Pärske 6/1996 by Uudenmaan Partiopiiri

Yhdeksöstoisto vuosikertq, nro 1 32

Piiritoimisto: Humolistonkotu

4, A0250

Helsinki

puhelin t09) 449 3BB fox (09) 449 343

internet: http : / /kyyppori. hkkk.

-k221 S2/ pqrske

e-moil : porske@sp.portio.fi

oo oc

PAAKIRJOITUKSET Eräässä taannoisessa partiotilaisuudessa osallistuin ryh-

mätyöskentelyyn. Partiossa ravaraan käyttaä D/hm iä, koska uskotaan, että ryhmän kokonaisenergia on suurempi kuin osiensa summa. Myöhemmin kuulin kanssani samaan ryhmään kuuluneen ilmaisevan ystävälleen tyytymättömyyttään minuun. Kävelin henkilön luo, katsoin häntä silmiin i

lilf

?ät:lT iiL:l l' [';

il:;'ltTil: h,ff::

tuollainen partioihanne tänne pääkirjoitukseen pääsi luiskahtamaan" toim.).

Toimituskuntq Mori Ahonen Suvi Erionti, pöötoimitfoio Johon Finell, kuvous

Huolestuttavaa on, ios partiossa yritetään olla liian kilttejä, eikä avoimesti anneta palautetta ia siten mahdollisteta jatkuvaa kehitystä. Loistavia arvosteluja tarvitaan hyvien iuttujen ylläpitämiseksi. Murta jos palaute on pelkästään "wonderfullia", edistystä ei tapahdu, jumiudumme paikoillemrne. Siksi ikävääkin kritiikkiä rarviraan. Sitä ei siis tule ottaa masentavana vaan ennen kaikkea rakentavana.

Outi Hirvc Miko Johonsson, netPörskevasfoavq Koiso Kollioniemi

Miio

Kelqmo

So n no Kokkonen

Erno Lohtinen, taifto

Ossi Leqnder Sonno Luomo-oho Veero Luomo-oho

Minno Moiuri

, piirrokset

Ro io llo-kuvo usti im

Pouli Soloronto

- Huomisen Fartio -suunnitelma toivoo jokaisesta partiolaisesta itsenäisesti aiattelevaa ja suvaitsevaista. Nuorten toivotaan osallistuvan päätöksentekoon yhä laa-

HuoPa

iemmin. ltsenäiseksi ajattelijaksi opitaan kuuntelemalla erilaisia mielipiteitä ja katselemalla asioita ei-itsestäänselvyyksinä. Harjoittelu on hyvä aloittaa jo nuorena. Mitä enemmän on erilaisia näkökulmia sulatellut, sitä varmempi on omista mielipiteistään ia sitä helpompi on osallisrua asioista päättämiseen, nuorienkin.

Tutkija Kari Paakkunainen esitti SP:n jäsenkokouksessa vaihteeksi kehujen sijaan kirpeää kritiikkiä partiolaisisra. Hän kehotti partiolaisia astumaan esiin yksilöinä, rohkeasti nousemaan ylös ja osoittamaan kohti taivasta: "Tässä minä partiolainen!".

, kolumnisti

Suvi Erj anti

Antti Sokko Suvi

rkki

Avustcriot: Anniko Ahonen

, toimisto

Motti Luokolo, kolumnisti

uusiopoperille.

Tiino Puso, kolumnisti Louri Untomo

Miko

RSKE

Ten

etz

Seuroovcrt Pörskeet: 1

/97 helmi-mooliskuun 2/97 huhti-toukokuun

voihteesso, deodline

.2.

voihteesso, deodline

.4.

PARSKE 4 6

Partioahdistuneena päätin passata Tuiki Tärkeän Kokouksen ja keskittyä kerrankin kodinhoitoon. Jauhopussiin ja lakanoiden takaa silmiini sattui iso-

äitini ompelurasia (kylla, sailytän niirä kaikkia samassa paikassa, koska muut keittiökaappini ovat täynnä askartelutarvikkeita ja partiopapereita), jonka samettivuorella lepäsi hassu puupala. Löysin sen olessani Maijan kanssa Poukamassa, ia minusta se muistutti Nuuskamuikkusen piippua.Nyt se toi mieleeni Pärskeesså (4196) olleen Jan Anderssonin kirjoituksen Kuinka Iöy-

14 lE

sin partion?. lstuin polynimurini viereen ja sommittelin itselleni jatkon tekstiin.

Joskus unohdan, ettei Minun Partioni tarvitse olla piiloitettu tuhannen työtunnin, viidensadan markan, kahden viikon, puolen maapallon tai kolmensadan osallistujan taakse.Tietenkin olen saanut mielettömiä juttuja esimerkiksi Loistolta, EB:ltä tai erityisesti piirin hankeohjaaiakursseilta, mutta kun se ei ole kaikki.Yhta hyvin Minun Partioni on löytynyt kotoa tietokoneen äärestä tai hiljaisuudesta lähimetsässä. Tai onkimalla Maijan kanssa viikon lahnoja (ainuttakaan ei näkynyt), metsästärnällä kuviteltua ninjaa tai viettämällä juhannusaaton kahden Poukarnan Täivaskalliolla katsellen saariston rakette ja ia tehden runoperformansseja. Minulle se on ollut tärkeää partiota.

Tietenkin toivon joskus pystyväni välittämään näitä kokemuksia toisillekin. Silti en aio hävetä tunnustaessani, että ainakin minä tarvitsen ioskus ihan

juuri mi-

nun omia juttujani. Unohtamatta menetelmää ja aatetta, mutta vain tuntemalla ne. Nostamalla pään peiton alta, mutta hakernatta mitään K2:n huipulta. Kun vielä uskon pystyväni vastaamaan, miksi luokittelen kokemukseni juuri partiojutulksi, tiedän taas löytäneeni par-

tion. Myönnän: Pistin Nuuskamuikkusen piipun suuhuni, jätin pyykit koneeseen ja unohdin maton tomutustelineelle. Päätin soittaa Maijalle laavuretkestä ja lähdin sittenkin kokoukseen. Matkalla keksin loistavan idean seuraavalle hokille ja muistelin Mirkan Rajalla-kisoissa laulamaa Partiomarss ia.

Sanna Luoma-aho

vuoden tulokos: lippukuntoporlomentti, suv i turkki I pk-esittelyssö To m m isoo ren Volontuoi0t, oss r leonder piiriho llitu ksen u udet io vo n hot kosvot , veero luomo-oho iöriestosto: iösenkokous, louri untomo portioneuvosto Tuusulosso, mori ohonen uudet po rtioneuvok set, onffi sokko, senno kokkonen vielö kerr0n roiollo, eppu lohtrnen, mtio kelomo pörskeen toimituskunto toimii: u udet tekiiöt, son ne luome-oha poinomme LIKE, hesorisso koymössö, oss i leender, suyi e rtonf i LUKUAKYSELY

20 kimet iuhli, suyt erlonfi 21 pikkuiuhliio koiso kallioniemi 22 Bimbo vuonno l9ö4 23 piiritoimisto glögeili, veero luomo-oho 24 uuden vuoden portiolrpouksio, outi hirvo Vihdisto Morsiin, heikki montilo 25 HOK, sonno luomo-oho 26 PJ :sto nuorisotyön ommottiloiseksi, mrko tenefz 27 nuoret, medio io yhteiskunto, eppu lohfinen 28 ihmissuhdekoulutusto, suy r turkki 29 viimeinen metsonreuno, pouli soioranfo 30 lukiioiden pörskö hdyksiö 32 JOIN io ilmoituksio 34 piiriniohtoion kolumni, tiifu puso 35 piirin topohtumot tokokonnessc on kisokutsu !

Ote

Mikko, Pörskeen uusi toittoio uronso huipullo

I I

6l e 6

Sokostillo

Juissi

Jo l-lt A^l

pi irin-

johtajan

kolumni s ta

sivulta

LippukunfqFrlqmenffi Teksti: Suvi Turkki Piiros: Minna Majuri Viime kevöönö Piirineuyosfo kocrtui, muttq mitä tuli tilcllle. Ei uutto Pineö, Ycron Lippukuntqporlomentli eli LipPc. Pinen kqnsscr scrmtrq on vqin perioofe: lippukuntien völinen yhfeis-

työ. LipPa-projekti on vuoden kohutuin rulokas piirissämme. Odotuksia on paljon ia mahdollisuuksia monta. Onnistues-

saan lippukuntayhteistyö

tarkoittaa, että LipPan kokoukset ovat lähellä. Jokaisella kokouksella on oma teernansa ja kokoustelijat tu levat sen

mukaisesti. Lippukunnar lähettävät omat asiantuntijansa paikalle, ne jotka tietävät ia tekevät.Todennäköisyys saada kokouksella konkreettisiä tekoja aikaiseksi on

imaavan...toden näköinen.

Kerran vuodessa pidetään piirin

yhteinen kokous, kovan luokan tilai-

vapaurtaisi

suus. Siihen osallistuu kaikkien lippu-

valtavasti nyt hu kkaan meneviä voimavaroja. Yhteiset kurssit, leirit, varainkeruut ia muut voisivat olla tehokkaampia,

kuntien johtajat ja joku muu johtaja.

ehdotto-

Siellä käsitellään isompia kokonaisuuksia ja pitkiä linjoja.Tällä rurvaraan vuorovaikutus Piirin johdon ia lippukuntien

masti sosiaalisempia. Jotkut motivoitui-

välillä. Ollaan edes kerran vuodessa

pääsisivät ikeestään, apua ja hyötyä. Muisratre varmaan erään partioihanteen joka sopisi tähän kohtaan.

kasvotu ste n.

antoisampia,parempia...

sivat uudelleen ja toiset

miköön eduskuntq

Lippukunta parlamentti ei ole mikään piirin uusi vaikuttava elin. ltseasiassa virallista vaikutusvaltaa sillä ei ole ollenkaan. Kysymyksessä on ihan uusi juttu, joka pyrkii viemään lippukunnat lähelle toisiaan ia piirin lähelle lippukuntia. LipPassa ruoditaan päivän polttavia aiheita ia ikuisuuskysymyksiä, tulevaisuutta ja menneisyyttä. Lippukuntien äänet saadaan kuuluville ja piiri voi kehittyä ja korjaantua. Mehän olemme piiri, miksi

ei tehtäisi niinkuin meille on

hyväksi. Epäsuoraa vaikutusvaltaa siis ON.

Kokoukseen ei ole pitkö mofkq Uusimaa on jaettu neljään pystysuoraan alueeseen. Jokaisessa lohkossa pidetään kokous kahdesti vuodessa. Lip-

pukunnat osallistuvat vain oman alueensa kokouksiin. Käytännössä tämä

RSKE

Kaikki kokoukset ovat yksipäiväisiä. Syyn tietävät kaikki ia se tulee var-

masti laskemaan osallistumiskynnystä.

Vuotu isessa yleiskokou ksessa on tietysti piirin poppoota, korkeinta johtoa pai-

kalla, mutta myös kaikiin aluekokouk-

siin pyritään samaan piirin

edustusta

paikalle.Tiedonkulku olisi silloin väistämätöntä.

Tärkeimmät ensin LipPassa asioita ryhdytään käsittelemään tärkeysjärjestyksessä. Vuodessa

on kaksi teemaa, yksi keväälle ja toinen syksylle. Vuoden 1997 aiheiksi on kaavailtu vartiotoimintaan liittyviä juttuja ia

pi- ja hokkiasiota. Keväällä 98 käsitel-

täi

su den

pentu problematii kkaa.

Kuuden kopla Teippi Ranta rupesi viime keväänä kokoamaan LipPaa ja hänen seurakseen ryhmään hallitus valitsi viisi muura henkilöä: Heidi K., Elina Sarin, Tommi Laitio, Turo Pusa ja Aino Loimu. Teippi on mukana nyt ia tulevaisuudessa, muut

toimivat olosuhteiden ja voimavaroiensa rnukaan. Onhan ainakin alkuun päästy. Nyt PiHaan valittu Jussi Karhila on myös liittymässä joukkoon. Hän oli yys-

kokouksessa ilmaissut kiinnostuksensa jopa LipPa-salkusra.

Asio itsessäön on mqinos io kufsu

Vapaaehtoistoiminnassa on alna ollut ja tulee olemaan yksi varsin heikko kohta. Poissaolijoiden määrä on harmittavan

suuri ja ikävä juttu.Velvollisuudentunto ratkaisee, ia se vasta onkin henkilökohtaista. LipPa aikoo houkutella osaanot-

tajia hyvälläjainformatiivisella

mai-

nonnalla. Ei huijata eikä luvata liikoja, viihtym isestä ja hauskanpidosta. Partiossahan aina mainostetaan monilla sanoilla, luvataan vaikka mitä, eikä kerrota oikeastaan yhtään m itään. Katsokaapa vaikka JOI N-i lmoituksia. Sitäpaitsi, jokaisen lippukuntaaktiivin pitäisi tuntea suorastaan kutsum usta osal listua Lippu kuntaparlam entin kaltaiseen juttuun.

Eipös epäillö Jos kerran Pinekin kaatui, niin miksi LipPa sitten onnistuisi? "Koska se on niin

hyvä juttu", sanoi Tommi Laitio LipParyhmästä. Ne päättää, jotka tekee. Kokouksissa ei enää pitäisi ravata lippukunnistaan vieraantuneita velvollisuudentuntoisia, vaan niitä, joille asia on konkreettinen ja tässä. Eikä sinne kokoukseen tarvitse lähteä lentokoneella, eikä lapsenvahtiakaan tarvitse koko viikorrlopuksi. Lippukuntien välinen vähäin en yhteistyöhän on ongelma, joten

tarvetta ia halua pitäisi

löytyä.

|lyvinkäå

Mäntsålä

urmijårvi

PPUK.UNNAT

lA JOHTATAT Loviisa Anna-Riitta Pohjola Artiärven Eränkäviiät Veli-Matti Pihatie Hangon Meriversot Markku Hämäläinen Harjunkiipijät, Karlalohja Hannu Kivilärvi Charlotte Malkakorpi Hiiden Hittavaiset, Kerava Mari Ruotsalainen HiisrulenTytöt,Vihti Paula Forsberg Hyvinkään Metsätytöt Sami Jerkku Hyvinkään Miilupartio Hyvinkään Nummenpoiat TimoVehviläinen Hyvinkään Suuntaveljet Seppo Happonen Sari Helkomaa Inkoon Samoilijat Tuusula Miia Kelamo Jokipartio, Siskot, Nurmii. Petri Paavola JukolanVeliet ia Järvenpään Kiehiset Jari Matikainen Järvenpään Metsänkäviiät Kirsi Lindroos Karkkilan Partiosiskot Tea Palmunen Karkkilan Partioveikot Jaakko Ahopalo Keravan Korvenpolat Juha Rantala Keravan Suuntavellet Pekka Marianen Kirkkonummen Metsänkäviiät Juha Biörk Kirkkonummen Metsäntytöt Mari Kolhinen Lt

Ankkuripartio,

125 Kirnun Kiertäiät,Askola JormaAul6n 2440 Klapaset, Nurmiiärvi Päivi Tiainen (019) 244 9386 Linnaioen Partiolaiset, Porvoo Toni Suutari (019) 355 369 Lohlan Eräveikot Vesa Paajanen (09) 3471 002 Lohian Nummitytöt Piritta Haapala (09) 222 4100 Mäntsälän Metsäkävyt Tiinavikström (019) 430 603 Nummen Samoojat, N-Pusula Ahti Noria (019) 488 701 Pornaisten Solmu Heli Nuutinen (040) 5033 400 Pukkilan Partio JuhaTengvall (019) 430 167 Rajamäen Kekäleet KaisuTikkaoja (09) 221 | 583 Ralamäen Metsänkäviiät Juho Junkkari (09) 4 | 7 18 l0 Savion Suvisiskot, Kerava Soile Wahlman (09) 208 128 Sipoon Hukat Taina Lindholm 0400 749 070 Siuntion Koskikarat Heikki Kaisla (09) 291 6976 Tuuspartio,Tuusula Lauri Untamo (09) 2255 641 Vålontuoiat,Tammisaari Jussi Karhila (09) 225 5588 Veikkolan Eräveikot Sari Bergström (09) 294 2910 Veikkolan Nummihaltiiat Marit Laine (09) 205 43 I Vihdin Polunlöytäiät Jaakko Niemi (09) 512 4187 VirkkalanTulentekiiät, Lohian K.JohannaVuori (019) 509

(0r9) 643 43s

(03) 760

(0e) 87e 4032

e) s7s 3678 re) 323 | 33 (0e) 4ss 64s80 (ore) 687 ||se

(0re) 37r 088 (0 | e) 664 7 t26 (0 | e) 626 24e (0e) 2e0 3244 (0e) 2e r e2s2 (0e) 243 627 (0e) 8777 034 (0e) 262 341 (0e) 273 r7s

(0f e) 703 7t7

(0e) 26s 346 (0e) 268 s74 (0e) 24t0 778 (0

re) 342 266

(09) 726 0660

ÄRSKE5

Nuori mutfq vqnhett pieni io energtnen!

VATONTUOJAT RY Teksti ja kuvat: Ossi Leander

Tsmmisscrreloinen lippukunfE

Vclonfuoiat on tofeuftonut portioihcnteifcl io vuodesfcr

1927 ssqkko. Töllö herkellö

!ipnukunto eläö röiöhrövää hilioiselosfcr heröömiscrikqE. E

nergjopiikln sscr n uf lippukun

to kokeilee raioioqn rnelkeinpä rodikqolein uudistuksin"

Tällä hetkellä lippukuntaan kuuluu noin 60 aktiivista jäsentä. Tämä määrä on pysynyt vakiona jo kauan, sillä pienessä Tammisaaressa on vain 1400 suomenkielistä as ulcasta. Lippukunnan muodostavat lähinnä alle l8-vuotiaat nuoret vanhempien-

alkua. Lippukunnanjohtaja Jussi Karhi!a on jo suunnitellut H -luokan purieve-

neen hankintaa, mutta siitä vaietaan to ista

is e ks i.

- Otetaan yks i asia kerrallaan. - Tälvella harjoitellaan merimiesraitoja ja kesäf lä pääsräänkiin jo vesille, Karhila

kommentoi.

ldea on sinänsä toistava,

sillä

Tammisaaren saaristo kuuluu ehdottomasti kauneimpiin kansallispuistoihin Su

om es sa.

Kone vquhdillq pyörimäön Valontuojat pyrkivär pyörittämään koneistoaan pienestä koostaan huolimafta

sa tukemana.

