OSOITTEELLA: MAIJA

NIM] JA OSOITE,

LÄHETETÄÄN

21.4.1981

LEHTOKARI

METSÄLINNUNTIE L2

OlBOO

KLAUKKALA

OSALLISTUMISMAKSU 90, _/PENTUE MAKSETAAN SEULASTEN KOP KLAUKKALA 400911

T]LILLE:

48427

TARKEMMAT OHJEET POSTITETAAN ILMOITTAUTUNEILLE ENNEN KILPAILUA.

LISÄTIETOJA ANTAVAT:

MAIJA LEHTOKARI 90 - 819 6061

PÄ]V] PIIRONEN 90 _ 819 TERVETULOA UPPO-NALLEN MATKAAN

TOIVOVAT SEULASET

6593

* * .r

*.r * .F * * * * * * * *

* i * * * * * * * * * * * * *

,?@

frJrkwry'^ft'

tdfu'i'Y

* * perjantai * 20.2.1981 Porr.cossa, Henrikssonin tallil-ta starttaa * onnikka, vietä ehjä sellatnen. Monj-en mutkien jäIkeen onnikka * * sisältöineen }öytää tiensä r'iimeiseen keräilypisteeseen Kera* * rzaI Ie iossa t-oteamme retkueemme olevan suunnill-een kasassa, * ja veivasimme onnikkanne keulan kohti Kurkijärven lomamajaa. * * t *.r 2r .2. kl-o 09 . 02 . Kurki j eirven J-omamal a o1i ma j apaikkamme l'.qko *.r hiihtol-omaviikon. se sijaitsee noin 40 km:n päässä RUKA h9:l_ta. * Noin 20 km ennen majapaikkaarwre bussi sekä sen sisältö alkoivat * osoittaa lieviä väsähtiimisen oireita, tultiin vikat kil-ometrit t( * kolmeakymppiä (??? !? ) . Ja kakkosvaihteella(muut ei- menny pääl-le ) t t

* * * * * * * * * * *.r * *.r * .1.

* * * * *.* *.r * {. *.r * * * * *.r *.r

Tunnin tuhistuamme bussin perä11ä se yhtäkkiä toimi,

pääsimme il-tamäkeen. JIPII

joten

22.2. Laskettelua, raskettelua. o1i niin mukavaa.

r]l-al-l-a "Lapinkaste", ja meil-1ä

25. - 26-2. Mahatauti riehui joukossamme, kaatoi meistä monta, joskaan ei onneksi kaikkia.

23. - 25.2. Laskettelua, syömistä, nukkumista. 27.2. Kotimatka al-koi varsin sekavissa merkeissä, kukaan ei olisi halunnut jättää RUKAA ja sen maanmainioita rinteitä. Mutta pakko mikä pakko. :

,f ,F

if-t

,f ,f

, Dfi

* * * * * *.r * * l. * * * * *

. t-\ out'

g?*uavoS"

*'F

:t ,f

,t ,F'F ,F

.p. /'*NN' ., h\"' """ \N'

LEIfiIfiEN *.f'

t ..>

,87

TAHTI ORANSSI

1. 2. 3.

TAMMIHIIRET

Kirkkonummen Metsätytöt

VANTIT

Keravan Korvanpojat

56,5 53,5

Kirkkonummen Metsätytöt

52,4

KURRET

VIHREÄ

rÄnpÄr

2. T.A.I 3. KUIKKA

)läntsä1än Metsäkävyt Hvr

lnkään

Nummenpojat

Keravan Korvenpojat

JL,L

tr1

SININEN

KOHELTAJAT

RYTMIHÄrNrö

Lohjan \umniryrör 2. PIKKU - PIRPANAT Tuusparrio

74,o 54,4

Rajamäen Kekäleet

48,

SLAM

Kirkkonummen Metsänk. Mäntsä1än Metsäkävyt

78,6 73,0

Hyvinkään Nummenpojat

69 ,7

PUNAINEN

1. 2. 3.

BOBOT

RUSKEA

MITUPIT]

Lohjan Nummitytöt

HARMAA

1. 2. 3.

