Pärske 9/1987 by Uudenmaan Partiopiiri

$ SISÄtTö 4 8

10 12

t4 15

r8 20

UUSIO NYT ADVENTTIKALENTERI KARLSBERGIN OLUTPANIMO KEVÄTKOKOUS KISATULOKSET BYGDELÄGRET TEKNIIKAN VUOSI MARJUKK,A JA ARTSI YÄK

PÄRSKE on Uudenmaan partiopiiri ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy kaikille piirin johtajille

7 kertaa wodessa. Lisäksi

kertaa vuodessa-ilmestyy koko jäsenille oma PÄnSKE.-

pÄÄronuITTAJA on Heikki Hartikainen piiritoimiston osoite on: Kirjatyöntekijänkatu 6 OOITO HELSINKI PUH 90-634 674

piirin pankkiyhteys on: Porvoon

osuuspankki

535806-47 198

toimituksen osoite on: Jouni Linkola Rypyntie 6 37500 LEMPAALA PUH 931-752 566

NYT NIITÄ TMS ONI PIIRIN KANKAISIA HIHA. MERKKEJÄ VOI TILATA TOIMISTOS. TA SOPUHINTAAN 12.501KPL. PUH 90-634 674

painopaikka on Waskipaino PUH 913-58 351

PARSKE PAINETAAN UUSIOPAPERILLE.

, ., ..|"l.koista ja lärnmintä syksyä l kaikitle pärskeen tukl.;oitie Eihån,:åennen t<e;äp jälkeen muunläista syksyä voi iulla. Syksy tuo mukanaan täas öalionilhvvä asioita: Kerian viikossa pAaitaänt,'loiolle puuhaamaan, käydään viikonloppuisin ,, retkillä, juostaan pt_tii:oisJa

jä muissa riennoisia. Koulun ja' työnteon atkamiien , ihanuutta arvioikoonjokaintnt,itse. ja uusioi rnyos , . Prnaasioita .sVksf uudistaå joitakin Uudenmaan partiopiiiissa. Pärskeessä uudistumisen pitairi näkyä sekä ulko-että sisäåsussa. l Fiirin syyskokouksessa iokåinen

lippukunta ja partiojohtajai paasevät l, sorvaamaan ensi vuoden suunnitelmia: haluammehan toki jo etukäteen ': reäiiitisen ia ,.,,. varmistaa jäseniä palvelevan

toimintasu unnitel man? Syyskokouksella on edessään _ myös uuden piirijohdon valitseminen. Kenet haluamme ohjaamaan piiriveneemme kokkaa kohti kuohuja iä tvvntäi Toimeliastu syksyä- kuit itt.

Pärske painetaan nvt ensimmäistä kertaa uusiöpaperille. Miksi? Kumnaa kvsvl: - Miksi ihmeessä pairietaan? v"aiko Miksi vasta nyt?

Useimmat suhtautuvat kumman tunteenomaisesti uusiin asioihin. Joskus sattuvat jopa itse tosiasiat unohtumaan. Jotta vältyttäisiin turhilta kyselemisiltä, on paikallaan

pieni kertaus:

90Vo

Uusiomassaksi kutsutaan raakaainetta, joka on suurimmaksi osaksi (9070).

Siitä valmistetaan esim talous-, wc-ja

pdnopaperia sekä kartonkia. Myös PARSKE painetaan nykyisin kotimaiselle uusiopaperille, joka on sekä valkaisematonta että värjäämätöntä.

Muualla maailmassa keräyspaperin käyttö.on luonnollinen vaihtoehto. Esim Länsi-Saksan paperiteollisuus käyttää 5070:sesti raaka-aineenaan keräyskuitua. Suomessa valmistettiin vuonna 1985 paperivalmisteitz 7 400 000 tonnia, josta meillä käytettiin 820 000. Kotimaan kulutuksesta kiertoon palasi keräyspaperina.alle 300 000 tonnia (n 3070), josta suuri osa lojuu varastoissa tai jou-

tuu kaatopaikoille. Myös ulkomaille paperia on yritetty viedä mahdollisimman paljon.

