Pärske 2/1994 by Uudenmaan Partiopiiri

.ffi.

.,i:, itf:

.:;:::::

:liiiill:ii:i::,i:i:::ii:i:::::iii::ii:,:iiiii::iii:tllii;lilli

rrrf!1::::

:r:fr:r::

fWru -*t-;-##E W.ffilf ' t$f

Rro*ALAlJ-ffEEsra

vnrÄ: vasraajia ori siis kormekymmenrä, suurin osa heisä 15-19 -vuoriaira -:u_ouatB (nuonn (nuorin 13 13, vanhin 44, partiotehräväjakauma i=,:=_ _, kuvaava). vasanneista puoler tutkii påtrskeen artasu,lopuisra ' kolme neljäståi lukee sen kokonaan. Påirske on hycidyllinen kahdelle kolmasosalle, t irkeä tai välttåimätön joka neljåinnelle. yhdentekevä se on vain joka viidennelletoista-22 vastaajaa säilyttåiåi lehden, mutta yllättåien poisheittåijiståi peräti joka viides laittaa lehden roskiin eikåi paperinkeräykseen. Kahdestaklmmenesä vaihtoehdosa kuvaavimmaksi ominaisuud eksi kiinnostava, uusmaalainen, monipwliden, partiomainen ia nuoreleas keräsivät 56 prosenttia ympy(iinneisr.ä. Huonoimmin piirsketg kuvaavat ominaisuudet fuipeällinen, nnna, katlis,lapsellinen ja kiihdyttövä62 prosentin osuudella. sis:illöstä kehut jakautuivat yllätEivåin tasaisesti, erot eivär ole merkityksellisiä Eniten rakkiin saivat kirja'arvostelu, English sumrnary sekä ihme kyllä tulokset.Summarystä luovumme suosiolla, mutta kirja-arvosteluja pyrimme sen sijaan kehitråmään. paras jutru oliHindsbykuvaelma (numerossa 8193), muta kirjoittajien ykkönen on kolumneillaan sami Franssila. Suurin osa vastanneist'a ei osannut nimetii huonointa juttua; neljä pistettå su pikku-Nallen kova paikka (numerossa 2/93)'Parhaan kannen jakavat numero 3 ja numero 6. paras mainos oli Africa-kaupalla. Piirske-logo erottuu kyllä edukseen, mutta on kesäkuun numeroon mennessä hyvin palvelleena jo aikanSa elänyt. Takakanteen saa laittaa mainoksia äinin lg_12. Sanallisia terveisiä ja vihjeiä oli runsaasti' niistä erityinen kiitos! Kfinnitämme jatkossa enemmån huomiob,nuunÅrro

...i. P{.lttt

*"n'"rn".

Piirske-paidat arvottiin Hyvinkän Metsätyttden Minna uusipaavalniemelle ja Jilrvenpään

Metsiinkävijöiden Kirsi Lindroosille.

Kysely oli vasf4ajien mielestli kiva Lippukuntåpostista eivät odotetusti hyiidy lltheskiutn kaikki. Mieluiten vastaajat ottaisivat 6-8 numeroa vuodessa tai vielä enemmän. piirskeen suunta on siis

ollut kutakuinkin oikea, ja piirin jåisenlehdelle on suuri kysyntä. Tiedotusryhmä suunnitteleekin joka toinen kuukausi ilmesryvåiä Pärskettli ja

uuffa, nykyisten lpk-tiedott€€n ja tiedotuspärskeen välistä muotonsa hakevå Purskefia.Jakelun laajentaminen otiri ryos kysyntiiän. piirilul täytyy jatkossakin löytyä halua panostaa jäsenlehteensä. piirske "astaus on .ino, konlaeettinen uusmaalaisia partiolaisia jatkuvasti ja säännöllisesti yhdistävä tekijä, ja ilmeisesti hyvä; rahoille vasr,inerra, kuten sanonta kuuluu.

tJYYsrÄ

TAI toise'sa Påirskeessä ei minun aikanani juuri ole ollut tunnusruksellista eltimänkatsomuskamaa, joren tåissä tulee: naUs

i;;"" Isä, anna meille viisautta tehdä oikeat valinnat ' ja rohkeutta toteuttaa ne.

Aamen.

fteRF

U U T

Eipä oo kivaa, eipö! Swmewttestarit

vasennatta:

Uusimaapalasi A-ryhmään Nutrialle kul taaru skeassa TUUSPARTION Nutriapaautti

ainon minimoimi seks i. Nyt otimme tarpeeks i varusteita

udenmaan kul takantaan nrskeassa sarjassa par-

mukaan, unfuv arots

tiotaitden talvimestaruus-

sellaista.

ej a j a

sen

pui. Tällä kertaa olimme

oli hyvä valinta, kertaakaan ei tanrinnut palella. Tai steluv äsymyksen torjuminen tuntuu olevan avain menestykseen: -Yörastilla teimme kunnon tuler, se oli erirtiiin OK jutru. Muilla oli surkeita viritelmiä ja varmaan tosi kylmä. Monet keskeyttivätkin yöllä. Oikeastaan meillä oli sa-

oikein päättåineet, ettei rii-

manlainen hyvä olo kuin

dellä, ja nåiin myös tapatrrui. -Tähiin saakka olemme

retkellä.

aina pihdanneet kamoissa

loppuun saakka,

kilpailuissa Imatralla 19.20.2. Nutriassa kisailivat Tiitu Fusa sekä Ode ja Heli

Turkki.

-Tuntui tosi hyvälrä lähes koko ajan, kertoi

Tii-

tu. -Olirrme talvi-SM-skaboiss a viimeks i kaksi vuotta sitten. Silloin oli niin raakaa, että lähes ystiivyys lop-

Nutria j aksoi painaa v aikka

hry ä

Piirineuvosto:

Toki tehdään meidän Uusimaa! PIIRINEUVOSTO päärri 13.2. yksimielisesti aloittaa

vuoden 1995 piiripäivän

kaikkien yhteinen rapahtuma ja osa koko toiminaan

takauden 94 -95 ohjelmaa. Lippukun[a saa esimer-

"meiddn Uusimaa! " suunnit'telun. Piiripäivä on rapa

kiksi näillä niikymin rasrin

luoda sisältöä uusmaalai-

j iirj es täess ädn tuoda rastista

suuteen ja

aiheutuvien kustannusten hinnalla omia jäseniäiin ilmaiseksi piiripäiväiin. Yhteistyö muiden jåidestöjen kanssa tuo lisåiksi moni-

tuodapiiri liihelle

jokaista partiol aisra.

Piiripä-

vä pidetäiin kenties

kesä-

kuussa'95 Lnhjalla. Uudenmaan Partiopiiri ry tayttaa20 vuotra

3. 3.

995.

Varsinaiset synttiirikemut pidetään pi iripäiv

(ehkä

noon piiripäiviin johtoporukkaa ollaan rekrytoimassa. Jos piiripäiviin tekeminen kiinnostaa, ota yhteys piirineuvostoon.

äss ä

kaan järjestämiseen, sillä vain siten piiripäivä on rosi-

sarj assa sijoitus tulikin yllätyksenä: -Me ollaan aina olnr erityisen surkeita sunnuntaina, nytkin tuntui menevdn ihan

Aku Kiema hiihrivät "vaikeuksien kautta voittoon"

käteen. Lauantain jälkeen

tiivisti

oltiin olnr tuloksissa

Piirien viilisess ä kilpailussa Uusimaa sijoirrui pir

vasta

neljiinsinä, mutta niin vain sunnuntain pisteillä nous-

tiinkin voittoon. Kiritaival on toki pitkäiin ollut Nutrian bravuuinumero, rno kun ollaan tajuttu, effei juokseminen ole vaikeaa,.

Huvi

II hopealle

Uudenmaan loistavaa menes tys rä täyde,ns i Vihdin Polunlöytäjien Hwi // voittamalla hopeaa punaisessa

ja Jaakko

Ile Santti ja

Serii.

kästä aikaa hienosri kolm an-

neksi. Oranssissa sarjassa Tupa: n Karv iasiherwnor oli 3 3. (ulkopuolellaVTl:n Kiiraikiitöj dr). Vihreiissä JäMe:n Kettu /I oli 6., KKP:n

Airarn 12. ja Tupen Rapu 15. Sinisessä KiMe:n Hamput ja harmaassa KKP:n 3 naurett cN aa keskeyttivät. ViPo:n Hwi oli harmaassa sarj assa

kolmastoista.

HPY:N alueelta on vuoden-

H PY : n låhipululu maksaa

ilnisin ja viikonloppuisin 53,2 penniri lcappale, nlt myös

soittaa liihipuhelun hinnalla koko Uudenmaan telel iiken-

nealueen verkkoryhmiin. Muis ta Uudenmaan verkkoryhmistii HPY:n alueelle soitettu puhelu veloitetaan paikallisen yhtiön tai Telen hintojen mukaisesti.

nontto

SAANI

.ffi.

" Setå" Ir{iemi,

vaihteesta alkaen voinut

rnmMr-

4 ftFk€'

sarjassa. Tentsi

HPY : n låihipuheluj a Uu dellemaalle

ilmeisyyttä piiripäivädn. Piirskeen mennessä pai-

10.6.) Piirineuvosto haluaa lippukunnat vahvasti mu-

Heti'odeiariitu'

muua IIe U ude Il e ntaal Ie

sotettuna.

Maaherra Siitosesta Melkuttimen suojelija

LCLKITTIIvIEI{leirinjoh-

MaaherraSiitonenlupa- MaaherraEva-Riin M aaher r a E v a R ii a a s ii to rre n o t ti le i r inj o l,do n sydtime

tajaTetppiRantajohtoryh- sinrllaMelkuuimelletqaa_

mineen kävi L'i,.2. pyytämässä uudenmu* *".herraa Eva'Riitta siitosta

vastaan ltiiininlnllinlcen ytirTvndssä vastaanttiiininha,,,:,:r:T:!!yy9"W kcrr o lcsessa.

maan leiriläisiä ja keskustelema^rrheidänkarssaanuusmaaraisuudesta, partiosra ja

u is e s

leirin suojelijaksi. Maaher- vaikkapa siira, mikä maamielel- herra on ja miui hän tekee. irsel- Siitonen aikoo mahdolli- suuksien mukaan viettää

ra suoshri tehtäviiän låiiin. Partio on hiinelle Ieenkin ruffu harrasrus ja re kemämme nuoriso'ry'ö räherlä sydänrå" Eva-Riiita leirin sijainn-isra, eHå an keastaan hF'äkin piuå

reirinätäydenvuorokauden.

rorcsi Melkutin on nyt valmis oi- alkamaan: puuttuu enää leireiri riliiiset. viimeinen ilmoituucenrnaan rrlkopuolella - tautumispäivä on torstai se pioäå mieless4 ertä erä- 31.3. Äta missaa el?imäsi ti-

rnäå on myös

takana-

liiiininrajan

laisuutta tavata oikea maa_ herra!

Af aska-supesJ<ab at s.2. Nurm ij

ärveilä

käytiin kelpo pakkasessa

l. Karvatassut/RaM

Tulokset: e 47 pilkkua

2. Viirukkaat Tiikerit IÄ,IliMe 47 p 3. Valkohampaat/RaMe 45,5 p 4. Viirukkaat Tiikerit IIA4åiMe 44 p 5. Hapsiaisetfl\däMe ja KuttasirkutfäMe 43 p 7. Lohikäärmeet/Klap 42 p 8" KärpäUJäMe 4I.5 p 9. Karvaturrit lffupa 39,5 p

Karvaturrit IIf,Iupa 36 p I I . Peikot[\zlåiMe, KettasirhutlfaM; ja Tuuhånnätffupa 35 p 14. Sitkkiturkit/Tupa 34 p 15. MöksötA4äM; 32,5 p 10.

16. LepakotfiäMe 32 p 17. TahmatassutlRaK e 29,5 p

ulkonuolella JuVeS i: en

Alaskan jååkarhut 47 p

Karhukopla 46 p Urossudet 39 p

ja Rohkeat rotat 37,5 p Toiminrksen saamien tietoj en

mukaan

j åirjes tiij ät j akoi -

vatparhaatpalkinnotomille laumoilleen. Lisää keskustelua sudenpentukisoista ja muustakin yleisönos as tos s a

'r*M t',{ft

sivulla 26. AAN TEI[[I I KEI.lNT

ALTJ

Pihalla puhuttua PIIRIHALI-ITUKS EN asioista menee riist?ilåihin rieto suoraan piirineuvostolle. Näin FiNe pysyy paremmin ajan tasalla hallituksen tekemisistä.

VS. PIIRIOHJAAJAKSI

"Ll; ffv

d{1"

#.ffiX"S

svp

Saako suukottaa huivi kaulassa?

aksi va-

KYLLÄ mki, murra entäs homoparriolaiser? SF:n

Tampereen Kotkista. Ars i on

muis telemispäivän parrio j a seksuaal isuus -seminaariss a

Tanen äiriyslom an

littiin Arsi Veikkolainen ollut viimeiset kymmenen vuotta Helsingissä ja toimii parhaillaan muunmuaSsa SP:n Pieni Puu -kampanjan proj ektipääll ikkdnä.

piiritoi-

as i

aiheista B-P

26 .2 kuulri

anruntij oita

seksi, käy_ tännön seksuaalivalistus par_ tios

ja hornopartiolaisuus,

Erittäin mielenkiintoisen

mistossa Arsi aloittaa 1.6.

seminaarin

Siihen saakka toimistoa

tiin valmentaa tilanteeseen,

pyörittää Sari " Zabaro" Paljakka Miiluparriosra Hyvinkäälrä.

