Pärske 2/2006

Page 1

2/06

2/06.indd 21

25.4.2006 14:29:08


Pärske 2/06 Uudenmaan partiopiirin lehti 29. vuosikerta, nro 173 Ilmestymispäivä 8.5.2006 Julkaisija Uudenmaan Partiopiiri ry Lönnrotinkatu 30 D, 00180 Helsinki (09) 6122 4038, faksi (09) 6122 4033 uusimaa@sp.partio.fi www.uusimaa.partio.fi Piirinjohtaja Satu Tammilehto 050 558 3818 satu.tammilehto@kolumbus.fi Piirin varajohtaja Paula Viikari 040 562 6025 paula.viikari@student.hse.fi

Et varmaankaan voinut olla huomaamatta jo viime numerossa, että Pärske on hieman uudistunut. Uusi logo räiskyy etusivulla, muut muutokset näet selaamalla lehteä. Kaiken takana on uusi taittajamme Olli. Voit lukea Ollista lisää Ai Kuka? -palstalta. Palautetta lehdestä sekä uusia ideoita otetaan mielellään vastaan. Ne voi osoittaa suoraan päätoimittajalle. Rattoisia lukuhetkiä!

Päätoimittaja Susanna Lindgren (Kieh) 040 5067289 susanna.lindgren@gmail.com Toimitussihteeri Eero Tuomenoksa 041 545 7411 eero.tuomenoksa@sp.partio.fi Ulkoasu Olli Ahvenlampi (Kieh) Toimitus Saara Arvo (Apa) Laura Sten (JoPa) Inkeri ”Inkku” Alatalo (KKP) Kannen kuva Olli Ahvenlampi Vaeltajalogon sisällä 15 vuotta täyttäviä piirin vaeltajia. Painos 1400 kpl Painopaikka Painokurki Oy, Helsinki Paperi Repeat Offset 100/120 g Pärskeen 3/06 aineistopäivä on 11.9.2006. Aineisto toimitettava deadlineen mennessä piiritoimistolle. Pärske ilmestyy 2.10.2006.

Sisälmö 2 3 4-5 6 7 8-10 11 12-17 18 19 20 21 22-23 24-25 26-27

Sisällys Pääkirjoitus Pärskähdyksiä Krasa-06 Ammattinsa valinneet -06° Kipinäloki Vaeltaja teemasivut Zambia06 Humana ”Ai kuka?” Haluatko toimittajaksi? Paperinuket Mainoksia Pijot

2 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:2

25.4.2006 14:29:17


Rakastaa, ei rakasta… On monia asioita, joista en pidä. Takatalvi on niistä yksi; lähestulkoon mikään ei ole inhottavampaa kuin naamaan ja silmälaseihin läiskyvät nyrkinkokoiset räntä”hiutaleet”. Toinen asia on se, kun on menossa ottamaan uutta passikuvaa, ja matka poliisilaitokselle on sen verran rankka (edellä mainittujen räntä”hiutaleiden” ja loskat päälle loiskuttavien autojen ansiosta), että kolmannen kerroksen valokuva-automaatin peilistä tuijottaa punanaamainen kummajainen hiukset lytyssä ja meikit poskilla. Sitä passia kelpaakin sitten näyttää maailman turuilla. Tekee mieli itkeä. Kolmas asia, josta en pidä, on lippukunnan nuorison jaotteleminen vaeltajiin ja johtajiin. Mistä sitä voi tietää, kumpi haluaa olla? Entä jos haluaa olla molempia – ja saada myös molempiin hommiin kuuluvat etuudet? Omassa lippukunnassani on aina ollut ongelma: 90% (rankkaa tilastotieteellistä faktaa) lippukuntaa pyörittävistä johtajista on alta parikymppisiä. Ole siinä sitten valitsemassa puoltasi, kun kaikki hommat on kuitenkin hoidettava. Jonkun on oltava sihteeri ja toisen istuttava hallituksessa, vaikka mieli tekisi siirtyä kokonaan rennonkivalle vaeltajapuolelle. Olisipa joka lippukunnassa asiat niin hyvin, että jokainen saisi tehdä juuri sitä, mitä haluaa, eikä mitään pakkopullaa sen päälle. Uskoisin, että se edesauttaisi partiouran jatkumista ja ehkäisisi loppuunpalamisia. No, siihen tarvittaisiin ainakin tuplamäärä johtajia. Ehkä vielä joskus. Tässä Pärskeessä on juttua vaeltajuudesta. Joka lippukunnassa on omat vaeltajaperinteet, on pykällyksiä ja kasteita, leffamaratoneja ja vaelluksia. Kukin tavallaan. Lisäksi lehdessä on tuttujen palstojen ja viimeisimpien piiriuutisten ohella kansainvälisyysaiheisia juttuja toisenlaisesta vapaaehtoisuudesta ja Zambia2006-hankkeesta. Jos jokin tuntuu kiinnostavan vielä lisää, suosittelen lämpimästi lähempää tutustumista. Lisätietoja saa toimituksesta, elleivät nettisaitit riitä. Tosiaan, en ole ihan niin nihkeä kuin voisi olettaa. On myös monia asioita, joista pidän. Kuten live-musiikki. Belle & Sebastian. Poikaystävä. Kesän odotus. Eikä se uusi passikaan niin kamala ole. Ainakin se kelpaa tullimiehelle. Makoisia kesäpäiviä!

3 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:3

25.4.2006 14:29:19


Piiri pieni päätti... Uudenmaan partiopiirin sääntömääräinen kevätkokous nuijittiin läpi tänä vuonna Järvenpään uudella lukiolla. Paikalle oli saapunut 111 innokasta, piirin asioista kiinnostunutta partiolaista, vajaasta 30 lippukunnasta. Kokous aloitettiin perinteiseen tapaan jakamalla pj-valtakirjoja, tällä kertaa huimat 20 kappaletta, sekä muistamalla ansioituneita piiriläisiä ansiomerkeillä. SP:n pronssiset ansiomitalit ojennettiin Petra Valkoselle (HMT) ja Minnis Enqvistille (KiMe). Sääntömääräisten asioiden (mm. toiminta kertomus, tilinpäätös) lisäksi kokouksessa keskusteltiin piirin alustavasta toimintasuunnitelmasta vuosille 2007-2008. PiHa oli muovannut neljä ehdotusta tulevaksi suunnitelmaksi ja vilkkaan keskustelun ja koeäänestyksen jälkeen alustavaksi toimintasuunnitelmaksi valittiin ehdotus 2: Taitoja ja toimintaa. Tästä on hyvä jatkaa!

Johtajatapaamisia! Leikkikurssin jälkimainingeissa, akelat kokoontuivat yhteen tutustumaan toisiinsa ja pohtimaan sudenpentuasioiden tilaa lippukunnissa. Juttua riitti ja uusia tuttavuuksia solmittiin, tätä lisää! Ja tätä taas ei… Sampotapaaminen jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän takia. Kiasma-vierailu, Megazone ja kokkisota siirtynevät syksyyn. Ja silloin, liikettä niveliin sammot!

Aurinko loisti paraatissa Uudenmaan ja Pääkaupunkiseudun partiolaisten ensimmäiseen yhteiseen paraatiin 23.4. oli kokoontunut yhteensä noin 2600 reipasta marssijaa. Uuttamaata edusti yhteensä 680 piiriläistä, joten oma piiri näkyi ja kuului varsin mallikkaasti naapuripiirin rinnalla! Paraati alkoi Senaatintorilla, missä piirinjohtajat Satu Tammilehto ja Kalle Ahlgren muistuttivat yhteisessä puheessaan kuinka tärkeää olisi tarjota kaikille mahdollisuus partioon, sillä ”partio on siistiä”! Lisäksi ansioituneita partiolaisia muistettiin Mannerheim-soljilla. Senaatintorilta paraati matkasi Esplanadia pitkin, kiersi Vanhan kirkon puiston päätyen lopulta Kasarmintorille. Paraatin vastaanottajana toimi Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Paraatin päätyttyä suurin osa partiolaisista suuntasi Tähtitorninmäelle täyttämään vatsojaan piknikherkuilla ja nauttimaan aurinkoisesta säästä.