Viime kesänä paperin keruu lopetettiin monilla paikkakunnilla urisiomassan kulutuksen vähennvttvä. SIIS: Suomessa on edullisempaä käa1aa metsää, kuin lisätä jätepaperin käyttöä. Samaan aikaan iulkisuudessa puhutaan puuraaka-aineen pulas-

ta.

UUSIOMASSA

yalmistettu keräyspaperista

MARKAT KAATOPAIKALLE

Niinkuin jokainen ymmärrää, raaka-aineiden kierrättäminen ia uusiopaperin valmistaminen tulövat varmasti halvemmaksi kuin uuden tuottaminen. Mutta on ilmeistä, että puu-

ja paperiteollisuuden etu on vaition

etu. Onhan se Suomen suurin veronmaksaja. Kysymys on myös vero-

tuksellinen: kannustetaanko vhteiskunnassa säästämistä vai yltiöpäistä tuhlausta.

HYVINVOINTI. NUORET Suomalainen kerskakulutus on kansainvälisestikin uskomatonta. Jos Suomen nuoriso pienestä pitäen to-

tutetaan kertakäyttölautasiin, muovipusseihin, valkoiseen wc-paperiin

ja,pinnoite.tt"un. painopaperiin on puneet slnlvall(olsesta maastamme syytä unohtaa. Paperiteollisuuden

valkaisu- ja pinnoitusprosessit ovat yksi vesistöjemme suurimmista rasit-

Jäteraaka-aineiden käytön energia- ja ympåiristövaikutuksia Valmistukseen kuluva energia käytettäessä neitseellistä raaka-ainettå (MWb/t)

Energian säåstö prosentteina, kun käytetälin j återaaka-ainetta

SawkaäsupäästöJen våhenenrinen

Veden tarpen våheneminen

prosentteina

Alumiini

n. 97

96,5

n. 18

Rauta

öö

60-70

100

60-74

15.99,6

3-6

6-22

{n.70)

o,4

Paperi

Lasi (60 7o palautuslasia)

Kertakåyttöinen -terästölkki

Liihde; Umweltmagazin nro 4/1980.

tajista. Samoin kaatopaikat täyttyvät lähes yksinomaan käyttökelpoisista

vuus on hyvä ja kuvia painettaessa paperin ominaisuudet ovat vastaa-

luontoystävällisenä kasvatusjärjestö-

LISÄTIETOJA

raaka-aineista. Mitä isot edellä... Hetkinen, mikä olikaan tuon suurimman nuorisojärjestön nimi, joka nä itseään mainostaa?

Lisätietoja: Paperinkeräys OY 90-177015

MIKSI

Suomen Luonnonsuoieluliitto 90-

Miksi uusiopaperia ei sitten käytetä?

vÄnr Ruskea on halpa-arvoista. Tulee mieleen pula-aika

HINTA Paperi on muutaman pennin valkoista kalliimpaa pienistä valmistusrnääristä ja maahantuonnista johtuen. Laskennallisesti paperin pitäisi olla 10-20% valkoista edullisempåa.

BYROKRATIA Suomessa käytettävästä painopape-

rista (260 000 tonnia)

van suomalaisen offsetpaperin luokkaa." (Forssan kirjapaino)

käyttää julkishallinto eli virastot, koulut, YHDISTYKSET... Tässä vaihe€ssa puheet ensiluokkaisen painopaperin tarpeesta voidaan unohtaa. 80%o

TAPA

Jurtti mikä jurtti. LAATU "Uusiopaperin ajettavuus, värien kuivuminen, pölyäminen sekä sävy-

jen toisto ovat painotyössä

täysin neitseellisestä kuidusta valmistetun paperin luokkaa. Painotyön luetta-

642881

Uusiopaperia myy: Perustuote OY 913-58351 Forssan Kirjapaino 916-1 1550

Kirjateollisuusasiaimisto g0-7 82 433 Piiritoimistosta saat Perustuote OY:n uusiopaperia hintaan 17.50 riisi. (: 500 arkkia) Yli 20 riisiä suoraan tilaten.

