6-94
q !
MIKA ON
-ködestö pööhön
':-<eoc osioo
$ e:'c"r.{ls'i3 4P^EY
-J.--_,1__-\ .-=J !
PÄiToihtrnAJA -
"CUn.
(:\(Å-
.-:
|''r(C.o
PIIRIN PAKKIYHTFYS
Porvoon Osuusponkki 53580&47198 PÅINOPAIKKA
Pcrogrcofi Hetsinki JAKELU Ht,nn ylJJ,lCr)lO;CO
KANNEN KUVA 'v;-XCUIL.tUS
TULEViATEEMOJA _vtro
- :'cgoro jo mooilmo-ryhmö jcs sinuo sonoitutJoc, niin oto yhteyttö
FTS?
Jotto toimintq kehittyisi. torvitoon unelmio. Selvityksiö siito, miiloisessq toiminnosso itse kukin haluoisi ollo mukqno, Köytöntö on osoittqnut 5 v mielekkoimmqksi ojoksr tölloisille suunnitelmilie, Ei oilo sidottujo siihen, mltö on fönöön, kuten vuosisuunnitelmissq. Silti suuniteln'rqt koskettcvct vieiq suunnittelijoito itseöern, jolloin niiden on rnahdoliistc toteuiuq, pTS on visio siitö mitö ME holuomme, Jotic pTS söilyttöisi lucnteenso, tqrkistetoon se vuosittain. "lovoitetto ei ole edes torkoitus ssovutioao lopullisesti, Se on kr.:in etöinen kuvo, joto kohdin pyritöön.
Äö
tue tötö lehteö kuin tupcusiistoo, joko toteutuu pyytöessösi" Ajoiukset ovot
lorkoituksellisesti kuviu'eeilisio, niiden ei ole edes iqrkoitus toieutua selloisinaqn. Torkoitus on qvotc ojotteluo uusille urille, Tilso an myös sinun ojotuksillesi heti kunpöötöt tulict
mukoqn toimintaon, Uudenmson partiopiirin toiminto-qjctuksesso yksi kontovo iouse kuuluu: "Ne poöttövöt, jotko iekevst,,' Suunnitelmillo, yhteisiilö pöömöörillö jo une!millo on tcipumus vo!kuttoa positiivisesfl jo petkcn clemossqolonso voimostc, Aktiivinen tcvatieiden jc pöötöksien tekenrinen kohii pcrempoc kuuluu kehittyvön orgcnisootion perusolern uxseen, Se er 1'qrkoito ettökc sen pitöisijöödö siiiren, PTS on yksivöline iehdö ioiminnostomme
pcrempca.
Kenkö Linknls 20,.|
,
I
q90
Antti Rshkolo
Lulla m ukaan esirn. koul ut taj aks i. Kokoontum isajankohdat ja paikaC sovitaan myöhemmin. ilmoitåautuminen ei ole vieiä sitova.
v## fc #f koulujen al,un jälkeeru aloittaa piirissii I.:isra .* vaeltajaryhmiii. Yaeltajaryhmiin voi : ; : i.- ;* o a i t t a m alln U u de mm aan trt ar tio piirin ;. .-1;."",._ x tA 1355671, Sinun ei tawitse r.* - -* J "-,-:; ;.;::;an eikö jösenmaksusi tawitse - *.i ,l:i;;r;; i;;;;,rs_iasi pi,irin vaeltajaryhmiiön. '::€iadn vain tietty miiiirö
-(r ksr'//ö :
":
-r
;n;;.r rr i-qi örj e vl k {åx{x
V oelf
sess
ä.
Iåcl.*:Ji.- ,f"Jl 4{ti jt.J |UUIUAVAin
a j a ry h mat
partiopiirisso
Uu
den m oen
Lartesukellus kursin aloittaa piirin sukellusyhmåin toiminnan. Kurssi sisält2iii tarvittavan teorian jä kiiytiinnön irarjoittelun pättyen lairesukentajan turkinroon. Kurssin piiättiijåiiset pidetiiåin Eilatissa kuolleen meren rannalla maailrnan mielenkiintoisimmassa sukellusrnekassa. Kurssimaksu ei tule ylittiimään vastaåvien kurssien hintaa. Lopullinen hinra ri lppuu ilmoittautlrneiden mZiiiråis tii. Kurssilaisia otetaån 20 kappaiefta. Jos olet vanha sukeltaja I laitesukentajå voit
Kiipei[yryknnö Piirin kiipeilijät aloittåvat ensirnmåisen toimintakautensa tutustumalla kiipailyn rnonivivahteisiin rnahdollisuuksiin: katliol:iipeily, jäåikiipeily, vuorikiipeily, seinäha{oituksec jne. Vcidaksesi tulla mukaan sinun ei tarvitse olla Rambo {$vartsennekkereitli ei er{es huolira.) Kiipeilyryhrnä raken[aa toim in*ansa yhrtei st3zössä a.trppikerhojen kanssa. Tavoit-
ter:ksi e*simmäiseltre toimintakaudelie on asete[tu kåytlinnönlåheinen tufustuminen vaativaan iajiin turvailisesti. {tyhmå koiroontuu viidestä kyrnmeneen keri.aan fillevan ,,'uoden aikana. Tämä toirnin[å sopii hyvin myös tytöille.
fWefse$sfysrytuffirS Metsästys ofi ennen kuulunut kiinteänä osana eräkuiituuriin" Nyt se on pårhairnmillaankin vain harrastus. Sulitauurnisernme rnets;äst)'kseen on ristiriitainen. Emme haiua f.appira viat-
tomia lucntokappaleita. Kutenkin tapetun lihan kuiutus eii syöuti lisiå?inty,"* rneillä vuosittain. Elikö porsas karsinassaån onneilisernmin kuin hirvi istutusmersiissä? Fririrnme mersäs[ysryhmä aloittåa oman pohdiskelunsa elämiistå ja kuolenmsta ensi syksynä. Tulevan vuoden aikana se tuiee iutusrunlåan
metsästyksen rikkaaqeen pe;:inteeseen aloittaen kenties bukimham in aikaisista rnustaruutiaseista. Vuoden aikana tutusluaan eriläisiin aseisiin ja ansoihin, rnetsästyssäännöksiin sekä käydlliin tietenkin mersäilä. yhreisryörzi pyririiiin reke-
m:iän servivalkillan ja suomen .|ousimetsäst?ijien kanssa. Toirnintasuunnitelma on hyvin avoin, joten kaikenlaiset ideat otetaall ilomielin vastaån. R.yhmåiiin ote[aan viistoista innokasl.a mielipireen omis;ajaa. Mikäli olet kiinnostunut, niin 'kirjoita vapaamuotoinen juiiu jossa kerrotmiksi haluaisit tulla mukaan ryhmåiän.
