Pärske 5/1996 by Uudenmaan Partiopiiri

#E--

ffi

:.:..

... .,

,,,i:i,,:,:,i,:.:.:.:

:.; ..

iiii:i:i:liiiii:iiiiiiii,it

i,:,',:,,i:,:,:,;i*p.ffi6.i:,:i,;:,;:,,','',',:;i,',',',,',,i":i:;

....,...:.i:.:.ii

Roiolfo

io toinnutti /Ovti Jörvinen

Yhdeksöstoisto vuosikerto, nro I 3l

Piiritoimisto: Humolistonkotu

4, 00250

Hefsinki

puhelin (09lr 449 388 fox (091 449 343

infernet: h*p :/ /kyyppari.hkkk. fi/.*kZ2l gZ/parske e-moil : porske@sp.portio.fi

lioimituskunto

Mori Ahonen Jon Andersson Suvi Erionti, pöötoimittaia

Johqn Fineff, kuvaus

Outi Hirvo Miko Johonsson, kuvaus Outi Jörvinen , kuvaus

käydä rajalla, jaksamisen rajalla, omilfa rajoillaan. Kalentenissa on ihmeellisen monta valkoista sivua. Kun Loistostakaan ei enää jaksa puhuä, on olo omituisen tyhjä. Kiireeseen olå jotenkin tortunut ia siitä oli melkein alkanut salaa pi_ tää. Kiire on muuten erikoinen ilmio partiossa: kiireisyYttå eräällä tavalla runnutaan ihailevan. Täyttä kalenteria pidetään pätevän ja hyvän Partiolaisen merkkinä...vai olenko oikeassal Jotkut taas eivät yksinkertaisesti osaa kiettäytYå -auttaisiko El-kurssil Loppusyksy ei ole oikeln otollista uuden alkamisen aikaa: ei ryhtyå, iaksa tarttua mihinkään. Alkusyksyn tyypillinen innos-usein tus on loka-marraskuussa ikävän vaihtunut kaikkea muuta kuin innostavaan arkeen ia

rutiiniin. Lehtien mukana varisevat moni!f a myös suuret ja hyvät suunnitelmat,..Mutta

Ksiso Ksllioniemi Erno Lohtinen

Rajalla on ohi. Moni ihminen taisi todella

taiffo

mitä siitä. Monelle olisikin otollista aiatella vain itseään. Repiä kaf enterisra priikym_ mentä sivua irti ja unohtaa sen mitä pi_ täisi ia täytyisi ja olisi syytä tehdä.

Sonnq Luomo-oho Veero Luomo-oho

Minno Msiuri , piirrol<sef Pquli Solorsnto , kolumnisti

Maata sohvaf la kaakaora juoden pu_ hef in irti seinäsrä ja katsella, kun luntakin afkaa kohta putoifla.

Sonno Schildr

Antti Sokko

Veera Luoma-aho

Suvi Turkki

Avustqiot: Anniko Ahoner, toimisto Eero Fonsell

Piio Hskkori, maoilmo

Mikko Leismqlo

uusiopoperille.

Motti Luokofo, kolumnisti

Seuroqvot Pörskeet:

Anno Nordmon Tiinq Puso

6/g6iorlukuun lcpusso, deodline ?.12.

kolumnisti

Meriq Tommisto, muusimaa

PÄRSKE

/97 helmi-moof iskuun voihteesso, 2/97 huhti-toukokuun vqihteesso,

deodline 7.2. deodline

.4.

töllö kertoo PÄAKlRJclTTt,

Luome-oho

4 oltiin nÄjnLLA, s Turkki, v- Luoma-oho, s" Luomo-oho, p. so/oranta iL{t

{l t!

A. Sokko

2 I metsön reun0sto,

P. So/o ronf o

22 B im bon po lsro, M

Luokolo

23 mielipireiro,

24vAELTAJAT,

muistoiss0mme Mooret ylipieti, Siuntion Linnonvoudit

O. Hirvo, V. Luomo-oho

25JolN JolN Jol\r JolN JorN 27 internctionol news & muusimoon vinkit, P Hokkori io AA. Tommis/o

2B ilmoitukset

p p u k u n to e s itte ly ss o A

Erönköviiöt, M

rti

ö rven

Ahonen

2 poketti opettoo vÄRVAAMÄÄx 3 g lo mou rio

, K Kouiontemi

PJ-ku rss

illo,

4INDIANA JONES -SCiKKOiIUI, Scå

ildt

| / opi sonomoon El, s.

Luomo-ohc

I I pom, splöfs, viuuuuu-u, J Finel!, S

30 piiriniohtoiolto, T puso

nysö tapohtumokolenteri tokokonnessc on m0inos

A. No rdmon

lukiioiden pörskö hdyksiö

SYYS KO KO U KS E SSA

2Oterveisiö piHosto,

henkilövoihdoksio

Luomo-aho,

E. Fonsell, M. leis molo

I UUSMAATAISTA JOTENKIN NIIN Tekst.i: Veera Out.i Järvinen Luoma-aho Kuva:

Mitä on uusmqtrlqisuus, ky-

ovat mukana tekemässä",pohdittiin"

Eyin. Onko se sinivqlkoroidqllinen merkki portiopoidqn Yo-

Yleisesti Uuttamaata pidettiin erkoisuutena piirien joukossa, ja sille oltiin uskollisia: "Mä asun nyt Helsingissä, mutta partion suhteen olen ehdottoman uusmaalainen.Täällä on kummallisimmat ia parhaat tyypit", tiivisti eräs nuori mies. Uusmaalaisuutta oli useille

semmosso hihasso, vqi sifö, eftö ssuu iossokin völillä Hon' ko r Ruofsinpyhfäö? lJsein kuulee puhutfqvqn "vttslnGtGrlqisestg_" tcvtrsfn tehdö qsioifo, ic koikki funfuvqt ymmärtävön, mifö sillö forkoiteteiEn. 5e on suorcncrinen kösite - trinqkin omsssq piirissöän" Mitö se sitten oikessfoqn on io mis' tö sen voi löyföö? "Uusmqqlqisuus fiivisfyy Roiolla" , ioku sqnoi. Siispä sinne. Rajalla-kisoissa ihrnisillä oli kiire. Kysy-

mykseni uusmaalaisuudesta kuitenkin pysäytti. "Rajalla on tehty uusmaalaisesti: kokeillen, rohkeasti ja rajoja etsi€1r", minulle kenrottiin. "LJusmaalaisuus tarkoittaa innovatiivisuutta ja ennakkoluu lottornuutta. Annetaan n uorten tehdä itse." Monet liittivät uusmaalaisuuteen juuri nuonuuden ja sen, että

aina ei tarvitse tehdä niin kuin aina ennen.Ja ne päättää, jotka tekee. Uusmaalaisuus assosioitui monella rajoihin ia niiden ylittämiseen; esimerkkiä tästä oli kuitenkin vaikeampi antaa. Rajalla

myös piirin avoin ia keskusteleva henki, se, että saa äänensä kuuluville. Eriäviäkin mielipiteitä oli: "Uusmaalaisuus"...Se on mulle sitä, että hirveästi puhutaan ja pohditaan, mutta saadaanko aikaan on sitten eri juttu", huokaisi eräs järjestäjä kyllästyn eesti.

IHAN KUNNON PARTIOTA N uorim milta, noin | 3-vuotiailta rastimiehiltä sai raikkaita kommentteja: "Ljusmaalaisuus on sitä, että ollaan Me. Tää on paras piiri, koska tää on Meidän piiri." Kysymykseeni: mikä sitten erot-

taa Uudenmaan muista piireistä,

sain

vastaukseksi pitkän hiljaisuuden. Lopul-

ta joku sanoi varovasti: "Kai sitten s€n ettei meillä olla kauheen tärkeitä. On niinku rentoa, mutta kuitenkin silleen niinku ihan kunnon partlota...tai sil-

eränkävijoitäkään. Te PERINTEISYYS

T KATOAVA LUONNONVARA

Miten uusmaalaisuus sitten oikein näkyi kisoissal Eräs ruskean sarjan vartio PäPasta innostui kuvailemaan: "Kisat olivat rennot, missään ei pinnistelty eikä nipotettu turhia. Kaikki oli jorenkin niin - uusmaalaista. Mutta ehkä hupitehtäviä oli liikaa - sitä ajatteli, että onpa hirveän kiva, kun on keksitty uutta, mutta toivottavasti tällaista ei nyt ihan koko ajan

ole. Että kyllä perinteisyys olisi myös ollut hienoa. Se kun alkaa olla katoavaa luonnonvaraa."

IDEATISMIA Eräs pcika mietti kauan ennen kuin vas-

tasi

kysymykseeni. "Uusmaalaisuus...

Sitä on hirveän vaikea selittää. Se kyllä näkyy näissä kisoissa tai paremminkin

aistii: se on täällä sirä, että huomaa kuinka innoissaan ja tohkeissaan näitä kisoja on varmasti tehty. On varmaan vohkattu, kuinka uudenlaiset näistä tulee. Mukana on ollut enemmän idealismia kuin kisoissa yleensä..."

TE OLETTE

NllN KUIN pÄnsrr

sELtAlslA .lÄnuNfi Kisailijoiden käsitykset Uudestamaasta

miydessä: "Nämä todella ovat kisat kuin ei koskaan ennen io tekotavaltaan. Tiimiyden ansiosta kisoja on ollut te-

vaihtelivat: "Ekana tulee mieleen PäPa ja Helsinki...Ei me oikein tiedetä. Kisat olivat mukavat, hyvin järfestetyt, mutta

kemässä paljon monipuolisempi otos

mitä rämä tarkoitti tämä nimi Rajallal Eihän Karkkila ole rajalla", miettivät

Paras kommentti tuli mielestäni kuitenkin hiukan vanhemmalta partiolaiselta:

"tJusmaalaisuus

on niin kuin Pärske.

Paljon tyhiää, mutta oikein fiksuia juttu-

välissä." I

.*r

lt.

€

hämäläistytöt.Toinen sinisen sarjan var-

?ortaluurn

)-{

'n r-l

a .rl r-l

:f$ +J

.-l

()

rr'+r!'t'rtr

"'*'*I

PARSKE

olette

sel laisia....iän n iä."

leen."

uusmaalaisuuden sanottiin näkyvän tii-

piiristä kuin ikinä ennen... Kisat koskettavat koko piir!ä, koska niin monet

tio onnistuijo paremmin. Ette te helsinkiläisiä ole, murta etre kyllä mitään

996

rnpyvSr"'

Töfö H??ieErå$ ${åssåEilcf $elcltessclon sivukcrupallc kil' poiliioiden pqleruftqmiq mieli-

pidekyselyiä roialloklsoisfa, ihminen voi heivqito seikkoicr iotko suurin osq roioiliioistc on nähnyt vcivsn qrvoiseksi mcri'

Tekst,i: Suvi Turkkr

damme siirtyä suoraan erävaelluskisojen pariin." *"Yleensä partiokisojen jälkeen on ialat rakoilla ja lihakset kipeinä. Nyt vain kuivista käsistä tietää olleensa kisoissa." *R.astihenkilokunta oli äärettömän ystä-

*"Avaiaiset oli rajoilla."

*Toislnaan useammatkin paperit i nto utu ivat yltiöpäi seen suitsutukseen: "Pitkän partiouramme kiistattomasti parhaat kisat!"

*Kahvin

ia karkkien jakaminen joillakin rasteilla oli huippu nastaa!

tMitä tekemistä kissoilla on partion

kirjoittaa erikseen sivun alareunaan

vällistä, koulutettua, vastasi kysymyksiin ja hallitsi rastinsa. *Avajaiset olivat oudot, hienot, erilai-

tai johonkin muuhun välikkoön. *Kisakeskus oli hieno, rnutta ällottävän

set, epäpartiomaiset, todella syvältä ja mielenkiintoiset. Suurin osa kilpailijois-

*n'Kisat olivat rennot ja hauskat, mutta partiomaisuutta ei saisi kokonaan unoh-

Iikainen. Suihkut olivatepähygieeniset ja saunakin oli ollut kylmä.

ta ei

*Rajalla oli fyysisesti (liian) löysä kisa. x'Jos nämä olivat ässäm-kisat niin, tai-

*"En ollut ikinä nähnyt sellaisia avajaisia, vaikka en mitään nähnytkään."

nitcr. Siis

kuitenkaan

ollut nähnyt

yhtään

kanssal

taa."

itään.

SININEN: |. 2. 3.

nättömät

Hakkistytöt

Varsinais-Suom Sataku nta Keski-Suomi

Varsinais-Suom Häme Pohjois-Savo

Pirkanpojat Puijon Pakertajat

Littoisten Pirtapiiat Nokian Partiotytöt

Varsinais-Suom Häme

NAM Unelma

Mikkelin Toimenpojat

Etelä-Savo

Tämpereen Kotkat Pitkäjärven Vaeltajat

Häme

Repo

Hemppo

Harjun Pojat

Häme

Päähän

Sissisiskot

Kankaan pään Korpiveikot

SÖBa

Kuuvalon vaeltajat

PUNAINEN:

l. 2. 3.

Mustakarhu Versopirkka Max. Pist.

RUSKEA: l. Sukkula

2. 3.

Turun Metsänkävijät

HARMAA:

l. 2. 3.

Nu-Ha ll

Pääkaupu n kiseutu

Piirien välisen mestaruuden vei ylivoimaisesti Varsinais-Suomen Partiopiiri.

Rofollo r fuloksef PARSKE5

HHIH kiitoksia

TI IMI

k a r k k il

NJOHTAJ

Kirioitin ennen kilpoilua yhden fiiminiohtoion hqqstcrffelun. Sen nimeksi olisi voinut tullo 'Rciollo r uusi kiroscrlrc'. En oiotellufkssn iulkoisfs iuftuo. Nyf todellisuus on foinen io niin ovqt vcrsfquksefkin: Muksvinto? Kun vartiot todella tuli rastille, oli tässä ja nyt. Meidän tehtävä veti vähän pt-kisojen rajalle, muma silti jopa har-

maa sarja oli loistavasti mukana, helli paijasi ja rapsutteli kissaa ja mutusteli kissanruokaa.

Kuriinfs?