Pärskähdyksiä 4 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:4

25.4.2006 14:29:20


Vj-jatkokurssi part.1 tammikuu 27. päivä Sekalainen joukko uudenmaan eri lippukunnista kokoontui tarkoituksenaan viettää toiminnan- ja opetuksentäyteinen viikonloppu Hyvinkään Usmituvalla. Ilta kului tutustumisleikkejä leikkiessä ja kohta olikin jo aika painua nukkumaan, tosin muutamat uskalikot jäivät pelaamaan korttia sillä välin kun muut jo vetelivät onnellisina hirsiä. Kyllä se hiljaisuus viimeinkin sitten koitti – siinä vähän puolenyön jälkeen. tammikuu 28. päivä Aamupalaksi maittavaa puuroa, ja päivän ensimmäinen opetussessio voi alkaa! Ohjelmassa oli kaikenlaista pohdintaa, ja saimme vastauksia mm. näihin polttaviin kysymyksiin: Kuinka saada vartiolaiset innostumaan jostakin ei-niin-innostavasta aiheesta? Mitä tehdä auktoriteetti-ongelmalle? Mitä tapahtuu, jos vartionjohtajasta tulee hälläväliä-tyyppi tai simputtaja? Mitä on kansainvälisyys, siis ihan oikeasti? Tiukkojen opetustuokioiden jälkeen oli luvassa ulkoilua, erilaisia pelejä ja leikkejä. Suuren suosion saavutti norjalainen sosialistamisleikki, jonka tiukassa loppukamppailussa lippukunnat ottivat mittaa toisistaan. Ilta päättyi saunomiseen, naiset ensin, miehet sitten. tammikuu 29. päivä Lähdön hetki koitti, paikat oli putsattu ja puunattu, rinkat pakattu. Oli aika sanoa hyvästi Usmituvalle. Vielä ennen lähtöä iloinen ryhmäkuva ja koti matka voi alkaa.

part.2 maaliskuu 17. päivä Jälleen joukko partiolaisia kokoontui vj-jatkiksen merkeissä, mutta tällä kertaa tapaamispaikkana oli Järvenpään Lemmenlaakso. Sää suosi ja leiri pystytettiin aina niin ihanalle nuotiopaikalle. Illalla oli ohjelmassa telttojen/laavujen pystytystä, nuotiolla fiilistelyä ja syömistä. maaliskuu 18. päivä Vauhtia ja vaarallisia tilanteita koimme bongatessamme harvinaisia lintuja, harhaillessamme mäyränkolojen perässä ja valokuvatessa jäisiä portaita. Tämän jälkeen oli vuorossa erilaisia pelejä & leikkejä, joita kukin ennalta määrätty ryhmä oli suunnitellut. Saimme kisata improvisoidulla miniramboradalla ja kiivetä puihin. Kysyimme myös noidalta sokeria ja juoksimme karkuun. Ruoan jälkeen oli tehtävä joka koetteli itse kunkin luovuutta – piti rakentaa lumiveistos. Allekirjoittanut uhrautui tieteen ja taiteen nimissä, ja teimme elävän sarkofagin. Päivä alkoi olla pulkassa. Huolimatta puitten ja sinolin loppumisesta saimme sentään vielä jotain ruokaa aikaiseksi, ja hartauspolun jälkeen painuttiin nukkumaan. maaliskuun 19. päivä Kun retkipaikka oli siivottu, laavut purettu ja kaikki ne pistaasipähkinöiden kuoret tungettu jonnekin, oli aika lähteä kohti Lemmenlaakson parkkipaikkaa. Siitä osa ryhmästä jatkoi matkaansa Järvenpään lukiolle ja osa taas kotiinsa. Kiitos ja kumarrus koko jatkis-tiimille!!! Pihla Parkkinen JäMe 5 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:5

25.4.2006 14:29:23


Uudenmaan Partiopiirin ja Pääkaupunkiseudun Partiolaisten talvimestaruuksista kisattiin talvisissa tunnelmissa Nurmijärvellä 10.-11.2.2006 Klapaset järjestivät ensimmäiset Uudenmaan Partiopiirin ja Pääkaupunkiseudun Partiolaisten yhteiset pt-kilpailut Nurmijärvellä. Kilpailukeskuksena toimi Märkiön leirikeskus Rajamäellä. Lähtökohta oli haastava, koska lukuisista pestausyrityksistä huolimatta emme saaneet järjestelyihin mukaan kuin 30 Klapasta, joka on aivan liian vähän tämän kokoisiin kilpailuihin. Mutta selvittiin kuitenkin.. Sukset jalkaan ja menoksi- tunnelmissa alkoivat Krasa’06- kilpailut lauantaiaamuna 10.2. Lähtötehtävänä vartiot olivat kasanneet puunkantotelineet, jonka jälkeen vartiot sivakoivat metsään. OrVilaisilla oli edessään 8,5 km:n, SiPulaisilla 18 km:n, Ruskealla 23 km:n ja Harmaalla sarjalla 28 km:n rata erilaisia taitoja mittaavine rasteineen. Rasteilla valmistettiin siskonmakkarakeittioa, tehtiin jänisräikkiä ja muutenkin testattiin kädentaitoja. Partiotietämystä testattiin kyselemällä vuosilukuja, ja pitipä partiopiiritkin tunnistaa. Ensiapurastilla muisteltiin, kuinka toimitaan paleltumistapauksissa. Kilpailun nimi Krasa tuli pohjanmaan murresanasta rasa joka tarkoittaa lapasta. Muutkin rastinnimet olivat pääpiirteissään murresanoilla (joko yleisillä tai rastipäällikön omilla): “Rääppööt Sivakat” rastilla tehtiin minisukset ja “Mutkelo” rastilla pelattiin perinteistä labyrinttipeliä ei-perinteisin säännöin. Siinä missä maaliintulleet kilpailijat olivat väsyneitä mutta onnellisia myös järjestelystaabi huokaisi helpotuksesta. Suuri ja välillä ylitsepääsemätönkin tehtävä oli suoritettu. Mokiakin sattui - niinkuin aina - mutta ei voi sanoa muuta kuin HYVÄ ME! Johanna “Jonttu” Piispa, järjestelysihteeri II

Krasa 6 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:6

-06 25.4.2006 14:29:25


Uudenmaan Partiopiirin kevään sudenpentukisat Ammattinsa valinneet pidettiin sunnuntaina 9.4. Mäntsälän Ohkolassa. Järjestävinä lippukuntina olivat Kellokontiot sekä Hyökäpartio, kisanjohtajana toimi Heimo Kulmala. Kaunis sää ja iloinen mieli suosivat kaikkia noin 160 kilpailijaa, saattajaa ja toimitsijaa.

Ammatinvalintaa supekisoissa

Rasteilla tutustuttiin erilaisiin suomalaisiin ammatteihin kuten timpuriin, poliisiin, lääkäriin, insinööriin, kalastajaan, meripelastajaan, käsityöläiseen ja roskakuskiin. Rastit nauttivat tasaisesta kansansuosiosta, ja sudenpennut suorittivat tehtävät erittäin hyvin. Ylitse muiden suosikkia ei rastien joukosta kuitenkaan löytynyt.

Maalista tavattiin väsyneitä, mutta tyytyväisen ja iloisen näköisiä sudenpentuja, mikä lämmitti erityisesti kisanjohtajan mieltä. Myös saattajat kiittelivät toimivaa aikataulua, jonka avulla vältettiin metsässä odottelu ja jonottelu, jotka usein latistavat tunnelmaa. Kisanjohtaja Heimo Kulmala kertoo, että kisaa suunniteltiin innokkaasti rastivastaavien ja ratamestarin kanssa. ”Kilpailukysymykset oli laatinut Hämeen piiri ja loput ideat syntyivät kuin itsestään yhteisissä kokouksissamme. Kokouksissa kävimme läpi kaikki mahdolliset ja mahdottomat asiat, joita kilpailun aikana voi eteen tulla”, hän sanoo. Seuraavien supekisojen järjestäjää Kulmala kehottaa pitämään harjoituskilpailun omien sudenpentujen kanssa ennen varsinaisia kilpailuja. ”Harjoituskilpailu osoitti meille ne pienetkin klikin paikat”, hän kertoo.