IiIEM PUU -kampanja erenee. Sipoon Hukkien kanssa

tehtiin diili välivarasroin-

nista. Piirin ravoire on 3500 tainta, joten kaikki liikkeelle! Jokaista myyryä rainta

kohti

saadaan viisi uutta puuta ltä-Euroopan metsätnhoalueille.

allistujia halut-

jossa asia ponnahtaa esille lippukunnissa. Vaikka selvää valistusra ja tekniikan opetusta partiossa ei piderty ehdottoman

tiirkeiinä, toivottiin partio_ johtaj ien olevan valmiita plhumaan rehellisesti j a suvaitsevaisesti kaikista seksuaalisuuteen liitryvistä asioista tiedonjanon ilmetessä. Kesäkuun Piirske palaa aiheeseen laajemmin.

{fA

ftpre

Mitä aiattelee hemffioo

joka on nähnyt parriora enemmän kuin kukaan

toinen uusmaalainen? Miten Rajamäen Luokolan Matista

tuli partiojärjestön johtamiskulttuuria Augeiaan talleinaan siivoava Herkulesl

PELATA'{{ RooLIpELIÄ: olet 49-vuorias diplomi-insinoori, tehtåiväsi on olla Imatran voiman asiantuntijakeskus Ivolabin liiketoiminta- ja laboratoriopåiällikkö. Olet tullut taloon yli kaksikymmentåi vuotta sitten. Toimit välillä sisåiisenä konsulttina ve&ien uuden organisaatiokulttuurin sem inaareja: "se oli kovaa koulua". Niinä kolmena vuonna sait hotellielåimäståi aivan kylliksesi. Nykyåiän sinulla on

65 alaistå; käsiesi kautra kulkee 30 miljoonaa markkaa vuodessa. Toimipaikkasi on Imatran voiman päiikonttoris sa Vantaalla. Tulevai suus näy ttääraj

tomia mahdollisuuksia. Tåissä pelissä

olet myös partiolainen: Alku

vuonna 1956 Jukolan veljissä, vuodesta .59 olir vastaperustetun Rajamäen Memänkävijäin ensimmåiinen vartionjohtaja. Sirten kokeilit lippukunnan

kaikkia rehriiviä paitsi lauman- ja lippukunnanjohtåjuutta. opiskeluaikana kuuruit Akateemiseen Partiokiltaan, perustit otaniemeen Teepakkia ja

:, piipahdi t pinnallises ti Hels ingin Mersänkåivijöissä. piirihallirukseen

IYYP

teksti Pale kuvat Juissi, Reino Kostia Ja Pärskeen

arkisto

ponnahdit vuonna 1981 ja heti seuraavana piirin varajohtajaksi aina vuoteen'85. Suomen Partiolaisten organisaatiouudistuksen suunnitrclu kiinnosti '88 ja lopuksi sinut ylipuhuniin jåidesrrin varapuheenjohtajaksi vuonna '89, suoraan piirileirin talous- ja tavoitteellisuuspåiiillikön pallilta. Kautesi SP:ssä keståiii vielä tåimåin vuoden loppuunn mutna aiot "eläkkeellåikin" olla aktiivinen. Sinun siirtosi - mitåi teet? Paniojohtaja Matti "Bimbo" Luokola pelaa tällaista joka päivä.

WODEN lgg4lokakuussa Suomen Partiolaisten jäsenkokouksessa valitaan jåirjestön johto ja tietyt luottamushenkilöt vuosiksi .95-96. Nämä ihmiset påiättåivät marraskuussa jåirjestön pirkåin tåihråiimen

suun-

nitelmash, joka ulottuu vuoteen 2000. Nåliståi påiätöksistii riippuu, mifä rakenteita ja meneblmiä

partiossa on vuosituhannen vaihteessa. Niistii riippuu, mifå on partio Suomessa kun 21. vuosisadan ensimmäiset sudenpennut aloittavat tervetuloa-vaiheensa.

vuonna 1996 on valtakunnallinen suurleiri. Leirinjohto on jo valittu ja toiminnassa; organisaatio haki viime syksynä vimmarusri lisåiä henkilöirii suunnitteluun. suurleirien media-arvo on suhfeellisestikin suruempi kuin jatkuvankaan pienemmåih puuhailun. Keslillä '96 rarkeÅahyvin paljon siitåi, millainen kuva jåisenillä (ia ulkopuolisillal) on varsinaisesta paniotoiminnasta Suomessa uuden vuosituhannen kynnyksellii. Nämä ovar esim erkkejä jades röj oh tam isesta: siitii, luotettavan hrntuiset fabut suunnittelevat juttujaan viisikin vuona erukiiteen ja liikunavat mitjoonien markkojen budjetteja ja kymmenientuhansien ihmisten volyymeja - ja tekevät noin vain huikean ettåi

erki ttåiviä ratkai suj a. "oleel I is ra j åirjes td oh tam imihin ja millä perusteella ollaan menos_ sa", sanoo Bimbo Luokola. "Jos juiädään hyviksi m

sessa on

havaittujen juttujen luo tekemisvaiheeseen, menhamaan tulevaisuuteen samalla tavalla.

nåiåin

ollaan sokkoja, ei osata valita. Esimerkiksi parin

lmatran Voiman Malminkadun toi misron katolta näkee yli kaupungin, aina metsään asti. Metsä on Metsänkävijälle toinen kori, sanotåan.

vuoden piiäsråi pitåiåi valira, millainen leiri pidetåiiin kolmannen vuosituhannen alussa: suur- vai hajautettu, vai pidetåiåinkö sellaista ensinkään." Bimbo on yksi niistål tyypeistii, jotka etsivät uusia naåmoja valta-

kunnallisiin elimiin. "Rekq/tointi alkaa! Nyt on uusmaalaisilia paikka. On selvdii, etlå vaikkapa Kajaanista on vaikeampi tulla kokouksiin

kuin Uudeltamaalta. Tåimä on meille suuri etu. Uudeltamaalm on ennenkin menty pitkåille: Muun muassa Licca Sahi oli kolme vuotta

jåirjestön hallituksessa, Hessu Hartikainen PTS -ryhmåissä, Sirkka AlifVE WACCGS -asiamiehenä, Hetu Saarinen toimintavaliokunnassa ja Teippi Ranta kisaryhmässä. .. JaTiina "Tikka" Lundgren partioneuvos-

ton säåintÖselvitysryhmässä. Meiltåi löyryy ihmisiä uä*tamihin, niin yleisjohtoon kuin erikoistehtliviinkin."

MITEN MOfiVOIDA ryhtymii:in seltaiseen? Vastaus tulee kuin apreekin hyllyltlå: "Siinä vasta voikin kuule kehir*iii irseä:ln, se on tode[akin kaksisuuntaista antarnista puolin ja toisin" Saat tientaitoa, kokemusta, vastuulXisuutta, johtajuutta - sanalla sanoen elåimiissä tanrittavia valmiuksia - eikä papereita kysella kunhan olet luoretrava- Parciojohtaminen on pilhaimmillaan mahdollisuus miellltåvdn harrastgksen

muodossa kehit*ili itseään tavoiueettisesti." I(ånnattaako Sp:n hommiin hakeutua glamourin toivossa, esimerkiksi kansainviilisiin tehtäviin? "Joo, kv-jengi on ollut ry)pillisesti mielletfy hienoissa konferensseissa ravaavaksi eliiriporukaksi, mutta senkin touhun todellinen merkitys olis i vaiku uam isessa siihen, miten kansainvälisyysajatus otetåan vastaan ruohonj uuri tasolla S uorn i kansainvåilistyy haluammepa sitä tai emme. Siis tåimä ei koske vain pakolaisia, vaan tavalliså eftimåiä: Yritykset Uihe$rlvät tiinne työntekijöiuiåin, joilla on perheet mukana, ja he asuvat ja eliivät Suomessa jo nyt. Ei se tule yhdellåi ryminäfla, se ön täållä jo nyr Kysymys on siitii, miten tilanne kåisitellåiän: Helsingin Rastilaån ollaan perustamassa kv-lippukuntaa, kun jossain vasta opetellaan elåimåiän niiden muutamien pakolaisten kanssa." Partiolaisten yhteiskuntasuhteet lienevät eräs hyvin tåirkeä sarka?

"Yhteiskunta muuttuu koko ajan. Tämåinhetkinen lama muuffaa asenteita ja arvorakenteia. Opintotuki, läåikiiripalvelut ja tarha eivät kohta välttåimätta ole itseståi2inselvyyksiä, vaikka mittarit osoittavatkin tervehtymisen alkaneen. Jos partio ei ota tatahuomioon, käy hullusti. Täytyy olla kytkennåissä yhteiskuntaan. SP:n toiminnanjohtaja Kitre Vaalikivi kiteytti nerokkaasti, ettåi me voimme olla joko vaikuttamassa ja raivaamassa tai sopeutu a jaajautua." Elämä on ympåirillämme, carpe diem! "Mitilän ei vielä ole menetetty, uusi valtakunnallinen nuorisotyön kehitEimisstrategia Nuostra on ok paperi. Kun keskustelee valtion nuorisotyyppien kanssa, selviåiä aika nopeasti, että partio on aina toiminut aikaansa edellä: aateja tavoitteellisuus sitovat kaiken hyvin yhteen. Partiossa voi puuhailla mitii vain, kunhan touhu pysyy partiona. Sen ratkaisee arvomaailma, ei pelkkä toiminta. Niinpä d;lemma ei ole mittiåin vaikeuttå sopeutua valtiovallan uufeen tapaan tukea nuorten harrastuksia." Niin, kunhan emme itsr keksi sellaisia.

OLETKO OLLUT varapuheenjohtaj akaudellasi varauksertoman tyytyvåiinen... vai mitenhän sen nyt ilmaisisi... onko gartion huipulla kaikki hyvin? Vaarallinen kysymys, johon Luokola vastaa vaarallisesti: "Muutama juttu: Jåirjestössä on muodollinen demokratia, mutta valitettavasti joskus m uoto

peittoaa sen tåirkeåin laugmiesjiirjen. Ja sitten tåimä jäsen-

kokous: Kykeneekö se tuloksekkaaseen, pitkäjänt is""n työskentelyyn, vai mennänkö sinne vain tapazmaan tuttuja ja heittiim åiåin herj aa. Todellinen vaikuttarni nen tapah tuu lobbaam alla etukäteen. Jäsenkokous kuitenkin voisi parhaimmillaan olla se paikka, jossa suuria linjoja synnytetiiän." Niinhän kansan valta muuallakin valuu hiekkaan demokratian edustuksellisuuden ja etuj åirjestoj en itsekkyyden takia. "Partioneuvos tos sa näiden arvon neuvoksien olisi syyEi ymmåirtåiåi olevansa SP:n leivissä todellisen yhteisen hyvåin ajamiseksi, ei piirien edunvalvojia, Monet partiojohtajat nim ittiiin luulevat, ettii partioneuvosten

...eikä papereia kysellä,

kunhan olet luotettava. Partiojohtaminen on parhaimm illaan loistava mah dol

uus keh ittålåi

itseään tåvoittee I isesti I

m i el

lyttävän harrastu k-

sen muodossa. SP:n jäsenkokouksissa voi ko kei I la valtaku nnal lista

Yaikuttamista.