Loppuun asti oli itsellä syyllinen olo, kuinka iuttuia voisi tehdä vielä paremminkin. Luojan kiitos koekisoissa oli

mahdollista testata rastia, se oli tosi tärkeää. Kaikki oli mielettömän nopeasti ohi ja yhdellä kerraa oli selvittävä.

Onnisfuneintq? lhan yleensäkin kisasta kuuli iälkikäteen hyvää palautetta erityisesti rasti-

henkilökunnan hyväntuulisuuden takia. Mä luulen meidänkin onnistuneen siinä. Aamuviideltäkään ei ollut vaikea saada tiimiä hymyilernään ja vaikka meidän rasti oli varmaan monen vartion mieles-

tä vähän turha tai kummallinen,

niin

omasta mielestä me onnistuttiin ios-

RSKE

U US

RAJAIIA

sarn, Jos me saatiin lähes kaikki

Teksti : Sanna Luoma-aho

vartlot Helpointq?

nau ramaan.

Epöonnisfuneinfc?

- Viestintä. ltse kisapaikalla kaikki onneksi sujui, mutta rnuuten viestintä hiersi pahasti. Mä en nyt puhu riedotuksesta, vaan erityisesti tiimien ia muun orga-

nisaation välisestä viestinnästä. Siinä olisi ollut kumminkin päin oppimista: Tiiminjohtajan pitäisi lukea kaikki saamansa paperit (talla hetkellä kotonani on erilaisia rajalla-papereita lähes viisi kiloa), olla reipas ottamaan yhteyträ ja varata aikaa tapaamisiin.Tiiminjohtajille pitäisi saada tieto tärkeisrä tapaamisista aiemmin kuin edellisenä päivänä ja lisäksi kaikista ylemmän organisaation rastiin tekemistä päätöksistä ia muutoksista pitäisi ehdottorrasri ilmoittaa tiimille, vieläpä paperilla.

Voikeinto? - Varmaan sen oman tiimin motivointi. Meillä ei !'noni ymmärtänyr projektin suuruutta ja tärkeyttä kun vasta Karkkilassa. Silloin ihmiset olivat valmiita työs-_ kentelemään, mutta kokoukset ja tapaamiset menivät aina johonkin aivan muuhun. Avajaisissa me seistiin taktisesti harmaan sarjan vartioiden takana. Silloin moni tiimiläinen näki, kuinka paljon pätevännäköisiä tyyppeiä on aamulla tulossa rastille. Se auttoi.

-Tähänkin on vastattava, että sen ornan tiim in motivointi. Kyllähän me saatiin ihmiset innostumaan, vaikka moni karttoikin työntekoa. Pienillä asioilla, kuten piknikillä tehdashallissa, riimi tuntui tiimiltä. Ja erotessa oman kolon pihalla moni totesi, että oli mukavaa. Mukavaa! Siiä mä en niille kisaviikonlopusta uskal-

tanut luvata, mutta sitä siitä tuli. Moni tuntemani tiiminjohtaja oli ennen kisaa aivan rajoilla. Kun katselin heitä kisan jälkeen, jaksoi jokainen jo

hymyillä. Kirosanavarastokin

oli

sillä

)'hdellä palautunut normaaliksi. Kisakokemukset hyvittivät paljon, mutra silti en minä aio polttaa ensimmäistä juttuani tiiminjohtajuuudesra. Ja olisi tärkeää, että kaikilla muillakin olisi edes yksi sivu

tulikivenkatkuisia muistiinpanoja kisan tekemisestä. Ti.rntuu nimittäin siltä, että kaikissa isoissa proiekteissa rörmätään täsmälleen samoihin ongelmiin, joista ei koskaan oteta opiksi, sillä loppututos siloittelee tekemisen särmiä.

Haastatelkaa itseänne vaikka edellisin kysymyksin ia sitten haudatkaa

paperi alimpaan pöytälaatikkoon, sillä joissain jutuissa raja on nyt takana.

Kiitos. -----t

sANTASALO{ilT Arfo

rmss i

smffi m kc rfcx

Teksti: Pau1i Saloranta Kuva: Outi Järvinen Päivä Roialto poluun iälkeen: Kisoniohtoio Arrsi Rehumäki, rniltä nyf tunfuu?

Kolmen vuoden jälkeen eilen oli täyttymys.Tuntuu hyvältä: oli onnistuneet kilpailut. Pieniä mökelöitä tuli, mutta sellaistahan aina sattuu, se ei ole ongelma. On tullut kehuja porukalta, osallistujat tykkäsivät. Minulle tämä oli ensimmäinen tämän kokoluokan projekti. Se kiteytti paljon, tuli jopa partioherätystä.

Miten tömö pqlion puhuffu tiimiosio lopun perin oikein rneni? Yli puolet tiimeistä toimi: | 7 tehtävätii-

mistä l4 oli oikeita tiimejä, kahdeksasta tekniikkatiimistäkin kolme. Loput olivat itse valinneet jonkin muun systeemin tai sen oli joku heille valinnut.Tiimi-tiimit toimivat hyvin, olivat innokkaita, jaksoivat. loppuun saakka. Rajalta tu lee ra-

portti

SP:n vaeltajakomitealle, yritetään

auttaa tällä kokemuksella muita: mitä hyötyä ja haittaa on tiimistä, mitä pitää ottaa huomioon. (Pärske raportoinee raportista kun se ilmestyy.)

olriinko Roiollo? Joo, kaksi kolmasosaa piirin lippukunnista oli Rajalla tavalla tai toisella, niiden tnlppejä mukana, tiimipomot enimmäk-

seen 17 -2}-vuotiaita yms. Henkilökohtaisestikin varmasti kyllä.

No, mirö io milltlisfo siellö Roiollo on? Rajalla on hyvä olla. Rajalla siintää mersänreuna, ollaan metsän reunassa. Ne päättää, jotka tekee, silloin jotain voi oikeasti tapahtuakin. Siellä on mahdollisuuksia löytää lippukuntien välistä yhteistyötä, sitten siellä on ihmisiä, joku voi löytää piiriin, jotkut saavat innostusta ia niin edelleen. Kaunis kiitos kaikille tehneille ja tukeneille ihmisille ja yhteisöille: Kyllä ne oli kisat kuin ei koskaan en nen.

Voittaj ien on helppo.

mennä kotiin.

PARSKET

Syyskokousedusfqlcf öönesfivör foloillqqn Tuusulqn Metsöpirtille koof

koontui

20.

kolmqnnes piirimme öönivsltoisistcl lippukuntiemme edusfoiisfo pöäirömöän kcikille yhteisistä ssioistq. Piirinjohtaja Tiina Pusa ja kokouksen puheenjohtajaksi valittu Reijo Hyvönen toivoivat rentoa tunnelmaa tiukkapipoisen paperiintuijortavan kokoustamisen sijaan. Toive toteutui ajoittain, esimerkiksi piirihallitusehdokas Lauri Untamon tokaistessa: "Minulla on halua työskennellä piirihallituksessa, ja koska opiskelen farmasiaa Helsinginyliopistossa, myös aikaa."

Läpihuufons Suuri yleisö ei innostunut kommentoimaan Uudenmaan partiopiirin toimintasuunnitelmaa vuodelle lgg7. Vähistä

puheenvuoroista ja kyselyistä voinem-

me päätellä, että nykyinen piirihallitus toteuttaa lippukuntien roiveet råiydellisesti, tai ertä fippukunnat eivät viefäkään tajua olevansa piirihallituksen "työnantajia", jotka määrävät mitä tehdään, ja hallitus roteutraa. Saman vastaanoton sai myös ensi

vuoden talousarvio. Talousministeri Petri Paavolan heitettyä kelmuja seinälle ja perusteftua rahankäyttöä muutamin lausein, kuultiin vain pakollinen

kommentti Pärskeeseen uhratuista rovoista, ja talouskeskustelu oli ohi.

Vlrnhqt ministerif piholle Piirihallitukseen oli peräti viisi paikkaa avoinna. Elina Sarin, Aino Loiffiu, Esa Kuusela, Lotta Leppikangas ja

Petri Paavola

antoivar tilaa uusille

yrittäjifle.Viiden ihmisen lährö hallituksesta ei kerro henkilökemioiden risririidoista tai hallituksen työskenrelyn epäonnistumisesta. Ouluun opiskelemaan lähtö, armeijaan meno tai kaksi hyvin

Eppu Lahtinen

suoritettua kautta takana olivat kuvaavia syitä poistumisiin. Uusia kandidaatteja oli yhteensä seitsemän. Talousministerin salkkua

kärkkyvä Kalle Saarlahor24, sai huomata tehtävän helpottuneen roimasti, sillä vastaehdokkaansa Kari Korhonen ei saapunut paikalle. Piirimme vs.

toiminnanohjaaja Annika Ahonen tosin perusti syyskokoukselle tuomansa tiedon Korhosen ehdokkuudesta toisen käden kautta tulleeseen puhetinvastaajaviestiin (!) joten jäi epäselväksi, tiesikö

Korhonen itsekään olevansa ehdolla. Näppärän esitrelypuheen pitänyr Lauri Untamo halaji koulutusministeriksi, jo-

hon toimeen kampesi myös Merja Tammisto monen vuoden kokemuksella. Riikka Reunanen, 19, ilmoittautui ainoana ehdolle vapaana olleeseen yhden vuoden paikkaan VJ-ministeriksi,

muut ehdokkaat pitivät vuotra liian lyhyenä aikana todellisten tulosten aikaansaamiseksi. f ussi Karhila, 39, tammisaarelainen tuore kasvo oli kiinnostunut etenkin Lippukuntaparlamentin työstä. Toinen poissaoleva ehdokas

Kaisa Särkkä oli ehdokkaana mandaa-

tilla

Maailma, joka tarkoittaa kyseisen

nimistä piirimme ryhmää. Kaisan poissaoloa pidettin ilmeisenä työtapatur-

Pqrfioneuvoskin vsihfui Partioneuvostossa toimiminen ei ole helppoa. Homma kaksi vuotta harjoitel-

lut partioneuvos Pauli Saloranta, sai

25,

vastaehdokkaakseen Loiston Kip!nä-

alaleirin pomon MikaViitas€ll, 3SVrrapartioneuvoksiksi olivat ehdolla-Kin

si Nieminen ja Terhi piironen.

Ehdokkaiden puheista erottuivat kansainvälisyys, peruspartioinnin hyvyys, vaikuttamisen hatu ja mahdollisuudet sekä halu ottaa selville olennainen, kysyä oikeita kysymyksiä, kuten m iksi partioidaan ja kenelle partioidaan. Salorannan ja Piirosen näkökanta

partioneuvostoon oli asioihin sisältä käsin ja kansainväliselfä tasolla tutusruneen, kun Viitanen ja Nieminen puhuiasetelmistaan ja käsityksistään partiosta.

vat henkilökohtaisemmista

Äanestyksessä Mika Viitanen neuvokseksi, Piironen ensimmäiseksi ja Nieminen toiseksi varapartioneuvokseksi. Ei voi kuin onnitella.

Jc muufq Tapio Ranta selvitti perustettavan Lippukuntaparlamentin toimintaa. Pärske palaa aiheeseen. Samoin lehti kertoo piakkoin vuoteen 1999 asri ulottuvan toimintasuunnitelman, yhteisen tavoit-

mana, sillä tiedettiin hänen olevan halukas hallitusehdokai.

teen ia kehyksen Ylityksen vaiheisra. Kokouksessa asiaa pikaisesti valotti pii-

Kaksi piti pudottaa, ia yllätyksertömästi poissaolevat, Särkkä ja Korho-

ri nj o htaj a.

nen saivat vähiten ääniä. Saariaho, Unta-

Piirin pronssisia noutamaan saapuivat sudenpentumies Jo u ni Ryn öyJ -toimin nan ereen

frfo, Tammisto, Reunanen ia Karhila muodostavat uuden hallituksen kolmen vanhan ministerin, Jouni H aaran, Eppu Lahtisen ja Panu Sar6nin, piirinjohtaja Pusan sekä varajohtaja Tapio Rannan kanssa. Mielenkiintoista ja onneksi olkoon. Ennen Suomen nuorin piirihallitus, ei taida olla sitä enääl

Ansiomitaleja saivat ansioituneet.

raatanut Esa Ku use la, kou lutu

Lotta Leppikangas sekä

emme sielu

vaeltajistamme

huolta pitänyt Sanna Luotrtä-äho. Pärske

onnittelee taas.

MrrltprDE vANHAN

rNrsrERtN suusrA

Piirin sryskokous köyffi ylintä

päätäntävqltoqnsq vcllitesscrtxn rrudeksi portioneuvokseksi Mikq Viits-

sen. Piirihollituksesfs io

Suomen

Pqrtiolqisten keskusfolmistssfs kösin Pquli Sqlsrqnncn erinomqisicr of,feito psrfioneuvoslossq seursRlt€€Eppu Lahtinen ntr kysyn: miksi? Pauli Saloranta herättää partioneuvostossa nis-

tiriitaisia tunteita. Joidenkin mielestä Saloranta on rasittava.Ja varmasti onkin. On toki inhottavaa kun Saloranta vaatii keskustelua Huomisen Partiosta, vaikka olisi jo pitänyt päästä saunaan ia puhumaan kalia kädessä kupeämmistä asiois-

ta. Mainittakoon, että Uudenmaan Partiopiiri oli niiden harvojen piirien joukossa,iotka oikeasti puivat HuoPaa valmisteluvaiheessa antaen rakentavaa kritiikkiä ja muokkausehdotuksia. On varmasti rasittavaa koko ajan ajatella

miksi. Miksi on partioneuvos, mihin perustan päätokseni partioneuvostossa, miksi partioidaan, kenelle partioidaan.Jr tiksi on rasittavaa, että Saloranta esittää mainittuja kysymyksiä partion euvostossa. Mika Viitanen ei osaa toimia partioneuvoksena. Kaksi vuotta sitten nuorekas piirihal-

litusveteraani Saloranta kuvitteli osaavansa, mutta omien sanojensa mukaan ensimmäinen vuosi meni opetellessa, ja vasta toisen vuoden jälkeen tavoitteet ja keinot alkoivat olla käsi kädessä, hahmottunei na. Par.tiossa opitaan tekemällä, mutta partioneuvosto on paikka jossa pitäisi osata. Kahden vuoden välein vaihtuva edustaja ei vie jär-

jestöämme eteenpäin niinkuin partioneuvoksen pitäisi.