7 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:7

25.4.2006 14:29:28


-06°

Yleisfaktaa -06 kokosi Uudenmaan partiolaiset Evolle 20.-24.2.2006. Piirin ensimmäisen talvileirin aikana mm. nautittiin talvisista säistä, vaellettiin, uitiin avannossa, hiihdettiin, ja hypättiin jopa mäkihyppyä. Leirin johtajina toimivat Kaisa ”Kaitsu” Fonsell Klapasista ja Eero ”Epa” Tuomenoksa Vihdin Polunlöytäjistä. Onnistuneesta leiristä jäi käteen hyviä kokemuksia ja hienoja muistoja, toivottavasti ensimmäinen leiri ei jää viimeiseksi!

Leiriläiset 185 kappaletta urheita uusmaalaisia partiolaisia saapui leireilemään maanantaista alkaen. Leiriläisten ohjelmaan kuuluivat niin taitomerkkien suorittaminen kuin päivän mittainen vaelluskin. Lisäksi osallistuttiin koko leirin yhteisiin toimiin esimerkiksi tiskaamalla keittiöllä ja siivoamalla vessoja hygi-tiimissä. Saunassa käymisen lisäksi avanto oli kuuleman mukaan leiriläisten suosikkilistalla, ja potkukelkatkin olivat kaikille mieleen.

Johtajat Johtajat saapuivat leirille pääasiassa lauantaina ja maanantaina. Ensimmäiset urheat raksaleiriläiset valloittivat Evon jo perjantai-iltana. Leirillä johtajia tapasi järjestämästä ohjelmaa leiriläisille ja hoitamasta omia pestejään. Yhdessä johtajat viihtyivät keskiviikon ikäkausien iltanuotiolla, jossa Jomppakin kävi viihdyttämässä ahkeria johtajiamme. Leirin sijoittuessa hiihtolomalle ei kokoaikaisten johtajien määrä leirillä ollut päätä huimaava, mutta se ei leirin sujumiseen pahemmin vaikuttanut.

Ohjelma Leirin ohjelma alkoi Eräkamujen Anna Jukaraisen organisoimilla avajaisilla. Niin uusmaalaisten laulu kuin Lumi Jompan hurja talvihumppakin virittivät leiriläiset tunnelmaan. josta oli hyvä jatkaa. Tiistaina vuorossa oli vartiolaisten päivähaikki ja vaeltajien omaa, piirin vaeltajaryhmän järjestämää, ohjelmaa. Keskiviikkona seurasivat ikäkausien omat iltanuotiot. Torstaina koitti leiriolympialaisten aika ja taitoja koeteltiin niin ampumahiihdossa kuin muissakin jaloissa talvilajeissa. Illalla kokoonnuttiin yhdessä päättäjäisiin missä makkarat paistuivat ja huudot raikuivat. Perjantain ohjelma koostuikin sitten purkamisesta ja pakkaamisesta.

Ruokahuolto Kylläinen olo on edellytys hyvälle mielelle ja hyvä mieli edellytys hyvälle leirille, joten ruokahuolto oli ensiarvoisen tärkeää. Talvileirillä mahat piti kylläisenä ensiluokkainen leirikeittiö, jota Mikä Pärkkä ohjaili. Keittiöllä ruoan valmistuksen mahdollisti soppatykki, jonka sisuksista ammennettiin niin lihakeittoa kuin poron käristystäkin. Tiskaaminen hoitui näpsäkästi vuorossa olevan tiskivartion harjatessa astiat hohtavan puhtaiksi. Leirin jätteiden lajittelu oli mitä ekologisinta, pisteitä löytyi patterinkeräyksestä peltipurkkeihin.

Vaeltajat Suurin osa vaeltajista saapui leirille lauantaina. Rakentelujen ja telttojen pystyttämisen lomassa tavattiin tuttuja sekä vaihdettiin kuulumisia. Sunnuntaiaamuna vaeltajat lähtivät yön yli kestävälle hiihtohaikille, mikä keräsi suuren suosion. Tiistaina vartiolaisten ja vj:ien ollessa omalla haikillaan, järjesti piirin vaeltajaryhmä eli VR vaeltajille omaa ohjelmallista toimintaa. Keskiviikkona ikäkausien iltanuotiolla vaeltajien omat esitykset nostivat tunnelman kattoon. Allekirjoittaneen kokemukset eräästä potkukelkkakilpailusta ovat hyvinkin ruusuiset.. Torstaisen päättäjäisillan lopuksi jäivät vaeltajat vielä grillailemaan makkaraa ja laulelemaan ikivihreitä säveliä nuotiopaikalle.

Jomppa Lumi Jomppa eli eräkamujen Konsta Uutela oli leirin ikioma maskotti. Jompan humppa ja huudot viihdyttivät leiriläisiä alusta loppuun ja humppa jäikin varmasti soimaan monien päihin pitkäksi aikaa. Leirillä suoritettiin myös oma erityinen Jomppa-merkki, joten Jomppa tulee komeilemaan uusmaalaisten partiopaitojen hihoissa vielä pitkään. 8 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:8

25.4.2006 14:29:34


Leiriolympialaisis sa ampumahiihtoa kannus tamassa Rajam keläisittäin ä-

lu uotiolla lau johtajailtaunmppa n o k ii iv k es K urja talvih raikui...Ja h

Aurinkoisessa sä ässä ehti leirin varajohtajakin levahtää

Lisää lisää

ei enää ei

Pojat orren varressa

Talvimallinen tiski

kone

Leirinjohtaja tiotalviurheiluKheaitsu parhiihtelytamineissnkisesti a

enää!

Keskiviikon Lumi-Jo pa rasteilljousiammuntamp a

en voittajille Survival gamsin kyykystä kä

huudettiin

Moikka uusmaalainen! Me leirinjohtaja Kaitsun kanssa mietittiin, että minkälaiset terveiset laitettas näin leirin jälkeen! Ei osattu päättää, joten nyt voit fiilistellä leiritunnelmia selaamalla tämän Pärskeen sivuilta useita -06°-fotoja ja kipinämikko-logeista poimittuja kirjauksia. Iso ja karvainen kiitos vielä kaikille! Ilman tekijöitä ei olis leiriä tullut ja ilman leiriläisiä leiri ei olis ollut niin menestys. Nähdään taas! terv. Lumi-Jomppa ja Kaitsu – maskotti ja leirinjohtaja P.S. Leiri-cd on leirillä olleille maksuton ja sen saa lunastaa piiritoimistolta, sisältää kuvia, tarinaa, Pakkasta-leirilehdet sekä kuuminta hottia Hurja Talvihumppa-karaokeraidan!