HAMUILIJAT JOGIT

Hyvinkään Nummenpojat 95, g Rajamäen Metsänkävijät 80,7 Kirkkonummen Metsänk . 7B,z

I VIISI

NUKUIN

YöTÄ LUMILUOLASSA

JA SÄILYIN

HENGISSÄ

Eikä se edes ollut kovin vaikeaa, tosin ensimmäisenä yönä aika

vie

Si11ä lumiluolan rakentamisen oppiminen

oman aikansa

kytrmää.

rakentaminen

vaatii lunta niin paljon ettei etelän lumilinnan tekijä tahdo sitä

uskoa.

1. Tarvi.taan paljon lunta Paljon tarkoittaa tässä vähintään kolmen metrin kinosta. Eikä mitä tahansa kinosta, vaan

sopivasti pyryttänyttä ja siten kovettunutta.

Mutta Iunta ei saa oIla liikaa - IuoIan yläpuolella, ettei lumivyöry kaadu niskaan. Kun lumi on sopivaa, se

irtoaa kauniina, säännöIIisen

muotoisina lohkareina. Samanlaisista rakennettaisiin

igluja ios osat-

taisiin. 2. Tarvitaan erikoisvarusteita Eivät ne loppujen lopuksi niin erikoisia ole, mutta ei tavallinen talviretkeilijä helposti harkitsisi niitä mukaansa ottavansa. -

sadepuku;

siIlä lumi on märkää, sulaessaan. Lumiluolan rakentaminen on rankkaa puuhaa ja energiaa kuluu. Kaikki vaatteille tippunut lumi su1aa, viimeistään luolan

sisätiloja

tehdessä:

sielIä nimittäin lämpötila on plussan puolella. (sadehousut ja kumirukkaset ovat oleellinen osa sadevarustusta) - lumilapio; no tietenkin, ja mieIeIIään kaksi kappaletta, vahvoja alumiinisia, toinen hieman käyrä, toinen suora - Iumitutkain; joka ei sisä11ä elektroniikkaa, vaan alumiinia sekin. Pitkä (vähintään kinoksen mittainen) alumiinisauva (kokoonTaitettava kuin telttakepit), joIla voi tutkia lumen paksuutta. riittää toisinaan alkututkiskelujen tekoon, mutta lumi on monesti niin kovaa, ettei sauva yksinkertaisesti

Suksisauva kunnon mene

siihen.

3. Tarvitaan tietoa Lämmin

Siksi

lämpöopista

ilma nousee ylöspäin.

Lämpimässä

nukutaan y1häälIä. Lumiluola on

on kivempi nukkua kuin kylmässä.

oleellisesti vain keino estää

Iäm-

mintä ilmaa karkaamasta, ja hyvä keino se onkin, si.Ilä lumi on erinomainen lämmöneriste. Makuutj.lan pitää

olla

ylempänä

kuin suuaukon v]älaita.

Mielellään puoli metriä, mutta jos voit tehdä metrin, parempi. paksuuden

Katon

täytyy oIla puoli metriä. se vaikuttaa lämmöneristykseen ja

mekaaniseen kestävyyteen. Holvaamalla katon saat

Siloittamalla katon sisältä, vältyt

siihen kestävyyttä lisää.

lumen tippumiselta makuupussillesi.

Jottei pyryttäisi suoraan oviaukosta sisään, tehdään sen eteen vallia. Se on helpommin tehty kuin sanottu - johonkinhan sinun on Iaitettava se lumimäärä jonka olet kaivanut.

9 4.

Nukutaan

KunnoIla rakennetun luolan sisälämpötila

ei paljoa piittaa ulkoIämpöoIla +J6C, jopa ylikin. Hapen

tilasta. -20?C pakkasella voi sisäIämpö riittävyydestä on paljon erilaista tietoa. Me nukuimme ensimmäisen yön ilman tuuletusaukkoa, mutta toiseksi yöksi teimme aina sellaisen. Sulaessaan ja taas jäätyessään luola muuttuu tiiviimmäksi. Kynttilä on hyvä indikaattori hapen riittävyydestä: ihminen tulee vielä toimeen kun kynttilä ' jo sammuu. Testasimme luolan aina iIlaIla polttamalla kynttilöitä ja keittämä1iä

illallisen Trangialla. Trangialle tosin

Kosteutta väitetään luolan

suu

teimme oman tuuletusaukon.