Snrtkokouksessa esitettiin argumenttina partioneuvosvaaliin että Saloranta on ehdolla myös kuukauden kuluttua pidettävissä SP:n vaaleissa. Mitä tekemistä tällä on piirimme syyskokouksen kanssal Mikäli partioneuvos estyy hoitamasta tehtäviään, hänellä on kaksi varapartioneuvosta jotka ottavat neuvoksen paikan. Jos heihin ei voida luottaa, heidät oli turha valita. Vähättelemättä mitenkään M ika Vi itasen mahdollisuuksia oppia ja kasvaa hyväksi partioneuvokseksi: Tiedän että Pauli Saloranta on hyvä partioneuvos, Toivon MikaViitasen joskus olevan sitä.

Voin vain ihmetellä miksi en sanonut sanottavaani kannatuspuheenvuoron muodossa ennen äänestystä, ja sitä että edes kaikki hallituksen vanhoista jäsenistä eivät olleet kanssani samaa mieltä.Vaan

väärässä.

Maaret Ylipieti os. Latva, Siuntion Linnanvoudit, lippukunnanjohtaja s. L"7.1948 k. 20.8.1996 Rakastamamme lippukunnanjohtaja Maaret'oPunainen Sulka" nukkui pois elokuisena iltana. Maaret oli Lapin tyttö Kittilastä, joka lapsena sai kokea leheisesti luonon rauhan ja kauneuden" Opiskelu toi Maaretin etelään, jonne han rakensi pesän yhdessä miehensä pohjoisen pojan Esa "Istuva Härkä" Ylipietin kanssa. Perhe rikastui vuosien kuluessa neljalla tytöllä. Tyttöjen kasvaessa oli heille ajateltava sopivia, oikeen suuntaan ohjaavia harrastuksia. Yksi näistä oli sitten partio. Perhe oli muuttunut monien asuinsijojen jalkeen Siuntioon, jonne oli laitettu oma koti - sata vuotta vanha syytinkitorppa. Paikkakunnalla ei ollut partiotoimintaa, joten sellainen oli siis perustettava. Maaret

toimeliaana organisaattorina ryhtyi tytihtin; perustamiskokous, varainhankinta, koulutus, kolo, taustayhteistit jrr". Ja pian olikin jo noin sata jäsentä Siuntion Linnanvoudit ry:ssä. Partiotoiminta oli jokapäiväistä. Oli sudenpentutoimintaa, vartiotoirnintaa ja vaeltajatoimintaa, oli omia leirejä, piirileirejä ju suurleirejä. Kaikessa Maaret oli mukana, luotettavana johtajana, ystävänä j" partiolaisena. Maaret hoiti ja huolehti henelle niin rakkaan kodin ja perheen, työnsä kirjastonhoitajana ja myöhemmin opettajana sekä perustamansa lippukunnan tehtavät.

Tuli kuitenkin päivia ja hetkia, joita kukaan ei osannut odottaa, ja joista vain laheiset tiesivät. Tuli vakava sairaus. Tuli vuosien taistelu sairautta vastaan. Lopulta tuli lepo, iankaikkinen rauha ja kirkkaus. Jokaisella elamalla on tarkoitus. Elonpäivien määrä ei ole tärkeintä, vaan miten ne eletään.

Muistoissamme rakastaen ja kunnioittaen

Siuntion Linnanvoudit ry

U PÄRSKE

X"SsJ5lå1sJå *.rlS"låyA I r nÄ rvrÄvu ö I rÄa Artiörvi, fuo

luonnonkcunis

kutellut ia ehdotellut Artjärven

Erän_

kunfq lfö-Uudellsrncslls, ps- kävijöitä liittymään piiriinsä, mutra ehlonen piiriömme, pitöö sisäl- dotteluista huolimatta Artjärven Eränlöön io yli viisitoistsyuotiscrn kävijät on pysynyr Uudenmaan par_ tiopiirin jäsenenä. Piirin vaihtoajatus ei ihrnisryhmittymän, lippukun- ole mitenkään hullumpi, kun ajattelee nqn, iofo leimqcvqf ifsenöl- Artjärven kunnan sijaintia: Lahteen on syys ic keripuu mefsän siimek, vain muutama ky*menen kilometriä seen" Tuo ornin neuyoin pör- matkaa, kun taas oman piirimme pääma_ aaa

iöövö lippukunto on Arfiörven Eränköviiöf, Se on perusfeffu aa

Yuonnq 1979,

oikeostqcrn

lömmitetty uudesfcrcn, sillö

Arfiöryen historio kerfoo psrfiolclisfen sqmoilleen niitö sGUtuio io l940-luvutf q kunnes toiminnein vefäiät loppuivsf. Kipinösfö se !ähti. Kolmenkymmenen vuoden

kuluttua

noin kolmikymmenhenkinen joukkio sai yhteisen kipinän, mukanaan mm. kun_ nan silloinen kirkkoherra Toukomies, Rauno Arvenro sekä veli-Matti pihatie,

ja siitä

kipinäsrä syntyi Artjärven

ränkävijär.

E-

istoriansa aikana tuo lippu-

kunta on ehtinyt jo miettiä piirin vaihdostakin. Salpausselkä on nimittäin hou-

RSKE

jaan Hefsinkiin on matkaa puolet enem_ män. Lisäksi kaikki Iähinaapurilippu_ kunnat kuuluvat Salpausselkään ja yh_

teistyö niiden kanssa tuntuu

hou_

kuttelevalta, mutta vastassa on piiriero.

oOlloqn pöriöffy itseksemln€.

" -Yellu-

Täl!ä hetkellä Artjärven Eränkävijöitä johtaa mieskaksikko; ne aidot ja alkupe-

räiset, aikaisemminkin mainitut veliMatti "Vellu" Pihatie sekä kenttätyö_ rnies Rauno "Donitsi" Arvento. Lippu_ kunnassa on johdettavana viitisenkyrmentä partiolaista. Sudenpentu- ja vartioikäisiä on noin puoler koko lippukunnasta, loput ovat vaeltajia sekä johtajia. Tarvetta olisi aktiivisille johta_

jille, sillä rällä hetkellä nuorten parissa pyörii melkein ainoana aktiivina Donitsi" Opiskelupaikat ovat muualla kuin Art-

järvellä eikä kunnalla ole rarjora työ_ paikkoja, joten

iitäkin haetaan rnuualra.

Tämä verotraa mahdo!lisia

johta_

jayksilöirä lippukunnan toiminnasra.

Artjärven Eränkävijöiden toimintaa leirnaa aktiivisuus omassa kunnassa. partiolaiset näkyvät kunnan eri tapahtum!ssa mahdollisuuksien mukaan. Lippukunnan

taustayhteisönä toimii seurakunta, jo_ ten Artjärvefäiset partiolaiset ovar mukana järiestämässä seurakunnan tapah-

tumia. Perinteeksi

on muodostunut kunniakujaileminen; itsenäisyyspäivänä sekä kaatuneiden muistopäivänä par_ tiolaiset muodostavat kunniakujan sankarivainajien seppeleenlaskutilaisuu-

dessa.

"Puskisso Iiikkuiiq', -Donifsion mieluista. Eränkävi-

Metsäänmeno

jöillä on osuva nimi, heidän toiminraan-

sa kuuiuu olennaisena osana

säänm

meteRo.Antjärvellä on vielä puhdasta

luontoa, rnetsää ja kolme

järveä,

luon nonkaun ista maisemaa, kelpaa siellä

samoilla Kun kysyin ovarko Eränkävijät yksinäisiä susia, vastasi Donitsi Arvenro minulle seuraavasti: -TLrolla syrjäkylillä on meillä sel-

YIlä:

Omaa

lasia panikymppisiä, ioille kun ehdottaa paraatia tai muuta sellaista, niin ei ole kiinnostusta, mutta kun on kyse eräreissusta niin ollaan heti lähdössä. Etta siinä mielessä on niitä yksinäisiä susia."

koloa odotellessa ollaan seuriksella.

Mutta kämppä loyt11l

Alla : Artj ärven rauharlista kyläraittia

"Omo kolo kullcrn kqllis" Omaa koloa ei Eränkävijöillä ole.Aikaisemmin he kokontuivat pappilan alakerrassa, mutta nyttemmin he ovat joutuneet muuttamaan seurakunnan tiloihin seurakuntakodille ja sinne he eivät voi asettua. Omaa koloa kaivataan virnma-

tusti ja ios jollain on

mahdollisesti

tiedossa sellainen tila, johon Eränkävijät voisivat majoittua pysyvästi, hän ilmoit-

takoon siitä Raunolle taiVeli-Matille.

Artiörven eränköviiöt: LPKJ Veli-Matti "Vellu" Pihatie p. 03 -T 60244A ALPKJ Rauno "Donitsi" Arvento p. 03 -7 6A | 600, 040-5089907

P5. Lippukunnalla an oma Partiomökkt Ajasuollo" Jor kiinnostao löhteö somoilemaan Artjörven metsiin jo toryitse e jon-

kin kiinteön poikan niin

Portiomökistö

kantsii kysyö em. mieshe nkilöiltö.

PARSKE

1-1

H"g,* ":.ETllplå,BIlpn,KF*I

Il,

rfyl E s TyN

yr r

Onko ippukunnqliqsi pufqcr Juuri tämän vuoksi asiasta vaan sitä kierräte*äisiin kaikkien johtaiohroiisro? Enrö rsrviiko vi- kiinnostunutta: Mari, Esa korme ,,Edu,, Kuujien keskuudessa. Sitten voitaisiin koulufus fisää pofkuo? Eivöfkö sela ja pertti Lehtinen yh_ päättivät kasadessä ratkoa mahdollisia ongelmia. lasfen vcrnhemmsf osrrilisfu ta kyseisen aineiston, joka sisärtää idetoiminntln fukemiseen? .fos anraakileita ia lähes valmiita toiminta_ Tömö koskee iuuni päöfösi yhdessö- malf eja Iippukunnanjohtajilf e ja muille Sinunkin fippukunfqs! lyöl"yfrelif kin kohdcrsscf, on sryIö selqro as iasta kiin nostun eille. -vihossa ofevat tiedot eivät vanhene. uufto uusmsqfoisif le ippuVaikka nyt asiat of islvatkin hyvin, ei lip_ lvlitö hyöryö io kunfien iohtolifre pukunnan tufevaisuutta voi ennustaa. muilfekin io kuinko se foimi!? fErkoifeffua Materiaali f

värvöyrmqferi,

-Olemme keränneet eri lippukunnista

qqlicr, vihkostq nimelta Johfooiotus. Kesäkuun puolessa välissä jokaisen rippukunnanjohtajan postiluukusra korahti salaperäinen paketti piiritoim istolta. Se

sisälsi Johtoajatus-nimisen vihkosen sekä muuta mielenkiintoista, kuten sp-

esitteeh, piiriesitreen ja disketin. Kaikki tännä kantaa nimeä värväysmateriaali.

ffllksi? -Monissa lippukunnissa on ongef m ia johtajapuofella, kertoo Mari Kothinen, yksi materiaafin kofmesta kasaa-

jasta.

-Yleisin probfeema on, ettei johtajaikäisiä vain ahdo röytyä.vj-kauden

jälkeen moner veräytyvät syrjemmälle partiokuvioista. syynä saartaa ofra puhtaasti kiinnostuksen vähenem inen tai opiskelut ja niiden mukana muutto toi-

sefle paikkakunnaile.

toim iviksi havaittuja juttuja johtajahuot-

toa ajateflen. Tarkoituksena on

anraa

fippukunniffe tukea johtajien värväyk_ sessä ja koulutuksessa sekä kehoftaa vetämään partiolaisten vanhempia mu_ kaan toimintaan. ovathan he tärkeä osa f

ippukuntaa, vastaa Mari.

on hyvä pisrää tarteen paho-

jen päivien varatf e, kehoffaa l*,tariNyt of isi siis oivaf tinen aika jokai_

sen lippukunnan tuijottaa hetki omaan

napaansa ja miettiä olisiko jotain paran_

n ettavaa. Jos ei, n iin hyvä, rn uttei vara venettä kaada. Jos jostakin kumman

syystä ei lippukunraasi ole moista paket_ vietä

tia ilmestynyr, on piiritoimistolla pari kappalefta

Siis

saatavilla.

Kaiken kaikkiaan sanahirviön vär-vä-ys-

ma-re-ri-aa-li taakse kätkeytyy tuht! "ensiapupaketti" lippukunRan johto_ portaikon auttamista varten. Mari ke-

huu pakettia käytännönfäheiseksi, idearikkaaksi ja motivoivaksi, muttei kuitenkaan täydelliseksi.

-Koottu materiaali on vain

run_

ko, joka antaa toimintavihjeitä" Tarkoituksena of isi muokata ja yhdisteilä asioita lippukunnan tarpeen mukaan, hän täsm entää.

Tciveena olisikin, ettei tieto jäisi

lipp u ku n nan johtajan pöyräf aatikkoon,

Part iovanhemmat, yl lät t1nrät usein huomaLes saan, mi t,en paljon heistä voisi olla apua lastensa harrastuk* selle, ja ennenkaikkea kokiessaan: yhdessä lasten j a muid.en vanhempien kanssa tekeminen cn hauskaat

t2 PÄRSKE

,? c\f

--.--\i}

.Bl,tH

!t[f5t,1?,Eft RA{"*l 1* ;p# E I s I I N

Psrfioiohteliokurssin foppuh uipennuksenr lrohksisen osrnonsolrnun sosmiseksi tåy|v7y fehdä _ iälkifyö. Kokene"i' pi:n

lnukoon loppufyön tulee oil"

mchdoflisimmqn hqostcrvcr fekiiän kpryt huomioon offqen. Lisäksi iökiryössö olisi hyvö olfs iotoin uuffq ia ennen ,ök"möföntö. Kun oman pj-kurssimme ropuksi jaettiin jälkityöt, valraosa ilmoitti tekevänsä jotain omaan lippukuntaansa. LpK:t kun tuppaavat olemaan täynnä erifaisia hom-

mia sudariretkestä yrjönpäiväjuhlaan, jotka jonkun pitäisi joka tapauksessa järjestää. Näin ollen fopputyöntekijä tulee

kotilapsille, saartoi järjestää leikkikurssin. Pj-kurssilta ovat ovet avoinna piirin ryhmiin erikoistumaan omaan suosikkialaan sa.