9 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:9

25.4.2006 14:29:35


Kipinä Blogit_ 12.00-02.00 Eka yö. Nyt ei oo ihkuu. Vähän kylmä ja sillee. Toivottavasti joku puhuu yöllä. Edessä on 2h kaminan vieressä kykkimistä et onnee. Konsta örisee. By Anne&Maria Ääntelyä yöllä! Maria sikasiistii. joku pörrr, konsta mutinaa eiiii, matias yskii, joku rapsuttaa, konsta narisee, sepi inahtelee, Haittoja: Molemmilla vessahätä, ja pimeen pelko. Tulos: ei voida käydä yksin vessassa Yksin! Elinan jotain *hienoja piirroksia* Elina klo 03:19 Liian pitkä aika… Johannan sormet on kipeet, mutta kyllä tää tästä… Sepi pitää kummaa narinaa… Haimme puita lisää.. Mutta teltassa vetää. Lisättiin puita. Kohta pitäis lämmetä! Hyi! Maistoin sammutusvettä kun se näytti punaiselta mehulta! Pythyii. Kello on nyt 03:24. ILON PÄIVÄ Josun raportti: Sormia pakottaa. Puolituntia jäljellä, vaikka oisin jaksanu pitempäänkin. No, kyllä nukkuminen kannattaa aina. Tuli rätisee kaminassa. Nyt on sopivan lämmin. Konsta ei taida saada nukutuksi se puhuu aina välillä. Nyt laitetaan lisää puuta. Kivaa! Fiilis on namu! Mikon turinatuokio 23-00 Noniin, nyt pääsin minäkin ääneen. Tämä on ensimmäinen kerta tällä leirillä, kun olen kipinässä. Olen päässyt luistamaan aika taidokkaasti. Poltin tuossa hodaria syödessäni alahuuleni. Ei tunnu kivalta! Luulen, että valvon tässä hieman ylimääräistä. Konsta tuossa väsäilee itselleen nukkumapaikkaa. Minulle on nukkumapaikka siitä vierestä. Lämpötila nousee ja vaatteet vähenee… Naapurisavu meluaa. Kuuluu kova naurunremakka. Nyt alkoi kuorsaus teltan toisella puolella. Taitaa olla Jykä. Täällä on yllättävän hiljaista. Irssi Topic is: ”Pidä kamiina lämpimänä” Nicks on chan @Petri @konsta @Mikko ym… <@Petri>Terve <@Petri>Kukaan hereillä? Whois Mikko Mikko is Mikko@Ahkion.teltta Mikko is on #Ahkio Realname: Mikko Neuvonen Mikko has been idle for od 6h 40min End of /whois <@Petri>Jahas --> Ping Konsta Ping timeout 6:40 #Ahkio Nyt täs on Annemari. Taas. Ei jaksa! En ees saanu unta ennen vuoroo… tai ainakaa kunnolla. Vika yö täällä tällä leirillä ja huomen otan kyl täyshoidon ku pääsen pois!!! Mietin tos miks ees oon tääl… Aika rääkkiä kyl ainakin puurokattiloiden peseminen. Mut sit on hauskaaki. Sitä leirit on: rääkkiä ja kivaa. Mut jälkeenpäin vaan ”oli kivaa”. Siks mä sitä kotiinpääsyä nyt odotanki!! Öitä! …Jaden öiset tuhinat jatkuu… On hyvä olla yksin kipinässä. Silloin ei kukaan ainakaan voi valittaa heräävänsä kahden ihmisen keskusteluun. Toinen hyvä puoli on se, että on aikaa miettiä. Nyt pökköä pesään. Ajattelen nyt vaikka tätä leiriä, sitä kokemuksena. Aika hyvä. Saadaan tältä leiriltä ainaskin Lumi-Jomppa, mitä ei saa muualta. Pitää käydä ostamas partioaitasta hiihto ja talvitaitomerkki, mikä on ihan kivaa. Nehän ei paljon maksa. Kuitenkin, jos ajatellaan miltä musta tuntui tää leiri henk.kohtaisesti niin se oli ”sykähdyttävä kokemus, joka onneksi loppui”. olihan mulla nyt märät vaatteet… …tajuatteko että tää leiri on almost in the end? tänään on vielä palkintojen jako ja savujen purku mut sitten se on siinä… ei sillä että mä en haluais kotiin ja suihkuun ja saunaan ja ruokaa ja telkkarin ja tietokoneen mutta… kyllä mulle tulee teitä kaikkia ikävä. mut me nähdään vielä se on varma. sini kuittaa. Eilen oli vj iltanuotio, se oli aika aistikas. ”Ja me muistaen sankariaikaa ja jotain” sitten oli se siisti lumijomppa systeemi ”ympär lumijomppa ja jotain” Lumi-Jompalla on myös kova kaveri: Erä-Jorma! tän leirin jälkeen hierojalla on iso urakka, on nimittäin hartiat sen verran kipeet! Leirin kuuminta hottia top 5: kreikkalainen puujumala porttivalaisimet villasukat olematon sienikeitto, jota ei saatu bajamaja! 10 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:10

25.4.2006 14:30:11


Jipii leiri pelastettu. Mä sytytin ton kaminan 2 tulitikulla ja ilman kiehisiä! ja palaa yhä! Vähäks mä oon guru. eikä lisäaineitakaan tarvittu. Sitte mä hoksasin että mun kengissä on lämpöpohjalliset ja et ne voi ottaa pois. Nyt mun kengät kuivuu nopeemmin!?? 05:26 …Illal vähä aattelin et tää 5-6:10 on aika kettumainen vuoro, mut ei mua kauheesti kyl nyt väsytä ja tän jälkee viel pääsee pariks tuntii nukkumaan. Aika hassuu, et ku aattelee olevansa tääl yksin hereil, nii onhan tääl leiri kuitenki varmaa 15 muutaki jotka on samaa aikaan kipinässä. ”Mulla nää hoksottimet pelaa taas”… 07:15 Pelaan yksinäni ristinollaa…. voitin taas… …On ollu just hauskaa tääl. Varsinki ku on saanu olla koko ajan ulkona… koton voi kyl rupee sisäilma kauheesti ahdistamaan ku on koko ajan sisällä… pitäis mennä käymään tuolla kuivatusteltassa… Huomen on jo vika kokonainen leiripäivä. Viikko on menny ihan hirveen nopeesti, ei oo ees kerenny tajuta et loma on kohta jo loppu… klo 03:41 Meni taas vähän aikaa lukiessa näitten muitten uusia kirjoituksia. Tänään leiri päättyy njääh. Toisaalta ihan mukava päästä taas kotiin, mut toisaalta haikee olo kun oli just alkanu sopeutuu tänne. Haluaisin kiittää koko leiriä meidän savua ja sen vaeltajia ja erityisesti Jyriä, joka aina sai kaminat syttymään. Oon tavannu leirillä paljon uusia hienoja ihmisiä ja nähny vanhoja tuttuja. Ens piirileirille tuun ihan varmasti. Tekeminen on ollut mukavaa, vaikka joskus on ollut hieman kylmä. Testattiin Timon kanssa telttasauna ennen poronkäristystä ja hyvin toimi. Avanto oli mukavan virvoittavan kylmä. Hartiat on jumissa. Tänään ehdin käymään tunnin hiihtolenkillä, oli mukava päästä hieman ulos leiristä, omaan rauhaan. Täytyy sanoa, että isot oli epäilyt siitä mitä talvipiirileiristä tulee. Kun ei ole paljon kokemusta talvileireilystä niin olen iloisesti yllättynyt. Kerrassaan mukavaa ja leppoisaa on ollut! Paljon uusia tuttavuuksia tehty ja kylmäkin ollut kunnolla vain pari kertaa! Tsemppiä yöhön! Tiina

Gallup: Miksi partioleirillä pörisyttää? laululeikit – se se on ei oikeesti pörisytä sen enempää kuin kotona, sen vain huomaa tarkemmin syödään puuroa aamulla mycket av ärtsoppa koska ollaan ulkona saadaan liikaa ilmaa vatsaan vika yö 00:32 Tiina tupsahti just takas telttaan. Pelästyin kun se tuli sisälle, säikky kun olen.. Tällä hetkellä päässä soi Lumi-Jompan Hurja Talvi-humppa. Toivottavasti en tuu enää ikinä kuulemaan sitä. Oodi yölle 02:30 Hienoa kuinka kauniisti rätiset, sanoivat kaminalle vanhat varikset, ja jatkoivat: Kaminamme tää, meitä lämmittää. Kaminan lämmössä mukavaa, on unen maahan matkustaa. Jos matka katkeaa, lisää puu ja matka jatkua taas saa. Matkaa johtaa kipinämikko, on harvinainen turma rengasrikko. Vaan siellä siintää matkanpää, on paras todellisuuteen vavahtaa: Lisätkää puita! Mun perse jäätyy! Kiitos tästä yöstä, se oli kiva! Janne pe 7:40 Leirillä oli mukavaa, vaikka välillä oli hieman kylmä. Onneksi leirillä pääsi saunaan ja avantoon. Kävin avannossa karon kanssa kahdesti. Avanto oli lämmin… Ainakin täällä oli tänä talvileirinä lämpimämpi kuin viime… tänne kannatti lähteä ja meinaan tulla ensi vuonna uudestaan. T. Milla