rimmaksi vitsaudeksi. Mutu-testien Iisäksi

k.o. kysymystä. Kosteus tienoille, ja jos ulkona sataa

käytimme Vaisalan kosteusmittareita selvittämään nousee toisena yönä samassa luolassa aina B0S

räntää. niin

iin. EdeIIinen ei vielä tunnu epämiellyttävältä. Todelliset tulevat makuupussin päälle seinistä ja katosta tippuvasta

9OS:

kosteusongelmat

Iumesta. Niiden välttäminen muodostui jossain vaiheessa pakkomielteeksi:

pienikin vaatteisiin tarttunut lumi harjattiin väIittömästi irti,

oltu hiihtotaipaleetla tai

vaikka olisi

muuten ulkosalla.

Sami Franssila &

Antti

Rahkola

Hyvinkään Nummenpojat

-i I t | ,r -f!ule.?'t(Sr€.-t

50 cm A

i*"* P/'/ryj","i"

unata

o"4

rr{-il ^

0.s-{

Jrl[llrrlllrll I

lllll trtrlllrlrr lllll

I I I rII I

rr rr rr rII

I I I I I I I I I r I I

rr I

I I I r I rI

I r I r I I I

POTTARIN

TYRSKEET.ST Vesissä on eroja kuten kisoissa. Ensi syksynä Lohjalla järjestetään vählntään Euroopan parhaat PTskabat. No, ainakin yritys on kova. Kuten kisan nimestä voit pääteltä luvassa on vesiaiheiset kisat, sillä tääI1ä Lohjan ympäristössä on paljon

vesistöjä. Suurimmaksi lukeutuu tietysti Etelä-Suomen suurin järvi, Lohjanjärvi. Pott-arin Tyrskeet -87:n organisaatio on toiminut jo täydel1ä teholla ja

kisa alkaa pie<i:_- r:hmottua. Pottarin Tvrsxe:: -31 toteutetaan yhteistyöproje<: _-= _:n3an Erä_

jen ja -:---=- ',.-nityttöjen kesken. Yhters: . : :- cilut tähän saakka erittär- -:-::_saa. Tulokset ovat Sinunkin r,ä-:ä. _.iä ensi syksynä, 12.-1j. S,..S<uuta. Muista seurata ia:<es:r tulevia Pärskeitä, sielta iör t,, r tarpeel_ lista infoa ;oka iähtöön. veikko

-tl tlllr lllllll llttl Illllr lllr I llrrlr

lr I

rltllllll llllrrl ltrlr ttlilrrlllt llrlr

I I I rII

ilÄI]I MEILLÄ

rr I

Lohian

I rII I

Eräieikot u$

Poikapartiotoiminta alkoi Lohjalla jo vuonna 1911. Tormrnta alkoi tosin hiukan hapuii ien. mutta se pääsi vauhtiin vuonna 1 ,o19 , kun Lohjan Päivänpojat liriLrrräL ParL-io-

liittoon. Inhi-n LUrrJdrt

Fnä\,örl,^f LtdvqIKUL

virallisesti

6pnrrqf of f iin tr ruJLULLrf lJr

vuonna 1952. \vkyään

Eräveikoissa on noin sata jäsenlä. Edelliset PT-kisat Lohjan Iräveikot

järjesti

vuonna 1979 Lohjanharjun

maastossa.

Lohjan [räveikkojen lippukunnanjohtajana toimii Lätä nykyä Tuomo Laine.

g) AFt

\\a'

v-s

rrr I

'.,o

o1'

^(\'

\o$'

Kirkkonumrni

Lohian

lfffiffii{rör +F ei ole toiminta ol-lut parasta mahdollrsta, mutta tällä hetkellä tilanne näyttää hyväItä ja toiminta Arna

on hurjassa nousussa.

Retki- ja teiritoiminta on ollut aina lähellä Nummityttöjen sydämiä. Viime kesänä Nummitytöt

pitivät

lippukuntaleirin

yhdessä Lohjan Eräveikkojen kanssa Bromarvissa.

