sl8 Eesti on löhempönö kuin Tompere TAVESTHIA
ffi rro,q^L
- KA%
:*flN r
P&e
PNIFE'TV'
N.EGIS
.'1rECTE
}OIryAU
lloorvrxzclr
ol-rl.t REGNVliL
LIVONIIA
AQ_VILON qnoLlcr
ANGE
Ecd.EslD,
$g
ffi;ry"*-ä vtruf rLvivnE
7-90
-iumBsis iönnpsis
PJ-kurssi 1l9l I
osa
If osa
18.-20.1.-91
l.-3.2.-91
Pj-kurssi tarkastelee osaston, $kn, piirin, SP:n ja maailmanjärjestden partiointia j ohtqi an näkökulmasta. Partioideologin näkökulma suurleirin järjestämiseen.
Ekonomin näkökulma lpk:n talouteen.
Organisaattorin näkökulma pTkisoihin. Aikuisen näkökulma sudarien
leikkeihin. Ihmettelyn näkökulma SP:hen.
Turistin näkökulma ulkomaisiin
par-
tiokoteihin.
Aktiivisen kansalaiskunnon näkökulma Senegaliin.
Pörske on Uudenmoon portiopiiri ry: n jösenlehti. llmestyy kun on törkeöö qsioo Moterioolio olis kivo soodo. PIIRITOIMISIO:
Kirjotyöntekijönkotu 6 ml70 HKI puhetin 90_1355674 PIUTOIMMAJA: Jouni 'KENKÄ' Linkoto
Saadaksesi tiimån ja vielä vähän enem-
PIIRIN PAKKIYHTEYS
män, edellytämme sinun olevan 17+. Aikuisena mukaan tulleilta edelytetitän viihintäiin vuoden partiokokemusta.
Poruoon Osuusponkki 53580&47198
Ilmottautuminen piiritoimistoon
Porogroofi Helsinki
PAINOPAIKKA 31.12. mennessä.
Kerro itsestäsi nimi, osoite, puhelin, lpk, syntymäaika jakerro jotain partiourastasi.
piirin
JAKETU
ffi
johtojoo
KANNEN KUVA
Ennen lohden toiselle
puoteilehiihdettiin.
Kurssimaksu 410,- maksetaan piirin ti
rirle OP-PORVOO 53580 647
tg}
TUTEVIATEEMOJA
mitövoon
Lisåtietoja: Taina Schildt 90-1355674
jos sinuo so noiturttoo, niin oto yhteyftö
Sami Franssita 90-421 674
fu<ez
Abb6 Pierre perusti Emmausliikkeen 1949. Hän aloitti sanomalla muutamille elämän laitapuolen kulkijoiile: - Tarvitsen äpuanne. On ihmisiä, joilla on vaikeampaa kuin teillä. Nämä miehet ja Abb6 Pierre panivat alulle ensimmäisen Emmaus-yhteisön. Tällä hetkellä on n. 290 ryhmää 30 maassa. Ne toimivat eri tavoin, mutta yksi on niille yhteistä: niissä työskennelläån yhdessä jonkun toisen hyväksi.
"Kamppaile niiden kanssa ja niitlen puolesta. .ioilla on vaikeiirta. Eikä pelkästään lievittåäksesi håtåå, vaan myös poistaaksesi sen
syyt.
"
ruffi"rlFr"t" tonsa muiden partiolaisten kanssa. Taimi-
Aika: ti 13.11. klo 18.00 Paikka: Piiritoirnisto, Kirjatyöntekijänkatu 6, HKI
Moro
tarhojen hoiaminen ja puiden isnrtus on keino saada partiolaiset ymmärtämään ym-
!
Pidetäämpä uas pi&ästä aikaa maailrnaryhmän kokous. Tällä kerga voitaisiin käsi-
b+
tellä kunnolla Morogoro-asioita. Meidlln olisi aika selvittää, mitä haluamme teh&I,
T
sillil itseään Finnidaksi kutsuvan Ulkoasianministeriön kehitysyhteistyöosaston (KYO) måiäräahojen haku päättyy mzuraskuun lopussa. Sieltä voisimme hakea rahaa Lusuniken vierailua ja metsitysyhteistyötä varten.
Partiolaisten metsityshanke
,;ffi
Lusunike on lähettänyt metsäasoiista hankesuunnitelman, .ioka on liineenä. Hank-
keen pääjuonne on ympäristökasvatus, joka
aloitetaan kahden päätomisen työntekjiän koulutuksella. Ajan mittaan he jakavat tie-
Morogoro on tansanian itöinen lunta
fun
piiristiinsuojeiun merkitys jä antåa jotåin aineksia käytärrnön työhön - tekemällä oppimista. Hankkeessa keskityttälin laaduiiisiin muutoksiin partiolaisten tietisuudessa sen sijaan, että yriret0iisiin hikipäässä metsittäii isoja maa-aioja" Tehtävässä metsitystoiminnassa kåytetiliiin halpoja ja paikallisia menetelrnä,joitakoeteaan esitallä rnyös kylien asukkaiile. Tansanien shillinki on noin 2 penniä, joten ensi vuoden rahoitustarve on vajaa kahdek-
san tuhatts inarkkaa. KYO:lta voi saada 7 5 Vo
har:lr.,keen rahoituksesta, j oten tarv i se-
rnamme osuus on vain pari tuhatta markkaa. Jåirvenpäån Mcrogoro-kansalaisloim ikunta,
joka koordinoi paikkakuntien ystlivätoimintåa, on luvannut hankeeseen 3 000 markka, joulu.iotka jåiivät j2iljelle viirne vuotisesta kuusikampanjasta. Toisin sanoen rahaa ei välttiimätä tarvitse ensi vuonnakerätä lainkaan.
