Pärske 2/1999

Page 1


Kansi

P ääkfi r; @fitus

Nälkä / David Pax Uudenmaan Partiopiirin iäsenlehti Kahdeskym menestoi nen vuosi kerta,

numero

145

Piiritoimisto: Lönnrotinkatu 30 D 00 | 80 Helsinki p (0e) 61224038

f (oe) 6t22

4033

e uusimaa@sp.partio.fi www.

uu

si

Selasin läpi kaikki kirjoittamani Pääkirjoitukset ia mietin, minne Uudenmaan Partiopiirin vene on milloinkin seilannut.

maa. parti o.fi

Toimitus ia avustaiat

Kolmeen vuoteen Pärskeen päätoimittaiana mahtuu 476 toimitettua sivua, l8 numeroa käsintehtyä lehteä, l6 kantaaottavaa Pääkirioitusta, kaksi rakentayaa lukijatutkimusta sekä satoia kuvia, puhelinsoittoja, otsikoita, tapahtumia ia iuttuia - minun Partiotani.

2199

Suvi Erianti KlaP, Päätoimittaia Johan Finell Kime, kuvaaia Liisa Kekarainen MiPa, taittaia

Tommi LaitioViPo Veera Luoma-aho SSS Martti Länsirinne Kieh David Pax KiMe, kuvaaia Outi Pynnönen VeNu

"Nokio llo pöriöö partioloiset, iotka omoavat u oti o- o n -s a ota v a -sytty m ö ö n - oi ottel u m a I i n ! " I

n

"Minun mielest öni lukeminen on erittöin hyrö harrastus jo siinö kehittyvöt monet ihmisen oisteisto." "Y litin. Löytyykö muito?

"

" Lg o n nollis esti esim e rkiksi

Pö rskeess

ö o n p olio n p ö ötoi mitto-

joonso."

Avustaiat

" H olu

Marina Bergstöm H MT,Vaeltaiaryhmä Eeva Hakala

HMT

Outi HirvaVTT, MaailmarYhmä Jussi Karhila VT, MerirYhmä

Mari Kolhinen

[i.M"t,

piirihallituksen

Jasen Lotta Leppikangas TuPa, koulutusohiaaia Sanna Luoma-aho. SSS, piirihallituksen

o. Uskoll o.Toimi."

lJ telio a n a, r itittövöt ti e d ot o m a av o n o io v otsa t<y tl öi s e n ö, m uttei Iiion ohdettuna sekci mieli kirkkaito pöömööriö töynnö on

"

hyvö töhteö metsöstömöön omia helmiöön-" "Tössö piti ollo pöötoimittoia Suvi Erjonnin pöökiriortus orheestoYleinen osonottomattomuus.Krloitus ei koskoon soopunut toimrtukeen." "Huomoisitko, jos budjettiin olisi lisötty muihin kuluihin piirihollituken etelönmotko?"

asen f

Terhi Piironen Klap, piirinvaraiohtaia Riikka Reunanen MäMe,ViSampo-ryhmä Pauli Saloranta NS, koulutusohiaaia Täi na Schi ldt Tu Pa, toi min nanohiaaia Mirka Sillanpää KPS, koulutusohiaaia Lauri Untamo TuPa, Piiriniohtaia MikaViitanen HNP Palautetoim iku nta

"Oletko kokeitlut wwwhokurobottiisi sonoo SCOUT?" "IJudenmoon Portiopiiriö ei voi kuinyrinöö kuvoto kirjoinamolto,kuvittomollo toi piirtömötlö.Se

on oistittova. Se on me." "Moslowin torvehierorkiosso viimeinen torve,kun koikki muut jo on tyydytetty, on torve symmet-

risfieen jo kouneuteen." "Ei kaupungisso voi nöhdä töhdenlentoio isi." "T össö

Painetaan Helsingin Painopalvelut Oy:ssä

"Vihreö ovi...hmm...Tukevo ote vain ia vööntö aloviistoon. Riuhtoise!"

uusiopaperille.

nro

ilmestyySeuraavat Pärskeet: deadline

3 199 touko-kesäkuun 4-5199 syys-lokakuun

vaihteessa

vaihteessa

| .5.

15.8.

6199 marras-ioulukuunvaihteessa l.l l.

Pärskeen voi tilata hintaan

50 mk / vuosi (sisältää 6 numeroa) p (0e) 6t22 4038 Juttuasiaa?

si n

"Toivon,ettö Pörske ontoisi sinulle virikkeitö johtomiseen jo lcyl<ya innostuo.Toivon, että löydöt sen sivuiltc jotoin itsellesi sopivoo.Toivon Pörskeen olevon hyödyllinen.Toivon, ettö Pörske pörsköhtciisi edes hiukon jokoisen uusmc oloisen nenönpööhön."

Kolme vuotta sitten aloitin ensimmäisen pääkirjoitukseni lainaten Kalevalaa, kansansatuja ja Aleksis Kiven Seitsemää veliestä. Kolmessa vuodessa ehtii oppia.paljon ja käsvaa melkoisesti. Nyt osaan ja uskallan lopettaa viimeisen pääkirjoitukseni ilman oppi-isien lainauksia, ihan itse. Täydel i nen Pärske päättyy ai na pisteeseen.Tai kysymysmerkki i n. Tai huutomerkkiin.Tai sitten se ei pääty lainkaan. I

Suvi Erjonti

Suvi Erjanti (0e) 4s8 2886 suvi.erianti @hel

minö Portioloinen!"

Klapaset ki.fi

Lehdessä esiinqrviä yhteystietoia ei saa käyttää su o ramarkki n o i ntitarko itu ks i i n.

päätoimittaia


t76 t79 t8r

Johtaiapäiviä ei painettu villaisella Kevätkokous keskustel utti, Suvi Erjanti Rahaf la saa ja paruiolla pääsee, Sanno Luoma-aho

IM

Yl itys-val m i utta han kki massa, O uti

r86 r88

Tu le tekemään Ylitystä! U u den

maan Partiop i i ri n

uud

\nnönen ja T ommi Loitio

et päivittyvät WWW-s ivut,

Veera Luoma-oho

r90

t92 t94

Vielä ehdit Yl ittämään ! M istä Pärskeen u l<ij atu rputtiv dt,Suvi Erjanti Bian ca M o ral es täh d iai M u stel em s päiväkon serttia, I

i

i

Outi Hirvo

r95 r96

t97 r98 r99 292 203

2M

Meripartioi ntia i man venetä,Jussi Korhrlo Ansiomerkit, osa 4, Miko Viinnen Piirinjohtajien kolumni,Terhi Piironen ja Lauri Untomo Lisä partiolaisia U ud el lemaal e ? Ierh i Piironen Uusimaa kisaili, Lotta Leppikongos jo Momi Lönsirinne I

I

llmoitukset Mainos

Uusimaatoimii Kisailemaan Pottarin Pirskeisiin!

hreminut ulma lohikäårme olivanginnut kuninkaan tfttären linnaan. Monien turhien vapautus yritystenjälkeen kuninkaan tftär käänsi kasvonsa taivasta kohti ja rukoili sieltä apua. Ritari Yrjö uskollisena ritarilupaukselleen lähti taisteluun lohikäärmettä vastaan.

Kun lohikäärme lähestyi, kääntyi ritari sitä kohtija syökivälkkyvän miekkansa sen avoimeen kitaan. Lohikäärme kuolija koko valtakunnassa vallitsi ilo. Partiolaiset ovat valinneet Pyhän Yrjänän esikuvakeen, koska he haluavat hänen laillaan olla valmiita toimimaan pahaa vastaan maailmassa ja omassa elämässän sekå auttamaan läh i m mäisiään. Partiolaiset viettävät Yrjön päivä 23.

hu

hti ku uta.

Lähde: Partiolaisen kirja, Olli Aulio, Gummerds


]ohtoioPöiviä ei

villoisello u boinett

Kuvat: David Pax

udenmaan Partiopii rin ioh taiat kokoontuivat Hyvinkäälle vanhalle villatehtaalle 20.-Zl .3. keskustelemaan i käkausista ia partioiohtai u udesta sekä saamaan tukea ioh' tajan tehtäviinsä ia irtiU

ottoa Iippukuntarutii'

neista. Asiakkaiden tYYtyväisistä ilmeistä Pää'

tellen fohtajapäivät oli

menestys. Lisää samanlaisia tilaisuuksia on tulossa. Tarkkaile Pärskettäsi ja osallistu!

Johtajopöivöt kruunasi juhloillallinen kynttilöillö koristetusso vonhassa villotehta'

lkäkausia iheisten tYöpoioien sotoo

SUDENPENTU Teksti: Mirka Sillanpää

Teksti: Marina Bergström

Vaeltajien Workshopissa aiheena oli laatu toiminnassa. Sitå pohjustet katsau ksel la koko i käkaus i kentråän. Tod ecci n, ku i n ka sårkeää partion I itsensä vatustavoitteiden saavuttamiseksi on myös vaelcajaikåkausi hiaämisen ja oman paikkansa löyråmisen kannalta.Vaeltajana aikaa on m itselle. Sitä, millaisia vaeltajat voisivat olla, selvitecciin erään tyypittelyn eli de non -hattujen, kautta. Keskustelussa löydetciin mielenkiintoisia puolia misistä ja keksittiin iopa uusi hattukin.Vaeltaiuuden mahdollisuuksista tiin puraistua pieni pala vaeltajien Toimintakansiota selailemalla. Sieltä i

Laumaniohtaiille tarkoitetussa workshopissa keskusteltiin viiden hengen voimalla sudenpennun Ylityksestii. Kävimme ohjelman läpi mahdollisimman tarkasti miettien tunti tunnilta, mitä sudenpennut tekevät.Totesimlrl€, että ohjelmassa on parasta mahdollisuus valita.Jo sudenPentu-ikäinen voi valita, mitä haluaa kulloinkin tehdä. Tämä mahdollistuu Kokoontumisella siten, että laumanjohtajat voivat iättää sudenpennut ohiattuun aktiviteettiin. Koko lauman ei tarvitse olla samassa paikassa siksi, että laumanjohtaja voisi olla vahtimassa näita. Helmihaikit on päätetty yhdessä lauman kanssa ja kotihaikkien suunnittelussa on -toivottavasti- otettu huomioon sudenpentujen tai ainakin laumanjohtajien toivomukset. Helmihaikeista on laumanjohtajilla patjon kysyttävää. Keskustelussamme vieraana piipahtanutJarzi

Matikainen lupasi, että informaatiota tulee lisää huhtikuun aikana.

-

I

I

tyi mm. hauskalta kuulostava palauteidea ja mielenkiintoinen itsekritii

menetelmä. Myöskään Ylityst'i ei unohdectu, sillä vaikkei heinäkuussa ylittämään pääsisikään, tarjoaa Ylitys mahtavan ideakokoelman käyte väksi myös muulloin. Lopuksi kooaiin puolitoisatuntinen keräämällä teereitä laad u le, näistä eh kä t'årkei m pänä mai n ictakoon t:voitteel isu r I

I

sen motivoiva vaikutus myös vaeltajatoiminnassa.

vr/sAMPo Teksti: Riikka Reunanen Pisteemme aiheena oli käydä läpi sammon uirkeyttä lippukunnassa. Paikalle saapui yksi innokas sampo, joka näin ollen sai kaiken huomiomme. Lähestyimmä aihetta miettien ensin, mitä ominaispiirteitä on toimivalla vartio-osastolla. Sitä kautta pääsimme sammon tehtäviin lippukunnassa. Kaiken keskustellun perusteella kokosimme julisteen otsikolla"Sampo on lippukunnan tärkein johtaia".Värikkäästä tekstin ja kuvien kiriosta oli poimittavissa mm. seuraavia väitcåmiä: "Sampo on jelppi, taikuri, avustaia, ope, isosi sko, kaveri, j ohtaja, kame

VAELTA'A

I

eontti, i deakon e..."

