rf
j
PARSKE 2/O1 Toimitus: Henriikka Front KiMet, päätoimittaja Nina Pennanen KiMet, taittaja Kare l\4äkinen RaMe Paula Viikari HMT lvlikael Palsio SiHu
,/\, ,, ^+^ i^+, HVU>LAJCTL, ,
Taina Schildt TuPa, Toiminnanohjaaja Pauli Saloranta NS, piirinjohtaja
Marina Bergström HMT, piirin varajohtaja Virpi Immonen Ki[/et
lvatt "Bimbo" Luokola RaMe
SISALLYS 2/2C,C^1
채채kirioitus keskustelu oalsta
palvelupallo
10
EEU
observatorio M채nkii채t kisaiulistus
12
Ny'ietinpä tässä eräänä ehtoona sitä kuuluisaa hyvä
työ päivässä -filosofiaa. Herkempjhän voisi siitä loukkantua, sillä koko ajatushan selkeästi vihjaa että emme koskaan tee mitään hyvää jos ei erikseen
käsketä tekemäån yksj hyvä työ päivässä. Totuushan on, että meistä jokainen tekee joka päivä monia hyviä töjtä, mutta koska ne tehdään suurrmmaksi osaksi itselle, niitå ei lasketa. Entä otetaanko lukuun ne, jotka ovat hyviä töitå sekä Itselle ettäjoltekin muulle? Entäjos yhtenä päivänä tekee neljä vilpittömästi muiden ilahduttamiseksi
tarkoitettua asiaa, mutta ei sitten kolmena seuraavana päivänä mitään? Taijos tekee yhden hwän ja yhden pahan teon, niin neutralisoiko paha
hyvän
ja pitää tehdä vielä toinen
hyvä?
Saivadelua. ldea on yksinkertainen ja tarkoiitaa hWää. Kaikki tarkentavat lvsymykset taas kertovat, kuinka itsekäs olen. Tahdon tietää täsmälleen, mikä lasketaan hyväksi työksi, etten vahingossakaan tee mitään liikaa. Ja kun vihdoin olen saanut tehtyä
jonkun hyvän työn, varmistan, että saan siitä kaiken sen kunnian ja tunnustuksen mikä minulle kuuluukin. eikä pieni extrakaan haittaa. Aikamoista hurskastelua, va mitä? Eikö hyvä työ ole juuri sitä, että se tehdään koska halutaan tuottaa toiselle
hyvä mieli tal vaikka siis|ä ympäristöä, ilman
palkkaa. Se
on kin se vaikein n ieltävä, rlman palkkaa. Tai sils ilnran aineeljlsta palkkaa.
Hyvän mielen pitäjsi kelvata. Apua.
Kokonaisvaltainen asennemuutos onkin vaikeampi juttu kuin heti arvaisikaan.
Hyvän työn matematiikka on sen sijaan yksinkertainen ja pistää ajattelemaan. Jos ajatellaan,
että joka päivä jokainen ihminen tekisi yhden hyvän työn, niin maailmasssa tehtäisiin joka päivä kuusi miljardia hyvåä työtä. Jos taas näistäjokainen
tuottaisi hyvän mielen kahdelle muulle ihmiselle kuin hyvän tekijätJe ptus tietysti hyvän tekijä itse, jokaisesta hyvästä työstä tulisi kolme ihmistä t l,,tyväiseksi. Elijoka päivä saisjt itse hyvän mielen tehtyäsi kaksj muuta onnelliseksi, sekä kaksi ihmistä
tekisi jotain, joka saisi sinut onnelliseksi. Aika huippual Ei kai tähän ikinä pystytä, mutta jo yrittäminenkin tekee jonkun on nelliseksl. p äätoi m ittaja, H en ri i k k a F ra
nt
TARKEINTA EI OLE VOITTO... Vaeltajaryhmämme Puluset lähti Naantaliin haistelemaan pakkasenkirpeää
ilmaa. Näin oli päättänyt tehdä myös yli 120 muuta kisavartiota, joten kyseinen ilma väreili mukavasti koko viikonlopun ajan hienoista kisajännitystä -ja tietysti partiohenkeä. Kisa sujui järjestelyjen puolesta mukavasti, kuten SM-kisan sopiikin sujua. Rastitehtävät olivat monipuolisia ja toteutukseltaan moitteettomia. Omia suosikkejamme olivat mm. erilaisten valaisimien kokoaminen pimeässä. ja ruokatehtävä, jossa puuroa haudutettiin rinkassa koko päivä aina yörastille asti. lvlieleen jäi myös oman aerobic-
esityksen laatiminen ja esittämtnen sekä luon nontu ntem ustehtävä. jossa pääsi maistelemaan kalalajeja. Yörasti lla testattiin hätäraketin lähetyspaikan paikantamista ja perintelsten puutyökätevyyksien lisäksi työstettiin myös jääkimpale jäälyhdyksi.
Matkat taittuivat suurelta osin meren jäätä pitkin. Kisan järjestäjien loistavan säänvalinnan johdosta suupielet pysyivät koholla kilometrien jo painaessa, ja suksi luistikin mukavasti maaliin asti. Maalilinjan ylittyessä valtasi jälleen se "onnellisesti ohi" -tunne, jonka ainutlaatuisuus takaa varmasti Pulusten osallistumisen tuleviinkin kisoihin!
Kaikki kisaamaan! Varsinkin varlioille kynnys lähteä kisoihin tu ntuu olevan turhan korkea. Ajaiellaan, että eihän me mitään osata eikä me kuitenkaan voiteta. Kisaaminen on kuitenkin muutakin kuin Kolmen parhaan joukkoon sjjoittumista. Jokainen kisa on tilaisuus kehittyä -mistäs sitä oppisi paremmin kuin virheistään... Tietenkin kisoihin pitää lähteä voittamaan,
ei
häviämään. On kuitenkin hyvä
pitää mielessä, että menestyksen tulisi olla tavoite, ei pakkomielle. Vaikka
kotiin ei lähdettäisikään mitali kourassa,
jotain on käteen jäänyt varmasti! Viipu
-A_KOA
E
DEU_ISf STÄ PÄRS.(E ESTA,,,
KESKUSTELU PALSTA
gitg, joidenkin entister.p-iir,toimijoidel <i.joitTeru piiri.'.rme as,oisra jatkuu pärskeessä !9IMä- ",Ilq: eoe|eer. Joharse raFran on o keus sekä tosiasioiden että omien m;elipiteidensä e3rttämiseen, mJtTa
tällaisiin kirjoituksiin varmaan odotetaan lisäksi jonkinlaisia reaktioita.
