II
ll
Pärske on Uudenmaan PartioPiiri ry:n jäsenlehti
Ilmestyy kuun 30 pvä Aineisto ed. kuun loPPuun mennessä
pÄÄrorvITTAJA
on
Jouni Linkola Piiritoimiston osoite on: Kirjatyöntekijänkatu 6 OOITO HELSINKI Piirin pankkiyhteys on: Porvoon Osuuspankki 535806-47 198
SUDARI. PAIVA II
ll
12.:1 1 .19.8q.
MANTSALA
Toimituksen osoite on: Jouni Linkola Rypyntie l0 37500 LEMPAALA PUH. 931-752 566
Painopaikka
on
tNvAPAlNo
t\l I \\ o.utu \ittaraJi ki
\lnro5a,
lo
rr-!...L.i*o, aYy'rav\ rta Uqe"L r\r W nf,uzo nzuri Zo, l&n- 2,, Sl,,a $hU ao_.o
TVtzLri
, [6 ara
öJ,rtv,^o.*i
na
W$tgrl-Årryh_u wra..l.a.L
.
pogaL f,yo
tr.o-" ha uiadiKt tuhc^^,,e zo. {,rv"zo hcah^.to rnb a.l^ n^ t ol^ r{t o.vu^{o.c. wr zo'tr r,^-å ;h p oå \ rh KuT^
Nn,
|er.,.tr"
* b4\-
., huy,
t*-"{'-a. wt-*-.1-
l.r,^wo.
uJ,"Xo Zq,L." N,ruofq"t{^o [6'to " [a heri Ka]4o Ulnr,.riq"o IGI^- Ya lvtoru 1"rt rlq järrr.f öÄ
h l^so'1,e
t'
Aasian leireille vaaditaan kuitenkin 2l vuoden ikää ja työleirikokemusta. Leireille osallistuu yleensä l0-20 leiriläistä 8-10 maasta. Leirit kestävät yleensä 2-3
vi i k
koa.
pÄÄslsxö MUURARIKS Leireillä tehtävään työhön pysryy osallistumaan ilman erityistaitoja. Se on yleensä yksinkertaista ja ruumiillista, joten sen oppii helposti työn myötä. Innostus. avoin mieli ja sopeutuvaisuus ovat tarpeellisempia kuin ammattitaito. Työtä ei jaotella erikseen miesten ja naisten töihin, vaan kaikki työskentele-
vät yhdessä ja päätökset tehdään
de-
mokraattisesti. Työ voi olla vaikka vanhojen työkalujen, polkupyörien, rakennusten tai laivojen kunnostamista, maalaamista, lasten ja nuorten parissa toi-
mimista, viinin poimintaa, ojan kaivuuta, puiden istutusta. Työtä tehdään viitenä päivänä viikossa 5-8 tuntia. Tärkeintä leireillä on yhteistoiminta ja työn merkityksen oivaltaminen, ei niinkään työn suuri tehokkuus.
LUSMUT JA LUUMUT Leireillä on usein jokin teema tai opin-
to-osuus.
johon teiriläiset
yhdessä leirin aikana. Se
perehtvvät
voi käsiiellä
esimerkiksi luonnonsuojelua, pakolai-
sia, rasismia tai vaihtoehtoisia älämän-tapoja. Leireillä on myös vapaa-ajan ohjelmaa, kuten retkiä tåtriymparistå,in, it-
viettoja paikallisten asukkaiden lon kanssa, murra myös pelit ja leikit
sekä
keskustelut iltanuotion tai teekupposen ääressä ovat tärkeä osa leiriä.
WOT DUU JUU MIIN? Leirikielenä on poikkeustapauksia lukuunottamatta englanti. Ihan tavallisel-
la
kouluenglannilla pärjää mainiosti. Kieltä tärkeämpi on avoin mieli, silloin saa leiristä eniten
irti. Asuminen on ta-
vallisesti. alkeellista, yleensä se on yhtelsmajoltus, Joten on parasta varautua mukavuuksien puutteeseen. Leiriläiset kokkaavat itse ruokansa. ioten ruokalis-
ta
Kansainvälinen vapaaehtoinen työleirijärjestö Råuhanasema
Veturitori
muodostuu kansainväliseksi. kun
00520 Flelsinki Puh. 90-144 408, 144 418
kokki vaihtuu jokapäivä. Työtä tehdään majoitusta ja ruokaa vastaan. joten rahallista korvausta siitä ei saa. Leiriläiset
järjestävät
ja
maksavat itse matkansa
leiripaikalle.