PÄRSKE SUOSITTELEE LIPPU-

KUNTIA SIIRTYMÄÄN UUSIOPAPERIN KÄYTTööN KAIKISSA PAINOTÖISSÄÄN.

l} L

JF$

**********s*s*ss**s*s***ss*s* fr goErtaiaskaba *l t+

{'}

{} {* €i €i

å €t

ffiffi

€+

€i €&

,Hööi

€&

€i €r

a a å a a a €r a a

Uudenmaan partiopiirin johtajakisoihin voi ilmottautua 21.09.1987 mennessä PETRI trlYLtVfUÄELLE. Samalla on mainittava VARTION NlMl, LPK sekä YHTEYSHENKTLÖN triltvil JA osotTE. osailistumismaksu 1s,-/HLö peritään kilpailupaikalla. Kilpailuvartion koko on n. 3 (kolme) partiolaista.

å å

€e

a a a

PETRI MYLLYMÄKI

Tuulimyllynkuja

€t

a €F

€r

åi

08250 ROUTTO PUH 91 2-21254

HEI Alä jää tällä kertaa ilman! Tilaa jo nyt liPPukuntasi jou lukalenterit. Myyntihinta tuttuttn taPaan 15,- josta 5,- jää liPPukunnan käyttöön

iÄl-ÄtirusotKEUS oN

NYT 300/o SAADUISTA KALENTEREISTA Ja kuponkihan lähetettlin piiritoimistoon. o*#

&. **i

i''J

,,ii'.d

ffiiiit:l,i,s

LÄUA4AA/JCIf"fi TAJ

/o' " /6 P*

Sin.rlle.

ft" 5'";i

t.isså jo4ain jr,ttrri

*s*i"f

Lqvasso,: 1stäviå , Jholessåoloo. lY\o.o.s*olei kki, i l{agolaa l j

oulu

o.s kq.r {e-l t . o h.1'ei

fo.

siltå ioul, on ove[q -----e,tnenkrein - \

rd$G$-

?.)v,: tfruq \\ -f.

^ h---

--o\ \

"g?'* 9

l:,"iq-

kor*t',,

p iko,rzao ro) ::1" r, (,ur: -r ts so,, f"ri;_,;

klo Ig.rc So.^lcko

zsoi*or ) i*o - h .....hir.n aq+o

ila

'--tqJ'e, le'ssc

" ""r*j^':.", -------

O*a rnAkao.n, H {o na qtko; ltavo.qP-"Periq i, : (j" krq bi

o,q*o ll

*!i' r' 7 ul ;.3 T -

'. ip

I I

ilrlll[il0il0u$ Mäntsälän seurakuntakeskus 1.3.1987

kel-lo 15.00

16.25

keen arvoltaan 4 250.-. Vahvistettiin vuoden 1986 tilinPäätös ja tase.

JUNASSA

gvvÄ TANE JA HETTA

SIMRISHAMNIIN

Läsnä kokouksessa oli Yhteensä 50 14 eri lippukunnasta'

Kiiskisen ja Eino Linnakankaan .tilintarkastuskertomus ja myönnettttn

lS Piiriniohtaia Heikki Hartikainen aiasi kokoukien ja jakoi aluksi Taina Schildtille piirin hopeisen anstomitallin kiitoksena erittäin ansioituneesta toiminnasta piirin hyväksi' Lisäksi Heikki Hartikainen antoi koulutusohjaajan nappulat Hetta Torpolle, jökä puoleitaan jakoi vuoden

vuodelta 1986.