tarkoitus on juuti aluepoliittinen edunvalvonta tai volyymilla ratsastaminen. Ei pidåi paikkaansa. Tämä on vanhanaikainen systeemi, josta piuiåi jo pliäsfä eroon", luukuttaa Bimbo. "Kaikki piirit pitåiåi saada mukaan suunnitteluun, ei tarvita mitliiin kahden kerroksen väkeä." Tämä vaatii epåiilemättåi asennetta puolin ja toisin. Sisåiänajo- ja koulutustarve ovat yllättiivåin vaikeita asioita ottaa huomioon: "Kun uusi organisaatio otettiin virallisesti käytttiön vuonna 1990, jotkut sanoivat, etui tulipa tehtyä iso urakka. Minä vastasin siihen, ettii nythän se työ vasta alkaa, kun ihmiset pitliåi totuttaa toimimaan uudessa ympåiristossä. Samoin uudet tyypit tarvitsevat aina työhönohjausta ja tukea. Jåirjestcissä onkin kehitteillä uusi jåirjestöjohtamisen kurssi. Siihen kehittelyyn aion tavalla tai toisella jatkossa osallistua Mocki Mickoksen kanssa." Liike-elämässä kannuksensa hankkinut B. vertåa mielellåiiin partiojåirjestöä suuryritykseen: "Jårjestön puheen- ja varapuheenjohtaja ovat kuin yrityksen påiäjohtajat, hallituksen puheenjohtaja kuin toimitusjohtaja. Yhdessä nåimä tliydentåivät toisiaan. Ajan mittaan mekin olemme oppineet hieman, mutta olisi kohtuullista odottaa systemaattisempaa toimintaa tåihän suuntaan. Onhan meitåi toki moneen lähtoön, mutta pitää voida keskustella, joukkueena pitiiii pystyä menem2iän eteenpäin. Ja taas muoto tulee usein esteeksi valitettavasti." Raaimpia yksityiskohtia ei kuulemma saa painaa lehteen Tycielämåiän vertaaminen jatkuu: "Mahtijohtaminen on vanhanaikaista bisneksessåikin. Tiedon pimittiiminen ei ole enåiä yhEi kuin valta. Toisaalta firmassa huonon tai muutoshaluttoman työntekijän voi aina erottaa tai siirtiiåi muihin tehtiiviin - partiosta ei voi antaa potkuja. Muutos on partiossa aina myytåivä ihmisille, joita se koskee. Näinhän sen pitiiisi olla myös tycielämåissä; tiimä onkin asia jota olen vienyt taas partiosta työmaailmaan päin." PERSOONALLISUUS MEKAANISUUDEN sijaan on Bimbon m ielestä tärkeåiåi. Kahdeksankym mentåi luvun puolivälis sä Uudenmaan piirihallituksessa harrastettiin hyvinkin pitkälle vietyä tavoitejohtamista ja ryhmåin työmenetelmien hiomista. "Piirinjohtajan tehtåivä on hakea tiimiin karismaattisia ihmisiä. Täytyy olla luontaista henkisn johtajuut[a - ei såiäntltjen tarkkailua ja hätiiisiä läpihuutokokouksia." Millä piirillåi uskot nykyiiiin menevän lujimpa, missä on enrgiaa ja nuorekkaitå ajatuksia? Valinta on vaikea, sillä piireillä on erityyppisiä vahvuuksia näillä alueilla. Uusimaa ffii#*ii1i::ij,i::..iiiiu

saa maailmaa nähneeltii kasvatiltaan pisteet: "LJusimaa on

uudistuva piiri. Erilaisuus ei ole kuitenkaan itseisarvo, se on seurau s pidemm älle tåihtiiåivåis tii tavoitteelis uudes ta. Periaatteita ei tarvitse kirj?@, se tulee hengestzi. Sitten koko: Uusimaå on kuin pieni lohi, joka voi puikkelehtia nopeasti ruoan peråissä ja tehdil uusia juttuja ilman, ett2i epäonnistumisuhan vakavuus eståiisi. Esimerkiksi rakas naapurimme Päålkaupunkiseutu on enemmänkin kuin hidas valas. Maantieteellisestihän olemrne toki niskan päätlä: kuin Italia ja Vatikaani." Piiiikaupunkiseudun lapset elävät aivan toisenlaisessa maailmassa kuin edes Uudenmaan kaupungeissa asuvat, maalaispitåij iståi tietysti puhumattakaan. On luonnollista, etgi

t0 ft-Fktr

Eivät organisaatiot

mitään aikaan, ihmiset

tekevät. lhmisiä pitää ymrnärtää, ilman ymmärBämistä ei voi Yaikuttaa. Johtam inen

ole yksilöhomffräå, se on Yuorovaikutusta. B:llä on

ollut samat periaatteet pienestä pitäen. Kydyn ortanisaatiossa

olleet ihmiset tekivät Uudeståmaasta Suomen

edistyksellisimmän

partiopiirin. Ehkä taas olisi saumaa sellaisellel

Mutta:

Oliko Matti "Bimbo" Luokola ponteva io lapsenal

valtakun nall isen keskuk sen urbaanissa kulmuurissa partiotÅa on erilainen tehuivä kuin pikkukaupungeissa ja rnaaseudulla. Tälnä nilkyy heti toiminnan muodoissa.

\fiKSI \I-ÄTTI "BimLlo" Luokoia on Johtaja? Ja vieå*åpä l-l-*^-i--cn iåm ls u rn lijiräiie tcisesii korkeamrnalle tasolxe niin

kehimåånyr

eyössålän kuim

harrarmkseslaånkin? "se on leivottu perimåiän: Molernmat vanhempani otrr'at insinoörejä ja olleet Ehråivissä, joissa joutui tekemisiim

ihmi sorganr saanoiden kanssa. " Ei m ikiiiin ihme, ettii Matti-po;alte rchdä bisnesrii ihmisen a'uua. "Insinoö.iys on minulle ihmisten

kehitt'i hå]u

1"mmårråmistå, kimnosrusu toimia ihmisten kanssa" Eivä[ miään aikåån. ihrniser sen tekeväL Ilman ymmåirtä-

org:å"nrsaariot saa

misn ei

Johtaminen ei ole

'oi 'aikuttaakaan, 1,ksilöhomrnaå, vaan \toro\"aikurusta"' En tåi tulevaisuus, m en eekö Latlfri h yvin ?,.Jokaiselle on haaseta siinä, p)'s)'ykö rattailta. h{aailrna muuttuu, sinusa pitiiåi löyftr'ä uusia vaihrcih. onneksi minusta on uihåin såål*a löyrynyt.,, Ihmiset kehigyvät omish l:ihtökohdisuan kol.***r*n-

Bimbo antoi partiolupauksensa muistelemispäivänä | 960" Samalla muodostettiin Ralule:n ensimmäiset

varriot lippukunta oli synt)rn)rt.

myoui. Bimbon aikuisiåin vaikuttavin partiokokemus sopii kuvaan: ..uusimaa jåirjesti Miilulla Kyty-alaleirin vuonna '85. Låihdin varajohtajaksi lennost'a kuukauden varoitusajalla. Se oli huiman elåimyksellinen tapal[uma' Teimme intensiivisen rupeaman loistavalla alaleiriuä. stäåbi kokoontui kaksi vuotta jälkeenpai*in silkan funnelman voimasta.,, Entii nuoruusvuosien? "vuonnå 1963 (19-vuotiaana) olin ohjelmavastuullinen lippukuntaleirillä. Meitåi oli kuuden hengen eräpoikaPorySa, ia hoidimme homman keskenämme. Se leiri oli monille henkilökohtaisen kasvun paikka siksikin, että mukana oli ensimrnäistii kerfaa myös tyttcijä (tosin keittiöllä). FIe olivat oiva mauste.,, Luokolan Bimbolla on ollut onni nuorena henkilökohtaisesti kohdata vaiku ttava partiopers oona: "Lippukun tan i perusfaj a, j oul uku u ssa 1991 kuollut seke Korte ved vuonna '59 kouruiur,.uniälorru ** ensimmäiset vartionjohtajat olimme. Lukioikåiisenä istuin riurn partio-

kummini seken kanssa usein pihakeinussa; keskusbtriin partiosta ja aatteesta' seke oli Turun MetsänkävijöisH, hän siirsi *anti:äkulttuurin seuraavalle sukupolvelle." Haa, Mänkijät! i'Mänkijyys... se on kulttuurikysymys : arvosfetaan erdpartiointia, luonnossa ore_

mish. Laatu on tåirkeätåi: se, mit:i tehdåiiin, tehdåiiin niin hyvin kuin kyetlilin, ja vielä näytråivästi. Laatu nåikyy yhrri hyvin myös johtamisessa. Laadun ei kuitenkaan hrvitse tarkoittaa prameilua ja liioittelua." Mänkijäthän

ovat sellaista koppavaa eristiiytyjäporukkaar "Eivät Mänkijär ole joain vapaamuurareita. M;ffa rnuille sanoisin, effåi älkåiä luulko mitåiiin Mänkijöisråi, jos ette ole mukana ja dedä.,,

NUORENA KOLKKAPOIKANA Matri L. ori varrarortaan

tavallista tukevampi "...(ensimrnliinen raajentumisen kausi),,. vanhimpana ja kookkaimpana Madsta tehtiin pian parven vanhin, ja kaverir alkoivac nimitellä: "Bimbo, juÅUå ,r*i*rti, parven paksuin." Mutta Mattipa kåiänsi dlanteen hyödyk_ seen ja nappasi Bimbon partionimekseen. "Lop-Duosa rimpsusta katosi vallan vikkelästi", muistaa Bimbo

tyy tyväi senä.

trfr

rn is

ei voi kuin ihailla"

ten toi

rn i n

ilrneisen nan yrn rnåirtåijä jo pienenä,

fu,p

t t

::::

ii-

'.: ::-:.:-:-:-. i:i: ::-:.::.:.:.:.: :.i: i';':.:-:':-;-::';'ii

'.-:":.....':'.'.' l.i: :;:.:;l;1;l;:;:;:;:

;l1i;

.:._.:,,.,._...:-_.

:.:':...-.:..'.':'. :.: t.t':':.:.:.-., '.'."'.- ' ...-.-.; -,,:.:.:

.:.:.:.:.t.:.:.,.,.: :.i:

*994

i-i.i-i-:.1:.:.:.:. ;l'i. :-:.:.:-:.:.1.:.:.. .]i

:::.:.:.:.i.1,:, ;i:ii ;.;i i-l.l.i.i

i:j:i i,l.l.i_i-l.i;l;l;i :., ..:-,-.......-,- .i:. i:i:i : ::

PII,€ITOI}'I ISTOTLA S

2003,-

r @ ohJelma €erveEuloe 1,2 12,30 MELKUFIN @ 13, 30 goinslnnalllnen ohjelmanEark-{sEus€uok[os vellEse e€uka€eenr m+kä ikekaus* ki+r 14, 30 EuEusEunsinen reiEioveunumiliscoon 15,30 kole ous allcee kokous peeEEyy @ L1

leulEEuurtra keslrellä Helstnktä hyvåå ruoleaa å .1a lfuuslnaa elctoa Plonl Puu -kempanJesta

vLcrar tlPsrtå käytånnön tdoolea lpk;n tolnintaen SPln ohJelnrntarklsbukscen butustunisEa

MELKUTIN-gEopagandea

WWffi,!f.#

TOIMIST Toimiston väki vaihtuu

Viitelaskusysteemi

Tane s iirryy kodinpal ve-

lusjoukkoihin 8.4. Siirä eteeenpiiin 7Åbnlo pal-

jakka hoitelee piiriroimiston. Kesiikuun alusta

remmiin astuu Veikkolaisen Arsi, joka on piiriohjaajan virsi nai nen

åii

tiyslomasijainen.

toirninut hyvin Piiri siinyi vuodenvaihteessa uuteen viitteelliseen laskutukseen, jolla såiästeäåin

minä, Sari Paljakka, kavereiden kesken

ja muutpiirin kanssa laskuttelevat ovatpienen al-

Zabaro.

kuverryttelyn jälkeen

Kiertopalkintoja löydetty Viime vuonnakuulutimme Påirskeessä piirin ki-

sojen rcillä tietymänöolleira kiertopalkin -

sanneet kåiyttåiii

v ii

tteel -

lisiä laskuja kiireuåivästi. S amalla tapatrtumat on

alettu laskuttaa suoraan

lippukuntien rahastonhoi taji lra, joten kcim m åih dykset ovat våihentyneet sitåikin kauttia.

toja. Kåiyttocin ja kiertoon onkin jo palautunut punaisen sarjan talvikiso-

jen palkinto OssinVirsu,

joka palaureniin Volrerissa.

Oranssin

vihreän

sarjan kevätkisoilla sekä tyttösarjojen syys- ja tal-

vikisoilla ei ole olemassakaan kiertopalkintoa. Hyväsydåimisellä raholla olisi nyt tilaisuus lah-

joittaa sellainen"

Toimisto auki rnaanantaisinkin FIe

nkil

an sios ta

töj ärj

e s rel

piiritoim

is to

yj e n pal -

velee nyt myös maanan-

taisin kello 9-16. Käyråi etu hyvåiksesi!

Toimistoa pyöritlln seuraavat kolme kuukautta

velu"maksuja. Kurssien osallistujat

rn il lä

pankin "pal-

Tervehdys, kaikki Pärskeen lukijat!

Niin kummalliselta kuin se saattaa kuullostaakin, en ehkä ole kaikisa tehtiivistli perillä. Joten toivon teidåin olevan kåirsivåillisiä: asiat

eivät ehkä selviä yhtå nopmsti kuin Tanen aikana, mutta lupaan tehdii parhaanil Jos

jotakin jäi kaivertamaan, ettri kuka

kumma on tuo utopistisen lempinimen omaava

Muista leiri-ilmoitus! Melkutinkesänåikin monet lippukunnat jåifjesrii-

vät leirej ä ja vaelluksia.

Piiritoimisto haluaa detåili

kaikista sellaisista tå-

pahtumista mielellään etukäteen. SP:n leiri- ja reftiturvallisuusohjeissa on malli leiri- (vaellus-) ilmoituksesta. Kaikenlaiset tarkemmat kommentit leirien ja vaellusten ohjelmasta ja

erityisluonteesta ovat myös mielenkiintoista luettavaa, joten laittak aa-

pa ilmoituksiinne muitakin terveisiä kuin pyydetyt taklatiedot.

tyyppi, niin

råissä

pieni tietopakeffi: Olen

Hyvinkåilin Miilupartiossa enemmän tai våihemmåin (tilanteesta riippuen) toimiva

iåiisyyspaniolainen. Ikåiåi on

kertynyt 24 vee, josta partiossa olen viettiinyt 17 vuotta. Ja jos haluat tieråiii, miltli oikeasti

näytlin, piipahda toimistolle!