PARTTOfOHTAJA Teksti: Mari Kolhinen Yhdistetyssä kotihaikki- ja kehityssu

un

nitel ma-workshopissa käytiin

erifaisia, oikeita ja keksittyiä Kotihaikkivaihtoehtoja. Piirin toimintasuu tui*.n syntyai katau lu (l ippuku nnan palauttavat keh ityssuu nnitel mat p toimistolle 3 1.5. | 999 mennessä) tuli tutuksi ja sitä kautta lähdettiin n

timään lpkn oman toimintasuunnitelman mahdollisuuksia vaikuttaa toi m i ntaan. Toi m i ntasu u n n ite mahan kan nattaa rakentaa ke h ityssu u n n

11

I

man pohjalta ja kehityssuunnitelmaan suuntaa antavat taas keskustelut pu ku n nassa esi i ntyvistä ongel makohd ista ja yl peyden ai hei sta. Tapahtu

tason toteutusta edustaa sitten se, että pohditaan jokaisen lipukunnar teisen tapahtuman, kuten esimerkiksi Kotihaikin kohdalla, miten iuuri ideoitahan löytyi k

I


Juttusilla Minnan kanssa

Minä parti olaisena la fohtalana Teksti: Te rh i Piironen

mahdollisiin eksymisiin ia haavereihin yhtä innokkaasti kuin pikku-

Johtajapäivi lä keskustel imme M inna Karh usen kanssa aiheesta: mi nä partiolaisena ja johtajana. Minna alusti keskustelua kertomalla meille

partiolaiset?

I

omisu unohtumattomista kokemuksistaan partiossa. Ensimmäisenä hän mainitsi Putoamisensa suonsilmäkkeeseen ja toisena juuttumisen lumihankeen kuplavolkkarinsa kanssa. Tästä oli hyvä iatkaa...

Mietimrne aluksi, että miten paljon vanhemmat oikeasti tietävät, mitä partiossa tehdään. Päättelimme, että sudareiden vanhemmat ovat ainakin enemmän tietoisia kuin vartsalaisten vanhemmar retkien ja leirien sisällöstä tai viettopaikasta. Mutta millä perusreella sitten vanhemmat lapsensa partioon alunperin laittavat, jos heidän tiedot partiossa tapahtuvista asioista ovat niin huonot?

Luottavais- ja suojel ijavan hemmat Totesimffi€, että on olemassa ainakin kahdenlaisia vanhempia; suoieliioita, ia niitä iotka luottavat lapsiinsa. Suojelija-tyyppisille vanhemmille ioutuu selvittåmään perustellisesti, miksi Maijan puukon pitää olla terävä, tai miksi puukkoa yleensäkään retkillä tarviraan. Lapsiinsa luottavat vanhemmat ymmärtåvät sen selviytymisen riemun, kun lapsi ratkaisee vaikean tai vaarallisen tilanteen. Molemmissa tapauksissa vaaditaan ioka tapauksessa koulutettua ja pätevää i ohtaiaa, ioka pystyy l uomaan tu rval l isen töi rh i ntaympäristön, ja tyydyttämään sekä suojelijavanhempien tarpeer että ase6amaan rajoja kokeileville lapsille selvät rajat.

Stereotypiat partion riesana

Pesti auttaa johtajahal I innassa

Vallalla ovat edelleen vahvat stereotypiat solmujen tekemisestä ja

Pohdintamme iatkui kysymyksellä: Miten toimitaan, kun huomaraan, ettei iollain iohtaialla ole homma hanskassal Todettiin, etrå lippukunnissa käytännöt vaihtelevat, mutta yleisesti ottaen tuki ja yksilönä huomioiminen ovat ne tärkeimmät keinot saada johtaja itse taiuamaan tilanne ja löytämään ratkaisu asian korjaamiseksi. Pestien myötå iokaisella johtajalla on vastuu hoitaa pestin mukaiset tehtävät, mutta samalla oikeus saada tukea ja koulutusta hommiin-

n opettelem isesta.Varmasti ne pitävätki n osittain pai kkanovathan ne osa ohjelrnaamme, mutta vain osa... Partiossa ret-

e n s i avu

sa,

keillaän ja seikkaillaan paljon, !a liikuttaessa luonnossa aina sa6uu

ja tapahtuu. Huomasimme, että lähes kaikkien meidän "parhaimmat" ja enkoskaanunohdasitä-tyyppiset kokemukset liittyivär ioh o n ki n h u rjaan sei kkai u u n, eksym iseen, en naltasu u n n ittelemattornaan tilanteeseen tai vastaavaan. Mutta suhtautuvatko vanhemmat I

sa.

Lopuksi vielä pohdirnme saako partiojohtaja istua kapakassa.Jokainen lippukunta on varmasti miettin)rt omat toimintatapansa ja omat pelisääntönsä. Meidän mielesfä alkoholi ei kuulu partiotilaisuuksiin; muualla on jokaisen oma asia, miten toimii.

Johtaiopöiviltö pööstiin kuuntelemaan ja keskus telemosn kanson edustaio Minna Karhusen ja kssyotustieteen tohtorin M o rkku J ahnuksisen kcnsss.


Mitä mieltä olit Markun kanssa

Johtaiapäivistäl

Keski luokkaiset

parti olaiset Teksti: Eeva Hakala Johtaiapäivillä käytiin keskustelua myös siifå, mikä on paruio i kkeen roo i syriäytym isen eh käisyssä. I i

I

Kasvatustieteen tohtorin Markku Jahnukaisen keskustelunalustuksen keskeisin asia oli aika provokatiivisesti heitetty väite, etä partio on keskiu o kkai n en harrastu s. Tästä keh k eytyi antoi sa keskustelu, vaikka useimmat osallistujista kyllä al e ki rj o ittivat rroiittee n. Totes m m e, etrå keski u okastakin voi pudota alaspäin. Partio tarioaamyös keskiluokkaan kuuluville nuorille erityisen hyvät mahdol s u u d et hari oite la es m erki ki \nastu u notI

i

I

I

i

I

Jari Matikainen, Miilupaftio:

- St,'stiidea.

Ohjelmoo ali paljon. Mika T enea,in ryhmörupeom o jo srrh en

Iiitryöt

nu o rten

h

o ostouel

ut

ka up u gil-

Ia olivot mieleenpoinuvin ohjelm a n u m +

I

ro.

i

toa ja päätöksentekoa,ia näin saada paremmat eväät elämälleen. Vertaisjohtajuus ja johtajien nuoruus osaltaan estävät partiota toimimasta kai kkei n vai kei m pia n uo ria pelastavana järi estönä. Paruion parhaat vaikutusmahdollisuudet syr-

jäytymisen ehkäisyssä nähtiin nimenomaan suden pentutoi m i n nan tasol la: J os suden pentutoiminta on laadukasta, jatkavat monet vielä vartioonkin asti. Sudari-ikäinen lapsi on vielä melko sopeutuva eikä niin tiiviistitietyn tyyppiseen jengiin sitoutunut kuin vanhemmat lapset ja nuoret. Hänen käsitysråän itsescåän osaavana ja pärjäävänä ihmisenä on helpompi vahvistaa ja hän oppii laumassa tulemaan toime^gn myös "keskiluokkaisen kunnollisessa" porukassa. Siispä laumanjohtajien koulutusta tulisi lisäså, heidän kanssaan p itäi s i p u h u a myös sy riaytym sestä, po ru kkaan ottamisen ja oman esimerkin sårkeydestå. Toki

Anssi Kivi, Rajamäen Metsänkävijäc

- Johtojapöivöt olivat varsin onnistuneet

Minulle pöivien poras onti

i

keskustelu ja vaikkapa ihan konkreettiset toimin-

oli yhteistyö muiden lippukuntien konsso

tatapaneuvot auttaisivat m u itaki n johtaj ia.

löiden topaominen.

jo

uusien henki-

Taneli Enqvisg Kirkkonummen Metsänkäviiät


Kevätkokous heråtti

lippukunnat keskusteluun Teksti: Suvi Erjanti Kuvat: David Pax

Uudenmaan Partiopiirissä ylintä päätäntävaltaa käyttävät syys- ia kevätkokous, joissa kullakin tippukunnalla on jäsenmääränsä oikeuttava nippu ääniä.Tänä vuohna kevätkokous pidettiin Johtaiapäivien yhteydessä Hyvinkäällä. Esityslistalla esitettyjen asioiden lisäksi kokousväki pääsi keskustelemaan lättähatuista ia kiskonpätkistä, sillä kevätkokous pidettiin Hyvi n kään Rautatiemuseol la.

Ans ioitu neet

palkittii n

Piirin pronssiset ansiomitalit saivat Terhi "Tepi" Piironen Klapasista,Tommi Laitio Vihdin Polunlöytäjistä, Jukka Veikkolainen Kiehisistä ja Marina Bergström Hyvinkään Metsätytöistä. Johtajapäivillä jaettiin piirin kultainen ansiomitali Jouni "Kenkä" Linkolalle Tuuspartiosta. Kevätkokouksessa palkittiin lisäksi uurastaneita Ylitystekijöitä.

Piirinjohtaja Lauri "Unski" Untamo Tuuspartiosta avasi kokou ksen muistuttamalla keinojen tärkeydestä ravoit-

teen asettelussa. Salissa istujat pääsivät todistamaan harvinaista hetkeä, sillä uusmaalaiselle myönnettiin Suomen

Partiolaisten korkein ansiomerkki eli sankarimerkki.Tämän todellista sankaruutta vaativan merkin oli ansain-

nut Jussi Karhila Valontuojista. Merkin oli Jussille altonut entinen partiolainen Inga Hackzell, jonka hengen Jussi

oli urheasti pelastanut liikenneonnetomuudessa.

Merkin jakoi SP:n viestintävaliokunnan puheenjohtaja Minna Karhunen Hyvinkään Metsätytöistä.

SPn sankarimerkin ansoinnut

Jussi

pelosti lnga Hocl<zellin hengen.

Karhilo (vos.)


Vilkasta keskustelua kåyciin myos piirin lippukuntien jäsen-

Yiercsttähdiltivittlceviitl<ol<ousto Kevätkokouksessa nähtiin monenlaisia vierailijoita. Jukka '' H o p ra" H o

peavu o r i

P aal<au p u n ki

s

eudu

n Parti o

toi lippukunnille Suuriuhla 2000 -suunnitelmista.

I

ai s i sta

ke r-

10.- I | . ke-

määrien laskusta. Piirinvarajohtaja Terhi "Tepi" Piironen

(Klap) oli ansiokkaasti kartoittanut piirin jäsentilanteen. Lisää

jäsenkartoituksesta ömän Pärskeen sivulla ?.

säkuura järjestewävdän tapahtumaan odotetaan | 500 uusmaalaista. Tällä hetkellä ohjelmaan sisältyy ainakin paraatiia

pääjuhla olympiastadionilla. Tekijäjoukkoon mahtuu vielä! Suu ri u h lan yhteydessä U u den maan Partiopi i ri iäri estää SM -

keväwi

h

reäki pai ut I

I

e Ii

työ n i m e ltf,ån KK2

K: n. Proi e kti ni o

h

-

taiaTommi Laitio (ViPo) yllytti lippukuntia villiin ideointiin.