Läänin nietsäosåston hanke Morogoron läänin metsäosasto on tarjsnnut rnyös kehitysyhteistyöhankkeen. Suunnitelman voi pyytäli minulta. Jos haluamme myös auttåa laajassa metsiryksessä Morogorossa,
tåssä oiisi mahdollisiuus. Tämåin hankeen heilkous on vaition laitosten teholtomuus ja keinojen onttous. Valtion virkamieheteivät pysty pysäyt*imäån metsien hupenemista tuottarnalla kalliita taimia, koska ongelman perimrnäiset syyt ovat ihmistan toi minnassa ja yhteiskuntarakenteissa, joita pitåisi muuttaa. Valitettavasti byrokraetiien on vaikeala
hyävksyä tallaisu yksinkertaista oivallusta. Tuttu tilanne S uornessakin?
Hindsbyn metsät Trooppisista metsistii puhutfaessa on hyvä silmäillä myös omia lrongikkoja, ettei kai-
ftres
vella oksia vain tois!.en silm2lkulmasta. Si-
poon Hindsbyn metsäalue, jossa monet partiolaisetkin ovat kuleksineet, siirtyi Helsingin kaupungilta puolustusvoimille eduskunnan lakipätöksellä. Uudemman parliopiiri kertoi kZlsittelyn kuluessa kansanedus-
Muistelemispäivä Tytti, Leena ja Kaija ovat suunnitelleet muistelemispäivän aineistoa Morogoron tiimoilta. Siitii saammekuullakokouksessa-
tajille, ettii meistii olisi mukava retkeillä
Lusuniken vierailu
niiissä upeissa metsissä toistekin. Sotilaiden suunniielmissa on tehdä alueelle ammusvarasto, jonkarakennustyö on melkoista luon-
Lusuniken vierailustakin voisi päänä. Kogi porukat ovat kiinnstuneett h?inen ottamisesti leiristaabiin, sillä hän on Tansaniassa
nonraiskausta. Muusta toiminnasta ei ole tietoa, mutta kyllähän sissit tunnetusti halu-
Gilvel-kouluttaja. Minä olen kiinostunut
avat hääriä metsissä.
lähtemään Lusuniken kanssa ensi kesän liikennepoliittisille kävelyille, joissa taivalle-
taan moottoriteitii vastaan esim. Turusta,
armeijan herroihin, ettit Hindsbyn metsä säilyisi mahdollisimman luonnontilaisena
Tampereelta ja Kuopoiosta Helsinkiin. Vierailua varten voisi koota ryhmlin, joka miettisi ohjelmaa ja rahoitusta. Varoja voisi hakea ainakin KYO:lta, Jåirvenpän kapun-
ja retkeilyyn sopivana. Aasiasta on saatavil-
gin vapaa-ajanlautakunnalta ja partiomat-
lehtikirjoitus, luonnonsuojelijoiden muistio ja piirin kannanotto.
kailurahastoista.
Nyt partiolaiset voisivat yhdessä muiden luonnonystävien kanssa koettaa vaikuttaa
la
Toivottavasti mahdollisimman moni pliiisee paikalle. Soitellaan, jos on kysyttäväli.
terveisin
.t4å Marko Ulvila
Liitteet: The Reforestation Project Plan for Mrogoro Scouts Project
Vihreå Lanka; Hindsbyn metsiit Piirin lausunto kansanedustajitle
John Lusunil<e on Morogaron partiopiirin johnja. Hön toimii rnyös Gilvel-kouluttajana j a S uome n y ht ey smie he nö.
Jos sö muutot Uudellemoolle, niin kerro meille milloisto postio sö holuut, effet sö jomöhdö
toiminnon puutteeseen t. 90-.|355674
Tervetuloa juhllrnaan
Tluspertiots ja kisailemaan s€n kunniaksi kesliteatterin rnsa.stoor! keskelle Hyrylää.
Lauantaina 2A.ll.l990 alkaen kello 1O3O Toivomme teidån prkeutuvan syyssäåhän låmpirnäsri.
*ffim
I(utsumrne teidät mukaan peejnteikkäåseen, rnuttg leikkirnieliseen Ryörnivä Lasvu -partiotaitokilpailuun. Mahdollista on myös osallistua vain muuhr.rn juhlintåan ja vaikkapa seurats kisaå oppaan kera.
\/arusteiksi
kolmihenkinen vartio tårvitsee satran ia muistiinpanovälineet. I(aikilla vartion j:isänitlä tulee olla puuldco. OhJebna 1o.30
Onnittelujen vastaallotto 11.OO
Partiomarssl
Tewehdyssmat lip,puk'*"njohtaja Rauno T\rrkki TuDnustusten jako
Rytlmivä Laavu -kisa ja rcn sewauLlm tr<enttåruokailu
Pdkintoj€niako 15.OO
T:lä yståqrys ei raukene
Ilmottautuminen
tapahtuu rnaksarnalla osallisturnisrnaksu, "vähintään f OO mk" 16.11.1990 rnelrnessä tilille K-USp 401610-49955. I(uitissa tulee lukea yritykscr./ yhteisön sekä vartion nirni.
Lisåtietoja kisasta
saa
Mikael "Mikki" söriltä p. 4'19756 t&i I-.auri "Unski" IJntarnoltå p. 2565o3 JäIki-ilrnottautuminen
:
kaksinkertainen kisamaksu
:-;,1
'': å
H=NDSBYN Teksti : Taina
K e ski se n U ude nmaa n
Parhaat retkeilymnastot ovat ioutumassa vasaran alle. Riistetiitinkö meikä oikeus retkeillö alueella? Lanataanko alueen Iuonto? Mitå tapahtuu jatkossa on vain meistå itsesrämme kiinni.