PiirihallitLrksessa olem^re kes<uste leel avoin'esl rialteesta ja todenneet, että oleellinen on io tullut sanottua asianosaisten oart'ojohtajien laatimassa vasrineässa tärrän elden vi me nuÅåi..iå .Kuilenkin. koska nyt kirjoittelijoiden välineenä on laajalti jaettava, harvakseltaan itmestwä lehti, ia koska ne torsaalta ovat perJStelleel toirintaansa f'alulla 'herättää keshJstelLa lippukultien i'ohtaiiile tarkoitetussa foorumissa', on hallitus tarjonnut heille keskustelukanavaksi piirin tök_sanlciociititGiåa. Luonnollisesti kaikki kyseeseen tulevat toimijat ovat koko ajan olleet valmiit vastäamaan manOoffisiin KysymyKSirn.
Tapahtumien kulkua myös seuranneena voin kai itsekin sanoa sen verran, että ornien havaintoieni ia eri tahoilta saamieni tietojen mukaan viimesyksyisen vaalikarnpanjoinnin ja piirinkokousten äika;a nimenomaan piirin halljtus johtajine€n sekä uusmaalaiset partiolippukunnat toimivat puhiaasti ja piirin perinteitä kunnioiitaen,
Karsorr|rnpa asraa
stten eettisyyden, moraa suuden tai ainmukaisuuden näkökulmasta.
Pauli Saloranta Piirinjohtaja
Viite: Piirihallituksen vastine eräiden uanhojen piirinjohtajien kysymykseen Perskeessä 1l2OO1
piir:n syksy,ster ko(ousten Va,k mLrotoseikoista olisi paljonkin sanottavaa. niin
ka
Jaahool ne omaan arvoonsa .a s;nä1sä arvokkaaksi opiksi tulevaisuutta varten. Jo piiritaso la kokousten järjestely endokashaun, kokouhser johtam.se'r, sääntöien hall tsernisen yms. suhteen on varsin vaätjva tehtävä ja
edel yrTää nimenomaar p i i r i h a , t u k s e I i a pitkä-älteistä valm istelua usean (uukauden ajalla. Nyt jäl näin saiunnaisen kokouskävijän silmin vielä pararta.nisen vaiaa ^atsottuna lulevaisuulta varlen. Onneks - partiossahan |
pitäisi myös saada oppia asioita
i
!
Se, n]istä piirihallituksen on mielestäni sVVtä nyt kanlaa erityistä huo Ta. or piir toim joiden fekrytoirti jatkossa. Miren kaiken tapahtuneen jälkeen halukkaita löytyy senkääÄ vertaa ?
Ensinnäkin. En muista missään iäriestetvn
ylimäärä is tä kokousta tilanteessä. iossa'io varsinaisessa kohouksessa on tarv:ttaia määlä ehdokkaita olemassa. Käsi1tääkseni kokouksen puheenjohtajan ei olisi tarvinnut ottaa ehdotusta
uudesta kokouksesta edes käsittelvvn. HalLrti,n(o kertoa ehdok(aille. että juurr sinå et kelpaa missään tapauksebsa ?'Eiköhän kynnys asettua ehdolJe
jatkossa ole monelle entistäkin korkempi
?
Kukapa ha uaisi iulkisesti tulla leimatuksi epäkelvoksi lai -to,votJ<s partiotehtävään, lohon.huitenk r kyvyr ia kokemus hyvin nrllatstval 1
Toiseksi olen paloillani si
tä,
että
partioneuvosvalinnassa kävi kuten kävi.
Syyskokouksessa ei luonnollisestikaan voitu valita ole-atonta piirinjohtajaa neuvokseksi, huten SP:n uudet säännöt edelt\dtäisivät. Kun nyt SP jorrtuu jär,estämäär y i.nääräisen laseThokouksen (partioneuvoston puitteissa) U udenmaan neuvoksen vaihtamisra varren. e se anna mielestä1i u osoä n kovinkaan vakuuttavaa kuvaa piirin suunnitelmall jsesta toiminnasta. Asiallisesti ratkaisu on tietysti
järkevä, mutta minua jää harmittamäan nrmenomaan io valitun partioneuvo ksen puolesta. Kukapa haluaisi kokea jtsensä
pareTmar puutteeksi' tai 'plir,n
hätävaraksi' ? PanioneJVoksen tehtävä vaatii melkoista sitoutumista, mutta ioisäalta antaa todella paljon mahdollisuuksia, kokemusta, avarampaa näkemystä ja jopa elämyksiä. E, tapahtunut ehhä ihan vastaa lelun oitamrsta
lapsen kädestä, mutta kuitenkin...
Toivon ja uskon, että nyt saadut kokemukset hoituvar piirin l^yödyksi jatkossa. Ja toivotan myös kaik,lle tässä yhteydessä pettynei e tai
mretenså pahoittaneille aurinkoista partiotaivalta ja intoa asettua jälleen ehdolle tehtävtin p,irissä tai fiLissa
Tojvon ja uskon. eTtä nyt saadut koKe-u<ser koituvat piirin nyödyksi jatkossa. Ja toivotan -yös tässä yhteydssä pettyneille ja mre ensä pahoittaneille aurinkoista partiotaivalta ja ntoa asettua jälleen ehoo,le rehtävrin pi,r ssä tai m Jissa partioy.npyröissä. Tel.tävää kyllä riittää ja vaikka kaikkensa antaisi. niin ta taå plussar puolelle saldo lopulta iäädäl Eikä kannata
luovuttaa
-
paras on aina vielä edessäl
Tiina Lundgren, ent. piirinjohtaja ja partioneuvos
Iämä on vastine Pärske
1/2OO1 st i ne m u uta ma n edel Ii se n p i i ri njoh taj a n m i e I i pifeeseen ".