Glqmourio Mutta Marika ja minä hatusimme tehdä

jotain aivan er!faista. viimesyksyisistä lippukunramm e 2O-vuotisjuh lista ährif

en oli suunnitelmissamme vifistänyt hui-

ma haave vaeltajatanssiaisista. tnnoissamme ehdimme vaahdota tanzuista, ja

jotkut alkoivat jo kunnostaa pukujaan, kun meille selvisi karu todellisuus: piirillä ei olisi varaa avustaa tanssiaisia. sen sijaan pääsimme Rajalfa-kaatobileiden järjestäjiksi. No, ihan kokonaan emme glamour-unef mistamme luopuneet ia valitsimrne teemaksi: tyyli ennen kaikkea. sopii vain toivoa, että ihmiset to-

leimoja ovelfa. Budjetissa, huvilupa_ano_ muksissa, mainonnassa, järjestysmiehis_ sä ynnä muissa on olf ut pienoinen puu-

ha... Onneksi edes toinen meistä on ahkera! (pakko myöntää, se en ote minä... toivottavasti Marika jaksaa kat_ sella mua näiden pippaloiden jäf keenkin) Yllätyksiä on mahtunut matkan varrelle:

mainosten ollessa

jo postissa

että kirkkonummelaisifla on päivänä synttärit

selvisi,

samaisena

hupsista!

Lopusso kiifos... Kaksi viikkoa ennen H-hetkeä näyrtää kaikki olevan putkessa. suuri kiitos tästä kuuluu ihanille ihmisirfe, jotka ovat

iloisesti auttaneet astumatta varpail_

lemme. Erityisesti Turolle pusu ja halaus! Tämä taitaakin jäädä meidän abineitosten viim eiseks i partiop rojektiks i puoleen vuoteen, alkaa nimittäin todis-

kuin taivaan lahjana: hänellä riittää motivaatiota tehdä parhaansa eikä vain mennä niitten matalimpien aitojen yli.

della jaksavat pukeutua...

Jälkiryö piirissä? osa kurssitovereistamme t.as

löiskimisfä

Fi p"!kköö leimoi"tt

tus irvistellä siihen malliin. Mutra sitä ennen kaivetaan esiin tanssikengät,

Bileiden suunnittelu on o!lut uskomat-

tanssi alkaa, täytyy alkaa tanssimaan._

halusi kokeilfa siipiään piirissä. Maailmaryh_ mäf lä olikin monra hyvää ehdotusta: jos ei haf unnut vetää survival-retkeä lasten-

toman hauskaa, vaikka pian selvisikin, että pitää tehdä muutakin kuin läiskiä

PS.

Pileitten jölkeen saa antaa polautetta.

PÄRSKE

1.3

!(d

r-l r-l 0)

H ;(d

:d t

c -r.l a)

rd rd

fi g rd

cn rd d lq

--l 'tJ

Eröönö ksuniino io qurinkoisenq kesöpäivönö olivsf Joslon-

seudun porfiolEisef uinfi- ic evösretkellö idyllisellä Pukkisssrellq. Jörven vesi oli lrroftrlolla io upeo hiekkarantcl oli pcliostunuf. Uimaqn kirmotessqcln he kuitenkin haveiitsivot rsnfqhiekassGr iofain pienfä, pyö_reää io mefsllistq r ic fulivqf löytöneeksi yhden Suomen hienoimmisfq rqufskouden kqlmistoistol Suomen metsät ovat pullollaan muinaisjäännöksiä. On iopa enemmän kuin todennäköistä, että suurin osa meistä on vaellusuransa aikana kulkenut sellaisen ohi tai päältä ilman harmaata aavistusta

siitä. Suurin osa muinaisjäännöksisrä, kuten juuri Pukkisaaren kalmisto, hau-

L4 P Ä R S K

dat ja asuinpaikat, on maan alla ja löytyy yleensä vasta järjestelmällisissä ankeologisissa tutkimuksissa, mutta on Suo-

mellakin "pyramidinsa": helpoimmin vaellusreitin vanrella bongattavia muinaisjäännöksiä ovar röykkiöhaudat ja kalliomaalau kset.

Kun hiisi kiukqan rqkensi - vGriko siffenköön? Metsässä liikuttaessa helpoirnmin havaittavia muinaisjäännöksiä ovat suuret,

erikokoisista kivistä rakennetut röykkiöhaudat, joita rannikolla kursutaan hiidenkiukaiksi ja sisämaassa lapinrauni-

oiksi. Röykkiöiden koko vaihtelee pal-

jonkin sijainnin ja rakennusajankohdan mukaan: suurimpia ja komeimpia ovat rannikon pronssikautiset haudat. Rautakauden ja sisämaan röykkiöt ovar yleen-

sä pienempiä. Halkaisija voi vaihdella kahdesta metristä noin kolmeenky*meneen rnetriin ja korkeus yhdestä kuu-

teen metriin.

Eniten röykkiöitä on Lounaismutta niitä esiintyy paljon koko maassa. Niitä tunnetaan varmuudella yli 3 000 ja Iisää löytyy koko ajan.

Suomessa,

Varmimmin röykkiöhautoja löytää saarien pohioiskärjistä ja pohjoiseen osoittavien niemien päistä. Ne ovat komeilla paikoilla, yleensä seudun korkeimmalla kohdalla ja näkyvät usein kauas. Röykkiöhaudat ovat loistavia retki- ja taukopaikkoja - kalliolta avautuvat maisemat

ovat huikaisevia.

Röykkiöiden sijainnin arveilaan liittyvän uskomuksiin: korkea sijainti ja polttohautauksen käyttö saartavar liittyä aurinkokulttiin ja pohioisra pidettiin

Kivikautisen asuinpaikan kaivaus Jaalassa Etualalla löytlmyttä kiviesineist,öä .

ffitKtSsA

Teksti ja kuvar: Saffia Sc}frldt

MEISSA

ASUU PIENI

INDIANA JONES ehkä "Manalan ilmansuuntana" hän juuri tuli kylmä ja pimeä.

sieltä-

Osa röykkiöistä on pahoin tuhoutuneita joko luonnonvoim ien tai aarteenetsijöiden takia. Viimeksimaini-

tuille haudat ovat pemymys: niistä

yleensä löydy juuri m irään.

Tqideffo yuositu honsien toktlq - kqlliomaqlcrukset Kalliomaalaukset sijaitsevat aina muinaisten rantojen äärellä. Nykyisin ne ovat joskus, veden pinnan laskun takia, matalien peltojen rai soiden laitamilla, mutta suurin osa on edelleen rannoilla. Tyypillinen kalliomaalauskaltio, seitakatlio, on korkea, iyrkkä, usein sisäänpäin

kaartuva ja väriltään vaaleahko. Toisinaan kalliot ovat antropomorfisia eli niissä voi (enemmän tai vähemmän mie-

likuvitusta käyttäen) nähdä ihmishahmon, yleensä kasvot. Kuvapinta antaa harvoin pohjoiseen, mutta myös muut ilmansuunnat ovat mahdollsia. Maalaukset on maalattu punamultavärillä ia ne ovar säilyneet kalliossa niiden pinnalle kristallisoituneen piiok-

sidikerroksen ansiosta.' Aihepiiriltään

ne liittyvät

pääasiassa metsästykseen:

yleisimpiä kuvia ovar ihmishahmor (tikku-ukot), hirvet, veneet ia kädenkuvat. Maalaukset ajoitetaan yleensä kivikauteen ja varhaiseen metallikauteen useissa maalauksissa

on monta ker-

rosta kuvia, jotka on maalattu eri aikoina.Vaikka kalliomaalausten tulkinta, kuten kaiken rnuunkin taiteen, ort vaikeaa,

kertovat ne ornalla tavallaan aikansa uskonnosta, elinkeinoista ja ajattetusta.

Laajin

ja hienoin

kalliomaalaus

on Ristiinan Astuvansalrni. Maalauksia tunneraan noin 63 kappaletta ja lähes yhtä monen arvellaan olevan vielä piilossa. Suomesta ei myöskään ole Suomessa

löytynyt yhtään muualla Scandinaviassa yleistä kalliopiirrosta - siis silmät auki meloessakin

Kurkisfus mqtln ollq kivikcutiset csuinpoikcrt Kivikaudella ihmiset asuivat miereilään etelään tai länteen anravilla, suojaisil!a rantah ietikoil la. Maankohoam isen myö-

tä nämä

muinaiskannat ovat nykyisin Etelä-Suomen rannikoilla noin l9-23

metniä rnerenpinnan yläpuolella" Vaikka asuinpaikkoja on yleensä vaikeaa havaitä, kannattaa näillä korkeuskäyrillä liikuttaessa katsella tavallista tarkemmin

erityisesti vastakynnettyjä pelroja

Pronss

ikautinen haut aröykkiö Mänltdrl,rl 1*

hiekkakuoppien reunoja. Suomen ilmastossa "kivikirves vielä pistää esin maasta" eli asuinpaikkakerros on usein aivan humus- ja huuhtoutumiskerroksen aila ja siksi esineitä saattaa nousta pintaan esimerkiksi juuri kynnön yhteydessä. Tävallisia pelloilta loytyviä esineitä ovat

ruukunpalat, iskokset ja kiviesineiden katkelmat. Hiekkakuoppien reunoissa asuinpaikat erottuvat puhdasta hiekkaa

tumrnem pana ns. ku lttu u rikerroksena ja

ulottuvat korkeintaan noin lmetrin sy-

vyyteen maan pinnasta. Hiekkakuoppien reunoista saattaa esineiden lisäksi pistää esiin myös liesikiveysrä tai hautaa merkitsevää punam u ltaa.

Viikinkeiö pokoolr muinqislinntlf

Vaikka muinaislinnat ovat muuten jo ammoin unohtuneet, elää nimistö usein.

RSK]:

Jos kartassa f ukee "Linnavuori" tai ',Lin-

namäki", kannattaa katsoa kaksi kertaa ympärilleen. Muinaiset linnamäet ovat korkeita, jyrkkärinteisiä ja vaikeapääsyisiä, ia ne toimivat rautakauden ihmisten

pako-

puolustuspaikkoina vuos itu-

hannen vaihteen levottomuuksissa. Joillakin linnamäillä on jäljellä vallinraunioi-

ta. Eniten muinaislinnoja on Ahvenanmaalla, Lounais-Suomessa ja järvien ran

noilla.

Kqfsos scrq voqn ei koskeo On hyvä muistaa, eträ muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain suojaamia ja

siis rauhoitettuja.

14uinaisjäännöksiä

tarkasteltaessa kannattaa siis olla varovainen ja käyttää maalaisjärkeä: omapäinen kaivelu on ehdottomasti kiellettyä. Suomen muinaisjäännökset ovat arvokkaita vain tarjoamansa informaation

kannalta aarteita niistä ei (valitettavasti) löydy. Mahdolf isimman koskemattomina ja ehjinä ne tarjoavar eniten tietoa arkeologeille. Mitä jos satur löytämään jotain, minkä arvelet olevan muinaisjäännös tai sen osa? Löydöstä voi ilmoittaa esimerkiksi alueen maakuntamuseoon, kansatlismuseoon tai museovirastoon. Äkillisen ujouden iskiessä vaikka historian

opettajalle tai minulle. Harrastelijat bongaavat useita uusia paikkoja joka vuosi - miksi et siis sinäkinl tr

-Jokaisessa meissä asuu pieni In d iana Jones r

-Voisitko sö kootcr io monistclo mun sudenpennuille laulukirio,nlammellcr fusinqn ktlnkcrisio kissoia/hokeq piiritoi rnisfoltq kulukorvouspohiio?

-No ioo... enköhön mö ennöfä...

Loistolla saavuttivat suuren suosion Hetulassa jär-

jestetyt ei-kurssit. Kolmen vartin aikana Heta Hyttinen kertoi entisestä ongelmastaan ei:n kanssa ja sai kurssilaiset tunnistamaan itsensä.

Miksi mä lupasinkaan tehdä ränl Monen on usein helpompi sanoa no ioo ia huornata hoitavansa toisten töitä. Olo on kuin viimeisiä vetävällä kuulalaakerikoneella, jolla ei ole edes aavistusta,

mihin käyttöön kuulalaakereita tuotetaan. Omia kykyjä ei pääse käyttämään, näyttämään ja kehittämään, kun no ioo on johtanut taas ylimääräisen ajan katoamiseen.

Harjoiteltiinko kurssilla sitten sanomaan tylysti eil No ei. Parasta antia oli oman partioympäristökartan laatiminen. Samalla oli pakko taas uudestaan päivittää, miksi tekee joitain juttuja. Jatkokurssiksi olisikin mainio saada jonkinlainen kumpsin-kampsin -kurssi. Jos vain olisikin joku, joka kertoisi, mitä minä haluan tehdä ja mille sanoa ei. Mutta ainakin ei-kurssi kannusti vastaamaan:

-Piiritoimistolla mä en ennätä käydä, mutta mä voin auttaa sua kokoamaan niitä lauluja ja tulen mukaan ompeluiltaan, soitetaan yhdessä muita

paikalle.

Hetan neuvo: Pistö tönöön kello toskuusi ja kaivo se reilusti esille vain tarvittoesso. Ylimööröinen vilkuilu hermostuttao itseö jo muita, eikö tootusti tuo lisöö aikaa,kuljeta junaa nopeammin tai vöhennö myöhöstymistö.