Milth Piiri nii1rtlriö r'uo nna 2009? U

u d el

I

e vu os itu

h

an

ne

||

e

p

roj ekti piiäl I i k-

kö Henrik Norrena Hyvinkäältä. Hän esitti huolestumisensa

ii

rrltra essa U u d e n m aan Parti op

ii

-

ri haluaa painottaa erityisesti keinojen ärkeyea tavoitteiden asetcelussa. Palvelu-teema tulee näkymään vuoden kana samoin Suuriuhla ja

Elämän i San kari -p roj ekti sta o I i kertomassa

s

ai-

KK2K Lippukunnan tekemät kehi'

tyssuunnitelmat (prlautettåva piiritoimistolle 3 | .5. '999 mennessä!) luovat pohian piirin toiminnan suunnittelulle.

yhä nuorentuvista huumeiden ja muiden päihteiden l<ayt'

täijistä.

Norrena korosti vanhempien roolia valistustyössä

sekå sifå, etrå asioihin on puututtava heti. Ennaltaehkäisy on avai

n

sana n uo

ni Sankari

ften päi h deongel man karkottam

i

sessa. Elämä-

-projeki karuoitraauusia päihdeva-

listustyön muotoja. Mitäi sinun lippukuntasi voisi asian eteen tehdä? (Henrik Norrena

M0

s3s e4es)

Saivotko lipPukunnot mitä filasrtvo0 Vuoden | 998 toimintakertomus käsiteltiin tällä kercaa substantiivein, adiektiivein ia verbei n. Kannustavien keltaisten

änestyslapPu-

ien määrästä pystyi päättelemään, että vuosi oli jokeenkin vastannut lippukuntien odotuksia.

Vuoden | 998 talouskeftomuksessa puhutti erityi sesti adventti kal e nte

ri

en

hu

ono

m en

ek-

ki. Kokous kåvi raken@van keskustelun myyn-

nin heikkenemisen syisrå, ioiksi arvailtiin plattua ulkonäköä, kallista hintaa ia myyntiväsymystä.

Uusmaoloiste n laulu raikasi Hyvrnköt

Routotiemuse olla

kevötkokouksess


io tifl

nu9

f:

fauNtå-

Fr? l-/ 'oP

Tekti: Sanna Luoma-aho Pii rrokec Pärskeen arkisto

oni fr.rntemani pardolainen toivoisi hanas

trlcensa talou&n toimivan miduiten ora wnnalrclillardllåiuseinralramrasite.Moni Milircnaomaizuudettuntuydnuotiotarinoiha

rnytisrd<oovilpittiiinrål*irettiitryvtinpartidlimin Kun lippukunnissatoimintaan tarrrittavatvarat raavitaan usein nanbtetrttamiseeneitarrita|ahaa Uihesmhd- kynnetverillä selkänahoista, voituntua masentavalta muisoman lippukunnan lisäksitulisi olla kiinnostunut tapartiotauseintelrdäänkin.Toimintaamalrdol- :i-T*'etså

riseraanserkåinarroiilaroputro-naffir,äu ilI;:å'jllr"?JlrTfrJ"1l?Hilj,iffil;1ffiäå"*

tytif,rnneillaraioldlotnefrdlliiiaideoitmallatnakEr bnta m utta mieleldsei bimintaa Aina ei kuitenl<aan vaihtotalous toimi edes partiossa.Juokse-

viin menoihin ja projekeihin tan/itåan linnoilla, aalloilla ja sibeliuksilla kuvitettuja arvopapereita. Näiden hankkimiseen lippukunnissa on moninaisia keinoja. ltse muistan ainakin myyj n

i

äi

ste n järj estäm i sen, mai nosten jaon, kal ente ri en myyn -

n, m u n ki n paiston .ja j ou

I

u

lahjoj en pakkaam isen tavaratal os-

sa kuuluneen aktiivisennpiin lippukuntavuosiini.

Vaf€ablousAlaalaadun Lippukunnilla on taatusti erilaisia keinoja markkojen metsäsrykseen. Keinoia ja kokemuksia kannattaa varmasti vaihdella, ja joskus rahankeruu voi luonnistua tehokl<aasti myös lippukuntien yhteistyöllä. Yhdi taianornaisen oikeaa ja salamannopeaa varainhankintamuotoa tuskin on, eikä kukaan kai usko

roopemaiseen onnenlanttitarinaan. Säiliöitcåin käteistä tuskin parciotoiminnassa tarrritaankaan, mutta uskottavaa ei kai myös ole, että tåysin rahatta paftiotoiminta olisi yhdi laadukasta ja helposti järjestetsåvää kuin vakaan talouden vallitessa. Yhteiskunnassa rahalla on merkitys, iota edes idealistisin kuvitelma pennittömäsgå partiosta ei pysty kaatamaan.

eiole. Suurten partiopiirien miljoonaomaisuudettuntuvat nuotiotarinoilta, kun omassa piirissämme on jouduttu iäädyttämään matkakorvausten maksu tai suorastaan lainaamaan rahaa toimintaa varten. haa

lGild<ea ei voi mitata ralrassa Mihin piirissä sitten tarvitaan rahaa,ia miksi sen l<uuluisi lippu ku ntia ki i n nostaa? Ai n oan työ ntekijäm m e ( on ka tyopanos-

ta ei voi rahassa mitata) prlkl<akulujen sekä yleisten toimistokulujen lisäki rahaa kuluu piirilehteemme Pärskeeseen seld l<urssien ja tapahtumien järjestämiseen. Kail<en piirissä pyöri" vän rahan pitåisi siis pädtyä erilaisina palveluina takaisin lippul<u nti i n, vai kka toi set hyödynfåvätki n pi i ri n mah dol I i s u u ksia

enemmän kuin toiset. Micåän l<ummallisia porsaanreikiä pii-

rin rahankäytössä ei ole, vaan piirin talous vaikuttaa toiminnan mahdollistumisen kautta lippukuntiin. Rahaaonvähän Porsaanreikiä ei piirissämme ole, muttei myös säästöporsaita. Rahaa on vähän. Tämän tiedon julistamisella ei toki pyritä saamaan sääliä lippukunnilta. Kuitenkin lippukunnat piirin asiakkai n a ia om i staj i na ovat varmasti ki i n n ostu neita o man toi -

mintansa vaikutuksista piirin

talouteen.

I


outeen Lippukuntien toiminnassa on neljä keskeistä piirin talouteen vaikuttavaa tekiiä: jäsenmakut: vuosiselosteiden palautus,lippukunnan johtajien koulutus, kalenterimyyntiia ppu ku n nan toi m i nta vai kuttaa pi i ri n tal

Li

ffi

Iii*nmolwt

6@

Suomen Parciolaisissakin on keskusteltu jäsenmaksujen maksam i see n tai p i kem m i n ki n maksamatto m u utee n I i ittyväsgå on mah dol sesti tu ossa. Ku iten kin ongelman suuruudesta huolimaffiaon myos esitetty, että m aks u häi ri ö i s i sså o I i s i syytä j äse n m aks u karku ri - n i m ityks e n

ongel masta. Ratkai su mal

I

ej a

I

Ii

aan kutsua vapaamatku stai i ks i. O masta m i e escån i matku stalao n e m peä, s u oraståan pos iti ivi s i a ko n n otaati o ita tu ottaI

sij

IP: N JouLtf

I

va

KfiugN- tA T(}tt-rl -ll

termi. ltse puhun yhä mielummin jäsenmaksukarkureista.

kahdellakin tapaa. Jäsenmaksut vaikuttavat pii rin talouteen Ensinnäkin jokaisesta maksusta tulee osuutensa piirille. Karua mutta oikeutetcua on siis jokaisessa piirin tapahtumassa

HALEN-

rcrt,tTf\ r

vaatia jäsen korttia m u uten ki n ku i n vaku utu ksen varm i stam iseksi. Toinen jäsenmaksuien vaikutussuhde piirin talouteen on hiukan monimutkaisempi: Yksi piirin saaman valtionavun

J00Lu- R'1T

KILLNTt

perusteista on maksaneiden jäsenten osuus. Mitä Paremmin lippukuntien vuosiselosteissaan ilmoittama iäsenten mäårä vastaa todella jäsenmaksunsa lippukunnissa maksaneiden iäsenten määrää, sigå enemmän piiri saa valtionaPua. Kuulos-

taaehkä hankalalta, mutta ei ole kummallista. Tärkeää on vain varmistaa, etcå jokainen partiolaiseksi ilmoitettu ihminen maksaa harrastukseståan korrrauksen, joka ei ole suuri arioam n j s u hreessa m h n kfån m u u h u n ärj estöto m ntaan ia sa vastineisiin. Kuitenkin tållä hetkellä piirissämme on lippui

i

i

i

Ratkoisehdotts Karkurit kiinni ja vuosiselosteet kuntoon.

tllc

ii

kuntia, joiden vuosislosteissan ilmoittamasta jäsenmääräsfå vain puolet maksaa iäsenmaksun.

1J)

Kalentnrtmyynti

Jäsenmaksujen lisäksi pii rin varainhankintakeinoja on kalt terien myynti. Lippukuntien llsåksi piiri saa oman osuutel myytyien kalenterien hinnastå. Vuonna 1998 kalenter myytiin huom attavasti vähemrnän kuin aiemmin. Syynä v vat olla korotettu hinta, rLtma ulkonäkö, tehoton markkinc

ti tai myyntityön vaikeus. Joka aPauksessa piirille jäi m' mäaom stä, palautetu sta kal e nte re sa m aksettavaksi 8( markan lasku. Unelmoida voi, miä lisåarvoa 8000 mark i

i

i

olisi voinut hankkia piiritoimintaan. Ensi vuonna kalenter tai detaan ti lata pi i ri i n väh em män, markki n oi ntj i n ki i n n itet huomiota ja lippukuntein myyntjtyötä pynaan helpottamz Myös lippukunnat voivat esitråä toimistolle toiveita ja eh, tuksia, kuinka piiri voisi tukea kalenterien myyntiä.

Rstkoisuehdotus Pohditaan ja toteutetåan kalenterin myyntiä lisääviä teki så sekä piirissä etcå lippukunnissa. |ritään märållisesti e siin myyntilukuihin sekä pienenämän palautuksia.


lolrwiien kouluurs Vakionavun suu ruuden märitcåmiseen kuuuvat tu losohjaustavoitteet ia kou I utu ksen märå. Vuosiselosteiden avu la tarkistetaan,

I

I

kuinka tavoitteisiin on päästy. Erityisesti ta-

voitteet koskevat käkausi kou utusta: Moniko lauman- ja vartionjohtaja, sampo, akela, i

I

vae ltaj a ryh mänj o htaj a ia I i p p u ku n n ani o hta-

ja on koulutettu tehsåväänsä? Tavoitteiden taustalla on tietenkin parciotoiminnan laa-

duntaminen.

Rotkoisuehdotus Pidecåän huolta, että jokainen lippukunnas-

toimiva joh taiaon saanut tehgåväänsä sopivan koulutuksel'I. Otetaan kantaapiirin kurssitariontaan ja tilataan tarvit-

sa

taessa lisää.

