Pärske 2/1993 by Uudenmaan Partiopiiri

16. vuosikerta

numero 2 (106)

maaliskuu

1993

Pårske ilmestyy 8 kertaa vuodessa.

julkais[ia Uudenmaan

PutioPiiri ry

piiritoimisto Humalistonkam 4 00250 Helsinki puhelin (90) 449 388

fax (90) 449343

pääkirjoitus

päåtoimittaja Pauli Saloranta

muisto

toimittajat Iohan Finell Emo Lahtinen Piiivi Piironen

minne mennä

Matti Pirhonen MirkkaPuklcala

ikäkaudet

vakituinen avustaja

henkilö

toimistosta

1.6

kirja

nämäkin

toisinnäkiiä

lukijoilta

raPortti

in brief

tulossa

Taina Schildt Färskeen saavat

piirin 949 johtajaa ja vaeltajaa

kainen kuvan otti Pale kesäkuun teema Melkutin tulee Påirske 3/93:n deadline 26.4.

ISSN 1235-5224

painopaikka Nuorten Työkoti Pikalåihetintie 16 00620 Helsinki

puhelin (90D1n 5144

ulkopuolisten

ilmoitushinnat/mk 1200

takakansi 'Ul alussa 1000 1/1 lopussa 800

12 alussa700 1/2 lopussa 500

l/4 lo,pussa 350 nimi jouluna 2fi)

Arursr HALUAN rrBtÄÄ, srrs KysyN. MUT_ ta vastaukset eivät ole kaikille samanlaisia,

eivärhän kysymyksetkäiin ole. partiossa tieto on periaatteessa vapaasti jaossa. Jokaisella on

valta kysyä ja ottaa selvää. Kuitenkin se on niin vaikeata. Valta on mahdollisuus. Siihen liiuyy tieto vastuusta ja vastuu tiedosta. Tieto ia valta _ käsi kädessä yhteiseen seikkailuun

Ei voi kuvitella saavansa pelkästä yhdestä puheenvuorosta tai lehden num erosta tyhjentävää vastausta kysymyksiin, tai motivaatiota niiden tonkimiseen. Jokainen 1si niikökulma aiheeseen on kuitenliin lussaa. Jokainen hankinu tiero dedosta auttaa tietiimään enemmän. Mitä vaan voi katsoa sillä silmä11ä. Maailma on"avoin näkeviille, joka haluaa nähdä.

PARSKE TUO NELJÄSTI VUODESSA luoksesi kiinnostavan henkilön, antaa ahaa_ elämyksen, raportoi ajan ilmiöistä, muistutraa tapahtumista, kertoo minne mennä, sanoo

toimistosta pävää, valotha uutistaustaa, ottaa kantaa sinun asioihisi piirissä ja paljon muura,

kunhan käytät tilaisuuden hyväksesi.

Kommentit ja parannusehdotukset eivät ole pelkästäiin toivottuja, vaan suorastaan pakollisia. Sinun jäsenmaksusi piirin osuudellahan tätiikin firmaa pyöritetään. Sinulla on epäilemättä sanottavaa siihen millaista lehteä haluat lukea. Vanha virsi tuo palautteen pyytiiminen. ,,Ei sitii varmaan kukaan muukaan anna?" Aäädingdingding - väärä vastaus! Jos et ota valtaa omaan käteesi, jäät "mielipiteinesi,, hyvin hiljaiseen vlihemmisttiön.

Y o^_,2-_\

Marjatta "Emo-Make" Enckell 19

.12.1936 - 23.r2.r992

viisi päiviiä aikaisemmin Joulukuun 23. saimme suruviestin. Emo-Maken jatkaa elämää' jaksanut ei saama uusi sydän Emo-Maken partiotoimintaa kuvaa mielestiimme hyvin

runo'

Kiitoksena Emo-Makelle!

Ei onnellisuus

IöYdY

se on seuraus

etsinröstö' rikkaasta elömcistö'

Iloinen mieli ja naurussct sw, loisti taivaalla aurinko tai kuu. No hei, sudenPennut ia kaikki' partiohan on iloinen leikki ja haikki' Leirille solmut, nuatio ia ensiapu soppii' p artios s a taidot tekern{illö o ppii.

Käytöksen, kasvun ia tapoien jyvöt' partiossa saa hYvöt. Muistot, ajatukset kalliit sarzuaa töhtitarhann, i L li p p ttkunt amme " S o r s an", E mo - M ake n, p a r ha anYJ

Kiittäen

TuusPartio

F,mo -Make use in il oi se sti Kerran partiolainen, aina partiolainen", Hiin halusi' että ystävät tarkasti' totesi. Håinen kohdallaan tiimä tote-utui -Maken koulutusra"Emo rahat tallettaisivat mui stokukkiir] varaamansa ,'

hat''+ilille,K-UoP5092|2425359.TiliäkäytetiiiinEmo-Maken ohjeiden mukaisesti partiokoulutukseen'

huhti aikuis-lj-kurssin iI ja III osa 1.+3. VJ-Club Weekend 2.-4. kaikkien VR 5. pj-peruskurssi ll93:n II osa 3.

lj;n superongelma

Helsinki+maasto Turku

piiritoimisto Pomainen

16.

Jåirvenpää

partioviikko 19.-25.

joka paikka joka paikka

Yrjönpäivä 23. Nurnmen Samoojat 20 vuotta 23. piirineuvosto 25. Plirske 3193:n deadline 26. johtajapäivär 17 .-18.1.

Nummi-Pusula

piiritoimisto piiritoimisto Viro

LPK. LEHTIBN

TOIMI. TUSTEN

touko leikki menetelmänä -kurssi 7._g.

KdJLUTLS

Kiljava

kevätvihreä 8. Prirske 3D3 tulee 10. Maininl<i 15.-16.

Klaukkala postiluukku Helsinki Helsinki

mahdollisuuksi en rori f 5._16. sudenpentujen ker'ätkisa 22.

Hlvinkiiä

lpk-lehtien kouiutuspäivä 22. SM-kevärvihreä 29. kesä Plirske 4/93:n deadline ryhmien HeVi 4.-5. Garden Party 5.-6. VJ-leiri 9.-13.

iiritoimisr0 Turku

PÄIvÄ

t.d 22.5. PIIRITOIMIS. TOLLA KELLO

9-18 HINTA

piiritoimist<_r

Tuusula Tuusula Partiopoukama

Piirske 4193 tvlee 21.

postiluukku

30 ur EI SIS. RUOKA

ILM. PTSTO

heinå juhamustanssit 10.-11

elo Plirske 5/93:n deadtine 2.

piiritoimisto

Påirske 5D3 tulee 16.

posiiluukku

syys

syys-pt-kisat 4.-5.

Nummi-Pusula

kansalaistottelemattomuuskurssi 25.

piiritoimisto

loka syys-SM-prkisat 2.-3.

ffiffiffi SUDENPENNUT

s* piirin S

Tsq

w-{

** q'l "e,€

UPERyrirnlÄ, EsrrrnlyssÄ

(Voimalla Seitsemän Miehen -sävelellä) SUPERLAULU Tintin eessä puut ne taipuu kova metsäinssiks on kaipuu voimalla Supenyhmiin voimalla Supenyhmiin Jz--

Lennu ompi ainut äti MäMestä on kai iäti (kerto) (simile)

?";J*c'!

Sudenpentujen kevätkisa

HUNAJA PUH

Hekestä ne sudarit tykkåiä

Hyvinkäällä

HMT daa dii daa HMT daa dii daa

\a22.5. hinta 200 mk / pentue

Meidiin Nanna - JoPa jotain! kovin partsanarkkis läpi aikain

Kisat järjestää Hyvinkäiin Metsätytöt. Mukaan voivat tulla kaikki Uudenmaan partiopiirin iloiset sudenpennut (ikä 7-10 vuotta) 4-6 hengen pentueissa. Pentueen mukaan tarvitaan yli 15vuotias saattaja, jonka ei viilttåimättä tarvitse olla partiolainen.

Ilmoittautuminen kirjallisesti 7.5. mennessä osoitteella Hege Nieminen, Takaniityntie 3B 14,05800 Hyvinkää. Ilmoita lippukunta ja pentueen nimi sekä saattajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Osallistumismaksu maksetaan niinikäiin 7.5. mennessä HMT:n tilille OP Hyvinkää 506203-52635 I 7. Kirjoita kuiniin pentueennimi ja lpk. Jälki-ilmoittautumisia otetaan vastaan kaksinkertaisella osallistumismaksulla 14.5. saakka.

Lisätiedot saa Hegeltäpuhelimesta 559 049. Tavataan Puhin oarissa

(9 14)

Ilyvinkiällö!

Superjuikkis ompi Nalle MiPasta on taitajamme

Ainut veljes, kunnon mänkijä on tiiä Epi metsiinmönkijä

Viimein tulee hänniinhuippu Raken Ninski liukas luikku

Laumanjohtaj an su peron gelma Jiirvenpäässä pe 16.4. klo 18-21 hinta 20 mk Mit?i teet, kun sudenpentu lyö toista sudaria" häiritsee

kokouksen kulkua tai on arka ja syrjiiiinvetiiytyvä? Ota ongelmasi mukaan niin keskustellaan ja vaihdetaan kokemuksia. Hinta kerätliiin paikan päällä ja se sisältiiii iltapalan. Ilmoittaudu piiritoimistoo n pe 2.4. mennessä. Lisätietoja voi kysyä Rehumäen Marjukalta puhelimesta (90) 280 718.

5l t1Ps0-33

VARTIOT

piirin kevätvihreä &5. Klaukkalassa hinta 200 mk/vartio Oranssi sarja ty'töille, vihreä pojille ja sekavartsuille. Vartsu on lpk:n luonnollinen vartio, jossa viisi 10_16 -vuotiasta jäsentli, yhteensä max 70 vuotta (tZiytetty Kaikilla Sp:n jäsenmaksu -93 makseuuna.