Yhteistyötä Erävelkkojen kanssa on muutenkin pyritty Iisäämään ja J

tuloksista

ofemme huomanneet sen

kannattavaksi. Lohjan Nummitytöt aloittivat tormintansa jo vuonna 1917 ja

hetkellä on jäseniä reilu Lippukunnanjohtajana "Lai ska" Pent ikä i nen.

täIlä

100.

toimii

Tarja

I I I I I I rI r I I I I rI rI I I I I rI I I I I I I I rI

rrrrtrrlrtrrlltrrrrtrr ltrlttllrtt rlll I

Rajamäen Metsänkävijöiden Val_kohammas_l-auma kävi

maaliskuussa tutustumassa palokuntaan ja palomie_ hen jännittävään ammattiin- Tehdaspafokunnan välineitä ja kol-mea punaista paloautoa esitteli olavi Heinonen.

Yksi autoista oli ihan tuliterä vaahtosammutusauto, jonka avu1la voidaan sammuttaa seffaiset bensiini-, ö1jy-, sprii-, yms. tulipalot, jotka eivät sammu pelkäI1ä vedelrä. Koko pal0asema tutkittiin tarkasti: letkutorni, pelastusvälineet, vesitykki, siniset hälytysvifkut ' vesisäir-1öt ja pal0miehen tufta kestävä puku, jonka Nipa sai r-uvan pukea pääJ-leen.

13 rlt:l :;,:r ttt

a l rt* I r I tl *. _ ;tl

! t

Kaikki hafukkaat saivat kokeilla savusukel_lusfaitteella hengittämistä, eikä se niin vaikeaa ollutkaan, kuin monimutkaisista laitteista

oli luul_fut.

Käytiin myös läpi, mi-ten tur-ee meneter-fä jos joku on paikalla tulipalon syttyessä, ja olavi kertoi mitä sen jälkeen palokunnassa tapahtuu, kun ilmoitus on tullut hälytyskeskuksen numeroon 0 0 0

Mukana retkelfä

oli

Bimbo

, -"---.. '-.-"ti ;il:Yliti;ärti^ijsrA . _:--'S:A -''-:--:sET

AVUSTUKSISTA PERUSTuu PIIRIHALLITuKSEN

KOSKEVAAN YHTEENVETOON ON VASTAUKSET SAATU

TIED.T oN .AATU 2J LIPPUKUNNALTA. Lopur

',:_-Ä TIETOJA oN KÄyTETTy

AYUSTUKS ET

SOVELTUVILTA

LIPPUKUNNALTA, 1B KUNNAN ALUEELTA.

6 LI'''KUNTAA

ovAT

1) ANTANEET TrEDor 'AJAATTIETOA 2) EIVÄT ANTANEET LA]NKAAN, TAI J ) ANTANEET SISARL]PPUKUNTIEN

:;:$|^äl+r-yll^l:lJlj:;^,H:JlJilljj.ArNErsroN ''HJALTA

PAKSUMPI

ON NÄHTÄVISSÄ YKSITTÄISTEN LIPPUKUNTIEN 1985 _ l9B5 MKlLrppuKUNNAN JÄSEN.

VIIVA ESITTÄÄ

rL,,4orrErruJEN JA prrRrN

oLE rEHry, KosKA vArN K.LMEN

KUNNAN

vANHoJEN

osALrA

ilo

AVUSTUKSET

TUMI'4ENNETTU

YHTEISET

TIEDOT

OSILTAAN.

-,:;::J,')^lY:H:'llJI 5J'l^:i:iil'l;:l;*il1^ii$å,:i'JJ:lli^ER'JA

KUVASSA

LTppuKUNNTLLE LÄHErrÄMÄÄN

KOKO OTOKSEN KESKIARVOA JA

ALUE KESKIARVO

1 20 g.

KUVIOSSA ESIINTYVÄT SELVÄT POIKKEAVUUDET JOHTUVAT PÄÄOSIN: 1 LIPPUKUNNAN JÄSENMÄÄRÄN

)

SUHTEETTOMAN

SUURESTA MUUTOKSESTA

,t/

SELVISTÄ VIRHEELL]S]STÄ AVUSTUKSISTA (KUNNALLINEN VERTAILU LÄÄN]N KESKIARVOON) JOTKA ON KORJATTU SEURAAVANA

VUONNA.