Vuosiselosteiden poloutus

Raha ei maailmaa rakenhä, eikä ainakaan partiomaa-

ilmaa, mutta mielesråni on kummallista väitgåä, että n saaman valtio navu n märåän vai ku ttaa paits i vu os i selos-

koyhyys olisi suurin rikkauS, ia unohtaa rahan olemassaolo tåysin. YhCä hölmöä on pyörittääkaikkia partiotoimintaa varai n han l<i n nan, säästäm isen ja tamaffa noin joka neljännestä lippukunnasta. Jos selosteen markkoj e n m egåsäsgåm se n ym päri ä. Tal o u s kuvi ot täynamisessä on ongelmia, voi piiristå mainiosti pyytää aPua. ovat sekä kimurantteia etcå kiinnostavia, niistä voi myös partion avulla oppia paljon. Tärkeintå olisi, että Rotkoisuehdotus rahaaosattaisiin pitää luontevana apuna ja toiminPideråän lippukunnassa yhdessä huolta,etfti vuosiselosteet nan rinnalla kulkevana työkaluna, ionka olemassaråytetåän. Selostetta äytegtäessä voi ppu ku nta myös itse oloa ei tarvitse unohtad,mutta joka ei ole myos itsearvoida toimintaansa.Jos selosteen kanssa on ongelmia, PWtarkoitus. Rikasta vuoffi, l'999 jokaiselle lippukunPi i ri

teiden sisälfåmdt tiedot, myös yleensä vuosiselosteiden palautus. Tällä hetkellä vuoden I 998 vuosiselosteita on palaut-

i

Ii

desåän piiristä apua.

nalie.

||


\

Ylit)rs on U udenmaan Partiopiirin kdlitysPrcielai. kHdmihaikeilh uusrnaalalset pardohiset seens, toisi i nsa ja U usi maalran kerätessään hel m iä

ffi

kokemista ia näkem iståi e ri Paltb|drsr havaitse maHcilli' puolilh Uffi su utensa ia uskaltaa talttua niihin. H el met ovat tekemiståi,

K*oonasrrisen tavoittesra on pliiril$ran ldd€stumilur. Järvelpään Vanhanlqlåfumkerrressä uusrnaahinen lisäkymråiniiåi ryTyrur $pllnln.

M

li@

r

Partiolaisia on muuallakin kuin onralla paimcamnnah

el<ti edistyy, Haaginen Ynibft all€a

I

m

Påiivåin reialåihestyl

saå io sdkeiit pritH-

vantrnsn"te*,

Hdmihailct ova @nko on nyti

KMben

sururitd han vau lld la ppu ku r nissa Vaild€ reunat ur ir hrcnf Si nul la on vielä palio ti laa tote vffia,f os i mais€f ki i n nostu lsesi fi,r la tek mään rnrosihrlrannen trlrc*ntii pa*ioiuthla nyt' iuu mitä ut^tEnaalaisen pqtit Sinä pääs€t nai@

selvåi ia Koti hai ld(eia

i

I

i

I

I

I

toiminnlm huippråertd rdiyttåiåt Pe#fi on vielä palit poimi omasi. l(aildcifoi pe#ilrin fr*rie*tiiiin koulufur

la Upp"kunnan Kotihaildd on otTxrn näkönen tapa Palata

tal.i"i

Kotihaikir jokai nen lippuku nb on

su un

nitel I ut itse

piirinfirdh. Uppuktrnnan nreJrenki

'ffi

i

lUrnaiolrtaF tar. "tarÅ" Mdikainsr 04ffi 7 49 070.

l€s/aa

*W#"mff

SeuraavillasiyuiHa$rlekenmanYfitycJ<ouluUkse tE avoimlsta pest*tä F @**a* sd drleet ilmoitta tu misesta Kai kfri n kysymyf c;i isi msäa YliQrlgen ol

ffi

mm

un

i

kaatto

ri'

#Ko

Kommunikaattorikurssi - Siellä en ollut ollut. Menin sinne. Teksti: Outi Pynnönen Kuvac Suvi Erjanti

LVli@parcaah luks pättiä

Kynä on miekkaa mahtavampi. Piäisi

Mitiipä kunssi oli syönyt? Se oli qyituryt useimmat nykyaikaisen visti n när laiit. Tåissä maailmassa tu lee korven äiåin osata lä' hettiåitekstiviesteiåi,niinpäonmehdipardolaisenkinosattara ilmalstai,tseåiåinyrnmåirrettåivålsti'

te lla'Li

r.j

oitta*

Piråisi

aanse. Lyiiymyrkyryks

miä tekstissä sanot

e

n

pa r-taal I a, val ke i n a ku

i

n

p

kirjasimme raa'an surman aPahtumia yritden pyqpellä hyvän maL lyvien raj oien s isäp u o e ll a; M iekkai utu nti en otto o n varmarti .he1 paa kuin kynällä ruoskiminen tai ':,",, I

Verkot ovat aina olleet sårkeitå kalastuksesta, pingiksesså ja ihmissuhdeverkostoisra lähtien. Tähän linjaan tietoverkko on luonnollinen iatke -

se,

aiheen lisäksi näkökUft onko lotain ianottarraa ja kuinka sen haluaa sanoa ia kenelle. Pi iSi rää hwåia p huoliteltua Li"H, ymmärtåä ingeressin vaikutus ia niå1l

ie mitä iäteuiän sanornatta.

I

helliminen.

l,

,

ihmisen elämä helpomava apuväline, jolla voi py'ydysråä tyynissä vesissä uontoiu ivia su u rimpia kaloja (säh köan keriaita?). Sai m me aikaiseksi koel "rivinvaihto" ia set kotisivut, joiden verbaalinen anti jäi lähinnä ilmaisuihin

V,a*o*ainoksemme oli huipputasoa- Ainakin kouluttaiat kehuiv

'luusi kappale".

mällisempää.

ar

me kås

i

tuksen riysin turhaksi muinaisjänteeksi. lmprovisaatio on pafiån

1

o

levan aivan valmis

matti korkeakou

I

u mai n

os. Totes

i

m


Ruks.Ruki.Ruks. Nörn synry t€htitruttu, '

M ier

qnrtfy hryä ldrtimiestapa? l'4eista;i dliu6rprr-u="fa, ei ainakaan niistä, joiden kamerassa ei ollut zoomia. lhmisillä on nimisåin ikävä itsekäs aipumus vastustaa naamansa kuvaamista. Huonoa itsetuntoal Opimme tästä kuin puolivahlngossa hyvää lehtimiesrapaa: lquy lupa oman terveytesi nimissä. Otokset onnistuivar ioko niin, etså niisrå sai selvää tai niin etrå ne saattoi luokitella tai-

Auringon palvojaL

d ekuvi ks i, i mp ression i sm i n h el m i ksi. Käs itsåäksen i mol em mat kel paavat

varsin hyvin esimerkiksi lehtikuviksi, tierysti lehden tyylistå riippuen. --

yleiJos olisin kokeneempi toimittaja, olisin tehnyt aasinsillan lehtikuvista ja Taittaiaki näppärästi taittoon. råsrå seen visuaaliseen ilmeeseen Pääryvär ne, jotka eivät saaneet tarhassa askarrella tarpeeksit Ei toki, nykypäivän suurempien lehtien taittaja ei sotke kätösiään karuun erikeePPeriin. Asia hoidetaan tietokoneella, jolloin rnuutoksia voi tehdä helpommin kuin leikkaa-liimaa-taitolla. Pienten lippukuntalehtien taittaiilla ei ole siis muura mahdollisuutta kuin olla tekemätrå virheiså. Optimisti on se,

piail

',,

lF:

:

*oniro lurlun voivani väitsåä

oppineeni jotain, enkä silti missän kouluissa eivakoilla ihmiUseimmissa märin tuntenut ötleeni koulussa.

Yhtena

fohtaja ei lähde tyhiin käsin Helmihaikille

Pärske | 85


Taidatko Eakoa sammon, ki rf okannen kaf kutellal Ei hätåå,

::

:

Ylityksellä sentään samPoa taota. la tarvittaessa saat rautalangasta tai -kangest a våännetyn rnal I i n ei

hankeohiaa;iq

Yli ksen oh lmatarvitsee teki i Avoimia

pesteiä:

:

W***niiln:misenpisteeseen) yIeis

- Rakentaria (He|mimessut, olympialaiset, ohie|mapisteec, -

Tupaantuliaisten (ensimmäinen koko leirin yhteinen ohjelma) -te

ki j ö

itä

(es i i ntyj i ä, i ärj estai iä, rake ntai i a, o hiaai i a, i n'n ostai ia)

.|käkausiohje|rnantekijöitä(supe-vartio-vaeltaja) - : Käme nta ito-t;ryp p ei

ä

(

hu

ovutu s, kan kaan

pa i na

nta,

P

u

utyö,

-'Ramboja (rakentamaan ia' pyöiittamaan rambörataa)'

- Eko-esitteliiöitä (opettamaan mm. kierrätystä -,

:.

Pelaaiia ja pelihoiajia (organisoirnaan lautapelipistettä,

, ,


- Rantaleijonia (järjestämään ranta- ja vesiohjelmaa, hiekkalinnakiso

.Messue.*åniiå(fi;i#ass;iI|å;*;iiiåiåän;'tuo*'"n,unnel maa)

- Messujuontajia -

-

Ti i mi rastimieh iä (sudarien ja

vartiolaisten tii m irasti kisan rasti hen ki I

M

arssittaj ia (paraatiohje I man järj estäi iä, I ii kenteenohjaaj ia,

in

nostajia)

- Cheerleadereita (huutosakkiopetus ja bon-bonien askar:telu)

ffi L$ :..

- Tekn

ii

kkatyyppeiä (olympialaisten rake ntelu u n ja tulospalve

I

uu

n)

- Aänentoistajia (olympialaisii n)

- Lautajia, soittaji a ia kisamaskotteja (olympialaisiin) - S rym ätö htävi e n su u n h,ittel ii o itå (käve l4mätkd e ii

:,

- Spektaakkeliesi i ntyj iä ja -tekn i ikkatyyppeiä ff

rven päähän ) | ityksen mahtavaan l

J

ä

spektaakkeliin) - Jatkaj ia (spektaakkel ien jatkojen tekijöitä sudarien rasti rataleirikas

- Hengellisiä henkilöitä (sunnuntai-aamupäivän hengellisen aktivitee-

tin

s,uu.nnittöluun ia,töreutukseen)

- Oriia, duunareita -|nnostajiä,::hä.kijöitä,te.kiiöitä


U

eli kuumavihie

s

Par'clorn Tel<sti :Veera Lu oma-ah o

usmaalaiset ovat aina olleet edell kävijöitä tiedotu ksessa. Suunl osa

tiedotuksesta hoituu nyt venkc kauttd, piirin uudistetullla www-sivuilla, vut ovat selkeät, kevyet ia tWlikkäät n iu,

S

nykytrendien mukai sestl.Ainakin saadun p lautteen mukaan sivut ovat taas loistoer merkki uusm aalaisesta partio-osaamisest Sivut on tarkoitettu jokaisen piiriläisen a tiiviseen käyttöön. Netin merkitys tulee pa tiotiedotuksessa yarmasti kasvarnaan en1 sestään" Sivuilla on jo vakituinen käyttä! kuntansä, ioka jatkuvasti suurenee. Pertti Peruspartiolainen

su

rffaa näin

Mikä piiri? Etusivun oil<easta reunasta Pertrl Peruspartiolainen löyl uusimmat uutiset piipn tapahtu rn ista, j"t omassa lippul<r nassa on tapahtunut jotain siistiä, vol Pertti myös itse ho mata asiasta uutisen koko piirin tieroon lähettämäl!ä s; köpostia piirin Verkkoryhmzujen palaure-nappulas Wwwuusirnaa.partio.fi:stä Pertti löyräa perustiedot pii toiminnasta sel<ä jokaisen uusmaalaisen lippukunnan yh


#

#$

dm $I mr sI s $il ptr

imaa.partiofi joka

hal uaatietää, misså

rnassa puhutaan

ystiedot. Jolcaiselle piirin toimijalle voi myös lähettää sähkopostina suoraa palautetta ja vaikl<apa ideoita toiminnan kehittämiseksi.

Sivut ovat jatkuvassa muutoksessa Jokaisella piirin ryhmällä on oma sivunsa, jota ryhmä itse päivittää. Sivuilta saa peruskäsityksen ryhmien toiminnasta, sekä pomojen yhteystiedot. Pertti voi myös ottaa selvää ryhmien iäriestämistä erilaisista kursseista ia vaikka

ilmoittautua niille saman tien sähköpostitse, tottakai.