Yli l8-vuotiaiden puuttuminen lippukunnasta selittyy lähialueiden suornenkielisten jatkokoulutus-

tehokkaasri. Tällä hetkellä röitä riittää jokaiselle, joka vaan jaksaa touhuta.

paikkojen puutteella. Yhä useammat

lippukunnan mökki, Peikkolr, peruskorjaukseen. Silfe nimitettiinkin juuri kunnostustoimikunta, jonka tehtävänä olisi

muuttavat muualle opiskelemaan

unohtavat sama!la kotilippukuntansa tai

koko partion.

Uusio perinfeirä fyöpöydölle Vaikka Valontuojat ry. on nimetty maa-

partioksi ei se todellakaan ole este rneritoim

nalle. Lippu kunta

kin

rällä hetkellä hyvin innostunut laajentamaan to im intaan sa m e re lle päin. Ensimmäinen venekin on jo saatu Jokelan Jokipartion lahjoituksena. Tämän talven aikana hääräävät kaikki kiin-

nostuneet

ja kynnelle

kykenevät

sen

kimpussa. Tarkoitus olisi rakentaa avo-

veneeseen hytti. Ensi vuonna VT:n täyttäessä TO vuotta, se olisi tarkoitus laskea juhlallisuuksien lomassa vesille, ja se on vasta

PARSKE

Yks

suu

rempi projekti on saada

saada paikka kuntoon ensi kesään mennessä. Peikkolan pihaa ollaan jo kaivettu

tasaisemmaksi

ja keväällä remontoijat

pääsevät varmasti mökinkin kimppuun. Tarkoitus on saada se ympärivuotlseen

käyttöön.

Lippukunfcrremonfti Myös lippukunnan sisällä oilaan ryhdyrt\/ remontoimaan. Partiopestien kirjaaminen otetaan käyttöön ja jokaiselta toim intaryhmältä vaaditaan toim !nrasuunnitelma.Tämä muun muassa senkin vuoksi, että kaupungin tukia jakavat virkam ieh et näkevät, ku in ka paljon toimintaa Valontuojilla loppujen lopuksi on. Jokainen penni käytetään harkitusti

hyvään tarpeeseen. Lippukunnan sisäl!ä-

kin kaikki rahankäyttö menee hallituksen kautta. Vuoden -96 aikana on lippukunnan organisaatio rnuutenkin kehittynyt. Vartionjohtajat saivar vihdoinkin sammon ja vartionjohtajaneuvostsn, iota ei

lippukunnassa ole historiankirjojen mukaan aikaisemm in o!l utkaan.Tu levaisuu-

dessa lippukunra tulee keskittymään enemmän vartioon yksikkönä ia var_ tionjohtajien koulutukseen sekä muuhun heidän keskinäiseen toimintaansa. Myös akela, kolonvouti ja kalustonhoitaja pesta*iin.Vaeltajatoim intaakin vahvistamaan saatiin valtermanni ja hankeoh jaaja.

Synfymäpöivösonkclrin muisfelmaf 70. juhlavuoden kunniaksi Valonruojat ju

lkaisevat oman historiikkinsa.

- Kirja kertoo, mitä on tapahtunur

lippukunnan ympärillä ja miten se on vaikuttanut meidän toimintaamfft€, Karhila kuvailee.

Valontuojat kaivavat esiin vanhoja lippukunnan jäseniä ja keräävät heiltä elämyksiä ja kertomuksia valokuvien elävoittäm inä.

Lippukunnan kololle palkataan tam m ikuusra lähtien henkilö kirjaamaan ylös tietojaValonruojien eri tapahrum is-

ta ja henkilöistä koko 70-vuorisen histo rian sa aj alta.Työvo i m atoi m iston palkkaama henkilö ryöskentelee kotol!a taysipäiväisesti puolen vuoden

ajan. E

rJl,i.'..'.':.:

Keväinen paraati Tammisaaressa .

Maalippukunnan vene.

PÄRSKE7

Uusipiidhollitus Teksti : Veera Luoma-aho Kuva: Mat.ti Luokola Kukq olef? Mitö olef tehnyt oikqisemmin? Mikä on sqcnuf sinuf olemcrtrn nöin kcuqn pqFtiossq? Miksi hslucf foimio Piirihcllituksessq (PiHo)? Mitö hqluoisit huomisen porfion olevcrn? Mikä on huolesfuffcvin ilmiö porfiosso? Olefko ptlperiporfioloinen? Koskei olit viimeksi metsössö? Miks porfio on? Yömyöhäön deeidlinen roioio hipoen foimittoiq ohdisteli hollituslclisin. Nöin he iofakuinkin vqstcrilivqf: Tiinq Puso, 24, Tuusporfio Tiitu opiskelee taidereollisessa korkeakou lussa,

vaeltajaohjelman vetäjä,

johtanut Melkuttimen vaeltajaleiriä, ollut Join issa ja toim i ntakans ioprojektissa tärkeänä vaikuttajana ja taitaa kaiken lisäksi olla meidän piirinjohtaja. PiHaan Tiitua vetää tehtävän haasteellisuus. "Partio yleensäkin on hyvä paikka kokeilla rahkeita, oma pelikenttä. Mä olen

siinä mielessä onnellisessa asemassa, että olen saanut aina uuden. tehtävän, haasteen, juuri silloin kun olen ollut tarpeeksi suuri siihen; kun on ollut tarpeeksi iso haaste seuraavaksi, ei ole tarvinnut turhautua. Ja partio on mulle omannäköinen järjestö", kertoo Tiitu.

"Miks partio onl Ennenkaikkea partion on yritettävä edistää maailmanrauhaa: luoda kansainvälisiä yhteyksiä, maailmanlaajuinen ystävyyden verkosto, niin ettei ketään enää huvittais sotia.

Partion olisi annettava yksilölle mahdollisuus henkilökohtaiseeR kasvuun, kasvaa aktiiviseksi ja ajattelevaksi yksiIöksi.Ja tottakai jokainen aktiivinen ja ajatteleva yksilö haluaa juuri soti!-namomuutta, rauhaa. Partion olisi myös pystyttävä antamaan jokaiselle jotain, iän ja

Tcpio Ranfc, (mitö siirö rulee, ios on '49 syntyn1rt...l, Roicr möen Mefsänköviiät PiHan veteraani on ollut partiossa jo 40 vuotta ja PiHassa nyt vuoden, joskus aikaisemmin neljäkin vuotta. "Viime

vuonna tuli hirveän nuori piirihallitus. Minua pyydettiin mukaan, eträ olisi yksi kokeneempikin. Halusin myös tukea nuoria. Partiossa olen, koska nuorena sain tältä niin paljon, eträ haluan nyr jakaa sitä nuorernmille." Miks partio onl Osaltaan kasvattamassa maailmaan hyviä ihmisiä: ei parempia, mutta hyviä. Huolestuttavaa o n se, että partio on ehkä menettänyt jotain itsestään ja alkanut mu istuttaa m u i-

ta nuorisojärjestöjä."

"Viimeksi metsässä talvikiso

issa.

N uo rem

pana

taisi olla o

lin

itä

mieltä, että paperipartiolaisia ei tarvita, mutta nyt olen hiukan vaihtanut mielipidettäni. Joittenkin kuuluu tehdä tällaistakin."

.founi HocrGt, 21 , Sipoon Flukcrf Jone on ollut JOlNin puheenjohtajana, ja nykyinen proiekti on Nuisku eli nuorten ihmissuhdekurssi. "Mä olen partiossa siksi, että tää on mun hiekkalaatikko, paikka, jossa voi

toimia, tehdä uutta, oppia

ja leikkiä.

Piirihallitus on paikka, jossa on mahsol-

lisuus vaikuttaa ja tietää. Miks partio on... jotta maailrnaan saataisiin rauha ja hyvä tahto!"

"HuorTisen partio on mulle uusia haasteita, ihmisiä ja toiminratapoia. Vaeltajuuden korostamista. Sitä, että saatais paikattua ne Pau lin puutarhaletkun reiät. Niin ja viimeksi mä olin metsässä tässä joskus syksyllä. Paitsi emä mähän asun metsässä,"

kasvun mukaan." Jussi KErhilc, "Metsässä viimeksil Nyt on jalka Tommiscrcrren Volontuoict paketissa, mutta viimeksi erävaelluksen Tuore piirihallituksen jäsen, puolustusvoimien ilmavoimissa toimivaJussi Kar-

SM-kisoissa." PARSKE

hila oli partiossa

-vuotiaana.

Pitkän tauon jälkeen ornien lasten mennessä partioon innostus syttyi uudelleen. Piirihallitukseen hän meni, koska kokee nuorisotyön erittäin tärkeäksi. "Nuorten kanssa on hyvä olla tekemisissä. Tämänkaltainen nuorisotyö on

tosi tärkeää, koska nuoret ovat liikaa sisällä nykyään.Ja pitäähän tämä nuoret

pois pahanteosta." "Vanhoja partioraitoja pitäisi ol la enemmän mukana. Henkilökohtaisesti tärkeitä ovat myös isänmaallisuus ja van

hat partioaatteet. Partio on

iks i,

että se pyrkii kasvattamaan nuoria isänmaallisin ja kristillisin arvoin."

Erno Lohtinen, 24, Kirkkonummen Metsänköv;iöf Eppu on piirimme tiedotusrninisteri, jonka tärkein syy parrioon jäämiseen on tytöt. Myöhemmin Eppu korjaa lausuntoaan ja kertoo, että partio on tarjonnut hänelle mielekästä tekemistä hyvien tyyppien kanssa, haasteellisuutta. PiHa on Eprlle näköalapaikka yii piirin ja järjestön. "Partio on, jotta maailmasta tulisi parempi paikka elää. Huolestuttavinta partiossa on partio vain partiota varten." Viimeksi Eppu oli metsässä kevätkisoissa, ellei kesän puriehdusjurtuja lasketa. (Eppu olisi kuulemma vastannut

pidempäänkin, mutta toimittaja kes-

keytti koko ajan uudella kysymyksellä.)

Riikka Reunonen, 19, Möntsölön Metsönköviiät Pinessä, lippukuntansa johtoq/hmässä, SHOW -ryhmissä toiminur Riikka on myös PiHan uusia kasvoia. Partiossa hän on, koska se antaa mahdollisuuksia

VJ - ia

ei junnaa eikä iää paikoilleen. PiHassa Riikkaa kiinnosraa erityisesri vaeltajajutut: "Vaeltajille olisi annettava edetä,

motivaatiota toimia. Entä miksi partio onl "Partio on siksi, että sille on tarvetta." Niin,ia metsässä Riikka oli viimeksi Rajalla- kisoissa ja kesäleirillä.

Pi irihal l i tuksen uudet. kasvot : (vasefilmalta ) niikka Reunanen, Lauri Untamo, Jussi Karhila, Kalle Saariaho ja Merja Tammist.o"

Kcrlle Sqqritlho, 24,

Kirkkon ummen Mefsänköviiät Neljän vuoden lippukunnanjohtajuuden jälkeen Kalle kiinnostui PiHasta, erityisesti sen talousasioiden hoitamisesta. Piirihallituksessa ja yleensä partiossa häntä innostaa haasteellisuus, s€, että aina on mahdollisuus edetä askel eteenpäin.

"Miksi vielä partiossal Tähän on kasvanut vaan kiinni. Partiossa ei ole nyt juuri mitään huolestuttavaa, tosin ainahan pitäisi pyrkiä kehittymään." "Partio on siksi, että sille on tar-

vetta. Toista

saman

laista järjestöä

ole."

Tuore piirihallituksen jäsen ei muista, koska viimeksi oli metsässä, mutta: "Kohta taas pääsee, onneksi."

Pqnu Soren, 27, lohiqtt Eräveikof Panu on teekkari, joka vastaa partiossa lähinnä kilpailuasioista. Moni muistaakin Panun Rajalla-kisoista. PiHassakin Panu

on päästäkseen vaikuttamaan kilpailuien kehitykseen. Siihen, miksi hän on vielä partiossa, ei Panu osaa vastata: "En

tiedä. En ole kai päässyt eroon." Huolestuttavimmaksi asiaksi partiossa Panu nimeää sen, . että ihmiset eivät tiedä, mitä he haluavat. Tavoitteet unohdetaan. "Huomisen partion pitäisi olla sitä, mitä halutaan io nyt, mutta ei pystytä."

Merio Tommisto, 32, Nummen Sqmooiaf Merkku liittyi partioon

"Partio on siksi, että se tarjoaa tekemistä kaikenikäisille. Partiossa on myös hieno aatesisältö. Partioihanteisiin on kirjattu oikeasti hyviä asioita."

Lquri Untomo, 22, Tuusportio Unski on farmasian opiskelija, joka on lippukunnanjohtajana jo kolme vuotta. PiHaan hän tutustui PJ-ryhmän

ollut

a974, toimi

aikanaan sudarijohtajana, sampona ja apu lais lippu ku nnanjohtajana. M erkku on myös piirin koulutusohiaaiia ja Kot-

kot -vartion vetäjä. Piirihallituksessa erityisesti kiinnostaa piirien yhteistyö ja sen kehittäminen. "Koulutusryhmässä ajateltiin, että jonkun olis hyvä mennä PiHaan, ja rninä menin."

"Partiossa mä olen vielä siksi, että täällä tuntee olevansa hyödyllinen, saa onnistumisen ia ilon hetkiä. Ja tottakai on rärkeää, ertä täällä on kavereita, samanhenkisiä ihmisiä. Partiossa huolestuttaa se, että on vaikeaa saada ihmsiä ottamaan vastuuta. Ehkä sen ottaminen pelottaa monia."

kautta.

"Piirihallitus antaa erilaisia toimintaedellytyksiä. Suurin syy, että mä olen vielä partiossa, on kaverit. Partiossa on myös toimintaympäristö, jossa on helppo tehdä juttuja; tyypit ajattelee samalla tasolla. Ja tähän on iotenkin kas-

vanut sisään. Partio on siksi, että tää on hyväksi havaittu tapa kasvattaa nuoria. Tästä saa jotain irti, ja nuoret ovat iääneet partioon." "En mä sinänsä näe partiossa mi-

tään huolestuttavaa. Toivottavasti

vaan iäädä pois junasta.Viimeksi metsässä taisin olla kesäleirillä.". Partio kai alkaa olla enemmän sellaista sosiaalista h ö rhöilyä,!'

PÄRSKE

JARJESTOSTA Ai miten se lcotikkokuvio menee? Suomen Pqrtioloisten eli SP:n iöseniö ovql porriopiirir (esim. Uusimqo). SP:n iösenkokous kokoontuu kchden vuoden völein io siihen osollistuu edustolio koikisro Suomen porriopiireistö. Jösenkokous pöörtöö iöriesrön strotegiosrq sekö nimifiöö iöriesrön puheeniohtoion, vorcpuheeniohtoion io Portioneuvoston, ioko vqlitsee hqlliruksen. Pqrtioneuvosto koostuu eri piireisrä tulevistq neuvoksisto. SP:n hqlliruksen tehtövö on iohroo iörlestö Pqrtioneuvoston qsettomiin rsvoitteisiin. Hollituksen iösenet ovol vqliokuntienso puheeniohrolio; nöirö ovqt: toimintq, tiedotus-, kqnsoinvälislen yhreyksien, ruolsinkielinen io tolousvqliokuntn. Vqliokuntien rchrövö on koordinoido oloittoin SP:n ryhmien (vrt. vcrtio) roimio, iotto ne polvelisivql suomqlqislq portioinlio mohdollisimmcn hyvin. Koikkiqqn SP:n hommisso on viitisensoloq luottomushenkilöä. Kussokin elimessä qktiivisillq iösenillö on enilen vqikutusmqhdollisuuksiq.

5P: n iäsen

kokousfq to ko rivistö

Teksti : Lauri 'Unski ' Untamo, lpkj,

Virollinen on siliterry kcruluspcrittl oiennuksesso io krcvstfi suorossos vqlmiinq iösenkokoukseen.

Marraskuisena aamuna astuimme sisään

Turun kristilliseen opistoon. Aulassa soitti paikallisen partiolippukunnan soittokunta. Tunnelma oli kuin linnanYastaanotolla.

Maiotuimme ihan oikeisiin kahden hengen huoneisiin, ei siis lattiamajoitusta niin kuin partiotilaisuuksissa yl een sä.

Ennen

vqin nimiö pqperillo

Kokous alkoi sovittuna ajankohtana par-

tiomarssilla, kuinkas muutenkaan. Koska en ollut kokouksen virallinen edustaja, löysin paikkani salin takaosasta, heti keskustoim istonväen

takaa.

Edessäni

avautui kokoussali, jossa oli paikalla | 54 edustajaa l8 piiristä. Monet piirit ovat ennen olleet minulle vain nimiä paperilla tai lippuja partioparaatissa, mutta nyt piirit henkilöityivät edessäni. Kaikki

partiotalossa esiintyvät nimet saivat kasvot. Käytin kokoajan tilaisuutta hyväkseni ja kyselin muilta, että kuka hän on tai hän.

RSKE

PiHan jäsen

lobbousftr ruoiqionosso Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi,

oli parhaan näköiset nimikyltit, jotkut iopa erehtyivät luulemaan, että meillä

mutta ruokajono oli pitkä. Ruokajonossa tutustuinkin SP:n puheenjohtajaan Matti "Totti" Toivoseen ja WAGGGS

on sponsorisopimus. Nuoret ia päätöksenteko partiossa oli ryhmäkeskusteluiden aiheena

sunnuntaina. Alustuksissa aiheisiin:

yhdyshen kilöön.

Odotellessamme lobbasimme myös piirimme aiamia muutoksia HuoPaan (Huomisen Partio).

Äa nesfettii n

cll

leviivouksestq

Varsinaisiin päätösasioihin päästiin sunnuntaina. Paras kohta takarivin mielestä oli, kun äänestettiin HuoPan muutosesityksen muutosesityksen sanan alleviivauksesta. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, mutta asia oli tärkeä, koska

puhuimme siitä, mitä palveluita piiri tarioaa lippukunnille ja tuleeko lippukuntien toiminta olla tavotteellista. Koska paikalla on l8 eri piiriä,

joilla on eri toimintakulttuurit, on monia tapoja päästä samaan päämäänään.