Piiri otti kantaa! Sipoon Hindsbyn lehtometsiialue siirtyi Helsingin kaupungilta Puolustusvoimille eduskunnan lakipäätöksellä. Piirimme lä' hetti kiisittelyn kuluessa kansanedustajille oheisen vetoomuksen, jossa kerroimme halumme ja&ossakin retkeillä näissä upe issa metsissä. Vetoomusmmme siteerattiinkintäysisrunnossa 18. 10. josta innostuneina
olimme mukana seuaamassa lain toista käsitrelyä eduskunnassa 23. 1 0. Mukana meitä oli Juice, Lalle, Pale. Juissi,
Mikko, Emo, Kalle jaTane. Maanvaihto toteutui suunnitelmien mukaisesti. Helsingin kaupunki vaihtoi 600 hehtaaria lehtometsåä puolustusvoimien 8,5 hehtaariin rakennusrnaata Kivikostå. Ainaftxap gi55åvaiheessakauppakirjaan ei lisäny rasineita luonnon suojelusta tai retkeilyn salli misesta alueella.
MITKÄ METSÄT? Hindsby on pieni kylä Nikkiliin keskustasta lounaaseen. Alue on noin 2 x 2 kilometril kokoinen. Retkipaikkanaan sitii ovat kåyttiineet ainakin Tuuspanio, Kiehiset. Sipoon Hukat ja Keravan Korvenpojat. Lisåiksi naapurimme Piiiikaupunkiseudun Partiolaiset ilmeisesti retkeilevät samoilla seuduilla. Meiltåi uusmaalaisilra loppuvat retkipaikat muutamassa kymmenessä v uodessa. ellemme itse puolusta niiden olemassaoloa. Etelä-Suomessa on suojelruja metsåialueita vain alle I %. Koko Uudellamaalla ei Nuuksion ja Hindsbyn lisåiksi ole muita merkitt?iviä luonnontilassa olevia metsiä, joisu olisi partiolaisten retkikohteilsi. Nuuksion suojelemiseksi on jo tehty ennakkopäiiös. PåiPalaiset kiiyttiivätkin aluetta ahkerasti. Myös Hindsbystli on keskusteltu aiemmin. Ensimmäinen kirjelmä valtion luonnonsuo-
jeluvalvojalle tehfin jo vuonna -72. Ympäristöminist€riön lehtojensuojelutyö,ryhmä
mainisi mietinnössiiiin -88. enä Hindsbyn lehdot ovat valtakunnallisesti tiirkeitä rauhoitettavia alueita. Viimeksi suojelua ehdotertiin helmikuussa -89, kehnoin tuloksin.
tt
METSAT ARMEIJAN SUUNNITELMAT ALUEELLE Puolustusvoimat eivät ole julkaisseet tarkkoja suunnitelmia. Huhujen mukaan alueelle on kaavailtu sissiharjoirusaluetta kallioihin räjäyt€ttäviiä arnmusvarasto. Paukkuvaraston hyvä puoli on siinä. että se takaa 3 kilometrin varoalueen ympiirilleen ja est?iä
näin muun rakenhmisen alueelle. Mutta kuinka käy eliiinten ja kasvien räjäytystyön turmel luksessa? Suusanal listen sopimusten mukaan alueelle ei rulla paukuttelemaan pyssyillä eikä sinne tuoda raskasta kalustoa
kiinteisiin. Paikoin jyrkäntret muodsstava rotkornaisia laaksoja, joidcrr pohjalla solise pieni puro. Puroihin on havaittu nousevan pieniä laime nla.
Metsiinhoidolliset ioimet alueella ovat vii me eikoina olleet hellävaraisia. Saiu Huttu sen tekemän männynneulastutkimukser rnukaan metsä on vielä suhteeilisen hyvä kuntoista. Metsässä pesii noin 65 linrulajia ja rauhalii set metsälammet ovat levähdyspaikkanamyös
joillekinmuut
PM
tolinnuilie . Aue on tunnettu myös metsojer soidintantereena -harvinaisuus etelä-Suo messa. Siellä on tavåttu myös tyypillisi vanhojen metsien lintuiajeja kuten pikku sieppo.ia varpuspöllö. Nisäkiislajisto on alueella myö$ monipuoli nen. Ainakin I 5 iajia, kuten hirvi, nåätä j vaikohiin*ipeura on tavattu aiueella iulakuin kin vakituisesti. Alueen hyöntei$töstä on tutkittu perhosi€ etanoita ja måakiitäjiiisiä. Perhoslajeja or
Hindsbyn mctsäalueen komea geologia te-
tavattu noin 350, monet niistä tylpillisi
kee siitä poikkeuksellisen mielenkii ntoisen' Kallioidgn taelta avautuu hienoja näkymiä ja
Jc nykyåän aiue on ollut hyvä tutkimuskoh
kuten panssarivaunuja.
Kysyä voi kuinka käy metsojen soitimien' jos samaan aikaan alueella ryynätliiin.
ALUEEN RIKKAUS
kalliot rajoittuvat monin paikoin jylhiin jyr-
lehdorlle. de biologisessa p€rustu&imuksessa ja ope
iuksessa.