,ffi Kevätterveisin

h'/

KERRO

teksti EPPU kuvat Pärskeen arkisto

oo Uudenmaan

Partiopoika- ia

HYVASTI :: .::::::

::: t:::::t:::::::

,.,#t#t:,

.:.:

iäsen Osmo Salminen.

ftFktr

OMA PIIRI

4 t^h I \'f r-

75: Mielessri vålkky'y kuva lai_ nehrivan kukkaniitln reunoilla rr' auEreisen kesäpålivän paisteesa lähtcilaskentaa väristen seufiurvista tytIE

tö- ja poikapani6t

ais

is ra,

jorka om illa puo

lillaan odotta vat kan u unan laukau sta j uostakseen vihdoin tuhrshrmiun vastakkaiseen sukupuoleen paniohenkisesti. Näin noslalgisia muistoja vuonna 1975 tapahluneeseen yhteispiirin perustamiseen ei kuitenkaan liity. Jo jonkin aikaa oli kokeiltu varovasri jåirjeståiåi yhdessä kisoja ja j uh lati lai suuksia, j

oilla pehm ennettiin las-

kua yhrcistoimintaan. yhdistyminen oli suoraa seurausta sp:n perustamisesta, eikä kauan tarvinn ut odotella lippukuntienkaan

reagointia.

Erilliset piirit olivar jänne parriotoi_ minnan alkuajoilta, ja aika oli todellakin kypsä yhteistoiminnalle: eripuraa ei syntynyt. Ossi Salminen rnuistaa kuitenkin ensimmäisten yhteisten leirien johoportaan tunnelmat, jolloin kylmåiä henkeä he_ rättivät låihinnä erilaiset lavat hoina samo-

ja asioita. Leiriläisiltåi ei tarvinnur kysyä tunnelmia ensimmdisen yhteisen iltanuotion venåihdettyä aamuviiteen ja auringonnousuun.

Hameessa haikille? "varmasti toiminta

låissähti

ja neidistyi ja

pehmeni kun rytöt oli pakko otraa mem:i:ån mukaar ?", utelee Metsänkiivij ä- toim ittaja kynä ja lehriö valmiina kirjaamaan vanhan paniopoikajohtajan vuodarusla siitä, miten mikiiiin ei runrunur enäii millään hameväen rynniessä virkkuukoukut kili sten laavuille ja kaskille. ossi S alrninen nojau-

tuu taaksepiiin tuolissaan, taitua kiidet ja vastaa heften mietti-

niskansa taakse,

misen jälkeen: "Ei, itse asiassa en saa mie_

Ieeni mitåiåin [a tytcit eivät

poikien partiotoimintaa, jossuoriutuisi vähintiiiin vastaavalla menestyksellä." Tyttcijen mukaantulo toimintaan, tai vastaavasti poikien sulautuminen tyttokuvioihin ei johtanut minkåiän osa-alueen katoam i seen harrastustoim in nassa. Josku s 50- ja 60-lukujen vaihteessa muodi ssa ol I ur

kova partiointi metsineen ja retkineen oli kuulunur yhrri lailla tyrrci- ja poikapartiotoimintaan. "Poikien kanssa toimiminen

voi olla improvisoidumpaa, pojar ryyry_ vät vähempäiin", Ossi arvioi.

Kaiken kaikkiaan yhteinen roiminta vilkasrutti rajattomasd låihes kaikkea

mitii suomalaisessa partiotoim innassa harrastetaan. Tytöt toivat lisää våirikkyyttä, vaadittiin haasteellisempaa suunnittelua ja foteutusta. Ennen vain omissa pah_ noissaan rypeneiden partiopoikien oli tyttcijen kanssa toimiessaan pakko näyttil,a ja yrittiiåi enemmän, mikä ei aina ollut helppoa. ossi Sarminen kertoo miten rippukunnan leirillä laumojen tehtåivä

oli

kavuta isolle kivelle: Kuka ensimmåiisenä, se voitaa. poika_lj hyppåiä vimmalla kiven påiälle, huutaa ja repii sudenpenru_ jaan sieltii kåisin huonommalla menestyksellä kuin fiksumpi tyttö, joka nosraa ensin pennut stemulle ja

kiifää

itse pe_

rdssä.

Eero Monolan mielestii myös yhteis_ toiminnan aikana oli ohjenuorana kouluttaa partiolaisisfa omilla aivoillaan ajattelevia, elåimän kovissa ja alkeellisissakin olosuhteissa toimeentulevia kansalaisia.

Kaveria jeesattiin uudenmaan Partiopoikapiirin toimiessa, etenkin ennen kulkuyhteyksien kehittymistä, toimintaa vaikeutti hajanaisuus.

Lippukunnat olivar pienempiä _ piirien yhdistymisen jälkeen jåisenmåiiirä kaksinkertaistui - ja näin ollen heikompia. piirin toimisro pyöri ilman palkattuä henkilökuntaa. Avaintekijä Uusimaa_hengen luomisessa olikin lippukuntien tietoisuus siiråi, ettii piiriä todella kiinnosri mitåi yksi ttåii sen paikkakunnan partiotoim innalle kuuluu. Jos piirin tilaisuuksissa ei vä_ häåin aikaan nåikynyt riettyä

pikkukylän

lippukuntaa, saattoi piirinjohtaja ilmes_ tyä paikan prälle ilrnan sen erikoisempaa kutsua tai virallista tapahtumaa ja kysyä missä mätti. Ei ollut mahdotonta vaikkapa jåirjesråiii seuraavia piirin kisoja paikkakunnalla. Kun seisovaa vesilammik_ koa oli hämmennetty, lippukunta jaksoi omin, tuorein avuin tallustaa eteenpäin, . Oma osuutensa oli lippukuntien piänuu_ desta johtuvat pakkotekijät. Jos yksin ei piirjännyr, oli pakko orraa yhteyttii naa_

puriin, suunnitella ja toteuttaa yhdessä.

ftFkF

Piiri pyöriå Kuten Uudenmaan Partiopiirin, niin myös

UPPP:n toiminnan huippuhetkiä olivat piirileirit, isot PT-kilpailut sekä partiojuhlallisuudet. Piiripäivät Keravalla vuonna 1,9 45 vietettiin suureen tyyliin, näyttålvästi, me-henkeä kokien, soittokunnan tatrdittaessa paraatia. 1950-luvulta vakiintunuf leiritoiminta käsitti piirin Kokka-kesåilei-

S aat et t

iinp a

iminnan j o s s ain hiip

hannall a p a rt iot ait o ki

Ip a il w ki

uc s s a

j örj es t ää p ai lda -

n t ip p ukunnan

Iv y t t ömi

rejä muunmuassa Porkkalan Vitsandissa sekä

uomen Partiopoikaj åirjestcin suurlei-

reille piirinä osallistumis[a, esimerkiksi vuoden L965 Hakkis-leirille Saviolla. Kuten arvata saattaa, kolmenkymmenen tai viidenkymmenen vuoden takaisista asioista on kiva kertoilla tyyliin "ei sitåi silloin ennen ollut leireillä keskuskeittiritål, ettli itse siellä piti suuhunpantavansa saalistaa", mutta ehkä tosiaan kaukohakulaitteiden, telefa:rien, vesijohtoverkostojen j a sähkövalojen mäåiråiä nykyleireillä voisi pohtia tarkemmin. Eipä tietenkåiåin 60-200 leiriläi ståi ole m itiiiin verrattuna es im erkiksi tåimåinkesäisen Melkuttimen lähes tuhanteenkahdeksaan satåan partiolaiseen, 1950-luvulla olikin vielä mahdollista antaa koko piirileirin sunnnittelu ja toteutus piirihallituksen ja yhden lippukunnan tehtliväksi. Koska Suomen Partiolaisia ei vielä oltu keksitty, olivat suurj uhlat vähintiiåin puolta nykyiståi pienempiä tilaisuuksia. Tasosta ei silti tingitty, muunmuassa l"ady Olave kunnioitti piiriZim m e v ierail ullaan Lohj alla pa-

ruatia vastaanottamassa. Vuoden 1962 m

aastoki sojen v ierasl uettelo käsitti havain -

noijia Thaimaån opetusministeriön virkamiehistöstä, ja Japanin Suomen suurlähettiläs vilahtaa eråiin lippukunnan peruståm istilaisuuden

kutsuvieraana

meroita sekä henkilö - ja lippukuntaesittelyjä. Nimensä - Uudenmaan Partiopoika-

piirin Ilmoituksia- mukaisesti

keskittyi

vain olennaiseen. Vaikka entinen piirinjohtaja Eero Monola onkin jåävi sanomaan, uskalsi håin

ftf,r€I

kynvnertö-

UPI, poikapiirin tiedotuslehti, ilmestyi vuodesta 1968. Lehti oli enimmäkseen Itirpyl.kåimallinen, 6 kertaa vuodessa ilmestyvä, mainosmarkoilla ja tutuilla kirjapainonomistajilla pyörivä lehdykkä, joka sisälsi ilmoittelua, tapahtumia, teemanu-

Kuwilwulla partiojohtajat esiiruyivät

virallisissa tilaisuulrsissa erityisessä

jtohtajaptwussa,

jol*

teetettiin

röötälilW.

kuitenkin våiitfiiåi, etfä "yhrå sun foista"

vaikka kaikkina aikoina kaikissa par-

sellaista saatiin aikaan, rnifå muissa piireissä

jäi vain

tion johto- ja toteutusportaissa on esiin-

haaveeksi"

tynyt runsaasti henkilöitii, jotka sanovat toiminnan olevan hyvä juttu itse kuiten-

Raha ei ratkaissut "Raha on painolasti, se vaatii tuloksia ja toirnintaa eikä mässåiilyä.,,, toteaa Ossi salminen. IJppp:n toimiessa kyseistii kivirekeä ei onneksi tarvinnut vefåä, sillä avustuksia ei tippunut suunn altaeikä toiselta. Ei niin, etteikö rahareikiä olisi ollut, esimerkiksi henkilön palkkaaminen piiri-

toimiston hoitamiseen olisi olluf paikallaan. ossi salminen pitltii rahaliikenteen vähyyttåi virheenä, muttu toteaa ettei par-

tiopoikien tarvinnut tuntea jåiävänsä miståiiin paitsi varojen vähyyden takia. "Rahaa kuluu kuitenkin toiminnassa våikisin, sitåi kerättiin tempauksilla, leirimaksuilla ja lippukuntien omaehtoisella talkootoiminnalla, esimerkiksi piirin leirejä ja kilpailutoimintaa jiirjestettiiessä. " Eero Monola m uis laa yks ityiskoh ana partiol ai sten

joulupukkipalvelun muodos tuneen varsinaiseksi rahasammoksi.

Taloustilanne koheni huomattavasti piirien yhdiståimisen jälkeen, kun nuorisotyöm åiliråirahoj en j ao s sa parti o ta ate ni in

muistaa useammin. Vaikka Ossi salminen tunteekin nykyisen raajan piiri-

toiminnan aiheuttamat pakolhsåt kulut, muistuttaahfu siitli, ettåi varat voisi suunnata silloin tåillöin tarkemmin, eli koros-

tettava biminnan tasoa ennemmin kuin hienoja puitteita.

Pätevät pihalla Piirihallituksen toimintaa leimasi etenkin loppuaikoina, tr960-luvun puorivåilin jälkeen, jäsenistön pieni vaihtuvuus. Esi_ merkiksi nimet Eero Monola, ossi salminen, Toivo pokkinen, Tapani Alaterä,

Ilmari Lampinen, Vave Tuomola ja Topi Lilja tulivat varmasti tutuiksi vahänkin piirin toimin[aa seuranneille. Sama poppoo muodosti suurelta osin

piirileirien ylimmiin organisaatiopalkin. Hallitus osoitti olevansa pysty vå, ja

aikana jolloin lippukunnar toimivat sekä piirinä ettii itsenåiisinä yksikköinä ei ollut tarvetta rustata hyvåiksi havaittuja toim inhmalleja uusiksi.

kaan siihen panostamatta, oli tlppp:n

piirihallituksessa rniehiä, jotka saivat konkreettista aikaan.

Piirit halluss& voiko uu{enmåLan Faniopiirin piirihartituksen jäsen väittåiii tuntevansa mitii tippukunnissa todella tapahtuu, mitkä asiar

lippukuntia piirin toiminnassa todella kiinnostavat? onko paikkakuntia, joissa piirin tulisi toimia kuihtuvan partiotoiminnan elvyttåimiseksi? se, rtfii piirinjohtaja vain vierailee tutuissa lippukunnissa synrymäpåiivåikahveilh, *i ualff:imatta palvele ajatusta osallistuvasta, auttavasta ja anrcliaash piirisrii, joka joskus tuo uutta, konkreettista apua, eikii vain vie lippukunrien aktiivijäseniä omiin syövereihinsä. UPPP:ssä toteutui B_p:n ajatus siitåi,

effIi lippukunnan tai piirin johtajan tulisi tuntea yhdistyksensä jäsenet nimelfä. uusimaa-henki oli korkealla, korkeammalla kuin nykyisin. Tilanne on sentjiljin parem_ pi kuin 1980-luvun alkupuolellaennån uusi aika - uusi maa -leiriä jonka seuraajasta Melkumimesta toivotaan samanlaista piristysnrisketta piirin toiminnalle.