Vaeltgiaryhmå F{arri Hakala Fauli Saloranta Vesa Faajanen
Niko Elomaa Laura Nurminen Antti Rahkola
Tiino Lundgren
m0 aa YJ -koulutw sta, inno stune empia p artiolaisia, e ne mmön v aeltaj a- j a johtajaiköisiii, enemrnön ja parempaa toirnintae lippukunnas s a,li s tid v öke ii py örittiimiiän p aretnp&& piiritoimintsa, vielö parempaa P aremp
VJ-KOULUTUSTA.". a,kokurssia ja paritkolmet VJ-vihjepiiivät. Koulutuks€sta on -to pi'&iiiinvastånnut sAma muutaman hengen joukko, :inia ideat alkevat olla liiarr mone€n kertaan kiiyeayjä R.:r:::,ksi astr kehittl'r'ä koulur-raminen ei lopuita voi : k o ul u rej aa ils€ :tin s ati koui utetlavia1"-- :- r,i' ?
O' aiko lippukuntasi VJ:t osållistuneet piirin VJ-kouluÄ-E(U
itstrti ko 1 leen *a pi irin j årjestämää ! J-koulutusta
Onko piirin jårjesunaå \-J-koulutus otlut riittilväå mäåråilisesri laadutlisesti ?
Oratko \-J:t olleet ty'ytyväisiä kurssien antiin
MUUTOKSIA
kouluttajavoimia.
Tarvitseeko Iippukuntasi vihj*itå tai koulutta.iå-apuä V.I-peruskursseiåle ?
Fiirin VJ-koulutusryhmässä toimimisells ei ole muodoliisia
I
IU
sååmaån vihjeitii.
Ensi vuoden suunnitelmissa on joka tapauksessa parantaa VJ-jatkokurssin antia. Kurssin kestoa pidennetii2in,.jolloin kurssiaiheisiin voidaan perehryä tarkemmin ja kurssiin tulee aina sisältym åi.lin retki. Myiis lippukuntien VJ-peruskoulutusta halutran tukea valmistarnaltra vihjernateriaalia ja tarjoamalla koulutusapua VJ-peruskursseille. Niiihin tavoitteisiin piiäsemiseksi tosin tan'itaan uusia
$fruUSTA KTru V J . KAUå U TTA-'A
H irin VJ-kouiutusryhmä on jZirjestlinyt vuosittain | -2 V I -
Ta r r
lippukunta- etdi piidksolla. Sinunkin iippukuntasi parhaisra jutuista voivat ideapulaa kåirsivät naapurilippukunnan VJ:t saåda uutta potkua vartiontoimintaan. Kysymys on vain siitli" miten hyvät jutut saadaan naapurien tietoon. Yksi parhaista keinoista on tulla piirin VJ-kursseille antamaan.ja
?
Azu
pätevyysvaatimuksia. Tiirkeintåi on, etlä olet kiinnostunut. asiasta ja ettå voit uhrata vaikkapa vain yhilen viikonlopun vuodessa tarkoitukseen. Voit mainiosti tulla kouluttåmaail jatkikselle tai vihjareille, jos olet itse toiminut joskus VJ:riä ja ehkä suorittanut PJ-peruskurssin (tiissä rnyös vinkki PJ-peruskurssin jälki tehtiiv,lksi). Tai jos olet vetiinyt joskus lippukunnassasi VJ. pcrustrrursseja tai peräti käynyt Sarnpo-kurssin. Jos taas olct
esimerkiksi opiskelukiireiden vuoksi luopunut såiåi.nnötlisis{.åi partiotehtlivistii tai jos lippukunnasra ei iöydy sopivia tehtäviä, mutta haluåisit kuitenkin olla mukana pårtiotouhuissa, niin VJ-ryhrnä on eråås rnahdollisuus. Kuitenkin tuntumå peruspartiointiin säilyy, koska VJ:t edustavat silä selkeimmin. Sinr:lla voi myös olla erityistaitoja, joita toivoisimrne VJ:ien hallirsevan: suunnistus, erätaidot, ensiapu, leikit, laulut, lassonpyörifys.".
los n'hmåjin såadaan uusia kouluttajia useammasta lippukunnasta, voidaan VJ-koulutuksen laatua Daran[aa sekä
ffi
I
9
xÄpst t t<ö Ltppn KII NTA ? Ajatrelet ehka, etä piirille antamasi aika on pois lippukunnalta.Voithan ouaa lippukuntasi Vit mukaan kurssille, jolla itse toimit kouluttajana. Vihjeitå ja intoa toyintaån saavat pairsi VJ:r myös sinä itse. Koulutajana solrnitut konakft muihin lippukuntiin helpouavat jatkossa lippukuntien välisrä yhteisryör.lt esim. VJ-peruskurssien jitrjesr.tirnisessä. yhdistltrnällä koulurtajavoimamme pälisemme kaikki vähemmällä, mutta saamme enemmän. Muuten: miäon PIIRILLE annetUr aika ? Piirihän on täsmälleen siihen kuuluvat lippukunnat oma lippukuntasi myös! Voitko vilpirOmasti vannoa, erei
lippukunnassasi ole todellakåan ketliiln, joka voisi osallistua piirin VJ-kursseitle kouluffajana kerran vuodessa ?
S'AJUSDA KI N V,I - KO{T LTTTTA.' A Vartio on partiotoiminnan perusyksikkö ja vartionjohtaja lippukunnan t2irkein johaja- Useimmilla meistå on ollut hyvä vartionjohtaja - rnuutenhan olisimme varm&m lopetta_ neet koko parrioinnin emmekä istuisi tlltllktiiin påirsketä lukemassa. Olemme saåneet vartiossa ja muussa partiossa sellaisia elämyksiå, kokemuksia, taitoja ja ysäviä, jotka ovat hyvin tärkeä osa meiä. Haluamme, että yhä uudet
lapset ja nuoret pliäsevät nauttimaan nliistli hyvåiksi koke_ mistamme asioista. Keskeisenä asiana on silloin partiotaito_ jen, -perinteiden ja -aatteen viilifr2iminen uusille jbhtajille -
tlirkeimpinä kaikista vartionjohtajilie ! Vartioaika ra&aisee useimm iten sen rn illainen kuva meille partiotoim innas ta m uodos tuu. Jotkut huomaavat ettei "padio" kiinnosta lainkaan fiäikö heille käsitys" ettå partic) on yht-li kuin jokaviikkoiset nyyrrikesrir, joissa jutellaan
koul usta?). Monille partios ta tulee elarnanapa. Useirnrnat viipyvät joukossa muulaman vuoden, kunnes partio saå tehdä tilaa rnuille harrasruksille rai koulunkäynnille. Siiti heistllkin monet ovat "kerran partiolaisia _ aina partiolai_ sia" : he m uis televat mielellillin partioaikoja, suhtåutuvat myönteisesti partiolaisten puuhiin ja pitiivät tärkeinä samoja
arv'oja kuin partiolaiset. Vartionjoheajash riippuu millaisek_ si itse kunkin vartioaika ja suhtautuminen rnuodos_
pä*n
tuu. Koulurus on tiirkeä tekijä siinä, millainen vartionjohtaja on.