"
juttuun
Va
M iksi tulin kokoukseen?
HalLSi't nähdä vanhoja ystäviä joulukahvi.r
merKerssa - la otin kuullJt. errä piirinjohtajaksi voisi olla.ta.jo la ka^si hyvää ehdokasta. iotha kummatkin v elä TUnsrn. Tämä o n.rn uJtta ja '.l.telenk,:ntoista, ena Ta,ustr o la mukana tenttaamassa ef,dokkaita
lA sten varmistamassa oikean valinnan.
Aänioikeuttahan minulla ei ollut, koska en oliut lropukurtaal . Llyv n\ään Nu-.rerpo:kiin, edes ilmoittanut pai\a la olosTa'li, jotän ne eivät osanneet valita minua kokoused ustajaksi sääntöjensä edellyttämällä tavalla. Miten kokous suiui? Paikalla näyTti olevan paljon edustajia usetsta er trppuhunnista - tupatäynnä. Suurin osa minulle tuntemattomia ,iloisia dopa naureskelevia) nuoria partiojohtaiia. Tunn;stin toki joitairr. esimerkiksi Nannan. jonka olin tuntenut jo vuosikymmen.ä snen (sorry Nanla. sanotaan sitten etä vuosia..). Erpa ollutkaan nähty a;koihin; mitähän se Nanra nykyään puuhaa? P i i ri nj ohtaj ae
Kyselimme viime Pärskeessä nykypo lven ministereiltä, halutaanko u us m aa läisessa pariiotoiminnassa lähteä tulkitsemaan sääntöjä
eettisesti arveluttavalla tavalla. Ki tän
vastausaktiivisuudesta, vaikka en vastineesta ehkä löytän),,tkään niltä eettisiä pohdintoja. joita oooltn. Juridisestihan asiat voidaan aina kääniää juuri sellaisiksi kuin halutaan. Tästä puolesta yhdistyksen edustamisesta, nimenkirjoituksesta, Jne huomasin ilokseni mvös kirioituksen pJ:ssä (2/2001).
En mitenkään halua väheksyä padion merkitystä
myös yhoistystoiminnan'la -lainsäädänhön
koulutTajana. En myöskään halua värttää, etteikö Uudenrnaan
Partiopiirin asioita olisi ennenkin 'valmisteltu
,
ennen kokousta. Enkä varmasti halua sanoa, että
kokous olisi tehnyt väåriä päätöksiä tai että päätöksiin o lisi merkittävästj vaikuttanut E iJa Ka is an käyttö ,<okousedustajana. Haluan kuitenkin kertoa, mitä itse aiattelin ennen kokousta, sen ajkana ia sen iäike'en. Miksikö? Yksi kannustin tietysti on, etiä oljn yksi niistä, joka ' varsinkaan " ei 'jällänyt eriävaiä mlelipidettä, .
Tässä siis ajatukslani siten kuin ne itse mujstan:
h d o kkaat? siispa(kansa: tää ähän on kaksi hWää ehdokasta. l\,4itähän nuo mal-taa oikeasiaan alatella uusmaalaisesta padionnista nykyään? No rnutta tåssäadn vo s vaihka <ysd.srä jotair ... ;a rhar nWra vastauks a tul . Molemmilta. Onpa hyvä. etTä o en vain tä.ainer olrolrval ator senio.i. jo.'t(a ei tarv tse tenoä sirä va.keaa val ntaa - äälesrys ipJTlar on a,.t1etlu varn r,poLkurtien virallisille edJSta. .le. (lvlinä valitsisin rnieluiten molemmat.)
Ahaa., piti
Kokouksen jälkeen? . . saikin t_uo iloisuus ja naureske,u uutta sävyä.
Kai siinä vähän nauresKeltiin tältaisiile isilmäis ille senioreillekin, iotka eivät
s in
ymmärrä, miten valtapeliä pelataan. Eläkkeelle joutavatkin... Vai olikohan tässä mitään peliä? Voisihan sitä ainakin vähän heräellä keskultelua -pääasiahan tuli hoidettua ihan mallikkaasti; piiri sai johtajan.
Jos jaksoit.lukea tänne asti, haluan vajn lopuksi todeta. että aion ky'lä vastakil Kävdä kahveilla. Ja ehkä hokouksessakin. Aänekkåästi tai hitjaa. Y.ksi
!l.u-denmaan Pan:opi:ri ry:n entinen johtaja
Heikki Hartikainen
Haluaisin tuoda esiin oman mieliDiteeni oartioneuvos kysymykseen ja vastaia Tiina Lundgrenin sivuamaan asiaan. Ehdokkuuteni partioneuvokseksi piirin syyskokouksessa luli minulle todellakin yllätyksenä. Valinnan voidaan todeta tapahtuneen "paremman puuttuessa' ,
mikä tässä tapauksessa tarkoittaa ettei piirinjohtajia ollut valittu. En kuitenkaan koe itseäni hätävaraksi, vaan olen kiitollinen itseäni kohtaan
osoitetun
luottamu ksen johdosta.
Olen oLlut alusta asri sitä mie tä, että piirinjohtajan tulee osallistua partioneuvoston kokouksiin. Tämä on mvös SP:n ia kaikkien piirien kanta. lvllelestäni pn-deledaatiomme torminta on tä lä hetkellä hyvää. Käymme yhdessä läpi kokousasiat ja osallistumme vuorollamme itse kokous'työskentelyyn.