108 Luettiin tilintarkastajien Saini

partiolaista

gg6 PJ-kurssitodistuksia.

tilivelvollisille tili-

vastuuvapaus

JÄSENMAKSU 128 Hallitus esitti jäsenmaksun pitämistä 27.00 markassa eli vuoden

1987 tasolla, koska tällä hetkellä ei ole tarvetta korotukseen. Päätettiin

pitää vuoden 1988 jäsenmaksu 27.00 markassa.

KANNATETAAN! 2$ Kokouksen puheenjohtajaksi va-

liitiin Jorma Aaltonen MetsäkälYistä.

Mäntsälän

3$ Sihteeriksi valittiin piiriohjaaja Jari-Pekka Matikainen.

4$ Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Sampo Ahonen ja Outi HaaPanen

'::' ,' g I *

LISÄKSI l4g Heikki Hartikainen ilmoitti että piiiin johtajapäivien ja syyskokoukien pitopaikka on vielä avoin ja toivoi ehdotuksia mahdollisimman pi4l r.

Matti Luokola ja Jaana

Kesälä

Järvenpään Kiehisistä.

selvittivät lippukuntien talouskyselyn tämänhetkistä tilannetta ja toivoivat saavansa vielä muutamia vastauksia.

VUODEN T986 TILINPÄÄTöS JA TASE

l5S Piiriniohtaia Heikki Hartikainen onäitteli jokipärtiota, joka on valittu Tuusulan vuoden 1986 nuorisojärjes-

9d Heikki Hartikainen esitteli vuodän 1986 tilinpäätöksen ja taseen. Todettiin että taseen kohta Osakkeet

osuudet sisltää lisäyksenä yhden Helsingin Puhelinyhdistyksen osak-

töksi.

PÄRSKE PAINETAAN UUSIOPAPERILLE

POTTARIN TYRSKEET LOHJALLA 12.-13.9.-97

TULOKSET: Sininen: l.

ihmisiä Korvenpojat 2. Ex-Vitamiinit Hyvinkään Metsätytöt 3. Mimmoset Kiehiset 4. Hemokookas Nutria Tavallisia Keravan

Tuuspartio

78,4 67,t 57,4 49,4

punanen: 1. Save tö nature 51,3 Kirkkonummen Metsänkävijär 2. The Ha-Rem 48,7 Mäntsälän Metsäkävyt Harmaa: l. Jogit 77,3 Kirkkonummen Metsänkävijät

Ässa

, "5iil,iiil, Raiämåen

77,0

Metsänkäviiät

OBS

Tuuspartio 5. Eräkäpy Mäntsälän Metsäkävyt 6. LyPa Linnajoen Partiolaiset

69,5

550 <1 0

42,7

Ruskea:

HipuTeFo_Hä? Tuuspartio

66,5

2. Maito'

Kiehiset

3. Marttavhdistvs

5)')

44,4

Rajamäen (ekälet

K-ä-pyklaani

Mäntsälän Metsäkävvt 5. Kik_Ladies Linnajoen partiolaiset

43,4

VALTEMNI

KURSSI

16.-19. 10. lgg7

18 vuotta täyttäneille, pJkurssin käyneille valter-

manneiksi aikoville KILJAVALLA Osanottaj ia ympäri Etelä-Suomea llmoittaudu maksamalla 1 10,- PäPa:n tilille PSP 577 197-8 NIMI, LPK, IKÄ, OSOITE, PIIRI

Tiedustelut: SAMI FRANSSTLA PUH 90-456 4770 ryö 90-536 308 koti

BTE[[1fi8N[I Heinä.elokuussa oli eteläisessä Skoonessa noin 500 partiolaisen

leiri

Bygdelägret 87. Leiriin osallistui myös viisi Tulentekiiää.