Ovatko oman tippukuntasi toiminnan jatkuvuus Iaatu sinulle tiirkeitii asioita ?
ja
Tunnetko, ettii sinulla on jotain annettavaalopetettåvaa uusille VJ:tle ? llaluatko kehittjiå itseäsi kouluttajana (taito, josta voi olla jopa rahanarvoista hyötyå tyOeUmessa) ?
Vj-koulutusrl,hrnå: Tiina Lundgnen, ko Mervi Anttonen Marjo Taavitsainen Ari Timonen
Helu Soorinen
OU Scouting is outing -tai ainakin sen pitöisi olta Kuka tie töö p arhat leirip aikat U udellamaalla? Jemmaako hän tiedon vein oman lippukunnan köyttöön? Uusimaa on rannikkomaakunta, josta meren lisöksi löytyy kosolti jokia ja jiimiö. Missii on uu sm aal ain e n m e ri -v e si -j örvi p arti o inti ? N u o ti o
ei
syty
ja rakennelmat romahtavat -apu piiin
toiminnasta? Ekokem on uudellamaalla, mutta moniko tietöii sen toiminnasta ja kuinka moni meistä köyttöä sitö hyödyksi? Onko lpk:n kömpällä komposti? Miten sujui nuukuusviikko?
Enfisef
I w on
n onsuoie lij af?
Toimintaa luonnossa pidärnme partiotoirninnassa itsestii:lnselvyytenä. Olemme otrieer joskus edeilåikävi.jöirå luonnonsuojelussa. Nykyiiån mei*i haukuraan j<ipa paperiparriolaisiksi, rnikä tarkoittanee.iotain epäpartiornaista, ulkoilnmelå_ män ja TOSI partiotoiminraan tottumatjonta. Toiminta luonnossa Xiittyy nykyisessä partionoirninnassa erityisesti hilpailuryhrnii?in. Myös ikäkausiryhm ien toim in_ nassa se nåikyy useasfi. Voisi kuvitella, että trrvitsisirnrne meri-, leiri-, erä-, luonnonsuojelu- jne ryhmiä. Kiinteiin ryhnn åisysteem in edelleen rakentam inen olisi kui tenkin ristiriidassa joustavuuden ja tarpeista liihtevän toiminnan kanssa" Siksi ajanrkseni onkin se, ettii tarvitaan vain ihmisiä, jotka innostuvat jostakin ja sitoutuvat siihen esim m?iiiräajaksi tai tuottaakseen tietyn tuloksen. vrt urakka.
Fiirin kevätkokouksen toirninta luonnossa -ryhmä nimesi neljä asiaa,jotka voisivat olla tulevien vuosien tienviittoja: 1. Piirin tuki kannustaa omakohtaiseen retkeilyyn lippukun_ nissa 2. Piiristii löytyy kootusti tietoa
.
Jeiri-.ja retkialueet, kiimpp?ikartoirus -kannustus lippukuntien rräiseen yhteistyöhön ja
tiedonvaihtoon 3. Meri-vesiparriointi lisäiinryy -piiri voisi tarjota lippukunnille ideoita vesitoimin_ taan esirn leireillä. 4. Piiri jilrjestltå retkeilykoulurusta -vj;lle,lj:lle ja juuri partioon tulleille
Tiino Pqrvioinen
SuPgr.-niuio ...
je nyt on iltasadun gike...
Olipakauan kauan sitten Punahilkka, joka oli liihdössä viemåiåin isoäidilleen eväskoria. Punahilkka katsahti koriin, mitä äiri ol-i sinne pakannuf perinteinen laumanjohtajakurssi, vihjevakkanen, sudenpentukisat ja -leiri. Sarnaan aikaan ilkeä äitipuoli osi esiin peilinsä ja kysyi: "Kerro kerro kuvastin, mikä on SuFe -visio?" Kolme pientli porsåsiå piizitti hankkia tietrrja, rniten rakentål hyvä talo" Tätii varten he kävivät laumanjohtajakurssin eråf,inä syksyisenä viikorrloppuna. Kuitenkin pienin porsaista mnsi epävarmuutta, kuinka talo loppujen lopuksi rakennetaan, ja päätti siksi hakeutua vieiä erätaitokurssille" Sellaista jo moni muukin viihiin aikaa porsaana ollut oli kaivannut. Keskimmäinen porsaista oli kuullut puutyökurssista ja pätti hakeutua sille, ajatellen voivansa opastaa m uitakin pian oppimillaan raidoilla. Vanhin porsaista kipitti vartionjohtåja- ja vaeltajaporsaitten luo ja ehdoui yhteistyötä talonrakentamisen opiskelussa.
Kolme pientii porsasta på*itti perustaa laurnanjohtajaklubin, jossa tåvatåan muia johtajia ympliri Uuttamaata. Jutustellaan asiaa ja asian vierestiikin, viihdytiiiin. Suurena v:iarana talonrakentarniseile oli Iso Paha Susi, eli sa:rmattomuus.
