Pärske 4/1992 by Uudenmaan Partiopiiri

4ty2(10r.\ Päiikkiiri 3

Maicci4 Partio-lehteen 6 Wergujaram 7

Morogoro 8 Hurnakan tulokset l0 Sepe Suden laulunsanat I I Kogi-tapaaminen 12 Maksamattomia ilmoinrksia I 3 Tapahtumakalenteri 14 Sitoumuksellasi on merkitystii 15 Maren raportti SM-kisoista 1 6 SM-kisandokset l7 Lpk-lyhenteet keski aukeam a Toimistosta, päivää! 20

Mainoksia2l Kiehiset Lapissa 22 Savion Suvisiskot kanotoimassa 26

Mikidadi 28 Meidän poikamme merellä 29 hrhettapiisaa taas 30 Talouskurssilla tapahtui 32 Täyuii Päärii -rulokset 34

Ilmoituksia 35 Juhannustanssit takakansi

nmqon pcrtiopiirin josenlehti, joko ilmestyy 8 kertoo vuodesso.

Piiritoimisto: Ki rjotyöntekijö n kotu 6 001 70 Helsinki puhelin (90) 135 5674 fox (90) 135 2282 Piirin pqnkkiyhteys:

Porvoon Osuusponkki 535806-47198

Pööoimitlojo: PouliSoloronto Poinopoikko: Nuorten Työkoti, Helsinki Jokelu: Piirin 914 johtojoo jo voeH'ojoo Konnen kuvo: Töyl-tö Pöötö Tulevio feemojo: Morjostus Pörske 5 /92:n deodtine: 5.8,

rssN 123*5442

fuz

Piiritoimistossa tiistaina 2.6.

Uudenmaan Partiopiiri perustettiin jo 70-luvulla. Silloin rnyös ilmestyi ensimmäinen Pärske" Sen jälkeen

linjasta kerätään ennen syyskokousta lippukuntien ennakkotehtävien yhteydessä. Vuorovaikutteinen ja kattava

on ilmestynyt sata numeroa; kädessäsi on sadasyhdes. Hurraa! Monien muutosten ja jännittävien vaiheiden kautta oma piirilehtemme on pysynyt

suhtautuminen tulevaan selvitykseen

hengissä j a voi paksusti: tänäänkin 36

sivua. Partiolehdistön dynaami simPan a j a iukij adernokraattisimpana lehtenä Piirske vastaa haasteisiin, jos niitä sil-

ie esitetään. Palautteen antarniseen vaadittava aktiivisuus kon/autuu korkeatasoi sena, tarvelähtöi senä

piirileh-

on paras keinosi varrnistua siitä, ettei

jäsenmaksurahojasi heitetä Kankkulan kaivoon.

Olettekos rnuuten lukeneet Partio-lehden sudenpentusivujen Kaiasarjiksia? Syvällisiä ja monitasoisia juttuja kaikki tyynni, eikös vain? Tämän numeron teema näyttääkin olevan pikemrnin lippukunta kuin talous - hyvä niin. Ta-va-taan syksyl-1ä!

tenä. Ohjatusti palaute tämän vuoden

Eres

s, o'Itrard to be humble"

viå-

sånoo Maarit

"Maicci" Rytty Uudel-

mmaalta, Mönkijöistä. Maicci on oll ur partiossa vuodesta 1976 ja kolunnuf

Tikkakosken ja Linnajoen Partiolaiset päärr"äkseen lopuksi Mönkkäreihin. Maarit on ollut VJ, PJ, Sampo ja Valtermanni, ja viirneksi singahti hiin KoGi-seminaariin, josta tykkäsi aivan sikana. Leiriosa here I come! Maicin viimeisin projekti oli Tervaksen R:ssä veren, lasten, lippujen. tankojen, tornien, polttamisen, vahdin, raiiin j a radiokaappau sten j ännittävässä maailmassa. Karelialle hän ei aikanaan päässyt, sillä sattui olemaan

933ryå*

nen

rnl-

ainoa halukas TiPa:ssa, eikä uskaltanut yksin lähteä. Nykyäänhän Maicci

nls*

uskaltaa ja

voi tehdä mitä vaan, sillä hän on suuri niin henkisesti kuin ruumiillisestikin. Niin, ja Maicci on lentokone- j a materiaalitekniikan ylioppilas, rnistä on paljon hyötyä partiohommissa.

terå I{um eros sa 2 I 92 alkaneen piirihallituksen esittelyn lopuksi tapaamme Maarit Rytyn.

Pihaile tämä viaton uhrilammas houkuteltiin ja raahattiin noin vain PJ-kurssilla kouluttamassa ollessa. Piha on luonnollinen j atkumo Maaritin uralla, ja hiin jopa tiesi siitii riittävästi etukäteen toimittuaan Porvoossa,

fu.

piiritoimiston entisessä kotikau-

Maicci, piirihallituksen ministeri.

pungissa. Talvihallitusseminaari oli Maaritin mielestä das Flop, mutta muuten touhu on mielenkiintoista. "Ei spekulointia vielä,

mihin jälki jää", uhoaa Maicci, ja jatkaa:..Siteeraanko Helena Vennosta?" Kesällä Maicci joka tapauksessa tutkii muoveja Skjöldvikissä, ja harrastaa Compu-S coutingia kansainvälisissä tietokoneverkoissa. Lisliksi hän tuntee val tion nuorisoneuvoston pääsihteerin, ja yrinää uskotella: "En lobbaa!"

fus

Nyt lippukunta Suomen karta[e! Partiolehden numerossa 5/92 julkaistaan'suuri leirikavalkadi, jossa esitel-

lään kesän parhaat iippukuntaleirit. Jos haluatte päästä mukaan, lähettäkää Partion toimitussihteerille Hanne Partaselle Partiotaloon (Kylänvanhimmantie 29, 00 640 ftelsinki, puhelin (90) 728 28 1 i ) puoli liuskaa uutistekstiä sekä muutama loistava kuva (mielellään viiridioj a) leiriltä viimeistäiin 3"8. tai sopikaa Hannen kanssa myöhemmästii aj ankohdasta. Lehti ilmestyy 14.9.

Partion sudenpentusivuilla julkistetaan supe-kesän huippuhetket, muutoin samat ohjeet kuin edellä. Suomi 75 vuotta -teemaisista tapahtumista halutaan aineistoa numeroon 7192, jonka deadline on 19.10, lehti

ilmestyy 7.12. Kuten aina, Partio-lehti (kuten Piirskekin) ottaa ilomielin vastaan juttuja ja kuvia kaikista muistakin tapahtumista ja julkaisee niitä mahdollisuuksien mukaan. Nyt kynät sauhuarnaan ja kamerat surraamaan!

ftre0

Onko sil{åtta jo

Wergui aram-merkki? Jos on - hienoa! Jos ei - ällös vielä heitä tciivoa: Merkkiä

voi

suorittaa vuoden -93 loppuun saakka. Mahdollisuuksia on vaikka kuinka Paljon: - sudarit voivat piirää kuvan lippukunnan kcl[aisen Wergu-kansion sadun pohjalu -

vartsuikåiset voivat rakenraa scnegalilaiscn

kylåin lipPukunnan kesäleirillä

- vaeltajat voivat j åirjestiiii Wergujaram-aiheisen tilaisuuden itselleen

- voit tehdä sidetarpeita Senegaliin tositoimiin : revi lakanoita noin seitsemänsenttisik-

si kaistalciksi ja toimita ne Parl'iotaloon Wergujaram-projektisihteerille osoitteella Kylänvanhirnrnantie 29, AA&A Helsinki

Werguj aram-projektin tarkoitushan on rakentaa terveyskeskus Senegaiiin. Työt edistyvät hyvin, ja rahaa kuluu. Lisätietoja esimerkiksi kesän työleireistä paikan päällä antaa pro-

- voit jiirjestliä yhdessä naapurilippukunnan

jektisihteeri Rilli Lappalainen Partiotaiossa, puhelin (90) 728 2811 ja

kanssa konscrtin, kansainvälisen plivän si-

$a\

viileille tai sudenpentujen puuhapäivän -

voitkeräui rahnaa sunnuntaiiounaaila, kah-

vikonsertilla, nukketeatteriesitykseliä, myysiivuostalkoilla, huutokaupalla, kirpputorilla, vappusiiiiksellä, pullojen tai jäte-

jäisi11ä,

paperin keräämisellä ja prosenttiliikkeenä

- Partio-lehdessä nuomero ll92 on ohjeet amuletin, naamion ja hatun tekoon

ftre2

752 2673.