Kavereille kans Jos Pertti haluaa lähettää terveisiä partiokavereilleen, lähettää hän viestin vieraskirjaan. Vieraskirjassa voi myös udella seuraavien pt-kisoien tehtävistä tai sopia treffitYlityksen Kokoontu

m isel le.

Ylitys viestii verkossa Ylityl<sestä Pertti löytää kaiken mahdollisen tiedon klikkaamalla etusivun Ylitys-logoa tai näppäilemällä osoitteen www.uusimaa.partio.filylitys. Jor joku asia on iäanyt epäselväksi,voi asian tarkistaa näiltä sivuilta, ja löytää vielä paljon ylimääräistäkin. Jos Pertti uskoo jo tietävänsä Ylityksestä kaiken tietämisen arvois€n, voi hän leikkiä Ylitys-disketin Spööl<-haamun kanssa, tai antaa oman ehdotuksensa Ylitys-aakkosiksi. Ylitys-sivuilla ympäristötietoinen voi myös seu rata vaikka ensikesän keskipisteen eli Tuusulanjärven sinilevätilannetta, tai tarkistaa Uudenmaan tiekartasta parhaat Kotihail<ki-reitit. Jos Pertti ei uteliaisuuttaan kestä epätietoisuutta oman tai kaverin Helmihaikin reitistä, löytry iokaisen hai-

kin kotisivulta varmasti helpotus.

r#r'#prrr$


:

:i ..

',, '. .,,.

Ylitys on Uudönmaan Partiöpiirin :ri

::

'::'

i::i:

:

;:la

':''

Helmihaikeilla ulusmaalaiset,paqtiolaiset tutustuvat its ,ensä,töisiin- : sa ia Uusimaahan kerätessään'helmiä. H,elmet ovat tekemistä, ko: k#ista ja näkåmistä'Uii $,il' ll,rt6l..U,ä:*ä'nät". Cuiii:äiätfiäX''fiwäit59",,' ' :r

:i::

:::i' i. ' . . :,,:,

'i'':

..

"

:

.It:

Kåtoontu

ise,n tavö,itteena

,,,.

on piirikuvan kir.kästuminbn. järvbn-

g$dqfiFåiiiF.o;Ed*Pe#ffi rntsg- l<o.$gfuu iestää monta vuotta ja vaatii toO öOönri g$[fyksen tekniik;pra on*igg1""g5?a# i$ffi.1sm tai maksaa 37s mk ja oppia taidon tek

n ,.ohigl.m;&ssi

,

:

,,1,

partiotutta\ran vaiikkapa P kouluttaessasi huovutusta

'],, ,,'

.,..i:.''

Tor^ita,i:Tup,åäntuliaiset,,bliffi.ä#i*,tUur$.l.

ää

toivöffiä itsen

,.'te.hve-

fäfi.äfitai : Re htiä kilpailu he n keä ja i hm

i s ke h on u liautta ofym piit.äi salJärvenpääläisten paraatissa. suut ammolleen Spektaakkeli - u .'..''.::'i.''..'.'',':;':'''';'.'i :..mä.ä.|.äi'Een''pär:tiotoiminnantähänastinenhuippuhetki.'' .'...:..''..''.''''..'.'......::.:.::

'Su,nn u nta:1fi1 Flällel ,

'

'

''

' '''' ''''':':'::

:':r'::jj::ji:'

..r:,::.:,rr.::.:rtiiii:i;:rii.ir:iiili:i:::::j::li:i

'

]

:

diE.les sa

p :.:

:

ii

uja gloria,, - hengel

ri niohtäj!*g-,n anå*m a .:,r::: : i: '',:: j::::::l it_::r::r_ :.

:::

Ii

ne

h e n ki | ö

n aktiviteetti. ko hta

i

ne

Koti matk

n kotite htävä.


Oletlmn maksCnut tämiin vuoden Suomen Partiolaiset - Finlands Scouteiin |äsenmaksun. (0e) 2s33 r r o0

fil:I:rffinffi:

trff;;ffi

:umerosta

Jäsennumero (jäsenkortissa):

Etunimi: Sukunimi: Syntymäaika: Lippukunta: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelinnumero: Partiopestisi: Mihin pestiin haluat Kokoontumiselle (rastita): ffi:,,,,IilPP,ukunnan iohdö.s$ä IJTTI

::',.,,,,,1.äi

r:'i l

äisC

n

l-l

tiimiläisena

(missä tiimissä)

ä

Allergiasi: Montako vuorokautta olet Kokoontumisella (rastita oikeat): torstai-ierjantai f] |-| periantai-lauantai

i-l t-J f-l

lauanEäl-sunnuntal

Koko Kokoontuminen

Maksan

siis

Alle,kiri,öitu$

mk 0or olet alle | 8 huoltajan sellainen)


mitusku nta hymyi lee

Pärskettä luetaan r se on hyödyllinen iaaiatuksia herättävä

Toi

Teksti: Suvi Erianti

"Se on cool. Pr,ras."

viime vuoden viimeisen Pärskeen välissä oli lumil' kiiakysely, ionka tarkoituksena oli selvittää, laista lehteä lukiiat haluaisivat lukea' .Lukijatutkimukseen vastasi noi n 4% lukiioista' lehteä.) (Färskeen painosmäärä on noin 1400 .yleisarvosanaksi pärske sai 8+ kouluasteikolla 4- l0' .Paras arvosana

oli l0- ia huonoin 6.

.Keskiverto pärskeen saaja lukee lehden kannesta kanteen tai vain kiinnostavimmat iutut'

"HWööWötö!"

.pärskeen ulkoasussa palion kiitosta niitti mukavantuntuinen paperi.Värejä kaivattiin lisää ankean mustavalkoivärillisyys ei ole suuden tilalle.valitettavasti hyvät lukiiat, Suttuitoimituksen päätea:åvissä vaan siigå määrä raha. verran' sia valokuvia tai niiden vähyyr.iavaliteltiin ionkin pärske on io ryhrynyr koriaamaan tåta asiaa vaihtamalla paperiin,ioka painoa ja siirtymällä vähemmän huokoiseen Pärskuitenkin näytråä ja runruu tutulta ekopaperilta. keen ulkoasua pideciin yleisesti sangen nykyaikaisena.

.pärske on suurimmalle osalle lukijoisra hyodyllinen. .pärskeen ilmestymistahti eli kuusi kertaa vuodessa on monien mielestä iuuri soPiva' .Lehden halutaan edelleen tulevan yli I S-vuotiaille uustoivoivat kaimaalaisille partiolaisille. Muuramat lukiiat kille jäsenille menevää numeroa kerran vuodessa.Tällai1998.Tänen jättinumero on ilmesynyr vuosina 1997 ia tulosmän vuoden loppupuoliskolla sellainen on iälleen sa.

nKanskikuvakilpailun

voitti numeron 3/98

jossa loisti suunnaton keltainen aurinko'

kansi,

et n ökök ulmst io tu *t o n hy miste lyn völttöminen ovstr/hö Pörske en vahvuus'"

" Mo

nipr.r olis

.Viime vuoden mieleenpainunein juttu oli ehdottomasti ylitys. Useimmar olivat ryrräisiä saamaansa tietoon' mutta ioukkoon mahtui myös liiastaYlicyksestä marmattajia.yksittäiset pakinar ia kolumnit sekä kisaiutut saivat Pärsmyös kiitosta lukiioilra. Monikaan ei enää muistanut ettei keen turhinta juttua tai toimiruksen iloksi totesi, sellaista ollutkaan.

" MukaYo n P instö v ö lukuP oketti'"

"HWö, kun tieditne, mrten soofte meidöt lukemaan tittö."

"Porempi kuin ennen."


.Pärskeen on onnistunut tarjota lukijoilleen voimia parti o pesti ssä to i m i m i see n, ajanvi etett å ia aj atte emisen aihetta. Muutamalle Pärske ei tarjonnut yhtikäs mitään. I

.Toimitus otti ilolla vastaan kaikki juttuideat ja ryhtW toteuttamaan niitä tulevissa numeroissa. Kiitos siitä teille.

.Pärskettä kuvailtiin eniten adjektiiveilla uusmaalai n €h, n uorekas, mon i puol i nen, hyödyl i n €h, partiomainen ja selkeä.Toimituskunta toteaa riemukseen, että Pärskeelle asetetut tavoitteet nåyttävät tåyttyneen melko mukavasti.Tästä on hyvä jatl<aa eteen-

Näkökulma Suvi Erjanti

I

päin.

ukijakyselyn laittaminen lehteen iännittää aina. Entä ios lukijat eivät pidäkään Pärskeestäl Entä ios kaikki | 400'Pärskeen saajaa haluaa peruuttaa

tilauksen laaduttoman lehden takia? Mitä ios tekemäni parannusyritelmät teilataan samantien? Päätoimittaja "Se on hyvö soovutus.

pelkää ikävää palautetta, mutta myös pettyy, ellei sitä tule.Jos lukijat ovat pelkästään trytryäisiä, eivätkä haluaa mitään lisää

tai poistaa yhtäkään

sanaa Pärskeen

sivuilta, on lehti epäonnistunut tehtävässään.

Kolme vuotta sitten tulostin Pärskeen päätavoitteet 200 markan arvoisen lahjakortin Partioaittaan voitti Petri Hömppi Nummen Samoojista. Onnea!

iuhlatlisesti paperille: Pärske on uusmaalainen, tiedottava, yhdistävä ja aiatuksia herättävä. Näirä neljää peruspylvästä olen yrittånyt pitää mielessäni Pärskettä tehdessäni. Lisäksi en ole antanut itseni unohtaa sitä

tärkeintä eli Sinua, hyvä lukija. Lukijakyselyn tulosten perusteella voisi sanoa, että strategiani on ollut iokseenkin oikea. lkävää oo, että 96% Pärskeen lukijoista "Onkohan lehti mies- voi naispuolinen?"

vaikenee koko lehdestä. Pitäisikö tuudittautua siih€r'r, että hiljaisuus on myöntymisen merkki vai pelätä, ettei

mielipiteitä enää osata muodostaa. ltse en halua uskoa jäf " P o rti o m ais u u s p u uttu t)."

kimmäiseen enkä trytyå ensimmäiseen. Aktiivisuut-

ta,,

hyvät uusmaalaiset partiolaiset! Uudenmaan Par-

tiopiiri on olemassa palvellakseen lippukuntia.

Pärske

toteuttaa tätä perusajatusta omalta osaltaan.Vaatikaa '5e on timmi."

ParemPaa.

Pärske on meidän lehti.


isPäivänä tanssitti i n

M u istelem

ia laulettii n Ke rdtalla

Teksti ia kuva: Outi Hinra

tutuiksi ovat tulleet niin Kiina, Somalia kuin Intiakin. Näiden tapahtumien tarkoituksena on ollut tutustuttaa partiolaisia paitsi eri maihin, myös näiden maiden ihmisiin, iotta huomattaisiin kuinka samanlaisia ihmiset pohjimmiltaan kaild<ialla ovat hel' Tämä on oleellinen osa partiotoimin taamyos lippukunnissa, olleet nauttivat koko ralran edestii hikil€rPalot o6alla tai ainakin sen tulisi olla. Suvaitsevaisuutta voi edisfåä paitsi meillm ia mukaansatrmpaavia lauluia rall#len. erillisillä tapahtumilla, myos jatkuvalla esimerkillä ia käytöl(parti ol ai set vi etfåvät vu otu sta m u ste e m s päivään sä pafti o- sellä, jolloin se tulee iaestaänselvyydeksi.