Tulimme Karjaalle henkilöautoilla ja sieltä lähdimme junalla kohti Turkua. Turussa nousimme laivaan ia laivalla olimme yhden yön. Laiva saapui satamaan kello 9.00 ja Tukholmasta matkasimme . seitsemän

tuntia junassa Malmön kautta Sim-

rishamniin. Sieltä eräs leirin johtajista haki meidät leirille. Leirillä oli ruotsalaisten lisäksi hollantilaisia, -italialaisia, puolalaisia ja englantilaisia sekä me viisi suomalaista. Leirillä joillakin mailla oli oma kylä. Me olimme Skurupin partiolaisten kanssa, kun meitä oli niin

vähän. Ruotsalaisia

oli

monessa eri

kylässä. Jokainen vartio rakensi itselleen keittiön liesineen. Teimme itse ruoat koko leirin ajan.

PRIMITIIVISET SILAKAT Joidenkin ulkolaisten

vaihdoimme hattuja

kanssa

merkkejä.

Ruotsalaisilta opimme iltaisin monia uusia tanssileikkeiä. Leirillä oli haikki ja kävelimme noin 7 km molempina päivinä. Matkalla oli kumpanakin päivänä viisi rastia, jotka liittyivät in-

tiaaneihin. Yhdellä rastilla teimme sormiväreillä sotamaalaukset naamoihin. Haikki oli oikein mukava. Olimme myös melomassa kanoo-

teilla. Yhtenä päivänä huuhdoimme leikkikultaa pieriestä purosta. Har-

BYGDELAGI?EI

joittelimme myös primitiivistä ruoanlaittoa, jossa "saimme" perata jäisiä silakoita. Silakat savustettiin pöntössä.

Yhtenä sateisena päivänä lähes joka päivä satoi enemmdn- tai vdhemmän oli kolmiottelu. Laieina

olivat suunnistus,

pelastusköyden

heitto ja nuotion teko.

MEIDÄN ILTAGAALA Leirillä oli kolmena iltana koko

leirin yhteinen iltanuotio. jossa par-

tiolaiset esiintyivät. Me esitimme viimeisellä iltanuotiolla Lintu lensi oksalle. Nuotiot oli hienosti tehty. Perhevierailu oli heti leirin jälkeen. Perheisiin, joihin menimme, olimme tutustuneet jo leirillä. Kaikki perheet 'äsuivat Borrby-nimisessä pienessä kylässä, joten kävimme aina välillä toisiamme katsomassa. Kun me-

1t ?a

a a a

KUN MAKSA,TTE OSALLISTUMISMAKSUJA PII. RIN TILILLE. NIIN: _ MERKITKÄÄ ''TIEDOTUKSIA''-KOHTAAN TAPAHTUMAN NIMI

_ LIPPUKUNTANNE NIMI _ JA ENNEN KAIKKEA

niissä yhdessä. Yhden päivän olimme

TIETO SIITÄ KENET OLETTE MAKSANEET rÄTIÄ PANKKISIIRROLLA KUN TEETTE NÄMÄ MERKINNÄT SUORAAN PANKKISIIRTOLOMAKKEESEEN, NIIN VÄLTYTTE KARHUKIRJEILÄ JA

tosi kivaa.

rÄ.IÄnaup HARMAILTA

nimme perheen kanssa katsomaan nähtävyyksiä, kävimme usein

eri

Tomelillan Vesipuistossa, jossa oli

HURRA, HEM IGEN! Kun meidän oli aika liihteä kotiin päin, veivät perheet meidät Ystadiin iuna-asemalle.

Junalla

menimme

Tukholmaan, josta lähdimme laival-

la Turkuun. Laivalla olimme taas

yhden yön, jonka aikana ei paljon ehtinyt nukkua. Aamulla tulimme Turkuun; josta matkustimme junalla Karjaalle. Sieltä ajoimme linja-autolla kotiin Virkkalaan, jossa odottivat

kotijoukot. Koko leiri ja perhevierailu oli oikein kiva kokemus meille. Sanna Pitkämäki

Maritta Tsutsunen

sÄÄsrÄrrp

KTRJANpT-

HIUKSILTA.