Hannu ja Kerttu kulkivat synkässä.ja pirneässä mets,lissä nälissäiin. Onneksi he löysivät herkullisen vihjelehdykkäralon. lrhdykät olivat niin herkullisia, etr.ti he påiättivät liihettliä niitii kaikille Uudenmaan piirin laumanjohfajaystävilleen silloin tlillöin. Hannu ja Kerttu menivät taloon sislille ja löysivät kiltin noidan taikakirjasen. Kuinka
ollakkaan vieressä oli kopiokone. Tiedusteltuaan asiaa noidalta, he saivat luvan kopioida kyseisen teoksen. Seitsemåtn käpiötli ahkeroivat laulaen kerran viikossa kaivoksellaan. Pari kertaa vuodessa he matkustivat kisoihin, jonne tulee pentueita yrnpfi Uuttamaata. Parin vuoden vlilein he lähtevät viettiimäiin sudenpentupåiiväii. I{uhun mukaan luvassa olisi piirin sudenpentuleiri, jonne kälipiötkin låihtisivät innosta hihkuen. Mm Batman ja Robin m iettivät S uPer -ryhmässä kuumeisesti, miten näistå taruista tulee totta Uudpp-cityssä!?!?! Ei aikaakaan, kun SuPer 'ryhmä keksivät idean. He ripustavat kaulaansa SuPer -essun, jonka taskuista löytyvät ratkaisun avaimet:
-kouluttajavaihto piirien ja ryhmien vZilillii. Näin kokemukset ja ideat hyödynnetåliin. -Kouluttajat tawitsevat koulutusta kouluttamisesta: eleet, ilmeet, reaktioiden tulkitseminen, esiintyminen jne
jne -Kouluttajat tarvitsevat nappuloita
-TÄRKEÄTÄ on, ettli huolehditaan ryhmän jatkuvuudes[a siten, ettil mukana on sekä vanhoja etä uusia kouluttajia -Teh&iiin ryhmåän kuuluminen haluttavaksi ...
ja he elivät onnellisina koko partiouransa loppuun.
SENPITUINENSE
Supe-koulutusryhmä v8q Marja Viluksela, koututusohjaaja Tiina Parviainen Mervi Rantanen Marjukka Rehumäki
t3
T2 sen tlhkefunmåiksi
Joono Kesölö
-
ho
tehtiiviiksi muodostuisikin loiminnan
kehittåiminen j a ohjaaminen. Ryhm ien toimintaa tuettaisiin
fn fo
piirihallitus on asettanut hallinnolle kaksi törkeintö tavoitettu: 1. KaiWllaiösenillä tulisi olla mahdollisuus vaikwttaa piirin toimintaan aktiivisesti. 2.
artioj ohtaiille i a v aeltaiille tulisi tari ota mahdollisuus mielekktiäse e n partiotoimintaan. Miten nömä tavoitteet voidaan toteuttaa?
P
KeskustelwfoCIrarnl
koulutuksella, jota suunnittelisi piirin koulutusohjaaja apunaan koulutmjien koulutusryhmä. Kaikki toiminra ei kuitenkaan mahdu perinteisten ryhmien toimenkuvaan. Piirin tulisi luoda toimintamahdollisuudet erilaisille projektiryhmille. Projektiryhmä muodosnrisi spontaanisti johtajista ja vaeltajistå, joitå kiinnostaisivat samat asiat. Ryhmä lopettaisi toimintansa, kun projekti on valmistunut. Piid tarjoaisi projektiryhmille taloudellisia resursseja, koulutusta tårpeen mukaan sekä piirin toimistopalvelut, kokoustilat jne.
Piirifoiminto on j ohta j aiköi si Il e tö rkeö ö Piiri on laajempi foorumi vaeltajien ja johnjien toiminnalle, kuin yksittllinen lippukunta. Isommat haasteet ja koulutus auttavatkehittiimiän itseiun. Laaja ystiiväpiiri on tiirkeä osa jokaisen omaa partiotoimintaa. Piiritoiminta antåa parhaimmillaan vaeltajille ja johtajille eväitli, ideoita ja innostusta toimintaan omassa lippukunnassa.
Minkälaista vaettajal johtajatoimintaa piirisssä tulisi sinun mielestiisi kehittiiä?
Vuosikokoukset ovat tyypillisesti edellisen vuoden toiminnan kirjauspaikka. Erilaisten ryhmäöiden ja keskustelujen avulla kokoukset voitaisiin muuttaa foorumiksi, jossa jokainen pliiisisi kertomaan omisla, sekåi ryhmänsä tarpeista. Kun kokouksissa olisi todella rnahdollisuus vaikuttaa, innostuisivat vanhatkin johtajat yhteisten asioiden suunnitteluun jokavuotisen puurtamisen sijasta. L{yös lippukuntien oman tointinnan suunnittelu istuisi tiihän tilaisuuteen. S amalla sovittaisiin yhteisistå tapahtumista ja koulutukses[a, piirin tilaisuuksista. Lähtisitkö piirin syyskokoukseen suunnitfelemaån omaa
ja piirin tnimintaa?
Piirisstimul<ana oleminen ei ole edustamista
ja
kunnian kalastamista,vaon haasteiden ottamista ja vastuun l<antamista -itsensä I<ehittämistö.
Piirineuvosfo Vuosikokoukset voisivat SP:n mallin mukaan muuttua piirineuvostoksi, joka kokoontuisi 4 -5 kertaa vuodessa. Piirineuvostoon kuuluisi jokaisesta lippukunnasta 1-2 henkilöä lippukunnan koon rnukaan. Näin saalaisiin kaikki lippukunnat rnukaan vaikuttamaan aktiivisesti piirin toimintaan. Piirineuvosto korvaisi osittain vuosikokoukset, jotka kokoontuisivat esim. joka toinen vuosi. Piirineuvosto olisi vuosikokousta joustavampi foorumi. Esimerkiksi erilaisrcn kurssien ja tapahtumien tarpeellisuus olisi helppct kartoittaa neuvoston kokouksissa. Neuvoston avulla rnyös lippukuntien.ia piirin tiedonkulku paranisi. Kumpaan suuntaan sinun mieleståsi piirin hallintoa
Piirihallitus: Jaana "Jasu" Kesälä, piirijohtaja Heikki Hartikainen.
tulisi kehittiiå
talous Tapio "Teippi" Ranta,
Ä-piirineuvoston perustaminen B-Yuosikokouksien kehittiirninen
MIKSI?
Ryhmät tairninndn perustanct Käytilnnön piiritoiminta tapahtuisi ryhrnissä, joiden edustajat, ministerit, muodostaisivat piirihallinrksen. Piirihallituk-
partioneuvos PTS Timo Jalamo, talous, budjetointi Anna-Liisa Kelamo.
Ipk-tuki Harri "Kurzi" Kujansuu, kilpailut Mari "Nalle" Velling, hallituksen ohjelma, Leena " Jetje" Myylymäki, Elina rf Ellirr Brotherus
Kari
Korhonen
fd \o,
/ d{..
c
T4
T5
Kirsi Nieminen
II
m0 Where have all the leaders gone,.... Jossain "piireissä" kuuluu sanottåvan PJ-koulutuksen olevan korkein tavoiteltåva etappi partiouralla. Etappi, johon niin rnonet pyrkivät"haluavat, ovat osallistuneet, kouluttåneet lpk n varoilla, löytZineet mahdollisesti jotain uutta, osallistuneet koska se on must, jne. Miksi kuitenkin moni jättäii partion kurssin jälkeen, jos se kerta on niin in ja must jakaikkea muuta. AR-Gallup Oy:n pikaisesti suoritaman tutkimuksen mukaan oli toiminnassa mukana en2iii 407o kolme vuotta aikaisemmin osallistuneista pj-kurssilaisista (kuva 1). Mihin siis ovat kadonnneet johtajat, joitå nyt [arvilaan lippukunnissa, piirissä, SP:ssa, projekteissa, jne. Tåissä esityksessä ei ruveta miettimiiiin syitä, mutta jotain kutenkin on vialla.