Nuoret päättöiöt Kaikille varmasti tuli selvaksi ketkä olivat Uudeltamaalta (poritiivisesti). Piirin pöytäviiriä kuskattiin kokoussalin ja ruokapöydän väliä. Delegaatiollamme

Scouting for whom, Scouting for what jaYouth Involvement nähtiin paljon uusmaalaista väriä. Eipä muiden piirien johtajat esiintyneet jäsenkokoukselle tanss

ien.

Tutustumisto Kaikenkaikkiaan jäsenkokous oli viikonloppu missä pääsi tutustumaan SP:ssa

toimiviin ihmisiin ja muiden piirin vastaavissa tehtävissä oleviin henkilölhin. Varsinaista asiaa jäsenkokouksessa oli valita SP:n puheenjohtajat ja hyväksyä H uoPa.

Portioneuvosfo 23-24.1 | . I 996 Tuusulqn kulttuurikunnqssq Teksti: Mari Ahonen Olipcr kerrqn pqrtiotoimittqio, iokcr oli kymmenen vuoden qiqn ollut pqrtiossq eikö ruoio fiennyt mikö se on se portioneuvosto. Voi. Onneksi oli myös kerron portiolehden päötoimittcrio, ioka suostufteli io delegoi tämön porfio-

takin päättää, €simerkiksi, että vuoden

toimittcri"n suureen pqrtio-

jos hän haluaa.

vallaan.

neuvoston kokoukseen, ioko pideffiin tällö kertao Suomen Tuusulo,sso,r" fuossq kouniissq kulttuuripitöiöss ä" kokoustq

Lippukunfq on tärkeö.

2. Haluaisin lisätä partiolaisten yhteiskunta-aktiivisuutta ulospäin omasta lippuku n nasta. Avoim muutta ym päröivään

isönnöivön Tuuspsrtion Unskitr lqinqtokseni. Siispä tufkimsqn tuntemqfonto, oftcmoqn sel'

väö, mikä se on io miten se suunnitleen toimii io mitö Yqi' kutuksio sillö on tqvcrllisen ruohoniuuritoson porfiolsisen elom|lon. I!a

ta..

Arvatkaa mitälVuoden 1997 aikana partiotoiminta kasvattaa teistä kaikista it-

senäisesti ajattelevia, suvaitsevaisia maailmankansalaisia. Ainakin SP:n toi-

tua kokonaisuuden suomalaisesta partioinnista. Pystyy ymmärtämään parem-

2000 suurjuhla pidetään maamme pääkaupungissa, niin se todellakin pidetään siellä." Ja ruohonjuuritason partiolaista esimerkiksi edellämainittu päätös koskee siten, että iästä ja halusta riippuen hän voi olla mukana järjestämässä vuosituhannen juhlaa tai osallistua siihen,

min muita piirejä. Mitään

Tänä vuonna partioneuvoston viimeisessä kokouksessa mm. hyväksyttiin partion toimintasuunnitelma vuodelle 1997. Ensi vuoden ykkösiuttu ia teema on aktiivinen oma lippukunta. Lippukuntia pyritään tukemaan toiminnassa esimerkiksi lippukuntiin lähtevällä lippukuntakansiolla, joka sisältää erilaisia vinkkeiä ia ohjeita Iippukunnan toimintaa koskien. Eräs SP:n tavoitteista on se, että jokainen Suomen lippukunta pitäisi ainakin yh d en oman lippu ku ntaleirin

mintasuunnitelman tavoitteisiin niin on kirjattu yksittäisen partiolaisen kohdalta.

Portioneuvosto on vqrsin virqllinen elin.

Kompqssi mukcrno? Partioneuvosto on viisaudessaan päättävä siitä suunnasta, jota suomalainen partiolaiva tu levaisuudessa seu raa.

puheenvuoroittain. Keskustelua käydään puheenvuorojen jakajan kautta. Eniten äänessä olivat Uudenmaan, Päpan, Hämeen sekä Varsinais.Suomen

Asuna on partioasu ja kokous etenee

edustajat. Kainuu, Pohjanmaat, Lappi

uksen alussa esiintyneen kuoron

käyttivät puheenvuoroja harvemmin.

sa-

noin.

Asiaan. Partioneuvosto on Suom en Partiolaisten ylintäpäätäntävaltaa käyttävä elin,

Karjalat,Ky*enlaakso sekä

Hcrqstcrftelin porio

Fisscen

ihmistä

noisfcr hilioisemmistcl piireistä.

elävä organismi ja se sijaitsee neliä ker-

taa vuodessa ympäri Suomea. Partioneuvostossa on edustaiia iokaisesta val-

on kaksi edustajaa. Edustajia kutsutaan

nilleen viidenkymmenenviiden välillä. Partioneuvostossa käsitellään koko suomalaista partiointia koskevia asioita. Uudenmaan Partiopiirin eläköityvä par-

-Pelastus-

Vaeltajien tulisi suuntautua palveluun, SPR:iin, Meripelastukseen. Rohkaisen heitä liittymään mukaan toimintaan ihmisinä, ei vain partiolaisina. 4.Ei uusmaalainen partiointi eroa poik3.

keavasti muista.

Mqritrnne " |{lo,iie" Kunfsi, Simpsiön Siskot, Lopuo, EfelöPoh iotr mcltln elö köifyvä psrtioneuvog neuvostossa tärkeämpää on tuoda piirejä lähemmäs toisiaan kuin tuoda piiriä

lähemmäs SP:tä. Jokaisella piirillä on

oma persoonallinen tapansa toimia

partion euvoston päätöksiä toteutetaan piireissä soveltaen omaan käytäntöön. Tärkeää on saada partion henki esiin. 2. Haluaisin, että partiolaiset olisivat ylpeitä tekernästään hommasta. Partiossa toimii hyvinkin eri ikäisiä ihmisiä yhdessä menestyksekkäällä tavalla. Yhdessätekeminen ja avoimmuus ovat tärkeitä. Partioihanteet ovat tavoittelemisen arvoisia. 3. Tiimityöskentelyn kautta opitaan yhdessä ja tehdään yhdessä. Kou lutus eri

hommiin saadaan yhdessätekemällä. 4. Ainakin täällä partioneuvostossa se

takunnan piiristä, isoimmista piireistä partion euvoksi ks i.Täl lä h etkel lä partioneuvos on sukupuoleltaan mies tai nainen, ikää sillä on kahdenky*pin ia suun-

maailmaan.

l. Partioneuvoston tehtävänä on lisätä yhtenäisyyttä eri piirien välillä. Partio-

vuonna |.997.

Loiston jälkeen samaan suuntaan vai minne; "oikeaan tai vasempaan", koko-

radikaaleja

päätöksiä ei voi tehdä, sillä muutos tapahtuu hitaasti. Partioneuvostossa päätetyt asiat vien omaan piiriimme, joka toimii omaan tapaansa soveltaen neuvostossa esiintulleita asioita omalla ta-

Jesper Sundsfröm, SpeiorRo I Gomln Korleby, eläköityvö partioneuvos, tulevq vdrcporfioneuvos/ Fisscenin Pohi"ttmtrqn qlcrpiirin iohtoio,

tioneuvos Pauli Saloranta tiesi kertoa minulle kysyessäni kokouksen luonteesta: "Se on vähän eri juttu kuin lippu-

LPKJ. l. Partioneuvostossa piirineuvokset tuovat esiin oman piirinsä näkemyksen

kunnan vuosikokous, jonka päätökset voivat muuttua. Jos partioneuvosto jo-

ten piirien näkökulmia

on innovatiivista ja kantaaottavaa, elinvoimaista. Uusmaalaisella on selkeät mielipiteet SP:n toiminnasta. Me ensin katsomme oman piirin ja sitten tulee vasta SP. Tuntuu siltä, että uusmaalaiset ovat hyvin valmentautuneet partioneuvoksen tehtävää varten. tr

päätettäviin asioihin. Kun kuulee muitsaa muodostet-

P A R S K E 1.].

Kukc Miko Vilfrqnen? Teksti: Antti

Kuva: Juissi

Sokka

Uudenmsdn Portiopiirin uusi raivasi uusia teitä ylöspäin. porfioneuvos on Mikc Viifqnen. Vorqportioneuvoksiksi Neuvostoon keh ittymöö n SP:n iösenkokouksesso vcrlit, Viitanen halusi partioneuvokseksi peltiin piirimme qsettqmcrf ehdok- kästä halusta vaikuttaa SP:n asioihin. koof Terhi Piironen iq Kirsi Nie- "Valintani tapahtui demokraattisella äärninen.

nestyksellä piirin kokouksessa. Mieles-

Luokanopettaja Mika Viitanen, 35, Hy-

täni piirin korkeimman elimen päätök-

vinkään Nummenpojista, asuu tällä hetkellä Nurmijärvellä vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa, joista toinen aloitti juuri partiouransa Rajamäen Kekäleissä. Mika toimii lippukunnassa rivivanhem-

siä tulee kunnioittää", kommentoi Viitanen kokousta seurannutta kohua. Neu-

pana, koska pitää tärkeänä säilyttää kontaktin tähänkin toimintaan. Mikaila

on kokemusta myös seurakunnan nuorisotyöstä. Viitanen kuvaa itseään pohdiskefevaksi analysoijaksi, joka on f isäksi pir-

käjänteinen ja vastuuntuntoinen. Hän sanoo pyrkivänsä sitomaan vanhaa ja uutta harmoniseksi kokonaisuudeksi, ja toivookin piiriltään enemmän arvostusta vanhempia ja kokeneempia johtajia kohtaan: "Kaikille kyllä löytyy paikka näin suuressa iärjestössä." Arvostus Uuttamaata - näköalapaikkaa - kohtaan

on kuitenkin säilynyt.

Loisto suurensi

porfioympyröö

Mika on kerännyt partiokokemusta toimimalla Miilulla,Tervaksella ja Melkuttimella savunjohdossa. "Myös piirin tehtävät ovat suurelta osin tuttuja", sanoo Mika. Loistolla Kipinä-alaleirin ruokasavujen johtajien hankinnasta ia koulutuksesta sekä Walkie-Tälkie-toiminnan organisoinnista tuli hyvää palautetta. "Savunjohtajilla oli lähes suora yhteys a!aleirin johtajiin. Karson, että onnistuin

parantamaan savunjohtajien

asemaa

suurleir!llä, nnikä oli tavoitteenikin." Mikalle [-oisto suunensi partioyrnpyrää ga -{t

JL*

-r*l *

K- il

f,\

voksen tehtävän hän ottaa haasteena: "Haluan kehittyä. Edustan neuvostossa itseäni, en piiriä tai fippukuntaa. pyrin kehittään partiotoiminnan laatua ja organisaatiota. Tarkoitukseni on toimia mahdollisimman diplomaattisesti - par-

tioneuvosto

mielestäni

ole

piirien

välinen sotatanner."

Sudenpenfuongelms on sootqyo rclfkqistuksi Nykyisen partiotoiminnan suurimpia kompastuskiviä on Mika Viitasen rnukaan sudenpentutoiminta. piirien on saatava kurssitettua siihen lisää johtajia. "Monissa lippukunnissa on tällä hetkellä pakko sanoa'ei' pyrkiiöilfe.Vanhemmar laittavat mleluummin lapsensa johonkin toiseen järjestöön 'kun se partio on niin sisäänpäinlämpeävä seu ra'l' Mika uskoo, että partion tulevaisuus on hyvin

Pan tavoitteet saadaan toteutettua j(

kaisessa suomalaisessa lippukunnassi SP:n vahvuutena Mika pitää mahdoll

suutta tarjota yhtenäinen partiopolk iäsenilleen.Tämän hän tahtookin säityr tää myös tulevaisuudessa. Mikan mL kaan julkinen kuvamme Suomen suL rirnpana varhaisnuorisojänjestönä o puhtoinen, joten toimiamme seurataa tarkasti. Partion ulkoinen tiedotus tt

lisikin saattaa keufakuva-aseman mukai

selle ajan tasalle. Partioliikkeen pitäir Mikan mielestä ottaa enemmän kanta u

lkomaailman tapahtum iin.

Toimimiseen torvitqon rshqq

Toiminnan pyörittärniseen tarvitaan ra

haa. Partioliike tarvirsee välttämätt yritysyhteistyötä, joka Loistolla onnis tuikin hyvin.Tirkijat haluavat rahalle vas tinetta. "Mikä on partioliikkeen vastau tähänl" kysyy MikaViitanen. Rahaa vois säästää myös piirien välisillä yhteistoi minta-alueilla tyyliin päpa ja Uusimaa Mika näkee, että iäriesrelyillä toiminta: voisi järkevöittää ja laatua resurssoida

Kolumnisfiksi Pörskeeseen? Mika haluaa mainita, että eräs ei-uus maalainen partioneuvos toi PN:n koko, uksessa esille Erno Lahtisen "kovaa kri,

daan ratkaistua. Mika haluaa myös tukea

tiikkiä" sisältäneen mielipidekirjoituk, sen Pärske 5/96:sta. "Erno tunnetaar

tyttö. Siksi tuki ja toiminta on tulevaisuudessa keskitettävä juuri tälle suu-

kokeneena kirjoittajana ja hänen mieli. piteillään on painoarvoan'n sanoo Mika ja toivoo, etrei tämäntyylinen kirjoitte. lu olisi Pärskeen tuleva linja, sillä kysei.

valoisa,

ios

sudenpentuongelma

saa-

varhaisnuoria, ja perustelee: "Keskimääräinen partiolainen on I l-vuotias

rimmalle ryhmälle, | 0- | 5-vuotiaille."

Huomisen Partio -suunnitetma on Viitasen mielestä rällä hetkellä pelkkä paperi: "Sen hyvät tavoitteet on saa-

tava myös toimimaan.Tässä on piineille tehtävää."Viitasen rnielestä piirien tulee järiestää sellaista koulurusra, ecrä Huo-

nen tyyli muisturtaa Mlkasta

lähinnå

"ruosteisen puukon iskemistä kylkilui. den väliin." Joka tapauksessa Viltaner haluaa olla näkyvillä piirissä, kenties Pärskeessäkin, kertomallr piirin !äseni!. le, mitä Partioneuvostossa oikein on päätetry ia micä siellä rehdään. ffi

Vo rq neuvokset vq I oki i lq ssq Teksti: Sanna Kokkonen Uudenrnsqn porfiopiirin vdr€t-

nitoimimiehen hommat (retkien, leiri-

Terhi

en, vaeltajatoiminnan suunnittelua lippukunnassa)" Hengeltään ia sydämeltään tunnustautui Terhi lähimmäksi

partioneuvoksicl ovcrt Piironen ia Klrsi Niemitten.

Neuvos ja varaneuvokset suunnittelevat asioita yhdessä, toimivat tiiminä. Tarvittaessa va!'aneuvos voi rnyös tuurata kokouksissa itse neuvosta, mikäli tämä jostain syystä on estynYt.

Terhi Piironen Helsingissä asusteleva Terhi Piironen tulee Klapasista. 2}-vuotiasTerhi kuvaili partiouraansa tyypilliseksi "partioputkeksi": aloitus 7-vuotiaana - sudenPentu - vartiolainen - vartioniohtaia - laumanjohtaja - vaeltaia - ia tietenkin mo-

lä ole minkään lippukunnan iäsen -littyminen on tosin ollut harkinnassa. Lippukunnassaan toim im isen iälkeen siirtyi Kirsi piiriin, jossa hän toimi lähinnä pii-

vaeltajia. Mukanaolo SP:n Joinissa ruokki jo osaltaan tätä nälkää. Partioneuvostoon Terhin aioi sen tarioama

rin kouluttajana. väliin tuli muutaman vuoden työskentely Saksassa, iolloin partio iäi hieman taka-alalle. Saksan

haaste sekä mahdollisuus laaientaa eri ikäryhm ien tuntemusta.

vuosien jälkeen toiminta piirissä kuitenkln jatkui, nyt lähinnä vaeltaiaproiek-

Kirsi Nieminen Toinen varaneuvoksista on tamPerelainen Kirsi Nieminen, iolla partiotoimintaa on takana io useamPi vuosikymmen.Alkuperältään Kirsi on Keravan Korvenpoikia mutta ei tällä hetkel-

Kirsin proiekteista oli Partioneuvostoon Loisto. viim e kesän

teissa. Viimeisin

Kirsi haluaa tuoda oman panoksensa. Liittymisen vauhdittajina toimivat myös

mielenkiinto työtä kohtaan sekä kokea jotain uutta.

halu

fYtinä !o Scllortlnfq Pauli SaloranLa tekst.i: kuva: Johan Finell

No niin, hoosfotelloclnpo (leh' den ilmesfyessä iol enfinen ptrrtioneuvoskin. Kertaatko aluksi Perustiedo] itsestäsi: Siis 25 vuotta, fil. yo, partiossa toimin karkeasti iakaen 80-luvulla liPPukunnassa (Nummen Samooiat) ia 90-luvulla piirissä ja järiestössä, viimeksi Partioneuvostossa. Jatkuvat pestini ovat koulutusohjaajana ia kansainvälisellä hankeohjaajakurssilla.

ulta taisi, heh heh, ]osiaan Ioppud parlioura uähän kesken?

Sfn

Niinköl Okei, iotkut varmaan luulevat niin, olihan se aika tylyä. Mutta ne päättää, jotka tekee.

Miksi parlio, tuola, on? Hyvä kysymys. HuoPossahan sanotaan'

että tavoitteena on kasvattaa partiolaisesta itsenäinen, offia-aloitteinen ia aktiivinen maailman kansalainen. Sellaisen motiivina partion näkökulmasta on io B-P:n ajoista ollut tämä rauhanliikeaiatus, ja jatkossa eliokehän säilyttäminen tulee ihmiskunnan elintärkeäksi tehtäväks i.

Niin niin, mutta en]ä sitten? No, tavoite ilman keinoa on yhtä tyhiä kuin toisaalta keino ilman tavoitetta. Jonkunhan tavoitteet on toteutettava. Partiolla on onneksi sitä varten kaksi hyvää kasvatuskeinoa: kansainvälinen verkottaminen ia iäsenten yksilöllisen kasvun tukeminen, ioita toteutetaan päivittäisillä partiomenetelmillä, kuten vallan ja vastuun oikea-aikaisella antamisella nuorille iohtaiille. Mutta se on enemmän mitö Partio on.

Mitä väliä sillä on Iippukunnan ko,nno,ltd? Suomessakin on kai puoli milioonaa en-

tistä partiolaista ia maailmalla 250 miljoonaa.Jos niiden päihin on ehtinyt iäädä mitään vaikutusta Partiosta, niin sil-

loin ja vain silloin toiminnalla on ollut pysyvää merkitystä. Sita kannattaa iokaisen lpkj:n miettiä lippukuntalaistensa

keskimääräistä partiossaoloaikaa laskeskellessaan.