Ovat ajat muuttuneet Haastateltujen partiojohajien mukaan

vuonna 1975 ei menetretty poikapartioinnin tunnelmaa. Vauhdikkaamman, im_ provisoidumman ja seikkailullisemman ohjelman kehittiiminen, samoin kuin särmä, partiornainen esiintyminen turhaa sotilaallisuutta korostam atta- esimerkiksi paraateissa on kuitenkin aut-

tamana vaikeampaa nykyisenä yhteislippukunrien aikakaurena. selkeasii jiimäkkåiä toimintaa haluaville olisi vieå ore-

massa perinteikäs ja selväpiirteinen harrastusympiiristö, Uudenm aan partiopoi -

kapiiri. Jos haluat käytråiåi metsåinkävijäpaidan kanssa vihreåiä barettia, mutta lip-

pukuntasi halliruksen kauniimpi puolisko torpedoi ajatuksen militanttina, ollaanko

oikeilla linjoilla?

fu.pv

ESSEE

Koulutus

MarJukka Rehumäki

kannattaa

koulutusohjaaja

piirin råirkeimmist?i tehtlivisfå on tippukuntien eri johtal4hmien jotka ovat koulu'uaminen. piirissåimme toimii monta koulutusryhmåiä,

Eråis

kehittåimåiåin asiantunteviaja tekevät tasokkaitakursseja. Kurssejapyntåilin Ryhmien kurssikohtaisesti. yhäparemmiksi. Tavoitteetja tarpeetmietitliiin mukaanja urlee uusia vaihnrvat uusiutuminen koetaan tlirkeäksi. Kouluttajat

jäseniä Tälläkin hetkellä jokainen ryhmä ottaa mielellåilin uusia

kiinnostaako sinua kouluttaminen? paljon hyötyä: Haluamffie, ettii osallistujat saavatkurssista matrdollisimman patra", vaan "vålttåimätön ole ei palaute tietoa, taitoa ja eliimyksiä. i(erättåivä sellaisia tehdåi haluaisivat Ryhmät varten. arvo*asta tietoa seuraavaa kurssia jotain Toirnintasuunnitelman tarvitseåt. kursseja, joita lippukunnat todella joku toinen kenties puuttuu kokonaan' kurssia ei ehkä pidetli tarpeellisena; lippukuntien ensi vuoden koulutusjåilleen kysytziåin Keväåillä piirin"ouortolta jonkin uuden kurssin. Kursseja jåirtarvetta. Miettikäii, haluatteko esimerkiksi Tällainen jesrcttiåin myös mittatilaustyönä yhdenkin lippukunnan tarpeisiin' kurssi on muunmuassa Tervetuloa partioon -kurssi'

Kurssin onnistuminen on kiinni kurssin annin tarkoituksenmukaisuudesta panoksesta. Kurssilaisen kouluttajien pätevyydestii - mutta myös kurssilaisten joitain perustietoja ja ikåiä' pirtiåi olla måtiuoirunut ja häneltii ehkä odotetaan johtajia kurssille. Lippukunnalla on miebiuini tiirkeä rooli lähetemiiessä lähettääLlKursseja ei kåiydåi tavan, vaan hyodyn vuoksi. Ei ole mielekåiståi illa käsitel -

laumanjoh tajaksi . V J atkokurss ille henkilöä, joka ei aio ryhtyä -hvhvntamiian, jos on vasta aloittanut vartion pysty tiiysin ei tiiviä asioita partion pejohtamisen. pJ-peruskurssilaisen odotetaan tuntevan entuudeslaan yhteyksissåi useissa kurssilla rusteet. Jos perusasioita joudutaan käsittelemåän

kurs

-j

ihreän

os all is tuj an

taf ia, muut kokevat tilanteen jankkaam i sena. Påiiikaupunki

yli 25-vuotiaille seudun partioluir.t jzirjestiiä erikseen partiojohtajakursseja tervetulleita. aikuisille, nliille kursseille myös uusrnaalaiset ovat tietenkälin riipu Ikåirajoisra tulee ajoittain kyselyjä. Sopivuus tehfävåilin ei vaikut-vuotiaat 12-13 iåistii vaan henkilösrå. Harvoin kuitenkaan LJ-kurssin todella jotkut lippukunnat tavat, kypsiltii lauman johtamiseen. Onko totta, ettii tarjoatoiminnan pitiivät- j-asenmåiiiråin kasvua tåirkelimpåinä kuin laadukkaan mista myös vaeltaja- ja johtajaikåiisille?l niiden vaatimukset ja Oheisessa taulukosså on piitin tlimän vuoden kurssit, sisällöt. Johtaja tarvitsee aina uusia ideoita Bvataan!

ftFkF

- niitåi piirin kursseilta

saa.

Kurssilla

B P:N IALANJALIILLA Nanna Katavisto maailmanmatkaaja

aarl Tässä sariassa vien Sinut sekä legendaarisille että

tutkimattom ille partiopaikoille ympäri maailman. Matkailu on ollut osa elämääni pienesä pitåen, ja partio osa matkojani. Ensimmäiseksi pääset kanssani sinne, misrå kaikki alkoi kauan sitten, vuonna !907... PARIN TUNNIN ajo Lontoosta

aikainen sinren

itlipätii hallitse-

jossa kunniapaikalla ovat partio-

etelåiiin vie meidlit Pooleen, Dorse-

van linnan varjossa. Vanhaan hy-

tiin, kaupunkiin Engknnin kanaalin rannalle. Poolesta on kotoisin

våiåin aikaan

Raalten perhe, jonka ystlivä B-P

kuuluisa englantilainen porsliini.

oli. Nykyåiiin Brownsea Island

partiomerkit. Mielessåiåin voi kuvitella, kuinka tåinne on kokoon-

Ensimmåiiseksi tarkastamme laivo-

National Trusuin jåisenet majaile-

nuttu jumalanpalvelukseen, sffren

jen aikataulun, sillä kohteemme on kaikkien partiosaarien åiiti: Brownsea Island, joka sijaitsee nåikoetiii-

vat linnassa kesälomillaan. Linnan

oma våiki omassa kirkossaan.

muuri muistuttaa saarella sljainneesta tiilitehtaasta, jonka koh ta-

puistot, joiden voi helposti uskoa

linnaa isåinnöi van

laisten maailmanjåirjestöjen liput sekåi

alttarin vihkipalleihin kudotut

Ympåirillä levittliytyvät suurer

syydellä Poolen rantakadulta. Pie-

loksi koitui tiilien huono laaru. lr{yt

olevan pitkin kesä tliynnä påiivä-

net laivat kulkevat våiliåi tiuhaan

ne tuovat mieleen kaiverrerut ja

tahtiin, ja matkustajia riittäå. Mat-

retkeliiisiä. S amanlaiset, telttailuun oivat kentät jatkuvat kauempana-

ka keståll 25 minuuttia. Täyden-

verretut kelohonkapin na L Saari on jaettu katrteen osaan.

kin. Vuonna 1967 pystytet$ Ba-

nämme piknik-evåiitåimme ja as-

Toinen puoli on luonnonpuistoa

den-Powellien muistokivi löyryy

tumme laivaan, jonka måiiiråinpåiä

satoine kasvilajeineen; luonfo-

helposti. Sen vierellä kohotamme

on saaren itåipuoli. Sen pientåi sata-

retken voi tehdåi asiantuntevan op-

maa hallitsee ralorivi kuin kulissi-

paan johdolla. Toinen puoli saa-

kuohuviinimaljat ikimui stoisen hetken kunniaksi. Upean aurinkoi-

na merelle.

resta on enemmåin partiokåiyttocin

nen påiivä, sininen merenlahti,

ja omin pliin kuljeskeluun.

kukkivat kummut; olemme kuin

Inliin olemme keskellä partio-

historiaa. Syyskesän sunnuntai on aurinkoinen, ja tunnelma keski-

20 Fä'Fktr

Ensiksi menemme viehiittiiväZin

ryh?n Marian kirkkoon,

paratiisissa.

Jatkamme kohti varsinaista lei-

',.;7

'!:V

is icf ;:!

l+ lN

r8 l.u. :< 'l-

i\r> Ir;lJJ

i8 rn

!J I

tl ttl

o =

rialuetta, jossa kiltalaiset piriivät pafiiokauppaa Postikonit ovar mu$, jotta saamme leiman ks

koelmiimme. Alue sopii hywn pienen lippukuntaleirin paikaksi

tiesi tarkalleen, missä pöheikössä

on kaksikerrcksinen vaatimaton

n te,ltta oli pystyssä. Tåinåilin leiripaikka on puistomainen aukio,

rakennus, johon majoittaa muka_

B -P:

jollle helposri pysrytråili :

tippuaukio, keiniökalos, reltraalueet. Yl$inkertaisua ja vaarimatonta, Partiokaupan nurkasta löytyy B -P:n afrikkailaisilta

relnansa.

Samalla aukiolla, meren åiåirellä, mekin isrumme piknikillä ja

Askelten tatrri tiivistyy, jotta ennätåimme seuraaviuur lauttaan. Se

anfoisaa ja hauskaa.

saaren ympdri.

vie meidlit purjehdukselle

Matka jarkuu. Välillä kuljem_

latrjalsi saama rorvi, jota jokainen

me kaksimerisbn saniaisten kes_

kellä tai ihailemme saaren våiri_ kästli kukkaloistoa. Saamme seu_

emme saimeet siitli diintti.

raksemme myös riikinkukkoja.

Aivan rannassa on sen kaik_ kein ensimmäisen leirin pyhä

Tam m enterhoista tulevat mieleen

paikka: Heinåikuun 29. päivåinä

kenalla yövymme siellä!

foteamffio, ettli partiomatkailu on

saarelle saapunut partiolainen

lienee ynttåinyt puhal taa. Mekåilin

vasti 24 henkeåi. Etrkiipä ensi

Tiku ja Taku. Polut risteilevät saarella niin, ettåi kartta on ndeila

1907 Robert Srcphenson Smyth

tarpeen. Saåri on alle viisikilo-

Baden-Powell aloitti råällä histori_ allisen leirinsä, jonka hedelmistii

metrinen, mutta tuntuu kuin ,,aar-

sa:rmme nauttia edelleen. Retkem-

niometsiin" voisi eksyä. Matkalla ohitamme Lodgen, jota partiolaiset

me asiantuntijajdsen Visa Liippola

voivat varah ydpymiseen. Lodge

Brownspa Island on oiva retki_ kohde, sinne ennärtää helposti pai_ vässä Lontoosta. Saari oli parempi

kuin odotin: matka suoraan partio_ historiaan, viehättiivä kokemus,

jota mielellåini suosittelen matka-

kohteeksi.

frFkr' zl

päivöö Melkwtimeew.

Eluiö 137

Jnassim

Jotos

& Faav$tr Polku

qTÅ l

\-l

Kalajoella

rl åt

f \

fit

10*- 1.L6.

hinta 70 mk/kilpailija LÄHTÖ perjantainaketlo

maali lauantaina auringon-

Eråtaito Senior

ITU-kurssi

nousun jälkeen, molemmai

Kortti piriståiisi kum mas-

Sipoossa

Tapion Tuvalla Kalajoella

ti palveluksen harmautta. Kynä käteen - otå!

hinta 170 rnk

Etelä-Suomessa 5 yötii viikolla 49 hinta reilut 1000 mk

Kaveria ei iätetä

9.- 10.4.

Tiivistelmä erätaidoista Alik Junnu Haara SukI0SlL

PL5 V2471 UPinniemi

Alik JYrki l.ehtinen EIVI(uljLl-aiv PL5 45411 Uui Tkm I-auri Untamo ERri/FIEIIIR

PL5 04301 Tuusula

KokMarkus SalmenPohja

Sinulle, jolla ei koskaan ole ollut aikaa erätaitojen oPetteluun. Kurssill a käsitelläiin muunmuas

retkiv

anr.s

teet,

yöpyminen ulkona, Parhaat nuotiot, tulen sYtYtYs monella tavalla, hätiiPakkaukset, häriimerkit, mets ätYöv ä-

lineiden hoito, menettely eksynäess ä, erilaiset laavut,

arusteiden kuivatus, hYPotermia ja vesistön YlitYs.

Vaatimukset: noin 25

MTiedRriflykPr

vuoden ikä. Maksu Pääkau-

PL5

punkiseudun Partiolaisten tilitle viimeistään 25 '3. Merkitse lomakkeeseen

38841 Niinisalo

KokMiika Kelamo SissiK/Jh PL5 99601 Sodankylä

KokMikko Koskinen PiONK/RUK PL 54 49401 Hamina Jääk Oskari l-eiPäjoki

2.IKIJW PL5 99601 Sodanlqylä

Kok Santeri Kangas

tiedot Nalle Coranderilta (90) 308 972..

PL5 Utti

Musta Sarja Tuomiosunnuntain aattona 18.-20.11.

jossain Uudellamaalla

.-17 ,4.