MOROGORON teksti

jakuvat Slate Ulvila

Morogoron pafiiolaiset Tansaniassa

PARTIOLAISET

koe$avat parantaa elinymp?iristöåi:ln istuttamalla puita. Se on paras tapa vaståta moniin

tarpeisiin kuten rakennuspuun saantiin, råvinnon turvaamiseen ja maaperän voimisiamiseen. Huhtikuussa 1992 partiolaiset istuttivat yli 10.000 kasvattamaansa puuntainta yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa Bigwan kylllssä

Morogoron partiolaiset pitiivät ympäristrin suojelua titkeimpänä tehtävåiniiiin. Jos luonnosta ei pidetii hyvliii huolta, se ei turvaa

eliimäIi Tansanian 25-miljoonaiselle väestölle. Koska suurin osa tansanialaisistå elåiä maaseudulla, partiolaiset kiinnit&ivät huomionsa taajamien ulkopuoliseen ympiiristtiön. Puut elintlirkeitii

Tansaniassa metsät hupenevat kovaa vauhtia. Suurin syy on metsienraivaaminen uutta viljelysmaata varten. Väestönkasvu ja viljapeltden käynö muuhun rarkoitukseen vaativat lisä peltopintåa ruuan tuotantoon.

Metsien kaataminen on kuitenkin lyhytn?iköistii. Luonnonmetsät ovat erittiiin tärkeitii vesien valuma-alueita, maaperän suo-

jelijoita, hyötykasvien varastda ja käyttör puun tuotiajia. Metsien harkisematon hakkaaminen onkin aiheuttanut lukuisia ongelmia erityisesti köyhimmille. Vakavin ongelma puiden kaataminen on sellaisille seuduille, missä maaperä on altis kulumiselle. Jyrkät rinteet sekä kuivat ja tuuliset alueet köyhtyvät nopeasti, jos niiden metsåipeite poistetaan. sateet ja tuuli vievät ruokamullan ja ravinteet pois, minkä jälkeen kasvu hidastuu tai jopa pysfityy. Istuttamalla puita voidaan estiiä maaperän köyhtyminen ja tuottaa tarpeellisia metsien hyödykkeitli. Tilhän haåste€seen Morogoronpartiolaisetovattarttuneetvuoden I 99 I alusia.

Partiolaisten melsähanke Morogoron partiolaiset ovat palkanneet kaksi työntekijiiä kasvattamaan taimia Bigwan kansanopiston mailla. Toiset partiolai-

set osallistuvat työskentelyyn oppiakseen puista ja metsisä. Tavoitteena on, etä jokaisella lippukunnalla olisi muutaman vuoden kuluttua oma taimiarha, jossa kasvatetaan hyötypuiden taimia. Nåiin ympfistökasvatus

liiuyy kouriintuntuvaan toimintaan.

DeujMathew

fus

Kitindi, Ilesha ja Mathew

ISTUTTAVAT PUITA Partiolaisten kasvattåmat puut ovat monella tapaa hyödyllisiä. Esimerkiksi Lusinasta saa eläimille rehua ja se siloo maaperli:in typpeä. Greviella toimii tuulensuojana ja siiä saa hyvdzi rakennuspuuta. Nämä puut partiolaiset jakavat maksutta kylälliisille.

Varainhankintaa varten partiolaiset kasvattavat myös hedelmäpuita. Appelsiini-

Uusimaalaiset yhteistyössä Uudenmaan partiopiiri tukee Morogoron partiolaisten metsähanketta taloudellisesti. Vuosittåin rahaa käytetiiiin vajaa kymmenen tuhatta markkaa, josta kolme neljännestä tulee Ulkoasiainm in i steriön kehitysyhteistyöosastolta tukena. Omarahoitusosuus kerätiitin erillaisissa tempauksissa.

kookospähkinäpuilla on kova kysyntii Morogorossa. Myyntituloilla partiolaiset voivat rahoittaa ympiiristönsuojeluun tarkoi tcttujen puiden kasvattam isen.

Huhtikuussa istutettiin pafliolaisten metsähankkeen ensirnmäiset puut. Tansania on muiden eteläsen Afrikan maiden tavoin kiirsinyt pahasta kuivuudesta. Siksi istutus tehtiin l:ihes puoli vuotta suunniteltua myöhemmin sateiden viivästymisen rakia.

Uusimaalaiset tutustuivat Morogoron

partiolaisiin vuonna 1988, kun Jåirvenpliä solmi Morogoron kanssa ystZivåikaupunkisuhteen. Kiehiset aloittivat yhteistoiminnan,

joka paria vuotta myöhemmin tarttui myös piiriin. Piiäpaino on ollut vastavuoroisessa vierailuohjelmassa, jonka mukana Suomessa on käynyt neljä Morogorolaista ja Tansaniassa on poikennut yksi uusimaalainen. Tiinä kes?inä Vesa Koskikallio llihtee Moroqoroon.

Partiolaiset jakoivat taimet Bigwan kylåin asukkaille. Puita istuteuiin peltojen rajoille ja puron vart€en. Partiolaiset pystyttivät pienen polttopuumetsän Uluguru-vuoren rinteeseen.

Ereq

Hurnakan tulokset Oranssr

1 Norpat 2 Majavat 3 Tarnrnihiiret 4 Viliivarsat 5 HfuIT I] 6 Smurffit 7 HMTI I Iivekset

maksimi SSS

Ki-Me Ki-Me

79.0 55.8 54.6 s3.0

SiHu F{MT MäMe

49.1

HMT HMT

44"6

43.5

43.4 40"2

keskeyttäneet Snoopyt Tenavat

MäMe Klap

Vihreä

maksimi

79.O

1 Susi 2 Majava 3 Karhu 4 Orava 5 Ghostbusters 6 Kotka Par:tiosyndrooma

ulkopuolella Kettu Poro

SSS

58.2

JäMe

55.7

KiMe

48.6 45.6 44.6

RaMe PuPa RaMe MäMe

JäMe RaMe

furo

41.5 41.5

48.9 31"6

PARIIAITA

T.N1f,TTA SEPE-SUDEN

KISAI,AUI,USADOSTA

Oli aamu kamala

tuli riinä'ä taivaalta kun Ki-Men pennut låihtivät kohti Sipoon korpea.

Varharn aamulla läirdimme, Sipooseen, Sipooseen.

Bussi l la matkåmme ai nui vaan.

l"iLi,"ry"Å. --*"'

Sukser koriin jääd:i sai. jädä sai, jåiädii sai. Sauvat mukåån tuii vain. eihän oo luntaL<aan.

Eväät oli repussa suksisauvat katolla

kisamieli kaikilla oli ihal räysin korkeella.

Metsäss'å kun rämmimme, vaelsimme, vaelsimme,

lätiiköisså polskimme, uirnapuvutla-

Martinkylii?in saavuttiin ensin vähän eksyttiin

4. llman l:iäklidä selvisimme, selvisimme, selvisimme,

rastilta rastille talsimme, voittajaa mietimme.

mäenpääle kiivettiin

kilpaveikot tavattiin. Hah hah haa.

24JSiili Järvenpiiän Kiehi set

Oli måiki täynnä tassun jäikiä. Sepe- Sudel Ia pentuja, pentuja,

pentuja

oli satamäriä, satamäfiä. Kaikki valmiina kisaamaan, kisaamaan, kisaamaan possu jahtia a-lkamaan.

2. Viesti rakettina sauvottiirr rapa roiskui taivaisiin. Tassut, kinnät kuraantui mutta eipä haitannut se niin.

1. Susi meni metsän pd_in, meBaan pa1n, meSään päin tral lal lal lal laa

Soppa suuhun popsittiin, tekoon fuåwelin lai ttaudunii n. Possupyydys pian valmiina

2. Jokeen melkein hukkui hukkui se...

ja siä kokeiitiin.

3.. Pikku-Hukka löysi sen

roysl sen-..

Sepe parka avännosta

ylös ongittiin. l'luolenpätä tutkitriin ja namit löydettiin

4,,Pikku-Hukka pelasti pelastl...

hah hah haa. On maaliviiva kohta liihellä

5. Kotiin rnenivät keiiolle keirolle...

Sepen metkut esteniin. estettijn,estettiin naamaan kakkta paiskottiin,

OrViirukkaat Tiikerit{MZinisiilirn Menäkävyt

kakJ<ua paiskottiin.

Possut turvaan saatettiin, saatettiifl ,saatettiin pennut kotiin kuskattiin,

kotiin kuskattiin.

@rpar<oqxl-rrte

l. Sipoon Hukka ken olla vois, olla vois, olla vois, Sipocn Hui<ka ken olia vois traiia lal lal la_l taa. 2. Huoler silloin vois

3. Iloinen larlu 4.

heitt,åä pois...

aina vaan sois...

Sjeliä en kosk-aan lähris pois...