Kerropa vielä lopuksi, milen kommenloi sit Pärskee s s ä iulkaista sla mielipideki rioituksesta n o u s s u]]a älämölöä? Kommentoi itse. Demokratiassa on sellainen hauska piirre, että kansa saa aina sellaiset iohtajat - ia strategiat, kuin an-

saitsee.

PÄRSKE

1.3

Roiollo

1"4 PÄRSKE

vielA

kerron

Ketkä?

Mi*e n?

A R S K E 1-5

\o -o

o J( I Oh

*o-

PÃ&#x201E;RSKE

RsE*s?

s Vfrifys?

KAAA'ruUUU!!! KARKK;LA 2&.1 O" X996 klo: I9"SS

Kqksi ! 6-wurofåcsfs poikccl kainsc povcrneåsfscxn sudexritlikaiset pcrfioharivinsq ie

lcrmpsii kohti "Monffus"'. Kqupungillo on kierfönyt huhu portiolsisfen mclhtovisfo BlLElsTA,

Voimakkaan musiikin liikkeelle laittarna pölyinen ilma väreilee jännitystä, odotusta, innostusta haikeuttakin. Tyylikkäästi pukeutuneita ihm isiä saapuu vasta juhlapaikalle, kun alakerrassa io seurustellaan jännänrnakuisten drinkkien !a meksikolaisen ruuan ääressä. Tanssilattialle ei ole vielä monikaan uskaltanut, vaikka sitäkin useamman ialka vippaa salaa poydän alla.Vanhan ruukin tehdashallimiliöö ei jätä ketään kylenäksi. Suurten pilari-ikkunoiden toisella puolella pyörii dioia kahden viikon takaisista tapahtumista. Metsänreunaa, kirveitä, kanteleen aihioita ia väsyneitä kasvoja välähtelee pimeässä hallissa.Tänään on kiva nähdä kasvoien iloisempi ia rentoutuneempi ilme.

Kukq voittikcrqn kisokisqn?

Rytmi on jo saanut ihmisiä valtaansa DJ:ien tykittäessä hittiä hitin perään.

Miia Kelamo Galluppi: Mari

'"o".r: A!noa negatlivinen asia tuntuu olevan

"porukan vähyys" ia tätä tulntua vielä lisää ruL!kin suuret tilat" Katsoessa tans-

silattialle huomaa kuitenk!n, ettei laatu katso rnäärää. Tanssi on muuttunut intensiiviseksi ia ihmisiä tulee koko ajan lisää. Musiikki katkaistaan hetkeksi ia ihmisiä pyydetään siirtymään tanssilattian ympärille. On aika iulistaa kisakisan voittajatiimit eli mikä tiimi oli raiamaisin. Aplodeista ja onnitteluhuudoista

päätellen kaikki ovat samaa mieltä Nummen Samoojien ia Tuuspartion tiimien valinnasta voittaiiksi. Onnelliset tiim

iläiset saavat mussutettavakseen

pussilliset Snickerseiä ia yhteisen kintoretken. Onnea!!

Pal-

Hurmqcvicl pukuio lllan kuluessa on voinut huomata ihmissian.kärsästä iakkupukuun. Naamiaisista ei toki ole kysymys vaan jokainen on vain Pukeutunut omalla tyylillään. Monissa Puvuissa on takana

ten pukeutuneen

tai tarina meneisyydestä. isältään lainaamassa (lirrspartio) Jykän vetovoimaa. Aikasalaista on puvussa tunnearvoa

naan se on hurmannutJykän äidin vähin-

tään yhtä tehokkaasti kuin arvoisan

Ahonen

vaatekappaleille olisi ema sariamsa, Fauiin (Nummen Sanncoiat) pyjamahousuc olisivat vai-ma voittaja. Sanna {Savien

SuviSiskot)

on ioytänyt tyylinsä äidin

hääpuvusta. Melko rnonen "on'la tyyli" on kuitenkin yllättävän tavalllnen.

Mörrimöykkyilyö Mikäli alkuillasta tehdashailin alhainen lämpötila on häirinnyt, nyt viileyttä osaa - tanssirn isesta ei tulekaan tukalan kuuma. DJ:t pitävät paussin ja antavat tilaa SiHulaisten (Sipoon Hukat)

jo arvostaa

bändille. Ohielmistosta löytyy rnm. Wonderful tonight, Alice ia yleisön tötaalisesti villitsevä Morrrrimöykky. Monelle bändi on positiivinen yllätys. "Näähän ihan tosiaan soittaa hyvin!" kommentteja kuuluu sieltä sun täältä.

Tyyli ennen koikkeo Mitä olisi linnanjuhlat ilman Porilaisten marssia tai bileet ilman Magarenaa?! N

iinpä bileitä iärjestelleet

tytöt (

PJ-

kurssin iälkitehtävä) pitävät oikein oppitunnin aiheesta. Oppien perillemeno on kyseenalaista, mutta ainakin tunnelma kohoaa kattopalkkeihin. Kiitos!! Rajalla on kaatunut

-TYYLILLÄ. tr

raadin tänäiltana. Palkintona parhaalle puvulle on ostosristeily. Jos yksittäisille

PÄRSKELT

Teksti: Eppu Lahtinen Kuva: Juissi Tcittovs Mikko

Förskeen uudef feki!öt

Mikko Johannes Pietilä antoi partiolupauksensa 6.|2.1 996 Kirkkonummen kirkossa yhdessä kirjoittajan, laumaniohtajaäidin ia lauman vartiolaisia kanssa. Miksil Koska huomasi partioprojekteja olevan sen verran, että !iittyminen tuntui (sekä itsestä emä vaikutusvaltai-

Teksti: Suvi Erjant.i Kuva: Minna Majuri Piirfävö fVloiuri Minna E. Majurin kädenjälki on näkynyt jo parin numeron verran. Minna on Pärskeen uusi piirtäjä.

Pänskeen sivuilla

sista metsänkävijäkavereista) itsestäänselvältä. Ja onhan ne jäsenedutkin, va-

Hän on kotoisin lnkoosta, mutta asuu täl!ä hetkellä Helsingissä. Minna ei tunnustaudu partiolaiseksi, vaikka onkin joskus solmuja huiviin väsännyt. Mutta ehkä parikymppisenä partiolaiseksi piir-

kuutukset ja kaikki. Pärskeen lisäksi Mikkoa työllistää (tietotekniikanopis-

tämällä.".

Minna kuvailee itseään kosmiseksi menninkäiseksi

ia Pärskettä hän

kuvittaa saadakseen lisää pii rtäm iskokem usta sekä päästääkseen päätoim ittaja-

Suvin pälkähästä.

llGM-i;nukoko nimi: Minna Elisabet Majuri

----1

syntymäaika: 29 .5.I97 6 syntymäpaikka: Espoo

mille Minna nauraa: tälle kysymykselle, hassuille saRomisille ja kuvallisilie oivalluksille

horoskooppi: kaksonen vanhempien nimet ja ammatit: Liisa,

tiedonj anoinen, pohdi skeleva

ja Georg, sähköteknikko mitä Minna tekee: Minna elää,

piirtäj

Minna

I | I

kuvailevia adjektiiveja: ystävällinen,

piirilehtien

lempilehti: Lucky Luke

motto: sitä ei voi SANOIN kuvailla... piirtää kylläkin: iso vuoristo, laaksossa viimeksi lukemasi kirja: 1800-luvun hilpeitä ihmisiä ja valoja (ehkä Octoenglantilaista science fictionia - ei ollut berfest), Minna kulkee mutkaista, jyrkkovin hyvä kää ja kivistä vuoristopolkua ylöspäin lempisarjakuva: Jasso-kissa ja Musta- kohti itsensä kehittämistä paremmaksi pukuinen rnies ihmiseksi

RSKE

tuottamiseen.

lTil* Mikk"

Minnannäköinen kuva: talvi-ilta, pimeää, vähän pakkasta, tähtiä partio on...: leirinuotioita ja yö metsäs-

vouhottaa, Minna opiskelee (Helsingin Yliopisto, pääaine tietojenkäsittelytie- sä de), Minna piirtää (Piirskeen lisäksi Pärske on...: suunnitelmallisesti tehty mm. kuvitusta yliopiston roolipeliseu- lehti, ulkoaiultaan ystävällinen ja lemran "Iaiga-peliin) pea paras kirja: niitä on niin monta

kelijana luonnollisesti) Verkkoryhmä ja (rn on iru n koven epu rjehtijana luonnollisesti) Vesi. Pärskeen ulkoasun todellistaminen on Mikolle ainakin Mikon kokoinen haaste. Siinä saa tehdä ainakin sen mihin pystyy ja jaksaa. Eikä sekään varmasri riitä. Ajan kuluessa Pärske alkaa mulstuttaa enemnnän Mikkoa. Koska nykyiselläänkin se on ihan kivan näköinen, sanoo. Mutta esimerkiksi yliopistomaailman lehdistä ja toimituskuntaa kuuntelemalla saa kiihoketta tulevaisuuden

kohta

syntymäaika: 5.1.1973 syntymäpaikka: Helsinki horoskooppi: kauris mitä tekee: opiskelee yliopistolla tietoj enkäsittelytiedettä j a purjehtii viimeksi luki kirjan: Tuntematon Sotilas, itsenäisyyspäivän kunniaksi Pärske: valoisa, puistonäkymäinen, lä-

pitalon tuhti lukupaketti joka parriolaisen käteen, tästä pintaremontilla unelmiesi lehti

motto: tarvitaan laajempi näkökenttä,

hankkikaamme

Arvoisa fukija, Pärske haluaa alati kehittyä. Siihen tarvitsemme Sinun apuasi. Kerro mielipiteesi Pärskeestä oheisella kaavakkeella. f rrota paperi, taita keskeltä, nido/teippaa/liimaa kiinni ja pudota postilaatikkoon tammikuun roppuun mennessä. Kyllä, postimaksu on maksettu puolestasi. voit myös faksata kaavakkeen numeroon og-44g 343.

vastanneiden kesken arvotaan 300 markan

kortti Partioaittaan.Arvonta

arvoinen lahia-

suoritetaan helmikuun alussa. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Kiitos vaivannäöstäsi! TArrA

vrsYrvr|Vr

rÄsrÄ

POSTIMAKSU MAKSETTU

UU DEN

]{AAN

PARTI OPI I RI

Vastauslähetys

sopimus 002 5Ol47O 00003 HKI

N I D O/TE I PPAAILI I MAA

TASTA

-Merkitse kuvaavin vaihtoehto, ios sellaista ei ole, tee se itse.

ALotTETA L

olen { t=

TA:

}IELPOIS

vuotta vanha.

2. Partiotehtåväni:

ULKoAsul 3. Pärske-logo

on (ympyröi) tuo mieleen 704uvun

epäselvä

pärskemäinen

n_eh^-k[A"nrttänyt ff

4. Paras kansikuva

edustava

rityi qgrnmip h uom i o!?"

it'

oli numerossa:

5. Pärskeen ulkoasussa mukavaa:

6. Pärskeen ulkoasua kehittäisin seuraavasti:

LUKEMINEN: 7.Luen Pärskeen (y*pyröi)

.'" '.

rkosta ( http

kyy pp a ri

kkk

.fi I

-k22 | 821 p a rs ke)

käytän molernpia 8. Luen Pärskeen (y*pyröi) aina kannesta kanteen

jutut; ,\{: kinnostavimmat :-*.=**-*l

selaten

ilmoitukset

silloin tällöin

en lue Pärskettä

tarPeeton

9. Pärske on minulle (ympyröi) $yödylline-n

yhdentekevä

SrsÄLrö: 10. Muistan lukeneeni:

(y*PYröi)

i' tt

t96:

-Laumanjohtaia-iutut

'o'''

r....

-Jääpu rjehdus .-.-.-.. 5å;::ä;;:;:;;

2t96:

3t96: 4196:

-TuusDartion esittely

-Vänskap i*"***:

5196:

...:**--*j*-*-.-*e

{piirineuvoston tuho

\ -Syytkokous \

I I . Mieleenjäänein juttu vuonna -96:

***%**

xPärskeen päätoimittaja vaihtud; l

-Uusimaa verkossa

:-***

,.'-Benii-hyppy

-Arkeologia-juttu

l2.Turhin juttu vuonna -96;

Miksil

13. Hyvää Pärskeen sisällössä:

4. Pärskeen sisältöä kehittäisin seuraavasti:

TuLEvAlsuus: | 5.

Toivoisin (rastita)

ähemmän I nykyinen sopivalenemmän

vakipalstoja

Bimbon palstaa teemanumeroita mainoksia valokuvia

piirroksia h

kilöhaastattelu ita

lippukuntien tapahtumia

juttuja piirin tapahtumista as j

antu ntij a-artikke I eita

uttuja yhteiskunnal ista asioista

kau noki rjal

ia ki rjoitu ksia

muuta, mitä?

l6.Tästä on Pärskeessä oltava juttu:

llMEs

TYMINEN:

17. Pärske ilmestyy (ympyröi):

harvemmin riittäisi

MUKA 18.

liian harvoin

AN:

Olisin innokas avustamaan Pärskettä (yrpyröi):

kirjoittamalla

piirtämällä

valokuvaamalla

hankkimalla mainoksia

muuten, miten?

PÄnsKE |

oN:

9.Ympyröi 3-5 mielestäsi Pärskettä parhaiten kuvaavaa ominaisuutta

yliviivaa lehteen täysin sopimattomat ilmaukset: selkeä

OSUVA

f-------

harmaa

partiomainen

antoisa

uusmaalainen

lapsellinen

pirteä

iloinen

mitäänsanomaton sekava

nuorekas

VAPAA

ft t asiallineru

ffin

sisäpiirinen

tehokas

' leal[is--.

ystävällinen

monipuolinen

kiinnostava

eko

etäinen

ankea

aurinkoinen

sANA:

z0.Terveisiä toimitukselle ja muuta mietityrtän)rträ:

KrnrotrA yHTEysrlETostr ros HALUAT osALLlsruA ARvoNTAAN (rorrAKAr...)! Lippukunta:

Nimi:

Lähiosoite:

Postinumero ja -toimipaikka:

Luonnoliyttukierron foisessq pöössö Teksti: Erjanti Juissi Ossi Leander/ Suvi

Jo pidemmön oikclo ovqf

Pärskeen toimiffoiot s€urolrneef, kuinkq heidön cherftrmonsq iutuf siirfiöt niiden volmisruftus pöätolmimoiq,, io foittoicrn kösiin. Mutta miiA ,iff?r topahtuu? tVlifen se iuffu sinne Pörskeeseen pokloh-

foo?

Pärskeen toimituskunnan journalistinen uteliaisuus kasvoi niin sietämättömään tilaan, emä jotain olitehtävä. Niin_

pä toimituskuntalaiset valtasivatkin eräänä okaku isena päivänä sen rietyn ratkaisevan linkin, jossa Pärske synnyretään, eli LIKE-painon. f

Pärskeffö io Toppoickondornicr Helsingin Kruunuhaassa nykyään majaileva offset-paino on palnanut pärskettä jc muutaman vuoden ajan. Samassa talossa toimiva LIKE-kustannus on painat-

tunut lehtiä vuodesra lgBT lähtien.

Sen

perusti joukko nuoria miehiä, jotka tuns ivat toisensa yliopistolta ja päättivät

aloittaa elokuvakirlojen kustannuksen. Kertom

usten

kaan

Kuva:

Finell_

koira. toim.) Liekö tuo johtunut saman_ lais

ista luonteenpii rteistä.

Poperioriginqoleisfo niittcukseen Pärske saapuu LIKE-painoon paperisina sivullisina. Tekstiosuudet tufevat valmii-

seen tuotteeseen selfaisenaan, mutta kuvat käsitellään yksitellen erityiseltä, hienolta näyträvällä koneella. Samoin

Pärske-logo joutuu tietokoneeliiseen käsittelyyn ja saa ylleen lisävärin (tässä lehdessä se on vihreä). Kun hienosäätö on tehty Pärske kuvaraan painoarkille ja jokaista aukeamaa painetaan noin 1500 kappaletta. Pärskeen roimittajat pääsi-

vät seuraamaan, kuinka vikkelästi

pai-

nokone syötää tahraamattomia sivullisia ja kuinka vähän siihen kuluukaan mu

stetta.

Painamisen jälkeen aukemat viedään niittaajille, jotka kasaavar lehden postitustarravalmiiksi. Tärraaminen ra_ pahtuu sitten piiritoimistollamme talkootyöf lä, ionka jälkeen postilaitos ystävällisesti kuljemaa Pärskeen Juuri Si_ nun postilaatikkoosi.

kym m en isen

vuotta vanha päätös tehtiin Wanhan ku ppilassa.

Sittemmin kuvaan ovat astuneer esimerkiksi sarjakuvat (kuten ainakin muutamille hankeohjaajille turtu Tappajakondorni), kaunokirjallisuus ja heidän oma lehtensä LIKE Uuriset tähes sadantuhannen painosmäärällään. Kysymykseen miksi likeläiser te_ kevär sitä, mitä tekevät, eivät toimittajat saaneet selkeää vastausta (kummallista kyllä, sillä suurin osa painon henkilökuntaa oll ainakin jossain elämänsä vaiheessa opiskellut Helsingin yliopiston

Matemaattis-luonnontietellisessä

tie-

dekun nassa...)

Pörskeen kiriovo synnyfysososfo Eräässä Ku lmakadun talossa sijaitseva

paino näyttää ulkoapäin aivan tavallisel_ ta massaan mukautuneelta talolta. siks i

sisään astuttaessa kokeekin pienen hämmästyksen, kun noin 500m2 tilat täyttyyat tietokoneista, painokoneista, papereista, kirjoista ja q/hjistä juomapulloista. sisääntunkeutuminen oli alussa hieman haastavaa, sillä kaikkia toimittajia oli ovella vastassa peto. Rohkeat to im ittajat ere n ivät ku ite n kin m e lko hyvässä sovussa Pedon kanssa syvemrnälle

LIKEn kiinnosraviin kätköihin. (peto oli

Toirnituskunfs vierqili iälleen Teks i : Suvi Er j ant i t,

Pörskeen toimifuskuntc kövi kqtsosfcrmqssq hiemqn lsornmon toimituksen meininkiä Helsingin Ludviginkqdullo. Kuusi kertoq vusdesss iimesfyvö_T Pörskeemme foimittcicf asfelivEt kuin kollegoidensq ioukosso seitsemön päivöö viikossq ilmesfyvön - Helsingin

Sonomcrf -nimisen sqnomolÄhden toimituksessq. Hesarin teko alkaa aampn juttupalaverista. siellä sovitaan, mistä aiheista teh-

dään jutut ja määrärään kullekin juiulle toimittaja. Toimittaja tonkii aiheesta

selville kaiken mahdollisen, kirjoittaa juttunsa ja iäträä sen toimitussihteereille reposteltavaksi. Valmiit jutut taitetaan tietokoneella ja lähetetään painoi_ hin ympäri Suomea kaapeleita pitkin. Painokoneet hyrräävät koko yön ja valmis lehti jaetaan koteihin aamuhämärissä.