J9Z>.

Reitti on noin 8 km. Ilmoittautumiset kirjeitse osoirteella SIMPSO-93, c/o petri Vainio, Jokitörmä

Kutsu

PAR.TIOLEIRI '93:lle

l, 02770 Espoo viimeist?iiin I 9.4. (mainirse SIMpSO, sarja, varrionnimi, lpk sekävj:nnimi jaosoite). Hinta

Pietarsaareen 28.7._5.8.

maksetaan Kiapasten

tilille Syp Klaukkala 234520_ 23911 (tiedonantoihin lpk, vartio ja sarja). Jälki_

ilmoittåuturlisia otetaan vastaan 30.4. asti (kaksin_ kertainen osallistumismaksu).

Hinta;rr sisältyy kilpailumateriaali, lämmin ateria sekä peseytymismahdollisuus. Li sätiedot: Raul

Mero (90) 8799844 (ilraisin) ja Kaisa Ventä (90)8jg 6688 (iltaisin). Tehr?ivä-

ja pisreluertelo

Etelä-Pohjanrnaan partiolaiset ry:n piirileiri on perin_ teinen partioleiri. pietarsaaren Isohiekan silmåinkan_

tåmattomia hiekkarantoja, komeita puita ja tuhatta paikallista partiolaista katsomaan piiäsee Uudelta_

maalta yksi vartio (4-6 vartsalaista ja I VJ) 690 mar_ kalla, josta I osa 390 mk maksetaan ilmoittautumrsen yhteydessä (viimeist?itin 15.3. - näin varmasti...) ja

loput 31.5. mennessä. Ilmoittautuminen heti piiritoimistoon Tanel_ le. Kantsii lähteä - kätentöit2i, palvelua, luonnontun_ femusta, retkitaitoja, pafiioaatetta ja takuulla uusra

arviointi (6): poppari kätevyys (16): baseball already already

naamoja!

rertf"l3_k" Bartin kepponen Maggie kadoksissa

kiritaival luonnontrurtemus (8):

partiotierous (8): Bartiotietous

EA (10): tulipalo

accident vllärysrehtävär (g):

yiitys performance kä)tös (4) yhteensä 80

PIITARSARI / ISOI1ITI(I{A ä.?. -58 tS3

wffiffi

VAELTAJAT

16-25-vuotiailla

piirin Yaeltajaryhmään piiritoimistossa 5'4'

Vapaa pääsy

Karurattaa olla paikalla kello 18, niin katsotaan mitä voidaan tehdä. Tiimä on helpoin tapa päättliä piiril q tarjoamasta vaeltajatoiminnasta'

KuvausrYhmä kootaan huhtikuussa (kun osallistujille soPii) Kuvaamme Mainingin, tai osalli stumrne Fcltomaratonille, tai menemme pimiökurssille, tai järjestilmme kamerasafarin. Ura voi ureta jopa piirileirin kuvaajaksi. I-isätietoja ja ilrnoittautuminen Juissi (90) 298 7483 ennen 9.4.

-s. ffiA* {ffi* .Erqw.luhannustanssit x_paikassa 10.-1 1.7.

hinta pari kymppiä Juhannustanssit tuievat taas. Kukaan ei vain vieiä tiedä minne. Tiimän tyyliset tapahtumat kun jiirkät?i.lin nopeasti. Hintakin riippuu muunmuassa bändistZi. Eihän näin aikaisin voi tietiiå sellaisia asioita' Mutta ei hät?iä - ensi Piirskeessä oliaan jo paljon viisaampia' ja suoramarkkinointiakaan ei ole unohdettu' Pidä silmät ia korvat auki! Juhannustanssit on Uudenmaan vael-

tajien kesiin ykköstapahtuma.

S 1

VR 1

JOHTAJAT

ffi JOHTAJ APA IVILLE VIROON pläst?ikseen ei ole vält*imärönrä hankkia omaa viisu_ mia, sillä liihtijöille saadaan ryhmäviisumi. Tätä var_ ten riittiiUi kopio passin valokuvasivusta iimoittautu_

misen yhteydessä. Itse reissuhan on 17.-1g.4. Tallin_ nassa

ja merellä. Ilmoittautumiset piiritoimistoon tåi

Maicille (90) 461 571, jolta myös lisätietoja.

. Vaeltajaohjaajakurssi Uudellamaalla tänä vuonna hinta 30 mk ensimmäisiltä 5 kk:lta Työhönohjaustyyppinen, monimuotokoulutuksellinen (tukimateriaalia, et?i- ja tapaamiskoulutusta, interak_

ti ivisuutta), Melkuttimeen huipentuva vaelai ien oh_ jaamiskurssi. Kurssille piiäset, jos sinulla on sopiva nazuna ja käytössäsi vaeltajaryhmä (esimerkiksi 3_g henkeä). Kouluttajat voivat kyllä avustaa

sellaisen

hankkimisessa.

Torurva

pARTToJoHTAJA -ApuRAHÄ 1993

Partiosätiö jakaa syksyllä 3000 mk henkiiölie, joka: - toimii edelleen aktiivisesti lpk:ssa - on ollut lpk:n johtotehtrivissä yli 5 vuorta

Kurssin jåirjesävät Sp:n ohjelmanrarkistuk_ sen Runkoryhmlin vaelrajalinja ja Uudenmaan par_ tiopiiri, toisin sanoen koko ohjelma materiaaleineen hyödynnetii?in. Ilmoittaudu pi iritoimi stoon huhtikuus_ sa - aloitamme heti. Kurssilaisten mäiirä ei

ole

esre

- on saanut pj-peruskoulutuksen - omaa pj-valtakirjan - on alle 3O-vuotias - asennoiruu myönreisesti piiriin ja Sp:in .a lpuraha käytetiiiin saaj an henki lökohrai seen perus _ koulutukseen, mielelläiin Euroopassa. piirit nimeävät

kurssin jiirjeståimiselle. Tiimä on se suuri tilaisuus. jofa olet odottanut.

ehdokkaat 1 5.6. mennessä. Ehdokkaan rulee olla hwä partiolainen, joka aktiivisella ja epäitsekkäälla ioi_ minnalla on vienyt lippukuntaansa ja partiotoimintaa eteenpäin. Piiri toivoo lippukunnilta ehdotuksia hv_ vissä ajoin ennen keslikuuta. .1r;\G.-

MuistaRyhmien HeVi

;#-^tr3*

SINA PIIRIN ryhmissä roim[va!

Tuus ul an M et s rip ir ti I ki

HENKILÖ teksti Pale Saloranta

kuvat Pale ja Suomen Eduskunta

PrKKI-r-1},

KOVA N RÄHJÄINEN TIISTAI MAAliskuun alussa. Olen menossa eduskuntaan tapaamaan kansanedustaja Min:ra "Pikku-Nalle" Karhusta. Nousen kiviportaita piiäovea kohti

loska unohtuu. Kansanvallan

pyhättö tekee aina vaikutuksen. Karhunen odottaa minua vahtimestarin pöydtin liiiressä ja puhuu samalla puhelimeen. Kiirei siä ihmisiä virtailee sinne tlirure. Saan vierailijatunnisteen ja kävelemme talon sokkeloisia kä14äviä Minnan työhuoneeseen. Kuuluisia poliitikkoja tulee vastaan joka toisessa kulmassa; Minna kyselee tiihtitieteen opiske-

lustani. Huone on pieni ja täynnä esineitii. Alamme puhua kansanedustajan työstii ja Karhusesta itsestliiin. Pikku-Nalle I åihti politiiktaan todelli sesta tarpeestå: Hyvinkäällä jaettiin nuorisomäiiriirahoja mieluummin poliittisille jåirjestöille kuin parriolle. PikkuNalle halusi nuorisolautakuntaan korjaamaan tilanteen. Ainoa keino oli oila kunnanvaltuutettu - lopprr onkin historiaa. (Hyvinkään rahoihin vaikuttaminenkin jopa onnistui hieman.)

Minna on ollut kansanedustaja kaksi vuotta.

ei ole

jäämässä viimeiseksi. Odotetusti ensimmäinqn vuosi on pihallaoloa ja totuttelua, toisena oppii jo våihiin ja voi vaikuttaakin. Eduskunnassa harrastetaan senioriteetti- eli seniliteettijiirj estystä valiokuntapaikkoj en jaoss a, j oten

Ensimmäinen kausi

ensimmäisen vuoden ja kauden edustajia aina sorsitaan. Naisia ei sorsita - systeemi on Minnan mukaan jopa liian tasa-arvoinen: esimerkiksi kunnissa otetaan tasa-arvon nimissä lautakuntiin epäpäteviä tyyppejä. Sama vikahan on SP:ssä, puheenjohtajan sukupuoli-

lTLLEN

AIKKA

sälintö ei ole tasa-arvoa, vaan tasapuolista eriarvoa. Hallinto kiinnosraa Karhusta. Hiin pyrkii Tam_ pereen yliopistoon lukemaan kunnallis_ ja julkishal_ lintoa sekä julkisoikeutta. "Hallinto on palvelujen suunnittelua", sanoo Minna. yhteiskurnallisten pal_ velujen koordinointi on vaikeaa: mitii enemmiin on tekij öitii, s itä vaikeampi ymmåirtiiä kaikkea. Asiakaskeskeisyyeen siirtymistii hidastaa luot_ tamuksen puute. Hallinnon kevent?iminen edellyttjiä luottamista asiakkaisiin; ei kaikkea tarvitsisi tietiiä ja

kontrolloida. Esimerkiksi asuntohallinnossa on pal_

jon pikkuvirkamiehiä, jotka tarkkailevat nippeliasi_ oita kun ei voida luottaa ettii rakennuttajat osaavat tehdä ralot oikein. Ihmis-

ten hrpeet

tavoitteet

ovat usein ristiriitaisia. Ei se mitäåin, muua kun

ar_

gumentitkin ovat hlimäriä. "Usein on vaikea ym-

Kunpa

märtää, miksi. pääsisi ihmisten pään sisziänkarsomaan

ajattelevat! "

Karhunen tuntuu esimerkein kaiken, mistii puhumme. Ehkäse selkiytr.ii:i rnitä håin tårkoittaa, vaikkapa puhuessaan ta-

argu-

menteista: "En to-

dellakaan aina ym-

miirrä SAK:n touhuja ja kannanottoja ja mirä he haluavat, ja luulenpa, että he ajattelevat minusta aival samalla ta-

lr.

l ,*: .t'

iF;

lli

PAASISI

mit.iihe IHMISTEN

haluavan konkretisoida

voitteista

KUNpI

pÄÄru SISÄÄN

KATSOMAAN

MITÄ HE AJATTE-

LEVAT!'I

valla."