MUISTATTEHAN KUITENKIN MYÖS ILMOIT-

TAUTUA JOKAISEEN TAPAHTUMAAN ERIKSEEN SOITTAMALLA PIIRITOIMISTOON PUH: 90-634 674 TAI MUUHUN ENNALTA

ILMOITETTUUN NUMEROON, SILLÄ PANKKI-

SIIRTOON

MERKITYT TIEDOT EIVÄT AINA EHDI PANKISTA ENNEN TAPAHTUMAA.

SUURKIITOKSET TEILLE

JO ETUKÄTTENI

Pohjoismainen

ilililllmil

OTTEITA SUOMEN KOMITEAN MATERIAALISTA

toja omassa elämänpiirissään sekä voidakseen osallistua demokraattiseen päätöksentekoon koko yhteiskuntaamme koskevissa ratkaisuissa.

LUONNONMUKAINEN TEKNIIKKA Tchernobylin onnettomuuden

JÄTTEIDEN VIRTA LUONTOON

vuosipäivä kevään koittaessa palautti mieleen toistaiseksi pahimmaksi arvioidun ydinonnettomuuden. Bhopalin suuronnettomuus Intiassa. on saanut mielet kuohuksiin, tai lähem-

pänäkin Rheinin saastuminen Sandozin tehtaan tulipalossa, kemikaali vuodot satama-alueillamme, metsien tuhoutuminen happosateissa, öljyvuodot rannikoillamme. Luettelo

Ihminen käyttää nykyisin tekniik-

kaa kuin

kertakäyttöhyödykettä. Ihmiskunnan väkiluku kasvaa räiäh-

dysmäisesti

ja ihmisten

ponnistu-kset

materiaalisen elintasonsa kohottamaiseksi jatkuvast tehostuvat. Sen seurauksena kiihtyy raaka-aineen ja energian virtaus luonnosta tekniikan prosessien kautta taas saasteina ja jätteinä takaisin.

ympäristövaurioista on pitkä. Ne ovat herättäneet runsaasti keskustelua, josta ei ole puuttunut epäasialli-

TEKNIIKKA JA

siakaan piirteitä ja ylilyöntejä.

EK.OSYSTEEMI

YHTEISKUNNAN VASTUU

Tulevaisuutta varten meidän tulee määrätietoisesti kehifiää tekniikkaa.

Yhteiskunnallisilla ja taloudellisil-

la säätelykeinoilla voidaan vaikuttaa sekä aineelliseen kulutukseen että tyydytettäviin tarpeisiin. Näillä keinoin voidaan myös edistää uuden luonnonmukaisen tekniikan uusien sovellutusten kehittämistä. Ihminen alkaa tulla selkeästi tietoisemmaksi luonnon rajallisuudesta

omista mahdollisuuksistaan ai-

kaansaada globaaleja häiriöitä ekologisissa tapahtumasarjoissa. Jokainen kansalainen tarvitsee en-

tistä enemmän tietoa

tekniikasta

voidakseen tehdä perusteltuja valin-

Me tarvitsemme kokonaan uutta tekniikkaa, luonnonmukaista tek-

niikkaa, jolla voimme rakentaa ihmisen luomaan tekniseen kiertokulkuun eli teknosysteemiin samanlai-

sen kiertokulun kuin on bioloeises-

sakin luonnossa,

ekosysteeöissä.

Luonnosta kerran otetut luonnonvarat on saatava kiertämään tuotan-

non, käytön ja

hylkäysprosessin

kautta taas uudelleen tuotantoon tai

sitten luontoon ilman, että niistä muodostuu ihmiselle käyttökelvotonta ja luontoa turmelevaa saastetta.

TAAS ON SYKSY

ull0$l KOULUTUS JA TUTKIMUS Jotta pystymme jatkuvasti

vas-

taamaan yhteiskuntamme kasvaviin

haasteisiin se edellyttää jatkuvaa

uusiutumista. Tekniikassa emme voi

tyytyä vain nykyisiin, olemassaole-

TULLUT... JA PIIRI. TOIMISTON AUKIOLOAJAT MUUTTUVAT ELI TOIMISTO ON

tutkimustyöllä voidaan kehittää entistä parempia prosesseja, jotka kuluttavat vähemmän luonnonvaroja jamme materiaa ja energiaa

AUKI 9.00-17.00 JA PUHELIN.

rakentaa parempaa Yhteiskuntaa,

NUMERO ON EDELLEEN 90,634 674

viin ratkaisuihin.