SOITA TÄNÄÄN Jos haluat tietää enemmän KVT:stä ia
työleireistä. niin ota yhteyttä KVT:n toimistoon. Sen osoite on
L/t1J
M4N..]Dff1ÄJ A KURSS lb.
3
dos
rz{ vÅ
oö,9
-
'i-rtvfEgN z.
to
KUB.SSI '|AL€.E- LilAN / JÄeiEsrLTÄÄ Nr Tö r r*€x
rHrsTboN qD- 63yLV\l HAINaåSÄ rA WF-e4 s^t..{,tt&tr
lLrtolTlÄubu
2.3
I
?rrP_t,rD
Onrco xYo's TDtNaJ vl(KoNt-opRJ årNUt lE l.{A.ttoo' L(N€v . <-upåål HA(srrA ?a HK dA p Derf;nN rDDoJNAk6rS€sfl rftEHf(N r
ö1lr_{Hffit_r_*.
Pirin johhjapiiivät
EVOLLA 22--23. 10. TrrIE
kolwnaan Ulderr Maårr maastnt
!
W
Fl
\
J> N^V ,(w ^ ^\\
\v/ ^V
KISAT tl
,HYVINKAALLA .SYKSYLLA .MUKAAN ? I!
Kilpailukutsu
Säännöt
Uudenmaan Partiopiirin syysmestaruuski I pail uihin eli Loukku 88:aan Hyvinkäälle 3.-4.9.1988.
Kilpailuissa noudatetaan SP:n PT-kilpailuiden sääntöjä (trakistetut säännöt hyväksytty 24.1 .1986).
Sarjajako
llmoittautuminen
Tyttö- ja poikavartiot kilpailevat eri mestaruuksista. Sekavartiot kilpailevat samoista mestaru u ksista poi kavartioiden kanssa. Osanottajien iät lasketaan 31 .'13.1987 täytetyin
llmoittautumiset on lähetettä: vä kirjallisesti viimeistään 1 2.8.1988 osoitteel la: LOUKKU 88 Valtteri Salmi Sahamäentie 7 H 11 05800 Hyvinkää
vuosin.
SININEN JA PUNAINEN SARJA Lippukunnasta koottu vartio; neljä iältään vähintään 14-18vuotiasta jäsentä, yhteisikä korkeintaan 64 vuotta. Kilpaif ureitti 18 km (sininen), 21 km (punainen).
RUSKEA JA HARMAA SAR. JA Lippukunnasta koottu vartio; kolme iältään vähintään 17vuotiasta jäsentä. Kilpailureitti 21,5 km (ruskea), 25 km (harmaa).
'ILOUKKUII 1988 Osallistumismaksu 200 markkaa on maksettava viimeistään 12.8. tilille:
KOP Hyvinkää Hyvinkään Nummenpojat 102950-10791-6
Maksukuittiin on merkittävä vartion nimi ja sarja. Osallistumismaksuun sisältyy ruokailu kilpailun jälkeen, kilpailussa jaettava materiaali sekä peseytymismahdollisuus.
Tiedustelut Tiedusteluihin vastaa joko kilpailunjohtaja Paavo Elers puh. 914 89563 tai sihteeri Valtteri Salmi puh. 914 89169.
.itr
ruÄnoÄÄt{ HYVINTÄÄII-Ä Loukuttamisiin ;$rt ililIilffiål
Mfiffi:I",",åö ry
Hyvinkään Nummenpoiat
\S )v ,,&7 ^r{. '
(
""1*'*Ö'd$" cN
oo ,*\N -
RUSKEA JA HARMAA
SININEN JA PUNAINEN
4
KÄYTöS rastikäyttäytYminen siisteys yörastilla
+
rÄYrös
22
PARTIOTAIDOT ruoka sa-int labYrintti solmut
2A
PARTIOTAIDOT ruoka sa-int labyrintti
24
KÄTEVYYS soitin
, 23
1O
KÄTEVYYS
soitin loukku RUS: sukkula HAR: pyydystin
ARVIOINTI paikka tilavuus
22
SUUNNISTUS tavoiteaika 1 tavoiteaika 2 käyräsuunnistus yösuunnistus
12 6 tz 120
loukku SIN: sukkula PUN: pyydystin
12
LUONNONTUNTEMUS kasvit eläimet
16
ARVIOINTI paikka nopeus aika
18
SUUNNISTUS tavoiteaika 1 tavoiteaika 2 käyräsuunnistus
12
ENSIAPU tapaturma onnettomuus
LUONNONTUNTEMUS kasvit eläimet
9
ENSIAPU tapaturma onnettomuus
KIRITAIVAL kiritaival YLLÄTYKSET
rastikäyttäytyminen siisteys yörastilla
KIRITAIVAL kiritaival q 120
YLLÄTYKSET
ililff[0 T^**;,*^,J:* q$ /.t!#/"1r4Q,f4}-{^;,r, ,{^,rt^"h, s,j,/,ft -r, Åår,f rr^ f,,ftbn"^h /r,,",,rq S
-',t/* 4
Å,4h
4',,,{T^0-.^;,tÅ",;/^^/h 5
"*{Å"" ,f
/*"^rt^^,,{<",,6i",rW n"l,a,r r;l^rrJh
i,r^i,rr(J,1",
*"
5 .,,,a(Å4,A^,J\ Nj,hd *,,,trn^,,q
rlfuf, *@
l-'fryv
k ;tÅt; /Å*J*rux, A,;r{fu /t^dt \ 6ilhd
ft,ln;,t{,^r
yqJ\li^
/h^ l^^tc,r\Te" ,heÅÅ,ov\,|;o*
Årllh
/*^;-fu
^^t*&
.^Å^
S**W "^a
9:W & S*-('fi-rv. ,[o.M^e" '., r'/ fr"J-tw a}oo
^/L,
f,/AdA:
,50/44
FCo
d4ftar -
@
,
aliz
c>{lå / !,L k,,//a-.