TÄYNNÄ

tyistulsea.

soll a s in/ptrn-rus/har, B) Paavon Polku, 10 miles 24 hengen joukkuein, rentoakin rennompaa kisaamista tas olla vih/or-s irfpun. VARU STU S : Eriiretkiv arus rus: Ruokailuvälineet, kompassi, puukko, saha, kirves, 10Om lujaa narua, jäiikiek-

Innostus, Turvallisuus, Uusiuhrvuus -kurssilla kas vetaan, koetaan, ajatellaan, kehitetäiin persoonal[ suutta ja johtamistaitoa, saadaan voimi a j a n?ihdiiiin kokon ai s uuksia. Ilmoittaudu Piiritoimistoon viimeistään 9.6.

ätiedot idättäj ä Ves a Anr6nilta (952) 3535 307.

tr-is

komaila (left) ja Jotokselle myös käsipora.

PALKINTONA jokaiselle kisaajalle Jussin Jotos -mitali (parhaat palkitaan).

ILMOITTAUTUMINEN JA tiedustelut 27 .5. mennessä

Eråmelonnan

SM-kilpailu

Ke ski- Pohj anm aan Partiol ai-

Etelä-Hiimeessä 28.-29.5. hinta 190 mk/henkilö

set r1l, Kirvesmiehentie 51,

84880 Ylivieska, Puhelin

Kilp ailure itti on melon

tare t -

ki sokkel isell a eråm aaj iirv ialueella sekä lyhyt pikataival.

akki)yksiköt (41 km), kaksikot (41 km) j a retkisuj a (30 hn). IlmoitS

arj at: (kaj

tautuminen (samalla maksettava osallistumismaksu l,ounais -H iimeen R.etki ry n :

tilille KOP Forssa 100130-

OSANOTTOMAKSU: 70 mk/kilpailija (sisältiiä mitalin, materiaalin, aterian ja sunan + uintimahdollisuuden) suoritetaan ilmoittautuessa KPP:n tilille PS 8000 1 2218957

TEHTÄvÄT: PP; Tiipii

5, Popol Vuh 5, To pole 8, Ponu Express 10, MetsästYs 5, Condori 8, Poppamies 6, Wo-

woka 5, Darts 5, DialY 8, Savumerkit 5 ja YllätYkset

pitkin keväftåi

18482) viirneistään 27.4. Lauri Salamalle (916) 20 190 (iltaisin), samasta numerosta myös lisätiedot.

TAYNNA

Jälki -ilmoittauruneill a kak-

Melonta 12, Tomahawk 8, Noitarumpu 5, RauhanPiiP-

sinkertainen maksu.

pu 5, Yttätyksiä lisää tS.

4541tr

Partioripari

22 ffisktr

miles kolmen hengen joukkuein, rentoa kisaamista ta-

ens

(983) 427 150.

Talvivaellus EI(KuljLI aiv

ilmoittautuja saa piirihaltituksen kautta 350 mk eri-

"Partion paras kurssi", sano-

vat mukana olleet. Lisiiksi

myös puhel innumerosi sekä tuletko autolla. Mukaan otetaan 25 ensimmäistä. Lisä-

EKf/iestiR PL5 I 13l I Riihimiiki Atik Tapto Våiistö

immäinen uus m aal ainen

kasitien varrella. Faikalla oltava viimeistäiin kello 20.30" Tuvalla mahdollisuus yöpymiseen, ruokailuun ja saunaan (983) 466 622. SARIAT: A) JussinJotos, 15

tr0. JJ: Samat

kuin PP:lla 80,

Mega-sokkokokoontumisajot

XXX Lököjotos

Oikean polun

Ihmiset ovat aina halunnet tavata noisiaan...mutta kokmnnrmis ajot antavat s iihen aivan uuden mahdollisuu_ den: Kutsu ystäväsi mukaan,

nyyttfievät ja ma- ja hankkiudu suur-

varaå

juhlan parhaisiin bileisiin

Ohjelmasta vastaavat paikalle saapuvat vaeltajat. Jos vain kykenette, ottakaa mukaan kiiruros tav aarekvi_ siittaa, soittimet, poppivehkeet ynnä muu tarpeellinen.

Ilmoittaudu Oikea polku Oikea Avain -toimistoon

suurjuhlaesitreen ohjeiden mukaan. Lisätietoja vaeltam

kirjeestä, Partioralosra (90) 728 281 I ja Anui Ratrkolalta (90) 271O0BZ.

Mustan sarjan jälkeen sairaimmat tehtävät, joita ihminen suolla vain voi tehdä. "Tärkeintä ei ole

piirin kevätkokous

? ^1

huhtikuu zudenpentuohjelman info

partiohauska. Sarjat: KAKARA: 4-5 alle

partiotoimittajakurssi t.

-Woti asra sinnikåis tii partiolaista, hinta ZAO mk. 5

toimittajan valmiudet ja mediapelin penrsteet. Melkuttimen leirilehden toimi r_ tajille hinta 0 mk. P arti o ro imi traj akus s in j åirj

tävät Melku rintiedotus

sekä Uudenmaan j a Kymenlaakson partiopiirien tiedo_ tusryhmär. Tiihtikouluttajina niin viestinräopiskelijoita kuin enrisiä ja nykyisiä ammattinoimittaji akin, Jiin_ kiimiin kuumas m aloitusko_

koonpanosta puhumattakaan.

Ilmoi ttaudu Kyrnen pit_ ritoimisroon (95 1) 331 g 145

viimeistiiåin riisraina ZZ.i.

kello 15. Lisäriedor palelra (90) 510 2742,, perelrä (90) 208 128 jaAnutta (951) 121 633.

-1 0

. Ko uv

Sammon Taonta 9.-10. Nunvni_pusuh Eriitaito Senior 9.-10. Sipoo

KESKIRASKAS: 3-5 yti

PJ-jatki s 54 : n seminaariosa r 5. -r 7 . w ida

-vuoriasra såihåikkää menijää, hinta 200 mk. I5

YLIJÄRE Ä:2-4

t. p iiritoimisto

piirin talvivaellus Z.-17. Halti

piirineuvosto

17 .

paniobileet tulos

sa H e

lsinki

toukokuu

kevävihreä 7. Sipoo oikea polku - oikea avain zr.-zz" pohjois-Karjara kokoontumisajot Zl. -22. p o hj o i s Karj ala I-eon lrnkki & Hilkan Kilpa zr.-zz. Kangasala piirin ryhmien henkinen virkistys 25. ?

Heikki hlkkinen, I-einikkitie 4 A 3, 80130 Joen-

suu. Jälki- i lmoittauruneilla ylim äiiräinen lis ämaksu.

laumanj ohtaj aleiri 27 . -Zg. R öy s Hitö

r20 7r8.

kevåit-SM -ki sat ?8.

II dr?Ic enlinna erämelonnan SM ?9.-Zg. Ercla-Hamc Interaktii v o ?3. -29. Ky me nlaa ks o

Tarkistetun

Ixiköjotos 2t. -29. I tä- S uomt partiolaisten Linnanmäki-viikonlopp

sudenpentuohjelman infoa piiriroimisrolla

a 2g.-29. H elsittki

kesäkuu vartionj ohtajaleiri

8.4. kello 17.30

-I 3. p ar tio poukama

& paavon polku I0.-lI. Kabjoki PJ-jatkis 54:n leiriosa Il.-19. Evo

Jussin Jotos

tiiä

PJ-jatkis 55:n seminaario sa22.-?A. päivölti

hinta 201 mk. Ilmoittauruminen ennen 15.5. osoitteella LITK,

Jåkj es

b ri c

p iirit oimisto

partioviikko lt.-2A. I o ka paiklra

yli t8-v.

kokenurra suoki itäjää,jotka eivät pelkää märkää,

8.- 10.4,

leirilehden

ilffi""',1,i;:;i:" ;i1 iiri,oimis,o

Kokonaisuutena rento

hinta 250 mk

H etsinki

PJ-penrskurssi rr94:nll osa zs.-27.Röyskitä

' (o trffiffff

B/hfiiätlä

Lippukunta-

?.0.

voitto, vaan murskavoitto. "

lE._20 . Usmi

'95 Jamborcen viimeinen ilmoittautuminen 21. W ikströ m

Lisätiedot Heiki tre 07 3)

Par tiotoim i ttaj ak urss

leirilunsi

viestikurssi It.-20 . Kiljava

hinta 200/201 mVvarrio

21,,_22.5.

javaikuttajille postiterus

laumanjohtajien

29._29.5.

kohteessa 842

joite

maaliskuu

Itii-Suomen soilla

piirin superyhm ä.

Lisäriedor lrnnu Risrimiielrii (90) 566 8658.

heinäkuu PJ-jatkis 55:n leiriosa 16.-?4. Evo vaellusohjaajakunsin kesäosa 21.-31.

Sammon taonta Nummi-pusulassa .-10.4.

hinta 150 mk Sammoille, VJN:n vetäjille ja VJ-peruskurssin kouluttajille. Tule ja opi muunmuassa: *VJN vetävämmiiksi ja *VJ:ien koulutta_

elokuuu

Melkutin l.-10. Röyskitö Mellutin/sudenpennut 3.-7 . R tiys kiki Mellartirulerheleiri 3. -7. R äy s Hi tti Meltutinlkonkarir

5. -2. R äy

Hitö

kehitysyhteistyölurs si lg.-21. KoGi -tapaaminen 27 .-?t. Evo

syyskuu

minen tarkistetturm ohjelrnffrn. Ilmoittaudu 3 I .3.

Melkutin-bileet 3.

rnennes s ä pi

laumanjohtajakurssi L6".l g.

iritoimistoon.

Mellutinfuaeltajat 30.2.-10 .g. Röys kilö

syys-pt-kisat

I0.-l t. Rajamåki

VJ-jalkolarssi !.6.-I g. Ranhanpävä 20. Maait

? ?1a

IVIUUT lÄnfESTOT ovaå kautta aikojen kopioinffii partiotaisilta: leirÅ on jokaisen itseåliin kunnioittava;: nuorisojåirjestön ohjelmassa. Pioneerit or'w

Sami Franssila

Onko parti olai silla kanttia?

omineet puserot ja huivit. Suomen Latu om vaellgksien j a erätaitokilpailuj en j åirj estiijanä tunnetumpi kuin partiolaiset. Luonnonovat niin ahkerasti j ulkis uudes sa, ettei åirjestöt eluj suoj partiolaisille jåiä m arkkinarakoa kuin paikallis tasollia Pafiiolaisilla on kiire keksiä jotain uutt'a, sillä partioleirien viehätys våihenee leirikouluj en jo vietyä lapset luontoon. Kun retkeily tulee osaksi koulun liikunnan opetusgr, on partioretkille pian keksittåivä uutta sisältoa - pelkkåi metsåssä påirjåiiiminen ei enålä riitii haasjoita teeksi. Talvileiri on niitli harvoja partiojuttuja, kukaan ei ole vielä koPioinut. Koska partioparaati on joka tapauksessa kansanjuhla eikåi suuri aatteellinen tapahtuffiä, siitåi voitaisiin kehittiiåi kunnon karnevaali, jossa partiolaisten luo-

vuus kränkshåirveleiden rakentajana ja hassujen asu-

jen keksijöinä

påiåisisi vapaasti esille. valitettavasti

parhullunkuriset tempaukset on jo ehditty kopioida ja soutukilpaitiolaisilt a: s aunom inen s enaatintorilla lut, Kolera-altaassa ovat "teekkarimaisia". Miksihän

partiolaisista tulee niin paljon insinoörejä ja opettajia?