MaaiImaryhmä lutsui kaikild piirin sudenpennut vie'tt imåiän muistelemispävåiäio hieman etukäteeh, | 0.2.1999 KeraKonvan seuraktrnt"oliin yhdessä Bianca Moralesi n kanssa paikalla sertti ei saavuttanut suurta kansansuosiota mutb

i

i

I

i

liikl<een perustaian B-P:n ja hänen vaimonsa lady Olaven syntymäpäivän l<unniaksi. Muistelemispäivänä on tapana muistef la menneicå sel<ä kohdistaal<atseet eri puolilla maailmaa toimiviin partiolaisiin. Silloin tällöin on hryä aYar-taa omaa näkökentgåänsä edes hieman ja miettiä muita. On mielenl<iin-

toista huomata kuinka samanlaista, vaikka kuitenkin myös niin erilaista partiotoiminta eri puolilla maailmaa orl.

voit ed iståiåi suvaitsenaisu utä! Maailmaryhmä on perinteisesti järjestänyt sudenPennuille muistelemispäivätapahtuman, jossa on useimmiten tutustuttu jonkin vieraan maan tapoihin ja kulauuriin. Viime vuosina

si nä

Ensiwonnaffitaas Tänä vuonna Maailmaryhmän lärjestämä tapahtuma oli hieman toiseniainen. Bianca Morales piti sudenpennuille konsertin, jossa lauletriin lauluja luonnonsuojelusta ia eläimistä. Laulut olivat hauskoia ia itse kukrn huomasi hyråilevänsä niitå vielä pitkään konsercin jälkeenkin. Konserttia oli kuulemassa yh-

del<sisenkymmentä sudaria johtajineen ia lasten innokkaista

kommenteista päatellen capahturna oli onnistunut vaikka taloudellisesti teimmeki n tappiota. Ensi vuonna Maailmaryhmä ai koo jäl leen äh etraa s u d e n p e ntuj a tutki m u smatkal e sei kkailemaan ja matkan märapääkin on io tiedossa...

Bianca Moroles loul otti suden pentujo luonnonsu oielusto.

|

I


Talvista meri Partioi ntia ilman venettä

$

ry -

Teksti: Jussi Karhila

o

partioiohtaiaPäivät Raumalla

o M eri

RaumalValtalcunnalliset meriparriojohtajapäivät pidettiin la | 3- 14.3. Järiestelyistä vastasi Rauman Myrsl<ypoiat'

pitopaikkana oli juuri peruskoriattu Suomen ensimmäinen partiotoimintaan rakennettu Rauman Partiotalo. puitteet olivar mahravat ja iäriestelyt hoidettiin mallikkaasti.

päivär aloitettiin kaupunkikävelyllä tutustumalla PuuRaumaan sel<ä juomalla pystökahvit Rauman torilla. Kokousaiheina oli mm valtakunnallinen jollaleiri, koulutusuudistus, Satahanka sel<ä partiotoi mintaVi rossa. Kari ,'puni" Kiesiläinen selvitteli Satahanka-leirin jälkipyykkiä. Viron parriotoimintaa esitteliAndrius Pakaste ia Heikki ja Mutso. Partiotoiminta onVirossa heräämässä henkiin he haluaisivat tukea sel<ä aPua Suomesta. pääsimme tutustumaan myös Rauman Merikouluun. Saimme simulaattorikoulutusta mm. Sydneyn satamaan ajosta konttilaivalla sekä muista uudenaikaisen simulaatto ri ko u I utu

ks e n

su

om

i

sta raj atto

rn

i

sta

m ah d o

IIi

su u

ks

i

sta.

Kipparikurssi

Vuosisadan viimeinen Kipparikurssi aloitettiinTurussa varsi nai ssu omalai sten iäri estämänä' Ensimmäinen teoriaosa pidettiin 12.-l 4.2Heinänokassa ja toinen osio 5.-7.3 Rymättylässä. Kurssilaiset valittiin valtakunnan alueelta nyt ensimmäisen kerran pääsykokeilla,iotka läpäisi 25 hakijaa. Länsi-Suomi oli varsin hyvin edustettuna - meripartiolaisia kun siellä myos runsaimmin on. Seuraavana kokelailla on edessä teoriaosan tentti, jol<a oli läpäistävä päästäkseen elokuun nelipäiväiselle koul upu riehduksel le. Kurssin johtajan toimii Karoliina"Karo" Suominen sel<ä luennoitsijoina lukuisa joukko alan ammattilaisia. Luennot vedettiin erittäin tiukassa aikataulussa ia lukumateriaaliakin kertyi maPillinen. Kurssin läpäisseet voivat toimia partioalusten päällikköinä avomerialueella. SP:n Kipparikurssin käyneet saavat merkiksi numeroidun päällikköviirin sekä ankkurililia-merkin. Uudenmaan Partiopiiristä kurssille osallistui vain Jussi

Karhila. Sp:n meripartioryhmän puheenjohtaia Mika Runsten esitelmöi sunnuntaina meripartiolaisten tulevista suurtapahtumista. Seu raava Satahanka vuonna 2002 suunnion tellaan pidettäväksi Etelä-suomessa. Järiestelyvastuu pääkaupu nkiseudun Partiolaisilla. Satahanka tarioaa uuso Kesällä merille? maalaisille loistavan mahdollisuuden tutustua meripartiointiin. ja Briisiä, koriapäivien yhteydessä piirien meripartio-ohi aaiat pitivät Piirin kahta kansanvenettä, Brendaliita taan parhaillaan kesäkuntoon. Mikäli haluat tuntea memyös oman kokouksensa. piirit sekä lippukunnar esittelivät omia Proiekteiaan kuu- rituulen hiuksissasi ensi .kesänä, tule mukaan talkoisiin! ottal<aa yhteyttä piirin meriPartiolijoille, ioita paikalle oli kertynyt viitisenkymmentä. Uu- Purjehdusinnokkaar ja ohj aaiaan Jussi Karhilaan 040 50 t 97 l3 tai deltamaalta paikalla olivat Seppo Pailos Polariksesta Lopuksi pidettiin Suomen Par- j u ssi. karh i la@sci.fi. Jussi KarhilaValonruojista. ti o pu ri ehtii at r.y.vuosi kol<ou s.

Pärske

|

95


Ansiomerkit, osa 4

Piirin pronssinen ansiomitali palautetoimikunta on uudistamassa piirin palauteohjeistoa ia samalla ansiomerkkien myöntämisperusteita' eri muodoissa' Ansiomerkit ovat osa palautekulttuuria ja niiden myöntåmisen tulee tukea partiotoimintaa sen hopeinen pronssinen, ansiomerkkiä: partiopiirillä ia kultainen' on kolme partiolaisille tarkoitettua Uudenmaan kiitollisuudenlevyke' Lisäksi pii rillä on partiotyön tukiioille iaettava partion tavoitteiden mukainen kasUusittavien ohjeiden mukaisesti pronssisen ansiomitalin myöntämisperusteena on niin lippukunnassa kuin piirissäkin voivat olla menesqrlsekkäästi eri partiotehtäviä.Tehtävät vaminen suoritettaessa

toteutettuia.

pesteiä lippukunnasMitå se on käygånnössä? Henkilö on toiminut erilaisissa partiotehcåvissä eli hänellä on monenlaisia tehtävät ovat aiheuttaneet hänessä kasvua ihmisenä partion sa jaltai piirissä.Tehtävänsä hän on hoitanut hyvin la esimerkillisesti ia nämä tavoitteiden ( eli partiolupaus la -ihanteet) mukaisesti' olla partioiohtaia, vaikka usein näin onkin.Aikamääräksi Mitalin myöntåmisperusteet voivat täyttyä monissa tehfåvissä eikä henkilön tarvitse voisi saada toimittuaan kolme vuotta Partiotehtävissä. Näin on muodostumassa hyväksi havaittu Lolme vuotta. Eli pronssisen ansiomitalin ahkera ia avulias aikuinen,ioka puurtaa lippukunsaaia.Toisaalta tunnustuksen ollen voisi vaikkapa ansioitunut vartionlohtaja olla mahiollinen lippukunnan on mikäli mitalin, iäsen' saada nassa tärkeiden hankkeiden eteen,voisi

Tärkeääon,ettämerkkejäanotaanahkerastiiaanomukettäytetäänhuo|e||a' edellä kerrotun perusteellal Jos on, niin tilatkaa piirin onko sinun lippukunnassasi hyvä tyyppi, iolle voisitte anoa pronssista ansiomitalia hyvin. Kertokaa esimerkkelä toiminnasta ia tapahanomuksenne perustella Muistakaa 403g. ansiomerkkilomakkeita piiritoimistolta (og) 6122 tumista henkilön PartioPolun varrelta. liniaa, mutta niistä toisella kerralla' Hopeisen ia kultaisen ansiomerkin myöneåmisperusteet iatkavat samaa

Piiriniohtaiien

kolumni

Johtajapäiviltii iäi kuva, etså lippuku n nissam me ol isi iohtaiaPu laa.

Jaa,luulisi etså Uudellemaalle

muuttaiat toisivat mukanansa myös johtajaikäisiä.

No, eihän uusia iohtaiia saada toimintaan pelastaiiksi mukaan ellei toiminta ole akti ivi s ta ia aad u kasta. I

Niin, piäisi siis huolehtia myos jo lippukunnissa toim vi sta io htaj i stä, va rs i n ki n vae ltai i

a

i

kåi

s

i

sså

Tärkein johtaiareseryi kasvaa lippukunnan o m sta j äs e n stä, va rti o ai s s ta iavae ltai stå. Kun toiminta on innostavaa, ei edes muutco i

i

I

i

i

pois paikkakunnalta esfå Pestiä omassa lippukunnassa.


den

jäsenkaruoitus Tofresimrrrc Friirihallitul€esetitinpråiåitiiilen tad€e tel u n yhteydessåi, että rnsta noi n 2800 iäsentäm' rne on maksanutrruoden |ggg!ässtmakun (wt vuonna 1997 iäisennnal sun maksoi noin 3600 iäsentåi). Hudestuneena asiasta päätin tehdä pienL muofulsen iäsenloftoifu ksen, iossa veftailin vusF den lggrjarruoden I g9B sP:n !åisenrckisterin tie'. to! a toisi

i

n

sa sekä

I

i

p p ukur

nti en rnlosi sel osteessa

!gg8anämiin lukuihin. Huolesruminen on aiheellisra.

@

lippulamnasta on den al kana. M u utam

Yli puolet piirimme 48 iåisenlåiåin viinre vtro

dääon romahtanut iopa kymmenillä jäsenillä. Mistä moinen voi iohtua? Onko toimintamme laatu huonontunut? Vai onko kiinnostus partiota kohtaan suuressa laskussa? Vai onko toiminnassamme mukana jäseniä, jotka eivät maka iåsenmaksuaan? Aloiti

n

tarkasrel

u

issa l i ppu ku n n issa iäsenm

n soittamal la sekä

U uden m.urn

Ii

ittoon

Myonnän, etgå luvuissani on ionkin verran harhaa. SP:n iäsen rekisterit u usiutuvat hitaasti, vanhat jäsenet roi kkuvat vielä listoilla ja uudet sudenpennut ovat vielä kiriaamaffia. Harha ei kuitenkaan seliui kaikkea. Jäsenmäärå on Pudonnut!