,?"*1o /e/w tO-.uu,ffib/*
W?
fa_
%
.{>\
Järvenpää saa pian uuden ystävyyskaupungin Tansani-
asta. Se on pitkällisten neuvettelujen ja yhteydenottojen tulosta, missä Kiehisetkin on ollut tarmokkaasti mukana. Tämå on esimerkki
han'kkeesta, jossa yhdistyy kaksi partion keskeitä ajatusta - yhtieskunnallinen osallistuminen ja kansojen väli-
nen ystävyys.
il0n0fi[r0 Teksti: Marko Ulvila Kuvat: Susanna Bäckström Lähes kaksi vuotta sitten Jåirvenpään Rauhanpuolustajat kutsui kokoon
yhdistyksiä, jotka olivat kiinnostuneita uuden ystävyyskunnan hankkimisesta kehitysmaasta. Tapaamisesta versosi kansalaistoimikunta, johon liityi tusina paikallista yhdistystli monenlaisista taus-
toista. Mukana
oli
useita nuoriso-
yhdistyksiä, joitain ammattiosastoja sekä muita asiasta kiinnostuneita.
Vuosi sitten toimikunta luovutti kupunginhallitukselle esityksen ystävyyskaupunkisuhteen solmimisesta Morogoron kaupungin kanssa. Kaupunki
tuumaili aikansa
ja pyöritti
asiaa
byrokratian myyränkoloissa. Jokin aika sitten esitys hyvåiksyttiin ja Morogoroon läheteuiin virallinen ehdotus liitosta.
UUSI VISIO
MAISTA
KEHITYS-
Toimikunnan mielestii suomalaisten kuva
maailmasta
on liian
yksipuolinen.
Kansalaisten tajuntaa hallitsevat mielikuvat länsimaisesta hyvinvoinnista ja kehitysmaiden suunnattomsta ktrjuudesta.
Tiihän on pitkälti syynä yksitoikkoinen joukkoviestintä, joka syytää angloamerikkalaista viihdettä ia katastrofi-
huolimatta. Toimikunta yrittiiä muutta
raportteja köyhistii maista.
Asetelma
ei
Suomessakin
vastaa todellisuutta.
on viljalti
onnettomia
ihmisiä, luonnonkansat taas elävät tasapainoisesti aineellisesta puutteesta
virheel-listä kuvaa auttamalla jiirvepääläisiä solmimaan henkilökohtaisia yhteyksiä Morogoroon. Omakohtaiset kokemukset vaikuttavat syvimmin ja avaavat paautneenkin vidiootin silmät.
SUDARIT MOROGOROSSA Kiehiset ovat jo kerinneet nauttia hankkeen hedelmistä. JärvenPään seurakuntaopistolla asuvia tansanialaisia on vieraillut partiolaisten tilaisuuksissa. Sudenpennut ovat leikkineet tansanialaisia
leikkejä
ja
tutustuneet afrikkalasieen
kulttuuriin. Hankkesta
on Poikinut myös
muuta
hyvää. Jåirvenpäähän on perrustettu Kehitysmaakauppayhdistys, joka yrittiiä pai-
kallisesti rakentaa Uutta kansainvälistä talousjärjestystä YK:n periaatteiden mukaan. Työväeopistossa käynnistyvät kehitysmaa-aiheiset opintopiirit ja luento-
sarjat, joihin partiolaisetkin voivat
kokouskiireiltiiän yrittliä osallistua.