VETOOMUS KANSAN EDUSTAJ I LLE Käsiteltåvänånne on maanvaihto Helsingin kaupungin ia Puolustusvoimien kanssa perjantaina 19.10.1990. Alue sijaitsee Sipoon kunnan keskiosassa ltindsbyn liylässå. Kooltaan rehevä lehtometsä on 670 hehtaaria' Alue on rikas linnusrostaan, hyönteisistäån ia pikkunisäkkåistäån. Retkeiliiä voi tavata metson soitimella tai meritaimenia solisevissa pu roissa. metsien Etelä-Suomessa suojeltuja alueita on vain yksi promitle' Hindsbyn lukua. suojelu tlsäisi oleellisesti Partiolaisina haluamme retkeily- ia virkistysmaastoien säilymistä. Jokamiehen oikeudet takaavat meille ia muille mahdollisuuden luonnon kokemiseen. Hindsbyn metsät ovat usein retkiemme kohteina' Luonto on kiistaton häviäiä nykyaian valtaisassa kehityksesså. Kukat ia linnut eivät åänestä, siksimeidän on huolehdittava niistä. Vetoamme Hindsbyn alueen puolesta seuraavaa:
1. 2.
Alue tulee säilyttää retkeilylle avoimena ia luonnontilaisena. Uudelta omistaialta vaaditaan Järkevä käyttö ia hoitosuunnitelma alueelle, siten ettei arvokasta metsää turhaan tuhota'
Helsingissä
1
8.1 0.1 990
"fM^ hltulf,f Uudenmaan PartioPiiri ry Taina Schildt
toiminnanohiaaia
furo
MEIDAN SUUNNITELMAMME
Onko sinun lippukuntasi kiinnostunut alueen käytöstä? Jos on, niin olisiaihetta liinyä
Suomen Luonnonsuojeluliitosta Ilpo Kuronen kertoo, ettei heillä ole mitilän suunnitel-
mia jatkotoimisa. Hän sanoo SLSL:n olevan mukana miklili jotain tehdälln. Ajatusta voisi olla Puolustusvoimain piiiittiijien kutsumisessa saman pöydiin älireen, jotta kuulisimme heiltä itseltlän aleen käyttösuunnitelmista, ja voisimme keskustella alueen retkikäytöstä.
joukkoon. Koskakyse on Uudenmaan partiopiirin lippukuntien yhteisesti ajamasta asiasta, piiätri
piirihallitus kokouksessaan 12.11. olla asian takana.
Taina kutsuu koolle aluetta kåyttlivien lippukuntien edustajat miettimään jatkotoimia. Ohessavetoomus
, -. tt*
Notursi
LUAnnon
Kuninkaaihäii lmm
furr
LOPPUIVATKO
ADVENTTIKALENTERISI? Piiritoimistossa vielä saatavissa rajoitetusti. Paras myyntiaika on vielä kesken.
HAE OMASI
JA VOITA lippukuntien välinen myyntikilpailu, jossa sarjoja on siis kaksi: yli ja aile 75 jäseniset lpk1. Viime vuonna ison sarjan voittaja myi6,5 kalenteria/ jäsen. palkin-
TOIMISTON GLÖGIT
Ig.I2.
toon voittajalippukunta voi itse vaikuttaa.
kello 12.00 Soita tilauksesi piiritoimistoon;
9O-1
5674 tai tee se kirjaltisesti me*ilen tilaajalpk
:n,
-
19.00
gs
fos hyvin kiiy, niin
yhteyshenkilön nimen, osoit-
samalla vietetiiiin my ö s
teen ja puhelinnumeron sekä tietysti kalentereiden kappalemäärän. Lpk:n palautusoikeus on 2Ayo.
Voittajien lisäksi arvotaan yllätyspalkinto, mikäli saavutetaan 10000 myydyn kalenterin tavoite.
AUDISTETUN GALAHAONEEN AVAJAISIA Jos ei Hiy hyvin, voit glögien ohessa e de s au ttaa tilan v almi stumista.
fopne rz
TERVETUI.,I2A!
Lippukunnan johtaja. Oletko huolehtinut, että lippukuntasi on tehnyt voitavansa piirin palvelutason säilyttämiseksi. Piiri kun ei ole mikään sisäsyntyinen juttu, vaan se, mitä lippukunnat yhdessä tekevät. Ei enempää eikä vähempää
ELI Kokoa joukostasi 2-3 henkinen työtäpelkäämätön iskujoukko j a ilmoita-pyydii ilmoittaurumaan-
piiritoimistoon. Työvoimaa ovat tiihtin mennessä tyrkyttäneet liihinnä
KIRKKONUMMI
uÄNrsÅlÄ lÄnvnxpÄÄ PORNAINEII.I
Piiritoimiston remontti uhkaa venyä tomerien tekijöiden puutteessa.
JOKELA Kovin on Ke skiuusimaa voittaista
Piirin imogo muuttuu, Mitö meidön jösenemme toi utkopuoliset ojottelevot Uudenmoon portiopiiristö? Poljon siihen voikuttqvot osiot, jotko nökyvöt ulospöin. Pörske,joto on yritetiy kehittöö nuorekkoommoksi. Lehti, jonko Viitsii seloto löpi. Piiriloimislo,josto rokennetoon poikko, minne on helppotullo jo missö on helppo ollo.