"Kolmen yön vaelluskilpailu neljåin hengen joukkueille Skotlannin ylåimaalla, yöpymiset nuotiolla,

jokien ylitystli, ensiapll:l..." Ei, kyse ei ole skottien pariiot^i toki lpail u s [å, v aan elin tarv ikefirm a Ne stlen spon soroimasta Belgian nuorison seikkailukampanjasta. Suomalainen Seikkailu oy raas jåirjeståiii vaelluksia Nepali ssa j a maa stopy öråis afareita Afrikassa. Miksei vaipaniolaiset ole keksineet uusia maastopyöriiretkiä; I

sellaisra joita ei olisi voitu tehdåi vanhoilla vaihde-

fillareilla? $s5iaaliseikkailu ry jåirjeståiåi seikkailunohjaajakursseja nuorisoryöntekijöille. Ongelmanuoret ova[ viihtyneet hyvin Lapinvaelluksilla, koskenlaskuss a ia jåirkiipeilysså. Mikseir'ät paniolaiset ole pystyneet jes tiim än samanlai sta ohj el m aa on gel m anuorille? Ennen kopiointi keskittyi vain ulkoisiin puitteisiin. Nyt partio on saanut kilpailijoita myös kasvatustavoitteissa. skidikantti-koulutusohj elm assa pyritåiåin rakentUtam aan las ten itse tun toa ja selv i y ty m i skykyä. Kehi

måillä ilmaisutaitoa sekä opeuelemalla fyysisen voiparemman ja oman ruumiin hallintaa lapset påirjåiävät min kovassa maailmassa onnettomuustilanneharjoi-

tukset

ja kommunikaatio ihmisten viilillä

siksi?

kuuluvat

niin skidikanui I -kurssiin (7-10 -vuoriaille) kuin skidikanfti II -kurssiin (11-14 -vuotiaille). Jospa alkaisim me kutsua sudenpen tuj am m e skidikantti ykkö-

24 ftFkF

Suomen Partiolalsten kansainvälinen projekti paisui kuin pulla-

tåikinä, vaikka lama

loppuraportista tiivisti pale

oli leikata sen sellaan aina vuoden lgg}loppuun saakka, ja projektinj oh raja (iuor_

siivet. Loppuuko

Wergujaram juuri

tamushenkilö) ei ehtinyt panos_ taa nåikymiseen. Näin projektin huornio kiinniuyi reknisiin seikkoihin ja dedotussuunnimelu laahasi vaarallisesti myöhässä. Ei ihme, ettji jäsenistti heräsi

kun se oli pääsemässä vauhtiinl Senegalilaisen Diofiorin asukkaat alkoivat vuon_ na 1987 selvirEiii mah-

sankoin joukoin osallistumaan projektiin vasta kahden vuoden

dollisuuksia saada kau-

patistelun jälkeen, runsaan materiaalin ja onnistuneen

punkiin terveyskeskus. Kun Eclairewes et

Wergu;merkin

claireurs du Sene gal:n ja WOSM:n kaurta mukaan yhteisryöprojekriin tullut SP:n hallirus teki vuonna 1989 kenriilrji ky_ E

Loppua kohti projekri

petrasi juoksuaan. par_

tiolaiset keråisivät nel-

jän vuoden aikana

kin aavistivat mihin olivar

$a m )"G -'/.\' hemmin se muuEniin ten.eyskes- /<;\ \ kukseksi, johon kuuluu pliäraken_ *u\

\-/-r/

nus, vuodeo$asto, varasto ja vesi-

torni. Suomen laman ja deval vaa_ tion myöfil vuodeosastostå luovut_ tiin ja sen rilalle rakennettiin liiäkä_ rin asunto, keittorakennus ja uta. Terveyskeskuksen budjetiksi kaa_

vailtiin 1,5 miljoonaa markkaa, mutta rahaa paloi lopulta neljä

miljoonaa.

Rakennukset pääasiana Wergujaramin hvoitteet olivat

Diofiorin rcrveydenhuollon

paran -

[aminen, senegalilaisen partiotoi_ minnan tukeminen ja suomalaisten partiolaisten keskuudessa hpah_

.Ve_sitrrrnitempauksetolivatnåiky-

vintä varainhankintaa. urko-

ministeriö

suhtautui erittriin posirF^,-: roki divisesti mvönrrimåurä avusruksia

*H':1,:1f:r*::y.1.r." . juuri viimeksi mainirtu :,wergu-

noin

erkkiin ja oheisprojekreihin kån_ krerisoituneena yksinäisen "u,yieniten, partiolaisen -silmissä m

l,eM#;.#Jjääilääfif

l*3å?i:ääffffi3,.i,rTu*t'

mura-kurenprojekrinj;;: .SW{#}e jaHannu

Hänninen'""ä

hui_

keat 1,2 Mmk. Erityises_ ti lippukunrien ja piirien jatkuvien pienten ratravir_ toJen merkitys oli ratkaiseva.

ryhtyneeL Alun perin soviniin tene)-s_ tamisest+

siosta.

Vääntöä löytyi

symättli päiltöksen osallis _ tumZsesta, suomala i set tus-

åNeman raken

'cl -I

ryK

e tvöleiriä Diofio-

-: ffä,yrffi;lJåt Jåffi

raadollista kvllä' t'u"J?:: kurtosan resursseista vei itse tuuriin. uusmaaraisiaori leiI - nelkent'aminen. Kuluisa kolme -'- reillä korme (ks. påirske g/g2). jåinnestii liittyy tavalla tai toisella Seurantaryhmä jarkaa terveys_ pelkäståiiin toimintaan senegaliskeskuksen

sffi

iffiriil*"iäeen

arkkailua ja jåirjestiiii ehkä lis:iä ohjelmaa Wergun poh_ rsrvhrnän n.,hoo,.i^r-+^ Rakennusryhmänpuheenjohta-

sa'

ja ved kaikkia huulesta

jaha. Aluksi voisitte vaikkaka$oa

muka-kehi- wergu-diat, jotka saa lainata piiritysmaarakennusasiantuntemuk_ mimistosta. E[

ftFk*"

kirioitukset tulee toimittoo piiritoimlstoon Seuroovolle keskusteluo-polstolle torkoitetut tiivisloo io stilisoido teksteiö' ennen kesökuuto. Toimitus voroo oikeuden

K U

Vastine JuVeSi:n kirjeeseen

Kiitos avoimesta kirjeestå koskien kilpailutoimintar piirissämme. On hYvä, että asioista keskuslellaan, joue kilpailut uudistuvat. Kom-

Sudenpentu- ja kisaryhmille Yksi susenPentukisakisa on jiilleen takanaPäin. Tiim?inkertainen koitos toi seille

muutamia seikkoja, joita olis i hyv

Pohti

laajemm in -

kin. j ?ir-

Ensinniikin kisojen jestäjien valinta Pitiiisi saattaa v alituksi tulleille tiedoksi hieman nYkYistä

tomeram-

min. Yleismaininta Yleisötilaisuudessa ei

riite' Toi-

mintasuurrnitelmia laaties saan Piirin nrlisi varmistaa

jfi

estäjien suoserukäteen nunus tehtäv iiån, jolloin v tLs tuuseen joutuva liPPukunta j åidestelYihin s aattaa herätä

riittäviin ajoissa. Samalta, kun liPPulnrn' ta putrutaan YmPiiri j fi estämåiiin jokin Piirin taPahru-

tilå, tulee jiirjestäjille ker-

toa, mitii Pitiiä tehdä' Jaetta-

koon Yksinkertainen hrnttilista pakollisista kuvioista, kuten mainostamisesta, ilmoittautumismene ttelY s t ä, taloudenPidosta, s ädnnöi srå, rajoituks ista j a niin edelleen ; lisiiksi tieto siitä, kukaPiirin puolesta valvoo kYseisen ti-

laisrruden jiirjestelyj ä. Listan pitiiä ollalYhYtja selkeä, jotta siitä olisi jotain hYöryä. Malleista ei varrnaan ole pulaa.

LieköETA-soPimtrksen aikutusta, että ilmoittaunrmisten kans s a oli ongelmi a?

Vain

Yhdeksän laumaa

34:stä osasi ilmoittautua ajoissa. Ehkä EsPanjassa saavutus olisi hytäkin,

26 ftFk€'

muttei vielä meillä jurttien Jukolass a. JåirjestelYt viev ät

oman aikansa ja nimenom&rn jifjestiijien ajan' Se taas on råYsin rirPpunaton-

ta ilmoittautuvien mieliPiteisrä. Kolmen viikon ennakko ei Pitäisi olla Ylivoim aisen v aikea asi a verrattuna esimerkiksi Oikean Polun tai Melkuttimen vastaa-

viin aikoihin. Voisiko Piiri

tietoj en mukaan kuulunut ki -

sailla varsinaisen kilPailun ulkopuolella. Ainakin laumojemme vetäjät olivat ulkopuolisia, joiden ei ollut

nassaan. SudenPentukilPailuis sa tiimä on helPPoa: PYYdetä?in es imerkiksi v anhem-

vaativan korostettua rehellisyyttä kis akumPPaneitamme kohtaan. N?ikemämme koski vain meitä ulkoPuoli-

..tlö

Saako Suomessa olla talvella Pakkasta? Aiheesta on useissa YhteYksissä kes-

kusteltu vakavastikin. Ai-

että Partiolainen selviäisi suomalaisesta p akk as e.s ta. Kiinteiden Pakaatiminen lienee sillä kYliltä tarpeetonta, s ilti löytyy vielä tervettä harkin-

k asr aj ojen

taa. Mutra kuinka Penruhrs-

tapauksessa PYöritellään markkoja? Mikä on se YleinenkäYtäntö, joka ei ole Yleisessä tiedossa? Ja lcun se ei ole tiedossa, niin eikö sitä ole-

kaan tarkoitettu Yleiseen käyttöön? KYse on osanotto-oikeudesta. Mainirussa supekis ass a Jukol an Velj ien ja Siskojen olisi jiilkikäteis-

kilp ailutrn, v aan kilP ai -

levat ulkopuolella' MYös-

olisi itse kisailleet tdssä kisassa. OsanottofiIme maksoi 1200 markkaa. Sen si-

den os anottsmaksuihin

een

punkiin on mYös Partiolaisilta jä?inYt jåirki Pellon laitZidn selvää,

kil-

pailtrr aikana. Piirin mieles tä nåimä Pennreet sivät kuitenkaan osallistu varsinai-

Mikäli olisimme erukäteen tienneet joutuvarTune kisan ulkoPuolelle, errune

jaan olisimme Pitiineet Pen-

taan.

ohj aamaan Pentuetta

p ia

sia.

emmin Pakkasongelmat on ratkaistu terrreellä maalais j iirjellä. Muuttaessaan kau-

ole lainkaan itses-

atusta, etlä liPPukun-

luttaa laumat reitin läPi. Tie dostimme kYllä kis ailumme

"viimeinen ilmoittautumisPäiv ä" tai "eräPäi-

va!

ta yhä useanrmin käYttåiisi kilpailuja hYvåiksi toimin-

pensteella tiimåikin vaade

aiheesta

natan

lupa puuttua sudarien tehtäviin rasteilla, ainoastaan ta-

johtaj akoulutusta

j ?irjestiiä

mentoisin muutami a aj atuksia JuVeSi:n kirjeessä: Omat vartiot ia laurnat muJcaan kilpailuihin: Kan-

nuillemme oman koekisan ja lisåinneet sen kulut mui:

lis ä-

vero noin 50 markaa Per lauma. Iukolan Veljet ja Siskot ei etukäteen nromitse

ketään kisajärjestäjää Iäpeensä eP?irehelliseksi eikä

halua vainoharhaisuuden

k iiiin

pentueiden aiheuttamat

kustannukset eivät saa näkyä muiden osanottomaksuis s a.

Lippukunnan omien vartioiden osallisruminen

kilpailuun ei ole suotavaa jo resurs s iky symY s tenk ääT vuoksi: vartionj ohtaj at ovat tiirkeitä kilpaihur j åirj e s tåim isessä. Tehtiivien kokeilurut

on syytä käYttää oikeita vartioita. Koekisat voi j?irjestäävaikkaPaliPPukunnan omana klpailura. N?iin saa- si

perus teella eristää Yhtäiin su-

daan j iirj estäj ille kokemusta

denpentua Piirin muista sudenpennuista. Ehdotamlrlo,

ja tietoa muunmuassa aikatauluista, sekä omille varti-

että ensi kev ?iästä alkaen j iir-

jestäjien laumat kisaavat

oille kisakokemusta ja ohjelmaa. I luiu öt mY öhöis et ilrno

täysivaltaisina susenPentukisoissa.

JUKOLAN VELIET JA SISKOT

it'

autwniset; Piirissämme on alitettav asti taPana

ilmoit-

kaikkiin taP ahtuminn viime tipassa. KilPailujen jåirjestäjät ovat joustaneet taufua

omien restrs s iens a Puitteis sa. On selvää, että viivYttelY

Ethåin osra kesåikonetta! Tietokqrena hankkiv at aj

at_

&tan arvostetaan, että heihin luotetaan ja ettii heille anne_ taan vaikeita tehtäviä ja on-

televat usein vaih koneen mukana tulevaa iloa ja hyöä Haaveill aan rutiinej a no_ peuttavi sta ohj elmi sta j a muty

lunteen. Toivonkin, että jokainen menisi itseensä ja ilmoinauruisi aj all aan.

piirin tuki:

Kaivattu

Viimeisten kahden vuoden aikana piiri on kouluttanur

yli 1 50 henkilöä partiotaitokilp ailujen roimirs ij akurss il la eri lippukunnissa kautra

Uudenmaan. Lippukunrakohraiset krussit ja piirin asettama valvoja ovat ensi_ sijaiset tukimuodor piirilrä. Kurssin tavoite

himpien

tinvansarjanjohrajien o,n ras

kouluttam inen. I^ähi rulev

ai -

suuden tavoite on valvoja_

koulutuksen lisääminen. Piirin superyhmä nrlee ul-

kilpailuroiminnalla on pirkät perinreer. Tåimä nakyy myös nrloksissa. On ollut mukavaa huom ata, että "uusia" lipptrkuntia on tul-

lut mukaan kuvioihin

me-

nestyksellisesti. Kuitenkin monissa lippukunnissa ei ehkä oll a vielä huomattu parti otai

tokilp

lujen kouluruk-

sellis ta arvoa : j iirj eståiminen

on todella iso voimainkoefus, siinä koetellaan omia rajoja ja opitaan paljon, nuoret pääsevät kokeile_

kevään aikana piirin kilpailuj en j iirj

es riim is

ohj een, j os ta löytyy opastusra perusky_

symysten ratkaisuun, sekä v alvoj an ohj"rn. Lis åiksi piiri

on tehnyt aikataulun tule_ vien kisojen jiir.l'eståimises_ rä Muira huomioita: pii_ rimme menestys SM-tason kilpailuissa on lisäiintynyr: viimeks i olimme

kolman-

tena piirien välisessä kilpai_

lussa. Tä11ä herkellä on muutama lippukunta, joiss a

korce

l<aatui muistin loppucssa? Vielä jokin aika sirren, pioneerihengen eläessä, tietokone oli osa omistajaansa. Nykyäiin se onpelkkä esine, jolle annetaan ne työt, joita ei itse halura tehdä. Kone joutuu yleens ä tekemäåin sa_ moja rutiineja pävästä toi_ seen, koska

sille ei haluta ja mielen-

tietokoneelle annettavat tehtävät ovat usein lapselli_ sen helppoja. Ei ihme, eträ

auttamaan lyhytaikaisissa kuten kisoissa.

tätä, pidä kilpailujen ilmapiiris tä j a ol isir valmis autta-

miuut vaikkapa vain rasti_ miehenä : ora yhteys piiritoimistoon tai suoraan kisaryh-

koneet masentuvat, eivätkä aina tatrdo toimia halutulla tavalla. Tilanne on yhtähullunkurinen kuin raitititpailu, jossa ajetaan nopeudella 40 km tunnissa.