Q0 l,epakoq Sipoon Hukat

futt

risälicloa-

'"'\<u^-oi ,-"' - to t^i'\t'v"

Kri;p .r iluhuu Kuaek.t (utkuu / y^" T, luthan s,'nÅkin / (ao/r. .!

ilmoittautuminen alkaa lauantaina 1'B' klo 12' 14' senjälkeen lounas ja majoittuminen, avajaiset on klo

A i k a- oli siis 1.-?.8.,

on Satahanka-leiri Kerimäen Pikarniemessä järjestetty' myös asuntovaunua.lue on

?a i k ko-

A J,O - oh rt et

Savonl

inna-Kerimäki-Puhos-tieltä

Raikuun (vai

eli telttamajoitus'

(tie no'

)

käännytään

Raikuuseen? Raikuuhun? vaikeata tämä suomenkieli)

jaRaikuustajatketaankohtiKokkolahteajaSavonrantaavielä muutama

0 San O II

km-, loppumatkasta viitoitus

ma-ks {4 on 150: - ia se maksetaan Pohioi s-Karial an Part-iolaiset ry:n tilille, Joensuun 0suuspankki-Toripankki tili

no. 577036-27733, muista merkitä'KoGi-tapaaminen'

I l ma,

rni n cn lähetettävä kiriallisena viimeistään

l{au{tt

Satahanka-toimjstoon, oso.ite Tikkamäentie 15

as.1,

10.7'

80200 Joensuu'

0leyst.jali.itämukaanmaksukuitti,tiedäthänpankkiennyky.isen palvelutason Le

-halun.

iri llä o!eva.t JJ iohla-gl:

osa llistumismaksu

joka peritään Paikan Pääl1ä.0 1 i si toi vottavaa, myös tei ltA ilmoittautumiset' mi käl i mahdoll

jsta, si'is

etukäteen'

saa

Satahanka-toimi stost

Puh. 973-1 36 894,

fax

913-137 886.

trf

Ierve+ulocL ''

saisimme

Lr5a*t€fo1a,

t tv.

seen on 30:-

t^()etfel ,I,J ftrpne rz

'an

Hffbur UUSI

pÄrvÄnqÄÄnÄt Etsintäkurssi 23.25.tQ.

Laumanjohtajien

retkivihjarit

Turun Oriniemessä hinta 250 mk

zI.-23.8. Jokimiehessä - Hindsbyssä hinta 180 mk

Viestikurssi Ilmoittautumiset piiritoimistoon 7. 8. mennessä, trisäteitoja ptstosta (90) 135 5674 jaMinna "Nalle" Karhuselta (914) 85 558.

Felastuspalveluseminaari 17.-18.10 Kajaanissa hinta 0 mk Pepa-seminaarin jlirjestiiä SP:n pelastuspalveluryhmä. Uudeltamaalta otetaan enintiiän nelj ä osallistujaa, jotka ovat valmiita ryhtymään pepa-tehtäviin. Lähetä vapaamuotoinen hakemus, josta ilmenee ainakin lippukuntaja piiri Antero Hagelbergille osoitteella Sirkkalankatu2T A 19, 20700 Turku. Lisätietoja saa Anterolta numerosta (921) 330 I40.

30.-31.10. samassa paikassa

hinta 175 mk Kurssit jåirjestää Varsinais-Suomen Partiopiiri. Maksa osallistumismaksu V-SP:n tilille TU 949 572 ja ilmoittaudu kirjallisesti viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssia V-SP:n piiritoimistoon osoitteella Läntinen Pitkiikatu t3, 20110 Turku. Ilmoita yhteys- ja pankkiyhteystietosi sekä lippukunta ja piiri. Viestikurssillehan on edellytyksenä aakkosnimistön j a morsemerkkien tuntemus. Lisätietoja saa V-SP:stä, numero (921) 510 777.

E pre

Minne menna?

heinäkuu Vaeltaj ien j uhannustanssit 4.-5.

VT-kurssi 10.-12. UT-kurssi 17.-26. Pehmokurssi 24.-26. Finnhike 25.-31.

Nummi-Pusula Flyktskiir Imatra Nuuksio Saimaa

elokuu Satahanka VIII 29.7.-5.8. KoGi-tapaaminen 1.-2.8. Piirske 5192:n deadline 5. LJ-retkivihj ant 27.-23.

s.vyskuu Erävaelluksen SM 3.-6. Syys-PT-kisat 5.-6. Piirske 6192:n deadline 7. Vaeltajien retki 11.-13" Leikkikurssi LL.-13" Uskokurssi 18."20. LJ-kurssi 18.-20. Syys-SM-PT-kisat 25.-27 .

Paasivesi Satahanka

Piiritoimisto Jokimies/F{indsby

Taivalkoski Hyvinkää Piiritoimisto Metsä Märkiö ?

Järvenpää

Kajaani

lokakuu Lpk:n johtamiskurssi 9.- 1 1. Jarnboree On The Air 17.-18. Pepa-seminaari 17.-18" Piirske 7/92:n deadline 21. Etsintiikurssi 23.-25. Johtajapäivät ? Piirin syyskokous 25. Viestikurssi 30.-31.

futo

Eetteri Kajaani Piiritoimisto Oriniemi ? ?

Oriniemi

\y Sitoumuksellasi on rnerkitYstä hkä kuvittelet, ettei yksittiiinen ihminen voi tehdä mitåiZin maa' pallon tuhoutumisen estålmi-

seksi; hallituksethan ne asioistap:iättaivät, eikä suuren maailvaikuttaa. Höpö höpö! Jovoi peleihin man kaisen henkilökohtaiset ratkaisut ne lopptljen lopuksi vaikuttavat, sillä meitåi on viisi

miljardia yksilöä. Jostain on aloitettava, si-

nunkin. Energia Jos iokainen Suornen kotitalous vaihtaiyhden 75 watin sähkölampun viisi kertaa si tehokkaampaan 15 watin energiansäästölamppuun, sähköä såästyisi keskikokoisen

ydin- tai hiilivoimalan tuotannon Yerran, 220 megaw attia. Asunnon lämpötilan laskeminen yhdellä asteella sii.åiSääkuutisen pro'

senttia lämmitysenergiasta. Vastaava säästö saataisiin teollisuudessa valaisimia muutLamalla. Suomi pystyisi energiaa säistiimällä viihentiim?iän hiilidioksidipästöjZiän 20 prosentitta vuoteen 2005 mennessä - ilman vahinkoa kansantalou-

delle!

Ainoa todellinen vaihtoehto liikenteen piiiistrijen kasvulle on joustavamman ja nopeamman joukkoliikenteen kehittiirninen. Esimerkiksi juna kuluttaa matkustajaa kohti 6-12 kertaa våhemmån energiaa kuin hen' kilöauto. Kierrätys Keskivertosuomalainen heitti2i joka vuosi roskiin parisataa kiloa jätettii. Yhteensä suomalaiset kotitaloudet tuottåvat siis mil' joona fonnia jätettii vuodessa. Erilaisten ta-

varoiden

materiaalien kienätyksellä ja

uudelleenkäytöllä voit aisiin sääståiii valtava miiiirä energiaa sekä vähentilå tuotannos[a aiheutuvia påiästdj ä ja j ättsitli. Käytettiiessä teollisuudessa raularomua raakaraudan asemasta såiiisto on

yli 75 prosenttia, alumiinia

käytettiiessä jopa yli 907o. Uusiopaperia tehdåiän kierrätetysuipaperista. Kun olet ke' rännyt oman painosi paperia' olet säästii' nyt yhden kuusen. Kövhyyden noidankehä Monet kehitysmaat ovat pahassa velkakierteessä. Ne maksavat veloistaan enem'

Liikenne

mån korkoja kuin saavat kehitysapua' Usein köyh1ryden seyrauson yhteisen ympå'

Tiehallituksen mukaan tieliikenteen tilee kasvamaan yfi 6AVo

ristömme tuhoutuminen. Siksi pahiten velkaantuneiden maiden lainoja tulisi antaa an-

vuoleen2010 mennessä. Suomen 2,3 miljoonaa autoa tuottåvat jo nyt 13 miljoonaa ton-

teeksi. Kehitysavun voimakas leikkaaminen

måiåirä Suomessa

nia hiilidioksidia vuodessa. Ympäistöministeriön mukaan liikenne tuottaa runstuln neljänneksen Suomen hiiiidioksidipäästöist:i, eivätkä katalysaattorit pysty poiståmaan hiilidioksidia autojen pakokaasuista. Autoliikenne aiheut[aa S uomessa myös 50 7o typ' pipäåstöistii, jotka aiheuttavat metsätuhoja'

muunmuassa Suomessa on lyhytniiköistli. Varoja tulee suunnatå nykyistli paremmin kestiivän kehityksen hYväksi.