Määrätietoisella

- vähemmän ympäristösaastuttavat huiPPukierrätYs, ämme. Materian tekniikan säätö- ja suunnitteluprosessit, tehokkaampi tietojenkäsittely, antavat meille mahdollisuuden

parempaa tulevaisuutta. Mutta se edellyttää myös jatkuvaa koulutusta. Koulutiedot vanhe-

nevat nopeasti, tutkimus tuo jatkuvasti uutta. Peruskoulutus voi tarjota vain valmiudet ja riittävät perus-

tiedot jatkuvaan koulutukseen ja uuden oppimiseen.

Parempi tekniikka turvaa meille

myös paremman toimeentulon. Huipput-ekniikan turvin voimme sailytiaä kansainvälisen kilpailukykymme. Jos kansakuntana ja Poh-

ioismaisen kulttuurin edustajina ha-

iuamme säilyttää taloudellisen riippumattomuutemme ja hYvinvoiniimme, se edellyttää voimakasta panostamista koulutukseen ja tutkimukseen.

nJuill{[ E E_räänä elokuun sunnuntaina Mä_ntsälässä juhlittiin. päivä

oli Marjukån jä Artsin. riritå t3yttyr nrin omaisistä kuin par_ tlokahsasta. Kunniakuian^ iäl_ keen vastanaineet kclrcittelivat komealla hääkaaralla toioi_ sa?l .k?+anoon. Vanhanaian ponlalarSrssa häissä oli iun_ nelmaa. Rahasta sai tanssittaa panskunta a ja hääkarkkeiakin Jaettiin. Ja meillä kaikillä, oli nun mukavaa. kiitos ELSA

$.q'c.q-f

ffiWAMAT 24.-25. I0. 1987

KarjcIohicllc Etvoi oIIa tulemcttc,

siIIรถ tiedossct on

Ll|tol TTAUDU Pl I RtTOr]rilsToolt

$.l 0.

i'ENxrssร

llO,-/-tรถ

Kierrätys kannattaa Kierratys on jätteiden hyötykäyttöä. Kierrättää voi kaupungissa ja maalla, kodeissa' koy' luissa, kaupoissa, toimistoissa ja tehtaissa.

Loorrnorrtaloudessa kaikki aine kiertää. Ihmisen on e[ntärkeää sopeutua luonnontalouteen raaka-aineita kierrättåimiilH, muuten luonnonvarat hupenevat pian ja saastemäårät kasvavat. Kier' rätys on myös kansantaloudellisesti edullista, kos' ka se säästää luonnonvaroja ja energiaa ja våihentää ympiiristön kuormitusta.

n pärännuksia. Ostaessasi suosi tdvaroita, joissa on käytetty kierrätysmateriaaleja. Alä osta mitäåin turhaa, ja kun ostat, osta keståvää åilåikä kerta' käytiöistä.

Kierrätysterveisin S uo m

en luannon s uoj e lulii tt o

{J udenmaan y mp

öi

s töns uoi

elupiiri

H elsingin luonnons uoi eluy hdis

Merttaliitto Suomen 4H-liitto

Natw och Milio

Luonto-Liitto Luo nto- Liito n

IJ u de n

maan

Piii

giapoäittine n Y hdi s tY s Vaihtoehtn Ydinuoimalle EYY

H e ls in gin Kaup

Liitto

P ehm

an Te h no lo gian Se ura unhi s e ud un p artio lai

P aakaup

Asuhosliitto E ner

Helsin gin yliopi s ton ylioppiloshunta - Konsumenterna K ulut taj one u v a n talii tto

Kuluttajat

un gino s ay hdi s ty s te n

ffifll

ooo