Ydinvoimakeskustelu nuivaannuttaa Pikku-Nallea. Viitataan noin vain kintaalla toisen perusteluille. Kaikkein hölmöintä on suoranainen valehtelu ja vii.iiristely _ sellai_ nen lyö lopulta vain itseä, kuten ydinvoi_ man vastustajien eräät kommen-

tit. Minna vastustaa ydinvoimaa, multa haluaisi tehdä sen hyvin. Hallinnossa on vie-

lä sekin vika, että holhousyhtei skuru:assa halu-

11.

taan tehdä rajoittavia lakeja yhden prosentin häiriökäyttiiytymisen poistamiseksi, ja samalla vaikeutetaan 99 prosentin toimintaa. Vapautuminen on kyllä kaynnisia, mutta sit?i kuten kaikkea muutakin hidastai eduskunnan kaksijakoisuus hallitus- ja oppositioporukkaan. Asioita vastustetaan jopa pelkäst?iiin periaatteessa. Se on tyhmtiå, sillä kansanedustaj ien henki-

lökohtaisista toimista kaikki låihtee, tai siis pitäisi' Konditionaali on kovassa käytössä, kun puhutaan Minnan työkentästii.

JOKAISELLA KANS ANEDUSTAJALLA ON YKsi kahdessadasosa tåimiin valtakunnan vallasta' Ministereillä ja ryhmäpuheenjohtajilla tietysti vfi?in enemmän, mutta kuitenkin. Vaikutusmahdollisuuksia siis on, ei kaikki ole turhaa. Monelle edustajalle käy niin, että alussa ollaan kirkasotsaisia, mutta sitten paremmat valiokuntapaikkatarj oukset ja rutinoitumi-

nen vievät mukanaan jiirjestelmlin osaksi' Luulisi, että esimerkiksi naiset tai nuoret edustajat olisivat keskenäiin yhtä köyttii joissain asioissa, j a näin kahdeksi senk)'tnmentii ensikautel aista ov atkin. Nuitt"n yhteistyö kaatui heti alkuunsa puoluera-

Solidaarisuus. vain samoin keonnistui, Ydinvoimaponsi iiippuu asiasta.

joihin; nuoret ovat avoimempia.

nlinvartta pitkin." Se voi olla aika kovapaikka,luulen' Pilaako vastarinta uran? Karhunen aikoo olla rehellinen itselleen. "Se ei ole helpoin tie", hän myönt?iii' "mutta oikea."

KARHUNEN ON IJ.IJSMAALAINEN. HALUAN tietiiä, mitä se merkitsee, ja håin vastaa. Uusimaa on sulatusuuni. Silti on olemassa identiteetti, ylpeys olla Uusmaalainen. Maakunulaulumme sanat "Uusmaa Suomen kruunussa on helmi kirkkahin" on se pointti, Uusimaa on veturi, joka vetiiii Suomen ylös tai alas.

hitysyhteisryörahojen kohdennus Maailmanpankin sijaan YK:lle. Opintotukiuudistuksen eteen nuoret Kansanedustajat tekivät rutosti työui, "Viinasen lahkeet venyivät ainakin puoli metriä, kun aina oli joku roikkumassa..." Hallituspuolueiden kansanedustajilla on

mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin omatunnon mukaan, kun oppositio tukee joka tapauksessa hallituksen esitysten vastaisia ehdotuksia' Alussanuoret edustajat jopapitivät yllä ideolorugi sta toimintakulttuurin muutoskeskustelua, mutta

iiineihin menee paljon aikaa. Kansanedustajien työ on piiäsiiäntöisesti aivan muuta

kuin istunnoissa vete-

lehtimistä ja spekulointia kahvilassa kaverien kanssa'

Aikaa ei jiiä todelliselle pohdiskelulle'

Milen säilyä muuttumattomana, taistella vallitsevaa jiihmeiiä kulttuuria vastaan? Pikku-Nalle ei luovuta. Hiin pystyy vaikuttamaan, mutta se vaatii paljon: "Painoarvo tulee henkilön, ei asian mukaan' Virkaikä ratkaisee, ja erimielisiäkatso{aan todella ne12

RouKEIMMAT MUUTTIVAT

UUnELLEMAALLE

Viime vuonna Suomen kansantuotteesta kaksi kolmasosaa tuli Uudeltamaalta. BKTper asukas oli vain Ahvenanmaalla samaa luokkaa, muut olivat kaukana perässä.

Muu Suomi tuntuu olvan kateellinen Uudellemaalle. Periferian kansanedustajat liittoutuvat usein "kaikki Uuttamaata vastaan". Siinä ollaan aika yksin, ja niinpä seuraa yltiöaluepoliittisia älyttömyyksiä kuten pelastuslaitoksen sijoittaminen sekä eläin- '

hammasläiikisjupakka. Neljäsosa

Suomen työttömistii on Uudellamaalla,

muttå vain 10 prosenttia työttömyysra-

hoista. Uudellamaalla on ryöllisriimi- ' seen 5000 mk per työrön, I-apissa 25000.

Ei , t-

voi oikeasti maksaa niin paljon

Karhusen mielestä V^remmän.

uusmaalaisten pit?iä noståa päät&in. Oikeita uusmaalaisia ei ole liikaa, joillain muutta-

neilla on vieliikin sydåin kotimaakunnassa. On syytä olla ylpeä, henkisesti uusmaalaisuus on aina merkinnyt uu-

sien asioiden ennakkoluulotonta vaståanottamista ja aktiivisuutta. Esimekiksi huippupoiitiikassa mukana olevat

nuoret ovat tyypillisesti Uudeltamaalta: vaalipiiristifnme on peräti neljä alle 3O-vuotiasta kansanedustajaa ja vielä

kaikki naisia. "Missä muualla voisi tapahtua tiillaista?" Syy Uudenmaan erinomaisuuteen

on selvä: Tåiällä on parhaat yhteydet, uusin tieto ja suurimmat foorumit kupiiiikaupunki. Muutenkin tietyntyyp {set ihmiset hakeutuvat Uudellemaal,! onhan aikanaan maassamuuuajillakin ollut kova kynnys lähteä kotiseudulta, joten rohkeimmat ja aloitekykyiten

simmär lähtevär liikkeele; kyllä

muokkaa.

OLEN TEHNYT JO PALJON MUIStiinpanoja, ja Karhusella alkaa olla kiire seruaaviuul tapaamiseen. Miehen pikkuveli on telonut itsensä laskettelurinteessä, ja niiin vierailu Etelä-Suomessa sukulaisten luona saa odottamattomia piirteitä. Ehdimme vielä keskustella partiolaisuudesta politiikassa. Onhan Minna ylipliätiiiin mukana näissä kuvioissa juuri partion ansiosta. Partiolaiset ovat Minnan mielestii vastuullisia

ja nåikevät laajemmin muunmuassa ympäistö-, kehitysyhteistyö- ja kansainviiiisyyskasvatuksen ansiosta. Koti ja niin edelleen toki vaikuttavat ihmiseen, mutta harrastukset ohjaavat eliimänuraa ja kiinnostuksia. Pikku-Nallestakin olisi voinut hyvin tulla vaikka pianisti. Hlin katsoo Wergu- ja Nuuksio-projektien tyyppisten asioiden vaikuttavan selvästi, muuten sellaisiata olisi vain kuullut hieman - nyt merkitys on aivan erilainen krul luontoaspekti on konkreettinenja henkiiökohtainen. Jokaisella retkellä kävneellä nar-

tiolaisella on. Partion puoluepoli ittinen sitoutumattomuus saa

Minnalta kannatusta, mutta: "Ei silti saa missään nimessä olla passiiveja. Positiiviset voimavarat pitliä

käyttää yhteiskunnan hyviin asioihin." Pitää

Suonnpru

oppia itse vaikuttamman, että oiisi merkitystä. Tar-

FaRrto*

kursseja, jotta järjestö todeila tekisi jotain nuo-

LAISTEN

ritrle, joita ei yhteiskunta ja vaikuttaminen kiiruros-

vitaan tukea: matskua ja

ta. Karhunen järjestää

P{JE{EEN* "IOHTAJAF{

PITÄÄ VOIDA OTTAA

KANTAA.

syksyllä KoGi -j älkitehtiiviiniiiin yhteiskunnall i sen

vaikuttamisen ja kansalai stottelemattomuuden kurssin voidakseen jakaa tietoa siitii miten vaikutetaan kunnassa ja hiu-

kan valtakunnassakin. sekä kansalaisakti ivi suudesta ja kansalaistottele-

mattomuudesta: miten se tehdåiiin lain priitteissa.