PARTIOMUSEO
YYTERI]t
HALUAA
YLLATYS
Turussa on partiomuseo. Sielä on 10.000 nimikettä, vaan vielä mahtuu lisää. Lippukuntalehdet, julkaisut, tulitikut ja muu
Meri-Po ri n partiolaiset järjestää
partiointiin liittyvä tavara on
haluttua. Lähettäkää museolle KAlKKl. Osoite on: Kuikula. 20610 TURKU.
avoimet partiotaitokisat. Ajan1 .1 0.- ja paikka Yyterin rannat ja kahkaat. Joukkueeseen voi kuulua
kohta on lauantai
3-10 henkilöä. Sarjoja on neljä; taso vaihtelee alok-
kaasta yleiseen. Lisätietoja antaa lris Pale, puh. 939-448 975.
It
KV-RYHMA
Piirin kv-ryhmä
tähestyi ennen
joulua lippukuntia kyselyllä,
jossa
udeltiin kansainvälisyystoiminnoista ja koulutuksesta, piirin kv-toiminnan kehittämisestä ynnä muusta alaan liittyvästä.
Kyselyn palauttaneita tippukuntia oli 24 kappaletta eli kohtalaisen mukavasti. Mitä sitten vastauksista kävi ilmi? 23 vastanneista halusi kehittää lippukunnan omaa kv-toimintaa ja lähes yhtä moni kaipaili jonkinmoista yhteistä tapahtumaa esim lippukuntien kansainvälisyys asiois-
ta vastaaville henkilöille. Näitä
kv-
henkilöitä oli vastanneista lippukunnista nimetty yhdeksään. Yhdeksän vastaajaa piti tarpeellisena kehittää piirin kv-toimintaa myös ihan yleisesti, mutta oli joukossa niitäkin joiden mielestä piirin puitteissa ei mitään yhteisiä kv-rientoja tarvita ja
Partio-lehtikin muistuttaa liiaksi matkatoi
m
istoesitettä.
Kukaan vastanneista ei kertonut hämmåstyttävistä tavoista viettää YK- tai muistelemispäivää ja yleisin syy miksi lippukunnissa ei esim muistelemispäivää vietetä oli se että ei ole aikaa, koska samat tyypit on mukana myös kaikessa muussa. SP:n kv-ryhmä lähetti piireihin samoihin aikoihin samanlaisehkon kyselyn ja niin lippukuntien mielipiteitä pystyttiin tuoreeltaan vålittä-
mään eteenpäin. Monien lippukuntien kaipaamaa kv-materiaalia saa jo jonkinverran piiritoimistosta (kaikki SP:n kv-julkaisut, diasarja, Euroopan komitean lehdykät ym) eli kannattaa kysellä lainaksi.
Syksyllä ilmestyy
Pärskeessä
laajempi luettelo siitä mitä saatavilla on.
tii:i:ij,
:,:,1.,,.,ii, i,,: ;l
VAA I'l
'l
l t;ij;:iii.i* :!:,1:|ilii t::iiili:ji:l iii1l,1.t!.r,
LOTTOV
ffi
iilil
jokaiselle yli 17 vuotiaalle partiolaiselle.
VAIN VASTAAMALLA VOIT VOITTAA
Annoitko kielteisen vastauksen kysymykseen no 1 Olet voittanut mahdolli-suuden tulla pj-peruskurssille I l/88, 2.-6.12.1 988, Hyvinkäältä.
viim. -4.1llmoittaudu 0.1 988 piiritoimistoon.
Kysymykseen no 3 vastasit kysymyksiin -no Jos 1 ja 2 myönteisesti ja tä-
hän kysymykseen kielteisesti, ota heti yhteys piiritoimistoon, kerro nimesi ja käymäsi pj-kurssin ajankohta ja voitat omaksesi pj-peruskurssitodistuksen.
1
Kysymykseen no 2 Olet voittanut nahkaisen osmonsolmun heti, kun olet Pa* lauttanut jälkitehtäväsi, ja vastauksesi kysymykseen no 1 oli "kyllä!"
Annoitko myönteisen vastauksen kaikkiin kysymyksiin. ja
onnellinen ihminen -oletOlet voittanut pääsyn erilaisille täydennyskursseille. Suosittelemme!
I&{I\OOTTTVEIJARI KARKKILASSA, vÄHÄVEDEN TILALLA 20.- 21.8. (la-su!)