Piirihallitus on tarttunut haasteeseen. LPK- tukijäriestelmä on uusiurunur Uudessa järiestelmässä

änturit ovat kes-

keisessä roolissa

Heidän kauttaan kulkee tieto piiristä lippukuntaan ja lippukunnista piiriin. Yriämme anturien avulla parantaa kurssiemme sisältöä vielä enemmän tanretta vas-

taavaksi ja mahdollisesti iopa miettiä uusia kursseia. Yritäm-

me auttaa lippukuntia ongelmatilanteissa parhaamme mukaan, heti kun antureiltå saamme tiedon tilanteesta. Kipinävaftio antaa elvytystä sitä tarvitseville lippukunnille sekä he-

råaelee jopa aivan uusia lippukuntia. Johtaiapäivät keräävät vuosinain toivottavasti jopa 100 johtaiaa yhteen pohtimaan keskeisiä

|i

ppu ku nta-asioita. Näi I lä kei noi n yritåm me autEaa

lippukuntaasi johtaiapulassa ia toisaalta tariota uusia virikkeiså toi m ivi l le johtai i le. I

ettåi lä-U uden maan liittoon, ia d lasin lreiltii Yäies'

S

tön kehitystii kuvaavat tilastot

täkin tulee toimivampi. .fäsenkortin ulkonäkoön ia etuihin

Niiden perusteella

nuoret (5-24v.) ovat jakautuneet melko tasaisesti suhteessa kunnan muuhun väestöon kaikkialla Uudellamaalla, ollen reilut z}yo.ja kun koko Suomessa partiolaisia on keskimä-

meilläkin olisi malrdollisuus Cillä hetkellä io tavoittaa noin 5000 nuorta Siihen

P

u

ud

isha ad(-iäjestel mänsA

ki i n n itec*ån h u om

i

ota. U u si- työ ryh mä

jol loi n jäsen

o n val

rekisteris-

ittu hoitamaan

asia. Uskon, että parin vuoden sisällä jäsenrekisteri koriautuu reaaliaikaan, eikä harhoia enää synny.

rin noin 6,5 Tonuorista, on

vi

man !i

elä pon

woden

n

i

ku

såiäntyvät

valmiita

stel em i sta! Pu h u mattakaan ti lanteesta m I

unua jos m u uttovi vraftU udel san o mal

u

uta-

lemaal le

ehti en kuvaamal la tarral la. O em m eko I

?

een i ppu ku n nassasi jäsen maks u n maksam i sen rårkeyttä. Ainoastaan tiefåmällä oikeasti kuinka moni on maksanut ja toiminnassamme mukana voimme suunnitella toimintarned el

Tilastoien mukaan io-

kaisella pailklcrnndla pitäisi olla ainakin yksi toi' miva lippukunta useimnnilla paikkakunnilla iopa useam-

I

I

me oikein ja kohdistaa resurcsimme niitätarvitseville osa-alueille.

llmeisestikin kiinnostus partiota kohtaan on yleisesti laskussa Suomessa. Harrastusmahdollisuudet ovat lisääntynee! myös pienemmillä paikkakunnilla, mutta mielessåni se ei riiså selitgåmään, miksi tavoitamme vain noin 3000 nuorta Uudellamaalla 5000 nuoren siiasta.

Näillä eväillä lähdemme eteenpäin. Toivon, ett:å painotat

rciyt i anfr,rriasi!

luvuista tarkemmin, Jos olet kiinnostunut oman lippukuntasi

soita toimistolle (09) 61224038, niin lähetän sinulle oman j

äse n karco itu sanalyys i n.

Au ri n koista kevään jatkoa, T epi Piironen

Kaposet,

pi i ri

nvaraiohtaia

pia.Tällä hetkellä nrerkitessämme kartalle kaikki toimivat lippukuntamme huomaamme suurehkoja aukkoia sekå itä- etgå läntisel lä U udel lamaal la.

197


Läi skä

Piirin sudarikisoissa 13.2.99 oPittuaz

udenmaan PartioPiirin talvi m estaru u ski I Pai I ut Hyvinkäällä 6 .-7 .2-l 999 U

Kuka oli Pollew?

JT

sinisten penrueiden ekalla ia punaisten tehcåvänä oli vikalla rastilla. Jokaisella rastivälillä pentueiden sitten yhdesbongata maasrosta joukko kiriaimia ia päättiiåi

olin rastipåäilikkö

partioon liittyvä sana niistä kiriaimista voisi tultaessa. muodostua. Sana piti kertoa seuraavalle rastille kiriaimet Minun rastilleni saapuessaan siniset kohtasivat

tahra

sä, ertä mikä

rnennei-

Harmaa

syydestä

mai-

W E L L p o, joista suurin osa penrueista saikin aikaan innoittaiana toimi nion polle W -ehdotelman (muutamien

ViPo KKP

91,0

KIap SiHu

68,7

KiMe Klap

58,5 55,4

Kisaryhmä

75,9

RaMe

62,1

l. Seuraava ioukkue

Klap

erehtyminen on Niinpa. Lapsen suusta kuulee totuuden ia

2.

KKP

72,0 57,8

kai ihan inhimilliscå.

Punainen

Kiitos kaikille kivoista kisoista!

l. Nummisuutarit

NS

Lotta LePPikangas'

2. Hylie 3. Kolia

KKP KKP

Tuusparuio

Kesk.

sekos rastipälrastin tuntumassa ulkoillut suomenheppa) ia

likköä nauratti ia suuresti huvitti: Ihonia noi sudaritio niin kekseliöitö!

-

saaPuneilla PuMutta annas olla... vastakkaisesta suunnasta E P A, sekä vähän piinaisilla joukkueilla kirjaimet olivat N hoksannut, lossa ollut D. Mirään kummaa ei rastipäällikko Mäntsäläsgå, ioka ennen kuin paikalle satcui se fiksu lauma

-Ton

töyw

sanon

2. SWAT-Team 3. Mullisaukon Poiat 4. Pikku Veitikat 5. Pikku Possut 6. SHL Ulkop.

KK2K Hamuiliiat

oso ollo poden,vaikko kyt FiP: n nimen eko

kirjotetoon hei Bllö!

RäpyläsuoPa

Liriski 99päiällimmäiseksi Kisat menivät mielessåni hyvin. Kilpailijoille iä oo, micå tapahasia eri mieleen gårkein eli hyvät kisat. Aivan on, että kituu kisatoimiston seinien sisäpuolella. Tärkeintå d ol i set vääri nym m ärryksao rgan i saati o n o ngel m at iamah ja kilpailiiat häiriinser saadaan ratkaistua niin, etteivät kisat improvisaany niisså. Tämä vaatii kisan yrimmäkå iohdolta mikään koulutus ennalta-aryiointi ei kykene I

ia

Monesti iohratkaisemaan tai poistamaan kaikkia ongelmia. don on keksitsåvä uusia ratkaisuia kädenkäänteessä, iotta onnistuttiin rasti toimisi ajatellulla tavalla. Tässä mielesgåni

ja yksikiiin varlåiskän aikana erinomaisesti. Rastittoimivat tio ei jäänyt metsän. Kiitos kaikille!

euvoston Pu heeni ohtaia Martti Lånsi rinne, Kiehiset

Tu omari

n

56,2 50,5 44,7

20,7

l. Haukka

KiMe

2. Ahma

JäMe

50,0 47,6

3. Suomen Kotkat 4. Suomen Kotkat 5. Kotka 6. Poro

VEV VEV

Vihreä

Ninä

sillä

65,4

Klap

Bravuurit

riolqlvä,

81 ,4

Ruskea

totesi, että:

ti egåväisenä

l. HuVi

Ulkop. Haukat

7

46,0 47,3

RaMe

41,6

RaMe

34,4

ViPo

12,4

Oranssi

l. Norppa

JäMe

2. Duracell PuPut

KiMe KKP

3. Vantit

4. Mäyrä 5. Siili 6. Prontot 7

. Torakat

JäMe

Kiehiset KiMe HiTy

48,

I

44,8 42,7 42,0

34,4 31,6 25,8


Sulo Suippokorvan

SM -talvimestaruus-

sudenpentul<i sat

ki

Tuusulassa I3.2.1999

Jänkkärä 12.-l4.3. I 999

l. Haukka 2 2. Vuorenpeikot

VeNu VeNu

3. Viirukkaat

MäMe

4. Liito-o ravat 5. Kärrymiehet 6. llvespennut 7. Mörrit 8. Siilit

lpailut

usmaalaisten menestys:

3t4

U

299 289

Harmaa

JäMe

286

KKP

279

2.HuVi

TuPa

27s

I

3. Pikkuveitikat

SiHu

MäMe

274

20. SWAT-Team

KKP

JäMe

27

9. Valkohampaat

RaMe

Ruskea

10. Leppäkertut

HiHi VTT

269 265

9.

JuVeSi

261 261

KKP

259

Vihreä

14. Viirusilmät

RaMe

15. Nopeat Sudet

TUPa

258 257 255 255

lf

. Oravat2

I l. Karhukopla I 3. Päättömät paronit

Vuorenpeikot 16. Muumit 18. Oravat I 18. Haukka I 20. Möksot 16.

I

VEV MäMe NS

Vipo

1

Seu raaYa

I l. llmapallo

KKP

Oranssi

2s0

Norppa

VeNu

250

13.

MäMe

245 245 243 243

15. Duracell Puput

20. llvekset pennut

JuVeSi

22. Mahti-Majavat 23. Karvatassut 24. Tiikerit 24.Kurret 26. Viekkåat ketut I 27. Yiekkaat ketut 2 28. Hepsun kepsut

TuPa

RaMe MäMe NS

Klap

ioukkue

TuPa

242 242 232

TirPa

229

MäMe

204

JäMe

KiMet

Vanlroiaaclveffiiffi Suomen Partiomuseolla on lähes täydellinen kokoelma ad venttikalentereita vuodesta l946vuoteen | 998. Muutama kalenteri kuitenkin välistä uupuu ia nämä uttuvat kalenterit ovat vuosilta:

pu

1947,1948, I950, l952ia 1953 juuri niitä vaikeimmin saatavissa olevia varhaisemman puo len kalentereita nyt kaivataan. Toiveena museolla olisi tie tysti saada puuttuvat kalenterit lahjoituksina kokoelmiinsa mutta pelkkä tietokin sellaisten olemassa olosta olisi sårke Eli

H al I itseva pi i ri n m estari J äruen pään Ki e h i set haastaa kai

kki

pii

rin vaeltajat

ää.

s Än

tw tJ RN AtJ I<siEEN 2 4.4.

Rankan kisan jälkeen on mahdollisuus rentoutua

Järvenpän "hy' pylässä".

Pailde Aikn Hinta:

Järuenpän "sählyareena" 24.4. kello 12.00- 16.00

Yhteyttä voi ottaa: Suomen Partiomuseoon p (02) 2377 692. Parhaiten tavoittaa h m isiä ma ja ke 9- I 2iala I2- 15. i

50 mk / joukkue + uinti ( | 6 mk aikuiset, 9 mk opiskelijat) Pi i ri n

Keråä siis kokoon lippukuntasi edustusjoukkue, joka koostuu sekä tytöistä etså pojista ja ilmoittaudu: Ina Englund

0s0 360 6382

suden

pent{en keväddsalta

pn rutfi

u

iåin ofutaa pakolaisena-ldsapaketd Pemu iesdliä raf m i i na pii ritoi m istol la Soita (09) 6 a 22403 8.

Pärske

.l

|

99


.M

itä tarkoittaa Antu ri? .Mitä espoolainen tekee talvella? .Mikä onVäkkärä? .Onko Multikulti puutarhan hoitoa? .Miten hessiläinen syö rapuia? Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan alueelle mahtuu monenlaista partiota, monenlaista lippukuntaa ia tuhansia tapoja... tule nauttimaan kanssamme höyryvä kupillinen kahvia tai teetä,tapaamaan ia iutustelemaan vapaasti muiden partiokollegoiden kanssa.

lohtaiakahvila 22.4

kello 19.00 af kapn partiotoimistoilla Lönnrotinkatu 30 D. Aluksi Tähtivieraamme Heli Lehtomäki kertoo palveluteemasta.