Suuren lehden

erikoinen efusivu Hesarin erikoisuutena on mainosetusivu. Useimmissa eurooppalaisissa sano_ malehdissä etusivun täyttävät uutiset. Innokkaat pärskeläiset kyselivät paljon ja saivat mm. tietää, että Hesarin sun-

nuntainumeron etusivun kokonainen rnainos maksaa satoja tuhansia markko_

toimittajille ei kerrotru, oli Kysy Kirstiltä -palstan pitäjän sukupuoti.

ia. Mitä

Pörskeestä Hesqriin Kovasti Pärskeen toimittajia kiinnosti kollegoidensa koulutustausta eli miten Hesariin pääsee toimittajaksi. Kuulimffi€, että HS-toimimajien keski-ikä on 4g vuotta ja koulutukseltaan he ovat perin sekalaista sakkia. pärskettä vois i kuulemma varsin hyvin käyttää työnäyrtee_ nä toimittajan hakiessa röirä Helsingin Sanom

isra...

tr P A R S K E ].9

KåfuTHtrJU[dN,$ Teks t. i- : Suvi Er j ant i Kuvat: Juissi Finell_

keekrykuun 2,6. oli Kirkk@muf,ytämem &tefsänkäviiöille !e ffiCtessönfyföille förkeö påiivä" Si$åofrn vieåeffiin il<ousm

ve$mnisfelruc flippukunfien yhfeisfä äO-vuqpfåsåulr Isa. KårkkorEä,Jrmrmem $#urekusmfcssEå oEl fååymnåi enäkokoislo pcrsloleå* yfr*

ger eF-pffirtråsåexEsåwu

fA*hegtåi 8o

$smwäqss. "Yåe selv# on frc ffi?ffiffsså sef;"o $-<*icFrrå yleåsöstag lipBuHqurofåen kumrxim$<sf;, uhlan juontajlna rolmivar Mersänrymö.f

ien lippukunnanjohtaja Mari Kolhinen !a Mersänkävijöiden ipki Juha Björk. Hie_ not rutoniväniohjelmat oli pa!nertu ja

monivärinen oli ohjelman sisältökin. Muisteltiin menneitä, katseltiin nykyi-

syyrtä viedeolta ja kurkattiin tulevaisuu-

teen vaeltajien ja varrionjohtajien esit_ tämällä spektaakkelilla. Musiikista huolehti lippukunnista yhdistetry kvarrerti. Mutta mihin olivat jääner sudenpennut?

KiMet muisti io Kimeiä muisteffiin Lippukuntia tukeneita muistettiin ansiomerkkein. Hyvä-kiva-brat kajahtivat partiomaisesti ilmoille huomionosoituksen saaneille. Piirinjohtaja Tiitu pusa kiteytti Uudenmaan Partiopiirin onnittelut juhliville: "Piirimme on ylpeä siitä,

että te olette NUORIA lippukuntia. Ei vain iältänne, vaan myös siinä, mitä te olette." SP:n partioneuvos Pauli Saloranta lausui kirkkonummelaisille pätkän paikkaan sopivaa laulua: "Missä maat on

mainioimmat, vetreämmät veet...". Olimmehan sentään Uudenmaan fäänis-

RSKE

Möyr ! , tel t an sä

sanoi suuri kaksimetrinen puukarhu palj astuttuaan alta.

viinneisinnpiä kertoja.Vänikkäirn mät

ia kookkaimmat onnittelur saivat juhli-

jat veljeslippukunniltaan, Järvenpään ia Rajamäen Metsänkävijöiltä. Järvenpää onnitteli Aleksis Kiven sanoin: "Metsänpoika tahdon olla,

san ka r

jylhän ku

is-

ton..." Rajamäki taas toi patan metsää serlrakuntasaliin sisälle: suuren,vihreän niger-teltan. Teltan sisältä kuului outoa mörinää, mutta ei se Metsänkävijöitä ja

Metsäntyttöiä järin hetkauttanut, vaan lippukunnanjohtajat astuivat määrätie-

toisesti teltan rIumeniiJl.".. Yleisö istui vaiti ja odotti... Möyr!, sanoi suuri kaksimetrinen puukarhu paljastuttuaan teltan alta.

Et kqi sö yqcrn oo Veikkolqstcr? Yleisön nauruhermoja koeteltiin vartionjohtajien ja vaeltajien ohjelmilla. Wan hoj en Wae ltaj ien Wan hassa Wits i s-

sä kastelttin seurakuntasalin parketti lainehtivaksi -mutta yleisö tykkäsi.

Historiallista KiMeä kuvaava spektaakkeli taas ruokki yleisöä sanahetinä!lä ja kerrassaan kummallisilla viittauksilla tapahtumiin, joita lippukunnan ulkopuolinen ei voinut käsittää. Hieman epäsel_ väksi Pärskeen toim ittajalle tosin jäi se, mitä veikkolalalser olivar tehneer kirkkonummelaisille, kun esityksessä heihin

viitattiin susirajan takaisina asukkeina ja tilaisuuden jälkeen toimittajalta udeltiin, eträ ei kai hän vaan ollutVeikkotasta...

Jenkkqa io humppoo Juhlapäivä huipentui latotansseihin kirkkonummelaisten kolon vintillä. paanoja

oli levitelty lattialle, haitari soi tunnelmalf isesti ja lattia tayttyi hetkessä jalalla koreasti panijoista. Ruokaa ia boolia sai nauttia jenkkojen ja humppien välissä. Tänssin temmellystä ja muuta KiMemäistä on nähtävillä ja uettavissa juhlavuoden kunniaksi julkaistusta historiif

kistä.

Noita vai mies ? Vai

Korvenpofoteivöt viefölouluq! Tekst.i ja kuvat.: Kaisa KallioniemlJoskus voi käydö niin, ettö Joksiselle omq iuhlanscl kouppoien io.rlunquhoio io Kirvesniemen mökki Evon suunnalla tufekopukkeio pursurltl korvistcl tisi ja natisi. lkkunoista häilyi oudonnäic nenöstä. Nöin kövi Kerclvqn köisiä hahmoia. Menossa oli KorvenKorvenpoikien vqehciille, kun poikien Pikkuiuhlat, ioita vietettiin io tuli aiko viettää pikkuio.rluio. toistamiseen. ldea syntyi vuosi sitten, Tästö kehkeyfyi ideq: enfö ios kun tuli halu ia tarve keksiä iotain uutta

vietettäisiinkin kqikkiq YUo' den iuhlio yhtäcrikerc?! Sekalain

kkio

etkan näkois iä

ja erikoista perinteisten nyyttäripikkujoulujen tilalle. Niinpä vedettiin kalen-

terit taskuista ia kerättiin vuoden päivi-

Luciakulkuetta, kananmunien maalausta,, valssin askelia, letkaienkkaa, tinan valantaa ia yleistä hilpeyttä. Mitä sitten vaikka Lucialla onkin kylpytakin vyö päässä tai tuoreen sulhasen morsian viettääkin 7-vuotisiuhliaan.

*itäpä tuosta, ios pääsiäisnoidan näh' dään ajavan autoa, jonka takalasissa lukee "Just Marriedo'. Se kaikki on niin kovin pientä, kun on tarpeeksi mieliku-

tyyppejä istui Linnatuulen huoltoase-

en juhlat ylös. Näin iokainen sai oman

vitusta ja asennetta. Harvoin s itä voi

malla kahvikupposten äärellä. Yhdellä

juhlan mitä iuhlistaa.

viettää montaa iuhlaa samana päivänä.

Kylpytqkkeic io mielikuvitustq'

Serpentiiniö hiuksisso

painava ia rnultainen kuokka tuolin vieressä, toinen muistutti erehdyttävästi noitaa, kolmas oli selvästi häihin me-

oli

ossa.

-Mikäs joukkio

te olettel ,kysyi eräs

rouvashenkilö seurueelta.

-No, me oilaan tällainen iuhlaseurue, vastatti i n.

Vuoden

juhlat mahtuivat kail mahtuivat kaikki

Mitä siitäkin sitten tulee, kun sulloo pääsiäisen, Lucian päivän,Yriön päivän, uuden vuoden, aprillipäivän, häät ia syntymäpäivät sun muut iuhlat saman ka-

ton

alle? Vastaus: karkkien kätkentää,

saman

katon

Kaiken tämän jälkeen eivät marketin joululaulutkaan tuntuneet niin stressaavilta ja joulupukillekin tuli hymyltyä. Oikea joulunvietto saattoi alkaa. Kotona vielä nauratti, kun löytyi serpentiiniä hiuksista ja karkkipapereita taskuista.

P Ä R S K E 2L

BIMBO Teksti ja kuvat,: Matti Luokol-a

Tonttu Nipan narrin viisarit osoittivat 17 .l0.Tiirailin päässäni olevan karvakasan alta ympäristöä, joka peittyi ohueen lu m i sateeseen.Ajoim m e verkkaisesti yli

rautatien. Pukki ei nähnyt paljoakaan sivulleen ja silti sitä vaan rnentiin. Nipa tarkkaili liikennettä oikealta ia takaa ja minä pukki edestä ja vasemmalta. Kylä

oli hiljainen, juuri valmistautumassa joulun vastaanottoon. Farl yksinäistä

hahrnoa välkähti auton valokeilassa. Oli hiljaista ja rauhallista. Tulimme ensimmäiseen paikkaan. Jännityskäyrä nousi,

varsinkin Nipalla.Talon isäntä oli ovella vastassa ja antoi meille ohieet. Sitten vaan kellot kilisten ja sauva kolisten sisään.Jännityskäyrå laskeutui. Lapset,

kirkassilmät, silkohapset tuiiottivat pukkia - joskaan ei mitenkään tyrmistyneenä. Nipa raahasi kääröiä esille kori-

kaupalla ja alkoi pakettien iako. Nipaa rupesi pärskittärnään, kun yhdessä Paketissa mulahti niin mukavasti, kun pa-

ketti kääntyi. No sisältö taisi ainakin selvitä clomuodoltaan. Timo kysyi Nipalta vaivihkaa: "Mikä suojus sulla on nenässäs1", mutta taisi iäädä vastausta vaille. Jaoimme paketit ia höpötimme kylmistä ilmoista ja lumettomuudesta. Lopuksi pukki sai postiaTimolta ia poistui tonttuineen isoa hanskaansa heiluttaen ja rauhallista ioulua toivottaen. Siirryimme autoon, iossa Tipl odotteli avonaisen jenkkikassin kanssa. Se toimi huoltokassina, ioka sisälsi limut sun muut. Pienen ojennushetken iälkeen osastot lähtivät kohti kohdetta kaksi. Nurkan takana pistettiin parta ojennukseen ja kopisteltiin sisään. Tuli hieman kertoiltua porosta, joka iäi ulos ia siitäkös talon pikkumies riemastui. Hän yritti välittör"nästi painua Poroa tervehtimään, mutta minä ia Nipa saimme asian selvitettyå suusanallisesti. Tavanomaisten turinoiden iälkeen iätimme illan toiset hyvästit ia aioimme "Poron" kansakoulun viereiselle tyhjälle tontille. Oven vieressä oli säkki. Ryskytys oveen ja päästiin sisälle. Heti aluksi tarjoiltiin marmeladia ia pakkohan se oli syödä, vaikka viikset sekoittuivatkin. Laulettiin ja lahjat iaettiin vanhan kaavan mukaan. Joutuipa pukki pitämåän Karille erikoispuheenkin polkupyorän

varovaisesta käytöstä.

Nyt koko

illan

kiusannut hanskan vuori kääntyi nurin ia mikä pahinta, parta nupesi putoamaan.

RSKE

Bimbo pukkina.

Aloimme hipsiä kohti ovea.Vielä pukki sai kirjeensä ja konvehteiakin, ioiden nauttiminen oli täysin mahdotonta, sillä

parta alkoi roikkua toiselta

sivu ltaan

uhkaavasti, mutta onneksi ei vielä kriittisesti, e"ritelläkseni eri asteita. Katulyhdyn alla korjattiin pahimmat puutteet ia painuttiin seuraavaan paikkaan. Nenän! rupesi jo vähän reistailemaan, nnutta se oli pientä. Kaikki sujui

mukavasti aina kivaa kissimirrilaulua myöten, kunnes rupesin koriailemaan tukkaani. Hanska sipaisi nenän poskelle juuri lähtövaiheessa ia iohan !öytyi iuttL.!a pukin väsymyksestä ia nenäveren-

vuodosta. Hanska toimi sopivana \ jostimena. Keittiossä isäntä antoi liin joka piti jotta kirveli. Huoientun( sukelsimme yöhön kelloien kilistess Sitten painuimme herra liP kunnanjohtajaa katsomaan. Siellä muitakin pipopäisiä ja kertoilimrne hänastisia kokernuksiamme. Sain lämmintä glogiä ja Tipi autteli mi pitämään viiksistä kiinni sitä iuodess

Kaahasimrne yössä

kärnpr

Syöksyimme rnaskien purkuun ia ral laskemaan.Tipi korjasi hilut ja kimp talteen ja niin alkoi kotiiouluien vit ornalta osaltani vasta kello 22.30.

J OU LU

IfiLE

NTE R I KI LPAI LU N VO ITTAJAT:

Sarja: yksifö Johannes

Sarja:

0rava,

[aitila, Kiehiset 70

ryhmä

kpl

Sarja: f ippukunta Järvenpään Metsänkävijät

ta-da-da-dat-da-daa E.06 kpl/jäsen lsti kp|/t0t jäsenfä]

ta-da-da-dat-da-daa

kiehiset 33.4kpl/iäsen l234kpt/z

jäsentE|

0nnea anSiOitUneillg!

Tolrnlsfon glöglt Toimisfollo viefeffiin | 6. 12. iölleen kerrcln io perinteeksi muodosfuneef Pöäktlupunkiseudun Pqrtioloisten io Uuden-

mrrqn Pqrtiopiirin toimisfoi"rt yhteisef glögit. Glögi oli hyvöän tunnelmq rento io Uuden-

mqtln Pqrtiopiirin kuoro esitti synf i kkcI söesfyksel lä Vo I keqfc iouluq r ihmisiö oli kuitenkin pcrikollo yllättövön vöhön. Piiritoimiston neljäs kerros oli sisustettu punaisilla joulu- + tähdillä ja värivaloilla. llmassa

tuokglö-

sui torttu ja

kuuma gi. Huoneet, joissa ta-

Uudenmaan Partiopiiri muisti koulutusohjaaja Pertti Lehtistä piirin pronssisella ansiomerkillä. Se myönnetään perin-

teisesti kolme vuotta aktiivisesti johtotehtävissä toimineelle partiojohtajalle. "Pertti on kuitenkin jo yhdessä vuodessa saanut aikaan niin paljon, että piiri katsoo hänen ansainneen tunnustuksen", sanoi

Pau

li Saloranta luovutuspu-

heessaan. Pertti on iättämässä partioin-

nin Uudellamaalla kahdeksi vuodeksi, koska häntä odottaa työhaasteet Hong Kongissa. Pertille siis onnekasta matkaa Pärskeekin puolesta. Ja varmasti komea piirilehtemme löytää tiensä myös kaukaiseen Hong Kongiin...

vallisena arkipäivänä

Viro-ynteisfyö

pohditaan kuumeisesti partion tulevaisuutta ia pistetään pystyyn

hä,

ja monet partiolaiset pakenivatkin

aikanaan u lkomaille Siperian pelossa. Nykyään partiointi on maassa taas aika

innokasta, mutta yhteistyötä Suomen kanssa kaivattaisiin vielä. Kesällä -98 Viron Tagametsässä onkin suurleiri, ja ensi vuonna maassa on mahdollisuus käydä

erilaisilla

taitokursseilla.

misto Cen

rti otaito ki I pai I uj a, täyttyivät nyt iloisella

toi

Sosioqlistc hömppöö Soile Kero oli järjestämässä pikkujoulu-

ja jo kuudetta kertaa. "Yleensä ohjelmassa on ollut kädentaitoia, niin viime kuin tänäkin vuonna valettiin mehiläisvahasta kynttilöitä. Mutta ei räällä juuri mitään ohjelmaa tarvitse, eiköhän tämä

ole enimmäkseen tällaista sosiaalista hömppää."

Anna-Maija Tarn-

puh

Teksti : Veera Luoma-aho Piirros: Minna Majuri

Fiss-

istä

ker-

Viro-yh-

teistyösrä,

een so rina lla.

jota

Pertti lähtee, Perfillö

muun-

muassa

hän

lämmittämässä. Viros-

sahan partio

oli

kie

llettyä

neuvostoaikoi-

L ----------

:P llt'

---',

"NN :

.s$

N -N

Mhd*sfiåMorsiin Arnerikkalaista Mars-luotainta ku lj ettava kantoraketti laukaistiin varhain keskiviikkona 4.12.1 996 Cape Canavenalista Floridasta, raportei Helsingin Sanomat. Pathfinder-luotai!'nen lasketaan taittavan 500miljoonan kilometrin taipaleensa ensi heinäkuun alkuun mennessä. Luotaimessa on Pärskeen saarnien tietojen mukaan kolme Vihdin Polunlöytäjää, iolden tehtävänä on perustaa Marsiin suomalainen partio iippu ku nta. Pärske kertoo ViPojen Mars-retkestä tar-

kemmin tulevissa numeroissaan Teksti: Heikki Mantila

Kuva: Bruce Weaver/

Epa

Polunloytäj ien retken lähLöä seurasi Ca; Canaveralissa pieni joukko omaisia ja part- : Loverei ta .