11 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:11

25.4.2006 14:30:13


Heippa Pertsa! Mitä teidän lippukuntaan kuuluu, kuis vaeltajat? Vaeltajahan on yleensä sellainen 14- 18-vuotias partiolainen vaikka ei ne rajat aina mee niin tarkasti. Mä olen vaeltajana meidän lippukunnassa. Teen yhdessä meidän ryhmän kanssa kaikkea ihan päätöntä, mehän saadaan itse toteuttaa meidän suoritusohjelmaa vihreää polkua niin kuin parhaaksi nähdään. Toisaalta kaikki meidän vaeltajaryhmässä toimii myös johtajina, mutta se on kyllä yleistä muissakin lippukunnissa. Me ei olla nähty johtajuuden ja vaeltajuuden yhdistämistä mitenkään vaikeana asiana, vaikka joskus ongelmana on se rajan löytäminen, että milloin ollaan vaeltajia ja milloin johtajia. Mutta kaikesta on tähän mennessä selvitty! Mä alotin vaeltajana viime syksyn alussa kun se mun ja Kaisan yhdessä vetämä karhut vartio lopetti toimintansa kun tytöt lähti vartionjohtajiksi kaikki. Meidän lippukunnassa ei ole pitkään aikaan ollut vaeltajaryhmää, siksipä me ollaan saatu luoda ihan omia perinteitä ja tapoja. Vanhemmat johtajat kyllä järjesti meille pykällyksen, se on sellainen ns. siirtymäriitti vaeltajuuteen. Me seikkailtiin kämpän takametsissä ja ratkottiin tehtäviä. Lopuksi lippukunnan hallitus oli laittanut yökkistä ja sitten syötiin kaikki yhdessä silleen oikein juhlallisesti. Syksyllä meidän piirin vaeltajaryhmä järjesti sellaisen HO-kurssin, eli hankeohjaajakurssin. Se on tarkoitettu erityisesti vaeltajille ja siellä käydään läpi kaikkia vaeltajuuteen liittyviä asioita. Esimerkiksi mietitään oman ryhmän toimintaa ja pohditaan vaeltajan asemaa lippukunnassa. Mä osallistuin sille viime syksynä ja tykkäsin hirveästi. Ensi vuonna meidän ryhmästä joku toinen menee samalle kurssille, se on varma! Meidän vaeltajat kokoontuu yleensä kerran kahdessa viikossa. Meillä on melkein aina joku projekti päällä, kun kerran suoritetaan sitä vihreää polkua. Siinä on kolme vaikeustasoa, ja kaikille tasoille on omat merkit mitä voi sitten pitää partiopaidan hihassa. Me ollaan nyt siinä toiseksi vaikeimmassa merkissä, ollaan edetty jo niin pitkälle. Se polku on muuten tosi jees, koska jokainen vaeltajaryhmä voi soveltaa sitä omiin tarpeisiinsa ja siitä löytyy muutenkin paljon ideoita toimintaan. Siinä sivussa autellaan kyllä koko lippukuntaa isommissa ja pienemmissäkin projekteissa. Viimeksi käytiin vetämässä poikien Karhukopla lauman kokous, kun niiden laumanjohtaja Kalle oli kipeänä. Nyt suunnitellaan johtajahuoltoa seuraavalle kesäleirille, ne ryökäleet eivät edes osaa kuvitella mikä niitä odottaa. Mä ehdotin jotain mutahieronnan tyyppistä rentoutumista mutta pojat halusivat järjestää jotain extremeä, ehkä me löydetään kultainen keskitie vielä ennen kesää. Suorittaako teidän vaeltajat liljoja? Me tehdään niitä kerran kahdessa kuussa, mennään porukalla kämpälle puuhaamaan. Liljathan on sellaisia yleensä 24 tuntia tai enemmän kestäviä tempauksia joille valitaan ihan oma teemansa. Liljan voi saada aikaan vaikka lätkäkorttien vaihtelusta! Me ollaan pidetty valvomisliljaa ja mykkäliljaa. Se mykkälilja oli mulle kyllä toistaiseksi vaikein, mutta se ei ollut kellekään kuulema mikään yllätys.

Vaeltajuus 12 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:12

25.4.2006 14:30:15


Leikkikurssilla 1.-2.4. esikansan maamiesseuran talolla Vihdissä leikittiin iloisissa tunnelmissa aprillipäivänä lauantaina 1.4. ja vähän sunnuntainakin. Lj-akelaryhmän ja samporyhmän yhteistyönä toteutettuun viikonloppuun mahtui yli 50 erilaista leikkiä, kisaa ja peliä aina tipuleikistä rapuleikkiin ja savolaiseen pesäpalloon. Kurssilaiset pääsivät myös opettamaan muille osallistujille oman lempileikkinsä. Välillä pohdittiin leikin merkitystä partiossa sekä sitä, miten leikin avulla voi opettaa erilaisia asioita sudenpennuille ja vartiolaisille. Illan hämärissä ratkottiin vielä salapoliisitehtävää ja pelattiin haastavaa partiopeliä. Tarjoilu pelasi kurssin ”ravintolassa”, sunnuntain lounas puolestaan syötiin ”hampurilaisbaari Nakki&Makkarassa”.

V

Mukana oli 15 akelaa, sampoa, laumanjohtajaa ja vartionjohtajaa sekä kouluttajat ja kokit. Kurssilaisten mukana lippukuntiin lähti leikkivihkoja, jotka toivottavasti löytävät lippukunnissa myös uusia käyttäjiä. Leikkikurssi luvassa jälleen ensi vuonna! -Tiia Pulkkinen (lj-akelaryhmä)

13 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:13

25.4.2006 14:30:17


Hämeenlinnassa kohtaa toisensa 1500 vaeltajaa ympäri Suomea. Oletko sinä mukana?

Suomen Partiolaiset järjestää valtakunnallisen vaeltajatapahtuman 29.9.1.10.2006 Hämeenlinnan keskustassa. Vaeltaja 006 – Rover 006 on tarkoitettu ensisijaisesti 14-18 –vuotiaille vaeltajille. Aikuiset pääsevät mukaan vain vaeltajan seurassa. Tapahtumassa kohtaat muita samanikäisiä partiolaisia, löydät uusia ideoita vaeltajaryhmän toimintaan ja pääset myös kertomaan muille vaeltajille oman ryhmänne hauskimpia kokemuksia. Kaiken tämän lisäksi luvassa on myös vaeltajakivaa, jota muuten et koe. ESIMERKKI HANKKEESTA: Hitaat adidaskävelijät veivät hankkeen Suomenlinnaan Keravan Korvenpoikien vaeltajaryhmä Hitaat Adidaskävelijät ottivat Suomenlinnan haltuun eräänä keväisenä viikonloppuna. Tarkoituksena oli toteuttaa kahden ryhmäläisen hankeohjaajakurssin lopputyö ja ideana järjestää mielekästä ohjelmaa koko porukalle. Viikonlopun ohjelmaan kuului mm. Larppausta, pykällys ja turistin ihmemaahan tutustumista. Lisäksi pohdittiin vaeltajuutta ja vaeltajan paikkaa lippukunnassa. Antoisan viikonlopun saldona oli hyvä fiilis ja entistäkin tiiviimpi ryhmähenki. Hitaasti, hitaammin , vieläkin hitaammin, Hitaat adidaskävelijät!

Suomen Partiolaisten kolmivuotisteemassa Partiolainen osaa – Scouter kan halutaan nostaa vaeltajien näkyvyyttä. Vaeltaja 006 – Rover 006 tapahtuma on yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi. Myös vaeltajaikäisten vähäistä määrää ja vaeltajuuden merkitystä ikäkautena halutaan nostaa ja SP:stä toivotaankin, että tapahtuman myötä lippukuntiin syntyy enemmän toimivia vaeltajaryhmiä. Tapahtuma tarjoaa ennen kokemattoman vaeltajakokemuksen. Jos kiinnostus tapahtumaa kohtaan heräsi, alkakaa pikapikaa suunnitella ryhmänne kanssa hanketta, jota voitte Hämeenlinnassa esitellä. Vain taivas, mielikuvitus ja omat resurssit ovat rajana kun vaeltajat ideoivat! Hämeenlinnaan saapuminen on helppoa kaikille vaeltajille, riippumatta siitä missä päin Suomea asuu. Tapahtuman osallistumismaksu on 45 euroa ja se pitää sisällään ohjelman, ruoan ja majoituksen. Nyt on aika elvyttää vanhat vaeltajaryhmät, perustaa uusia ja pitää yllä jo olemassa olevia. Onhan teidän lippukunnassanne jo Vaeltaja006-kalenteri käytössä? Ilmoittautuminen tapahtumaan on alkanut 1.3. ja jatkuu toukokuun puoleen väliin 15.5. saakka. Ilmoittautumislomakkeen löydät Partiolehdestä 02/2006 tai tapahtuman nettisivuilta! Lisätietoa tapahtumasta tarjoavat www sivut joilla kannattaa vierailla. Surffaa siis itsesi osoitteeseen www.partio.fi/vaeltaja006

14 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:14

25.4.2006 14:30:19


Ympäristöryhmä järjestää partiokevään päätökseksi

Taulakäävästä talitiaiseen -tapahtuman Sipoonkorvessa su 28.5. klo 12 alkaen. Iltapäivän ohjelmaan sisältyy erilaisia luonnontuntemusharjoituksia (puut, kasvit, sammalet, käävät, linnut). Lähde mukaan nauttimaan keväästä ja vahvistamaan osaamistasi esim. kisoja ajatellen! Ilmoittautumiset polkuun 17.5. mennessä.