PÄRSKETT

Koikki kqverisi ovqf kuoileet viimeisen 24 funnin kuluesso. Itse ofef onnisfunuf völftämöön io kolme.myrkyrysrö iq yhden pommi-iskun. Seisot yksin ,yriöisellö kuicllc io poleler. Olef io viikon viemöhyi kqikki vopgq-qikcrsi fölfö sqmollq kuiolfo, mutfq henkilö ioto odofaf ei ole ilrnesWnyt poikcrlle. Eletään marraskuun ensimmäisiä päiviä,

kello lähestyy kahdeksaa ilfalfa, syvän tenäksen sinisellä taivaalla ei ole pilu.n

juomaa kuppiin, nautit jo.tui.ereen_

kohta vartaloosi leviävästä fämpimän

tunteesra, kuppi huulille ja iso suullinen

suoraan ku rkusta alas. Vatsaan iskee kramppi väfittömästi sen tunnisraessa juotavaksi kelpaamattoman nesreem, pärskien haukot henkeä ja yritär pääs'a

eroon karmaisevasta suolan

mausca

suussasi. Frysinen pahaolo on pienia sen häpeän rinnalla että tiedät tehneesi virheen ja tässä pelissä virheen tehneiilile

MEOAZON

h a iven takaan. ru e e ä'HJ,r'rr:il;t pitkä. Termospuilo repusta, höyryävää

Tapahtui kauniina kevätiltana 14"5 .1996 klo 18. l2 ltäkeskuksen Megazonessa... Kaupunkia vallitsi teknojyyste ja strobovalor. siellä täällä lasersäteet halkaisivat savuverhon lZ innokkaan, iän_ nittyneen ja reippaan partiolaisen jahdatessa toisiaan . ziu-zi u-ziu-ziu-diiiuuuööööö-khhhhhdip... ... ... ....trrriup!

7i-ziu!

Mistä oli kysymysl Tästä: Klapasiskuryhmät yrittivät 30 minuutin ajan ampua vastustajia mahdolfisirnman monta kertaa ja tuhota vastustajan tukikohdan, vaihtef evalla rnenesryksellä. Ja miten se liittyi

men keltaisen klapasen ristitulta... "Tulkaa ny joku jelppii muaaaaahh!" 30 minuuttia tunrui aluksi turhan lyhyelta ajalra. Sitä se ei ollur, sillä puo_ lessa tunn issa ehti tapahtua vaikka mitä. oliks kivaal Joo.Tirliks hikil Joo. Kannat-

tiks tullal Joo.Tullaanks uudestaanl Joo. Micko

Ere

P.s. Fuolen tunnin yksityistiloisuus rvlega-

zonesso maksoi T00mk koka (enintöön

henkitöö

lö).Töö on kivempaa kuin splöttäys!

Teks

partioon? Homman tarkoitus oli anraa

RSKE

$= **;a= *_=:> r--l:

**=

--=

Eero Fonsell, Mikko Leismala Piirrokset : Minna Majuri

ten vartionjohtajaosasron

esimerkki tiimityöstä, miksi se on tärkeää (se siis on tärkeää) ia miten se roimii (se siis toirnii).Yksin ei pärjää, ja'yhteistyön tuloksena eräskin punainen klapa_ nen huomasi seisovansa keskellä kof-

lössfltö

= olle 4\mkthentu-

on vain yksi rangaistus: kuolema.

Tämä on jo kolmas iskusi rällä viikolla. Ensimmäiset kaksi olivat lähes luvattoman helppoja, uhrit eivät olleet tapahtumahetkellä edes aseistautuneina. Nyt on toisin, tiedät kohteesi tappaneen itsekin jo nefjä pelaajaa. Olet suunniteflut kaiken huolella, istut autossa hänen koulunsa ulkopuolella ja tiedät hänen vapautuvan ky*menen

minuutin kuluttua. sormeilet hellästi asettasi ja varmistat vielä sen toimin_ nan. Nojaudut taakse ja rentoudut, hym)r nousee huulillesi koska luulet ole-

vasi tässä pelissä hyvä, kuolematon. Näkökenttääsi ilmesryy tyhjästä valkoista kuorta pitelevä käsi, joka asettaa kuoren tuu lilasilles i. Refleksinomaisesti luet tekstin kuoressa: oma nimesi ja "POMM|". Hätaännyt ja hamuat ovenkahvaa, pitää päästä ulos, nopeasti. Autosi ulkopuolella kolme aseistautunutta tappajaa lopettaa sinut nopeasti ja te-

hokkaasti. Hetkeä myöhemmin samar kolme lahtaavat rnyös ryypin iota sinä

tulit tänne tappamaan.Teit virheen, olet

saan. Peliaika

Pelisöönnöt

kauden ja vuoden välillä.voidaan keksiä systeemi jo!la kuolleet pelaajat pääsevät takaisin mukaan peliin.Tappokeinoja on

kuolf ut ja peli on kohdaltasi ohi.

Pelin perusidea on että sitä pelataan "normaalin elämän seassa", tarkoituksena "tappaa" muita pelaaiia yhteisesti sovituilla keinoilla ja säilyä itse hengissä. "Tappovälineitä" voivat olla esim. imu-

krppi/vesipyssyt, pommi (=kirjekuori

jonka päällä lukee uhrin nimi ja

sana

pommi. Pommi laukeaa viiden sekunnin kuluttua siitä kun uhri on sen tunnista-

nut pommiksi ia "tappaa" k)rmmenen metrin säteellä.) Myrkky (=suuri annos suolaa jonka saat suuhusi) Salamurhaaja

(=todistettavasti pelin aikana otettu br*ppikuva uhrista jossa uhri on vähintään 5cm korkea.) Pelin organisoi ia sitä johraa pelinjohtaia. Hän kutsuu salaisesti pelaajat mukaan ia jakaa uhrit pelaajille.Voidaan

tehdä niin emä kaikki pelaajat

saavat

kaikkien muiden palaajien tiedor rai että pelaajista järjestetään rinki siten ertä pelaajalla on aina vain yksi uhri tiedos-

sPrÄrrÄysrÄ En haluaisi kuulostaa raukkamaiseka, mutta silti aion neuvoa: jos ky*menen metrin päässä norrsee pensaikosta ninja osoittaen pumppuhaulikolla, niin parasta sulkea silrnänsä ja nosraa kätensä, varsinkin ios ase on ladattu vihollisen värikuulilla.Jos ryhmän rohkeasti luottaa omaan ampumataitoonsa, saa luu ltavas-

seuraavan viikon partokokouksissa esltellä kauniinpyöreitä mustelmiaan,

sillä isoilla aseilla splättäriluoditkin napsahtavat.

Symmefrisempiö musfelmiq Splättäys eli värikuula-ammuskelu

hauskaa vaihtelua vaikka vaeltajaryhmän metsäretkelle. Varusteira saa ainakin Helsingistä alaan erikoistuneista liikkeistä. Hinnat ovat sangen korkeita; pitkästä viikonlopusta aseineen, panoksineen ja maskeineen joutuu jokainen maksamaan noin kaksi sataa. Pistooleita saa hiukan halvemmalla ja ainakin kir-

joittajan parhaat splättäyskokemulcser ovat pistooleilla. Osumatarkkuus on parempi ia mustelmat symmetrisempiä.

Osumatarkkuudesta tunnustettakoon jufkisesti, että tusir.tan varusmieskoulutuksen saaneen kanssa kirjoittajan osumaprosentri raitaa kyllä olla promilleja. Aseen vuokrahintaan kuuluvat

helppo keksiä f isää.

Olef

hyä

Tiistai-iltapäivä kello l4:00. Lainasir viikonloppuna isäsi kameraa ia pitkää putkea, kuvan ottam inen lippukunnan ki_ soissa

oli helppo nakki. odotat uhriasi

kertoaksesi hänefle kuolemastaan

saadaksesi uuden uhrin.

olet hyvä tässä pelissä, koko viikkoon et ote juonut muuta kuin vettä suoraan hanasta ja syönytkin olet ainoastaan itse lämmimämiäsi valmisruoka-annoksia, olet muuttanut perheesi mökille ja lakannut lukemasta postiasi, kouluun et tietenkään ole uskaltanut mennä ja yör ovat hieman rauhartomia kun pitää käydä tarkistamassa joka narahduksen syy. Sosiaalinen elämä rapistuu, fftutta hei: Olet vielä hengissä! H lisötiet ojo:Juissi Finell T 570294, j ah a n.fi n ell @he/sinki.

Teksti ja kuva: Sanna Luoma_aho villä vaatteilia päälakea ja sormenpäitä kin. Siksi kirjoittaja epäilee ensi kerralla myöten.Antautumisista,vankien otosta autuaasi unohtaneensa aiemmin kärsi_

ja erityisesti

on tyt mustermat ja syöksyvänsä ase tanassplättäriaseet sa kohti taukautsia. Ja tietysti unohtaa toimivat lipunryöstössä, kukkulanvalta- suojata selustansa 1" t irloitt"" seuraa_ uksessa, sissisodassa ja avoimiila pai- vaakin juttua pakarat mustermiila- E koilla. Ja jos ei metsään halua mennä, _ ^ niin Lauttasaaren jätevedenpuhdista- r^''. )uo.tnesto muuten puuttuu kuulemma kilmolfa on epävirallinen splättäVsoaikka. ampumaetäisyyksistä

hyvä sopia, mutta muuten

jossa kätilöopiston naisetkin ovat kuu- pailevo naisiaukkue.Jos jotokuto kiinnoslemma käyneet ammuskelemassa. toa, niin kirioittoiokin on volmis luotisotee-

Tiimityöskenrelyö Sotaleluistahan on kyse.

voi olla mitä vain vuoro_

lti s p lättäyks es sä e i viehätä tap pam isen Si

maku.Yksinäinen ampu-

ja ei selviä, vaan tiim iq/öskentely

avain-

asemassa, minkä takia splättäykseen innostuu-

()

r{ rl .-l M

fi l"{

maskit ovat aivan ehdottomat. Lisäksi

isommilla aseilla kannattaa varustaurua osumia pehmentävillä ia helposti pesrä-

rd l.{

TorkkoiliionqpiirihollltH,ks*q$,kpkg!ltl,,"*qF*g,,, Piirihallituksen, PiHan kokous pidettiin | . | 0. ,996 piiriroim istolla. pikainen silmäys esityslistaan kertoi heti asiain lai_ dan: tärnä tulisi kestämään pitkään. Ehkä

osaksi tästä syysrä kokouksen ryöjärjes-

tystä ryhdyttiin muokkaamaan heti alkuunsa, jotta tärkeim mät asiat saataisiin käsiteltyä ensimmäisinä, osanottajien ollessa vielä virkeitä.

Esitys Huomisen pclrtiosfq Ehdotromasri tär-

kein aih e oli Huopa Huomisen partio, Partioneuvsoton kutoma esitys tu-

levaisuuden partiotciminnan suuntaviivoista ja tavoitte ista. H uo Pan tiimoilta käytiin

PARSKE

vilkasta keskusrelua,

m ielipiteitä heitef -

tiin pöydän päästä päähän ja esifle nousi

tyneen lähes mallikefpoisesti, mutft muutamat vaeltajien tai yli lS-vuotiaiden iltatempaukset eivät olleet kovinkaan sopivia partioleirille, mitäköhän

monia kysymyksiä,joihin kaikkiin ei jää_ miettimään vasrauksia. N iiden hakuun Plirihallitus valitsi uuttamaara Suomen Partiolaisten jäsenkokoukseen 9.- | 0. | | . edustamaan delegaation. Huo_ pa on tarkoitus hyväksyä tässä jäsenko-

Ryh mät fsvoifteelf isio Piirin eri ryhmien toimintasuunnitel-

kouksessa, tosin joitakin muutoksia on odotettavissa, sillä yksimielisyyttä se ei

miin kaivattiin kokousväen mielestä tarkennuksia tai suoranaisia korjauksia.

herättänyt edes PiHan kokouksessa.

Raiallcr - viimeisiö hefkiö Rajalla-kisat saivat myös ansaitsemansa huomion kokouksessa. Muutamia tiimeistä vuotaneita soraääniä ja pieniä puutteita lukuunomamatra kilpailut oli_

vat tuolloin varsin hyvässä vaiheessa. Esille nousi kisatulosten päivitys suoraan internettiin, iolloin jokainen netti_ yhteyden omistava voisi nojatuolistaan seu

rata kisojen kulkua.

Mirö fehdö vcrelfciille? SP:stä tuf i vielä Loiston jälkipyykkiä pes_ täväksi: vartiolaisren kerrortiin käy ttäy_

asialle pitäisi tehdäl

Ryhmät ol ivat s isäistän eer tavoitteiden asettamisen ja oman, sisäisen koulutuksensa tärkey-

den. Myös piirin sevan vuoden bud-

jettia

vilkais-

tiin, lopulfinen käsittely ja hy-

väksyntä tapahtu

iirin

syyskokouksessa.

nou- Ji;

METSAN RFUNASTA Pauli Saloranta

Nr pÄÄrrÄÄ, JoTrcA MENEE ENstN Rajalla. Lauantai-ilta, tuulee, ei vielä sada. Soihdut traktoriuran varressa, kuusi maassa' yksi kädessä, uusimaa kättelee Hämettä, oikeakin raja viidenkymme-

nen metrin päässä keskellä Karkkilan Rajapeltoa. Metsänrelna ei enää näy pimeältä. Ensimmäiset havainnot kertovat, että kisa kurkee ja toimii, vaikka ollaan tiimiorganisaation rajoiila.vartioita turee, nyt niiden kuuruu jo tajuta, missä ollaan.Joitain pitää auttaa: "Katsokaapa karttåa: mitä erityistä juuri tässä ojan ja uran risteyksessä mahtaa olla? vad för en linje kunde ået varal" Muistelen suunnistuspiikkarien rapinaa Högforsin pimåissa sareissa rähtö_ ja ahjojen iavua ruukin sisäpihaila ja saan

tehtävässä, vasaroiden pauketta kiksejä uusmaalaisuudesta.

Aurinkoisen rämpimänä kesänä seitsemän vuotta sitten uusimaa

teki lähtöä Evolle. Piiri oli pitkästä aikaa ryhtynyt piirileirin pitoon. UusiAika _ Uusi Maa oli leiri lähtemisestä, etsimisestä.Tulohaikille lähdettiin kuin kurjet yötaivaalle kohti uutta. Leiri etsi uusmaalaisuuden sisältöä, piiri olemustaan, moniarvoisuus, vastauksen häilyvyys ja lähtemisen tärkeys tuloksina. ',partio_ leiri Voi parhaimmillaankin olla vain ohikiitävä hetki ikuisuudessa", lukee leiriraportissa. Miilun Kydystä neljä vuotta jatkunut prosessi huipentui Lentävän

hollantilaisen purjeiden nostoon metsänreunassa, joka jäi seuraajille perinnöksi uusmaalaisen partioinnin ilmentäjänä.