Vaikuttamisessa kannattaa olla yhteistyös-

sä muiden järjestöjen

Karhusella on terve nllkemys vastuusta: "Välil-

kanssa. Pikku-Nalle ar-

lä vetiiii vakavaksi, kun ajattelee, että meiti on 200 kansanedustajaa, ja pitiiisi edustaa 5m0000 ihmistii. Ovathan asiat isoja - väIillä menee kylmät våireet kun

vioi, ettii partioliikkeen kannattaisi toimia

yhdessä

vaikkapa Greenpeacen ja Luonto-Liiton kanssa niikyviimmin kuin tähiin saakka. Haitta nykyisest?i linjasta on imagon puute: kukaan ei tunne ja noteeraa meitävaikuttajina kun emme muistuta siitii. On olemassa selkeästi hyviä asioita, joihin voitaisiin ottaa kåirkkiiiimmin kantaa. Esimerkkejähyvist?ikin reagoinneista on: Uusimaa tukee Hindbn metsäalueen suojelua ja PiiPa Nuuksion kansallispuistoa. Suomen Partiolaisten puheenjohtajan pitiiåi voida ottaa kantaa, olla rohkea, sanoo Karhunen. Organisaation takia ei ehditä tehdä sit ä jiirjestönä. Oleel-

't4

Iista on myös voida toimia paikallisesti. Konkreettisimmat asiat ovat kuntatasolla, siis lippukunnan va!u kutettavissa. Pitiiä pitliii äänrä itsesrzi:in ja asiastaarl)

niitä miettiii. Kunnioitan asemaani. Kuitenkin sitä tiiytyy asennoitua kuin mihin tahansa duuniin eikä olla koko ajan paniikissa. Siillyttiiii kosketus, kierrellä Suomea puhumassa ihmisille. Niillä reissuilla joutuu kyllä ymmälleen, kwr mummot niiaavat Kansan Edus-

tajalle."

ETELÄ-KÄRJAIÄ ETELÄ-POHJANMÄA

ETEIÄ-SAVO

. TIIÄTTU 6.000 1I:44ö -3: eoö

HÄ]"i: KÄINUU

KESKI-POHJÄNMÄÄ KESKI-SUOMI KYMENIÄÄKSO

IÅPPI

POHJOIS-KÄRJAIÄ POHJOIS-POHJANMAÄ POHJOIS_SAVO PÄÄKAUPUNKISEUTU SALPAUSSELKÄ SATAKUNTA

UUSI}IAÄ

VARSINAIS-SUOM]

1991 1992 UYYNTI/ MYYNTI/ I'IYYNTI JÄSEN * JÅS.IdiÄRÄ JÅSEN UYYTY 2.064 84* 5.039 ?,4 ?,3

7.s67 3 .2s2 e.s68 Å',1ii 13.1"40 i6'.aza -i:;;ö r.577 .549 t".ggo 2a.rct ;:öoö z.ezt ;:ööö å.0:e t:iöö Ä-.t,o 4.013 i'.L4ö' 5.0i,5 å:ssö 3'ooo aä.ööö :+.oro i;:ööö Lo.476 8.130 iö.ö;ö rr.2:-4 i:.eao 30.832

;ö:ööö 208.053 165.633 L€,'1

MYYNTI 1991

?oå 84* 868 84t 81t 85* 88t s1t 8s* est 70* 772 74t 87t 818 82t 77*

80t

3.848 ! -927 s'o3l' 8.s21 e34 1' 550 3 'a44 2'305 2'3:_3 1' e43 3-886 2'466 s'ee4 3'7)'5 4'376 3'584

s.235 7r.536

2,! 1,7 1'e 1,5 r,7 1, 6 1' 6 1,6 2,6 2,\ 1,3 a,2 3,4 2,8 1'e 3,1

?,! 1,

2,41

1,! 1'?

\'? 1'!

1'9 1'? 1'?

1,9

1'l 1'9 2'!

3,3

?'1 1'9 3'5

.96Q

vertailussd Adventtikalentereiden myynli onnistui Iluiellannalla mainiasti: Olinune piirien rapajaa. kait palkintoia lisiiö niinkutsuttuien pienten piirien kiriessö, ioten

*sK,& KSYVÅ pafl iopaita hatrvalla kätevästi piiri toimistosta; koko 170 cm L$i) mk

koko ,tS/42 rnyös

1CI0

hyvdvixnKi NÄrx rövnÄr PrrRrrorMrsrooN

Hulru-rsroNKÄTu 4. Helsrxxr Ote H elsingin kaflasta, puhelinluettelon karttas ivuha 25.

Turuntieltii

PnRrrorrrrsro oN pääkaupungissa, jonne pääsee kätevästi junalla tai bussilla (a lentsikalla), tai kaverin tai omalla (isiin) autolla.

Huopalahdentien ja Paciuksenkadun kautta

1'#

.1,

Meilahteen. Nyt voit vaIita: Joko Tukholmanka-

tua Mannerheimintielle ja Essolta oikiaan, tai Pa-

ciuksenkatua Linnakos-

JUI,KISILLA: Keskuslasla: Ratikat 4, 7A ja 10, sckä kaikki Mannerheiminticn

Iahti '\n]ten -\-

jaTope) iuksenkadun bussit käyvät. Marurcrhcim il lajäädälin pois Töölön kisahallin iälkciscllä p.lsa-

lr.,"..

,..

jlannerheirnintieltä ei voi eteiä,slä Iultaessc käänlyö I i utncl i s t o n kd d u ! l e c l i v as emt rutl ! e, p o hj o i s e s ta e l i uikt aile sen sijaan voi.

,,':..

fillä, --fopeliukseila Töölön

kirjastolla. Hurnaliston-katu on Marnerhcimintieitä katsoen Esson ja KOP:n viilissii. l4uualta vastaavaiie erisuuntaiscile pysiikil1e.

SrngarLa Å{;To[,å-A: Lahdcnti eltä ja Tuusul anU_cl tåi Sturenkatua, Sradionin ohi Miinl,vmäcnrielä ja i\'Iannerheirniniicn yli Eino Leinon kaciullc. Takapihiul parkkipaikalle pääsce täåliä heii ratikka-hallin ovien jälkeen. Jos haluat tr{Lunaiistonkadulir:, kierrä Topcliurksen

ja Linnakoskenkadun kautm Töölör*radulle

ja edelleen F{umalistonkadul}e. Hli.mcenlinualtieltä lul1azur suoraan Mannerheimintielle ia Essolta oikealle Humalistonleadulle.

fore

kenkaciulle ja suoraan Nordenskjöldin aukion yli edelleen L-katua, josta Töö1ön- ja Humalistonkaciulle.

LiinsiväyläLä Mechelininkadulle, j olta

käännltään Lrnn-ankoskcnkadulle ja

tr{r.una1

istonkadulie.

Panxxrpalxar: I{urnalistonkachiila on neljiin tunnin piu'kkikiekkopaikkoja, piha.ssa kuusi paikkaa. Paljon parkkitilaa 1öy1yy Kisahallin parkkipaikalra.

KssxusrasrÄ

KÄvltr-LEN:

h,tannerheimint ictä t ai jo|akin rauhallisempaa saman-

suuntaista katua (esirnerkiksi Toölönkatua) pohjciminuuitia Rauiatieasemal'a.

se.en, 1 5-20

TrrX.Slr,r,A lvlenet taic s i in j a sanot kuijettaj al I e : I' Humal istonkatu neljä, Töölö." F{inta keskustasta noin aile 50 mk.

BP-nlÄuÄxERTA

KIRJA

Kaksikätisen kaverin kaksi elämää

teksti Axu Jokinen kuvat kirjasta

ADEN-POWELLISTA ON SUOmennettu eliimäkerta:'Sankarin kaksi eliimää'. Tehokkainta siinä on alku: "Hautajaiset olivat hiljaiset, vain lähin perhe ja muutama 1äheisin yst?ivä seisoi haudan äåiressä." Kun isä on saatu hautaan, alkaa kultin muovaaminen. BP oli lapsinero, yleismiesJantunen, sotasankari, kulttuuriheros ja poikatyön airut. Kahden ellimiin sankari oli rnies, jossa ei niikynyt varjon siirmää, mies, joka ei ollut vasen- tai oikeakätinen vaan kaksikätinen.

Elämiikerran partioliikken perustajasta Gilweilin lordista Robert Stephenson Smyth Baden-Powellista

kirjoit-

se julkaistiin vuonna 1964 nimeilä 'The Two Lives of

William Hillcourt,

a Hero', mikä kuvaakin kirjan henkeä: kohdettaan ihannoiva ja idealisoiva. Ongelmana on lZihinnä teoksen liihdemate-

riaalin yksipuolisuus j a kritiikitön käyttö. Hillcourt on koonnut tietonsa

BP:n kirjoista, julkaisuista ja iehdille kirjoitetuista artikkeleista sekä tiimlin äidilleen kirjoittamista kirjeistä. Myös

Brittiläisen Imperiumin partiolaisten

ylijohtaja, Sir Robert poseeraa.

jää aikajåirjestystä. Teoksen ensimmäinen puolisko, ensimmäinen ellimä. kuvaa BP:n nousun sotasankariksi; toinen puolisko käsit*iä nousun pafiiosankadksi. Supersankarin eliimäjakautuu 25 lukuun, joihin on liitetty alaotsikoik-

tapahtumavuodet

sankarin

ikä.

' Hillcourt näkee ihmiselon il6 ) meisesti aasta beehen eteneviinä suora-na tienä. Hiin tiivistiiä BP:n olemassaolon merkityksen yhteen

lauseeseen:

"Baden-Powellin koko elämä oli ti'ihdiinnyteiokuun 7. päivliiin 1920, jolloin hiinet julistettiin maailman partiolais-

BP:n vaimo Olave on putarmut panoksensa teokseen antamalla Hillcourtin kä)1töön omat päivlikirjansa, muistin-

ten ylijohtajaksi." (s. 205). Hillcourt yksinkertaistaa BP:n eliimiin palapeliksi, jossa kaikki, mit2i t?imä teki tai

ja BP:n luonnosvihot ja kalenterit. Elämåikerrasta on tullut yksipuolinen

tui kuva polvihousuista pojista.

ja BP-kulttia vahvistava. BP:n elämåikerta noudattaa eh-

osasi, olivat vain osia, joista muodos-

Hillcourtille eliimä on projekti, muotoutuva kokonaisuus, joka tiihtiiä johonkin tiettyyn päiimåiiiråiiin. Joaaisella ihmisellä on yksilöllinen maali,

mutta niiden kaikkien ydin on absoluutti, totuus, jota kristillisessä perinteessä nimitetiåin Jumalaksi. BP:n eliimiin påiiimåiiiriinä oli llillcourtin mukaan partioliike. Hillcourt vaikuttaa minusta tympeäit?i miehel -

manlaisia, mit?i myöhemmin sovellettiin partiossa. Esimerkiksi ratsupoliisin tunnuslause oli 'Be Prepared' (ole valmis) ja päiihineenä toimi leveälierinen hattu nimeltiiär 'Boss of Plains' (tasankojen pomo). BP-hatun lyhenne ei siis tarkoiu Baden-Powelia.