AVUSTUSTEN MARKKAMÄÄRÄT

E]VÄT SIIS YLEENSÄ SEURANTAJAKSON AIKANA OLE PERÄKKÄISINÄ VUOS]NA SUURESTIKAAN VAIHDELLEET KUVIEN POIKKEAVUUKSISTA HUOLIMATTA. KUVAA

TARKASTELTAESSA VOIDAAN YLEISLINJA AVUSTUSTEN

KOROTUKSELLE SELVÄSTI

HAVAITA.,O'O',-O-O'

HAVAITTAVISSA AVUSTUSTEN SUHTEELLINEN TASOITTUM,,,,U' LÄÄNITASOLLA AVUSTUKSET LÄHENEVÄT

TOISIAAN)

83 KUVA 1.

KESKIARVOINA ILMAISTUNA L]PPUKUNTIEN AVUSTUKSET OLIVAT

YLE ISAVUSTUKSET

1983 MKlJÄSEN '9,40 MKIJÄSEN (Nousu 1984 71,88 NO]N 21 g) 1985 82,76 MKIJÄSEN (NOUS, ,,

'uor^

INT

EPÄTÄYDELL]SET

rAULuKKO ISO

LIPPUKUNTA

yIi

100 jäsentä

KESK ISUURI ... /v- r| vu ^^ Jasentä B^

PIENI

LIPPUKUNTA

alle 50 jäsentä

LAK ISÄÄTE

lzo z ott

19BJ 9 LIPPUKUNTAA 1984 1O L]PPUKUNTAA 1985 14 LIPPUKUNTAA.

SAMANAIKAISESTI ON ESIM. SUOMEN PARTIOLAISTEN VALTIONAVUN Nousug B3_U gJ % JA U_85 10,1 % .

T TF

MK,/JÄSEN

ALUEELLA KESKTARVO

LIPPUKUNTIEN KOKOON NÄHDEN E] SELVÄÄ TASOEROA AVUSTUKS]SSA/JÄSEN OLE HAVAITTAVISSA (TAULUKKO I ). KESKIARVOISTA ON JÄTETTY HUOM]O]MATTA VAJAAT

8{ KUNTIEN NUORISOLAUTAKUNNAN

9BJ

1984

I 985

,39

75,89

93,67

,79

50 77

79,37

51 n"

82,2-l

00,50

ISET

MUUT KUNNALLISET AVUSTUKSET

MUITA KUNNALLlSIA AVUSTUKSiA OVAT PIIRIN LIPPUKUNNAT SAANEET LÄHINNÄ ERITYISKOHTEISI]N (KOHDEAVUSTUS). VAIN 9 LIPPUKUNTAA ON SEURANTAJAKSON AIKANA SAANUT MUUTA KUNNALLISTA AVUSTUSTA JA NÄISTÄKIN VAIN NELJÄ JOKA VUOSI SEURANTAJAKSON B]-85 AIKANA. MÄÄRÄLTÄÄN MUUT KUNNALLISET AVUSTUKSET OVAT VAIHDELLEET 1OO

28OO MN:N VÄLILLÄ.

(1]

MYöNTÄJÄNÄ TJSEIMMIN

KOHDEAVUSTUSTA OVAT NUORISOLAUTAKUNNAT MYöNTÄNEET VAIHTELUVÄLIN YLÄPÄÄHÄN.

KULTTUURILAUTAKUNTA ON YHD€N KERRAN MYöNTÄNYT LIPPUKUNNALLE KOHDEAVUSTUKSEN.

KUNNALLINEN ERITYISRAHASTO

KERTAA) ON ESIINTYNYT RAITTIUSLAUTAKUNTA, JONKA AVUSTUKSET OVAT MARKKAMÄÄRÄLTÄÄN KESKITTYNEET YLEENSÄ VAIHTELUVÄLIN KESKIVAIHEILLE.

(

TAI SÄÄTIö

KERTAA

(MIILU,

JAMBOREE), MARKKAMÄÄRÄN KESKITTYESSÄ

ON KOLMESTI SEURANTAJAKSON AIKANA MYöNTÄNYT LIPPUKUNNALLE AVUSTUKSEN

VAIHTE LUVÄLIN ALAPÄÄSSÄ ) .