MINIMIOSALLISTUJATUÄÄRÄ T O, MAKSIMI 18 HINTA NOIN TOO MKA/J ILMOITTAUTUMISET PIIRIN TOIMIS. TOON 22.7. MENNESSÄ LISATIETOJA LÄHETPlii[P ILMOITTAUTUNEILLE L,TTC,ELMA55A: OHJELMASSA: SUH SUHTI KEVYTTA KEVYTTÄ MELOSKELUA, HIEMAN VIHJEITÄ. YH. DESSAOLOA LUONNON KESKELLÄ. LAULESKELUA,...
MUISTA NAMA
!
elokuu
19-21 Evolan Mela 20-21 Vi-kanoottivihjarit 26-27 PiHan semlnaarl 27-28 KoGi-tapaaminen
Karkkila Usml
vaeltajaryhmä Vj-ryhmä PiHa
Kiljava
SP
syyskuu
3-4 Loukko - piirin syyskisat Hyvinkää paikail. tpk:t 4-9 ltu-kurssi Siuntio Sp 10-11 Suunnistusmestaruuskilpailut Kauhava E-pohjanmaa 10-11 Piirinjohtajapäivät Helsinki Sp 16-1 I LaJo-kurssi Herman Onkimaa Superyhmä 17 Tervetuloa partioon kurssi koul.ryhmä 24-25 Kouluttajapäivät Jyväskytä Sp 24-25 Syysmestaruuskisat Lappi 30-2.10 VJ-jatkokurssi VJ-ryhmä
UUDENMAAN PA.RTIOPIIRI TARJO
TYOTA JUURI SINULLE. JOKA OLET * Kokenut Pariolainen * Käynyt kouluia * Luotettava innokas
ia
Syyskuun alusta piiri tarvitsee uuden työntekiiän. Vuoden loppuun tehtävänä on toimia vs. piiriohjaajana ja ensi vuonna UUSI AIKA' UUSI MAA pii ri lei rin proiektityöntekiiänä.
Kirjalliset hakemukset on toimitettava piirtoimistoon elokuun 8. päivään mennessä Lisätieoja antavat piirinjohtaja Heikki Hartikainen (90) 524 591, työ (90) 887 2578, ja vs. piiriohjaaja Marko Ulvila (90) 634 674.
rul[
ILON TUOJA 1988 - supekisa Nurmijärvellä
BIn$$l J
OUTSI
1. B-nasta 51 2. Tupunat 51 3. Lepakot 49 4. Minki 48 5. Nallukat 47
- Sp,n kevätmestaruuskilpailu Joutsenoss
ORANSSI
1. Me & Tennarit 2. Krocot 3. Haamut 4. Nutria 16. Proteiinit 25. Vitamiinit 39. Kurre
55.4 49.2 47.9 41.2 34.6 32.9 22.7
Uusim. Valontuojat Lentävän Samoojat Häme Maskun Heming. Tytt. V-S Uusim. Tuuspartio Uusim. HMT Uusim. HMT Uusim. KiMet
mukana 45 vartiota
VIHREÄ
1. 2. 3.
Nuolihaukka Kutka Koskelo 26. Haukka 40 Kotka
56.7 Napapiirin Pojat 52.4 Vaajan Valppaat 52.1 . Turun Sinikotkat 35.4 KiMe 25.1 RaMe
Lappi K-S
V-S Uusim. Uusim.
mukan 44 vartiota
Uusimaa oli piirejen välisessä kilpailussa viides.
Valontuojat Seulaset KiMe RaKe
Seulaset
Kaisa Penttinen on kiertänYt elämänsä aikana muutakin kuin tahkoa. Hän on asunut yli kYmmenen vuotta kehitysmaissa ja pyörittää nykyisin Suomen suurinta kehitysmaakauppaa. Kaisa on Pitkäalkainen partiolainen ja asuu Kirkkonummella.
Teksti: Tane Kuvat: Slate
ln 7
t
o
4lt"l' Hunajateen höyrytessä kupposissamme annoimme Kaisan kertoa ensin itsestään' Puheliaalta savolaisneidolta se sujuikin it-
lähteä,
Nyt kun aattelee, en uskaltaisi -mutta nuoruus ja hulluus... Viidessä
vuodessa huomasimme ettemme onnis-
sestään.
tuneet. eikä olla onnistuttu vieläkään. Sokea usko siihen, että minä selviän kaikesta - siis aivan mistä tahansa on hälvennyt.
ven ympyrät jaloistamme. Opiskelijabox-
Yhdentoista vuoden kuluttua perhe palasi Suomeen. Siinä välissä ennätettiin muuttaa Bangladeshiinkin. Millaista oli palata suloiseen Suomeen? Tosi rankkaa, täällä ei edes sanota
Oon pesunkestävä savolainen ja opiskelin diakoniatyötä. Mieheni Masin valmistuttua teknisestä opistosta päätimme kertaheitolla karistaa Puijonsarin irtaimisto myytiin ja lähdettiin.