IA.

BP:l{ rorNpN Pan:uorolnuNNAN

ALUN

ELÄMÄ

ALKI.]NA ARMEUA

Meidiin partiolaisten kannalta mielenkiintoisinta kirjassa lienee kuvaus partioliikkeen synnystii ja tarina partiotoiminnan idean muotoumisesta BP:n aivoissa. Vaikka Hillcourt väittiiä BP:n elåimiin suuntautuneen vain partioliikkeen perustamista kohti, hiin itse toteaa elämäkerrassa kaiken sattumarivaraisuu};a;opa sen, ettei BP ahurpitiien halunnut perustaa

\ut.

Yoko luketta.

Koko hoito alkoi siitii, kun

BP ei piiässyt yhdenkäiin yliopiston pääsykokeista läpi. Hiin oli kertaikaikkisen srukeaja laiska oppilas. Felastaakseen oman ja sukunsa kunriian hiin hakeutui upseerikoulutukseen ratsuvåikeen. Arrneij aanhan päätyv ät usein ne.miehet, jotka eivät muualla piiäse pätemälin. BP:n sotilasura alkoi Intiasta ja kesti yhtensä 34 vuotta.

Upseerina håin joutui kouluttamaan sotilaita ja huomasi pian vierastavansa koloniali sti sen im -

Partioliikkeen ajatus alkoi varsinaisesti hynätii vuonna 1 904, kun BP tutustui Poikien prikaatiksi kutsuttuun puolisotilaalliseen poikajärj estöön. Hänestä ohjelmaan piti lisätii retkeilyä ja toimintaa, joka kehitti poikien rohkeutta, ä1yä, aloitekykyä ja vetosi heidlin seikkailunhaluunsa. BP piiätti muokata pojille oman version ratsu-

väelle kirjoittamastaan kirjasta'Ohjeita tiedusteiijoille', ja tästä uudelleenkirjoittamisesta paisui myöhemmin 'Scouting for Boys' -teos, joka on suomennettu virheellisesti'Partiopojan kirjaksi'. Kyse oli nimittÅin p ar ti ot oin'i nnasta pojille, ei partiopojista. BP ei

suunnitellut uutta jiirjestöä. Håin kaavaili sotilaskoulutuksessa menestyksellisesti käyttlimäiinsä tiedusteluja partiointitoiminnan ulottamista jo

olemassaolevien poikajärjestöjen ohjelmaan. Poikapartioinnin oli tarkoitus ollajonkinlainen rauhanomainen versio taistelijakoulutuksesta. Ei siis käy kielt?iminen, että partion juuret ovat syvällä armeijan rehevässä maaperässä.

periumiarmeijan tiukkoja muo-

IxurxoN PoIKA

"säT]:?:,'":iläi:Iiill,ltil?l paan koulutustyylinsä, jonka tuli tapahtua pienissä ryhmissä, lujittaa itsekuria, tarjota vastuuta ja miellyttåiä miehiä. Miten on pafiiossa? Etelä-Afrikassa BF lisäsi menetelmiinsä vihollisen tiedustelun, vakoilunja tunnustelun eli sotilaallisen partioirurin, vaikka se ei ollut kovin keskeinen

Partioliike levisi hämmästytvuodessa toimintaa oli useimrnissa Iso-Britannian alusmaissa ja pian ulkopuolellakin. Esimerkiksi vuonna 1911 BP tapasi Venäjlintsaarin Nikolai II, joka itse oli mli.iiriinnyt kirjan kiiäntiimisen venäjäksi. Hillcourt t?iv:in nopeasti Fnpåiri maailmaa. Jo muutamassa

osaratsuväen toimintaa. Ajatukset sanallistuivatvuon-

selituiii suosion syyksi kaksikätisen kummajaisenhen-

na 1899 kirjaksi nimelt?i 'Ohjeita tiedustelijoille" joka on 'Partiopojan kirjan' esi-isä.

kilökohtaisen karisman ja jonkinlaisen yltiömäisen miehuuden. Mutta minkälainen mies oli Gilwellin lordi Baden-Powell, joka maalivahtina jalkapalloa pelattaessa tainnutti hyökkäävän vastustajan puolipökenyksiin yhtiikkisellä, mielipuolisella huudollaan ja joka puoliajalla vaihtoi kenkiä, ei minkäiin poppakonstin takia. vaan koska oli saanut molemmilta tii-

Buurisodan jälkeen BP sai tehtäväkseen kehittiiä ratsupoliisijiirjestön valvomaan Etelä-Afrikan tilannetta. Ratsupoliisit joutuivat toimimaan yksin tai pienissä ryhmissä, ja BP: n käyttiimät koulutusmenetelmät, perusajatukset ja jopa vaatetus olivat hyvin sa-

sien partiolaisten ympiiri maailmaa suosiman muo-

din.

Oxcrr,uaNA TyröT Ennen partiota Baden-Powell vietti liki kaiken aikansa poikien ja miesten parissa suljetussa yhteisössä eli armeijassa. Hänen kokemuksensa tytöistii tai naisista olivat hyvin minimaaliset. BP ei käsittiiny.t,

miten partiotoiminta sellaisenaan voisi soveltua tytöille. BP tffkoittikin partion nimenomaan pojille. Kuitenkin hiinen oli otettava kantaa tyttötoimintaan, kun tytöt halusivatväen väkisin mukaan poikien puuhasteluun. BP kirjoitti ohjekirj asen ty'ttöpartiolaisille, mutta olennaista on, ettei håin kutsunut heitli pafiiolaisiksi. BP:n antoi tyttöliiklieen nimeksi Girl Guides (Opa-

tytöt) eroten poikien vastaavasta Boy Scouts (Partitt-

K uv itrc I e lan

i t s e o I e v as i maai I nan e n s i rwnäi ne n pafliolyttö Chrystal Palacessa vuonna 1909

pojat). Tästä jaosta BP piti kiinni. Hlin myös pesi kätensä tyttötoimirmastå antåmalla tyttöpartiolaisten j ohtajuuden ensin siskolleen Agnesille ja myöhemmin

vaimolleen Olavelle, joka osoittautui ylivertaiseksi pomoksi.

deiltlilin potkukengät lahjaksi, eikä hiin halunnut

KluNarrrro

KrRJA suoMENTAA?

loukata kumpaankaan? Lapsena pikku-BP oli Hulluhillcourtin mukaan varsinainen nero. Håin maalasi ja piirsi mielellii.iin käyttiien molempia käsiäiin, osoitti kekseliäisyyuii ja seurallisuutta. Koulussa hiin lauloi kuorossa. osoitti näyttelijänkykyä erityisesti koomikkona ja oli muutoinkin aina rasittavuuteen saakka pilailemassa kaikkien kustannuksella. Urheilussa hän oli myös hyvä paitsi kriketissä. Koulumenestys ei ollut kehuttavaa, mikä johtui pikemmin laiskuudesta kuin iilyn puut-

En ymmiinä, miksi Two Lives of Hero on suomennettu 28 vuotta ilmestymisen jiilkeen. Eliimäkenan kohdettaan nöyristelevä ja palvova asenne on läpinåikyvä ja vastenmielinen. Partiol iikkeen pitiiisi muutoinkin irrottautua jakautuneesla moraalistaan, ja jiirjestössä toimivien johtajien tulisi ottaa vasruu puheistaan, kirjoituksistaan ja kaikenmaailman pitkiin tlihtiiyksen suunnitelmistaan. BP-kulttia uusintava teos ei tue tällaista u'

teesta.

Armeija-aikana hiin oli alaistensa suosima ylipirteä upseeri, jota kannusti eteenpäin kunnianhimo ja kova kamppailu veljien kanssa paikasta auringossa. Seksuaalisesti BP vaikuttaa olleen passiivinen. Kirjan mukaan hiinellä ei ollut liiheistii naisystävää tai morsianta ennen Olavea. Kirjassa naiset ovat asia,

joka ohitetaan pelkällä viittauksella. Tulevan vaimonsa BP tapasi S4-vuotiaana matkustaessaan laivalla Yhdysvaltoihin. Seuraavana vuonnä he menivät nairnisiin. Olave oli 23-vuotias. Iästiiiin huolimatta BP oli vireä mies ja avioliitto kesti vielä 29 vuolta BP:n kuolemaan saakka. Olave synnytti kolme lasta.

Hillcourtin elitmiikenan mukaan BP vaikutti Iuonteeltåan ikuiselta pojalta, joka ei koskaan tohtinut luopua polvihousuislaanvaarr teki niistä tuhan-

delleenarviointia.

L-

Toisaalta kirja on miellyt-

entinen par-

t?ivä tai mielenkiintoinen lukukokemus monelle partiolaiselle. Teoksesta paljastuu useiden perinteiden juuret, ja se vastaa moneen vi saiseen kysymykseen. Miksi leiril lä telnatarkasrukses-

tiolatnen

sa kunnostautuneelle vartiolle

Axu on lanperelainen kriitikko ja

annetaan palkinnoksi nahkaviiri? Mikä yhdistiiii sudenpentutoiminnan ja Kiplingin ' Viidakkokirjan'? Miksi retkipartioinnin loppuminen merkitsee koko partioajatuksen niiivettymistä? Missä SP menee metsåiiin? Kuka tanssi can-cania Maltalla vuonna 1890?