Piirin merkki, joto nöittö nökymin e! voihdeto, mulrq jonko rinnollo koyf etöö n tuoreo mpoo köyliövei'sioto. Merkki nokyisi piirin kirjekuorisso, popereisso jo mm piiritoimiston ikku-
noteipeissö, MITÄ MIELIÄ $NÄ oLET oIIo
olevosto ehdotuksesto tölloiseksi köyttöm erkiksi? Kerro mielipiteesi piiritoimistoon. piirihoilitukselle toi Kengötte,
ffi'ffo*&ffi#q. trrJotvSgleräJåAkotu 90-'t355ö74
furs
å
tr
PROI-OGI Minun nincni onArto lokilten. Olen25- vnotias ja pairun 60 kiloa. Se on liianviihiin.Tiedän sen. Minalla on siniset silmtit, sörkcvö selkii ja isöltä peritty rnahalauk*u, joka reistailee säarnijilisesti. ölen minii partiossakintoiminu.Jotain 12 vtatta ja toimin
Axun
lorinot Intiosto
yhä, tosin niukasti. V iitne kesärui löhdin Intiaan ja palasin tannihtussa. O lin vaihto-opp ilaana, mutta en aswut perlvessä enkii opislccllw. Sen sijaan twustuin Etelii-lt tian kehitysprojelaeihin, pölyilin savarnikylissö ja sain kim_ nwkkc ita, joista kirjoittelin lyhyitö kykitarircita. P roosaa vai lyriiklaa, lcertomuksia vai unia -en tied,ii. Niitö on kuitenkin kirjoitenu hyviissä nskossa sielki tiiöllö : terass illa, bussiasemalla, yöllå myrskylyhdyn v alossa, aarnulla ennen aaniaista, teekoj ussa, rtnko_ mat o I la, r ip ul is s a j a t o iv e i kkaaru.
ämän kylåin nimi on Kalaiyarkoil. Tlilillii asuu 5 000 ihmisEi. Tåiällä on viisi
':.ti,
'rjlt':
ti4
temppeliä mutta vain yksi mies, joka osaa
,,'1,
korjata mopoja, skoottereita ja moottoripyöriä. Tätii miestä kursutaan teknikoksi. fliin on vielä nuori mies. Kukaan ei tosin tunnu tietävän hänen tark:da ikänsä, eikä sillii toisaåltå ole väliä. Joka tapauksessa hänonpakostayli24 vuottamuttaei vielä28 vuottå.Olen asiastå varma. En fiedii miksi. Teknikko ei ole naimisissa, mikä hieman hämmentliä kylåiläisiä. Toisaalta hänellä ei ole myöskäiin kiinteä korjaamoa tai vastaanottoaikaa, vaikka hän on Kalaiyarkoilin ainoa korjaaja. Hän on tavallaan lenävä reknikko, joka viiletriiii pitkin kyläreitii ja lähistön kinttupolkuja trimmatulla mopol-
l: ,.'.j
WWg
laan. Se on kyllin iiänekkåiin, nopein ja vaarallisin ajokki. Lapset oppivar varhain pakenemaan tieltil kojujen suojaan, kun sen
kimakka surinaalkaa lähestyä kuin vihainen
@:
jättiläismoskiitto. Koska teknikolla ei ole vakituista korjaamoa, voi usein nZihdä Kalaiyarkoilin pliätiel-
furo
futs
Koloiyor-
lä miehiå
nojailemassa kaksipyöräisiin
ajokkeihin. He eivät tee mitään erityistä. He vain maleksivat ja odottavat, että teknikko
seitin, jonka alta voi vaivoin nilhd,lt ruskean iiriksen ja musEn pupillin. Ihmiset sanovat, että teknikon vasen silmä katsoo jumalaa. Sen sijaan oikea silmä tähyääjoka suunraan, eikä kukaan ke.stä kohdata sen katsetta. Se nimittäin näyttää kattilan kokoiselta, koska teknilfto käyuää suurennuslasin vahvuista
linssiä. Muutoin silmälasit kulkevat vinottain nenän yli, ikäitn kuin hän olisi joskus jysäyränyt mopolla piiin kookospalmua. Tällainen mies on Kalaiyarkoilin teknikko, joka on hyvin tärkeä mies kylässään.
porhaitaa esiin. S illoin he huiovat ja hihkuvat, joila tämä pysähtyisi korjaamaan juuri
heidiin ajokkinsa. Jos onnistuu näkemään teknikon läheltå, huomaa pian, ettei tåtå voi katsoa silmiin. lllinen vasemman silmiinsä ylle on kaihin hämähäkki kutonut kellertävän valkoisen
*f =-r - -- t
i
Seuraavassa Pärskeessä uusi juttu
Sukel uskurssi
tulee
!t
yhö vielöki n
Alkoo vuoden
1991 olusso.
Moksoo suhteellisen vöhön, hintoon sisöltyy ku rssimoteriooli : Sukellusvorusteet (poitsi ABC) Myös uimohollivuorot. Jos vielökin kiinnostoo, niin soito 90- I 355674, soot lisötietojo.
furc
Linnajoen partiolaiset 80 vuotta Linnajoen partiolaiset ry juhli i 24 .-25'll'90 SGvrntigpäiviäät Porvoossa. Lippukunnan nykyinen nimi on vuodelta 1975, jolloin Pbr"oon tyttö- ja poikalippukunnat yhdistyivät virallisesti. iot"oon päivän pojat on perustettu tiettävästi vuonna l9l0 ja joutunut pian tämän iälkeen muiden partiolippukunden tapaan -kietleayjen tistalle. Varhaisimmatjäsenmatrikkelii ovat vuodelta 19 18. Tåirnän jälkeen on Porvoossa
oiminutuseita eri lippukuntia
samanaikaisesti. Linnajnen tyttöpartio ja Porvmn päivän pojat jältuitenkin jatkoivat oimintaansa sotien
keen. Molemmat joutuivat 1970-luvulla samaan puristukseen vetäjäpulassa' Voimat
oli
p käytännön
syistä yhdistettävä' TäUä
he&ellll elllmme voimakasta nousukautta ja joukossa on paljon innokkaita nuoria' Niim-
pä uskaltammekin kusua kaikki entiset ja nykyiset jäsenemme juhlimaan
24,11 -Påivällä soppaa ja infoa Porvoon torilla -klo 18.00 Pääjuhla Linnakosken lukion juhtasalissa.