HUOMIONARVOISENA MUISSA KUNNALLISISSA AVUSTUKS]SSA VOIDAAN PITÄÄ SITÄ, ETTÄ YHDEN KERRAN ON LIPPUKUNNAN KOTIKUNNAN NAAPURIKUNTA MYöNTÄNYT AVUSTUKSEN LIPPUKUNNALLE (MIILU 85, ENNAKKOTAPAUSKO ?).

3. -

SEURAKUNTIEN AVUSTUKSET

YLEISHUOI'4IoNA IHMETYTTÄÄ, ETTÄ

LIPPUKUNTAA

29:STÄ

KOKO SEURANTAJAKSON AIKANA

(HAKENUT?) AVUSTUSTA PAIKALL]SELTA SEURAKUNNALTA.

83-85 OLE

SAANUT

LISÄKSI LIPPUKUNTAA ON SAANUT (HAKENUT?) AVUSTUSTA VUOTENA SEURANTAJAKSON AIKANA.

VARSINKIN PIENTEN LIPPUKUNTIEN ON SYYTÄ HUOI\4IOIDA MYöS SEURAKUNNAN AVUSTUKSET RAHOITUKSESSAAN.

KUVASSA

VAIN YHTENÄ VUOTENA JA

]

LIPPUKUNTAA

VAIN

KAHTENA

ON NÄHTÄVISSÄ YKSITTÄISTEN LIPPUKUNTIEN SEURAKUNNALTA SAAMAT AVUSTUKSET MK/JÄSEN.

KUVAA

TARKASTELTAESSA

VAIN LlEVÄ

NOUSEVA TENDENSSI

HAVAITTAV ISSA. Ib

SEURAKUNTIEN AVUSTUSTA VOIDAANK]N LÄHINNÄ VERTAILLA LiPPUKUNNITTAIN EDELLTSEN VUODEN AVUSTUKSEEN, NOUSUA

ti0

HITAASTI VUOSITTAIN, TAI ]-5 VUODEN VÄLEIN HIEI.,IAN REILUMMIN. MYöS SEURAKUNNILLE ESITETYT ERITYISKOHTEET VAIKUTTAVAT NOUSUUN (SELVÄ YKSILöITY TAPAHTUU JOKO

KOHDEAVUSTUSPYYNTö) .

KESKIARVOINA SEURANTAJAKSON

B]-85

AIKANA VOIDAAN

SEURAKUNTIEN AVUSTUKSISSA PITÄÄ

19Bl

1984 1985

n. 25 MK/JÄSEN n. l0 MK/JÄSEN n. l5 MK/JÄSEN

RAHO]TUSTA SUUNNITELTAESSA MUISTETTAKOON, ETTÄ SEURAKUNNANKIN AVUSTUS

VAAT]I KIRJALLISEN

(YLEENSÄ VAPAAMUOTO]NEN)

HAKEMUKSEN

EDELLÄOLEVIA KESKIARVOTIETOJA VOITANEEN PITÄÄ OHJEELLISINA.

3?' KUVA

,'',

SEURAKUNTIEN AVUSTUKSET MK/JÄSEN

PAKSUMPI

VIIVA

LIPPUKUNTIEN KESKIARVO,

16 4.

MUUT AVUSTUKSET

- 20 LIPPUKUNTAA

ON SEUMNTAJAKSON AIKANA SMNUT MUITAKIN KUIN KUNNAN 7 JOKAISENA SEURANTAJAKSON VUONM.

TAI

SEURAKUNNAN AVUSTUKSiA.

NÄISTÄ KUITENKIN VAIN

LIPPUKUNTIEN TAUSTAYIDIITYKSET (MUUT KUIN SRK) OVAT TI.XEI€ET KO. AVUSTUS ON OLLUT JO(AVUOTINEN.

LIPPTXUNTAA, VAIN KOLMEN LIPPU-

KUNNAN

- 2

LIPPUKUNTAA ON SAANUT KÄYTTööNSÄ ENNEN PAIKKAKUNMLLA TOIHII.EEN, TOIMINTANSA JO LOPETTANEEN LIPPUKUNNAN, JÄLKEEN JÄÄNEET RAHAT.

ENITEN YKSITTÄISIÄ AVUSTUKSIA LIPPUKUNNILLE OVAT ANTAI€ET LIOT{S-KLI,JBIT, YHTEENSÄ 24 ERI KERTAA. MYöS MARKKAMÄÄRÄISESTI

LC :

N AVUSTUKSET KESK ITTWÄT KESKIAFIOTASOI.I

YLÄPIJOLE

LLE.