Henkilöstön pääosien sitoutuessa reirintekoon vain urhooilisimmat kisaihmiset jäivät valmistelemaan Suomen Partiolaisten talvimestaruuski-

soja I990.Aikalaisten mukaan kisan teema "keksimällä keksittiin', ilman yhteyt_ Logossa näemmekin enteellisesti kokka-veneen pareremassa ylösalaisin Talviteloilla. (on todettava, että harmaan sarjan lähtötehtä_ vän massiivisuus - talvitelat tukeista teki moneen vaikutuksen silloin.)

tä Evon tapahtumiin.

Kevät tuli. Melkuttimen valmistelussa haettiin perinteiden ja

nykyajan yhteyttä, koko piirin reiriä. Kaupunki- ja metsäpartion väristä röytyi uudisraivaus ia metsänreunassa tonkivaTerhikki, jolla on pellavainen Melkutin_ lippis päässä, haikilla Lopen aarnimetsissä yörastilla teknobileissä tähtien alla... Uusmaalainen metsänreuna orikin kurttuurien rajapinta, joila kukkii uutta löydettävää etsijöille. "Me seisomme siinä metsän reunassa ja voimme valita, kumpaan suuntaan lähdemme", sanoi tuleva piirinjohtaja (onko siitä todella vain reilut kaksi vuotta?) - uudisraivaus jatkuisi uusilla, trenkisiila rajoilla. Piiri ja järvi -tapahtuman julisteessa vesille palautetussa piirin merkissä on veneen kokka, se,.joka murtaa ajan aailokon pärskeiksi ja ottaa ensimmäisenä tuntuman karin kiviin, jos niikseen tulee. uusimaa valitsi vuosi Melkuttimen jälkeen Suomen nuorimman piirihailituksen, tuotti tiimimenetetmän Loistolle ja luovutti jo toisen sukupolven vaeltajapaalliköitä Sp:n suureen tuuttiin. omia syys-SM-pt-kisoja alettiin tehdä joka ma'hdollisella uudella tavalla alkaen organisaatiosta ja koulutuksesta aina tehtävä- ja pisteluettelon yksityiskohtiin saakka. "Kisat kuin ei koskaan ennen."

sl*e"**\

r--\'Jr---I .<oram;ure

"*,tr

r 9qe Kr,Jrl$I.bs-

-t--I I

Kokka-piiri seisoo Raialla kilpaifijoiden lähdertyä kotiin ja miettii, mitä seuraavaksi. l(ymmenkesäinen temaattinen evoluutio odottaa seuraavaa kierrosta. Kenkä Linkola kehitti vuosina 1987-88 metsänreunan,Timo Jalamo keksi lggg talvitelat, Santeri Kangas tiivisti keväällä 1993: "Uudisraivaus",Jaana Nurminen käänsi vuotta myöhemmin piirin katseet järveen ja Outi Mäkelä esitti tammikuussa 1995, että hänestä tämä uusi kisaprojekti on Rajalla... Ja sittenl Jos haluaa tietää, mitä on Rajan takana, olisi ilmeisesti ensin mentävä sen yli: iatkettava raioiensa venyttämistä, kunnes ne muuttuvat toisiksi. Jo kysymys raian tuosta Puolesta edellyttää käsitteitä sen yli. On esiretrx että |'999 Uudenmaan partiopiiri olisi vaelluksella yli koko maakunnan,yli lippukuntaraioien, Yli partioleiritottumusten, kukin itsensä ylittäen, sitren toiset kohdaten, Piirin yhteyden kokien, lopulta kotiinkin vaeltaen, etäisyyden ylittäen - myös piirin ia Proiektin rajan ylittäen, resurssit yhdistäen, jokapäiväistä lippukuntatoimintaa palvellen. Piirihallitus sai syyskokoukselta valruuder käynnistää | 999:n valm isreluprojektin. Jorain silntää !o; veneen kokka rahtoo veden yli.

P Ä R S K E 2L

lukiioiden pärsköhdyksiö

Siellö se on vieläkln,

eli töysin psrfion V un pienempänä lippukunnan osas\toretkillä ja vartsan lampireissuilla

iäädä kun pitää !ähteä kaupungille juhli-

maan.

mietti tulevaa pantiouraansa, tuntui ai-

Näin taisi käydä minulle.Ainakin

van itsestäänselvältä että näin hän tämä jatkuu sitten "isonakin". Uusiaikauusi-

jotakin tähän suuntaan. Sitten reilun vuoden tätä kärsittyäni syksy alkoi painaa selkää kumaraan eikä koulussakaan oikein jaksanut olla.Joku lääke piti olla... olisiko se aimo viikonlopun "rentoutumisloma" kavereiden kanssa mökilläl

maat ja tervakset kolahtivat mieliin niin sopvasti, että päätettiin: Kyllä tämä on

hyvä sitten minunkln lapsilleni joskus oleva. Kyllä ne partioon saavat luvan liittyä. No, tullaan vaiheeseen jossa lippu-

Oliko se iltaisin kävelyllä käyntiäl

kunnan johtajat alkavat katoil!a pois paikkakunnalta tai mu uren vaan lyödä hanskojaan riskiin eivätkä enää yksin* kertaisesti jaksa hoitaa kalkki hommia vuodesta toiseen" Tarvitaan siis lisää

sopiva ajankohtakin löytyi joten siirä sitten mentiin lammelle josta lähes kaikki hienoimrnat partiomuistomme

vetäjiä toiminnalle. Vanha ja hyväksitodettu keinohan on se, että nykyiset veejiit lähtee iohtajaneuvostoon ja vanhimmat vartiolaiset saavat hartioilleen melkoisen taakan tyyliin: "Haha.. musta tuleekin vi..mä oon sun johtaj?", €ikä ihan välttämärtä tiedetä mihin ollaan ryhty_

(ainakin minun) olivat. Yopyminen tie-

tysti laavussa rakovalkean ääressä, laskeutum ista jyrkältä kallionseinämältä, ja aina yhtä ikävä aamukasteinen herätys.

Siinä tuntuivat olleen nuo tärkeimmät roh dot. Nyt kun vielä Rajalla-klsat, meni_ vät kannaltani mukavasti, niin partiotoi-

mässä.

Kun kesäleirit on käyty ja koulut alkaa, on aika

af oittaa myös kokoukset. Koulun jälkeen mietitään mitäs sitä kokouksessa tehtäisiin... ja kuin salama kirkkaalta taivaalta tu lee m ieleen joku itseään kiinnostava homma. "Tätä vanha veejii ei koskaan meidän kanssa teh-

nyt!" Vartiolaisetkin innostuvat kun johtajavaihdoksen myötä tu lee uutta puhtia toimintaan ja käydään enemmän retkillä ine ine. Muma sitten useimmille käy kuitenkin niin, ettei enää puolen vuoden jälkeen jaksetakaan keksiä mitään uutta. Kokouksissa vaan istutaan, puhutaan edellispäivän lätkämatsista sunmuuta. Vähä vähälrä vartsanjohtaja huomaakin vian ehkä olevan hänessä. Ja

kaskas: Se sama rutru johtajiston kierto on jälleen edennyr yhden pyörähdyksen. Siirryt JN:oon käymään kokouksissa kerran kuussa. Käyt lippukunnan yh-

teisellä retkellä kääntymässä etkä voi

Ei.

Kuten joku suuri ajartelijakin on ioskus sanonut, lääke löytyy menneisyydestä, eli vastaus ollsi siis: Metsä! Kahden kaverin yfipuhuminen hommaan onnistui helposti, ia kaikille

minnan uudelleenherätys minun kohdallani oli tapahtunur. Eihän se täysin koskaan loppunutkaan, mutta aktiivisuus taisi jäädä aika vähäiseksi kuitenkin. Ät<tia vaan takaisin vaeltaliin, homma pyörimään ja retkille ja leireille porukalla. Yhtä hubaa se vieläkin otr, ja tulee olemaan lapsillanikin. J

An dersson

eiltä kysytään, meille vastaraan. Meille kerrotaan, opetetaan. Miksi emme saa päättää itse, miettiä, haluta mitä vain. lhmiset ovat kuitenkin yksilöitä, ei heille voi syörtää kaikille samaa puuroa samalla tavalla, saman lämpöisenä. Kuka pelkää jäävänsä jyrän alf el

Miksi uovuus taperaanl Miksi ei aina saa päättää asioista, joista katsoo olevan hyötyä, irselleen ia muille? Miksi ihmiskuntal ni mi m."h uoles t u n ut h u m o r isti', f

Parahin huolestunu] huulenheittäiä, olet nöemmö asett anut liudan kysymyksici koko ihmiskunnalle. Minö nyt yuorostoni, eröönö ihmiskunnon edustajano, kysyisin muutamia Sinu lto: l4ikcj estöö Sinua pööt_ tömöstö itse? Miten niin, et yoi haluta mitö vain? Entös Jos kotsoisit osioito toiselto kantilto?vaihtaisjt voik ka hatujesi muo toa?

Juuri tönöön Minö haluan suunnitelta lippukunnan riihityksen, juuri tönöön Minö " en tekisi mitöön mieluummin kuin istuisin

fcissö ruuhkabussisso, juuri tönöön olisi erityise n mukavaa

kirjoittaa juttu pörskee-

seen... siitö se löhtee. Tbk

i on luonnollista, ettö tömö kuulostaa ajoittoin mahdatta_

malta, varsinkin nöin paljon huhutun syfsmosennuksen herkimmillö oltistus hetkillö,

mutto yrittöö voi - sinö, minö ja muutkin.

toimitus

Kirj oita pärskähdyksesi osoitteella: Pärske/ Suvi Erjanti Kitarakuja3BL760042A Hel s inki R S K E 23

Syksyinen iltq Suomenlinnqs' so. Leiiturillq omituisin ihmisiä: iollcrin hiuksissc kultclncluhcrq"

viittoio, miekkoio vyötöröllä.

Puheissq vilcrhfclvqf ornifuiset nimefz "Olefko sö Pleiodi vcri Kefeu s?" Uuden lcrufcrn mukq' ntl heitö fulee lisöö, ioku ulkopuolinen luulee polttariseuiueeksi. He voehnvst stlcrrellcl koko yön ia käyttäYfYvöt omituisesti. Joku iuhlinrssto scrcrpuvct fytföporu kka söikäh' föä ihqn oikessti pimeästö :l' mesfyvöö, viikcteftei heiluftovqcr io tulmmqnpuhuvca hqhmoo. "f{ei mö oon Ytrqn föllönen portioloinen io töä on

Teksti : Veera Luoma-aho HOKKILAISET Kuvat: Outi Järvinen oo oo co RYPPA/ANNTIVAT

mummon krimiturkki", rGrr!' hoittelee olenfo kihillö tyfön öänellä. On htrnkeohiooiien

kol rnos puol ivuotisto Ptrcmi nen. Seuraavana iltana eletään 1800-lukua. Sipoolaisessa iuhlasalissa loisteliaasti pukeutuneet herrat ia daamit viettävät sukuiuhlaansa, iossa sukulaissuhteet osoittautuvat Kauniita ia Rohkeita kiemuraisemm iksi.Viulun- ia pianonsoiton,

runonlausunnan

ia Puheiden

lomassa

palvelijat kantavat poytiin yhä uusia ruokalajeja. Tänssiaskelissa iuhlijat osoittavat suoranalsta luovuutta. Tampereelta saapuvat vieraat näyttävät vain

hetken hämmästynei ltä.

Tapoamisen fehfävä Puolivuotistapaaminen luultavasti onnistui tehtävässään inspiroida ia yhdistää hankeohjaaiia. Ohessa käsiteltiin taas toimintakansiota ia JOINia ia Puhuttiin ihan hirveästi. Ja ios ei . muuta, niin ainakin oli kivaa. tr

Virkko lqsstl tutkq i lti i n Teksti:Outi Hirva vcreltq i i"n foi m i ntq ks n siotc Meidän vqelfoioporukko, 5oYusukeltqiof Virkkcrlon tulen' tekiiöistö soi futkoiltqvcrkseen vqehoiien uuden tolminfcmitökö rapohtui kqnsioJt. sitten, kun se sostiin? Meillö ei suurio fopohfunuf, mufta tcrpohtuipq kuitenkin. Savusukeltajat on ollut lähinnä koloporukka. Aktiiviseen vaeltaiatoimintaan ei ole riittänyt energiaa eikä toisinaan in-

PARSKE

Loimrne omon luovuuslilion Liljoihin jo entuudestaan ihastuneina päätimme tutustua niihin lisää. Nahka-

liljat ovat tuttuia meille io vanhastaan, joten niihin emme Puuttuneet tällä kertaa. Sen siiaan koimme erinomaiseksi ideaksi luovuuslilian - itse soveltamarnme version. Siis 24h äksönsessio: vatsatanssia, kasvonaamioita, tuoreiuustoia,

virkkausta (kyllä, luit oikein), Pallohie-

rontaa, ioogaa, potkukelkkailua tai mahdollisesti hiihtoa sekä KK-vaatetta. Lisäks i koreografi oita.

Suosittelemme

nostustakaan. ldeoita meillä aina kuitenkin on ollut.Ja palion. Mutta nyt siis tämä toimintakansio. Ruskea ia täynnänsä toimintaideoita. Tyhmiäkin (lue: meille epäsopivia) iuttuia löytyi, mutta suurimmaksi osaksi hauskoia, käyttö-

Jos et ole vielä hankkinut vaeltaiaPorukallesi kyseistä kansiota, tilaa se pikimmiten. Ota mukava asento, varaa aikaa, lue ja sovella. Savusukeltaiat suosittelee-

kelpoisia ja iuuri meille sopivia.

p. (09) 449 388 hintoan l??mklkansio.

P.S.

Konsioito soo piiritoimistolta

Motft

mukoisio leffoio.

iekti )en

Mu uttu n kaytokel

iohdosto

to rioto o n

iluoutoproiektio korvouksetto

kiinnostu Bussimol

yli 50 kg toi siihen

Kohderyhmö:

Rokento

o poruko lle.

pyrkivöt,

kqikkiruokoiset I Z -vuotioot Piiri: Uusimoo

Vqlontuoiot volottovqt

Poikkokunto : Nurmi iörven Mörkio

30.il.