Työskentelymalli antaa minulle mahdollisuuden avadaa näkemyksiänija saada elämyksiä SP:n toiminnan tuntevan partiojohtajan ohjauksessa. T etääkseni SP ei ole tållä hetkellä järjestämässä
jäserkokousta. Asiaar kuitenkin paiataan piirin syyskokouksessa. Jos piirinjohtaja valitaan oartioneuvokseksi. en koe itseltäni vietävän ielua tai mitään muutakaan. Partioneuvoksen nimike siirtyy tehtävää hoitavalle henkilölle. Tässä ja muissa mieitä askarruttavissa astotssa
voi oltaa suoraan Vhleyttä
minLJ'1.
PIIRI LIPPUKUNTIEN .OMISTAJIENSA TAHDON TOTEUTTAJANA
Pärskeessä 1/2001 aloitettu keskustelu piirin sääntöien tulkinnasta on
nostanut es le kysymyksiä siitä, kuka keskustelussa or väärässä ta oikeassa tai I
Syy siihen, miksi suurin osa entlsistä
piirinjohtajista halusi näinkin volmakkaasti la henkilökohtaisesti tuoda mlelipiteensä esille, on se, että erityisesti viime vuonna, kenties
vaaliasetel/nan innoittamana, piirin kokouksissa poikettiin merkittävällä tavalla piirin sääntöjen tarkoitiamasta hengestä.
Sääntöja aikanaan kirjoitettaessa ja uusittaessa niihin kirjoitettiin sellainen tahdon ilmaisu, että
piirin roolista suhteessa lippukuntiin sekä
piiritoiminnan linjauksista päättäväi lippJkunnat--piirin' asiakaso.nistajat"
.Lippukunnan päätäntävaltaa käyttävät OI\,1ASSA
Lippukuntien edustajien valintamenettely on määritelty kunkin rekisteröidyn lippukunnan
säännöissä. Niissä Vleensä Vlintä oäätösvaltaa lähes po,k(eu\settå käyttäå iLUri yhdistyksen kokoJS: kevät-, SVVS- tai vuos;kokous. Näitä vuosikousasioita on mm lippukunnan edustajien nimeäminen p,inn hokouksiin. Käytännön syisrä usein lippukunnan iäsenten he'thiiön mien valinta
jätetään halliluksen tehtäväksi. Erilaisin valtakirjamenettelyin
.
joista tiukan paikan tullen
täytyy'öytyä em. kohousten ta.kasretut pöytäkirjamerkinnät, voidaan toki kikkai a juridisesti hyväksyttävä menettely, mutta sääntöjen tarkoittama tahdon ilmaisu tai henki on siitä kaukana.
Vlime syksyn menettely oli askel kohti äänisalh\utyyppistä merettelyä. missä lipou\unnar ääniä .yhryi käyttämään 'hJka
laha'rsa'. siis myös jokd muu kJin lippukunnassa
toirn va sen oma jäsen. Pahimmillaan äänisalkkuja
erila ste'r edustaiien kävtön avurla voidaan' kaup tel a tai osiella" lippukuntien xesr<en.
Tämän asian entiset pilrinjohtajat ovat halunneet
nostaa keshusTeltavaksi. Jos päätösvallan käyttöön haluraa|ruutoksia. se on tehtävä selkeästi sääntömuutoks n ja perustellisen
Padioneuvos Jussi Heinonen
kuka on 'voitta a'? Vastaus tähän on: Ei kukaan
lippukunnassaan toimivat fyysiset henkilöt. Lippukunnan äänimäärä la samalla äänivaltaa käyttävien edustajien lukumäärå määräytyy lippukunnan jäsenmäärän mukaan. Säännöt tietoisesti estävät puhtaan äänisalkkutyyppisen menettelynyhden'juridisenedustajan kautta.
avoimen keskustelun kautta. Keskustelu pitäisikin siirtää tämän jälkeen Pärskeen palstoiltä jollekin Sellaiselle foorumille. missä er fyisesTi lippukuntien johto yhdessä piiritoimijoitten kanssa käsittelee asiaa erityisesti sääntöjen hengen näkökulmasta.
Kyseiset asiat ovat nousseer jo viime vuoden pL/ole la ia erity'sesti tärä vuonna esille nayös SP:ssa, kun on keskuste tu piirien päätösvailan ja sitä kaL a niitten säänröjen larmoniso.qnista. Oler.me siis tekemisisså aianko'ltaisen asian kanssa.
Bimbo Matti Luokola Pii4n enti'ren johtaja ja SP:n varapuheenjortaja 1990-94
TUPAKKA ON RUMA. .JA HAISEE JA TAPPAA.
ÄLÄ ALoITA PoLTTAMAAN, ÄLÄKÄ ANNA KAVEREIDENKAAN ALoITTAA! JOS POLTAT, LOPETA!