L2ihde: Kehitysyhteistyön Palvelukseskuk-

(Kepan) Elämän Puu -esite, jokaliittyy YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssiin sen

Rio de Janeirossa l.-12.6"

&wre

fi1ftft!!gnm':<''- Ern *

Meidiin rastilla våiänliin solmuja tolppaan ja vielä yritettiin lassota se. Idiootti rasti

Vönn - nånling för dei? sott vo,tt:n och ""J119

niinkuin muutkin. Metsäveikkojen suunnittelema... (ko. lpk on meidiin kilpaileva poi-

ti":!""lit"t

kalippukunta Vaasassa, AINA äytyy tilai suuden tullen kuitata) Itseasiassa solmuja on hyvä osata, ja muista rasteista tied:in vain väh2in joten kyllä ne varmaan hyvät kisat

olivat. Hetki hyörittiin "kybällä", silti ihmeen hyvin kaikki meni. Mutta nyt låihestyi loisenlainen

Sinulleko VOYRI ?

SM.KEVÄTVII{REÄ VÖYRILLÄ, JA NYT, YLLÄTYS YLLÄTYS -RASTIHBNKILÖN NÄTÖ.

KULMASTA

uhka, loinen armeija; kutsuvieraat vyÖryivät puolestaan kenän yli. Suhisin hampaiden välistii kiitosrukouksen ja helpotuksen huokaisun sekoituksen Pomppikselle, olimme juuri saaneet viimeisen jonottaja-vartion

suoritlamaan, muovasin voittajan-ilmeen naamalle vastaanottamaan kutsuvieraat, rento

asento; "piis of kaakku."

"...On kivaa olla sika, on kivaa olla sika, on kivaa olla sika..." Ja kyseessähän ei suinkaan ole mikåilin rastimiehen motto vaan typerä rallatus Tanelin hzirskistii vitsisfå, niisä joista em. on jo kuuluisa VSHP:n keskuudessa. Rallatus tart-

tui kaitkien påiähän kun valuimme pitkin peltoa tukahduttavan kuumassa auringon paisteessa ja odotimme ekoja vartioita. Olimrne ykkösrastilla, lähtötehtiivän jälkeen

ja jzirjestlijien virhearvioinnin seurauksena tiesimme et&i kun aika loppuisi låihtö[ehilivästiiniin alkaisi tZiysi håirdelli meidän rastilla, oli niin sanoakseni "tyyntZi myrskyn edellä." Lisiiä hlirskejä vitsejä, no paikalia oli VSHP, VSjP ja VSEP -kaikki kolme Vaasan Sinisten Partiopoikien vaeltajaklaania edustettuina, joten mitii muuta voisi odottaa? Sitten kuului se mitä odotettiin: Nyt ne tulee! Pomppiksen ja mun tehtlivänä oli ottaa ilmoittauturniset joten hyökkäsim me muslalla muovilla aidatun alueen "portiile" ja seura-

simme kuinka vartioiden armeija vyöryi

Saimmekehuja.

Kaikkien mentyä pidettiin bowwow, olihan tlirkeziä kerrata kuinka rastit oli kullakin mennyt: "Mulla oli vaan kaks oranssinsarjan vartsuu", "mullepa tuii SEITSEMÄN oranssin tyttövartsua ja vaan yks vihree, joka sekin

oli sekavartio! " Tanelille oltiin kateellisia. Låihdimme toiselle rastilie auttamaan, mutta meno oli siellä leppoisaa ja oli aikaa tutustua

muihin rasteihin, mihin nyt sitten jaksoi kivellä, ja muutenvaan paistatella piiivä joka oli ihanteellinen näin löysän rastimiehen kannalta. Såiälivia katseih lankesi aina kun

joku vartio hikivana periissäåin lantsarit jalassa juoksi ilmoittautumaan (iuoksi, miksi?= tavoiteaika piiättyi)

Kisat alkoivat olla kunnialla ohi meidän osalta. Koksi -rastivanhin, makasi varjossa arvostelupöytiikirjojen kanssa ja laski viimeisiä pisteitii. Pöytiikirjojen seasta kuului Koksin hyminä: "On kivaa olla sika, on kivaa olla sika, on kivaa olla sika..." Teksti+kuvat, Mare

lähemmiiksi.

ftFxe

SM-KISAT VIIIREÄ

I. 2. 3.

ILWES III, TAMPEREEN KOTKAT - rLtT"G 63.7 MERTsAAREN KoNE, sATMAAN

toiti

ururi-KARTALA

I{AUKKA, TURUN METS.\NKIivuÄr. v.sp ez,o

I5. MAJAVA, JÄRVEMÄ;iN ME'ISÄNKÄVUÄT - UUD 27. SUSI, SAVION SUVISISKOT - UUD PP 48,7 4?. BERWOT, LINNAJOEN PARTIOLAISET. UUDPP

34,?

ORANSSI

l. 2. 3.

oNoRpoot-o, HERVANNAN HAUKAT - HÄrlc

59,5

OSKU. TERVAPARTIO - P.PP 58,4 PII, NÄSINTYTÖT. HÄTe 58,I

14. ATOMIT, LINNAJOEN PAR,TIOLAIS ET . UUD 17. NORPAT, SAVION SUVISTSKOT. UUD

-. ,,."J-

s'"

"-.

tiil

..',n

;is$H

fuerz

PP 48. I

PP 47,3

54I

62,8

Uudenmaan

partiopiirin Iippukunnal25.5 1 992 (45

Artjärven Eränkävijät Hangon Merivensot Harjunki ipi j ät HiidenFiittavaisel Hi islul enTYtöl Hyvinkään HetsätYtÖl Hyv i nkään f1i i I uParti

Hyvinkään NummenPoJat

kpl): v

AEK HHV

Artjärvi

Karj al ohj

HiHi

Kerava

HiTy

vihri

HNT

Hyvi nk ää

Nipa

Hyv i nkää

Hyvi nkää Hyvi nkää

Hanko a

HSV INKS

Joki parti o Jukolan Veljet ja Siskct

J0pa

Tuusula

JUVESi Kieh J äME

Nurm ijät'v i Järvenpää

KPS KPV KKP

Kankki I a Kankki la

Hyv i nkään Suuntavel j I

nkoon Samoi

Jär^venpään

jal

Kiehiset

fl e t s änkäv i j ä | Karkki I an Panl i os i sKol KanKki I an Panti oveikol

ä nv e n p ä

än

Keravan KonvenPoJ at

KeravanSuuntaveljel

Ki rkkonumm en Helsänkävi j äl Ki nKkonum men XelsäntYtöl

Kirnun Kiertäjät

nkoo

JärvenPää

K5V KiHE

Ki-He KlKi

Erpre ta

rav a Kenava Kirkkonurnm i Ke

Kirkkonummi Askola

v Klapaset Lappohj an Vasat

Linnajoen Parliol aiset Lohjan Enäveikot Loh j an Numm

itytöt

ivertaj at Lovt isan Valiiveikot Xänlsäl än Xelsäkävyt f1önk i j ät Num m en Sam coj al Lov i i san Tu

Kiap

Nurmijänvi

Ldv d Li Pa I F\/

Hanko Lohj a

LNT

Lohja

LoTu

Loviisa Loviisa

LOVaVe 11äl'1e

f1ö NS

Pornaislen Solmu Pukki lan Pantio

Solmu

jam äer fle t sänKav ijä

jamäen Kekäleet

Por^voo

f1äntsäl ä Uusimaa Numm i-Pusula Ponna i nen

PuPa

Pukki la

RaXe

Nlrrnmiiånrri riur rrr I J qt v

RaKe

Nunmijärvi

/'j ,{KTJAK,VI

L^prNJÄKv

(

IrUilllÅL^

roRvoo! MLK

)

\..-

\,,

Savion Suvisiskot Hukat

SSS

Ke nav a

SiHu

5r poo

Siuntion Linnavoudrt

SiLiVo

Tavastit

Siuntio

Tav

PennaJ a

UIl

Kifkkonum

Si poon

Upi nni em en Xeni si ssi Va

ontuoj at

Tamm isaari

Veikkolan Nummihalli jat

VEV VNH

Vihdin Polunlöytäjät

Kirkkonum Kirkkonum

VJPO

V i rkka i an

vihti

VTT

Lohj an kunla

Veikkolan Eräveikot

Tul enteki j ät

futs

mi mi

TOIMISTOSTA. PAIVAA! Piiritoimisto on suljettu 16.7.-13.t1.,

jolloin Mare "lomailee" muunmuassa Satahiurgalla. Samalla leirillii vaikuttavat tuikaahan YÖNSILMÄÄt't moikkaamaan!

enåi.In-.rå

Laumarqrotajakurssi

Uskokurssi

18.-20.9. Järvenpään Niemennokassa

18.-20.9. paikka Uudellamaalla

hinta ennen 21.8. 200 mk ennen 4.9. 250 mk

hinta 120 mk Jos osallistujia on alle 9,

Kurssi on tarkoitettu 15 vuotta tiiyttlineille laumaa veäville henkilöille. Kurssin jiirjest?iii piirin Superyhmä. Ilmoittautuminen pii-

Asioita niiden oikeilla nimillä: usko, uskomaton, sinä, seurakunh, partioaal.e, teoria ja käytiintö. Ilmoittauruminen ia lisätiedot ku-

ritoimistoon.

ten pehmokurssissa.

tapahtuma perutaan.