Miten valitsitte juuri Afrikan? Miksi ei. Olimme nuoria idealisteja ja -apartheid etelä-Afrikassa piti lopettaa. Siihen aikaan C69) kansainväliset kysymykset olivat kuumaa tavaraa. Tie-
dossa ei ollut asuinpaikkaa, ei liioin töi-
tä. Työn saamisestd olimme kuitenkin varmoja, ja oletimme selviävämme kielen kanssa.
Ei tuollainen päätös voi olla hetken huumaa. Mistä kipinä on saanut alkunsa? Partiosta se todellakin on alkanut. -Meillä oli Savossa todella innostava johtaja. Hän sai meidätkin kiinnostumaan kansainvälisyydestä. Meitä lähti savosta 9 tyyppiä alalle. Muistan hänen piirtäneen itsestäni kuvan istumassa palmupuun juurella mustan tyypin kanssa. Se
kuva on vieläkin laulukiriani välissä.
-päivää toisille. Lasten koulutus oli paluumme syy. En usko ns. maailmankansatalslln.
länsimaiseen systeemiin mul-, - Tähän jahtaa niin helposti takaisin, että se raivostuttaa. Bangladeshisä meille ei tullut lehteä sinne pusikkoon, vaan kerran viikossa kylään. Voi sitä riemun päivää. Nyt meillä on postilaatikko 100 metrin päässä ja vielä kinastellaan, kuka sen lehden tai ne lehdet hakee!
Olet nyt kehitysmaakaupan omistaja. Miten tähän on päästy?
Olin vuonna -massa kristillistä
-84 mukana perustakehitysapuyhdistystä
Eleniä. Silloin hommaa pyöritti kaksi
idealistia vapaaehtoisperiaatteella ja sii-
nä kävi viiden vuoden päästä kuten arvata saattaa. He paloivat loppuun ja tekivät päätöksen yhdistyksen myynnistä. Kävelvllä Helsinsissä Sitten yhtenf päivänä astuin puodin -ovesta ja kyselin kuulumisia' Minä ospäätin heti. Asetin itselleni etaptan peja,- ja jos alkaa pelottamaan, mietin asiaa uudelleen.
EI alkanut ja tiissä sitii
ollaan. Homma tuli minulle kuin piste
Iin
påiälle.
Niin alkoi Kaisan aika ja yhdistys muuttui osakeyhtiöksi. Kauppa toimii liiketaloudellisin perustein. Henkilökunta on palkattua ja homman on tuotettava niin että se toimii.
Miten ostatte tavaranne? Meidän periaate on ostaa pieniltä -tuottajilta, joilla ei ole mahdollisuuksia suurmarkkinoille, kuten pakolaisleireil-
osuuskunnilta, käsityöläisiltä jne. Kiersin itse viime syksynä kaksi kuukautta tutustuen kaikkiin tuottajiimme'
tä,
Bombay - Bangladesh -Delhi Silloin Peshawar. näin. että tällaista kanavaa todella tarvi-
Sri Lanka
Neoal
taan.
Kauppaa arvostellaan sen korkeiden hintojen suhteen, mitä sanot siitä? Ei pidä ajatella, että kehitysmaista
tavara on puoli-ilmaista. Suotuotava malaisilla on kumma päähänpinttymä,
että kolmannen maailman tuotteet ovat halpoja, lähes ilmaisia. Henkilökunnan oalkkauksen myötä iouduimme hieman nostamaan hintoja. Ei tällä työllä rikastuta, se on väärä luulo. Kyllä tätä työtä
tehdään ideologisin perustein. Alalle mahtuu kaikki äiti Teresan tilkkujen
neulojista aina Nokian suurprojekteihin,
tilaa on.
Mitä mieltä olet partiolaisten kansainvälisvydestä?
_ Kyllä partio on innostava kanava
kansainvälisyyteen, usein se alkaa partio-
matkailusta
ja riippuu johtajien asen-
teista asiaan.
Entä l-rniscout?
jäi hajanaiseksi ja olen siihen petOlin itse yhteyshenkilö Kirkkonummella ja tieto SP:stä tai piiristä ei kulkenut. Idea oli ihan hyvä, mutta toteutus huono. Partiolehdissäkin oli vain pienet jutut.
Se -tynyt.