PALVELUPALLO EI OLE PAKKOPALLO Siis vierä kitos nai\esta ja terve nä^enlir l'äy tuttL oårl,olau u. 1ärdn la-lun sanoin .se n h tan'ne våis slä lo'ii'ä".Ji; pi"ii"iä ilon .er^istä ja jo(apä ja r LaT lee kuk l.o'ltaa hel\' l eroa Dalveluksisia, ^J nulslaa n oc ku telk bmaan sLUrLaansa. YhIä tårkeää iänåå t<iiröi iiil sta oien,sl€ikin as o sra jo silloin. \un vlelä ollaan ja tehdään Yhdessä Kittäm,nen on laPa keloa to'sel,e että or ruo'nan'ul iiåi.t'äirå säämanta nvuän .a pitää silä a'vossa Siihe'l äiväiårrait'a ia'vrta ansidiler^leja tai palve rpalloja oieni hvrrv td ka^si'a\ -iaen sana o keaaa al(aan volvar äiä Äelail,.(ä.n t^au.e,'r pala-re. Aio k itoshan on pa,tsi kohtelias tapa, ÅvOi öös rivisesLi han'l-slava j"ltJ. Tosrssaankrn vo srlli välillä hukkJa lottunLsle' ,"suriu ^e'
^.tri \i rernen pa'rrojohlaja tai vliiä'ii röai,-ettå åu.,å: är\aja'ka ottåa s rä'kohteliasta åliåäiö.:i,
fraasia kummemPana
tapa tehoä \iito\sesta Pal\el,pa'lo oI yksi p.eni häss" pLjos jola roihkuu Sd iJÅt i.iäii1".oI[?ii*n,å?f 't""f Hi",l8i", on iokaisen parveruhenkisen oma ä^siomerkk . Se ke'too. etlä joKu on h,rorral-91 Uyos ?l hältä Toivottalastlse n ivön tek.iän ia kiillä.vt åJ Äiitää v*å iuoe 'een padiopa dan kanlajalle etta nån on lrJille arvokas ia td'peelliaen valhka I losra el a na sarslhaan, Tal
iait t äiiitoi io'<aoä:väisestä tvöstä h-l'k-is n'a1no der ja kiireelllsteh tehtävien vidaan. Palvelupallo vaatii antajaltaankln viiden minuutin oåroitr,"sen. Myös se toivottavast aLtlaa ^ä^e'nädn tå Io silta on saanut io Äu'"ta..uur'sen ryvän 'stttenkin, <rn ^'lL'de' nyv stä y'ilyksislä löytyy
r
seuraavan kerran hiukkasen arvostelun varaa Jotta k.ftos eoes mJoloutLis' pa vel-pa loksi läyt\,ry paaJtteer a-rtamisen harLn vothaa paitsi ylil.rift'syyS rryös aiskuJ:_ ia käsitvökammo. Joskus palvelupallon saamlnenKlr
belottåa: velvoitraaran se ohJeel
Omatekoinen palvelupallo on kuitenkin kiitos' joki nir sydältä -seinm,ren pääsee lähelle saaransa .liln vall' kon^reedisest' l.Jin nerklsest k'n. Sen ei ole palve uoa'lo miiä askart.lJn opputu'os näyträä: (irttänrne|. ja toiste vaikka p-ron,rer ei ole laiio'a;' (J oaKln nyhvlsln parvelun huo'naamiaen te"erär puaos s lier Iea'y l.o\4ösaarusta ta matorkJteesti b ke;- ta väärin sölrrie-, o" a,atus a noa lnillä on välii Pa\eluoalo o_ ai.a iJlnustLs a inkil rsosta as ast pieneslä ")"västå työstå tai pä vän pinsrän€esti ^uiroa o65;6nsr\kt. Jo"lka Jo^ainea 'le stä liene ansainnut useitakin kertoja ja jonka aivan iokaine meistä voitoiselle antaa. Se on pienityö mutta sisältä SuJrea la partiossa^in ai'lJllaatursen tärkeän aratu\sel positiivlsen palautteen.
t"
-Hanna Salmela Palveluryhmästä
&i0 .ni
Ldta tu|nru piruln.n 'håntÄ' .oil(tul|lrtn lllta.n e!ål6t nåtu iumrnan
yl{, Alste
,Jilt(! irr r{n v!Äl€! nsiu tunmdn pålllt loxrlnah laft kkl
j{
klenÄ
rr
lrl(dp{lola1lt. PttotÅ låpl
n-ukaar
häoräärään rise v isi sa.lanlaista. Palveluoalron e o'e tarhoit-s o la palkopa lo Jos sorme ^ujterkaan elvät taivu tekemään pötköä merimiessolmuista, vo toki turvauiua perlnteiseen ja aina parhaaseen tapaar oisiää pallo pohpp'naar: i'^a vol "alsoa toisla silmii IVvös tse saarralsi ia kedoa. m stä haluaa hänLå "rittää. balvelupallot voi pistää eteenpäin, ios pitää toister kiiitärnistä omien hvvien tekojensa muistarnisti tärkeämpänä.
Ir
ktjtrooil5,
Yrl
tlrlllå
puJot låpl ummatla
!.
r4lmullla. Hepslltå påå! cm pl!(llalksl lex(|(så no
pÄÄd
tuftr/nall! lånklltå 1å kfiaiå hyvin
Tåryikk€eti 20 rnm mdlallinen åvinrangå3 ja 2 kp!vdhintåå. 50 cm pnuisla puulilLtovoris
SARJAKUVA Ilhoietiiin
lopsill€, eltd ei me
vie/d ollo koullut,
kodiifohii
Johiojisto
Poho .Jo oso Jdr.
juftu.
Mitri tölld on m!n koq Tekernis+ci?
5d oiit perusiornosso Kokcnon,ropuk:jnicc vus,rnc kos,koks. Toi|rlii sen johtojena
Entd.ohoitus?
seilsznin vuorro
ouloit sjtä oiha ongelnon kohdoi?ss4 ohgelhlo .. ;so sel/oh€n
j.
;ao
iarvrroon cinckin
cf
oikkuinen oliupaaomc.
'jlden kalon
Esko lupos rohojtoo pikkLrisen olun.
jotio
sois
JG
N
oletko nrihhyi aiidin lo|npokkoa?
.-..--.-I-1\
\
{"
.--: -.' *.
I
'"'.
,!i, ,\tl
iI
;i .
;\ \ i''" i
")".,
"3 -i ...å\.' \v
--
-=za f----) ,"* *
nän nvppäs' v'roleestaa'r ^erlon soittooÅ, hätäantyneenä, myöhässä xolmånteen soittoon kolmanteen luoneistossa, hi'eärä k'i'n ksentel Har.uo
rqelL,lls"ilql:,{"t: ?11"^ii"?l1i:lT llli etsl toiseen,.etsi toiseen' huoneesta askelin hubneesta tomisevin askelin iömisevin
vaatte;taan svö^svi sa anana suih\uun vilkuil -L kerroaa1. muikaisi itseää1 peilislä ka-maten .]------:;;;1åilåd;;;t-mi:f''effi^llf11;1"55,:"åql '
:.''