Pehmokurssi 25.-26.7. Nuuksiossa hinta 120 mk Jos osallistujia on alle 9, tapahtuma perutaan.

VR jiirkkää:

Vaeltajien retki 11.-13.9. Metsässä Kunnon metsriretki: käveliään luonnossa rinkat selässä, yövyEiän laavussa,/vaellusteltåssa, valmistetåan ruokaa Fangially'nuotiossa ja tehdäåin partiotaitoja vaativia asioita; ehkä jopa harjoitellaan köytöksiä!

Niityllä kirmaamista, kukkasten poimiskelua, tyynysotaa, pehmoilua ja hyvliä ruokaa. Vastaparno esimerkiksi påiäsykokeiden tai

varusmiespalveluksen rasitteille. ilmoittautuminen postikortitse Nalle Vellingille, Näyttelijäntie 20 E 53,00400 Helsinki. Lisäriedor (90) 562 1826.

VR jiirkkää: Väiski Vemmelsäären

HUOM! Aika muuttunur! Lippukunnanjohtamisku rssi

riemuparaati

9.-1 1.10

tuntemattomassa paikassa hinta arvailujen varassa

Blade Runner, Hyvä1., pahar ja rumat, The

Commitments, Ferris Bueller's Day Off, Alien, Nikke Knatterton, Syvä Uni, Pandoran lipas, Föråindringen, Mies ja alaston ase ja niin edelleen. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Palelle {912) 73 192

ja luicelle, (921)

696365 (OhjVOulu) ia(9r2) 23

133 (koti).

Lpk:n johmteht2ivissä roimiville (esimerkiksi lpkj, sihteeri, yleismies Jantunen) uusia ideoi La, reseptejä ongel mi in, varteenote t"tåvia vinkkejä, tietojaja taitoja. Lisätiedot seuraavassa Påirskeessä.

&pre

i liikhi ete-9.3Piiin. Sen keula osoitti Pรถhjoiseen. Pohjoisessa on Suornen I-aPPi' Sinne rne menirnme.

Kiehl3rn talvivaelluksesta 11.-19.4. kirjoittaa Mirkka Pukkala. Kuvat Hanna Karhulahti ja Marja Laukkanen.

Järvenpään

Wtr-Lrr$ "Nyt olette tässä", linj a-autonkuljettakja sanoi osoittaen sormellaan

heittäydyimme erilaisten partiohuumoripitoi sten ulkoleikkien pyörteisiin

yhtä kohtaa upouudesta kartastamme ja jatkoi (osoittaen toista kohtaa), "ja

täältä minä haen teidät viikon päästä." Sitten hän käynnisti bussin, ja ajoi pois. Ilmiselvästi oli vaelluksemme alkanut. Rupesimme nostelemaan tavaroitamme vieressä seisovaan taksiin.

Yllätys? Seuraavana päivänä ainakin seitsenkertaistimme ensimmäisen päivän matkan ja sitä euraavana kaksinker-

tiin aivan rajan tuntumaan. Rajavar-

taistimme edellisen. Kuntomme oli nousussa. Tästä huolimatta paljastui karttaa tarkemmin tutkisteltaessa, että olimme alittaneet kaikkein pessimistisiminätkirr (?) etenemissuunnitelmat. Yksissä tuumin päätimme siirtää osan ihmetyksen ja kummastuk-

tioasemalla meille vihj ailtiin kaupun-

sen herätuimiseen käytetystä energias-

kipartiolaisten suunnistustaidosta ja muistutettiin norjalaisten vihamielisesfä suhtautumisesta itäloikkareihin.

ta paikasta toiseen siirtymiseen.

Rajalla Sadalla markalla meidät kuljetet-

Kovaäänisesti raj avartijoiita arvostellen liihdimme hiihtiimään kohti kämp-

pää, jonne (ennakkosuunnitelmista poiketen) piiätimme j äädä nukkumaan pois puolentoista kilomeu'in rasituksia.

IltapiiiväIlä alkoi aurinko vihdoinkin paistaa. Helpottuneena siitä, että luontoäitikin asettui puolellemme,

Siirtyminen Ensimmäinen törkeän aikainen herätys. Kylmä, onneksi aurinko nousee kohta. Voisitko, Martti, pakata? Et saa suksia jalkaan? Eihän ne voi olla jäässä! No, me mennään edeltä. ottakaa sitten kiinni. Onko tää Vasaranjiirvi, vai toi toinen? Minkä ihmeen takia näillä on sama nimi? ...umpihankea, menkää

Ewe

vaan edelle, mutrla on lunta kannah

alla. Ei, ei, kyllä mä selviän- Mene nyt! Vasta 10 kilometriä' Peltovuomaanko me mennään? ,Ai Vuontisjåir-

velle, no sinne on ainakin

netrjä;

my,vdäänköhän siellä shortseja' Nuo

tuolla ovat Pallas- ja Ounastunturit, me oilaan matkalla sinne. Tänäänkö? Ai posti loPetettiin? No, onko edes

jäätelöä? Paljonko Hettaan on? Meneeköhän sinne busseja? Oie hiljaa! No, onko kiva hiihtää 20 kitrometriä tien vieressä? Tuo mies tuijotti meitä... vilkutetaan sille. Paljonko hiihdettiis jos hiihdettäs tänään, jos hiihdettäs suoraan sinne Vuontispirtille? Jukka, auto tulee! Tehdäiin jotain ruokaa" Tässä on

hiekkaa. Mulla bhidä. Iliihdetään hitaarnmin vaikka, rnutta ei pidetä koko ajan taukoja... No, hiihdetään edes hitaammin. Ettekö te tajuu, mitä on hitaasti? Mä haluisin vessaan. Ihan oikeesti mä otan nää sukset nYt Pois, nää ei pidä yhtäåin. Mulla on merkkareita. Nää ei pidä! Jos tossa nyt olisi kärnppä, mä menisin sinne. Onx vielä pitkä matka?

Tuolla on kämPPä. Ei mee enää läpi. Ei kun ihan oikeesti. Kivaa. Lasketaan kyllä aamulla paljon on hiihdetty. Eikä kun heti! 23...30, jotai vähän yli 30. Laske nyt toi aikukin' Ai niin, no sitten se on 42 kilometriä. Ei voi olla, sähän sanoit, että se on 27. Vitsit ollaan kovia!

Ewre za

.:tr

g I

Klassista, aurinkoa ja partiohuumoria

Kansallispuistossa Olimme siirtyneet lähes huomaamattamme kansallispuistoon. Turistien ja höylättyjen latujen mukaanan

tuoma eksotiikka herätti ryytyneet kehomme j a lähdimme metsästämään uusia urotekoja kotona kerrottavaksi. Matka eteni nopeasti, joten aikaa

jäi

runsaasti myös auringonotolle,

laskettelulle j a sosiaalisten suhteiden

Saunassa

Nukuttuamme viimeisen yön Paikallisen kotakahvilan pioamaalla laskettelimme paikkaan, j osta bussikuski oli ilmoittanut hakevansa meidät. Saunan ikkunasta katselimme, kuinka aurinko (ensimmäistä kertaa vaelluksemme aikana) meni pilven taa. Nauroimme riikäisesti niille, joiden loma vasta alkoi.

synnyttämiselle ja ylläpitämiselle. Vaelluksen alun hilpeä henki oli pa-

lannut.

ftwxn

SAV{ON SUVISISKOT

VESILLÄ Viikonloprur kanoottivaelluksesta kertoo ja kuvittaa Tomo.

&utkoaja kaf,adukua Suvisena lauantaiaa:rnuna me, 15 Suvi-

siskoa, kokoonnuimme Kololle, valmiina suorittamaan automarssin Karkkilaan, jossa

partiolaisille mainoksistaankin tuttu Vähäveden tila meitii odotti. Automatkasta sen verran, ettåi kartan tiennurnerot eivät. vastanneet tien reunassa olevia numeroita, joten pienelle eksymisellemmekin löytyi ihan rnerihenkinen selitys.

Mileu käveie mcffikiiän Vähäveden tilalla oli meitii vaståsså hymyile vä pariskunta, joka antoi meille lyhyen opåstuksen rnelonnars jalosta taidosta sekä pelastusliivit ja kartat. Me puolestam me kaivoimme kuvettamme ja ojensirnme aika tukun

vielä riihikuivaa kliteistii. Nåån urbaanipartiolaiselle mieluinen yllätys oli, ettiå autolla påiäsi aivan laiturin viereen, joten ifs*ian ei tarvinnut rasittaa tamineiden kantandsella. lvlelomisessa on kuulernrna orna tekniikkansa, jolla kanootti såådaan kulkernaan et'eenpåtrin, mutta se ei ainakaan kaikilie sel-

vinnyt lyhyen opetussession aikana" joten ensimrnäiset kilometrit kuijimrne kuin pujotteluradalla. Tietysti ajoittain kovaa puhaltanut iuuli vaikeutti suunnassa pysymistii.