Lisätietoja:

Elina Warsta 050 3088679.

Tapahtuman kohderyhmä: vartiolaiset, vaeltajat, johtajat.

Vuoden makein ja mahtavin koulutustapahtuma lähestyy...

3.-5.11. Vihdissä Megakurssi kokoaa yhteen partiolaisia ympäri Uuttamaata, koulutustarjonta on monipuolista: Laumanjohtajakurssi Sampokurssi Lippukunnanjohtamisen kurssi Partiojohtajakurssi Hankeohjaajakurssi Kommunikaattorikurssi

Ilmoittautuminen kaikille kursseille on 28.8. mennessä Polkuun. ja konkareitamahtuu mukaan niin vanho n oo kk Jou . ttu ite alo on n ine ittelijoille on tarjolla tehtäAlo . taa Megakurssin staabin rekrytoim un ök kil en oh olt hu ä in, kouluttajia sek a? Hyvä, kin kuin uusia aloittelijoitak stuitko tästä mahdollisuudest ino Ki . 3.9 2.e sill urs ak taj okoulut 7600 287. vää tukevaa koulutusta, parti outilainen@jippii.fi tai 044 s.v rku ma : un nu mi ttä tey yh jes! Ota heti Terveisin, koulutusminister

i Marski 15 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:15

25.4.2006 14:30:29


Faktaa vaeltajista

Uudellamaalla / Suski

Vuoden 2005 palautettujen vuosiselosteiden mukaan vaeltajia oli Uudellamaalla viime vuonna yhteensä 309, 26 eri lippukunnassa. Todelliset määrät toki ovat jotakin ihan muuta, sillä vuosiselosteita jäi palauttamatta, ja osa vaeltajiksi itsensä tuntevista on saatettu merkitä ensisijaisesti muiksi toimijoiksi, esimerkiksi johtajiksi tai muiksi jäseniksi.

Vaeltajaryhmiä oli vuosiselosteen mukaan 23 lippukunnassa yhteensä 35, yhdestä neljään kussakin. Johtoasemaa piti Mäntsälän Metsäkävyt neljällä vaeltajaryhmällä. Eniten vaeltajia oli kuitenkin Vihdin Polunlöytäjissä, kahdessa vaeltajaryhmässä yhteensä 24. Listalta löytyi myös lippukuntia, joissa oli monta vaeltajaa, muttei ollenkaan vaeltajaryhmiä, esimerkiksi Kiehisissä toimi 23 vaeltajaa, muttei ryhmiä. Sisäpiirin tieto kertoo, että tällaisissa lippukunnissa vaeltajat toimivat kaikki aktiivisesti yhdessä muodostamatta kuitenkaan minkäänlaista varsinaista ryhmää. Toimivista ja koulutetuista valtermanneista ja hankeohjaajista ei ollut tilastoja. Mikäli lippukuntanne tuntee piston sydämessään, ja huomaa tarpeen kyseisille henkilöille, on uusia hankeohjaajia mahdollista kouluttaa taas syksyn kurssilla. Valtermannikurssi järjestetään myös vuosittain. Tämän vuoden vuosiselosteista käy toivon mukaan selville entistäkin aktiivisempi ja järjestäytyneempi vaeltajatoiminta jokaisessa Uudenmaan lippukunnassa. Apua toiminnan kehittämiseen ja sytyttämiseen saa piirin Vaeltajaryhmältä ja sen johtajalta Viipu Immoselta (050 36 47 984, virpi.immonen@helsinki.fi).

16 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:16

25.4.2006 14:30:43


Mannerheim – kunniapartiolainen Carl Gustaf Emil Mannerheim 4.6.1867 – 28.1.1951 Mannerheimin saavuttua Suomeen 1917 Venäjän 6. ratsuväkiarmeijakunnan komentajan tehtävistä odotti häntä merkittävät ja vastuunalaiset tehtävät kotimaassaan. Suomen senaatti nimitti 27.1.1918 kenraali Mannerheimin armeijan ylipäälliköksi ja hän otti vastaan valtionhoitajan tehtävät saman vuoden lopulla, hoitaen tehtävää seuraavan vuoden heinäkuuhun saakka. Monet eri järjestöt olivat osoittamassa tukeansa eri tavoin Mannerheimin hoitaessa tehtäviään 1910-luvun loppu puolella. Mannerheim oli kiitollinen saamastaan tuenosoituksista ja hänen erityisen huomion ja arvostuksen kohteena oli Suomen nuorisolle kohdennettu partiotoiminta, joka myös partiolaisten piirissä oli pantu merkille. Mannerheimin kiintyminen partiotoimintaan ja tiivis kanssakäyminen partiolaisten kanssa johti siihen, että partiolaiset kävivät kunniatervehdyksellä juuri valtionhoitajan tehtävistä luopuneen Kenraali Mannerheim luona ja kutsuivat hänet 16.8.1919 ensimmäiseksi kunniapartiolaiseksi. Tästä kunnianosoituksesta Mannerheim lausui: ”Kunniasta, jonka olette osoittaneet minulle kutsumalla minut liittonne kunniajäseneksi, lausun Teille, Suomen reippaat ja rehdit partiolaiset, lämpimän kiitokseni. Partiopalvelus on kaunis isänmaallinen toimi ja minulle on erittäin rakasta saada olla Teitä lähellä. Ne hyvät ja ylevät päämäärät, joita Te harrastatte nuoruuden koko innostuksella ja lämmöllä, se antaumus ja ritarillinen henki, joka elää Teidän riveissänne, tulevat ainiaaksi asettamaan Teidät oikean palvelukseen ja kasvattamaan Teistä kunnon kansalaisia, vapaalle Isänmaalle. Partiolaiset! Teidän nuoruuden voimanne ja nuoruuden uskonne ovat vapautemme paras turva ja tulevaisuutemme toivo.” Mannerheim oli juuri tuohon aikaan itse miettinyt miten voisi osoittaa kiitollisuuttaan partiolaisille. Hänellä oli taitelijatoveri Akseli GallenKallela, jonka puoleen hän oli kääntynyt usein valtiollisten tunnusten ja merkkien luomisessa. Nyt hän oli antanut tehtäväksi suunnitella ja luon-

nostella partiolaisille oman ansiomerkkinsä. Gallen-Kallela loi hienon arvokkaan ns. Mannerheim-soljen, jonka symboliikkaa voi kuvata seuraavalla tavalla: ”Soljen keskeinen kuvioaihe, vanha suomalainen varsijousi oli eränkävijän ase, turvallinen toveri metsissä ja erämaissa liikuttaessa. Soljessa jousi viittaa ihanteellisesti ylöspäin, hyvään, kauniiseen ja oikeaan, alaosassa puolestaan on Suomen vaakunasta otettu heraldinen ruusu isänmaan vertauskuvana sekä perustajan tunnuksen kirjain M. Kaikkea tätä ympäröi tammen-lehvistä muodostuva avoin voitonseppele, joka symboloi palkitsemista, kunniaa ja on saavutuksen vertauskuva. Luovuttaessaan 15.2.1920 ensimmäisen valmistuserän partiolaisille hän kirjoitti saatekirjeessään: ” ”Niillä virkamatkoilla, joita tein ollessani Suomen valtionhoitajana, lupasin niille reippaille partiolaisille, joita niin monilla paikkakunnilla olin tilaisuudessa näkemään, soljen jaettavaksi kunniamerkkinä niille heistä, jotka käytöksellään toteuttavat partiolaisten kauniin päämäärän ja osoittavat olevansa valmiit järkähtämättä ja ilman pelkoa pitämään kiinni siitä mikä on oikea.” Ensimmäisen kerran Mannerheim-solkia jaettiin Helsingissä Hippodromilla 28.3.1920, jolloin Mannerheim oli itse henkilökohtaisesti jakamassa merkit. Jatkossa Yrjön-päivästä muodostui kansallinen partiolaisten juhlapäivä, jolloin yleensä soljet jaettiin. Suomalaisille partiolaisille suuri ja merkittävä oli myös päivä, jolloin Kenraali Mannerheim otti vastaan ja toimi Robert Baden-Powellin isäntänä, kun hän ainoan kerran vieraili Suomessa 20.8.1933. Ohessa oleva kuva on monella tavalla historiallinen, sillä olemmehan tottuneet näkemään kuvissa vakavailmeisen Mannerheimin, mutta tässä on kaksi ratsuväen kenraalia hymyssä suin leppoisasti keskustelemassa keskenään kävelykepit käsissään. ”Yrjänä”