MUITA AVUSTUSTEN ANTAJIA OVAT OLLEET: ROTARYT, LIIKELAITO(SET, PAN(IT, KANNATUSYHDISTYKSET, PARTIOTUKI, VANHEMPAINYHDISTYS, ÄITIKERHO JA YKSIWISET.

MUITTEN AVUSTUSTEN SUURUUS Ci'l VAIHTLLUT l20,- SELVÄ KOHDELUONTEiSUUS OT'I SELVÄSTI IIAVAITTAVISSA.

6000,- ll(:N MJOISSA,

KESKIARVON OLLESSA

1613,-.

MUITTEN AVUSTUSTEN OSALTA ON LIPPTXUNMN JÄSEI.I,t;iJiruiN ICRKITYS AVUSTUSTEN SAÄ}.IISEEN (TARPEESEEN!!!) SE LVÄSTI HAVAITTAVISSA.

PIENET LIPPUKUNNAT (ALLE

VAIN NOIN i7 g,

50 JÄSENTÄ) OVAT MUISTA AVUSTT'(SISTA SAAi.EET (KESKIMÄÄRÄÄN SI,{-{TEUTETTUNA) KESKISUURET (50-1OO JÄSENTÄ) i'IOIN JO g JA SUURET (YLI lOO JÄSENTÄ) }.IOIN 53 g.

KAIKENKAIKKIAAN KANNATTAA MUiSTAA: K

IRJALLISEN AVUSTUSPYYNNöN KIRJOiTTAMINEN ON MAHDOLLISEEN HYÖTYYN NÄHDEN

PIENI VAIVA. HAKEMATON AVUSTUS

JÄÄ YLEENSÄ SAAMATTA.

SEURAAVASSA PÄRSKEESSÄ KÄSiTELLÄÄN O}4ATOIMiSTA VARAINHANT(INTAA

SEN KEINOJA. KESKUSTELU TALOUS-

SELVITYKSESTÄ VAIKKA PÄRSKEEN PALSTOILLA ON TOIVOTTAVAA. PIIRIHALLITUS JÄÄ ODOTTAMAAN KANNAI.IOTTOJA

sssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss

PI IRIHALL I TUKSESSA POHDITTUA

Hal-lituksen kokous 1.3. sisä1si mm. piirin kevätkokouksen asioiden viinteistelyä. Lisäksi keskustel-tiin ansiomerkkij är jestelnästä j a päätettiin lisätä tiedottam.ista 1ähinnä piirin orni sta ansiomerkeistä. Kokouksessaan 30.3. hal-l-itus päätti palkata Mari Vell-ingin 1^^.i+ rru-LLd.riro.clrr piiriohjaajan tehtävj-ä. Nal-l-en on toki tavoittanut

toimistosta jo viime syksystä alkaen l-ähinnä tiedotusasioita hoitamassa, joten monille meistä hän on tuttu jo ennestään. ( Kaikki toivotetaan tervetulleiksi pistäytymään toimistossa tuttavuutta solmimaan/vahvistamaan . ) Samalla päätettiin ets iä ens i syksyks i Pärskeel-le f ree l-ancer toimittaj a. sssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss

UNISCOUT-KAMPANJA PARTIOVIIKOLLA

20. _ 26.4.I98]

Kampanjan tarkoj-tuksena on kerätä varola Nepalin l-asten rokottamista

varten. Tavoitteemme on yksi rokote partiolaista

kohden. Rahassa mi-

tattuna se on kolmekymmentä markkaa/part:-ola' ren. Miten

saamme

Olemme

rahat hankituksi

sopineet K-kauppiaiden ja KesoiI-luci--a:ioiden kanssa yhteis-

toiminnasta. Me partiolaiset

i;a:---ovi-iko1Ia tutun K-kauppiaan tai Kesoil--huol-toaseman palve.lukseen. Saar.ne auttaa ja pa1vella yritysten

saamme mennä

asiakkaita, mistä sitten

saamrne

":a-{kaa",

joka toimitetaan

kansainväl-isen avustusjärjestön UNICEFin ka*--:; :ckotteislin. Tää11ä Uudef l-amaall-a auttaa Ossi el-i Osmo Sa-:--- :,::: Keravalta lippuLrrnt i a 1Ärr+ åmlfln oman työpaikkansa. Tätä ki:l3:---_a3ssani on vielä 1B lippukuntaa, jotka eivät oIe ilmoittautu::ee-_ tss __,e.