25.11. -klo
15.00 juhlajumalanpalvelus Porvoon
pikkukirkossa
ScppoToivonen lippukunnanjohtaja
&re'
o
sinld
a$ kilo nnetriä Ltlkct
maille q
Teksti: Merja Honkkila ja Kenkä Kuvat: Kenkä
Voiko olla olemassa KV-toimintaa suomen kielellä. Nyt siihen olisi mahdollisuus. Tapasitko Eestiläiset Uusi Aika Uusi Maa -leiritlä, Tervaksella tai viime PJ -kurssilla. Miten olisi kirjeenvaihtokaveri Eestistå?
Eetserit Kuvittele, ettjl partiotoiminta olisi ollut kiellettyä suomessa viimeiset 50 vuotta, ja nyt ne jotka 1939 kuuluivat liikkeeseen, olisivat mukana käynnistlimässä toimintaa uudelleen.
Olisi
l2ihes kummallista, jos
kaikki sujuisi
sulassa sovussa, kun toiset haluaisivat ottaa mallia titmän päivän partiomaista. Tällainen tilanne on Eestissä, kertoo Anders Haamer,
Eesti Eetser-Skautide Uhenduksen puheenjohtaja. ll2in itse on ollut aktiivisesti rakenbmassa yhteyksiä mm Suomeen ottaakseen kiinni kehityksen, josta on jåiäty jZilkeen. Eetser skauttejaon noin 400 ja tyttdä,Eesti
Eetsereihin. Malev-partiolaisten jäsenmäirä liikkuu noin sadan ja kahdensadan välillä.
Maailmanliiton kanta Tilanteesta tekee ongelmallisen se, et*i maailmanjåirjestö hyvåiksyy jäseniksi vain kattojZirjestdä. Hiljattain perustettu Eesti Skautlike Organisatsioonide Liit pyrkii tiillaiseksi, ja sen jäseniksi ovatkin jo ilmottau-
tuneet Eetserit tyttöineen. Anders pitiiä mahdollisena, ettå Eestin muut kansat pe-
gaideja noin 500. Luvut ovat viiaeellisiä ja tilanne muuttuu jatkuvasti.
Malevskautit Pieni ryhmä vanhoja partiojohtajia herätti henkiin Eesti Skautide Malev'in ja Eesti Gaidide Malev'in, jotka jatkavat 50 vuotta sitten keskeytynyttil toimintaansa. Tällä perusteella he myös katsovat olevansa ainoat oikeutetut partiojärjestöt Eestissä. Tytöt olisivat haluneet perustaa yhteisen
vEjltaa
-m
partioyhdistyksen, mutla vanhan polven
t
Malev-johtajat kielsivät kaikki yhteydet
å a
! ::r
Ewrn
te
ka liittyisivät liittCICIn. Malev-partiolaiset eiväe ole liitryneet katnojfi este$n.
Partiolaisilta tehtävilksi järjestää Eestissä Pj-kurssin, jolla koulutujina olivat Soile Kero ja Paavo Tsokkinen. Tämän jillkeen
Yhteåstyökursseja
ilrnaispaikkoja Pj -kursseille. KuBu Eestiläiset letuillesi. Aiemmin heitä oli runsaasti Uusi Maa leirillä sekäTervak-
rxtsråisivät c,snankielisiätu yhriistyksiä,
jot-
Andersin haaveena on katojärjestö, jonka kåikifiå jåsenillå olisi sama aatteellinen pohja, mutta jotka toteuttaisivat partiotoi*iRtaa omaleimaisilla tavoiliaan.
Eetsereiden jäsenmäärä ei olekasvanutkovin
ncpeasti. Aikaisemmin suurin ongelma oli rciminnan maanalaisuus. Valtion hyväksytsaavat Eetryä partiotoiniinnan vkallisesti, serittin nyt kotikaupungeiltaan apua esim kokoontumispaikkoina. Nyt toimintaa haitiaa jöhtåjapula. Kun pitkäntinjan nuoria johtajia ei yksinkertaisesti ole, on koulutettava pystymetsåstä. Avuksi on otettu yhteistyökurssit suornalaisten kanssa' Helsinkilåinen kouluttaja Aki Mllkinen sai Suomen
Eestissäon järjestetty ainakin yksi Vj'kurssi Pääkaupunkiseudun voimin. Lis{ksi Eestiläisiä on nähty Uudenmaan partiopiirin kursseilla. Heille on varattu mm
sella. Huhuja yhteisestll vaeltajaleiristä
Eestissä on liikkunut jo tovin aikaa
YhteistyöliPPukuntia Koska Eestissä on tällä hetkellä pulaa kaikesta, niin tietotaidosta kuin tarvikkeistakin, ovat useat lippukunnat aktiivisesti solmineet ystltvyyssiteitäEestiin. Tällä hetkellä tiedossa ovat seuraavat yhteistyöpadt; Vaasan Metsäveikot-Pärnu Hobehunt
I R
"
Åndres Haamer anEetsereidenjohtaja jahönenpoikansaTönisvartioniohaianllinalaisessa lippulamnassa. He olivat mukana SP:n kasvatusseminaarissaviirrc huhtikuussa.