Au-uttu
*i 'å
i:L *å
-
::,1__t
tF-
{ffiF;åi"J3.iilfr'.il:Åsta;'ill:a;""{xxffö (vv^ sty' Bxlg:åi#";xe[ä;:'l:Hgll poimirnaan 'n'lkaansa lehden ffråsili
J*;::::igi,l,t'äåilLloå.,?ål",äi,'"li
-' -
'.-
. rr*i-* & '-;
ÄäÅ"n un""n"" m,ill[ki3 i? 1eTl]ll-it1tlsi3;ll,?: avasl Lolscl onielma kull.l häne1 Lr- srehujer si'- enså ohi stä låc haJkofteli swäär s"itt":tzt la latleste oii,.,istr uerno en .äosia ja venylrer. 'NoL,stJaan hän ^"",nr^i käär' ympä'ir een l.ylpytak''r ja laitroi ial\o,l'insa tohvel't. avasi verhot la nasreLl oiivetdntä taivasta. Kvlpwesi valumaan, tassuttelu
-ä
Fjf{;$:F;{ritr,:11å}}:i}r#il:f i ffi*+i#il ['{*:ffr åfJf,fåiFåitil#Ä;l r;,:å""-mä 4lru
ltllr;*:qffi
i##.Jj il$å'å::l?ft iä ffi
f;j
;1tU'*ff.q";g;3'1.ru*mir:t#3å:[ä4.Tå#i
ns'nåilån:{åå;i"f;: i:?rn:?:*
nffi:'åt rif ruili.l::ii Hi
f.rä:+:il",nfl:r"yA"gft lli.utlulqiiiltiil{*u*h:}isr";'ffi ii,.3::*}{At l*ylt:t*',"."*!iy;x:l'""1"";lil;1"åi::: $3,5fi!"Jtr'f[ilij3#;;"," kahvihuoneesta hår m'nll:l""1åx1åT33:Ji?l1x?,1i,'i:**åil,:ls:iåisffi
äTå11$[tgfij$'i"jffi*;i: J,e."#lrllifl kun nån
mu
s,
oman epävarrn
u
it,rl
Ltå#jri';*j.q.ij'i;fi"i$ å?ff iäiiq$älT:.nf äir:"',",rhåf 1"%t$+":äm*,t*p,,:,1,*'ätffiift ä*ö ffffråilälbffi lttli.trnil;å
l:x
årffi ii ?rrxrilxrråT:xiiiilllåi';i#fåi[fintåä
ivar kumpiki ml"""r"-".?:Jå';i1:il?1i,7i"",åiFå",,n ororir a pö)4ää. ravoittamatta toisiaan he seuruste
:ffiiiJitåäiilfil+l#l*is:l;e!fi itr'iil+$3','ry;itrå1hi'"{rnilE?åHn'll
#**ffinsåäHhttr#ffiäig'ir
SP:n SU U RLEI RINJOHTAJA ON
VALITTU
I
Onne(si olkoon Mariukka Rehumäk'. sin.rr on Juri valitttr vuo'rna 2004 pidettävän SP:n surrtö rin tonrataKSt.
t, tv tla nw e tunnu
l
Vielä ei tunnu siltä, että olisin lähdossa oestiin. missä on ljian paljon haastetta. Olen saanut monia
terversra ta onnitteluia. tuiu;ta ia hieman LunteJnattomiltakir ja n6 ovat tuntun'eet hwittä. ledan, etta en ote tekemässä suurleiriä Vksin. vaan mukaan lähtee tuhansia Dartiolaisia. liedän myös, että tämä pesti tuo mukänaan iloia ia suruia. mutta omana tavöitteenani on käsiteltä a:siät asioiila ja mahdollisimman nopeasti.
-.esi e rip'o.e"tin sa.a, ,] Olen hakemassa ensi vlikol a Partiotalosta 2. lV-äree1
e-s
[ö
edellisten leirien rapodlt ia muun materiaalin. nilstä ajattelin aloittaa. L€jirin su-unnittelun kåynniståminen on enstmrnatnen Ientavanl. 3, Jgp o,is L okin merneisLä oIs11/
su.rle re,sra m,^a
Olisil Karelia, iolle en uskaltanut tähteä silloisella p'enellä partiokokemuksellani. Tämä valinta sen takia, että tehdessäni iuttuia. minun tävtvv luottaa itseeni, oli kvse möottorikelkalla aiös1å
tar haastavista tehtäVistä, en aia luiemoaa tåi te€
asioita,
ioissa eh luota osaamiseeni/välineisiin/olosuhteisiin. En ole
kuitenkaan varman päälle ajatteliia. riskejäkin pitää ottaa.
I.
Mr|aisel"hi aial-eriI e r'n -Loooslu.:^?rl-.e"i nakots-aks 1 SuJ.leir' 2004 01 SLrone't Paniolaister sJur eiri la narr ol er sLoma aisen partioirn r 'tävieikkuna Llos- la sisäanpä n. Nl nLth 'täköiseri l6ir ei iule otemaan, naen oq-ar tehtävåtiolevan oolun tekemi sen lotla m,Jiden 01 l-e oo-oi sitä kullea ja saada
omalle partiotaipa eelleer
-
hokemus. ioka mVös kasvattaa.
5. \41ten lolkqalle tdman qeg tanKKaal luoho se patneta/
l
uisronaivoinen
-
t6l,!,iY3!:*,hB,h'iå"isilipe#ioo"entuudestaan Leiriorganisaatiossa osaaminen ia vhteiseen
ravorneeseen paaseminen ovat tärkdimöiä asioita. nen,K or votvat o a tuttuja tai vieraita. ensisiialla
on KuttenKtn tyon tekeminen hvvin. Omäna ro.tveenånl on. että jokainen iohtaia voi olla Ientavassa. joka motivoi ia iossa voi-kehittvä ia loqqg yol saada lukea sittä konkari-iohtai'altä. Lernrolmtxunnan kokoamisessa lähden liikkeelle Jq nrissä tarvittavasta osaamisesta, en lej,lqvl9ta slta tunnenko tonkun vai en.