Kampanjasta tul-ee televisiomaj-nontaa noin 10 ke

s::ot-n lehti-

juttuja

\:rp ar i maailmaa

eri lehtiin.

Nyt jo tempauksestamme pui:

Meitä suomalaisia pidetään hyvänä esimerkkinä Olemmehan

lukijani,

a u- -c.-. - ^^^+

kaikki mukana yhteisessä urakassa ?;--::ä:: r'ain Sinä, petä K-kauppiaan luottamusta, kun hä:: ccottaa Sinua

partioviikol-la

l-i j-kkeeseensä asiakkaita palve l-e:aan tai huolto-

asemil-la ikkunoita pesemään

puhelimitse klo 7.45 - 15.45 90 - 830 833 tai kotinumerosta 90 - 243 257.

ossin tavoitat il-lalla

ja partioKeräystavoitteeksi ovat Suomen Vähittäiskauppiasl-iitto järjestöt sopineet n. 1 000,-/1iike. Kauppiail-Ie tämä l-ahjoitus on verovähennyskelpoinen. Liikkeet saavat Keskon toj-mittaman mainosmateriaal-in mukana maksulomakkeet . UNISCOUT-terveisin Ossi

Ote H

?erep PAu,

SNUUN

Srxlul J0H0ATAN

DxErKc \\lk K0, JUKbA LtelJR $Rr ?

\r\

fntv-p' - m\

k-F\ - Tn fTrr$J

f+YuKkfryrr

Stltur

Toi\qffi\$

t-noe$tPelsru

\\R\J TCR\glt)l^L€€kÅ E\!U\l fYrftF)LrnftftN

\sr\T

h^Jt,'V\SkURl\N eLt ,q -t"l k--*- [t ,br\ _ el q\

SANI \[{DDA 1au.5 yoT\\r-\ Nj t-uuiro qlk e\\V-A ff\\4CI \ k-e$R.1uu&fF

bnru-rnq cnuv.*FLr q \\ a-1 rk-b.r v-q Nrr \ L A r tAO er\k*ts-u KLq) \Tu Yuu ?jlOHT\tltc N JA IO:- sev,Å öarft\N L€\y-y-r pursi\r$ TStrAUrrp ,b

U\h!2-ftuQg *Wt brr*tls,Krä l"Y\ \krA - m \ LÄ - yn nn s\fi $\ r oL\rR

nnnurårh G"v*

L\^

ihttq

- m\trO -

rK,r.)u

N kopru n fiw )

fnrtrryoi kiov-rnR

Ks. \\?rt'.n LAercflI^€t+r\ ot, .5i\b. KlQkköl-\)t4kr , |,yAN

\-\ \

JOUKKOJULKAISU

Foruoon Rubtaruike [il PoRVoo-BORGÄ LOVISA-LoVIISA

R SINULLE JOKA NAUTIT AJAMISESTA JA ARVOSTAT EDISIYKSELLISTA TEKNIIKIGA.

TOYOTA MUUfI_VALVE

ENGINE

lll*uiiitu{.:ilil,+

Ainutlaatuinen suihkutusmoottori Multi-Valve 16 V 2000Ei, kehltetty urheiluautoissa. Tehoa'128 hv, kiihtnOrys 9,4 sek. Kaikkiaan kolme moottorivaihto-

Tilava, ylellinen sisustus, huippumuotoilu. Enemman kuin nautinto ajaa ja matkustaa. Sedan- ja Wagon korityyppi, kymmenen mallia.

ehtoä. Camry Camry Camry Camry

Sedan 1,8 XL ovh. alk. 94.990,Wagon 1,8 XL ovh. alk. 108.560,Sedan 2,0 GLi ovh. alk. I19.990,-

Wagon 2,0 GLi ovh. alk. 132.530,Camry leasing alk. 2.180,- (60.000 km/36 kk)

TOYOTA I-AATUUN VOIT LUOTTM