6.-17.5.

Kauniila rnaisemia Kovaa tuuita seurasi ukkoskuuro, ja turvallisuusohjeet tuntien rantauduimme lZiheiseen saareen, jossa sadevarusteeton Sanna sai pitiiii sadetta kanootin alla. Määt vaatteemme kuivatimrne iloisesti roihuavalla nuotiolla, olihan metsäpalovaroitus annettu. Reitillä rnaisemat olivat upeitå, varsinkin saunasta uirnaan puXahtavatnaiset saivat Esalta ihailevia katseita. Toisin sanoen reitti kulki väliilä turhan låihellii rantårnökkejä. Illan suussa rantauduimme saareen, jossa yövyimme" ilta

jatkui auringon nousuun

lauiujen parissa, yön pimeimpinä hetkinä clirnme våilkky-kirkonronaa. Nukkua ehdim rne rnuutaman tunnin, paitsi Salla, jolle pojat

olivat tehneet hauskan partiojäynåin, eli piilottåneet Sallan rnakuupussin. Kylläpä aamulla naum maitloi. Mielummin raliana Aarnulla lähdimme jatkamaan matkaa yhdentoista maissa. Reitti kulki alussa sarnojajärviäpitkin kuin tullessa ja nyt,reitin ainoa koskikuljettiin rnyötävirtaan. Kanoottien lasku sujuikin hyvin, paitsi Sannalta, joka tietysti lensi yli laidan ja sai kylmän merimieskasteen.

fuzo

Taukoa pidimme auringon låimmittiirn:il-

lä

kalliolla, jossa yli jiiäneitii ruokia syötettiin

toisillemme, vaikka Tero olisikin mielummin ottånut tarjotut ruOatrahana. Reitin pisin kantomatka, noin 100 met-

jouduttiin suorittamaan Tåimänkohdun ja Antiaisen välillä. Suosituin kantotapa näytti olevan kanootti pän päällä käsillä tukien, joten pienet hauiksemme saivat tarvittavaa harjoitusta. Antiaisella julistimme toisillemme yleisen vesisodan, joten loputkin reissumme jäsenet saivat heittiiii talviturkkinsa. Takaisin Vähäveden tilalle påiäsimme neljän maissa, tyytyväisinä kuin olisimme riä,

suorittaneet pitkänkin vaelluksen. Matkaa kertyi yhteensä noin 30 kilometriä, joka on aivan tarpeeksi, jos haluaa viettiiä leppoisan

viikonlopun. P.S. Reissumme motto

oli: "Jos melominen

ei kiinnosta, voi tihtea kilometritehtaalle"

TIETOJA

Hinta: 120 mk/päivåi/kanootti (sis. partioalennuksen 20Vo). Yähäveden tilan puhelin on (90) 225 4413 ftlo 11-12 ja 15-16).

ftrpne

MIKIDADI KIRJEKAVERIKSI

Miksi valitsit asepalveluksen? Valitsin asepalveluksen låihinnä psykologisista syistli. Olin kuullut, ettii intti muuttaa ihmisen psyykeä ja halusin tietiiii mihin suuntaan

Morogorolai nen nuori part iojohr.aja Ally

Mikidadi haluaa kiriekavereita Suomesta. on pliättinyt ylåiasteen opinnot ja koettaa p2iäsEi jatkamaan lukiossa. Hallituksen

iin kouluihin on vaikea påiästii ja yksityiset ovatkalliita. Jokatapauksessa hän tar-

vitsisi taloudellista tukea. Mikidadi on toiminut Morosoro Secon-koulun lippukunnassa. Keviällä hän fyöskennellyt vapaaehtoisena partiolaisten metsähankkeessa. Koulut alkavat heinäuussa.

AllyMikidadi c/o Issack Urassa P.O.Box 175 MOROGORO

TANZANIA

ja miten tuo prosessi

tarkalleen

tapahtuu. Olen myöskin niin epiikäytiinnölli nen ihniincn, ettli tied:in sen olevan haitaksi

itselleni ja toimilleni, joten valitsin Puolustusvoimat saadakseni käytiinnön harjoi ttel ua fyysisissä suorituksis sa ja oppiakseni siiännöllisempän ja rationaalisempaan elämiiän. Lisåiksi minulla oli pelkotiloja Suomen

armeijan hierarkiaa ja komentojZirjestelmää kohtaan. Pelkäsin sen olevan itselleni "liian kova paikka" tiefäen, etä ongelmisra ja peloistå påiäsee vain kohtaamalla vastaantulevat haasteet avoimena ja valmiina tekemään kovastikin työt2i esteen ylituimiseksi.

Mihin puotustusvoim ia enåiä tarvitaan? Olipakerran siili. Siili asui rauhallisella ja aurinkoisella paikalla aivan puron rannassa suuren metsiin keskellä. Eriiänä erityisen rauhallisenaja aurinkoisena &ilnuna hän istui puron rannalla uittaen jalkojaan vihreässä vedessä ja mietti: "Miksi minulla on piikit selåissä? Ne haittaavat kulkemista ja auringon ottoa ja ovat hyvin epZimiellyttlivät nukkuesv, kun kää.nnän kylkeä." Siili kuivasi jalkansa sammaleeseen ja jåii rannalle pohtimaan kysymystZi. Hiin

Mikidadille voi rnyös soitraa nnumeroon

0 -25 5 - 5 6 - 47

10.

miet-

ti asiaakoko aåmupiiivän ja tuli siihen tulokseen, ettei piikeillä ole mitiizin käyttöä ja kaiken lisiiksi ne ovat vielä rumiakin. Niinpä

Mfusi,

partiojohtaja javaeltaja Vesa "Juice" Paajanen lohj-an Eräveikoista tilittiiä haastattelussa armeijassa olemista.

Asento! Lepo! Lataa - ja varmista! siili otti piikeisä kaksin käsin kiinni ja nyhti yksitellen pois huudellen samalla: "AIH! VOIH! AUTS !" Viimein, kun siili oli saanut

Entii partio? Partioideologiahan on pitk:ilti kehiteuy

viimeisenkin piikin inoitettua ja

kasattua seivåiiln pinoon hän tunsi itsensä vapaaksi ja

olonsakevyeksi.

taistelutoiminnasla

armeijasta. Usein

kuulee väitteitåi, ettll partion tulisi olla jon-

kinlainen rauhanjåirjestö, ja näin vastustaa asepalvelusta. Vålitän, ettå sotia syttyisi, vaik-

Eipä aikaakaan (tovi tai kaksi) , kun Kettu

kaarmeijoita tai edes aseitaei olisi. Ihminen-

Repolainen saapui paikalle. Se katseli siiliä

hän on aina ollutaggessiivinen. Tämäväkivaltainen käytös on antanut meille etulyönti-

ia hänen vieressiiän olevaa piikkikasaa. kopottu"n käpälälfiän ohimoaan ja mumisten: "Dorka tyyppi" Kettu Repolainen loikknsi puron rantaan, söi siilin suihinsa ja låihti ryyryväisenäkotiin. Niin. mutta entiis sitten? Vaikka tilanne ensi silmäyksellä saattaa näyttiiiikin melko rauhalliselta, seeisitätodellakaanole. Idässäollaan syvåissä kriisissä ja siellä voi tapahtua lähes mitii tahansa. Baltiassa ja eteläisellä Itiimerellä on epätietoisuutta siitii, mitä ollaan ja mitii tehdliiin. Vaikka viimeisestii kovapanosmaaottelusta onkin jo aikaa, on meidåin kriisien syntymisen ennalta ehkåiisemiseksi valvottava maa- ja merialueitamme sekä ilmatilaa. Suomella ei koskaan ole ollut mittavaa armeijaa eikä kapasiteettia, joka olisi uhkana naapurivaltioillemme,joten emme pysty vähenämään puolustusvoimiamme kuin nimellisesti. Sitå paitsi pv:n pZätarkoitus ei mielestiini ole lainkaan maanpuolustuksellinen, vaan kasvatuksellinen. Peruslähtökohtåna näen rauhallisuuden, sillä hätiköity påiätcis ei ole pzi:itös lainkaan. Lisliksi tliiillä oppii sosiaaliseksi, pitkäpinnaiseksi, vastuuntuntoiseksi ja arvostamaan vapaa-aikaa. tåillä hetkellä

aseman muihin elåiimiin verrattuna, ja saatta-

nut meidiit tilaan, jossa nyt olemme. Maailmanrauhaa on aina haettu, mutten

usko meidän olevan vielåikäiin kypsiä siihen. Niin kauan kuin ihminen sotii, tårvitaan puolustusvoimia sotia ehkiiisemälin, ja suojelemaan viattomiakansalaisia. Sitii paitsi int-

tihän on erinomainen ponnahduslauta esimerkiksiYK:nrauhanturvatehtåiviin, ja sehåin

on silkkaa rauhantyörii. Uskon listiksi par-

tiolaisten saavan armeijasta irti muita suo-

malaisia enemmän, koskaolemmejotottuneet elåimäåin

ja puu-

hasteicmaan metsåissä.