17 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:17

25.4.2006 14:30:44


Zambia2006

– kehitysyhteistyötä partiolaisittain

Suomen Partiolaisten ja Sambian partiolaisten yhteistyöhanke Zambia2006 on pyörähtänyt käyntiin jo viime vuonna. Hankkeen tarkoituksena on kehittää uudenlaisia toimintamahdollisuuksia vaeltajille molemmissa maissa tarjoamalla suomalaisille mahdollisuuden kehitysyhteistyöhön ja parantamalla Sambian partiojärjestön omavaraisuutta sekä koulutus- ja leiritoimintaa.

Kanankasvatusta ja sähköjohtoja Zambia2006-hanke on alkanut kansainvälisyyskasvatuksen ja kehitysyhteistyön aihepiireihin sekä muihin ryhmäläisiin tutustumalla viikonlopputapaamisissa. Projektissa on mukana kolmisenkymmentä suomalaista partiolaista, jotka toimivat erillisissä pienryhmissä, kouluttautuvat ja keräävät rahaa sekä hankkeeseen että matkakuluihin. Matkavalmistelut ovat jo käynnissä, itse matka on heinä-elokuussa. Hankkeessa kerätään varoja Sambian partiolaisten omistaman leirintäalueen kunnostamiseen, ryhmän tavoitesummana on 3000 euroa. Alueelle on tarkoitus rakentaa kanafarmi, jonka tuotot menevät partioliikkeen toimintaan. Tämä mahdollistaa turvallisen leireilyn ja hyödyllisten taitojen oppimisen. Työtä on kuitenkin edessä paljon, projektiin liittyy esimerkiksi monia käytännön pulmia kuten sähkön ja veden jakelu ja alueen rakennusten kunnostaminen. Sambiassa vietetyn ajan kuluessa ryhmän on tarkoitus tutustua paikalliseen partiotoimintaan sekä osallistua leirintäalueen kunnostukseen. Lisäksi tarkastellaan Sambian luonnonnähtävyyksiä ja paikallista elämänmenoa. Matkan jälkeen syksyllä vaeltajat toteuttavat oman kansainvälisyyskasvatustehtävänsä ja välittävät kokemuksiaan eteenpäin esimerkiksi vierailemalla vartioiden kokouksissa tai piirien tapahtumissa.

Tavoitteet kohdallaan Hankkeen tavoitteet eivät kuitenkaan pelkkään kanalan seinien kasaamiseen pääty. Hankkeen

kulmakivenä on taloudellisesti kannattavan toiminnan luominen. Lisäksi on olennaista opettaa paikallisille partiolaisille kanalan hoitoa ja pienviljelyä ja työllistää nuoria ja muita yhteisön jäseniä. Toiveena on myös näyttää esimerkkiä Sambian muille partiolaisille – mahdollisuuksia on. Farmin ja kunnostetun leirintäalueen tuoma noste paikalliselle partiotoiminnalle tullee olemaan suuri: turvallinen ja toimiva leireilyalue avaa aivan uusia mahdollisuuksia käytännön partiotoiminnalle ja elämäntaitojen opettelulle. Lisäksi suunnitelmissa oleva nuorten koulutuskeskus tulee tarpeeseen.

jalkahoitopalvelulla. Hiistulen Tytöt ja Vihdin Polunlöytäjät osallistuivat hankkeen varainkeruuseen siten, että järjestimme adventtikalenterimyyntitempauksen Nummelan Prismalla ja Citymarketilla, jonka tuotosta suurin osa meni hankkeen hyväksi”, Minttu kertoo. Neljäntenä uusmaalaisena mukana on Riina Tuomi Hyvinkään Metsätytöistä. Lisätietoja Zambia2006-hankkeesta: www.

partio.fi/zambia2006 Syksyn Pärskeissä kuulumisia paikan päältä!

Mukana menossa myös uusmaalaisia Zambia2006-hankkeeseen osallistuu myös kasvoja Uudeltamaalta. Minttu Ristiniitty (HiTy) on heistä yksi. Minttu kertoo silmiensä osuneen ilmoitukseen jossain kiertosähköpostissa, jonka jälkeen lisätietoja löytyi SP:n nettisivuilta. Halu lähteä mukaan oli suuri. ”Loistava tapa päästä tutustumaan ihmisiin ja kulttuuriin, mikä ei varmaankaan ainakaan samassa mittakaavassa onnistuisi, jos menisi itse matkalle Sambiaan muuten vaan”, Minttu sanoo. ”Kyse on siitä, että saadaan kontaktia kolmannen maailman ihmisiin ja levitetään kansainvälisyyskasvatusta omiin lippukuntiin.” Uusmaalaisten osin kansoittama pienryhmä Uusnääs on tähän mennessä kerännyt ryhmistä eniten rahaa hanketta varten. ”Tiiskun (Tia Jysmä, VTT) ja Teemun (Ristiniitty, ViPo) kanssa keräsimme rahaa piirin syyskokouksessa

18 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:18

25.4.2006 14:30:55


Kuinka toimia? 1. Tutustu järjestön toimintaan netissä: www.humana.org ja www.drh-movement.org. 2. Ota yhteyttä Tvindin koulutuskeskukseen Erja Lahteen (+45 29607111, info@dns-tvind.dk) 3. Saat lisätietoja ja voit päättää, lähteäkö vai jäädä.

Partiolaiselle vapaaehtoisuudesta tulee mieleen oma harrastus – lukemattomat pidetyt laumakokoukset, vartion retket, hallituksen pikkujoulut ja piirin tapahtumat. Partioliike ei toimisi ilman vapaaehtoisuutta. Harvemmin muunkaanlainen maailmanparannus. Humana People to People on vain yksi esimerkki maailmasta löytyvistä vapaaehtoisliikkeistä.

Humana… mikä?

Miksi lähteä?

Humana People to People on tanskalaista alkuperää oleva vuonna 1977 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka on historiansa aikana kouluttanut yli 6000 vapaaehtoistyöntekijää hyväntekeväisyystyöhön kehitysmaihin Afrikkaan, Väli-Amerikkaan ja Aasiaan. Järjestö ylläpitää pelkästään Afrikassa yli 180 eri projektia, joita ovat muun muassa katulapsien ja aids-orpojen auttaminen, kyläkoulujen rakentaminen, opettajien koulutus ja taistelu HIV:tä ja aidsia vastaan. Humana People to People on poliittisesti sitoutumaton järjestö, ja sen toiminnan pääajatuksena on antaa kaikille mahdollisimman samanarvoinen elämä sekä kaventaa kuilua rikkaiden ja köyhien välillä.