Raha kirstuun kilahtaa, sielu...
en ole varma onko ra-hanYleensäkään keräys oikea tapa. Kyllä työ on tär-
keintä. Jotain on tehtävä asian eteenpäin viemiseksi. Tavaranlähetys on järkevää, jos tiedetään mitä tarvitaan. Ei tietenkään mitään kaks vuotta vanhoia penisilliinejä. Tässä välissä puhelin pirisi ja tunnelma oli muutenkin kuin dagen efter.
mikä kehitysmaista usein - Se kuva. annetaan on ankea, kurja ja köyhä.
Mutta millä mitataan sitä
onnellista mieltä? Kuka on sanonut. että me täällä olemme onnellisempia kuin he. Esimer-
kiksi Peshawarissa ei ole vettä, ei ruokaa, ei rahaa, mutta miten iloisia ja avoimia ihmiset siellä ovat. Meillii ei ollut yhteistä kieltä rain ymmärrys. ja se toimi. Ei länsimaisuus ole mikään onni. Tästä ei ole takaisinpäin menemistä. Ihmiset vaativat enemmän ia ovat tvv-
tymättömiä. että on oikein syödä - Kuka sanoo, ja veitsellä tai sanoa käsipäihaarukalla vää. Ei niitä ole kirkossa kuulutettu, on muitakin tapoja. Meidän pitää olla vastaanottavaisia ja avoimia, eikä sulkeutua mökkeihimme. Pitää pysyä valveilla, ettei hattu pyöri takaraivolla.
pl|$m ffil[[ SP:N HAMPAATON KEHITYS. YHTEISTYÖ SP päätti syksyullä 1986 lähteä mukaan
pariion maailmanjåirjestcljen ja Unisefin suureen Anna lapselle elämä yhteishankkeeseen. Kohteekseen suomalaiset
valitsivat Nepalin rokotuskampanian rahoittamisen. Kriteereinä olivat
paikallisten partiolaisten mukana olo ja viestintii englannin kielellä.
Uniscout on nyt loppusuoralla. Kahden
miljoonan tavoite on lähes saavutettu;
ulko-ministeriökin tuki hanketta 300 000:1la markalla. Nepalista on puhuttu ja luettu jokaisessa lippukunnassa. Kaiketi jotain on myös opittu.
KEPPIÄ KEPALLE SP on Kehirysyhreistyön
Palvelu-
keskuksen perustajajäsen. KePan toimin-
UNIS COUTIN PUOLI Hankkeen valinta
Suurten ja
PIME A
oli kaiketi
helppo.
yleisesti hyväksyttyjen
järjestöjen kelkkaan on kevyt hypätä. Lieneekö mietitty, kuinka teema "Anna lapselle elåimä" kuulosalaa törkeän kaik-
kivoivalta
ja
länsimaisen mahdin läpitunkemalta. Kampanian motto on omiaan vahvistamaan suomalaistenkin
kuvaa ylemmyydestään autettaviin
nan keskeisiä muotoja ovat ulkoministeriölle osoitetut vetoomukset. Niitä on tehty lyhyen historian aikana jo useita.
ei nykyisen käytännön mukaan ole allekirjoittanut adresseja. Näin toimien partiolaiset jättävät maan edistykselSP
lisimmän kehitysmaa-asiantuntijan ilman
tukea. Näyttää siltä, että SP:tä ei
kiinnosta
maailmankaupan rakenteen oikaiserninen, SADCC-yhteistyö tai kehitysyhteistyöhankkeiden ympliristövaikutukset.
verrattuna.
Massiivisen rokottamisen mielekkyyttä
tuskin kyseenalsitettiin;
onhan
ihmiselämän säästäminen kristillishumanistisesta nZikökulmastå itsestäänselvyys. Päätöksenteossa ohitettiin mm. Rooman klubin huoli räjähdysmäisestä väestönkasvusta ja sen vaikutuksesta koko
ihmiskunnan tulevaisuuteen. Onko elämällä sinänsä arvoa, jos koulutuksen,
toimeentulon
ja
Passiivisutta perustellaan sillä, että keskusjlirjestö haluaa jättiiä päätökseteon
jäsenille ja olla sanelematta valmiita mielipiteitä. KePan vetoomukset ovat kuitenkin sellaisia, että yksitysten ihmisten on niitä hyödytöntä tehdä. Adressit parantavat kuitenkin toimiessaan
ruohonjuuritason edellytyksiä onnistuneeseen kehitysyhteistyöhön, minkä luulisi SP: tåikin kinnostavan.
perusterveydenhuollon
puuttuminen tekevät, ihmisarvoisen ekimi
se
n mahdottomaksi?