Jöriestöö: Kloposet

Hinto: I 00 mk,/suu

ityöt tehty, renkoillo. Moottori

o kori kelpo oihio innokkoille. iinnostuneet

Hintoon sisöltyy: mohdoton möörö ruokoo io noposteltovoo, pokollinen olku- io loppupunnitus, ohlelmoo oll night long! llmoittoutuminen: kirieitse toi puhelimitse Terhi Piironen, Mechelininkotu lB A

ll,

Hintoon sisöltyy:

Bedford Bliz -82, renkoot,

bensiinimooitori io muuto mukovoo llmoittoutuminen: soito Koille puh. {03} 71 5 ö00.l

Vöiiy: Piukkqq Ä*ania Eröönloinen mocstokiso

16.2.1997

Kohderyhmö : Seikko

56,005

Viimeinen ilmoittouturnispöivö: 8..| I .9ö

Koikki ovot tervetulleito ! llmoittqutumiset kilpoiluun viimeistöön

Videoito yli sietokyvyn

2.1

videoito yli sietokyryn, pohkoo yli sietokyrryn, videoito yl i sietokyvyn, unto o/le s ietokyoyn, syodöö nko si el iA ?

syödöön yli sietokyvyn, roioio rikki, kestöökö pöö?

tyhiöö ... videoito yli sietokyvyn. Kohderyhmö: kyllo Piiri

. Uusimoo kunto: Tuusulo

Röyhmö/Tuusportio

kysy!

8.il.r996

runo

Moksuohieet: llmoittoutumisen yhteydessö

oP 57 3120-457367

Noposteltovoo io leffoio

B.-9

L r99ö

Moximi osonottoiomöörö'. 20 Lisötietoio: Honno Jörvenpöö puh (03 | 362 O 645 Viimeinen ilmoittoutumispöivö: I 0. I .1997

Pqincioisten porotiisi rnetsösfys

Ei miköön leffomoroton, mutto muutqmo tunti kuitenkin.

Yön oikono olisi torkoitus kotsoo noin Kohdeioukko: voeltoiot Piiri: Uusimoo Poikkokunto: HyvinköA

5 leffoo.

Jöriestöö: Poron Puremot

H inio

Totuttuun to poo n o nti un ivo i heisto oh el moo, ono rkioo I

kopinoo. Sitkeimmöi voivot yrittöö suorittoo

Unililion.

Moriens te koikki iotko olette kiinnostuneet Alioksen peloomisesto. Teillö on elömönne tiloisuus osollistuo peli-iltoomme Soviollo. Kohderyhmö: Voeltolot ympöri Uuttomooto Aiko'. 2.1 I . kello 17-20 Poikko: Sovion Suvisiskoien kolo Soviollo, Kerovollo. Opostus Sovion osemolto. Tuo mukonosi ruokoo, nyyttöriperioote. Moksimi osollistulot: 30 hlö llmot 1o lisötiedot: Outi pql 24

ksetoon poi konpööllö n. Tero Töhtiselle,

moinittovo yhleystiedot, lpk, ollergiot,

Pi i ri

. 25. 1 I

/oipa & Hi

: Joi n i lo

Helsinki,040 505 30ö2.

Peli-ihq Soviollq

15.-tö.il.199ö

llmoittoutuminen : Postitse Regtum, 24, 33ö10 Tompere. llmoittoutuni

Kohderyhmö

muuto

Videoito yli sietokyyyn

Hinto: ö0 mklhlo Hintqon sisö|fi: hyvöt ruuot, öxöniö, oheismoteriooli

.l0

Lisötietoio. Terhi Piironen

Poikkokunto. Tompere

15.-17.1

mohonvenyttöiiksi lettuio + kohvio leiritulello. Lisötietoio io ilmot: Ossi Leonder, Viipurinkotu

nhol uiset

eli kodonneen unityynyn

Ohlelmosso mm. Herrosmieskilpoilut

Moksuohieet: ilmoittoutumisen yhteydessö

Piiri: Höme Jöriestöö: Regtum

vorresso.

portiohouskoo. Toriollo hernekeittoo sekö

Videoito yli sietokyvyn, videoito yli sietokyvyn,

Viiden hengen vortioisso pystytetöön pesö metsöön {muilio piiloon}. Torkoitukseno pysyö kison oikono muilto vortioilto (+"kiinnioitoiilto") nökymöttömissö, kerötö roiotulto olueelto merkitryla "oblekteio", iotko on t pisteytetVvoikeusluokon mukoon. Kison lopusso eniten pisteitö kerönnyt vortio voittoo. Polki t., t'".' lttroo loCIleloo.

Tommisooreloinen lippukunto Volontuoiot iöriestöö lpk-esittelyn kotikoupungissoon 30. I I . I 99ö. Topohtumo iöriestetöön W:n makillA Hongontien

00100 HKl, puh.{09} 495 080 Moximi osonottoiomöörö . 20

fsx {031 714 2222 Lisötietoio: Koi Viimeinen ilmoitloutumispöivö: 5. I I

Jöriestöö: Hesen Servetit, Vesilohden Volkohönnöt Viimeinen ilmopöivö: 25.1 1 .

iset

So lpo ussel kö

Poikkokunto: Lohden löhellö Hollolon pitöiössö Jöriestöö : SoPo : n voeltoioti imi Hinto: 22O mk, sis. olv 22%, mokso toi kuole Hinloon sisöIfi: ruoko, iuomo, potio+yllotys llmoittoutuminen: kirlollisesti SoPo:n toimistoon

Morionkotu I 5 B, l5l l0 Lohti, fox t03) 5899 55ö

Moksuohieet: Kurssi ki rleen mukono Moximi osonottoiomöörö : 30 Lisötietoio: Toni Mentulo 040-5 16 2899 Viimeinen ilmoittoutumispöivö. I 2.11 199ö

nyyttö risof kot

Hintoon sisöltyy: noposteltovoo + leffqt moittoulumi nen : Mo ri no Bergström i le, Pi n n i n kotu 2 A 2,05800 Hyvinköö, puh 049-735 B l5 Moximi osonottoiomöörö: 35 | |

Lisötietoio: Morino Vi imeinen i lmoittoutumispöivö.

Hässökkö Uusi töhti on syttynyi!

30.1

l. io 1 .12.

Clet oino tiennyt olevosi iotoin. Tule io tee unelmostosi totto!

24 tuntio

iosso i n Vesi lo hdesso.

jotokin mullistovoo, tuodo esiin

Horlinin, Einsteinin, Mozortin

Möiskelilion poluu

Kohdeioukko: Kyvykkoot voelto Mox osollistuiot: 20 hloo

Ei oomupoloo toi pöivöpoloo voon iotkuvoo

kestopoloo

17 1t 9ö Syödöön koikkeo hyvöö useommon kilon verron 24 tunnin oikono io yritetöön somolio kuluttoo soodut kolorit urheilemollo, leikkimollö, loulomollo io tietysti sounomollo. Loppuyö kulutetoon kotsomollo teemon

ikkokunfo : Vesilohti

Piiri: Höme Hinto: 40mkl hlo Hintoon sisö|fi: Ruoko io muu moteriooli Moksuohieet ilmon yhteydessö. mennessö kiriollisesti: llmot io lisötietolo'. 25 I

Riikko Uusitolo, Ankkorinroitti 4 b, 33700 Tompere, puh tompereen suunto io 3564 287

No nyf kun rnenelfe nöihin loisfqviin topahtumiin lo nqufiskeletfe ia on kivoo io sqo ktlvereito io niitö hqrmittqo iotka iöivät kotiiin io sitten holucltte tiefysti irsekin iärkötä iorain yhtö kuulio niin sitten ilmoittqessqnne siifä Pörskeeseen io Suomen

Portioloisiin niin käyräre virqllisrq lomqketto io sen föyrtöohieito iotko löyW mqlliksl (ölköä käytfökö sitä) tuoltq seurqqvqlra sivultc io siften oikeitcl voi rilclilla foimistolts fööllä Humolisfonkqdultc ios loppuu ic aioftqq kopiokoneestq löpl lo tuollqstq. PS. Tärnö on käsky. r)

R S K E 25

IOtN-markkinat

tapahtumailmoitus

Tarvlhkolt r Kaevakl' lsraå, löre l"tlt?l.1; tlp.n"t-"r."1, J ärJ ut'årrå

Mainoslause

Tapahtuman nimi

Alkupäivämäärä

muut

Päivämäärät

Kuvaus

O tloitt,ah,aa kohdsltsa rlruYtul ftrjolttaXr,aa trhrn tapabtr$ulttar. katklst # 't*ttå tlrdätte tapahtunttte. Jor tåla lopguu, Jåt'tåkåå våbLtrtr tårhcå* a eriaE Pol'l .

e Hlott'lftåå, & lllkå on Eclstå kll"nnortsavLnta taPahtuEarrtr Ja nthä €rottas gca kat"htlta mlLgttr. Kahgthåå nlj.dcn lYhYt D.ruttcclIa kobt aaa c logaa Ttf atnogla,rtt6t ' l|aLaogLaugcrog tuli' rl" hcråtEål kLl'nnc#tua lulroa koko llnrrt*ll* '

tapahtumasta

maksimilukumää$ Kohdeioukko

(E xrhsLiEäö

Faikkakunta

raavehsL votåvä nLuL tsapcbtrrnallo . trllnartå

tulLtl. kåydå tlnf tapahtunal Luonno. Elrvå nLut qÖs herättåt lrnslla 1l.gää kttnnortutee.

Piiri Hinta Hintaan

EGll-

sisältYry

] tg

q# a

råsså vnlbcotta ot't'å Earhlrt&ee voitte - tguJa nsl'noslauro ;;,

Makstlohieet

roPlvaE bSrYtE YbBooe *t rvololvltlct JfEt llthra rda lcYrfrykrll '

tlmoittautuminen

Iäriestäiä YhteYstiedot

a xohdrJoukhor

Viimeinen ilnnoittautumisPäivä

PlåttåIEft'

29,00640 Helsinki Partiotalon Info Kylänvanhimmantie Fal'tio i nfo@sP. P arti o'fi email 2681, p. (90) 752 40l I, fax iibl lsz

lsrLuka

v--nsjla

\larltqjtr bafuaftr t4lcbhue" lfl,ctElJråf ryö;' ab ryytå m{n{tB öta. ur*rtlul-ttlnndcgts tet H*fdiåortr tå!dl,e.1drrf"

--. V

LoDut kobdat O ovat t,okal,rLå yhrltylrlrobtl,a,, Jothr ew:[ta+n tllantsccs nrrlraaa. Otl hWå tätttlÄ kaildst kohdåt, rlLlå csin. yhteyrtl,ctoj os Duug trrmlnen vol, narcataa låså* tL*toj a batruav{a rat,haåaG-I

vagtå

irorN-keavakköon Yol'

toLnLt,taa FartLolnf oos klrj eel -

trån f akrå134 taå eåhhörPstsåEcc ' Ja s!.eben s{}ctrn Yht'cfdaaoBtoJa odetbarnas,a 3 Odot'tcluaåkana

voåbee waåkka kålnåå ionkus auutå PtbukcaBcå1lå ' J åri 88eäffå31$, 3'

pÄRSKE

INTERNATIONAT N EWs,," Suomen Partiolaisten järjestämät kan-

mutta Pro Wergu tarjoaa inhimillisen

sainväliset neuvottelupäivät pidettiin

kokoisia haateita lippukuntien ia piirien toteutettaviksi. Kehy -ryhrnän tavoite oil, että vuoteen 2000 mennessä piireissä ja Iippukunnissa olisi käynnissä 20

syyskuun viimeisenä viikonloppuna Päivölässä, Va!keakoskella. Osallistujat olivat piirien kv-vastaavia ja m u ita asiasta kiinnostuneita, yhteensä n.30 hlöä. Päi-

vien aikana arvioitiin Loiston kv- toimintaa, ffi ietittiin partiolaisten mahdol-

lisuuksia toteuttaa kehitysyhteistyötä, jaettiin kokernuksia piirien harjoittamasta kansainvälisestä toiminnasta ja

luotiin puitteita piirien väliselle yhteistyö lle.

Loisfon kY-kqsvqfus l-oistolla oli yli 700 ulkomaalaista partiolaista. Vierailijat nauttivat leiristä ja erityisesti sen jälkeisestä "home hospi-

talysta"

Suom

i-kiertueesta. Monet

kokivat leirin aikana slevansa eristyksissä muusta leiristä kieliongelmien vuoksi. Cafö Clobal onnistui yli odotusten. Erityisesti kahvilan konsertit saavuttivat suosiota, panelikeskusteluiden jäädessä

vähälle huorniolle. Peace Pack-keräys onnistui hyvin.

Kehitysyhteisfyö = kehy

SP:ssä toiminut kehitysyhteistyöryhmä on saanut työnsä päätokseen ja raportin

kirjoitettua. Käyttökelposta materiaalia lippukunnille on sudenpentujen ja vartiolaisten kehy-taitom erkit, kehy-toimintakaavio, tietoja kummilapsitoiminnasta

Pro Wergu-projektit. Varsinai-

nen Werguiaram projekti

loppu,

MUUSIMAAN

Kesällä 1998 virolaiser järjestävät kansainvälisen leirin Worrnsin saanella. Suomalaiset partiolaiset ovat leirille erityin te rvetu le ita.

Pohjois-Karjalan parriopiiri on aloittanut yhteistyön Karjalan parriolaisten kanssa. Suunnitelmissa on yhteisiä vi-kursseja sekä vierailufa ja kesällä 1997 järjestetään yhteinen leiri Karjalan tasavallassa, jonne myös muiden piirien partiolaiset ovat tervetulleita. tr

roi e ktia.

Piirien kqnsoinvälinen tolminfcr. Piirien kansainvälinen toirninta on hyvin vaihtelevaa; kontakteja Suomessa asuviin ulkomaalaisiin, partiomatkoja, osallistumista Mahdollisuuksien Torille, kvtaitomerkki- vihjareita, matkanjohtajakursseja, kummilapsitoimintaa, muistelemispäivä juhlia, osallistumista muiden kansalaisjärjestöien toim intaan (Unicef, SPR, ), kv-kouluttajakurssi . Yhteistä kvryhmille tuntui olevan niiden pieni koko

Tulosss myös.,.

ja jatkuva huoli kv-asioiden vetävästä markkinoinnista, jolla saataisiin tärkeä

| 5.2. 1997 Tukholman Globen hallissa WAGGS:|n järjestämä rauhan konsertti, joka on sarnalla Peace Pack -projektin loppuhuipennus. * kesällä 1997 vaeltajavaellus Bergenissä, Norjassa. * kesällä 1997 mahdollisuus vierailla Euro Steps kohteissa

asia kaikkien ulottuville.

ympäri Eurooppaa.