I
ae
I
l
88
87
85
85
84
enöä I
I
5 % lopputehtävistå
40% loppuiehtävistä +115:fr1
T
ll**lll!
ti$ästää:
I
t mikå on plkurcsin tarkoltus iå perlaatteet mitå kurssl sisåltåå kurssille pååsy el ole Itsetåän s€lvyys
VÅLTERMANNIKI.,'RSSI PT.TOIMITSIJAKURSSI
LAUMAruOF{TÄJÅ. KUHSSI
A I
T
A
T
I
82
81
J o ka v w s i ptir is sä koulutetaan n. 3 5 4A pj : tri. Tömän vuoden jösenrekisterissri vuonna 85 kurssin saorittaneita on
t 1
a3
t
t
I
A
t
I
t6 Annetaan siis eilisen olla ja keskittykiiämme yhdessä siihen mitä huominen tuo ja miten voimme siihen vaikuttaa. Kun esitenyyn kaavioon lisätäan ne ongelmat, jotka tiillä hetkellii ovat pällimmäisenä PJ-ryhmässä, saamrnekin pohjan mielikuvalle siitit, mitii PJ-koulurus voisi piirissämme olla viiden vuoden kuluttua. Haluamme siis esittllii SINI}LLE kuvan, jonka toivomme kertovan enemmän knin tuhat sanaa. Jos kuitenkin kliy niin, ettei kuva miellytli sinua tai siitii puuttu jotain ollaista, niin liity joukko<ln fummaån, vaikka vain hetkeksikin
T7
Joun! linkolo
fi$dofus Fiirin
ONGELMAT * kurssille osallistujien ikäjakauma * kurssilaisten tieto-taito-tåsojakauma
* kouluttajista on puutetta
* jatkokoulutusta ei ole * PJ-kurssi ja KOGI:n viilillä on kuilu
kokoustiloiss&. on köynnissö uj -kurssin suunnittelu, toirniston puolclla lpk : n sihte e tulo st aa o so ite lappwj a, s dhkö p o s tii n ilme styy
i
kauan odotettu viesti japanissa lomailevalta talo wdenhoitajaka, puhelinneuvottelu ensi vuoden suurleiristö on kövnnissti.
piirin
Ryhmöt TAVOITTEET * toiminnassa mukana motivoituneita johtajia tekemässä mieleisiiiiin tehtåiviä
* toiminnassa mukana enemmän johtajia niin lpk:ssa kuin piirissä
* toiminnassa mukana 507o viisi vuotta aikaisernmin kurssitettu
is
ta
johtaji sta
* toiminnassa tarjoilla projekteja työstettäväksi * toiminnan perusteet kunnossa; henkilöt, heid:in koulutus,
On historiaa rnieltiiä tiedotus pelkåin piirilehden ja lippukuntakirjeiden tekemiseksi. Sinun keskustelusi naapurilippukunnan johtajan kanssa voi olla huomattavasti tiirkeämpi tietokanava piirin toiminnan kannalta kuin piirileiristii tehty kymppitonnin valokuvateos. Kun tiedotusta pä:tretiiiin kehittäii, on tårkeää jUiljit$lä, missä tieto todellisuudessa liikkuu ja missä sen TULISI liikkua. Piirin tiedotusryhrnän suunnittelupalaverissa piirsimrne
paikat, muut resurssit
Pj-koulutusrvhmä v 8q Sami Franssila, pj Susanna Bäckström Tytti Jauhiainen Kirsi Nieminen Pasi Penttinen
Antti Rahkola Mika Viitanen Lotta Yli-Perttula
Piirrol<sessa on kuvattuna piirin toimintayksiköt, kuten tsto, piha jne. Kunkin yl<sikön tiedotuskanavat on numeroitu esim tsto-piha =1.
kohdistuu laajempaan sakkiin. Joudumme siis kysymäät itseltämme: Millaisesta partiooiminnasta koituu pitkällil tåhtäimellil suurin hyöty kaikille?
Mihin tietokanavaan sinä satsaisit?
Keinof kehifikseen Tiedotr:starpeet poikkeavat toisistaan huomattavasti. Siksi jokaiselle nuolelle tilytyykin råiiitlilöidil omanlnisensa tukigoirnet. Jotta esim ryhrnät saisivat uutta potkua toiminnalleen, olisi heidiin kerroftåva toimiqrnastaan monipuolisernmin ja oikeaXle kohderyhmälle. Keinona voisi olla koulutus piiritoinniston pöytlipainokaluston käyuöÖn. Olisi rnyös luotava selke.llt osoiterekisterit, joista saisi tarvitsemansa osoitteet suoråan tietokoneajona postiurstarroille. Toirniston rietiotuskalustoon olisi satsattava hankkimalla esim telefax ja AV-kalustoa- Ihmisten tapaaminen on tiedotuskeinoista tiirkeimpiä. PiiritomiSton kokoustilat tulisikin olla kunnossa ja kaikkien hyti'dynnettiivissä.
fuliten sinå kehittiiisit edellä valitsemaasi tietokanavaa?
Vöwrs fcsnsvs
suunnittelun avuksi kartan piirin mahdollisista toimintaykjoka siköistä. Tällaisen yksikön muotlostaa joukko ihmisiä, jossain vaiheessa ottaa vastaan tai llihettiiii samanlaista tietoa. Esimerkiksi lippukunnanjohtajat muodostavat tälaisen ryhmåin, kun piiritoimistosta liihetetliän heille kirje'
Vaeltajat voisi olla merkitlåvä yksikkö nykyisestii poiketen'
Mihin joukkoon sinä kuulut?
Tietokanovat Välittäess2iiin piiritoimistosta saamansa tiedon lippukuntiensa muille johtajille, he toimivat jälleen yhtenäisenä joul&ona, nyt tiedon lähetäjänä. Tiedon liihetuijän ja joka on vastaanottajan välille muodostuu tietokanava, merkitty piinokseen nuolena. Arvioimme yksiköiden riedotustarpeita, rnäiiräii ja suuntaa, jota nuolet myös kuvaavat. ioimisto on visiossamme selkeä tiedon kulminaatiopiste. Ryhmän tiedottaessa johtajistolle esim kurssis$, ottaa se yhteyttä toimistoon, joka väliniiä tiedon kirjeen tai piirskeen välitYksellä.