fuzo
Suuru*oni$
Y:,;:;., " u,\"tr w\ SrLsr{L
....;,umi{ri J. -o
lko I
I{zissccri{
i Talli (ta'fl
I
,B **4o*
ffiu;'ffi;
Ilvesveike[ Hki- Suure Jaani Irmbitu lpk i{ervannan }Iukat Tre- Tartto skaudit t l I I :
Tavastit Vantaa'Tallina Meretähed Rekoian Metsäveikot-Tallina Priisle lpk ?uzun partiosissic-Pärnu mereskaudit Nummen Samoojat-Keila lPk S uolahden S uoPartio-Sindi lPk Espocn Mesikämmenet-Tabasalu lipkond Sucmessa CIimiva Viro-toimikuntå on autfåråut yhteistyötralult<aita suomalaisia löy-
yståviä Kari Laurila 9040 I 4330 sekä Risto Teinonen Kalasääksentie 3 b 22 Espoo 62 90-
åämäån Eestistå
599468 Samat henkilöt toimittavat Suomessa
Male'
suomen TV:n liihetyksiä", selicäll Tönis varsin sujuvalla suomenkielelliiän' Hän itsekäiln ei koskaan ole opiskellut suome& Sama mahdollisuushan on meillil suomalaisillakin. Tallinan TV:tä seuraamalla tottuu helposti eestin raumalaistyyliseen rytmiin ja suomalaisittainkin varsin värikkällseen ja ilmaisuvoimaiseen sanastoon
Osotteita Eestissä: Ee.sti
Eetsenkautide Uhendus
Anders Haamer Pärnu maantee 506-2 Tallinn 200 009
va -nimistll Eestin partiotoimintaa tukevaa lehteä" jota toimitetaan kaikille Eestin partiojohtajille. Jos haluat esim kirjeenvaih-
Eesti Gaidide Uhendus
tarn tai yhteistyöhön Eestiläisten
Tallinn 200 039
kanssa,
HelleAan Linnamäe tee 49-161
kannauaa sinun ilmoinaa asiasta tätä kautta.
Eesti Skauride Malev
KV-toimintaa
HellmuthTamnniste
Matkaa Helsingistå Tallirunn on n 80 kilometriä. Uudenmaanpartiopiirin laidaltatoiselle tulee ma&aa lllhes 230 kilometriä !!! Voiko KV-toirninta olla enä helpompaa' kun kielikään ei ole toivoton este. "Ne jotka asuvat 100 km sätBeuä Tallinasta, osaavat usein suomea, sillä he pystyvät seuraamaan
Pärnu maantee 12-4 Sindi 203 490
roilrt
å#ålrrii;fs"-,'
Eesti GaidideMalev
HeljoAarma Lembitu 55 Pärnu203 600
H44^{ER
pflrimme hakee äitiysloman stJaista
PIIRTOHJAJ\JAKSI partlolaisen 5o:n J äsenlippukurrnan J a 35oo uudenmaan parttopttrl on tarJoten lippukuntienJohtaJiaJavaeltaJta' katto-organisaauo. se patvetee hetllemahdolllsuuksiapartiotoimtnnantoteuttamiseen.Piiritolmlstoon UudenmaanpartiotoiminnantietokeskusJatapaamispaikka.Uuslmaa pifriksi' Ja kehittyväksi rrtelletåån partiokentållä nuorekkaaksi Tartoamme; -mahdollisuuden ltsenså kehittåmiseen a ilmapiirin -rniellyttåvån työymp ärtstön J slnulle sopii -n 3kk työnohJauksen' Jos se voit kehittää itsellesi mleleiseksi -montpuollsen työnkuvan' Jota
-liukuvan tYöaJan -Mac llcxlaserefreen Tolvomme slnulta: - oma- aloitteellisuutta -partio - tai nuorisotyötuntemusta ongelmanratkaisukYlcYå -halua kehittYå Ja keblttäå
-
IåhetäYapaamuotolnenhakernrrspalkkatotvomukslneenpllrltoimlsaloltusaJankohdasta volmme tonrme 3O.I1.9O rnennessä' Työn volt alolttaa 7'1' 91 sopla, mutta alkalslntaan
!
Eesti, Eesti, Eesti, kaipaan sinne paljon' Mikå on suomalaisten rooli partioliikkeen uudestaansynnyttämisessä sukulaiskansamme kskuuteen? Jutskasin UudP:n eestiläisten vieraiden kanssa muunmuassa
i
EESTI',, KUVAT,TEKSTL Pauli
Aut"
Roosalu, 1? ja Jorma JYrgens, 16 Viljandista, Keski-Eestistä, asustivat viikon Vihdissä ja Porvoossa ja osallistuivat PJ-peruskurssille Enä-Sepässä ja Märkiöllä loka-
marraskuussa. Aare ja Jorma ovat olleet jo kaksi vuotta partiossa ja nyt he tulivat piirin kutsumina PJ-kurssille oppiakseen lisäil par-
tiojohtamisesta, lippukuntien ja muiden ja pyörittämisestä' ryhmien perustamisesta ja rahan hanl:kimisesta. Kurssilla oli poikien rnukaan kivaa: "Pettymyksiä ei ole tul-
lut."
Yhteistyötä Jorma, Aare ja heidän LiPalainen emäntänsäHelena jfi estävätPJ-jälkitehtävänään var' tionjohtajakurssin Eestisså. Tållainen yhteisoiminta onkin eestiläisen mielestä hyödyllisintä. Yhteisten kurssien lisäksi voitaisiin järjestää yhteisiä leirejä, sanoo Aare.
Joskus kauan sitten on ollut jopa suomalais-
ugrilaisen kieliryhmän omia partioleirejä, lisät Jorma- Kenties unkarilaisillakin alkaa jossain vaiheessa olla po&ua partiotoiminnassaan. Yhteisten projektien avulla voitait siin kenties autaaeestilåiisiä vZiltgimåiiin Suomessa tehtyjä virheitii (onko sellaisia?).