I
dåi ??"'1#fåilP,i
4
|
ffi
IT i:.f,ätil,.fiis)
-avo tteer on 't-ääriteltv ia kaikkien tieoossa. on olerassa pel Såännöt, ibiden n Ukaan toimitaan ia worova kLrtJS o1 avoirta ia rehellistä. Inhoan hwå.,rerr- ta h ekkataati\ko-toimintaa sekä partidssa era -JLa a. organ saalion on oltava valmis Kas,nerernajtr -yos tkäviä asioita ia tekemään oaaro\s.a. urgal saatro hoostuJ il^rhisistä, iotka e var ar.oas:aa- o e a'tta!ira osaouolina 'vaan i.\os Saa\ .a: tJki. paaLte. o'na leh.ttvminen. ro se- {J-1 o fian-t'ter .a aJttam re1 ovät myös oroaf saa: on toimrrl.assa iälKeitä asioita.
t-. / --: :- -iisräc. erLKatetsrorveei
var loppu
pa
Suurleirillä 2004 tulee olemaan tavoitteet. iotka
qKevat suomalalsen partioinnin kasvarustavoitteita. 90oru$en Kanotttamrnen on minusta tärkeää. niitä
on nwtn entalsra eri piireisså ia lioDukunnissa. murra alarus, että kaikki ovät tvvtvväisiä on manoolon. Kompromissien etsimiseh-siiaan haluan parnoltaa.panton kasvatuksellisuuttå ia oeilata myosKrn toppupatautetta tästä näkökulmasta. p."J^qs-gl-S1t
olul Loiston,eir,nionta,a" mitä otrsit
Tennvl 10ts n /
Olis;n yrittä1!.t linkittää suurleirin ia
part,o-.allasi
Haastavin partioDestini on
ed elleen kin vadioniohtaidus, otih sen vastaan ilman tietoa pestin todellisesta h aastee llis u u d esta.
Vartionjohtajuus ja sen jälkeen partiossa kokemani la opprmant astat satvat mtnut kitnnostumaan ia nakemaan suurleiriniohtaiuutta. Tämä on minulle
uusra asia enkä koe olevani kaikki tietävä suurleirin Johtalana. Haasteita siis on valtavasti tiedossa. mutta paineeKsi asti en halua haasteiden muodostuvan. Teen parhaani ia DWdän aDua ia toistan. etten ole tekemässä äsiää Vksin, Vaiklia johtajana vastuunkantaia olenkin.
p.,llaluaisil<o leiliorqanjga4ioon erruudestaan runula va v eratla la mtksl /
tä.feamoaä.
laLte,/ Mlls,?
Sp:n
normaari
Iolmrnnan paremmin Vbtevksiin toistensa kanssa. Kolrnen vJoden kuluttua'näemme, onnistuinko mtna Tassa astassa.
10, fopuKqr, sana on vapaa, Kerro vaikka v tsi .los eT muula.
Toivon. että mahdollisimman moni oääsee
osa rstumaan suurleirille v 2004 ia saa sieltä eväitä omaan partioreppuunsa. Eritvi'sesti toivon. etiä uudenmaan piirin leiri v 2003 kånnustaa lähtemään quufl ern[e seka teiriteiseksi että iohtajatehtäviin. Hanrossa on mahdollisuus oppiä uusi-a asioita ia Kenlnya. metdan lohtajten on tehtävä mahdollistäa
lama Ja sama a myöskin kehittyä itse.
MANKIJAT
-HENKINEN PARTIOPIIRI 24
lippukunnalle valitaan aina yksi tai kaksi
Metsänkävijälippukuntaa. l\,4etsänkävijät erottaa
kummilippukuntaa, jotka auttavat alkuun ja tukevat
sinivalkoisesta huivista, karhuaiheisista tunnuksista
ja toimivat
Suomessa on kaikkiaan
yleenså jatkossakin yhdessä.
ja lipuista.
Metsånkävijät liikkuvat metsässä, korostavat erätaitoja ja kunnioittavat perinteitä.
Niletsånkävijöiiä yhdistää salaperäinen Mänkijähenki,'tietynlainen "henkinen yhleys", joka
on oikeastaan vaatimus l\,4etsänkävijöitä yhdistää salaperäinen Mänkijähenki, joka saa Suomen lvletsänkävijälippukunnat
yhdistämåån voimansa ja toimimaan yhdessä.
Suomessa on iällä hetkellä
24
NIetsänkävijälippukuntaa, joista toimivia on 22.
Jäseniä näisså lippukunnissa on noin 2500
Metsän kävijöiden
täydelliseen ymmärtämiseen. Monesti olen nimittäin kokenut, ettei meitä ihan täyspäisinä pidetä. Vaikka en toisaalta väitä niin olevankaan. N4ånkijähengen
lisäksi lippukunnilla ei välttämättä ole mitään muuta
yhdistävää tekijää, esim. taustayhte isö, toimintaympäristö, toimintamuodot ja -tavat tai organisaatio saattaval
Alun perin Mänkijälippukunnat olivat pelkästään
olla aivan erilaisia.
poikalippukuntia, mutta 70-luvun lopulla muodostui ensimmäiset sekamänkijälippukunnatkin. Nykyään
Mänkijähenki sisältää koko joukon yhteisiä
toimivista Iippukunnista hieman yli puolet on yhteislippukuntia ja kaikista mänkijöistä noin
perinteitä, lapoja ja tunnuksia. Mänkijähenki
kolmannes on tyttöjä. Mänkijälippukuntien koko
tekemisenä, jota sävyitää perinteiden vaaliminen
vaihtelee
ja tietynlainen seremoniallisuus, ehkä joskus jopa
ilmenee usein korostettuna asioiden hyvin
suuresti; kourallisesta pariin sataan henkeen.
iäydellisyyden tavoittelu. Merkittävä piirre on erähenkisyys ja metsäpartiointi, joiden kautta
> Metsänkävijöiden isä, llmari 'lso-Hukka" Vainio,
yleensä parhaal muistot jäävätkin mieleen.
perusti Metsånkävijöiden kantalippukunnan, Helsingin Metsänkävijät, keväällä
1
91
7. Toisen
lippukunnan lso-Hukka perusti vielä samana vuonna Ouluun ja sittemmin Suomea kiertäessään
muutaman muunkin ensimmäisistä mänkijälippukunnista.