Uuden vuoden pqrtioluPquksef TeksLi: Outi Hirva Oletko jo aikoja sitten lakannut lupailevuodenmasta itsellesi ffi luovuta, vidlä Alä tienoilla? vaihteen sillä uudenvuodenlupausten ei tarvitse koskea ikäviä velvollisuuksia, ioista ei jaksa innostua vapaaehtoisesti, saati sitten uudenvuoden hurmoksessa teh-

tyjen

lupausten pakottamana. Jospa tänä vuonna lupaisin itselleni iotain, jonka toteuttaminen olisikin mukavaa. Monilla meistä on

artiohaaveit

jotka ovat kärsivllisesti odotelleet toteutumistaan iossakin mielemme perukoilla. Usein nämä haaveet ovat sellaisia, joiden muuttumiseen todeksi ei tarvittaisi muuta kuin tarttuminen itseään niskasta kiinni. Mitä ios iuuri tänä uutena uPeana vuonna toteuttai-

sin haaveeni, lupaisin itselleni palkinn oks i iotain e rilaista, iotain, ioka

tuneesta

työstä, vaikkapa

retkestä,

jonka vuoksi olemme todella nähneet vaivaa.

tois

Usein unohdamme myös

ia hyvin

oid etu

sta

lisuudet vaikuttaa

rcl

ho m m asta.

Jokainen tarvitsee myonteistä palautetta, joten sen tärkeyttä ei voi olla korostamatta liikaa. Kuullessamme myös toisilta onnistumisestamme varmistuu oma tunteemme siitä, että homma suiui hyvin. Ehkä voisimme luvata itsellemme mYös sen, että

annustaisimrne

enemmän muita.

Partiolaisen päässä itää usein monenmoisia mahtavia ideoita ia aivan liian monet niistä hukkuvat ia

kuivuvat pääsemättä ikinä ulos raikkaaseen ulkoilmaan

myönteiseen

ilmapiiriin.Jotkus hyvätkin toimintas

r,!

ite I m at

ajatu ks

kaatuvat

partiotyolleni.Aivan liian usein unoh-

omien voimavaroien puutteeseen. Jotpaauttaisimme toisiamme ideoitten toteuttelussa ia käyttäisimme ia soveltai-

damme palkita itsemme hyvin

simme sekä

antaisi uutta

otku aia energi

RSKE

on nis-

oisimme iulki

upeat ideamrne.Yhteistyo on voimi Johtajilla on partiossa suuret mahdr

omat

kokemuksiin.

lippukuntalaist

ovat

keitä meille kaikille ja meidän tu luoda mahdollisuuksia kokea uutta innostua. Jospa lupaisinkin toteutl vartiolaisten pitkäaikaisen haave hiihtovaelluksesta tai iäriestäisinl väsyneille vartioniohtaiille uudenlais leikkikurssinl Hyvä idea.Voisimme

yrittää toteuttaa tänä vuon na

omia, rnyöls muidenkin haaveita. Ul at Elämykset ia Kokemukset anta

intoa ja energiaa itse kullekin. ottaisinkin tämän vuoden teema ositiivisr,tude Myönteisyys mahdollisuuksia itsellemme ia tois toteuttaa itseään ia ideoita, mikä elintärkeää, erityisesti m eille Parl

laisirtu.@

partiolaiset

taan, pistetään vaan rattaat Pyörimä

HOK 2196 on virqllisesri ohi. Silti monenq iltqnq olen koivqnuf esille kurssiloisten kirioittclmqt pqlqutteet; mitö he oppivqf kurssillo? "Ei tuntunut oppivon niinku koulussq,

ettö Yoisi sqnoq oppineensq vqikko sqksqn vqhvot verbit, vqqn ertö oli iofoin kokonoisvol'

foisempqs

oppimisto,."

Tössä osiq poloutfeestq:

"Ekalle osiolle oli hirveen vaikee lähtee pois kavereiden luota, kuten mulle on aina ollut. Onneksi nopeesti tuli sellanen tiirn!-fiilis." Palutelapuissa on paljon viestejä ja muistoja. Yksi kertoo juuston sulatuksen kurssin kohokohdaksi ja toinen piti senssileikeistä (mitähän ne olivat, ihmettelen). Erästä kasvatti nukkumattomuus enemmän kuin yksin yöpyminen, joku osaa nyt tehdä "kelluvan rin-

kan" sekä autosuunnistaa huippuhauskasti ja kolmas pakkaa tästlähin tavaransa vesitiiviisti.

Entä mitä kurssilaiset" tekisivät toisinl Toiveet osuvat yksiin: lisää nukkuma- ia suihkuaikaa mutta myös lisää aikaa rupeamiin ja koko kurssiin.

HOKI n hehku

Teksti : Sanna Luoma-aho Opin: luottamaan (myös itseeni)

tapoja kasvaa ia olla yksin ideoimaan (jakamaan ja vastaanottamaan)

Ei varmaan ole tarpeen kertoa edes enempää. Hankeohjaajien puolivuotistapaaminen on tulossa keväällä, samoin kuin uusi kurssi. Ehkä nyt kuitenkin vielä haluan hetken hehkutella edellisellä ja nähdä ihan painettuna palasen yhden kurssilaisen palautteesta: "Tää kurssi on ollu ainakin mun

osalta aika mullistava. Mä oon oppinu hirveesti ensinnäkin kaikkee yleistä partiosta ja näkee/kqulee muiden näkemyksiä, kokemuksia, odotuksia ja fiiliksiä.

tarkkailemaan ryhmän iäseniä ia arvioimaan ryhmää

tiim i-fiiliksen syntym istä

kuuntelemaan toisia ja arvostamaan heidän mielipiteitään

Oon oppinu sen, että ryhmässä on paljon erilaisia ihm isiä ja kaikkien kanssa voi tulla toimeen, kun vaan vähän ymmärtää.

Oon ylittänyt omia henkilökohtaisia rajojani tallä kurssilla roimasti. Ennakkoluulojen ia pelkojen kautta oon kuitenkin päässyt tänne, kurssin loppuu

vaeltajien työkaluja (hok, join, tk...)

kuinka saada ryhmän yhteishenki nousemaan

ryhtymään ia ylittämään rajoja

n saakka, VOITTAJANA.

Partioura ei todellakaan lopu siihen, että "joutuu" vaeltajaksi, sen HOK o P ettaa.

Toimivan tiimin edellytyksiin kuuluu, että tuntee tiimin ja luottaa sii-

hen. Kun tää on toteutunu, rTlahdollisuudet on rajattomat. ltse olen saanut kokemusta ia oppia vaeltajatoiminnasta sekä lisää itsetuntoa ia -luottamusta (ei

laajentamaan partioverkkca

tartte kirjoittaa)."

ffi R S K H ä5

Pffio. JOHTAJASTA

ii:iiii:i::iiiiiiilii:ii:iiiii:i:i:ii:iiiiliiiiiffi

:.:.i:.:': :.:'i:.:.:.:.:.: :.:.:.:.i:.:.i:.:.:.ii:.ii :.:.:.:':.:.:::....:,:.:.:.:.:.:.:.:.i:,:.i:.:.:.:.:'i:':.: :.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:.:':.:.:.:':.:.:.:'i:':.:'ii:.ii:

;iiiir:itiiiiiliriliiii:iiiiriiii:iiiliiil

$$iffiliiiiiitt-

NUORISOOO

TYON

,ffiiiiiiiiiiiiiiiiiii:iiiiiiiiiiiiiiiii::i:iii:iii:iii:i:iiiiiii:iii:iiii:i:i:ii:ii ,i,i,i,i,i::'i,i'i,::::i:i:::::i:i:;:i:i:i:i:i:;:1:i:;:i:i:;:i:;:i:i:i:i:;:i,;;;,;,;,i;i;i,i, iii:i:i:iiiiiiii:i:i:iii:iiiti:iiiii.:i:iiiii:l:iilii:i:::i:i::::::::::::i:iii:.i:i:::iitii::ii:l.:i:iii:iir:i :ii:i:i::i:i:i:::::i:::::i:i:::i,i:;:i:;:i:i:;:;,ii;;,j;i;i,i;i;i:i:::i:i;i,:,i,::i:i:i:::: :::':':.:::.:.:.:::':.:':.:::::::i.i.liil;i;i;i;i;i;i;l;i;:;:;:::::'::::::':::':';':

ffiii:i:iiiiii:i:iii:iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiliiii:ili:iiiii:::iiiliiii:iiiiii:i

ffimTl-

nliniiiiii:i

il:llii:liiiiillii:liiiiliilliliiiiii:iiiiiiiiiili -liliii:iiiii

i:iiiiiii.;'|xli1i

::::r:rii:ir:r:t::;iii:ii:ii:;li::::l:i:;:j:i::::::::i:::::!:.:.:i:i:r:!:::!::i:

.:iii $

,::l::;:i:i:i::i:i:::i:iii:iiiiiiiii:iii:ii:;:ii:i:ililiiiiilli:iiiiiiiii*N

i.,iii:i:ii.:ittlffi

uISEl(5!

lil'li,

i:l:i:i:i:i:iiiiiii:i:iiiiniiiii:ri:iit* '.:.:.:.:.:.:':.i:':'i:.ii:i.:.: :.:.: : : ....-....'....',.........,...'.....'...'.'...! .'....''.'.'.......,.............'...''''....\ ........,...."..'."""'.\4",,. -\\ :;:;:;:;:;:;,;1;:;:j;;:i;i;ii'i.;:;:1:1:1$ .:': : :.:.: :.: : : : : :.N :.:.L\ :.:.: : :.:.:.:.:.:.:.iiii:.:.:.:

:.:.iiii;.:

;

:li:

..i.i

rii:ilii

., '

Teksti :a kuvat: Mj-ka "Tenu" TenetZ

ii+\

ÄvJLVv+J'

Vapaa-aj anohj aaj ia kouluteLaan opastamaan seik-

kailun avulla itseluottamukseen.

lsfun koiokisso uimohousut iolossoni' köteni roikkuvot

i<oiokin kylkiö Pitkin, ohiooic uiskentelee foisen kansscl vie' ressöni. Hän crntotl ohieito ict minä yritän kuunnellc, nyökytfelen Päötöni ikäänti.rin ymmärtöisin koiken, mitö hän iqnoo. Hetken Pöästä he keikcluttovot koiokin nurin' vesi tulvii rqivoovsllo voinrollo

sierqimiini, kosko en otfcrnut nenäklipsiä" Avssn crukko' peiton rouhcllisesti ia liu-n,pois

icuickista, Pööni

Pullshfocr

pintcct!1.

Kyseessä on seikkailupnoiekti Edinburghin koulutusssio kaiakin käytöstä' Jos-

kus melllä on ehkä valmiudet ohiata melontaretkiä... Selvennän hieman taustoia' lctta selviäisi, m!stä on oikein kyse. Pitkän partiourani !atkoksi tai täydennykseksi, ihan miten vain, lähdin opiskelemaan

nuoriso- ia va-

Kanneliärven Opistoon paa-aianohiaaksi oPistoasteella' Cpiskelu kestää noin kolme vuotta' Koulutuksen tavoitteena on valrnentaa ohiaamaan ammattimaisesti erilaisia nuoriso-

26 P A R S K E

ryhmiä, työporukoita ia koululaisia erilaisin menetelmin.

Volinnonvcrrqc on Teoriaosuuksissa opiskellaan kasvatusaineita ia erilaisia yhteiskunnallisia aiheita, val intamah dol i su u d et ovat tod ella kirjavat, kuten myös pakollisten osuus.Tämän lisäksi opiskeluun kuuluu olennaisesti työharioittelut alan organiI

saatioissa

ia lukuisat

Proiektit. Edin-

burgh-seikkailupnoiekti pitää sisällään

oh!ausharioittelua seikkailuradalla, melontaretkien ohiausta, laskeutumisohjaamista !a vaellusten ohiaamista. Projektiin on tulossa iatkuvasti lisää osaalueita !a koulutusta nnm. tiedottamista ia markkinoinria. seikkailuleireille voivat osallistua kaikki kiinnostr"!neet ryhmät ia valita haluamiaan osa-alueita, ohjaaiat tulevat talon Puolesta.

Lippukirnncn PerustcmiE?a l.,lummenkytä-proiekti pltää sisällään mm. partiolippukunnan Perustamistoimenpiteet, iohtaianeuvostossa toimimisen ia iotkut oPPilaat ovat vetäneet laumoia ia vartioita" Nyt niissä toimivat pääsäntoisestl paikalliset. Tavoitteena on rekisteröidä liPPukunta ia saada SP:

n ja Uudenmaan Partiopiirin

iäsenyl

viimeistään v.1997. Olen mukana iohu janeuvostossa ia tukemassa lippukur nan toimintaa.

Voikko Nepoliin

Ammattisuuntautumisina meillä on n( iä eri vaihtoehtoa: liikuntaohiaus, kul

tuuriohiaus, syriäytymisen ehkäisy

ulkoilu-/ eräohiaus. Minä suuntaudt erään.Tavoitteena on saada eräohiaai

valrniudet toimia nuorisotyössä ia

paa-alan toimlnnassa. Syvennymme F rusenätaitoihin, laaiennamme taitoiat me ia suoritamme vaelluksenohiaut as iakkaille. Ensi helmikuussa lähdemme t siolle viikon lumikenkävaellukselle, e kuussa Ulkoilunturvallisuuskurssi (survival) fa syksyllä suonitamrne e kokkikurssin. Opiskelun lopussa ole me haaveilleet reissusta ulkomaille, neneille tai Alpeille, ehkä ioPa N*F

iin.."

Uskon, että saamani oPit o hyodyksi tulevassa työelämässä ia

partiotoim

in nassan i.

Aiheestq

Nuoret, mediq fo yhteiskunfq Nuorisoiöriestöiett keskusläriestö Alliqnssi kerösi 85O olqn voikutfoioo sekö lqumcln

medissscr toimivio yksilöifö risfeilyolukseen purisfeeksi suomoloisestq nuorisofyön kenföstä icr erifyisesfi sen irrhteestcr medioihin.

Karkeana yhteenvetona voimme todeta, että nuorisoa voidaan jakaa aktiivisiin maailmankansalaisiin ja passiivisiin sivustaseuraajiin, ne päättää jotka tekee. N uorten halut medioista eivät

keaan osuva.Vaikka kaikki ihmiset ovat yksilöitä, tehdään seuraavaksi yleistyk-

mukaan viiden vuoden kuluttua verkkojen äärellä istuu miljardi ihmisra, neljä ja

sen omaisia päätelmiä.

puoli miljardia ei. Minkälaista tasa-arvoa edistää media, johon pääsemiseksi kehitysmaan lapsen tulisi ensin rakentaa hyvinvoiva yhteiskunta varustettuina laitteilla ja englanninkielen opetuksella.

Nuorten kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin on vähäistä. Medioista seuratuin on televisio, on helppoa lojua ruudun ääressä ja manipuloitua. Mainosten maailma ja sarjojen antamat pinnalliset ihmiskuvat sulavat helposti. Koska nuoret harvoin ovat televisio-ohjelmien tuottajia tai sanomaleh-

tien

kustantajia, päättävät ei-nuoret

kohtaa tarjontaa, toisaalta selkeitä parannusehdotuksiakaan ei ilmene. Partioliike tuntuu edistävän aktiivista osal-

mistä nuoret pitävät ja mitä mediaa mitenkin kuluttavat. Nuorten tyytymättömyys medioihin on suurta, mutta puuttuu tieto siitä, millaista todentunut hyvä

listumista yhteiskunnan päätöksente-

nuorison mediatarjonta olisi. Kun keskustelun alustaja kysyi nuorison edusta-

koon.

Esimerkkkinö ö ä n estys käyttöyfym

Suomen Kuntaliitto teetti tutkimuksen liittyen kunnallis- ja eurovaaleihin. Nuo-

ret jakautuivat kolmeen ryhmään. Aktiiviset kokivat voivansa vaalien kautta vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen. Tietoa ehdokkaista ja vaalien merkityksestä oli riittävästi saatavilla, ja sitä hankittiin kiinnostusten mukaan. Pettyneet nuoret ovat entisiä ak-

tiiveja.

Vaikuttamismahdollisuuksiaan kokeiltuaan he pettyivät vaikutukseen. Puolueiden linjattomuus, ia esimerkiksi yhteiskunnan taloudellisen tilanteen musertavavuus veivät terän kasvottomien ehdokkaiden lupauksilta. Pettyneiden keskuudessa esiintyy anarkiaa, pikkuvilpillä pääsee helpommalla, esimerkiksi harmaa talous oli hyväksyttävä tapa helpottaa pienen ihmisen eloa. Syrjäytyneet nuoret eivät olisi voineet vähemmän kiinnostua koko' vaaleista. Tieto vaikutusmahdollisuuksista ei joko ollut tavoittanut kyseisiä tai saanut aikaan reaktioita. Kontaktit ympäröivään yhteisku ntaan rajoittu ivat esim erkiksi työ ttymyyskorvausten nostamiseen. Otetaan kiltisti mitä ylhäältä tu le e.

Kaikkein tyyt\/yaisim piä vallitsevaan tilanteeseen olivat syrjäytyneet. Täydellinen passiivisuus huipentui mielihalujenkin puuttumiseen. Kunhan pöyriitti leipää ja televisiossa saippua.

dässä

jien paneelilta, kuka on tyytyvåinen mediatarjontaan, eivät kädet nouse. Kun tiedustellaan, että jos saisit päättää, niin mit'å tuutista tulisi, laskeutuu vaivautu-

nut hiljaisuus.

Nuorten pöösy medioihin Nuoren on helppo ansaita paikkansa mediassa.Tekemällä suuren luokan huumekauppaa, hakkaamalla ihmisiä tai aiamalla autolla humalassa. lltalehtien ta-

Internetille esitetttin Maailmankylä-nimen sijasta kyseenalaista arvonirneä laajimmalle levinneenä apartheidin ilmenemismuotona.

No enfös porfio s sa Partio parlam

Vastap e ru stetu

entaa-

rikkojen ryhmässä on kolmannes kansanedustajistamme. Se kertonee jotain.

Mutta toki tämänkin harrasttksen parissa puuhailevat ovat kaikki yksilöitä. Kaikki me emme halua vaikuttaa varti-

' omrn€, lippukuntamffie,

piiriemtne,

keskusjärjestöm me tai yhteiskuntamme as

ioih in.