Partiolohtajien peruskurssi on vähän niinku seflone n partiojohtomisen yleiskurssi, jolla tulee kaikki oleelliset osiot johtdjana toimimisesto, eiks niin? loo,lafllä se seffonen on. Sen tisöksi sielfä pohditdan dika paljon tota omc,a partioto jo sit sitä niinku partion InQr-

Miltö kuutomo tuoksuu?

[uonto-opostuskurssi 2 ! .-23.5.1999 Uusimaa

Vinkkejö ja ideoita sudenpentujenkonsso luonnosso olemiseen. llmoittautumiset SP:n infoon numeroon (09) 2533 I 100 7.5.1999 mennes sö. Mukaan mahtuu 20 ensin ilmoittautunutto. Osonottomoks

u 250

Eu-leader a uraha on yhteisöaloite maaseudun kehittämiseksi Uudellamaalla tavoitealueeseen kuuluvat:

Artjärvi, Li lje ndal, Karjal ohja" N u m m i' P usu la, Lapinjärvi ia Pukkila. Ohjelma tukee paikallista omaehtoisuutta maaseudun kehittämiseksi. Rahoitusta myön netåiän kehittämisProsessissa tarvittavien taitojen hankkimiseen, maaseudun kehittymiseen liittfvien innovatiivisten toimenpiteideh Fähoittamiseen, valtioiden rajat yl ittävään yhteistyöhän tai Leadenryh m i e n väl iseen

varattu

28,

Lisätietoja:

kitystö noin niinku masilmanlaaiuisesti.

p (09) 160 34A4

lso ioo,just, rnut sehön kuufostda tosi mielenkiintoiselto. Onks sieflä kons niinku hduskaa? - Ioo, kylrä mä oon niin kuullu. la sit töö tän yuode n toinen kurssi on sell onen neljän päivön tehokurssi, josso Porukka kuulemrna kiinteytyy tosf huikeeksi tiimtksf?

- Aijao, ai miksi? - No ne toi mii dika paljon silleen ryhmissä ja funtsii ia kokee.

- Ioo ioo, onks sillä kurssilla niinku ioku teema? - On ioo, sen teemo na on minä? - Häh, si niinku sinä? - Eiku minä, siis niinku itse iokainen yksilönä. -Ohhoh.

-

loo, sitä

se

just on.

PARTIOf OHTAJAN PERUSKU RSSI 2199 I 3.- I 6.5. Uudellam aalla Hinta on 450ffik, sisältäen koulutuksenn täysihoidon ja Partiojohtaian käsi ki rian. Vain l5 ensimmäistä. I I moittautu rn iset pi i ritoi m istol le numeroon (09) 6|.?.?^ 4038 viim. ti 4'5. Hintaz 460 mk TeemaRa: Minä

Haluatko tietää !isää? Tommi l-aitio 050 563 4950

ve

rkosto itu m iseen. Suomel le on

I miljoonaa ecua.

-

-

mk.

Elömyksellinen m etsövi ikonl opp u Sinulle! Lisötiedor TerhiAjosenp öö p (0 I9) 37 I 97 I toi Ville Jokinen p (09) 2533 I 135.

Anttila tai wvftv.leader.kauhajoki.fi/hanketieto-

Maa- ja metsätalousrninisteriö Leena

kanta f :--' 7.-9.5. VJ-vihiepäivät Helsingissä - tule kokemaan erilaiset vihjarit pääkaupungin sykkeessä! Kohderyhmä: jo toimivat vartioniohtaiat. Lisätietoja Jussi Hynninen 050 5447944 I 50,- . llmoittaudu toimistolle (09) 6,22 4038

IL- viimeistään

21 .4.

LAUMANTOHTAJAKURSSI I 4.- I 6.5. Tavoitteena on kouluttaa innokkaita laumanjohtaiia, iotka osaavat käyttää li:n käsikiriaa. lkäraia l6 vuotta ja 20 ensimmäistä pääse€

r?lr.r-

kaan.

Kurssimaksu 200,-, ilmoittautumiset 7 .5. lrlennessä piiritolmistooJl. Lisätietoja Riikka Pukkala 040 7233 106 ,OLLALEIRI I &-205.F nrrrah aHmenione

pmr#iaen opdrstap

@ .VerCtah^ffi .vadinjs .Yiippriren .Leiirraksrr ffinurist

ffi

s@utiol4vtdoFF$6cOepuSa rrr åa/dttsS.äiot*yyppe#i l4v.ikä(1999)Fruhneib

sekåi

ch 3(ffi Tls,merip@ l'laC<ypoftrry

TryiMamaul Lensndl2, 26100 Rnrm tan


.ttTuristitt - Elämysmatka

"Turistl"poikavaeltajaryhmäm me haluaa päästä elämysmatkalle! Eli löytyykö viriiliä ja villiä vaeltajaryhmää Suomeå maasra, io!" järiestäisi väsyneell_e ja hiljaiselle (luulet vaan) vaeltajaporukallemme elämysmatkan jossain päin Suomea. Saatatte säit91 igrLon turisteia matkaseuraksenne ja mikä parasta, vastalahiaks! teille tullaan iäriestämään elämysmatka kesäisellå Saimaalla!!_ (eli kokemus kokemuksesta ja matka parhaasta!) Ko

h

deio

u

kko:

E

|

ämys matkai I usta ki i n n ostu

8

n

ut vae kåiaiou kko 4-

Paikkakunta: lhan missä vaan

Hinta: lhan miten teille vaan sopii | | moittautu m i nen:Aika: mel kein m il loin vaan, miel. vi i kon loppuitil'fqko pian potkuttelemme Pohjois-Karjalam soita tai tanssahtelemme Kauhajoen kasinolla? Kenties olemmekin tutustumassa Hangon kekseihin? Kenties!?

.lRC-lilia#

Yhteystiedot Uppoavat Ankat, clo Petri Kortelainen Hernemä-

I

24 tuntia tehokasta lRCissä oloa ja oheistoimin taa- opettele uusi

tapa nähdä maailm aa tai syyennä io olemassa olevaa sähköistä elämäntapaasi. Tule aitiopaikalle kehittämään uusi lilja lopullista julkaisua varten! Lieksa - ia muualla tällöin olevat partiolaiset toivotamme tervetulleiksi s€u-

-raamme esim

.

#Partiolla!

Ajan kohtaz7 -9.5 " I 999.

Kohderyhmä:Nykyiset ja tulevat väh. l5-v. irkkaaiat. Maksimiosallistujamäärä: | 0 Paikkakunta: Lieksa

Hinta:60 mk Hintaan sisältyy: Ruokailut la- aamusta su- äätrluun, maioitus (tan

enkuja 4 C,57|.70 Savonlinna puh. (0 I 5) 533 gTO

.Minifootloose Tiedätkö mitään seikkailusta? 21

.5.-23.5.

Kierrän _ympäri Suomen maan, laukussa piimää ja leipää vaan,

ios mua hiukkasen onnistaa niin uuden ystävän saan. Matkustelu tapahtuu 2 helgen ryhmissä, mutta jos et paria omista niin iäw jestämme sinulle sellaisen. Kohdejoukko: | 6-) Paikkakunta: koko Suomi (Etelä Suomi) Piiri: Salpausselän Partiolaiset

Hinta:220mk

vittaessa myös pe- la), tietokoneen käyttöoikeus 24 h, osaava

H

Maksuohjeet llmoittautumisen yhteydessä

partiohuba!!! Maksuohjeetr llmoitetaan myöhemmin osanottajille

opastus ja loistava seura.

oittautu rn i n en : säh köpostitse osoitteesee n i lja. i rc @partio. net - ilmoita nimi, puhelinnumero, sähköpostiosoite, nick (ios on)sekä mistä tulet fyysisesti (postiosoite, LPK) Järjestäjä: I Rc-liliatiimi JunkM (taustatatahona P-PPP) IIm

I

L! sät i et_oi a:

www. part

lilja.irc@partio.net

i

o. n

et/vae I taiatl irc-

Viimei nen i I moittautumispäivä

.To the Roots of Scouting

z 23

"4. I

|i

li

a/ j a säh kö p o st i

ggg .

lll

Partiokannus järjestä taas: to the Roots of Scouting

Luvassa Gilwell - tapaaminen, Humshaugh I908 (katso uusi Partio-lehti | 199).

lll (3).

Ajankohta: 29.8.-5.9. | 999. Kohderyh mä: PJ-i käiset partiolaiset Maksimiosallistujamäärä: | 5 Paikkakunta: Englanti Piiri: Partiokannus ry

Hinta: 2500 mk

sisä!fi: Matkat Britanniaan ia Britanniassa.

eet:Tärkem paa tietoa osal I istuj kaperäisessä ki rjeessä. M aksu o hi

iII

e läh etettävässä se i k-

llmoittautuminen: Partiokannuksen toimistoon puhelimitse (09) 6122 4034 tai sähköpostilla partiokannus@papa.partio.fi

Järjestäiä: Partiokannus ry

Lisätietoja: Partiokannus ry Lönnrotinkatu 30 D,00 I80 Helsinki

(0e) 6122 4034

sähköposti: partiokannus@papa.partio.fi

Viimeinen ilmoittautumispäivä: 30.4. I ggg

.Vanhan tilan kunnostusleiri Oleksää koskaan taloo nostanu? Kunnostetaan vanha maatila museoviraston valvonnassa.Viime Yuonna oiottiinhirsitalo, tänä yuonna nostetaan LUHTI 0a siiro retåän piharakennus, ios aikaa iää). Majoitus järvenrantamökissä, pesu pai kka savu sau na.Yksi päivä kotiseutu retkei I lään. Pai kalla on osaaya työnjohtaia,ja leirille voi ilmoittautua myös osaksi aikaa.Tilalle on perusteilla leirikeskus. Kohdejoukko: l8 vuotta täyttäneet Paikkakunta: Säkylä Piiri: Satakunta H i nta: Lei ri läi nen maksaa matkan sa, järjest äiä tarioaa yl öspidon llmoittautuminen: Kevään kuluessa, alustavasti 30.5.99

Järjestäiä:Tiitu Pusa (09) 2410 778 tai 040 S50 0G2T tai riikka.eela@vtt.fi

ntaan sisältyyYlei nen hyvi nvointi,

su u ren sei kkai I u n

raam it sekä

lmoittautuminen: Salpausselän Partiolaisten toimistolle kirjal-

lisesti, Mariankatu l5 B, I 5 I00 Lahti Järiestäjä:VATI Yhteystiedofi Sari Samposalo, Puotikatu

Viimeinen ilmoittautumispäivä 3A.4.-gg

I I 69, l sz00 Lahti

TO r M r STO N AU Kt OLOAJAT:

Skottiruutuostoksia Edinburghissa, | 5 nopeinta ehtii. Avoin kaikille PJ:lleSuomessa.

Hintaan

I

i

muistathan ma suljettu ti I l- 17, ke, to ja pe 9- l5 tai tai na.sch i ldt@u usi m aa.partio.fl


Sieltä missä sinäkin.

O

Hry

FINNET-vHTtör


n

Pärske 203


H UUDET{MAAN PARTIOPIIRI

Lönnrotinktatu 30D 00 180 Helsinki p togl

6t224038

irtip :ilwww.

uu

si

m aa. Pa

uomaa i I moittautu mispäivä! RY

f (0:) 6122 4033 rti o.fi /

.7r5

+TTÄRl PI F,T K4€E N

g :ti

:t0

{.t

II

o E

*, tO o g, rn

:Cl

*f

u

aI'

:d F rlr :0

> E

I

o o o +f *J

o-

o

F r-r

1g

e. o T\, {'l L :G

&


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.