Me mennään suureen kevätriehaan

WtA

Nyt ios koskaan on aika erottua m u it a n äyttäv ä m m in p a raat i ku I kueessa.

Maininki nousee aallonhuiPulle

5.-1 6. 5. 1 99 3 Hel si ngissä

Partiomerkit huokEESTI Skaudivamstus Oy:stä! Valmiita partiomerkkejä: 'uositåihti 4 mh ea-II -erikoiskurssimerkki 5 mk, ea-I vihreällä ristillä 6 mk, 1 mk" hopeoitu pi-merkki 60 mh måinkijåimerkki 20 mk, f,lialeiionanappi pärtiojohtaj ien hihalilj at (költaineru'vihre4 sininery musta) 9 mk..

IWuita vamsteita: Veturin levy eli leiriliesi $0.;l<70 cm) 4t)0 mlg fulossa rnyös naurettavan halpoia sissikaminoita. Vanrste?: B-P:stä upea öljymaalaus rL 48xil cm 500 mk

Tilauksesta valmistamme: Kankaiset (tikatut

ja silkkipainetut)

sekä metalliset (emaloidut

tai

ei)

lippukuntal lgiri-, kunnia-, 5rm. merkit, mitalit jne. Myös leimasimet såai meiltS gd rllisemmin kdin Suomesta. Soita ja kysy lisätietoja numerosta 949-700525.

NÄ MÄKIN Klvrnra Er JÄTETÄ NunanrnN

Sauoollr

Alik Niko

MPionJ/EK/SMl-aiv

PL5

20 vuorrn Toivotamme kaikki lippukuntamme ystävät tervetulleeksi juhlimaan kans-

SissiK,/K-SR

PL5 55911Imana

Alik Mikko

Jiiiiskel?iinen

SissiKlK-SR

PL5 55911Imatra

KrhK/Savh 50150 Mikkeli (6.7. asti) Jääk

Ari Maskonen EK/UudJP

b"r"

PL6 00861 Helsinki

Jiiiik Jari Matikainen

PstK/Savh -50150

Mikkeli

(noin 22.5. asti)

srnÄ "LÄÅxÅnlr'!

Isä, äiti, partiojohraja, lämminhenkinen naapuri tai muuten partiolaisisiin miel-

rynyt: Sinua varten oiisi yhdeksiin päiviin rupeama kawriissa metslimaisemas-

sa metsäolosuhteissa 1750 nuoren ja muuten vaan nuorekkaan ihmisen paris-

sa. Pitiiisit huolta joukon terveydest?i yhdessä mahtavan mukavien EA-ihmisten kanssa. Ole rohkea. Ota haaste vastaan.

Soita Ulla Kankaalle puhelimeen (90) 290 3380 &oti).

Pion Sami Mlikilä Tupa 14

PionK/Porh 27911 Slikylä

Alik Timo Piironen KrhK /Savh 50150 Mikkeli (6.7. asti)

Ylim Petteri Poutiainen

Mil Pohjanmaa 02470 Upinniemi (6.5. asti)

suuttaan. Muistakaapa

tikorttej

unohtamat. ,

1*/

renmeal paKetlt ovat kivoja.

Suuri yleisökilpailu

jäi

ratkaisemat-

tomaksi, silla yhtaän kilpailukuponkia ei palautettu. Eri kautk on kuitenkin toimituksen tietoon kanlautunut huhuja mitii ihmeellisimmistä viesteistä ja esineist?i, joita varusmiesraasuille on låihetetty.

Ehkä kuumin vinkki on tällä hetkellä VARPA-toimikunnan mietintö, jossa ehdotetaan palkka-armeij aa j a vi isipäiväistii palvelq viikkoa. Mietintöä vb-tilata ilmaiseksi Puo-

lustusministeriön tie-

dotuksesta, puhelin (90) 16i 3984. Ilmoittakaa listalta puutuvien sota-

Jiiiik Mikko Piiivinen

sankarien yhteystiedot piiritoimistoon, niin lä-

KrhK/Savh

het2imme yllätyspostia

50150 Mikkeli (7.4. asti)

Uo Kalle Saariaho RTK/SIRR

PL5 00861 Helsinki

suorit-

Kok Aki Filenius

Kok Esa Kuusela

((/

ov at parhail laan

poikia marsipaanilla ja kotileivonnaisilla, pos-

2495.

- -t

UUS-

tamassa asevelvolli-

jeita ja muita lisäl.ietoja antaa tarvittaessa Annis Tammisto, puhelin (90) 503

NÄMÄ

maalaiset partiolaiset

20241 Turku (6.5. asti)

samme Yrjönpäivänä. Aloitamme Nummen kirkossa kello 19, minkä jälkeen siirryrnme Koloilemme. Ajo-oh-

Elomaa

suoraan inttiin.

KISOJA XL Leon l-enkki XXIV Flilkan Kilpa

VASTATUULEEN

IlSmeenh,rö 29.-30.5. 1993

SUURI SEIKKAILU VESILLÄ Nummi-Pusulassa 4._5.9.

ennakkotietoa

PIRKKA

Piirin syys-pt-kisat ovat vesistökisat, siis liikkuminen tapahtuu pääosin veneellä tai kanootilia. Rasitta-

talvi-SM-kisojen tuloksia Oranssi

1. 13. i6.

61.6

Pingviinit

Satakunta

Luupäät

VTT

51.4

Peurat

KKP

47.9

Piirskeessä.

Vihreä

1. 10.

vuusaste on alempi kuin mihin piirin kisoissa on yleensä totuttu. Tiimä siksi, että partioTAlTOkisat ovat parhaimmillaan hyvä tekosyy liihteä metsliän viihtymäiin. Lisätietoja ja tehtäväluettelo kesiikuun

Kärppä

V-SP

61.9

Kuikka

KKP

56.5

Jzirjestäjät "ki i stZivät ehdottomasti" minkäiinlaisen mustan sarjan olemassaolon. Musta sarja tapahtuu samalla suunnalla 3.-5.9., siinä tuleehiki ja se

kysyy masokistista huumorintajua. Voittaja pääsee harmaan sarian SM-kisoihin.

Punainen

1. Noorkotkad V-SP 14. Sähkömmagneettinen vuorovaikutus KKP

70.4 56.8

Harmaa

V7.

20.

NU-HA II Obs Vaaleansininen

muoviäyskliri

Häme Tupa

LEV

89.4 57.2

Piirin kisaryhmän lunnus on juokseva jänö.

f l.I

Piirien sijoitukset

i. 2. 3.

Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo

KYmi

43 52 62

PIIRIN tr

l. f, [,'' Fa:!

SUPEKISONTA JA KEVÄTVIHREÄSTÄ ON TARKEMPIA TIETOJA SUDENPENTU. JA VARTIOSIVUILLA.

TOISINN

KIJ

teksti Sami Franssila kuvat Sami ja pärskeen arkisto

V^"r,TAJAMErNn{KrÄ

itNs...iilisiliiili.:'iiJ;

.,,,::rii\l\

OLIPA KERRAN LPK, JOSSA

ei oll ut perinteitii sudenpentutoiminnas_

jien puutteessa, joten miksi vaivautua

tå. Yhtenä päiviinä kaksi l7_vuoriasta

KAAn!

sa-i påiähiinsä (kait pJ_kurssilla), ertii lpk:an pitä perustaa sudenpentulauma.

SunrNprNruJEN

Asia ei ollut yksinkertainen, sillä sekä tieto etui perinte€t puuttuivat.

oTTJELMA

Ilman perinteitåi sudariosaston _ on hyvä toimia: Kukaan ei voi käyttiä.,nain

Lpxl:N ruxr

ei ole ennen_

kliiin tehty" -perustelua. Ongelma on ,"n-rjl tavoj te i d ån hrr4ud yvs: t /_vuotiaalla iiniei ^,anoella oikein voi olla kasåtuksellista t

Koska lpkj:lla ei ollut aiempaa kokemusE sudareista, hänellä ei ollut tauman peruståjirle. Hiinel_ jieioa ::rttl ta oll kuitenkin selkeä oma käsitys

asias_

ta:,"Sudenpentutoiminta ei ole hyviiksi lip_ pukunnalle, sillä sudariosasto voi syöda var_ tio- ja vaeltajaosasron toimintaedeliy,ytrå,,

MrsrÄ

ensin_

*";;,;ä:il

;rä::il

mitä sudari.us on. Naapuri lipputu*urrå ""k";;;;; .iaruä Kysya, srllä siellä sudaritoiminu kuuluu oÅ van aivan erilaisn kuin

meillä.