Me tipumme pois peruskoulun tai kun muutamme toiselle

jälkeen,

paikkakunnalle. Emme osallistu JOINtapahtumiin tai pyri hallituksiin tai kansainvälisiin johtotehtäviin. Lippukunta-

paiset mediat myyvät irtonumeroitaan

lehtiä ei käytetä medioina kertoa toiminnasta paikkakunnilla, keskusjärjestömme ei tee mediatempauksia partion

negatiivisilla aihei lla.

polvihousukuvaa uudistaakseen, tai

Uutinen ei ole vain s€, että on nuori. On oltava merkittävä. Merkittävyyden määrittelee vanhempi medioiden toteuttajaporras. Meitä opetetaan lukemaan nuorista negatiivisia asioita, kertomuksia ihmelapsista. Miten voimmekaan ansaita paikkamme julkisuudessa esimerkiksi etevää nuorisotyötä tekemällä. Päästäkseen otsikoihin nuoren on nähtävä vaivaa. On perehdyttävä, tehtävä yhteiskunnallisesti painavaa iuttua. Ja tyrkyttåytymällä. Tutkivaan journalismiin ei ole resursseja. On oltava tiedostava, tietävä, tekevä ja aktiivinen. Takapuolellaan istujat eivät kiinnosta kuin kerran, siis että sellaisiakin on.

tai

nfernefistökö pelostus

Tiedon valtatietä sahotaan tasa-arvoiseksi, tavoittavaksi ja vapaaksi mediaksi. lhanteelliseksi kanavaksi äänensä kuulu-

edes julkaise kaikille jäsenillemme menevää kiinnostavaa ia tavoitteellista iäsenlehteä. Vai miten onl Viesti median vaikuttajilta oli selvä: Kun tiedotteessa lukee päällä partio, on mielikuva nörttiydestä ja vanhoillisuudesta niin vahva,

että iuttu lentää

kom eassa kaaressa. Poikkeuksena mainitaan partiopiireissä mielellään Loisto, murta tiedetäänkö sen vaikutuksista partioliikkeen kuvaan

tarpeeks

Akti ivisi lle ri ittää partiossa rekemistä yllin kyllin. Olisi toivottavaa että aatteemme ja hyvä työmme tulisi te-

hokkaammin levitetyksi. Nuorille se mikä nuorille kuuluu. Nuorisojärjestöien risteillessä kuultiin erään iäkkäämmän suusta: "Kiva idea että täällä on

esiintymässä." tr Eppu Lahtinen noita nuoriakin

viin haluavalle. Innokkaimmat puhuvat

ooPPeraa.

pikkulapsille kehittyvästä dataruumiista, kun pienestä pitäen verkoissa säh-

Mqnipuloiko nuori mediso vci päinvqstoin Mielikuva nuoresta pelinappulana myynninedistämiskampanjoissa oli oi-

koisesti matkaava tenava muodostaa identiteetin irrallaan fyysisyydestään, olomuodostaan tai sijainnistaan. Jos rohkeimpienkin arvioiden

PÄT{SKE27

NUISKUIIA NOUSUUN Jouni

ryhry

pioneeriksi

Jouni Hoarcl istuu pöydön foisellq puolella io hämmentelee feeföön lusikollo. Yksi

hiuskiehkurq on

onfcrnut

geelille piuf pout io kiertyry qiYsn omon mielensö mukcron. Jouni eli Jone on 2 | -vuotiqs si poolois n u oru ko i n€lr r

voeltqiqministeri io fiimin iösen SP:ssq. .ll

JOIN-

aoa

Puhumme NUISKUSTA. Se on nuorten ihmissuhdekurssi, joka nyt ensimmäistä kertaa murtautuu partiojärjestöön. Jone on tästä vastuussa. Kurssit on käyty ja kaikki on valmista. Viime Pärskeessä oli jo ilmoituskin. Ainakin toimituskunnan kokouksessa ilmaus herätti kysymyksiä ja ihmetystä. Miten JOUNI HAARA voi parantaa elämäni ja tehdä kaiken hyväksil

Aiko pclion luvaffu Ei tietenkään mitenkään,ei Jouni Haara

sellaista voi tehdä, mutta nuisku-kurssi voi ainakin auttaa s iinä, vastasi asian-

omainen argumenttiin. NUISKU-kurssilla esitellään taitoja,ioiden avulla ja

joita käyttämällä voi halutessaan oppia selviytymään elämästä helpommalla. Kurssi on tosi omalähtöinen iuttu.

RSKE

Teksti: Suvi Turkki Kuva: ,luissi

Jonen mofiivi

sa ja selviämään sen törmäyksiscå

Partiossahan ei tosiaan ole erikseen ihmissuhdekoulutusta, niin kaksinaamainen ympäristö kuin t'åmä onkin. lhmis-

killä peltirytyillä. Kurssilaiset kokor tuvat l4:nä iltana ns. teoriatunnei Misään koulutunneista ei todellak: ole kysymys. Kokoonrumisissa ohja esittelee päivän asian, neuvoo tarvit essa ja sitten siellä tehdään ehkä jot harjoituksia tai jotain muuta. Sitr kurssilaiset poistuvat omaan ekolc

suhdetaidot pitäisi kai oppia automaattisesti siinä ohessa. Olisikohan Vj:eille hyötyä NUISKUSTA, kun yrittävät ohjastaa, opettaa, viihdyttää ja olla vielä esimerkkinäkin I Jone kerroo kuusikohtaisesta ongelmien ratkaisumallista. Se perustuu tarpeisiin. Ketään ei tyrmätä, kaikkia kuullaan ja lopuksi ollaan tyytyväisiä ratkaisuun. Eivät pääsisi tyrannit määräilemään.

Valitseminen on vspoutto NUISKU-kursseilla mikään ei ole pakollista, aina voi sanoa ei. Jos tuntuu, että nyt alkaa pää täyttyd, niin siitä vain pihalle hengährämään. Ohjaajakoulutuksessakin yksi poika sanoi, että täså mä en tee, ja se oli ihan OK,Jouni kertoo.

Hän ihmettelee, mikseivät yleensäkin kaikki kurssit voisi toimia samalla periaatteella. Pakkopullahan ei toimi, sen on io moni saanut kokea.

Opetellcrtrn ihmissuhdefnitoicr Kurssien sisältö koostuu neljästä päätekijästä, joiden tarkoitus on auttaa nuorta ymrnärtämään sosiaalista maailmaan-

seen lokeroonsa harjoittelemaan tai

jaan ja tulevat viikon päästä takai kommentteja ja kysymyksiä räyn Sepä oikeastaan onkin ohjaajan tark tus: alustaa, kuunnella ja saada kurssi set löytämään omat vastauksen

Hmm. Kuulostaapa hienolta.

PcrrhoEt polot

Jonen mielestå )rksi kurssin kiistat' masti parhaista anneista on se, kun c pii sanomaan asioita ja kritiikkiä n ettei loukkaa toista. Sanoo ne tavall: positiivisen kautta, eikä heti iske kiir siihen negatiiviseen kohtaan. Kurss

on myös ikuinen takuu. Kokousten ail na ia jälkeenpäinkin, voi ohjaajan or yhteyttä yksityisesti, jos tuntee tar\ sevansa häntä. Ja N UISKU tosiaanl keskittyy vain ihmissuhteisiin, eikä r kantaa esirn uskontoon, kuten helpc lu u lis i.

ILMOITT.JS Annetaan hyvään koti i n:

I kpl Huomisen Partio, vähän käytetty, lupaava, harvinainen. SP:n lV jäsenkokouksen hyväksymä virallinen malli. Mukana käyttöohieet ia laaia koulutustuki. Mahdollisuus kehittyä ihmisenä ja pelastaa samalla maailma. Keskeistä tavoitteellisuus ja partiomenetelmä: rönsyt pois ja laa"tua

toimintaan. Nyt ajankohtaisempi kuin eilen. Uutuuksina yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja yksilön kasvun erityinen tukeminen. Lisäksi korostetaan nuorten osallistumista päätöksentekoon kaikilla tasoilla. Sovellettavissa jokaiseen laumaan, vartioon, ryhmään, lippukuntaan ia muu' hun.Takuuaika keskimäärin 42 kuukautta tai kunnes partion päämäärä toteutuu. Hae omasi heti lähijohtajattasi tai tee itse. Huom. vain jäsenmaksun maksaneille.

Palvel ukseen halutaan; Partiojohtaja, jota kiinnostaa auttaa toteuttamaan Huomisen Partiota. Olet epäitsekäs ia näkemyksellinen ja haluat ryhtyä. Sinutle on läheistä toiminta luonnossa, tekemisestä oppiminen, tiimityöskentely ja riittä-

kokoiset haasteet. Vastaukseksi kysymykseesi, m i ks i asi oita tehdään vaadit muutakin kuin perinteen. Lupaat istua pallillasi vain niin kauan kuin tarvitaan nuoremman seuraajan kouluttamiseen. Et pelkää erilaisuurta etkä muurosta. Haluat kehittyä itsekin jokaista tehtävää tehdessäsi, siksi haluat palautetta ja olet tarkka myös omasta motivaatiostasi. Toimet muissa harrastusjärjestöissä ja opiskelu- tai työelämässä ovat etu. Hakemukset aamuisin peilille: kerro sille, mitä aiot tehdä.

vän

P Ä R S K E 29

u ki

ioiden pö rskä hdyksiö

Tyylistä io portioneuvoksisfc Kolumnisti Bimbo kirioitti osuvasti viime Pärskeessä, kuinka toimintatapa saattaa olla iopa itse asiaa tärkeämPi uskottavuuden syntymisessä. Tämä on hyvä pitää nnielessä, sillä hyvästäkin asiasta jää paha maku suuhun,ios sitä edistetään huonolla tyylil!ä. Sitä ioskus aina naivisti kuvittelee, että partiossa vallitsisi reilu peli" Partiolaiset taitavat kuitenkin olla aivan tavallisia ihmisiä ia keinot päämäärien saavuttamiseen ovat aivan yhtä raadollisia kuin muuallakin. Syksyllä Uudenmaan Partioneuvosta ja varapartioneuvosta val ittaessa, oltiin vähään aikaan ensimmäistä kertaa

tilanteessa, jossa iouduttiin äänestämään. Kiitokset kaikille ehdokkaille hyvästä, uskottavasta esiintymisestä ia on-

nea Mika Viitaselle, jolla on mielestäni kykyä ja tarmoa toimia partioneuvoksena ja edustäa uusrnaalaista partiointia. Kaikki tukijoukot eivät kuitenkaan tuntuneet ymmärtävän hyvän tyylin merkitystä. En haluaisi enää seuraavassa vastaavassa tilanteessa nähdä yhdenkään ehdokkaan kannattajia kiertelemässä kokousyleison seassa parjaamassa vastaehdokkaita. Toivottavasti kyse oli yksittäisestä ylilyönnistä, eikä ollut osoitus uusmaalaisesta tavasta käydä vaale-

kaulassaan) ratkaisun avain kotiinpääsyyn.

Myöhemmin muistan, kuinka Iippukunnanjohtajani luovutti minulle partiokolomme avaimen aloitellessani vartionjohtajana. Sama avain on minulla

vieläkin. Olin ja olen ylpeä siitä. Paitsi että tuo avain on mahdollistanut monena vuotena partiotoimintani, oli se minulle annettaessa selvä luottamuslause.

Kiireisimpinä partioaikoina on piiritoimisto (sen kokoustilat) minulle kotiani tutumpi paikka" Niinpä olen iloinen, että toimiston työntekiiät ovat iak-

saneet keskustella avainkysymyksestä. N)rt uskon olevani io niin iso, että ymmärrän monia perusteluja avaimettomuuteen. Enkä enää haluaisi avainta vain nauhan takia. Kuitenkin tuntuu yhä tärkeältä muistuttaa, että piirimme toimii

luottamushenkilöiden voirnin. Eivätkö he ole avainhenkilöitäl Myon nän, etten tu n n e riittävän hyvin pelisääntöjä kokoustilojen avainten suhteen. Siitä huolimatta tuntuu kurjalta, kun kokouksista tullaan ajamaan avaimettomia pois tai vihainen täti-ihminen tulee uhittelemaan toimituskunnan tapaamiseen. Toimiston väki on onneksi aina ollut ystävällistä, kiitos

heille. Kärjistetyn esimerkin mukaan

ja.

rninulta silti kuluu 50 markkaa matkaku-

Esa Kuusela

luihin hakiessani avainta viikonloppukokousta varten ja saman verran paluttes-

sani sitä. Puhumattakaan ajanhukasta tai

Avcrqmisio Totta kai olen onnellinen, että minulla oli lapsuudessani kotona äiti, ioka laittoi

valmiiksi kuumaa kaakaota ja kuori omenoita. Silti rnuistan olieeni yhdestä asiasta kateellinen muille pihan lapsille: Tanjalla roikkui kaulassa avain Punaisessa samettinaLthassa, Miialla oli hopeinen ketju ja Mikolle mummo oli virkannut avain lenki n harmaasta villalangasta. Vanh ern pi en

töissäoloaikana hoi-

tajatta olevaa lasta kutsutaan kai vieläkin avainlapseksi. Meidän pihassa oli palion lapsia, jotka kulkivat avain kaulassa. Avainkysymyksissä heistä tuli luottamushenkilöitä. Jos alaovi oli kiinni, piti joko huutaa ikkunan alla tai etsiä käsiinsä avainhenkillö,

iolla oli kädessään (tai

3O PÄRSKE

olosta, että

kin vähem män luotta-

riikissa. Olen ymmärtänyt, että piiri{ ristä 1999 on suunnitteilla iotain kaicrt mahdollisilla tavoilla erilaista leiriä. O! ko leiriprojektin kaynnistämiselle r'l titty muitakin perusteluja kuin vain e{ maattisen evoluution eteenpäinvien{ nen ja piirin edelläkävijäimagon vah{

taminen? Ei kai tässä retuuteta ko{ piiriä metsään (tai ainakin sen reunald johtotähtenä jonkinlainen kohtaloaju telu: Me olemme kokkapiiri, meillä q pakko tehdä kaikki asiat vain ja ainoar

taan uusilla

ennenkokemattomih

menetelmillä ia ennenkuin muut Piiri ehtivät edes vingahtaa.Tärkeintä ei or suunta vaan liike.

Melkutin oli

metsänreunass

tonkiva Terhikki ja uudisraivaus. Edus taako uusmaalaista metsänreunan uL

disraivausta parhaimmillaan se, että ha kin yörastilla jorataan teknon tahdiss; Siinä hytkyessään voi itse kukin koke kuinka upeaa on, että olemme jällee onnistuneet siirtämään luonnon ia tel nologian ralaa vähän syvemmälle me,

sään, faksit piippaa ja basso tuntuu va' sassa. Hei! Ollaan kolme kilometriä l; himmästä talosta -tähän ei joka jampp pysty. Todella hienoa

ja ennennäkemi

töntä henkistä uudisraivaustal Olik tämä se vaikutus, jota haettiinl Jos ta

koitus

oli

sittenkin viestittåä jota

muuta, niin tiedetaäänkö, missä kohda sa se epäonnistui? Tietävätkö 1999 le rin valmistelijat, missä vika oli ja mite

se voidaan varmasti tulevaisuudesl

muksellinen henkilö.Vieläkin voisin kiliua !ettipäänä "äitiitur.ruiikkuunaantääl-

välttää? Jos eivät tiedä, niin kuinka pa

lähuuutaasaanna".

varoia kannattaa uhrata tematiikkaan vetäviin sloganeihin? Mielestäni on mr

aksais

iko

lä

aiate I la

avainasiaal En minä hirnoitse toimistoon konevarkaisiin vaan kerrosta ylemmäs . kokoustiloihin. Luottamushenkilöonganisaatiossa avain ei ole hyvää politiikkaa, vaan ihan pelkästään lukon avaamis- ja sulkemisväline.

Sanna Luoma-aho

jon seuraavan leirin suunnitteluvoim

raalisesti arveluttavaa kuvata iota mennyttä tapahtumaa sen tapahtum: markkinointiin käytetyllä terminolol alla ja kuvastolla ottamatta kantaa s hen kuinka näiden tematiikka toteut varsinaisessa tapahtumassa, On olemassa kahdenlaista mar

Ei fehdö historioc, tehdöön tärnön päivän pclrtiotq.

kinointia: etukäteismarkkinointi ja iäll

K)r*menkesäinen temaattinen evoluutio, joka johti Evolta ylitykseen näyttää varmasti hyvältä piirin satavuotishisto-

noinnilla, silloin kun se on asiallista, p ritään löytämään jollekin tuotteelle/t

käteismarkkinointi. Etukäteismarkl pahtumalle siitä kiinnostunut

asiaka

kunta. Silloin kun etukäteismarkkinointi lakkaa olemasta asiallista, päämääräksi vaihdetaan asioiden/tapahtumien myyminen tyhmille ostajille faktoista riippumatta, siitä tulee mainontaa. Jälkikäteismarkkinoinnilla pyritään tapahtuman jälkeen saamaan ihmiset hyvälle mielelle siitä, mitä he ovat tehneet/ostaneet. Pahimmassa tapauksessa siinäkin unohdetaan faktat ja asiakkaan mahdollinen mielipide täysin ja pyritään kyselemättä vakuuttamaan ihmiset siitä, että he ovat olleet osallisina jossakin elämää suurem massa.

Edellisessä Färskeessä Rajalla-kisojen johtaja Arto Reh u mäki vastas i kysymykseen: No, mitä ja millaista siellä Raialla on? näin: Rajalla on hyvä olla. Rajalla siintää metsänreuna, ollaan metsänreunassa. N e päättää, iotka tekee, silloin jotain voi oikeasti capahtuakin.

Siellä on mahdollisuuksia löyråä lippukuntien välistä yhteistyörå, sitten siellä on ihmisiä, joku voi löytää piirin, jotkut saavat innostusta ja niin edelleen... Kyllä ne oli kisat kuin ei koskaan ennen. Mikä tossa edellisessä listassa on sel laista, jota ei ole ennen koettu? t'{enivätkö partiokilpailut sittenkään Rajalla uuteen aikaan ? Mikä

niitä kisoja tehneiden ih-

misten ja kisailijoiden päissä tapahtunut juttu loppujenlopuksi oli n iin ekstaattinen, että sitä ei ole ennen koettu. Tehdään silmänkääntötemppu:

Ofen ymmärtänyt, että piirileirin 1999 nimi olisi tarkoitus olla Ylitys (loistavaa temaattista evoluutiota, olen haltioissani). Ruvetaan nyt heti kaikki yhteen ääneen kokouksissamme hokemaan seuraavaa mantraa: Ylitys on erilainen, ylitys oR uus, ylitys on leiri jonka tehdä

osaa vain tää maa eteläinen ja uus!, sitten täytetään Pärske heti seuraavasta numerosta alkaen hienolla grafiikalla ja vaikeaselkoisilla tekstelllä rajojen venyttelystä ia ylittelystä. Ja hokkus pokkus: Kesallä -99 koko piirissä ei ole ketään, kuka kykenisi millään tasolla epäilemään etteikö ylitys olisi ollut partioleiri kuin ei koskaan ennen. Visionäärisissä teemoissa ja temaattisessa evoluutiossa ei ole mitään

vikaa, kunhan varmistetaan se, että ne eivät nouse pääosaan ja huolehditaan siitä, että ne siirtyvät !eirilaisten päiden sisään muutenkin kuin etukäteis- ja jälki käteismarkki noin ni n avu I la.