Leireille mänkijät ovat perinteisesti tykänneet rakennella jykeviä rakennelmia; riippusiltoja, torneja,
ja ennen kaikkea, mänkijöiden yhteisen tun
n
useläimen, karhun, joka pystyietään
lippuaukealle.
Uutta Metsänkävijälippukuntaa ei nykyäänkään saa perustaa muu kuin metsänkävijä. Ja uudelle
Perinteisiin kuuluu myös vaellukset, eräretket ja pt-kisai. Ja niinpä melko usein meisänkävijävarii oita vilkkuukin kisojen tuloksissa. N4etsänkäviälippukunnilla on myös joukko yhteisjä
ulospäin näkwiä tunnusmerkkejä, jotka nekin ovat
olennainen osa mänkijyyttä
ja mänkijöiden
yhteenkuuluvaisuutta.
Mänkijähuivi on sinivalkoinen, sininen oikealta ja valkoinen vasemmalta.
Metsänkävijöillä on myös oma partiopaidan rinlataskuun kiinnitettävä merkki, johon Iisälään oma yhteinen arvomerkki, karhunkäpälå. Tätä merkkiä on kolmea eri arvoastetta: rautainen, pronssinen ja ho
"Bimbo ja karhu"
kuva: Bisto thatsu
metsänkävijälippukuntien edustajat kokoontuvat
pohtimåan mänkijöinnin olemusta ja mänkijähengen sisältöä.
peinen. Lisäksi on olemassa vielä kultainen
Metsänkävijöiden välillä järjestetään myös kahden
suurmänkijämerkki, jonka myöntämiseen vaaditaan
vuoden välein vihreän sarjan pt-kisat.
KOtmen
eri mänkijälippukunnan suostumus ja joita ei ole jaettu kuin 59 kappaletta.
Sibeliuksen säveltämä
ja Finnen sanoifiama
Padiomarssi on alun perin Mänkijöille sävelletty, muna
Kolmas perinteinen yhteistyomuoto on sähkösanomakisa, jo ka kokoaa vart tot
valtakunnalliseen, synkronoituun mänkijätietokilpailuun, jossa kysymykser annetaan
yhtä aikaa ja lähetetään tietyn ajan sisällä sähköisesti järjestäjille.
se muodostui sittemmin koko järjestön yhteiseksi
marssiksi. Myös leirihattu väiski on alkujaan
Näiden lisäksi, vähintään kerran vuosilqmmenessä
Metsänkävijö jltä.
on myös järjestetty mänkijälippukun.tien yhteinen kesäleiri, joista ensimmäinen.järjestettiin 1927,
Metsånkävijöillä on verrattain paljon säännöllistä
yhteistä toimintaa, jotka jokainen lippukunta
viimejsin 1999. Lajtetaan muutama sata mänkijää samalle alueelle viikoksi, niin voitte ehkä kuvitella
vuorollaan järjestää.
mitä siitä syntyy.
Vuosittain järjestetään mänkijäpäivät,jonne
Kare Mäkinen, Matti 'Bir:'bo" Luakotan artikketin
Tule puhaltamaan yhteen hiileen! Piirin Erärvhmä oerusteilla. Saman nuotion ympärill-ä. Hiiliä ja puhaltajia kaivataan.
LtsÄTTEToJA Teemu 04051241 03 laineteemu@hotmail.com www.uusimaa.padio.fi
KOKKA-SOLKI HAUSSAI Kokka-solkea voi hakea partiojohtajalle joka on toteuttanut padiohenkeä sekä henkisellä- että fu^/sisellä
tasolla to'ieuttaen uudisraivaaiahenkeä. Kokka- solki pitää sisällään 1500 markan stipendl, sekä partiopaidassa karrettavan l-opeise'l Ko\La-so jen. Solkiä voi hakea vaoaamuotdisilla hakemuksilla toimistol e (lisätietoja Ta nalta 09 6122 40 38) Tai Dalautetojmikunnan puheenjohtajalta, Lauri Untamolta lauri untamo@oriola.com Hakemukset tulee olla palautettuna 15.8 2001 mennessä.
MEGAKURSST
12-1410.
- Laumanjohtajakurssi
-vj-jatkis 1. osa -pj peruskurssi 1. osa
I
-hok 2. osa
/\
I
(hankeohjaajakurssin ilmoittautumiset jo aikaisemmin, ilmoittautumisaika sivulla 1 6)
\\
L-r
\/,
Kurssit järjestetään Porvoossa Padioooukamassa
viim.ilmot. 3.10 2001 lmoittautumiset toimistolle!
){
o
l^ 7\
t'aav'a.s"ta I i p u r.l l.i rl n i,arl ne et"l d estä rnetailrnankatikkeutl+ni herll:lein j;,, i''tl'rclsl, joffia sen vo{ hVville-i ;-nielll-L':-r'l= iå,il :'.-,rst[e'en s]uureem
Tei"r
kää
seLr
{
[il!- '-ir:: : ' ,, .''
Såiännöt: ighettåkäå. ippL'!<u'l.a toi r.n istol le osottteeseen
i=i-rial-rr"r:,',:,!!t]rs[-n
numicro
;
'-
rnpiJK'ntalehtikisa/Pärske ULrdcnmaanpaffiioniirt Lönnnotir*lkatu 30 D 00i80r rlE[-SlNKi Saa.vat fi'laif-lei-:a ja kulnnlaa pal l'r.l ntei I o ei bt"taa f antal.q'" ; n e
pA1i1.'l.:,t,,,,, r': :!1t-r;ji=a'/N"tcet
"
vo itrett a
a
i'l
-li.rr*rrnasta lloirrreen j:;:1ioi,r-,nl'inaa;ni l-en'rerlrl.e tulec oiii-l 1to
i
rn
i
sto
||
a E i\l lJ E Nl si E u Nl/\AjlAr\-r FA i? 5j l,{ E E Nl
EF-ADLflNEA joke
on l?i"i,,[3 zCICI1]
Jรถmerรถntdivol I C l68 02150 EsPoo
+"ui4 Sipoossa 1-2.9.2001