Meidåin rulisikin an[aa

tietokoneillemme silloin

tällöin vaikeita

mdän. Sinusta voi olla kor_ vaamaton apu kisoja jiirjestävälle lippukunnalle.

vieviä tehtäviä, joisra ko-

Toivomme lisäkom-

neemme pitävär. Es imerkik_

menttej a ki lpai luroim innas tamme -joko Piirskeen väli-

lasku_

toimituksia ja muita aikaa

si taulukkolaskennassa lähinnä yhteen

lä saattaa syntyä tilanteita, joissa jopa 70 Vo muistisra on reservissä ja vain 30 Vo käytris sä. S iksi ol is ikin hyvä täyttää muisti usein jos jon_

ärj e s te lmö

Uudellamaalla toimii

projekteiss

lpailuryhmä rekee

paljon vapaita johtajia, jot-

Mikäli juuri Sinä, joka luer

Selkeöt järjestämis_

v i i rne l<s

kiintoisia tehtäviä. Lisiiksi

ka saartavar olla halukkaita

tetädn. Koneen ollessa pääl_

K uinlca use in luiytät s it ö s uo rit us lcyvyn raj oil la ? M illoin

ruun ottamista toden teolla.

lujen jåi{esEijiä. hj e e t : Ki

nko s inulla tieto l<one ?

antaa vaihtelevia

kemaan sudenpurrukilpai-

Mitö teet useimmin siltä?

mtran uuttaja kokemaan vas_

Vailft a ohj elmatkin ovat laa_ jentuneet ja kasvaneet, jää tietokoneen muistin reuna_ mille sangen usein tyhjiäre_ kistereitii, j oita harvoin käy _

osata n?ihdä rärkeintii: ko_ neen parasta.

epäv armuuden

pysynyt laskuissa rnukana.

saa kannettavakseen. Ei

tt I LLI

a u. :<

ille

tavallinen käynäjä ote enää

ajatella ollenkaan vastuuta, jonka tietokoneen ornistaja

ilmoittautumisissa antaa

Muistin mäåirä on kas_ vanut niin nopeasti, ettei

kavista hetkistä oman koneen kanssa leikkiessä. Ei

j iirjes tiij

gelmia.

j a v iihennys -

I askuj a, j orka käyträvät vain murto-osan koneemme las_

tyksellä rai suoraan piiritoimistoon. Mukavia kilpailula ja yhteisryötä toivorraen kisaryhmiin puolesta

neet (samoin kuin muutkin

ARTO REHUMÄTT

inhim il liser olennot) piriivät siitä, ertä heidåin osaamis-

kukapasiteetista. Tietoko-

kinlaisella tiedolla. Silloin kone voisi harjoirella tieto_ jen hakemisra ja muita hyö-

dyllisiä roiminroja. parasra

olisi, enä rällaisen harjoi_ tuksen päätteelai muisti ah-

dettaisiin niin täyteen, eftä kone jumiutuu Tietenkin on suotavaa, ettei muistissa ole il loin mi råiiin kovin riirkeäii"

koska rieroja ei sieltä enää saa.

Teknologia kehittyy nykyä?in suurin harppauk_ sin. Pari vuotta siften ostehrt , tietokoneet alkavatpian olla

vanhentuneita ja pieniä. Aina täyryy kuitenkin huo_

mioida, voisiko konetta laa_ jentaa rai päivirtää, ja onko uuden koneen hankinta ai_

van välttämätöntii vai voitaisiinko vanhalla koneella vielä jorenkin selvirä. Tiirkeintä on, ettå vanhallekin koneelle keksitään jorain käyttöä eikä se joudu kaap_ piin polyynrymäiin. Koneer haluavar tehdä töirä, joren käytetä?in niitä.

RANK KSEROKS (nimimerkki)

ftFk=

Ainakaan emme ole liittymässä Pääkaupunkiseutuun

RTTI

RAP

[aessa." LePPikangas on ensimmåiiståi

tekstl Ja kuviot Pale

vuotta hallituksessa

kiiyt-

tiiåikin aikaa piirin toimintåan !t ihmisiin tutustumiseen, sekä omis-

Piirin

varajohtaja Slodo

Koskikallio Keravan Korvenpojista on lituksessa, koska

haluaa edistäii maalaista

hal- ;

ta rahkeista selvää ottamiseen' Biitin mielesfil Piiripaatti me-

,,,,

.,,.,,,.,,,

nee aika

luamatta karej

hän..'..,'.'....,.',.,........

uus-.'.....,'.....,.,,'.,'........

,'.,..,,...,''...,..

PIHALLA

.....,.,...'.......,.,. ..':. ...,.

mgrkitseg erilai-.,'.'...........'..........,..,..,.,.. Sia, iSOja ja pieniä ...l..'...'......'.,..'.,.,' ,.

piirileikkejä.Ym- .. ..'.',..' .

Slo-

.' ,..,'

don mielestä kuvaava piirileikki.

.,........'..''',...'.,'.'.'.,.....'',.

.:.: :...... :.:.:

.. .

"Piiri menee EIJ:hrin",

sanoo

Slödo Koskikallio. "Tilanne pysyy varmaan aika ståbiilina, Paitst ettii toivottavatsi tulee lisåiä aktiivisia tyyPPejä kuvi-

oihin. Kuitenkaan Uusimaa j a PåiPa eivät tul e

yhdistymåän,on hYvä

ettei ole liikaakaan porukkltra."

l,l

B*"rlepprxangas Tuuspartiosta kuvai-

lee

piirihallitusta

leikillä piiri pieni pyörii. "Pihan tehtlivä on hoitaa

rutiinit kuten talous ja keksiä ohjelmaa piirille, kantaa vastuu asioista ja tarjota tukea aina tarvit-

28 RWF

Purrrrasen Harri SiPoon Hukista

suuden lisåiäminen suomalaisissa.

t ,f

Partiolaisten pitiiä håinen mukaansa osata kiiyttiiii aluetta niin, ettli luonto kestiiåi kiiytön. Toinen Slodolte tårkeä asia on suvaitsevai-

'-t ,,'t

VaihtOghtO, FäPa On niin

:.:...:.:.:.:.:

sanoo näin: "Pihalla leikitäiåin hassuja piirileikkejä, joiden tehtåivä

Uudenmaan PartioPi i rin

on auttaa piiriläisiä leikkimään omia leikkejäåill. Katsoa, ettei liikaa epäonnistuta, pifiiåi vastuu."

ryhmäq sekä niissä

nell i stu tÅa,pikkupaniolai sia, mut-

Hindsbyn asema retkeilYalueena'

', E

vaSti puhUtaan, mUt't'a ainakaan meillä [Uudellamaalla ja PåiPalla] Se ei Ole järkevä

.:,........'..........t...'...,'': : :... : : l ':

tiimissä, erityisesti vakiinnuuaa

tai reunoj a' suun-

extralarge, Me ollaan nyt toimiva piifi. YhteiStyötåi tieten.........l..'..l.'....:l.l.l.l' kin kannattaa liSätåi, kUten tOi:': ."' mistossa jo tapahtuukin.'' l..::.;.::1...':;.1l;.'l ....,..... ...,',,,,'

te nykyisellä kaudella on paitsi olla yksi jäsen Pihan

',,I

..,

...........,.....:t.:.......:...........

Koskikallion tavoi-

..'.'.'.....'......

.l i;i.i;i;i;i1i;,;.1 1..i; ....;.....

pörinunruiän-yh-,.,.,.....'..,:.

teentullaanon

.,''., takin tuntuu olevan aika sama "Integfaatiostako,...... jatkuvasti.

partiOin-.....'......'.......,........'.'..

tia" Hänelle piiri

lailla valmista väylåläko-

toimivat ihmiset' Aluksi kysytiiän, minne piirihallitus vie piiripaattia.

Harrin oma tavoite Pihalla on on-

ta myös kokeilla uusia rajoja. Ja konkreettisesti saada piiriin aikaiseksi kunnon erätoimintaa. "Met' sänreunalogollem me kateffia. " Piirin suunta? EteenPäin ja Ylöspäin, sanoo Pennanen. "Uusimaa ei ole suurin ja kaunein, vaan toimivin ja iloisin. Meidän pitliåi olla

ylpeitii uusmaalaisuudesta. Uusimaa on piirinä juuri Uusimaa, ei PåiPan rippeet. Emme halua liittyä johonkin, tehdäåin mieluummin sellai sta loim i n tal,,etili m uut haluai si-

vat liittyä meihin."

Pin*

kuopus, Lintu Antila Ke-

ravan Korvenpojista nåikee Pihalla tutustumisle il,:l<ei ö sekä piirineuvostoon panostamista ja lankojen käsissä pitåimisfå. Linnun juttu on

Pine, hän haluaa tehdåi siitii toimivan lippukuntien yhteistyoelimen. "Yksikåiän lippukunta ei saa sul-

keutua yksinäisyyteen, piråiii olla kontakteja ympåiristöön. "

Piirileiriin kiinnite*itin Linnun mielestli paljon toiveita aktiivisuuden ja varsinkin vaeltajien suhteen. suunta on parempaan pliin, uskoo

Lintu Antila. T-r

Ilntinen piirinjohtaja,

Lohjan

Nummityttöjen Jasu Kesälå sanoo Pihan opettelevan partiopiirileikkejä ystrivyys, yhteistyö ja av unanfo. Kahden vuoden perheen -

perustamistauon jälkeen taas Pihalla leikkivä Jasu haluaa todistaa itselleen pystyvänsä hoitamaan homman hyvin. Minkä homman? "Ensisijaisesti saamaan piirihallitus toimivaksi, niin ettåi kaikki tietåivät pelisåi:innöt. Sitten piirineuvostolle pitiiii saada valtaa ja toimintaa, rehdä siitii piirin ykkösjengi. Itse asiassa Eimä on nykyåän ohittanut minulla tiirkeydessä piirihallituksen." Jasu oli aikanaan kehittelem

åis

sä

AFRIfi.MMP& NEN*.KEIDAS KESXElri blELStNttÄ, TUIE SEIkEAILE-

ilffit!

tu!

piirineuvostoa : " Min-

kä tåakseen jäfrää,sen edestiiåin löy-

tää. Silloin ruli rehrya våihåin huonoja henkilövalintojaja ryö jäi kesken. Nyt kohdataan tosiasiat." Piirin suunta on Kesälän mielestii hyvåiksyä siipien kokeilu ja

mahdolliset epäonnistumiset, antaa otraa vastuuta. Laajentamalla piiriä ihmisiin, tuomalla se lähemmäs jäseniä voisi piirihallituksen tehd:i jopa tarpeettomaksi, sanoo

TKKN.Kf,UqqA

tfiANNERlrEtrillNr. }|{ p. Htf6

fr{

Jasu.

Io'<u u

e^s! numerosso.

ftFR" zs

kötevyys

iiitkön

humPPa 10

ensiapu

cliffianger

@uD@

ylltitys

W@5ffirufuffi

2 kpl

kiritaival kumi savu&a 6 kansalaistaidot

henki menee, sutt kiinni partiotaidot

(vihr.)

löpöisy viesti

SffiWWWffiffiM

kulkee I

(oran.) Gordion

@7,@ffi"fr994

luonnontuntemus

korvat hörisee

köytös ertitaidot

eldis

artiointi 149" Fahrenheit

yhteensö

Sfrpooss@

Ilmoittautunrinen 08.04.1994 mennessd kirjailisesti: Hani Pennanen, Puistikkotie 5 A 1' 04130 Sipoo, HanL Jölki-ilmoittautuminen pööttyy 21.04.1994. Lisdtietoja 949'427705 I ilmoittaututnisen ZOO **nårtio, jdlki-ilmoittautuneilta 350 mklvartio, maksetaan bsailistumismaksu

j ölkee n löhetettöv äIld viitepankkisiinolla. "iorjat: vihreö (p) ja oranisi (t): Iippukunnan luonnollinen vartio tai sen osa, jossa 5 kpl 10'16 vttotiasta' yhieen taskettu'ikö maks. 70'iuom. tat lasketaan 31.12.1993 mennessö töytetyin vuasin. Sekavartiot kilpailevat vihreiissö sariassa.

ftEk€