Perinteitä Me suomalaiset olemme innokkaina tyrkyttämässä omaa hienoa partiokulttuuriamme Eestiin, mutta onko se oikeaståån tervetullut sinne? Eestin paristakymmenestä lippukunnastaosa toimii l930-lukulaisella perinteellä. Muutaman "sitoutumattoman" lisiiksi on
sitten vielä lippukuntia, joissa halutaan olla
niin nykyaikaisia ja radikaaleja kuin mahdollista. Ainakin Aare ja Jorma ovat sitå mieltli, etä "scouting on scouting" ja eri partiosuuntien parhaat puolet yhdistiimätlä
fuz
Jorma haluaa Yhteisiti leireiei'
Aare uskoo, että scouting on scouting'
Helmikuussaadaan toimiva kompromissi'
sa 1991 Eestin partiolaiset kokoontuvat yhteen ja yrittavat saada aikaan yhteisen edellytys iatieston jå ohjelman. Tämä on tVOt
WOSf"f in
3aWACCCS
in
jäsenyydel-
le.
Ihailijapostia Jormalle ja Aarelle voit låihettiiii seuraavlrn osoitteisiin. Liihetä kirjeet Bvallisena maapostina, niin menee varmimmin perille:
Toimintaa
lailla Itse partiotoiminta Eestissä on melko
otunluitt" kuin
salkoon Uudenmaan piirileiritlä toissakesänä oli varmasti kova junu eestiläisillekin'
Suomessakin' Suhteet
ovat muihin yhteisöihin,kuten kaupunkeihin'
vielä aiultaan. Toimitilda, kuten koloja'
ja kuntien leirikeskuksia, ei ole vtenpätttisesti. Siitä huolimatta retkille
kämppiä
mennään ja kokouksia pidetiilin innokkaasd. Perinteiset partiotaidot ovat kunniassaan
ia partioihanteita pyritään noudattamaan' ytr-teistoimintaa lippukuntien välillä hanasnaapurilipputetaan ympäri Eestiä, ei vain
Jorma Jurgens Riia mnt 75-9
Viljandi 202900 Eesti AareRoosalu Männimäe tee 31-16 Viljandi 202900 Eesti
kuntien kesken. Oman lipun nostalnlnen
&rFxe zs
fi$ino della eli italiaa oppimassa EVC:n kielikurssilla Tekstija kuvat: Sirkku
Rinkka selkäån ja junalla kohti Italiaa. Viikko aikaa kerrata kielioppi ja sanasto, hyvistä pååtöksistä huolimatta sitä ei tullut kesällä iltaisin töiden jålkeen tehtyä. Toivottavasti kaikki muut eivät ote itatian ammattilaisia, apua!
Pastaa lounaaksi, pastaa päivälliseksi, pastaa ... MyönnettäktJön, ettll kaksi kertra oli myös perunoita! Läheisessä kahvilassa harjoittelimme käy-
tlinnön kielitaitoa, "Un cappuccino, per favore." Jäåtelön syönniltä ei myöskään
voinutvälttyä
, rji,,::
Sekavin ajatuksin päildyin Cascina della Lunaan (oka tosin myöhemmin sai osuvamman nimen, ks. otsikko). Tålitllä asuisin 20:n eripuolilta Eurooppaa saapuneen nuoren kanssa seuraavat kolme viikkoa.
Italiaa olimme tulleet oppimaan, joten joka päivä istuimme tunnollisesti kuumissa luokkahuoneissa. Tunneilta ei auttånut myöhiistyä, vailJ<a edellisen illan
ohjelma olisikin venynyt kello kahteen. Onneksi emme asuneet aivan keskustassa,
joten ehdimme usein tehdil kotitehdlvät bussissa matkalla kouluun.
Torino on muutakin kuin Fiat.
fuzo
:ir,,i:,,
Vapaa-aikana ei
tarvinnut sormi suussa ihmetellii, että mit'il
nyt? Ohjelmaa oli järjestetty, mm' retki Alpeille, yritysvierailu Fiaciin, konsertteja ... ,jot"n varsinaista "vapaala" vapaa-aikaa ei liiemmälti ollut. Häpeä tunnustaa' mutta
silloin saattoi joskus uni yllättåä kesken päivän.
antiakurssilla olivat kuitenkin ihmiset; sekä torinolaiset, jotka ihmeellisesti kykenivät ymmiirtämåiän mölötystämme' jäin kaipaaettå kurssilaiset, joitå kovasti käymåiän tulla maan. Moni lupasi onneksi rinheittåisi jos kesänä ensi Suomeen. Tai kiertåmälin ja våihän lähtisi kan selkään
Parasta
Haku päälle ensi vuonna hyvät ihmiset! Euroopan nuorisokeskus @YC) jåirjestiiä vastaavia kursseja myös Englannin, Ranskan, Saksan, Espanjan ja Portugalin kielessä Olemassaolevakielitaito on eduksi, mutta myös vasta-alkajia otetaan jonkin verran.
Kursseille voi hakea eri nuorisojfiesöjen kauua (eli hakemukseni meni SP:n ja edelleen WAGGGS:n kautta). Ehtona on, etfå hakija on aktiivisesti mukana toiminnassa. Kurssilainen maksaa itse vain kurssimaksun (nyt n. 500 mk), joka sisälttiä opetuksen ja täysihoidon. EYC maksaa kurssilaisten matkaL
Eurooppaa.
parli italiano ? Neidit puolasta,Irlannista, Hollannista, Maltaka ja Suomesta sölkJ<rjsivrit sujuvasti l<zskennan.
E*pr<e zz
UUDENMAAN PARTIOPIIRI RY Kiilotyöntekiiönkotu 6 00 | 70 Helsinki 90- r 35 5674
WJ,
ua
fe Budjetti: torpeeksi .l4.-.|5.9..|99.|
Aiko: Jörjestojöt: esim. Sinö Topohtumo: UudP:n ehkö ensimmö phjglqg-o1
olem@
onko se hWö. Eli24 tuntio non-stop ohjetmoo, 3 elokuvoo.