Armeijaantaakäsitykseni mukaan myös virikkeitiija jopa vihjeit:i

partiojohtajille ja sei vaeltajillekin.

fuzg

ik-

puhetta piisaa -sarjan toinen kirjoitus kisittelee ideologiaaia portfo*tio.Kirjoittaja on uusmaalainen partiojohtaja ja teologian ylioppilas. Puhetta piisaa' sariaan tqrloitetut kirjoitukset voi toimittaa piiritoimistoon tai suoraan Palelle. Sovi aiheesta etukiiteen p ö äl

kkii i sy y l<s ie n v äl t t rimiselrsi.

Partno Ja

ndeologna

s@rrrr*

Meillä partiolaisilla on ideologia. Näin puhutaan. Sanana ideologia kuullostaa hienolta. Meidän ideologiamme on hyvä ja oj komeata, että meillä on ideologia. Mutta kuka tietiiä, mitä se tarkoittaa? Tietosanakirja määrittelee: Ideoiogia (<kreik.), aatteiden ja ajatusten j åirj estelmä' vars. pol. tai usk. liikkeen perustana ja sen tavoitteiden måiiiråiäjänä. Toinen måifitelrnä: Ideologia on yhtenäinen ja kollektiivinen tulevaisuuteen suuniautuva ajattelu, jolla pcrustellaan toimintaa encmmän lai vähemmän itrlusorisesti. Yllättiivuisti Marx ja Engels pitivät ideologiaa tietyn sosiaalisen åsemån aiheuttamina viiiirinä ajatuksina ja vieraanturn isen merkkinä. Sana ideologia ei ole minkäiin kauniin sysåcen'iin vaan viiåristymisen, ennalikoluu-

icisuuden, pysähtyneis-vyden ja vieraanturnisen merkki. Kehitelty ideologia ei enää vastaa alkuperästii ajatusta. Ajatus kaventuu

ja vZäntyy sitli oppilauseiksi muotoiltaessa. Elävyys häviää ja tilaile tulee kaavamaisuus.

Ideologisoituminen saattaa nåikyä hyvin isossa ja hyvin pienessä koossa. Koko SP:n rai vaikka Uudenmaan Partiopiirin, tai yksittiiisen lippukunnan toiminnassa. Tai edes-

tai USA:n raharnaaiiman. Partiojåirjestö saattaa vetiiä ohjelmauudistusla, joka ei kuitenkaan ole uudistus tai piiri odottaa tulevaisuutta, jotå ei tule. Sit?i mitii tehdäiin, ei nlihdä" Tai ei nähdä

menneen Neuvostoliiton

mitåilin muuta.

Lippukunnan leiriä suunniEeltaessa leiristli voi kchittyä kokonainen ideologia, jonka läpi ei näe" Hienoja suunnitelrnia, jotka eivät kuitenkaan voi käytiinnössä loteutua" Johta.iien omia tarpeiu ja kiinnostuksia, jopa kykyjäjaruumiin voimia, voidaan luulla leiriläisellekin kuuluviksi. .Iäikeenpiiin ihmetellän, miksei sudenpentu vlihtynyt, rniksi moni låihti kotiin, tai miksi nii moni sairastui.

Leirin idcolqgia ParLioaate - ideol

Ideologisoituminen on illuusioiden katselua todellisuuden sijasta. Sitii, ettii unohdetaan tosiasiat ja nähdåiän se, mifii halutaan nähdä. Nähdåiän vain se itse piirretty ideologia. Kaunis kuva.

o gi

B-P sorvasi partioaatteen aikansa kasvatusfilosofioiden ja omien ajatustensa poh-

jalta. Hlinellä oli joukko pykäliä ja hienoja ajaluksia. Ne siirtyivätpian paperiltakäyän-

ftrpre

nön toimiin ja

prln

mieliin. Kokeilujen

tulokset, hioivat aatetta.

Nykyiden panion liike näyuiili pysiihryneen. Tai ehkä liike on niin pientä, ettei siä huomaa. Suuren jfiestön sanelema ja muo-

toilema aate vaståa helposti sanan ideologia

jlimähtiinytrii merkitystii. Mikä on todella tilanteemme? Liikummeko vai olemmeko pysZihtyneet menneeSeen maail632n? Jos liikumme, niin kuinka paljon ja mihin suuntaan? Vai uskottelemmeko vain itsellemme, että me liikumme? Pelkåiämmekö liikkua? Vai onko parempi pysyä paikallaan? Kaunis kiiltokuva Me ehkä pidämme omaa systeemiämme suurimpana ja kauneimpana. Suurin ehkä, mutta kuinka moni meisä pystyy vertaa-

maan partiotamme muihin järjestöihin? Kuinka moni tuntee Pelastusarmeijan partiolaisia, Nuoria Kotkia, posrimerkkeilijöir,ii, uimareita, Lapinkävij öitli ? Meillä on kumma illuusio itsesuimme. Asiat hoituvat hyvin, olemme parhaita ja våiiirinkiiytöksiä ei rapahdu. Onnellisu ja kivaa. Entii jos näemme vain sen, mitli haluarnme? Sen, minkä olemme oppineet ja tottuneet näkemzilin? Totr.lus voi olla toisenlainen kuin kiiltokuva. Tarvitaan kriittisyyttii. En tarkoita sellaista usein nähtyä, joka murskaa kaikki ajatukset ja kysymykserkin, paitsi kritisoijan omat. Tarkoitan siEi, joka kysyy, voisiko MEIDÄN systeemissämmc olla vikaa? Voisinko MINÄ oila viiiirässä? Miksi juuri minä olisin oikeassa? Eikä kysyminen kuirenkaan riitii. Täytyy myös kuunnella vastaus ja elää

niin epäselvästi, ettei kukaan lopulta tajua mitii?in. Aina ei puhujankaan tarvitse tajuta. Voidaan käytlä samoja sanoja, joille annetaan eri merkitykset. Taas ihmetelllän, miksei yhteisymmåirrystii synny. Silloin puhutaan eri kieltå samoilla sanoilla. Olen käytänyt sanojä ideol'ogia ja ideologisoitum inen ymrniirtiirnisen työkaluina siinä merkityksessä ja sävyssä kuin olen käsittlinyt ideologian ulkopuoli sren rarkkailijoiden, tutkijoiden, niitii käyu.tiviin. Sanaa ideologia tai sen johdannaisia ei välttiimät&i får-

vita. Sana aate sopii vapaaseen ilmapiiriin paremmin. Paitsi jos liikkeeme todella on jäykkä, pikku vartiolaisesta vieraantunut ja byrokraattinen. Silloin sana ideologia sopii paremmin. Mutta puhuttakoon asioista eikä vain sanoista. Eivät, sanat. ole itsetarkoituksia vaan niiden merkirys ja käyttö. Visrinntissä rtiyryy

låihetäjiin, vastaanottajan ja itse sanoman olla kunnossa. Muuten homma ei toimi. Me osaamme puhua ja kirjoittaa. yleensä vaståanottåjapuolikin on kunnossa. Mutta onko meillä lopulta mitliän sanottavaa? Jokainen miettiköön irse. lv{asa Pirhonen

Niiitii asioita kannattaa itse kunkin m ier tiä enernmän kuin tiimän lehden eliniän. Syk-

F. S.

syllä on Uskokurssi, jcssa pohditaan muunmuåqsapanion perustaa, maailmankatsomuksia ja partion, uskontojen ja uskon suhdetla. Ei totutun repivässä vaan rakentavassa hen-

gessä. Katso ilmoitus tlissä lehdessä.

sen mukaan.

Pafiionsanoma Olen käyrtiinyt dissäparia hienoa sanaa. Sellaisilla voidaan helposri piilorraa kysymykset ja kiert2iti itse asia. Voidaan puhua

fusr

C Vai pyörittiiiikö?