Finell

Johan 'Juissi'

roj ekti i n

on iuuri hyväksytty.Tervetu loa opettelemaan kanssamme temaattista evoluu-

tiota ja varmistamaan mielekäs tekeminen - ja että | 00-vuotishistoriikistämme tulee kiinnostava. Seuraava kokous on 3. | . kello | 3.00- |'7.30 Pusa-Niemella.

Piirihalfituksen Yl i tys -valmi

te lutyoryhmä

Erno Lahtinen 'I'a rna Pus a Fauli Saloranta P.S.

Partiolaisten korkeim massa

päättävässä elimessä istuisi toimintata-

poia hallitsemattomia tai vaikutusmahdollisuuksiaan tiedostamattomia partion euvoks ia.

Ja kuten tämänkin Pär.skeen sivuilta voimme lukea, uusimaalaista par-

Loistcrvqq Juissi, hakem u ks es i Yl itys-val m i ste

Suom

Rekrytointikomiteaa liikutti erityi-

sesti hakemuksesi reipas muutamien itsekin toteuttamiesi projektien uudelleenarviointi. Lisää hakemuksia sekä kommentteja Ylityks estä otetaan vastaan m ielellään.

Viitqsesfq Vielä Vormuuden Vuoksi Liittyen Pärske 5/96:ssa julkaistuun mieIipidekirloitukseeni "MlKSl 1". Mahdollis-

tiolaisuutta partioneuvostossa nyt Pauli Salorannan kauden päättyessä

kuvaa kollegojen mielissä tietämys, tuntemus ia aktiivisuus. Tältä pohjalta neuvoksen vaihtaminen oli ihmeteltävä epäluottamuslause Salorantaa kohtaan. Olen samaa mieltä kuin Esa Kuusela mielipidekirjoituksessaan, jossa lhmetellään eräiden syyskokousedustajien käyttäytym istä en n en partion euvosvaalia. Valintaan taisivat vaikuttaa muutkin kuin asialliset, objektiiviset perustelut.

Mika Viitanen mainitsee

tässä

lehdessä toisaalla, että mielipidEkirjoitus-

toni käsiteltiin partioneuvoston kokouksessa. Varsinaissuornalaista partioneuvosta kiinnosti kuitenkin kritiikkini neuvoston työtapoja kohtaan, eivät Viitaseen viittaavat lausunnot. Viitanen toivoo myös, ettei mielipidekirjoituk.seni kuvastaisi Pärskeen tulevaa linjaa. Pärskeen linja on aina ollut räväkkä ia sensuroimaton, eikä se tule siltä osin toivottavasti muuttumaan. Toivon, että MikaViitanen hautaa kylkiluittensa välistä löytämänsä ruos-

ten virheellisten tulkintojen välttämiseksi tai oikaisemiseksi: Uskon että

teisen

Mika Viitanen tulee toimimaan Uudenmaan Partiopiirin partioneuvoksena ansiokkaasti. Piirihallitus,ia minä sen ministerinä tulen antamaan Mikalle kaiken

kaksi vuotta sitten noviisina neuvokse-

tukeni. Toivon Mikalta aktiivista toimin-

taa partioneuvoston työskentelyn tu-

losten

välittämisessä partiopiirimme

käyttöön.

Olen sitä mieltä että partioneu-

ukon. Korostaisin, että

työntänyt sitä ainakaan syvemmälle kuin

na poukkoilleen Salorannan lihaan. Tämä selviää lukemalla mielipidekirjoitukseni juuri niin kuin se on kirjoitettu, pilkulleen. Lisäksi ylläoleva selvittänee ajatuksiani ne huolimattomasti tulkinn

eil le.

Eppu Laht.inen Tiedotusmini s teri

vokseksi ei synnytä, vaan opitaan. Piiri-

hallituksessakin kuultujen ajatusten mukaisesti mielestäni olisi järkevää, että tuleva partioneuvos valmistautuisi tehtäväänsä varaneuvoksen roolissa kokouksiin osallistuen ja varsinaisen partioneuvoksen kanssa yhdessä työskennellen.Tällöin vältyttäisiin tilanteelta, jossa

Kirjoita pärskähdyksesi osoitteella Pärske/ Suvi Erjanti Kitarakuja 3 B L76 00420 Helsinki

R S K E 31.

F Keksi nähdä An Adve

Absolutely Lunotic Compo ny Fun Together, kierrellöön Sco nd inovioo ??l tumisto... Siis törkeimmöt koosso, mutto topohtumo

In Scondi {S uo

! r r III

sitten nimi, kun

meo

rinkffielö

kunnosso.

vee poiot oll oround Ftnlond äön sitten yhdessö

Hinto: riippuu tilonteesto Hintoo sisöltyy: Fontostistc motkoseuroo + se milö sovitoon {esim. kulietukset, moioitukset ???l UP TC YOUl.loo io + koikki kokoontumisetennen io 1ölkeen, kesöiseen yhdessöoleskeluun.

llmoittotuminen: Kirieellö {foton{?} kero: Morionne Koltiokumpu, Siikokuio 2 A 2B3OO PORI roi lelefoonillo : C2-ö 4ö02ö4 Moksuohieet: Tulee myohemmin. Lisöö tietoio: Mqrionne toi Pöivi 02-646A264 Vi imeinen ilm . pö ivö '. 1 4 .2 .1 997

Toimintok Ellet voikut

pö ivityssi

lin

Suomec sisöltöen voelta 1i in .

Kohderyh miessukupu

Poikkokunto: m* llmoittoutuminen Vieremöentie 7 42300

uuselo, 3Ti puhelin:

0.l4-

744485

I I I I

II I Ir rrrr r-rrI Kaivattfr...

r r r rr

YJ-jatk0kurssi

I Hyväksi vj:ksi ei opi yhdetlä kurssilla. !I Siksi on olemassa myös VJ-jatkokurssi.

i Kurssi on tarkoitettu niille, jo vähintään i t

1-!

.rr

lrrrrrrrrrrrrrrrrrrtrrrrrl

Luo uusiq ko:ntokteio YSTÄ\NTYTTÄ YU RA'OJEN Ryhmö voeltolio, iotko osuvot Kolomnon koupungisso

Nepetsinon kylössö noin soto kilometriö

Moskovasta

ho uovot tutustuo I

uomo lo

si i n

voelto

uneito ekolcgiosto, urheiluslo, t I

ioryhmöi ympöri Suomeo

kuori + posiimoksu Venöiölle er S. Sheotov 140402 Russio egion 42 Suvoroo Street B2

: 3 I .3.1997 r.1.1997

Belgicon

0udenmaan Partiopiirin kevätPT-kisat Tulkaa rnukaan kun IO OO

moon vi rtuoolieurooppqo, ioko

rnistö. Belgioloiset portioloisel

o n.20

Euroopon moosto

TTStko sitten yhdistetaön: musiikkio, portioloululo, muito "portioööniö", kelloien soittoo,

uutislöhetyksiö, rodio io TV-ohielmio, meren io sotamon ööniö, losten leikkimistö, moottorien io

routqteiden ööniö, konsolllislouluio ynnö muitq mielenkiintoisio ööniö. Kohderyhmö : Eurooppoloiset lippukunnot

Poikkokunto: n20 Euroopon mooto Hinto: Video- toi öönikosetti + postikulut Hintoq sisöltyy: Sootte kosetin tokoisin - io siinö koosteen tuloksesto -muistokoo siis osoitteenne

llmoittoutuminen: Löh. kosetti tqmrnikuun 1997 loppuun menn Lisöö tietoio: WKSM Sint Gerulf DlERickx Korel Heiebreestrooi 4 I , Cent Belgie Viimeinen ilm.pöivö: 3l . 1 .1997

32 PÄRSKE

--! jotka haluavut ! vuoden --!^-^r vj:nä toimineille, I -,--^-I^uusia virikkeitä ja panostaa toiminnan I ! laatuun. i I (teoria-) osa l7-lg.l. -g7 -sisätiloissa ! f. !(retki-) 2. -2. osa 31. l. -talvitelta[a -97 2. | I vrurc aaz 230,I ! nmoittautumiset: I 10. L. mennessä piiritoimistoon t ! ! liratietoja: I nsa Kuusela (09) 803 3870 tai (09) L91 BS0t ! !

Lauantaina 3.5.1997 Kirkkonummen Veikkolassa Saqjat: oranssi ja vihreä Veikkolan Eräveikotja Nummihaltfiat

Maai I m a-ryh mä iärjestää

Muistelemispäivän tapahtuman

NUTSRU NUoRTEN IHMISSUHDETAITOJEN

sudenpennuille keskivi ikkona 12.2. 1 997

KURSSI

kello 17.30-1 9.30 Keravan seu raku ntasal issa. Lisätietoia vuodeR al ussa Pu rskeess a, ia pi i ritoi m istolta

Kohderyhmänö yli l7v vqehoior io iohtoibf.

Alkqcr 21. | .l99V klo | 8-2O. Sitten viikoittqin | 4 oscrq efeenpöin"

Hinfcr l SOr-

l2 ekEo olefqcrn mukoEn. I

lmsf piiritoirnisfoon 2l .l " rnennessö.

lisöfietoia Jouni Hcrcrrqltq (o9l 977 9296, O4O - 5O2 9795

U P A R S K E 33

f.- -- -.r-*--:+ -r-+-!:'fI .*'r z

Jo l-n

vtttJAlL LIIA N r5oKIt ?

No JoPA5

5E xÄv KoKoråg.Lr*Es 6l wARfwrAA nr Jarrrt u TUoLI-A (;1 ...

SuonAt(t

ALt

t4frN ....

II{AN VAI4

I hJ

q055A...

rooeu-rse$A$/\4

TPAEu-t** /9az/<.S/...

/-/ tqft"\'/

E/+/<A

ENÅA

/1 urra

./ht /Vn PA'a"g{A/.,,

(

GIQ

i l-

fu%e-L'

bznz>r,h-M/*L'

TAMFlIKUU 29. I2.-5.1.

Partiolaisten eräopaskurssin talviosa,

10.- 12.

Pihan sem inaari

ll.-12. |

3.- 14.

Retkeilykouluttajien kouluttaiafoorumi, Keski-Suomen opisto järjestää,

Toim ih en ki löpäivär, SBTampere

t8.

Kuivapurjehduskurssi

17.-t9.

Valtakunnallinen HOK 2-osa, Kuusamo,

KATSO SIVU 33!

Vi-jatkokurssi 24.-26.

Koulutusohjaajakurssi

-osa,

Aikuis- PJ , 197 , iltatapaamisia, päivät sovitaan kurssilaisten kanssa. 25. 26.

Lippa, alue A Lippa, B

vko 4

PKK,

KATSO SIVU 4!

"lue

HELMIKUU t.

Kou lutus ryhmän palaveri I197

t.-2.

NUISKU

Peace-tapahtu ma by WAGGGS lil kho lma Talvikisat, Rajamäki PKK Lippa, alue C Lippa, alue D Kou I utusohjaaja-kou I utus 2-osa,SP

vko 7 t5. t6. 14.- | 6. 16.

Metsänreunasta lsoon Siniseen

26.

Aikuis- LJ-kurssi

MAALTSKUU t.

SuPe

.-3.

KATSO SIVU 28!

talvi PT, Mäntsälä HOK | 197 ennakkotapaaminen

KATSO SIVU 33!

Aikuis- l-J-kurssi

7.-9.

Aikuis-

Aikuis LJ-kurssi

12.

Kou lutus ryhmän palaveri Programme Comissioners Forurn (WAGGGS), Helsinki, Partiomatkailukurssi, SP Talvimestaru uskisat, P-P

12.- 16. 14.- | 6.

15.-16.

.-22. 7l .-23. 22.-23. 21

27 ,-31

ll97 2-osa,YTP

HOK l/2v tapaaminen HOK l/97 l-osa Muonituskurssi

ITU-kurssi,

Eräoppaiden jatkokou lutusvaellus avotuntureilla Pohjoismaissa Kansallinen Akela- eli laumanjohtaiien jatkokurssi, SP Tutkakurssi, SP Meripartiojohtajapäivät sekä meripartio-ohjaajien neuvottelutilaisuus Hämeessä,

Vaeltajavastaavien tapaaminen, SP

HUHTIKUTJ

l. 4.-6. 12.-13.

r8.-20.

Kevätkokous KoGi 60 johdanto-osa, VJ-vihjarit P) 2197 l-osa KoGi 62 iohdanto-osa,

25.-27.

HOK l/97 2-osa

26.

Partiokasvatuspäivä, SP Kansallinen kirkkopyhä (ortodoksi menoin), Joensuu, Valtakunnallinen vj-tapaaminen, SP

27. 7

vJ clubin piiriyhteyshenkilöiden javJ toimituskunnan yhteinen kokoontuminen, sp

Prrra UUDENMAAN PARTICPIIRI

UnnoNrN Hevoshoko 43 RY

O24IO KIRKKONUMMI

Humqlistonkotu 4

00250 Helsinki p t0el 44?

3BB

http: / /www.hut.

f (0e) 44? 343

00250 / 470

fi/ *,mii"hqns/uusimoq

.D715

Uudenmoon Portiopiiri ry:n tolvimestoruuskilpoilut portiotoidoisso kilpoilloon Roiomöellö B.-9.2.1992 kilpoiluisso nimelöön

KAIKKI fillTÄ OIET HALUNNUT TIETÄÄ POTKUKEIKASTA... (muffs ef ikinö ofe usksltcnuf osellistus ldsolhinl. K['IKUVÄtINE Kilpoilu suoritetaon potkukelkoin. Jokoisello vortiollo tulee ollo

TERVET[.|LOA POTKU KE TKKAI TEMAAN

vöhintöön kolme normoolikokoisto potkukelkkoo. Potkureillo Rn.lnrnÄrn KsrÄlrET nnotko etenee nopecrmrnin io tehtövissökin torvitoon potkureito.

Selkeösti p.oros rotkolsu on,

LA}ITE

Ra.lamÄnm MrrsÄrurÄvuÄr nv

iot iokoisello on omo potkurinso.

Lousntoino 8.2. 1 997 ksksi tuntic ennen ouringonlsskuo

eli klo 1 4,45

SARJAJAKO

riSKit MEgTARUUD oRANssr: Sop u li

vlunsÄ:

oRANssr JA vrnnrÄ

- lippukunnoR luonnollinen vortio, iosso viisi (51 10-l 6 vuotiostq iösentö. Yhteenloskettu ikö korkeinfoon 70 vuottq loskettuno 3 1 .12.'l 996. - reitti n 6km - po!kintolenicko lcuontoino 8.2. klo 22 "30

stNtNEN:

EN PUO!"USTAJAT

Slerssi

Ankkosq mpoo

PUNATNEN: Swot-teo

Nummen Somooiot Kerovo n Korvenpoiot KKP KKP

RrrsKEA:

Kieh iset

HARMAA:

Vihdin PolunioytAlat

kko uvi

SININEN JA PUNAINEN

- Iippukunnon iösenistö koottu vortio, iosso nelia [4] l4-l B vuotiosto iösentö. Yl"rteenloskettu ikö korkeintoq n 64 vuotto lcrskettuns 3'l

2.1996.

- reitti n. 20krn - pqlintoieniqko sunnuntoloornuno 9.2. klo - yöllö noin neliön tunnin lepotouko R,i.,5KEA

TEHTÄVÄ POTKURI

o/v 23

UEfVIAHAtL'

KILPA!!.UN

RAj AÅ/tÄKl

curling

KiltPASLUMAKSI.!

TAIDE

t4 - veistos

- curling - tallatuki

- veistos

t4 - veistos

- ruoka

- nuoka

- linko

- linko - sulatus

- lin ko - sulatus

-lstto

-lotto

raketti

- raketti

KANSALAIS-

TAIDOT

lotto

- kaikilla sarjoilla tarkkuussuunnistus kaikilla sanjoilla katast,rofin hoitojärjestys arvio - arvio -arvto - eestikieli - eestikieli - huurneet - huumeet - tunnistus

Piiri löhettöö penkkisiirtokuitin ilrnoittqutuneille. Osonottomoksu on 340mk/vartio.

OI'NJEET

- talvi!uonto

SEKALAISIA

PIf{TEÄÄ

8 -

Teippilaatikko - Teippilaatikko

lbippilaaatikko - kumma tavara - kokoanninen - kokoaminen - kumrna tavara - kumma tavara

ei torvitse nuorempienkoon pelöta. Kiso kaydöön mclnntelliö, ioten suunnistus on helppoo. NöyttökAamme, ettö uusimoaloi-

- rakentelu - riskit

set eivöt pelköö hömörörr rcico. Odotsmmme kisoihin 25 vortioto nuorempien soriclcn io 25 vortioto vcnhempiin sorioihin. Missö sinö olet 8.-9 .2.1997?

-kulkuvalor

- raketti

I252

Löhetömme ilmoittqutuneille hyvissö cioin, kosko ne sisöltövät myös pikkuisen en nokkovolmistoutunn isto kisoi hi n .

curling - tallatuki

JGT.ilTAJA

Juho iLrnkksri, puh 09 /ZQ

-mäenlasku

tähtisaderta -tähtisadetta -tähtisadetra

IE"MOITTAUTUMINEN

kiriollisesti 22.1 . I 997 nnennessö: Tuukko Pclomöki, Koivutle 1 4, 05 200 puh 09 /290,l 696

R/H 23

kulkuvalot -kulkuroalot

LUMI

on io vorsttu llts/qornu-uintiosi vorten.

siP 23

mäenlasku -mäenlasku

.!A HÄRf$AA

lippunnon iösenistö koottu vortio, iosso kolrne t3) uöhintöön 17 vvoliosto iösentö. - reitti n 25kmr - iöt loskettu 3 l . 12.1q96 - polkintoienioko sunnuntqloqmuno 9.2. klo 10 - yöllö noin kolmen tunnln lepotcuko

JA PTSTELU ETTELO

YHT

r00

r20