Millaisin nuolia sinun tiedotustarpeesi ovat?
Vo[mavaroien keskiftärntnen Kun rahaa ja aikaa on rajallisesti, on voimavarat satsattava tärkeimpiiiin. Jotkut tielokanavat ovat tiirkeämpiä toirninnan kehittymiselle, kuin toiset. Satsauksella voi olla kapeasti ja kohdiituva vaikutus, tai sitten se saa aikaan ketjweaktion
Myös partio- ja piirihengen välittiiminen on tiedotusta, vieläpä tärkeintå toiminnan jatkurnisen kannalia. Parhaat tutrokset filssä saadaan henkilökohtaisella myyntityöllä. Fiirilehti ei ole rnitåån verrattuna kunnon V.I-kurssiin tai I-PK-leiriin. Tiedotusryhmiis sä pohtlim mekin, ettli esim koko jäseniston pärske on rahan tuhlausta. On mahdotontå julkaista lehteå, joka sopisi sekå vartiolaisille, sudenpennuille effii johtajiile. Piirin tulisikin satsata johcajiston partio- ja piirihenkeen, jotta tiimä voisi vlilitt'åä asiaa eteenpåiin.
Sinäkin kuulut piirimrne johtajistaon. Miten sinå
kehittilisit piirimme henkeä?
Tiedotusryhmä: Jouni Linkola Minna Karhunen Taina Schildt Marko Ulvila
2l
20
Toino Schildt
jat / -johtajistot voisivat pitäi yhteisiä suunnittelupalavereita lippukuntien toiminnasta ja sen kehitUmises$Toimiiko mielestiisi piiritoimisto koulutuspaikkana? Onko sille tarvetta? Riittåäkö paikkakunnatlasi edulli' sia koulutuskeskuksia?
fo tmls fc {Judenmaan Partiopiirin toimisto on partiotoiminnan keskws ia ideapankki. Se tarj o aa kaikille p artiolaisille mahdollisuuden tutustua partiotyön syövereihin ia nuortsoQön kirjoon. Keskeinen siiainti on elinehto toimiston kehitt ä s elle. T iitn än t o di s t aa vie r ailii oide n m tiöriin lq mmenkertaistuminen H el sinkiin muu t o n j iilke e n.
Tietopankki Lippukunnille toimisto on tietokeskus, sieltii löytyy apu tai vahin$iin tieta siit?i mistii apu löytyy. Useimmiten ioimislon haluama tieto ei palaa takaisin jalostettuna.
i-ippukuntia toimisto voisi palvella partraiten tukikohtana' jonne voisi tullatekernän paperihommia (vuosiselosteita,
Piirin kaikille ryhmille toirnisto on kokoontumis- ja koulutuspaikka. Tiloista löytyisi piirionnena tulostirnineen, kopiokone, kahvinkeitin ja pientä purtavaa Ryhmillit olisi omat "sopeto', joissa tarpeellinen matsriaali säilyisi. Nåtin tavarat pysyisivålc järjestyksessä ja yhdessä paikassa eikä auton takalootassa levällåän. Kurssin alkaessa se tilkoittåa
käyntiä toimisnlla Piiriomena on oiva väline tehö kurssimateriaalista ajanmukaista. Kouluttajien työn helpottamiseksi päivitykset voisi tehdll tyontekija. Piirin käsiki{astokattaisi koko nuorisotyÖn maailman ja ajanrnukainen av-materiaali auttaa kurssiaineison kokoamisessa-
Onko ryhmälle vaiva tulla tekemåån hommia toimistol' le? Tarviiko toimiston varautua ryhmien opastamiseen taitteiden kiiytössä? Jo tiinäitn on jokaisen ryhm2in jollakin j?isenellii mahdollisuus käyttååi modeemia työpaikallaan tai kotona. Toirnistostå tulee Eehcträ infonnåatiokeskus, joka esim. sii-hköposrin
avulla palvelee kaikkia jäseniiiiin. Sähköisesti olisi mahdollista ilmoittatua kursseille, låittettiiä viestejä muille ryhmille tai lpkj:lle. Tälläinen palvelu on tulossa ensi vuonna SP:lle. Onko sinun käytössäsi tietokonetta'.lolta voisit olla yhteydesså piiritoimistoon?
anomuksia, kurssivalrnisteluja...).
Toirnistosta löytyisi tietopankki lippukunniile" Siitii löytyisi malleja ja muidenlpk:n vastaavia papereita' Kliytössä olisi ajanmukainen atk-lai tteis lo.
Toimistoon voisi tulla tekemän ipk:n kutsukortit tai tulostamaan jäsenten osoitteistot tarroille.
Olisiko sinulla tårvettå fiilläiseen palveluun vain onko sinulla kyseiset laitteet jo kådenulottuviltra?
Kolrous - iu ksulutuspsif(r(o
Toimisto palvelisi lippukuntia myös koulutuspaikkana. Toimiston tilat sisliltiiisivät v.i-peruskwssin teoriaosalle riittlivät tilat. Majoitus olisi helppo jiirjestiiä pienille porukoille, jos kotimatka on liian pitkä. Lippukunnanjohta-
Työntekiiut Tällä hetkeliä piiritoimiston työajasta kuluu lähes 907o rutiiniomaisten paperiasioiden hoitoon. Rutiiniasiat tarkoittavat yhteyksiå tippukuntiin, piirin ryhmiin ja Suomen Padiolaisiin. Toimistossa työskentelee Tane ja f.linä kevåiiinä rneillä on ollut mahdollisuus pitäii myös Kenkålä tiedotussihteerinä puolipåiiväisesti. Yksi henkilö ei voi tehdii rutiineja, hoitaa toimistoa, jåisenrekisteriä, koulutusa, tiedotusta, taloutta, toimeenpanna hallituksen päittiiksiä, patistå:l viikeä eteenpäin, innostaa
ja motivoida ja vielä viihdyttää vierailijoita.Toisaalta jo pelkkä piirin koulutusryhm2in kouluttajien koultttuksen
aloittaminen våihentiä ilahduttavasti toimiston paineita kuunnella ja kannustaa kouluttajia. Eletiiiln siis kiidesä suuhun ja firmalle tarvitaan pomo, toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtajan työn pitilisi olla piiritoiminnan jatkuvaa kehittlirnistä Toiminnanjohtajan tehtliviin kuuluisi hallitukryhmien tukeminen ja talousasioiden koordinointi. Kirjanpidon, laskuliikenteen hoima korvaustä vastaan taloudenhoitaja. Tiedouajan tehtäviin kuuluisi sisäinen ja ulkoinen tiedotus, kåisikirjaston hoito, av-materiaalin teko ja piirin ornan aineiston teko sekä sähköpostin hoito. Toimistohoitaja hoitaa oimiston postitukset" jäsenrekisterin, jåirjestelyt eli toimii ikiiiinkuin emäntänä. Hän voisi työskennellä aamuisin, päivisin tai iltaisin miten parhaiten
sen päiltösten toimeenpaneminen,
sopisi.