TönxrÄ

suDARrLErRr

Todellisen vihan nuoret

suDENpENTUJoHTAJAT?

sudenpentujohtajat hankkivat il

Nuorten kouluttaminen on partion perinteinen Ydu uusia johtajia. Sudenpentujohtajien koulunarnlnen on eri asia: Kwr on itse homman ryhtynyt, on kurssituskin hankittava itse, eikä flpputuniä ore budjetoinut tiille vuodelle .ur,* varte.n. Sitiipaitsi piiri on monesti joutunutieruut_ fa tamaan laumanjohtajille tarkoitetut tu.ssir

fl1

ru*äjJ;;j;"rr_ o-s'Åtra-

moittamalla suunaittelevansa omaa suden_ suOa.ie" o_i_ ;u*l naispiirteille omistautuva leit of iri par"rrpl t"lrr Loto lpk:n leiri, jossa sudarithelposri jää;är v;ill;;;i""_ maalsa Lpkj:n vastusruksen lisäperustelu_ \o1niota. na oli euei Suomen partiolaise&aan:rfl"rä_rif

pentuleiriä. Heidiin mielestliiin

sudarileirejä.

f,rU

UD E I'{ P E I\ T U T O IM I I{ TA A NI

o Srrrnrxts

s[IDENpENTUr,riIRr

Muua ihme ja kumma: SP pääuikin jZirjesää leirin, jonne rnyös sudarit pääsisivät mukaan. ikiiraja oii sopivasri 8-14 vuotta,.joten kaikki vuoden mukana olleei sudarir olisivat leirikelpoisia.Suuri oli sudarijohtajien perr).mys, kun SP:n lcirin ohielma tuli juiki: E,i sudareilie ollutkaan omaa ohjelrrraa, vaan he osal-

listuisivar samaan ohjelmaan kuin vartioikäisei. ,,Tämä ei muodosta mitiiän ongelmaa", vakuutii lcirinjohtaja, "sillä kukin gtrukkavoi itse valita ohjelmapistccnsä, ja lukuisista vaihtoehdoista löyty,v varrnasti suclarertakin kiinnostavaa." Sama pcltymys i.oistui kn,äiut suurjuhlassa ja paraal.issa. Suurin toivein ocloterussa

chjclma oii jaorclru kolmecn: johLajar, - sckä vanioiaiscl ia sudcnpcnnur.

$aisuudcssa -TacttaJat

LnulroJnx

JÄTKUvuus

Koska ylioppilaskirjoitukser vievär kohia innokkaiden uusien laumanjohtajiemme ajan, jää sudariosasto pian ilman johtajia. Lpkj:n rooiiin ei kuulu

johtajicn hankkiminen eplimäiiräisille laumoillc, hoitakoot omat hommansaniin kuin tlih;jnkin asti. Lpkj :lia on tarpeeksi tekemiski varmistaa vanioille ja vaeltiljaryhrnille ensi kauden vetäjät. Mutta eihän sudariosastolla ole mitälin hätää: Ainahan sitä muutamiin vuoden välein ilmaantuu joku innokas joka julistaa itsensä sr-ldarijohtajaksi ja ryhtyy vetiimälin laumaa.

Kyllä muksut aina vuoden pari odottavat jos ohjelmaan on tulossa uutta ilmettri.

JoNon

vAELTAJITN

Olisi väiirin ottaa sudaritoirnintaan uusia iäse_ niä kun koko ajan on paljon nuoria rulossa oaeiraja_ ryhr,riin. Jonctuslista iin niin pitkä, ettli uusille kyseiijöille tiiytyy rnyydä ei-oota. Nuorten vanhemmat ha_ h-raisivat kuitenkin juuri 15-17 -vuotiaille nrielekkäi_ ui harrasluksia kaupungilla norkoilemisen ia liirnan_ haistelun sijaan.

MTxÄ ON

LIFPUKUTT.TA?

Ongeknista suurin * ipkj:n mielestri _ on tietysri r,ruiden osastojen kohtalo: Voidaanko olla varmoja, ettii kaikille vaeltajaryhmille saarlaan kunnon vetiijät, kun sudaritoiminta alkaa viedä johtajaresursse.ja? Jos

liian moni haluaa ryhtyä sudarilauman vetäjäksi eikä kukaan enää suostu vaeltajajohtajaksi, voi koko lpk:n toiminu vaarartua, siilä juuri vartiot ja vacltajaryhmät ovat lippukunra. Sellaista riskiä ei kukaan jåirke_ vä lippukunnanjohtaja suostu ottåmaan" H Satnl Franssila on piirskeen ka I ums n i s t i, u us ma

a"!

ja partiojohtajan

ai n e n pj _ j a

v a e I I aj

ako

luttaja ja pltkän linjan partioajattel[ja. Itän ty ös kente

IM EC

lee :

ny ky

ään

v ap

aana

kij ana

ä Leuve ni ssa, B elg ias sa.

L_q K r J o r L T

Alxonor,r Korviimme on kanlautunut tieto tapahtumista, joissa partiohauskaa on etsitty niinsanotuista lasisista laulukirjoisra eikä Laululuvasta. Näillä "partio"retkillä

jo&ut johtajat ovat mokanneet itsensä kyseenalaisissa olosuhteissa. Herätkää! Mikä on johtajan vastuu?

Mit?i ajattelevat vanhemmat, ja meneekö partiolta nyr

maine?

Maailma muuttuu ja partio sen mukana. Jotkut asiat eivät kuitenkaan muutu. partion henkeen ovat BP:n ajoista asti kuuluneet henkiiökohtaiset ihanteet ja itsensä kehittliminen. Ihanteissa ei alkoholiila ole sijaa, ainakaan myönteisessä mielessä. Myöskäåin suo_ malaisessa upakultruurissa alkoholin kåyrci ei Iiene

hyve.

Entii SP:n mielipide? Jos aina turvauduraan SP:n ohjeisiin, olemme pian suossa, josta pelastaa vain SP:n ohjesääntö. pian vain ja ainoastaan Ohje_ sii.iintöä noudattamalla voi kutsua itsed.iin partiolai_

Rasrsnrr Hesassa oli rasismin vastainen mieienosoitus. jonne nahkapäät tuli riihisemään. Musta rasisrnin vastustajat ja nahkapiiät on molemmat idiootteiNahkapäiden osaltahan tiiä nyr on itsest?ilin selu&p

mutta rasismin vastustajat,: mitii ne oikein vastustaa. eihiin se oo rasismia, jos ei oo varaa ottaa vastaan pakoiaisia. Ja mistä sit?ipaitsi muka sitten johtuu, että kaikki köyhät sattuu aina olemaan mustia? Hä? Jos

joku ei haluu auttaa, eih,iin

se oo rasismia:

se auta

sitte naapurin ukkoakaan. Ei oo rasismia, että kun auttaa, ei auteta sitten ihan hirveesti. Tulee t?inne ja elää l0kerraa paremmin kuin joku suomalainen, jolla on lapsia ja joka on alkoholisoitunut rai vaikka åpis_ kelee. Eikä se tarkoita, etten mä haluaisi t2inne pako_ laisja, mulle eo oo väliä paljonko niit?i tulee, ja mink;i

viirisiä ne on ja montako käträ niillä on. Mutta ei Uä oo t?irkein asia, mi*i on olemassa, puhutaan vaikka jostain muusta.

seksi.

Jokaisella on oma mielipiteensä alkoholista ja partiosta. Suomen laki kieltää alkoholin luovuttami_ sen alle 18-vuotiaille. Ja eikös sentiiän viihintä mitä partiolaiselta voidaan odottaa ole lain kunnioittami_

N imett

ömtnii py syttelevö uusmaalainen partioj ohtaj a

nen ja noudattaminen?

Pöivi & Harri

Yt BlsöNosasrossa JULKAISTAAN LYHYITÄ KIRJOITUKSIA LUKUOIDEN TÄRKEINÄ PITÄMISTÄ

AIIIEISTA. TOIUTTUS VARAA OIKEL'DEN TIIVISTÄÄ JA STILISOIDA TEKSTEJÄ.

LÄHBrrÄxÄÄ snunaavar KIRJOITUKSET PIIRITOIMISTOON KESÄKUUHUN MENNESSÄ. 25

TEEMA Palen johtopäätöksiå

TIBro

Varre

Kenellä on valta partiossa? Onko se hallituksilla, neuvostoilla, ryhmillä, toimikunnilla - vai jäjestäjillä, toimijoilla, osallistujilla, sinulla ja minulla? Jos valta tuntuu miltiiiin, sen täyiyy olla hyvää, tai sitten ihmiset haluavat sit?i koska ovat kateellisia toisilleen. Jottavallasta olisi hyötyä, tarvitaan tietoa. Sekä vallasta itsest?iiin, että niislä muista asioista, jotka tulevat ensimmäisinä mieleen. Pitliä olla valta käyttiiå tietoa. Ja tieto käyttliä valtaa, muuten tulee poru.

"Nr' pÄÄrtÄvÅr, JorKA TEKEvÄT" Uudenmaan partiopiirin to im inta-aj atuksen keskei simpi ä ideoita on luottaa niihin, jotka tekevät toiminnan. Jos haluat valraa ja olla vaikuttaja - sen kun teet

jouin. Pelkkä

päåin aukominen ei ole vaikuttamista. Vaikuttaminen ei ole pelkkiiä pliiin aukomista. Tapakulttuuri vaikuttrå siihen, miten asiat hoidetaan. Asiakulttuuri vaikuttaa siihen, mitkä asiat hoidetaan. Henkilövalinnat vaikuttavat molempiin. Sinä vaikutat henkilöihin, etup2$ssä itseesi. Tee se! Koulutusjiirjestönä vaikutamme kursseillamme salakavalasti ihmisten tapaan toimia ja tehdä asioita. Vartionjohtajakurssilla kenties luodaan lippukunnan partioosaston henki seuraavaksi kahdeksi vuodeksi; partiojohtajakurssilla ja nuorten johtajien roolimalleilla vaikutus ulottuu seuraavaankin polveen ja pj-jatkiksella

sitiikin seuraavaan. Varsin harvoin vallassasi ei ole vaikuttaa omaan toimintaasi partiossa. Yleensä vallassasi on vaikuttaa joihinkin muihin. Ja joskus jopa siihen, miten muilla on valtaa vaikuttaa vielä eteenoäin.

ttTIETo oN

SUHTEELLISTATf

Entii tieto? Esimerkiksi siitä, mikä on toimivaa tai oikein? Jokaisella on jokin tieto miitei asiasta kuin asiasta.Vallassa olijan tieto on paras, sillä sen mukaan kaiketi toimitaan. Mutta nythlin valtaan pääsee tekemällä jotain, siis sinunkin tietosi voi olla paras! Hurraa! Jo loppui itku ja hammasten kiristys! Jos vaikuttajayksilö tai -porukka on mielest?isi niin dorka ettei viitsi ottaa muiden surkeita sanallisia tai sanattomia vastalauseita huomioon. siit?i vaan itse vallan kahvaan eli tekemiiiin jotain, jolloin saat ihan itse päättiiä kaikesta, muunmuassa vastalauseiden huomioimisesta.