Marko Ulvila
M,W
Partio vastan muut nuorisojärjestöt. Hammasten kiristystä. Kateellista jupinaa. Tietämätöntä ylenkatsomista. Vaan kuka on tuo vihollisemme? entä jos meillä olisikin opittavaa heiltä? tai jos... ruoho onkin vihreämpää aidan tuolla puolen.
lllilnillilPt nl|rl|0 AMNESTY INTERNATIONAL Amnesty International on kansainvälinen humanitäärinen järjestö, joka työskentelee mielipiteittensä, rotunsa tai uskontonsa takia vangittujen ihmisten puolesta. Järjestön toiminnan piiriin ja periaatteisiin kuuluu myös kuoleman-
ja kidutuksen vastustaminen. Järjestön tuen saamiseksi on kuitenkin varmistettava ettei tuettava h.enkilö ole syyllistynyt väkivaltaisuuk-
rangaistuksen
slln.
Amnestyn alkuunpani englantilainen asianajaja Peter Benenson vuonna 1961. Lontoon tukikohta on edelleenkin Amnestyn organisaation keskus, jossa tuhansien vapaaehtoisten avulla pidetään yhteyttä eri maissa toimiviin Amnestyryhmiin.
SUOMEN PIENET KUVIOT Suomeen Amnesty International saapui
vuonna 1967. Tällä hetkellä jäsenistöä on vain hieman yli 2000, kun esimerkiksi Ruotsissa vastaavasti yli 20000jajopa useita palkattuja toimihenkilöitä. Pääasiassa toiminta keskittyy l0-40 hengen ryhmiin, jotka aktiivisuudestaan riippuen kokoontuvat noin kerran kuukaudessa tai useammin. Kukin ryhmä työskentelee yhden tai useamman vangin puolesta, lähinnä kirjeenvaihdon muodossa vangin kanssa ja vetoomuksilla
Mielipidevankien määrää on mahdotonta
arvioida, sillä useissa valtioissa sensuuri
ja Amnestyn
saama kielteinen julkisuus
vähentävät informaation kulkua. Tosiasia kuitenkin on, että tuhannet Amnestyn
adoptoimat vangit ovat vapautuneet tai saavuttaneet inhimillisemmät vankilaolosuhteet juuri Amnestyn toiminnan tähden.
Järjestöllä onkin neuvoa antava asema YK:ssa, UNESCOSSA ja Euroopan yh-
kyseisen maan viranomaisille. Ryhmä-
teisössä sekä sen kansainvälinen vaikutusmahdollisuus on suuresti arvostettu ja
työskentelyyn kuuluvat myös ns. kuu-
tunnustettu.
kauden vangit, jotka kuukausittain lähetetään ryhmille Lontoon päämajasta. Rahankeruulla ja erilaisilla kampanjoilla pyritään saamaan suuri yleisö tietoiseksi Amnestystä ja sen [oiminnasta.
RAHA, RAHA, RAHA...
Sen toiminta pyritään ulottamaan tasapuolisesti sosialistisiin ja eisosialistisiin valtioihin, kuten myös kolmannen maailman maihin.
Amnesty ei kuitenkaan selviä ilman vapaaehtoista työtä. Suomen Amnestyn suurimpia ongelmia onkin alhainen jäsenmäärä. joka on viime vuosina vain hyvin niukasti kasvanut. Amnesty ei ole pelkkä intellektuellien tai opiskelijoiden ryhmittymä vaan siihen voi liittyä kuka tahansa järjestön periaatteet hyväksyvä
Suomessa
Suomessa on runsaasti ryhmiä, jotka ilomielin ottavat vastaan uusia iäseniä. jotka omalta osaltaan haluavat- päästä
Amnestv on ooliittisesti sitoulumaton.
mielipidevankeja Myös Suomi on päässyt Amnestyn listoille aseistakieltäytyjien vankilaanpassittamisen tähden. Suomen ryhmät eivät
kuitenkaan voi toimia oman hallituksensa vangitsemien vankien puoiesta, sil-
lä Amnesty haluaa korostaa sitä, että ihmisoikeuksien suojeleminen on kan-
ihminen.
vaikuttamaan maailman ihmisoikeustilanteeseen. Toiminta järjestössä ei vaadi paljon, jäsenet eivät menetä taloudelli-
juuri mitään ja saavat kaupanpäälle hyvän omatunnon. Lisätietoja toiminnasta, ryhmistä ja tulevista Amnesty-tapahtumista saiva
sesti
-; Amnesty Internationalin Suomen toi
mistosta.
sainvälinen velvollisuus Ruoholahdenkatu 24, 00180 Helsinki,
puh.6931 488. TEKSTI: Annamari Laaksonen
Toimisto on päivittäin auki klo 10-16