Lippukunnan taloudenhoidon kurssi teksti: Kaisa SYrmä

si. Kurssille osallistui kahdeksan henkilöä Tuusulasta, Keravalta, Mäntsälästä ja Sipoosta. Mukana oli niin lippukunnan taloudenhoidon eksperttejä kuin kenties tulevaisuuden kirj anPitäjiä. Vetäjinä toimivat Antti Rahkola ja Kaisa SYrmä.

uomen Partiolai sten vaeltajatoimintaa pohtineessa työryhS

mässä on mietittY miten liPPukuntien rutiinihommista saatai-

siin mielekkäiimPiä ja Palkitsevampia. Yksi liPPukunnan toi-

minnan tiirkeistä osa-alueista on talous ja sen hoito. Valitettavan usein se on Pakkonakki, joka on vuosiksi sysättY jonkun harteille. Tai palvelus, jonka kirjanPitotaitoinen äiti tekee lastensa

Kirjanpidon teoria... Kurssi oli jaettu kolmeen osaan : lipPukuntien ta-

loudenhoito, kirj anPidon alkeet sekä SCOUT-kirjanPi to-ohjelmaan tutustuminen. Ensimmäinen ilta Perustui keskusteluun ja kokemusten jakamiseen. TaPaamisella oli kaksi teemaa. Ensin jokainen kertoi taloudenhoidosta omassa liPPukunnassaan Kesku stelu liikkui käytiinnön kirjanPidon hoidosta seurantajärjestelmien pohtimiseen ja talou-

harrastuksen eteen.

Puutteellisen seurannan takia voivat hyvät ideat jäädä toteutumatta rahan "Puutteessa", kun taas uudenvuoden aattona rynnätään telttaostoksille tuloksen tasoittamiseksi. Vai onko niiin? Siis kurssi Asian selvittämiseksi jiirjesteaiin keskiuusmaalaisille lippukunnille taloudenhoidon kurs-

foprc

denhoidon suu$telun parantamiJokainen sai varmasti hyviäide'een. oita oman lippukuntansa taloudenaoidon kehittämiseksi. Toisaalta pohdittiin keinoja :usien ihmisten innostarniseksi lip:ukunnan taloudenhoitajaksi. Esille rousivat ainakin tietokoneen hankinra, tukihenkilön/opettaj an olemassa-

olo ja toirnikauden määräaikaisuus" Tulipa esiin jopa idea kaikkien lippukuntien yhteisistä kuittitalkoista vuodenvaihreen tietämillä.

Sitten toimiin Viimeisellä kerralla pääsimme Hyryträn koulukeskuksen atk-luokkaan, jossa selvitimme SCOUT-kirjanpito-ohjelman saloja. Jokaisellaoii mahdollisuus kopioida paranneltu ohjelma ornaltre levykkeeltre, ja viedä se mukanaan. Kukin testasi ohjelmaa omall a. kirj anpidollaan, ja huornasimme siinä vielä olevan parantarnisen varaan. Koneellinen kirj anpito on kuitenkin suuri helpotus

varsinkin tilinpäätösvaihessa, ja hyvä keino

innostaa niitä nuoria

Toisella osalla

mukaan toimintaan. Se on myös iso säästö ver-

kerrattiin kirjanpidon

rattuna tilitoimiston

läpi

käytöstii aiheutuviin ku-

niitä vientejä, jotka

luihin. Kaikenkaikkiaan

..ja käytäntö

peru steita ja käytiin

yleensäkoetaan ongelmallisimmiksi.Hyvänä

apuna päivittäisessä kirjanpidossa on Kansalaiskasvatuksen keskuksen julkaiserna "Perusyhdistyksen kirj anpidon ja taloudenhoidon ohjeet", jonka valtaosa kurssilaisista tilasikin. Harjoituksissa käytimme S COUT-ohjelman tilikarttaa, jonka totesimme meiko puutteelliseksi. Korjasimme tilikarttaa seuraavaa osaa varten, ja lähetimme ehdotuksemme myös ohjelman laatijoille.

kurssiin olivat tyytyväi siä niin j?irjestäjät kuin osallistujatkin. Uskon, että suurin anti oli kokemusten jakamisessa ja uusien ideoiden saannissa. Toivomme, että piirin taloudenhoidon ryhmä pohtii jatkossakin vastaavanlaisten kurssien j iirjestämistä" Myös jonkinlaisen tukihenkilön apu käytännön kir.janpito- ja ATK-pulmissa saattaisi madaltaa vaeltajienkin kynnystä osallistua lippukunnan taloudenhoitoon.

fuss

0f.

u] U, 1,]

rl lll n

TAYTTA PAATA 92

6"Y # 6 tl

GT trd

>lu :6 ill

qf,f4UnmC"å

f*NFI(}*'

f'{O{-{S

jrir"ir:id ^l,.iriir'i € J,;ds-:i ' .r Höjilii'iiij 't+.ssur 'e-ounurLi ö O

f,l

f.{

,aJ

i'>' i.l it> "t

:rt

i'rr>':

.txevt T tå.8 g'$,8 t TgTE-'$ E Jim+tnq z 'gt$ ä., gägtg S"sS#g ilooo 1,f;1,f;

B J

.iJ

.ä

:: r- '*

.-l

r.;k0 ui r-

,tf

U':

{.., :

t-'l f.i fr

:rd

{J ..li ur

6er

$a3

{J I

lJt

-t

i;>J

't f

'.{

:t(t

Xr*

åd

+rffq9-t rt å! += h fiJ lttji +

i':

t?|6* iiltx

{J d

cr.

tetäg EEäiä Ea+åq Jb *FgFE Täflå# i.il;E;

f'{

C+J ,gq'I = +J

å,h I ;x+rEEE s* F :6+-+J e E *qE rt{ E Ij+rg+, ;tfrJ-tr8a

ä ? 'å

,'F

-:s

*fl9äg ?ErnEe tfi'xE'1 \ 'ic!-+=

*?öc= # 5#85å

$'a6,tt6

s=i"-=Y

jlA A

srsFls sHfihff

'F,

.4c,llt*ln

.0hmso

'T u,

BUI-r+J-r "*t ,+ ''r

ursNNs l"i F.l $ <f q

0-a&

:t!9! P{

t=a

SfsiE fq O- Ul

ftpxe

F a

+ g 5

Tiimiin vuden Piirskeissä on rybh nrnsaasti ilmoitustilaa myymätS-fxen nyt on hyvä tilaisuus ansaita vaihtokel;,titiU" fia itselle) hiukan naapurin/ myymäIlä p"t* valuuttaa .*rff" firmalle hiukan tilaa piirileh-

Leikkikurssi 11.-13.9. Miirkiössä Se tulee sittenkin. Lisä-tietoj a seur. Piirskeestä.

+-s€stitnme.

P?irskehän on, kuten tunnettua'

naakunnallinen erityislehti, jonka rnedia-arvo perustuu erittäin tarkasti :ejatnlun kohderyhmälin sekä suureen ni'oittavuuteen. Pärskeen ilmoitusti la maksaa 200 mVrivi-ilmo, 550mld puoli sivua ja 1000 mk/koko sivu' ifyyjalle kymmenyksen provisio, lisätiedot piiritoimistosta.

Thlossa sYksYllä

PJ'Peruskurssille? Runsaan ennakkoilmoittautumisen johdosta sYksYllä järjesrcffiän kaksi (2) kurssia. Seuraa Pärskettä lis äinfon saamiseksi'

Vaeltaj atoimintakurs si t0.-12.7. Flyktskärissä' läntisen Uudenmaan edustalla hinta 150-200 mk (riippuu merikulj etukse sta) Rankkoja juttuja teoriassa ja käytännössä. Herkuttelua tuulensuojaisissa kalliopoukamissa itse kokaten' Vanrsteet ulkosaariston kaikkiin kuviteltaviin olosuhteisiin. Ilmoittautuminen tiistaihin 7.7. mennessä Sami Franssilalle, osoite Vänrikki Stoolin-

katu 3 A 3, 00100 Helsinki, Puhelin (90) 493 307, Antti Rahkolalle, puhelin (90) 27 1 O082 tuKenkä Linkolalle, fax (90)27L 0628.

@ss

UUDENMfuAN PARTIOPIIRI Kiriotyöntekiiönkolu 6 Helsinki

Motti

i;ä;',;.=;#

OsM

OOITO

Luokolq Perömotkuntie

7{i,

RA"'AMAKI

Uudenmoon Portiopiirin Voeltoloryhmö löriesläö:

JUHAAINUSIANSSIT 6O-.luvun iuhonnustonssit louonloino

4,2. kello 1B Nummen

Työvöentolollo

volssio, longoo, humppoo, polkkoo, ienkkoo, ikivihreitö soitlooTyrös Humppo A, puhvetti, köydenvetoo io lietenkin kokko htnlo 30,-

JATKCT

Rock 'n roll-lotkot kello

boilo

mi hermono:

Nummen Nuorisotolollo

/0- io BOiukuien

porhool coveril

soitlooBeers for Feors hinto 40,-

AAA/IIAIA/EN Sunnunlcin ocmupolo Nummen Scnrcclien Kolcllo

monipuolinen, rovitsevo, moukos, tyylikös

hinto 10,-

LIPUT on I 44 lippuo. Kun oslol sekö lonssr ettö jolkolipun, sool oomioisen ilmoiseksi Vorqo omosiennen 25 6 piiriloimjslosto, Topohtumot on lorkoiteltu yli l5"vuolioille porlioloisille

Koikktin topohlumiin