Haluaisitko sinå henkilökohtaista palvelua piiritoimis' tossa?
23
22
Slqte Ulvilo
tl
ff]$
kv
Maailmun surkea tila tarjoau partiolaisille lukernattomia mahdollisuuksiö tehdä hyviö töitö. Paras kyvii työ on eliiä hyvö eliimii, sopii'a proj e kti j okaiselle p artiolais elle. Niille, joiden hyvåiän elärnåliln kuuluu vieraita kulttuureja, Uudenmaan partiopiiri tarjoaa kouraantuntuvia mahdollisuuksia tutustua kaukasiin ihmisiin ja tehdä mielekkiiitii juttuja heidiin kanssaan. Yhden rnahdollisuuden avainsana on Morogoro. Siitli puhutaan Miuilnra-ryhmässä, jonka oiernassaolon yksi syy on t2illainen:
Yksf pr€nr
nut täystuhoksi. Neljlinnen maailman kanssa tehkäimme vain yhteistyötä tasa-arvoista vuorovaikuhrsta molempien iloksi. Taloudellisten suhteiden sijaan rakennettakoon sosiaalisia verkostoja, jotka rikastuuavat ellim2ilimme ja tuovat siihen uutta sisälöä. Suhieesta voimme ammenraa
voimia hyvien öiden kantimiksi. Partiolaisina meiditn on fehtävä parhåuillme maailman pelastamiseksi. Enempä ei voi vaatia mutta viihempåiiin ei
pidlityytyä.
Kv-ryhmä: Marko Utrvila Tyyti Jauhiainen Anna Leinonen Sonja Lehtinen Kaija Lehto Leena Fackalen Kati Jahnukainen Sirkku Saarinen Oivi Santala
perke
Elämme rnaailmanjåirjestelmdssä, jossa päivitt2iiset tekomrne vaikuttavat tuhansien kilometrien piiiissä asuvien elämåiän: Kulutstavaroistamme suuri tukku on ulkomaiia: farkkujeni puuvilla on pois Afrikan ruokaviljelystii. Käyttiirnäsliimme energiash valtaosa tulee muualta: ehkii Marokon edustålle levinneet öljyt olivatkin tulossa.juri minun autoOni.
Kuten hyvin tieålmme, rnaapallo on elZirnäntapamrne vuoksi tuhon partaalla. Ekokarasrofi on jo totta. Satoja lajeja knolee vuosittan sukupuuttoon, hedelmällinen maa ja vihreä kasvusto hupenee pelottavalla nopeudella ja ilmasto rnuuttuu ennennåikemättömällä vauhdilla. Jo nyt miljoonat ihmiset kåirsivät ympfistökatasuofeista ja vauhti kiihtyy. Maapallon ohjaksissa ovat läntisten leollissusmaiden raharikkaat, joihin kaikki me suom alaiset partiolaisetkin kuulumme. Valta on käsissiimme, niin rnyös vastuu. Aluksi meidiin on mukautetttava omat elämäntapamme ekologisten reunaehtojen mittoihin ja käytiivä pontevasti vahingollisten rakenteiden kimppuun låihiyrnpäristössä.
Ns/lei maai[rnaa Partiolaiset aloittakoot ylikansaliisen maailmanparannuksen nel.jännen rnaailrnan ihmisten kanssa. Kotrme muutahan
olivat läntiset teollisuusvaltiot, sosiatristiset teoliisuusmaat kehirysmaal Neijänneilä maailmalla tarkoitetaan valtiottomia kansaja, joitä ovat esirnerkiksi saamelaiser ja Amat-
ja
sonasin intiaanit. Neljännen rnaailman våki on jäänyt "kehityksen" alle. Tunnen'lme amerikan intiaaninen joukotuhot; nykyisinkin ainutkertaisia kulttuureja katoa vuosittain kymmeniä. Mekanismeina ovat alistaminen, soluttaminen ja kansan-
$
murhat.
v,,
Kehitysyhteistyöstä on enä turha puhua aikana, jolloin rneidiin kehittyneiden vah.oiden eliimänmuoto on osoittautu-
Piirin tltrkein tehtåvä on johtajien kouluh$. Johtajien koulutustaovat normnalit kurssit (esim. vj-jatko, laumanjohtaja" pj -perus), erilaiset vihjepävät, teemakurssit ja koulutuspävät Sekli tietysti kaikki partiotoiminta, joka tarjoaa mahdollisuuden itsensa kehittilrniseen ja kasvamiseen. Kurssimuo' toisen koulutuksen järjesfiivät piirin ryhmät, jotka oimivar
l{eikki Hortikoinen
koulutusohjaajien johdolla. Ryhnnissä on jäseninä aivan ravallisia partiojohtajia, jotka ovat kiinnostuneita ko. toiminnasta. Piirin kursseille voitaisiin våirvätll koulutuj ia niistii lippukunnista, joista tuiee kurssilaisia.
Olisiko tiimå jår.lestely hyvå?
,Wrfö Piiri faryooa $fme*ffe? tulrtö
sen pitaisi tariota?
Miksi?
htitkä piirin jårjestilmåt kurssit ovat mieles!åsi eniten kehityksen tarpeessa?
Miksi? Sudari ja vaeltaja odottavat eri asioita partiolta. "Farlio" on sudarille ennen kaikkea oma iauma ja sen tciminta. Vaeltajalle "partio" on ehkå koko maailma. Tai ne xolme hyvliå
kaverianaapurilippukunnasm. Olelamme "paltion" jakautuvan eri ikilvhn'lissä näin:
Mistå niheistå tåryitsisit eniten taimintavihjeirä? Lippukuntien toimintaa pyörittlivien ausaminen on pir^teht livä. Lippukuntatoirninm on *itkejiä, antoi saa. h a ; :-i:,= ' kasvattavaa - mutta joskus saattåa äpu tuntua larpe-: - -Miten piiri auttaa lippnkunnan johtajia?