RAPORTTI teksti Masa Pirhonen ja Pale Saloranta kuvat Teepakki

l{ÄmKrr',{ sE xÅy NELJA MAHDOLLISUTJTTA OPISKEL U APA,RTIOLAISELLE tu Trmpaxxr

- Planixxr

Kyr"tRRrr RrirxyssÅ

Folyteknikkojen pafiiokerho Otaniemessä ot-

taa kaikki teekkaripartiolaiset hetrläiin huosraansa jiirjestiimäl1ä viirikkäitä ohjelmallisia saunaitrroja, eräja urbaanimpia retkiä, perinteisiä Lapin:vaelluksia pääsiäisenä sekä rnuita tapahtumia, kuten Tervakscn oliättäjäisiä ja Satahanka VIII:n avajaisia. Kisaaminen rentosarj ankisoissa ja Akaieerni " sessa Wartissa on tietenkin kuviossa mukana, unohtamafia Akademiska Scout Speletiä, joka kokoaa rnaan opiskelijapartiolaiset telmimään viikonlopuksi"

Teepakki perusreuiinjo vuonna i964. Siinä on noin 70 jäsent?i (ki ssat ja koirat mukaanluettuna). yhteistyö muiden opiskelijapartioyhdistysten kanssa on vireåiä. Liiheisin muu poppoo on tietty humanisriHyde yliopistosta (Yo:ssa on onneksi paljon, paljon

muitakin kuin niinkutsuttuja humanisteja

toim.huom). Teepakin puheenjohtaja on Kipi Heikkinen , (90) 468 2338. Jäseneksi p?iäsee maksamalla 30 mk tilille KOP Espoo Otaniemi 130950-125711, kuittiin nimi, osoite, osasto, vuosikurssi, puhelin ja sähköpostiosoite. Niin: T-pakille voi e-mailata tunnukselle teepakki@otax.tky.hut.fi .

Jottei Kauppakorkeakoulussa opiskelevan par-

tiolaisen tarvitsisi jättljä hyviä ha_rrastustaan, perustettiin Retky, Kauppakorkeakouiun ylioopilaskunnan Partiokerbo.

Retky retkeilee maasroon ja kiimpille, osallis-

tuu kisoihin ja ilahduttaa läsnäolollaan muiclen opartiolaisten tilai suuksia, kuten saunailtoja. Hiipivä llaamu on jo perinne, vaikka kerho on vasta kolmevuotias. Seuraa ilmoitteiua hairastuskerhojen ilmoitus-

uuiulla ja Puniksessa, tai ota yhteys Retkyn puhikseen Johanna Karppiseen, puhelin (90) 562 48M" RetKY for ever! n

o HynBN-PowELL

Lnxunrrr,r,e Scouropnrr,ra

Helsingin yliopistossa, ylioppilaskunnan jiirjestönä, on jo neljä vuotta toiminut partiolippukunta HYDE eli Helsingin yliopiston partiolaiset. Jäseniä on 30, joisra yli puolet aktiivisia. - Suurin osa porukasta toimii omassa iippukunnassa eikä ehdi toimimaan kovin paljoa opiskeiun ohella. Mutta Hydessä voi tehdä mitii mieli tekee. kertoo Riitta, Hyden sihteeri. Toiminta perustuu johtajien vapaaehtoi suuteen; kun kaikki jäsenet ovatjohtajia, ei ole asioita, jotka on pakko tehdii.Voi siis keskittyä siihen, mitä itse haluaa.

- Hyde on olemassa, koska muualta tulleet par_ tiolaiset kaipaavat opi skelupaikkakunnalla vastaavaa

toimintaa kuin kotona. Kuitenkaan ei haluta liittyä $alliseen lippukuntaan, koska toiminl"a on liian sännöllisrii ja vaatii liikaa, Riitra kerloo. Toimintaa: hallituksen (avoimet) kokoukset ker-

ran kuussa, päätapahtuma Lapinvaellus pääsiäislomalla. Muuta? Saunailtoja, osallistumista påipan kisoihin ja SP:n tapahtumiin, pyöriiretki, Walborg-vii-

Lääketieteen opiskelijat ovat perustamassa omaa lippukuntaa, Scoutophiliaa. Ensimmäinen ko_ kous asian tiimoilta pidettiin 23.2. Lönkm kerho_ huoneella. Läsnä oli kuusi ihmist?i - Tarkoituksena on kerätii yhteen samanhenki_

siä ihmisiä ja jiirjestää vaeltajatoiminnan ryyppistii ohjelmaa, kertoo Henkka (Vipo), yksi noistakuuies_ ta, ja korostaa, ettii touhu on niin alkuvaiheessa, ettei siitii vielä karurattaisi sanoa mitälin. Seuraavaksi viirvätiiiin lisää vlikeä ja pohdi_ taar enemmän toisessa kokouksessa tiistaina 9.3. Tausrayhtei sönä on Liiiiketi eteenkandidaatti _ seura ry (LKS), ja suunnitteilla on liittyminen pä_ Paan, sekä yhteistyö Hyden ja Teepakin kanssa. Oh_ jelmassa tullee olemaan vaeltajakisoja, retkiä, vaelluksia, illanistujaisia ja osallisrumista EA+ehtiiviin. ehkäpä jo Mainingissa.

Lisätietoja voi kysellä Scoutophilian primus motorilta Nina Varjamalra, puhelin (90) 409514. I

konloppu, maastoretki, Wergujaram-tempaus porthanian edessä, jne. Paljonpaljon yhteistii Teepakin kanssa.

- Tulossa on vierailuja ja palvelutempauksia, kertoo Riitta. Jos opiskelet HY:ssä ja kiinnostuit juuri suunnattomasti, voit ottaa yhteyttä Riittaan, puhelin (90) 885 608, tai etsiä lisätietoa tapahtumisra ylioppilaslehdestä.

PĂ&#x201E; RSKE Tsn ENclrsn

BRIEF

SuPTmARY's

main purpose is to be there in case someone unfamiliar with the wonderful Finnish language should be interested in getting a short impression of what's in Piirske even without being forced to embarass their Finnish frieds by asking them to translate the essenti-

als into English" Seriously, practically ali Finns are

army life, scout career, social experiences et cetera were superior - not to mention his human skills (those of great excellence). Or so tells us William Hillcourt in his newly translated Baden-Powell -biograph'BP: The Two Lifes of A Hero'. Why on Earth did they take the effort? It's 28 years since the bold-attituded book with its worship-

ping picture of the old man was first publishL ilo*uauyr information isn't supposed to be toul$'

nowadays (supposed to be) able to compress and deliver any such source into another main language - the summary is thus quite simply to lowen the barrier, and after all: There isnh always a helpful Finn around when you need such assistance! In additiontothat, what's abetter wayof improving a local Euroscout's vocabulary and comprehen-

filtered and singleminded, is it? The good thing about the book is ttrat it provides with a thoroughly organized collection of anecdotes and details of the life of

sion than reading thru a familiar but unorthodox context in some foreign language, say English?

by Sami Franssila

KaRnuNrN Gors Fon

the fella who established scouting.

THo Onren Wav

THE problems in rover activation come more understandable and concrete when you take it as if someone was trying to establish brownie action from zero as starting point - in a situation with satisfyed decision-makers not willing to expand the troop outside secured patrol and rover departments. "It is a risk no sensible troop leader will take."

by Pale Saloranta

Lnrrrns oN RASISM AND BoozE Minna Karhunen, a girl scout and a member of Parliament ather work - thepossibilities and obstacles inpolitical field and govemingfrom an insidepoint of view. Also, Karhunen calls for a more active scout participation in public affairs. Her scout background and roots deep in Uusimaa canl but have a great influence in her thinking - and action.

Hrucounr's

WIERD Vrcw oN BP

by Axu Jokinen

BP seems to have been the Perfect Man: His

AN Uusimaaean scout leader puts it suaight: Its really no better to be fanaticly against rasism than it is to be a fanatic rasist. "When you help someone, does it have to be so overwhelming? You swe don't help the guy next block either - and that's even normal!"

THE conversation on using of alcohol (and other drugs) during scout operations inspires two worried leaders. They remind us that the ultimate moral code should be the Finnish Law which bans alcohol from those under 18. Also, they comment on the Scout Ideals : "... [the ideals] don 1 give much room

T U L O S S

for alcohol, at least not in the positive meaning..." A Rule from the central organization wouldnt do any good, either. It's up to the way each and every one of us sees their responsibility as a role example.

Cunnnxr AcrIon

Karcxt SE, MITÅ

LEADERS' and Rovers'Excursion to Estonia - Simpso-93: Green Spring Games - National Scout Weekend andParade in Helsinki - Courses for Brownie Leaders and Rovers - Join The South-Bothnian Regionial Jamborella - Midsummer Dances for Rovers - Commercial: Local Exxon at Saukkolacontinues lowest gas-prices on highway number 1

OLET AINA

HALANNAT TIETAA

MnmurrIMESTA, Nnxr Brc PÄnsrr in June will bring the Uusimaa Regionial Jamborella Mplxurrx in detail in front of your very eyes.

MUTTA ET OLE ASKALTANAT KYS'"Å.

TrcoÅr KYLI}i MISSÄ.

Ervst NAMEROSSA.

UUDENMAAN PARTIOPIIRI RY Humolistonkotu 4 00250 Helsinki p (90) 449 388 f (90) 499 343

7r'.,

YKSI ON HALVINI

yxxรถstEtrt BENSA SAUKKoLASTA. pENNt pARTroLAtstLLE JoKA LtrRAsrA t-vt.lvroNrร . ESSO SAUKKOLA STLLIN TALLT KY (912) 71 131 (949) 828 072 MAATLMAN HALVTN