* syksyllä 1997 kehy-seminaari

Kv-foiminfcpokeffi.

johtajille Malmössä, Ruotsissa. * v. 1997 ,WAGGS:n Juliet Low

SP:n kv-ryhmä on tekemässä lippukunnille toimintakansiotal joka sisältää ideclita kv-kasvatukseen sudareille, vartiolaisille, vaeltajille ja johtajille. Kansio, video, cd-romppu tms. ideapankin ulkoasu on vielä epäselvä. ldeoiden tarvetta lippukunnissa tuntuu olevan.

seminaari Mexicossa.

1998- 1999 maailmanjamboree Chilessä.

Seu ra;a parti ol ehdi stöä! lisötiet aja kv-osioisto soot myös Maailmo

töhinlueen yhfeisfyö SP:n Viro-toim

ryhmöl Pia Hokkari (p.09-680 2526)

sa, mLltta

ikunta lopetti toim intanyhteistyö virolaisten kanssa ei loppunut.Vi rolaiset toivovat yhteistyön jatkuvan kurssien ia leirien merkeissä.

VlNKlf"'ja

dl dl dl

kaakaojauhetta (Van Houten yms.) hienoa sokeria maitoa

kpl kpl

kananmunia liivate lehtiä

kuohu- tai vispikermaa

Partiotalo kv-sihteeri Riin a "Rilli"

Lappatainen (p" 09-728 28 t t).

rammisro/ Muusimaa,

Kerfun Sukloovonukos

I 1,5 3 3 4 2,5

HAKKATi

Laita liivatelehdet kylmään veteen pehmeämään. Sekoita kaakaojauhe, sokeri, maito ja kananmunat tasaiseksi seokseksi kattilassa. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes seos sakenee ja pulpahtaa pari kertaa. Sekoita

kuiviksi valutetut liivatelehdet joukkoon. Jäähdytä seos. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita kermavaahto jäähtyneen seoksen joukkoon. Laita seos tarjoilukulhoon tai annosmaljoihin ja anna hyytyä iääkaapissa noin 3 tuntia.

piirros

Minna Majuri

V il

,li

'd,r<

{ tl fl

I 1

HEE''

palataanl(o asiaan?

puhuttauaa' Kokoukset uenuuät kgmmentuntisiksi, olisi niin palion

*siiil;å*Htit"'tniu:gåtil:'J?'gi?i."!iällqisi5å:'*'i,:,:i"'" 'tiöö;'ii;ön pärtiö j* jäsrus koko partioaate - uusmaalalsestl. Puhuttaatco? Tai haluatko tUUppeiä? Seuraaua uapaa

K E!

ffi EB

ffi

motiuoitua kuuntelernalla niitä hguiä keskustelutilanne tgönimeltään

N N

H E

? E

, -.iusiä .t 8r08. keskivlikkona l-3' I l-. kpllo 0n Diiritoimi-qtolla jä saa tuoda mukana. toimisiöltC tiedusteila frlndtauia aiheita saa

KfuTKEN N,IååII,MJAIV

ffi

PE&IT if.ä LEIKIT I{UMMI -PUSULASSå

Tiedätkö kuinka leikitään nago-pullopeliä, kiinanmuuria

kiitai komPoqg:leikkiä? Osaatko !äriestää kertomuspolun aistein' kaikin metsään voi tuttlstua nalaiffi

l.l | , 6,12,9.12, 29.12.'6.1, iolloin suliettu' tilitykseen l?'12' . .. .r ! r, ortqvo piiriroimisrosso | 5.1 l.

Toimisto quki 9-t 5 poirsi I

fiuluLolenterirqhoi Monnerheim-sorki." h;k"romokkeet ,11utoimistolto' iåii"lt"""t ioulukortit lYt -o i stonkoru 4 OO2 5 O Hels i nki U uden moo. no'rr-ilpiiti, (o9) 449 388, f (9,?l 449 343 r _^2_-- ^_--ir. ....ai,n,r,r6cn ncrrric i I

lr""?,ii#ät;rt;i'-å-ii"t'"*lrusimoq,e-moir:uusimoq@sp.portio.f

Holuotko

O*otko Kkkootko 2

8 PÄRSKE

koulutlomollo toi tullo HALUATKO köydö omon honkeohiooioiolkokurssisi uusmooloisesto muuten voon hyvöön stoobiin keskustelemoon (erikois?-)osoomistosi voeholokoulutuksesto toi iokoo omoo oivon muufo kuin muillekin/meillekin toi lehdö kokkoomisesfo kosvun tokio pelkkoo ruuonloittoo. Tiimissö on tiloo' kevöön io

soifo Sonno

2741341

MUUSIM AA eli piirin muonitusryhmä

NUTSRU

kaipaa: uusia jäseniä muonittamaan piirin kursseia ia tapahtumia tarjoaa: koulutusta, työtoveruutta, uusia tuttavuuksia odottaa: nimeäsi ja yhteystietojasi osoitreeseen JnnNn (Jnsu) NunMf NEN, JAAKKoLANnTHA 3 B 04250 Krnnvn, (0g) 294 4733.

KAIPAAT KO

NUoRTEN IHMISSUHDETAITOJEN

haasteitat. Tule jakarnaan

omat kokemuksesi laumaniohtaiana ia innostamaan tulevia laumanjohtajia kursseillarnme. Ota yhteyttå iloiseen porukkaamme!

Trrun KnuroNEN suurnRrNKUJA 3 A (0 | 9) 4t 6 904.

KURSSI

I 05900 l--lwrNrcÄÄ,

JAM BO

sinä maailmankansalainen! Tule avartarnaan maailmaasi KV-ja ympäristöasioiden parissa. Ryhmämme tarioaa koulutusta, teemailtoja ja virkistystä piirimme johtaiille ja muille partiolaisille. Innostus ja kiinnostus ovat ainoat vaateet. Bienvenu ! Lisätietoja: Tlrrun "LINTU" Arulm, RÄLSSTNTE | 6 c 28 00720 HemrNKr, (09) 34T 2669.

PJ.RY

MA on partiomain€h,

dynaaminen, lruorekas, uusmaa-

lainen PJ-peruskurssikoulutusryhmä. Järjesrämme 2-3 kurssia vuodessa. Meitä on seitsemän hengen tiimi. LO NTOO-TU KH O LMA.FARI I S I.LI NZ.D E LH !.Li haluatko ponkaista maailmalle PJ-ryhmän kautta? Niin tekevät monet. ioten tarvitsemme uusia kouluttaj ia -97 alkaen PJ-peruskursseille. Haluarnme, että olet: ulospäin suuntautunut, energinen, ideakas, omaat peruspartiotuntemuksen, Pl-peruskurssin käynyt, yli | 8-vuotias, spontaani. Tarjoamme sinulle: näköalapaikan Uudenmaan partiopiirin toimintaän, koulutuksellisia haasteita, mahdollisuuksia keh ittya kouluttaj ana,tiimin tuen. Lyhyt hakemus ansioluetteloineen ia tuore todenmukainen valokuva lähetetään naispuolisten hakijoiden osalta osoitteella Lnunt UNrnmo, HEVosHAANIE 6 04300 TuusuLA, (09) 273 |'751,050 559 6523 ia miespuolisren hakijoiden osalta osoitteella Mrnrn SrurupÄÄ, PonvooNKAru 2l D 78 005 l0 HrmrNKr , o4g T7g 1144, M

RKA.sr LLAN

nan@

Kohderyhmönö yli l7v vcreltaiot ia iohtoiqf.

l--

rseqsFueEil Alkao 2l .l .l99T klo I B-2O. Sitten viikoi*qin

4 ossq efeenpöin.

Hinto | 8O,mukoon. I lmof piiritoimisfoolr.

l2 ekcrq ofefoon

H ELSI N Kt. Fl

Lisätietoja molemmilta edellämainituilta.

vJ-sA PO

-ryhmä iäriestää VJ-iarkokursseia,VJ-vihjareita, tukee Pyydettäessä Vj-perLlskurssien järiesrämistä sekä iäriestää Sampokursseia ia -tapaamisia. Tarvitsemme mielipiteitä ia teidän lippukuntanne näkemyksen siitä, miten toimintamme pitäisi muurtaa tai kehittää, jotta Teidän lippukuntanne saisi siltä mahdollisimman suuren hyodyn.Voit tulla myös mukaan toteuttamaan kursseja tai osallistumaan ryhmän toimintaan. Ota yhteyttä: MenJA HnvuKA!NEN, RoIHUVUoRENIE 5 B l4 00820 HrlsrNKt, (09) 785 382 tai Esn Kuusnn,ArANApoLKU 2 D zgg 0l3Z0 VRrurRn, Eruuser-n@Rocr.HemrNKr.Fr, (09) 836 | 895

Lisötiefoio Jouni Hoqrqhcl O4O r 5O2 9795

(o9l 977 9296,

a^,

L' r.,

Ä R s K E 29

Srrr€Ft LohrKAÄ Nor,56& *ft[t/,E ilA... vifPlWtÅiU

Mclrrcrskuu

1-3.11. l. 1-3.1 l. 9-l0.ll. ll.il 15.-17.1 , l5-1 7 .1 l. lö. 11. 22-24.i1. 23."24. I I .

PJ-kurssi

l-3..|

ll/gb,ll-oso

Sompo-kurssi, Asikkolo Portiotoimittoion peruskurssi, Kouvolo SPn iösenkokous, Iu,ku

toimistokiinni PT-kisoien iohtomiskurssi, Sp Lpk:n iohromiskurssi wp, Uusimoo

Leikkikurssi

HOK

Z/gb,

il-oso

Portioneuvosro VR, puolivuotistopoominen

Joulukvu q .12. toimisto kiinni 10. I 2. SPn ioulukohvir 6.12 Piiriloimisron iouluglögit 1

V/AGGS Rouhonkonserili,

Tukholmo

AITJSTAVATAF

I$IT

TAMMIl(UU 2B.r 2.-5.I. 10.- l 2.

I l.-12. r 3.- 14.

17.-19.

Portioloislen erooposkurssin tolvioso,

Pihon seminoori qD Retkeilyk?:1.-utfg!i..1 ko^ulufioicfoorumi, Keski-Suomen opisto iöriesröö, \., I Toimi henkilopö ivöt, SP

Voltokunnollinen HOK Zoso, Kuusomo, Sp

Vi-iotkokurssi

24.-2ö. 25. 2ö.

Koulutusohiooiokurssi l -,oso, Sp Aikuis PJ 1 /q7 loso, YTP Lippo, olue A Lippo, olue B

vko 4 HEL/14tKUU.

PKK, SP

Koufutusryhmön poloveri NUISKU I /q7

1.-2.

2. toi 8.

VJiorkis

5 vko 7

PKK

l:SS*tcpohlumo by WAGGGS Tukholmo

15.

tö.

Lippo, olue C Lippo, olue D

14.- 1 ö. 1ö.

Koulutusoh iooio-koulutus 2-oso, Sp Melsönreunoslo lsoon Siniseen

2ö.

Aikuis

LJ-kurssi

MAALISKU_tJ 1

HQK | /97 ennokkobpoominen Aikuis LJ-kurssi

.-3.

7.-9.

Aikuis PJ | /97 2oso, YTP

Aikuii LJ-kurssi

12.

Koulutusryhmön poloveri

2.-t ö. -1ö.

comissioners Forum {wAGGGsl, Helsinki, ' --...-"r sp

lr"gromåe Portiomotkoilukurssi,SP

Tofvirnestaruuskisot, P-P HQK 1 /2, topoominen

5 -tö.

21 .-22. 21 ."23.

22.-2s.

27 -31 ?

HOK

/97

oso

Muon ituskurssi ITU-kurssi, SP id en, io tkokoul ulu svoef us ovotu !li"p P"o Konsollinen Akelo- efi foumoniohtoiien I

Tulkokurssi,

portioi{Lo

$9t, r:{nneessö, ir'**lfo

tu re

Poh ioi s mo i sso

io*okurssi, sp

iu po

ivöt sekö meri po rtiooh ioo i ien newoleluti

lo i suus

iovostoovien topoominen, Sp

P A R S K E 3].

;.,i

*^ tjuDth{Å/,Äåii'-ARTlOpffRf Ry Flumalistonkstu

Perrl

00250 Helsinki p tOe) 44e

UnHoseN

H"uothoko43 -rr,rrtAl 02410 krnKKoNuMMl

3B{d

f (0e) 44e 34s

00250

h$,* /,/ww*u L' ,:r"Fi/-miioh ans/uusimoo

/47A

.D7 15 Z

-,e.ffif?ker&t&tg @g? f?}rygoco

nir-ä siitä?

WHffiT& \flffiXTTffi

no niirr...

JOU

ss par€mpaa. miton?

I U KA t E N T E R I MYY NTTKi-5Ä3

Scri@itfsim:

YKS|rS RvmMÄ *loumqt *vortiot *vcreltoioryhmät

Tulos loskefoqn suhteufetfuncr ryhmä

UPPUKUNTA Tuf os losketaqn

suhteutetfunq

lippukunnc!n

roon

pqlkinnon' oI, pol ,?,glkinn Hr.rippureppu: Haglöfs Tight Pro XL serunonen sudarihan hukkuu johonki toi Monitoimityökolu: Leothermcn Superfool toi Metsöpolkgkn vElonheitin Petzl Mego -otsolomppu + Msg Lite Mi

Polkinf 2 RYH

*?,#*#-1"iään,

vo norn 5OO morkkoo ja vatsakivut entäs hamPaat

kavereiaen kateellisuus?., ikepuotiin Sinooperiin illöän - loqvu tcli frongio

morkktro

TAHAN 5AA TIPPUKUNTA 8 JOKA TAPAUKSESSA.

ffiifen

ri l.iO

,.,,1f'lnos ,' ,ofl,oA^

foimltdcln

tilityksen ohesso porhtlan yksilönsö io ryhhclufcrsn kisoan mukaqn. Ryhnristö io lippu[äöt rö. Kilpoiluoiko pööttyy l2.lz.lgga, tömön iälkeen rehryiä