-
uurissa massatapahturnissa (piirileiri' p iiripä I å i:. . kokee hiencr.ia partioelåmyksiä. Niissä luoi::.r-' k::. --r:-.: S
MIJU
PAHTIS TÖIfoIIIiTA
t-plG Toth4ll{TA
muihin piirin lippukuntiin. Huvin ja hauskar''; i: : :. - ...-rrie ovat milå oivallisimpia kouiutusli lar su uf,s r: ::-- : : johtajatehtliviin. Piirihenki vahvisfuu ja sen :- ' : :1-yhteistyciU lipparkuntien välille kai]*ee i-,'!.' :;-- - - --:;-
-
di: i--:
:":!i= . 3 Suurten tapahturnien jåirjestiiminen on .'r voimainkoetus. Siksipä niiä ei karn:: -'l-:-;*-i." '' ' l{ i:.:liian usein. Satsataan laatuun, ei maår-- -----r- pit?iisi jlirjeståili: (esim. joka 3.
Uudenmaan Partiopiiri wjoaapuitteet, joissa kaikki jäsenet saavat partiolta tukea omalle kehitykselleen- Toirninnan nousujohteisuus toteutuu mahdollisuutena olla hyödyliinen ja otraå vastuulieen tehtåviä, joiden jzirjesuimiseen lippukunnan resurssit eivät riitii. Fieni partiolainen saa kuvan partiosta omasta ryhmästiilin laumasta tai vartiosta. Kasvun myötii ympyrät kasvavat. Piirin tehtlivä on tarjota lippukuntaa laajempi yrnpyrä toimia ia imeä vaikutteita.
supe-päivä
supe-leiri vartioikåisten oma j uttu vartioikåisten piir ileiri vaeltajapäivät
vaeltajaleiri johtajapäivåt perheleiri kaikkien yhteinen piiriPäivä muu. mikä? Oletko valnnis yhdessä lippukuntasi kanssa järjestiimään jonkin edellå mainituista tapahtumista?
]!finkä? ivf
il!oin?
Piiri on sopiva paikka toteuttaa ideoita, jotka eivät mahdu iippukunuan.
i.Ceasi
voi tarvita paljon ihmisiä, paljon rahaa,
paljon tilaa... tai vajn muiu ideasta kiinnostuneita. Toteutuksen avuksi piiri voisi anua henkistii tukea, tiedotusapua, kon t.akteja, ehkä ral a:li in. . .
"
I
deat " ovat vaeltaj aloim intaa,
johtaiahuoltoa, koulutusa. eliim; ksiä - rajana on Sinun rnielikuvituksesi. Mite n piLnn pitiirsi tukea tiillaisla toimintåail
26 Kurtzi Kuionsuu
Tff,Tffi
':'f;#Tffi
#trJIå:HI?ffi
:träölläflå,äälltrå"ä$itffisfr
fm
*
'HT'
###;*rt*t'x*ffi f\f $# I II flq% N 1|n-s:ffiBD *-iE '
E.
&E
E
W ws W
Talowdenhoidan tehtiiviinö on taata piirin p um atto'?t u u s " & li t o twinra aw t alo u dellin e n riip piirtn toinninta ei sss olls kiinni rahwsta' Jers sfis toiminta kekittyy ia monipuolistuu, om myös a wn o ni"p uo li s twtt av u t al s w de nh o i do n k e fui ty tt iivä i j o{t a I askwt s a nduan v as t ai suwdessaå?tg maksettuu"
ilH#rJ,THlTfrTil#llltrJ:#f::T'r;å:i"'
Hauskeg verainhankintoa
' Miksi emme keksisi uusia, hauskoja varainhan-liint: i;.: ja. Tehdiiiin varainhankinnastå osa toimintaa' Her'i-'-' '
': i' Pl-r-r iltanuotioita luontoretkiä, Jiirjestetii?in ' ilot. sen -: r';:": tansseja vaclluksia, ;'ms' viikonloppuleirejä, 'eivät itse ole tälaisessa loiminnassa akriivises'; - -'jmuua jolka varmasti haluaval' kokea ss n- t'- ' "':. " f ' mekin. Hyvinä kohderyhminä ovai pe rher-: i rll-.' r-.t- paivei; Mikä onkaall parempaa vapaa-ajan henkiiökunnalie, kuin lähteä PT-kisoih:i Ic *--e ; ;- r ' toisten yrirysen kanssa. Ehk'äpä )Tlii L<: :- i-':r':---: syntyy samanlainenyhteenkuuluvui:::'
iahaa cekemlillä asioita, jotka rnuodostavat
partior': '
-
tr
sakin. Eräänlaisena kynnysk.vsymyksenä yhdistysten, siis myös iUudenrnaan Pårtiopiiri I y : n taloudenhoidossa on omatoim ettei tarkoitetaan, nen varainhankinta. Omatoimisuudeila raha oie tullut a'rustuksena fai iahjoituksena' Siis itse hommattua ranaa. Kaikki hommattu raha saadaan kyllä
Fnföpö mYYminen,
: -' :: ''-: -r I Eritvisen fiirkeåiä varainh":-;.:.:.-'-"I:'. ja rnihin hankitut varai kä-;.:::"::. l--j :" - ' olehclppoa,kcskahomr.- - -:- r.'- :: : - 'l ' ornan osansa, r'arsinrl:. :. -- :' - -- r -:: ':."' syytii jåirjeståiä Mm;::- :, -.: r:i:: ;: ennaltanimetiyy kc:':l':t:.Kauppa se on joka kannaiuå, \1 - " : myydä sellaisia [avaroita, j,-';:J kunnos[anut tai vaikka ietPci*:
I
'
-
.::_
i
^-1--1
paan hankirrtaan. Tå--.- -t.:
i,jr-.-.;:
iuuriin-
.;-.1:-'-: : :::= 'iiårjestiiii
myös
piiritasolla.
fvlistä ideof? Varainhankinnan ideointi ja jäjestliminen vie kyllä aikaa ja vaivaa. Piiriusolla se voi olla yhdelle tai kahdelle juuri iuorum ushenkilölle yiivoimainen tehtiivä' Ehkäpä periaatteella" tiisä syystii se onkin toirninut selviytymis Niin, eihåin piirissä nnitåiän muitakaan hornmia hoideta itman mukaizra porukkaa. Siispä kyllä taloudenhoitoonkin nrvitaan o*u ttioouryhmä. Noin viiden henkilön tiimi' josta löytyy numeronpyörittäjålä, markkinointigurua' tr g an is oij ia, iCearikkautta ja tervettii maalaisj åirkeä' Oman paremrnrn' ryhmlin puitteissa homma voisi tr:irnia Tri- jäiirl ', irainhankinnasta mielekäsfti toiminlaa ja perusteman oma aic'-:sr''hmä siä mierdmåiän.
/fi