Hyväntekeväisyystyö kolmannen maailman maissa saattaa pyöriä mahdollisuutena monenkin mielessä. Usein esteenä saattaa kumminkin olla lähtemisen vaikeus – korkeaa kynnystä on hankala ylittää. ”Miten sinne pääsee? Kehen voi luottaa? Onko se vaarallista?” Rahakin saattaa olla ongelma, yleensä Humanan tapaisissa organisaatioissa vapaaehtoiset joutuvat itse maksamaan suuren osan kuluista. On tietysti syytä ajatella asiaa toisinkin päin: länsimaalaiselle mahdolliset ansaitut eurot tuottavat vapaaehtoistyössä kehitysmaassa moninkertaisesti hyvää. Ja suomalaisenkin nuoren on kuitenkin aina mahdollista ansaita vapaaehtoistyöhön uponneet rahat takaisin kotimaan kamaralle palattua. Kuitenkin vapaaehtoistyö on töiden parhaimmistoa; partiossa johtajana toimiva sen tietää, jos kuka. Samanlaista mielihyvää on vaikea muulla tavoin saavuttaa. Työn jäljen näkee konkreettisena edessään, kun sudenpentu kiittää kivasta leiristä tai kun malawilaispoika on oppinut lukemaan. Ei siis ole syytä arastella: jos kiinnostusta kehitysmaatyöhön on, saattaa Humana People to People olla yksi vaihtoehto.

Vapaaehtoiseksi Afrikkaan Humanan toimintaan ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat kiinnostuneita konkreettisesta maailmanparantamisesta. Mitään erikoistaitoja tai –kykyjä ei tarvita, kunhan on 18 vuotta täyttänyt, luonteeltaan ahkera ja joustava – sekä tietysti kiinnostunut muista ihmisistä. Vapaaehtoisprojekti kestää 14 kuukautta, ja se muodostuu kuuden kuukauden intensiivikoulutusjaksosta Tanskassa Tvindin koulutuskeskuksessa, kuuden kuukauden työpanoksesta Afrikassa ja kahden kuukauden Camp Future- eli arviointijaksosta Euroopassa. Koulutusjakson aikana asutaan Tanskassa. Ajankäyttö jaetaan valmistautumisopintojen ja järjestössä työskentelemisen kesken. Työnä voi olla esimerkiksi erityisnuorten kanssa toimiminen, tapahtumien järjestäminen tai järjestön mainostoimistossa työskenteleminen – ja töitä voi tehdä myös Tvindin tuulivoima-asemalla. Opintoihin sisältyy esimerkiksi kielten opiskelua, projektityötaitoja, suunnittelua, mainostamista, johtamista ja maailman tilanteen seuraamista. Valmiit vapaaehtoiset eli development instructorit lähtevät tiimeittäin kohdemaahansa työskentelemään valitun projektin kanssa puoleksi vuodeksi. Järjestö maksaa puolet matkasta, toinen puolisko on itse maksettava. Rahaa tähän voi kerätä valmistumisjakson aikanakin. Lopuksi on edessä paluu Tanskaan, jossa tehdään loppuraportti projektista, kirjoitetaan artikkeleita ja työskennellään valmistautumisjaksolta tutuissa töissä. Ohjelmaan kuuluu myös uusien vapaaehtoisten etsimistä ympäri Eurooppaa ja tiedon levittäminen.

Maailmanparannusta kukin tavallaan 19 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:19

25.4.2006 14:30:56


Ai kuka? 1. Kuka olet ja mitä puuhailet partiorintamalla? - Olen Olli Ahvenlampi, Pärskeen uusi taittaja.

2. Mitä muuta kuuluu partiokevääseesi? - Loskaa ja lunta, kengät aina märkänä kun ulos uskaltautuu. Pitäisi varmaan hommata kumisaappaat...(metsään lainaan isiltä)

3. Mikä tapahtuma/tavara/tms on tämän vuoden must-partio-juttu? - Ehdottomasti puukko, upea työkalu!

4. Mitä ilman et lähde retkelle? - Suklaata, olen addikti. Tähän vastatessani syön juuri Brunbergin mokkasuukkoa.

5. Mikä on suosikkisi partiolauluista? - Varmaan tulee nyt jaettu ensimmäinen sija rauhallisen Ilta pimenee - kappaleen ja hyvän grooven omaavan Tiedätkö miksi leiriläinen oon? - viisun kesken.

6. Mikä on ollut paras tekemäsi tai kokemasi partiojäynä? - Kaipa se liittyy tähän Kiehisten perinteiseen vaeltajakasteeseeen... ;)

7. Mikä tekee Pärskeestä Suomen parhaan piirilehden? - Raikkaat jutut, vapaus ulkoasun suunnittelun suhteen ja uusmaalaiset pirteät ideat!

8. Missä on taittajan painajainen? - Se kun materiaaleja puuttuu ja lehden pitäisi olla painossa aamulla. Viime Pärskeen kanssa meinasi käydä näin kun taitoin viimeisiä aukeamia kahden aikaan aamuyöstä. Kunnialla selvittiin kuitenkin! :)

9. Onko sinulla jo hätähousut? - Ei ole, mistä niitä saa? (Partiokaupoista, toim. huom.)

10. Mikä on parasta partiossa? - Ihmiset ja metsä. Luonnon ihana rauha. 20 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:20

25.4.2006 14:31:01


äsissäsi pitämäsi lehti on nimeltään Pärske. Se on Uudenmaan Partiopiirin piirilehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa, ja sitä lukee noin 1600 ihmistä. Jokainen piirin yli 15-vuotias jäsen saa sen postilaatikkoonsa.

K

Pärske on kuitenkin pulassa. Toimituskunta muodostuu tällä hetkellä päätoimittajasta, toimitussihteeristä, taittajasta ja kolmesta toimittajasta. Se ei riitä. Jokaisella edellä mainituista on muitakin pestejä ja (vaikkei sitä ehkä uskoisikaan) muuta elämää kuin Pärske. Siksi lehden teko käy kerta kerralta raskaammaksi. Juttujen kirjoittaminen kasaantuu samoille ihmisille ja niiden metsästys muista lähteistä on rankkaa ja aikaavievää.

Tule tekemään Pärskettä!

Toimi näin:

Juuri Sinä voit tulla mukaan Pärskeen tekoon!

1.Soita tai meilaa päätoimittaja Suskille (0405067289, susanna.lindgren@gmail.com). 2.Kuulet onnesta vapisevan äänen/huomaat kirjoittajan sormien temppuilleen näppäimistöllä. 3.Anna e-mailosoitteesi ja puhelinnumerosi. 4.Osallistu seuraavaan kokoukseen. 5.Pestaudu. 6.Ole sankari.

Et tarvitse alan koulutusta tai kokemusta, into ja kiinnostus ovat pääsyvaatimuksemme. Tarvitsemme ryhmäämme innokkaita toimittajia, valokuvaajia ja kuvittajia. Pärskeen kokouksia pidetään noin neljä vuodessa, yleensä Piiritoimistolla Helsingissä. Kokouksiin osallistuminen ei ole ehdoton edellytys (vaikkakin suotavaa), kauempanakin asuvat kynäniekat otetaan riemunkiljahduksin vastaan.

Näin helppoa se on!

Pärske tarjoaa sinulle arvokasta työkokemusta lehdenteossa sekä aivan uudenlaisen partiopestin.

Älä nössöile, vaan tartu haasteeseen.

Sinua

tarvitaan! 21 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:21

25.4.2006 14:31:04


Pyhä Yrjänä Prinsessa

Pyhä Yrjänä

22 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:22

25.4.2006 14:31:07


Baden-Powell laati partiolaisille oman lain, joka muistuttaa ritarilakia. Suomessa partiolaki on puettu partioihanteitten muotoon. Ritarilaki: Ole aina valmiina ja varusteisiin pukeutuneena, paitsi levätessäsi yöllä Puolusta köyhiä ja auta niitä, jotka eivät voi puolustaa itseään Älä tee mitään sellaista, mikä vahingoittaa tai loukkaa toisia Ole valmis puolustamaan maatasi Mitä tehnetkin, koeta hankkia rehellisyydelläsi kunniaa ja mainetta Älä milloinkaan riko lupaustasi Puolusta maasi kunniaa hengelläsi Valitse mieluummin kunniallinen kuolema kuin häpeällinen elämä

Lohikäärme

23 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:23

25.4.2006 14:31:23


Tule mukaan partiolaisten pyhiinvaellukselle! Mikä? Partiolaisten pyhiinvaellus järjestetään nyt toista kertaa ja tulevaisuudessa luultavasti kerran vuodessa. Pyhiinvaellus on rento viikonloppu hyvässä seurassa. Voit kerätä viikonlopun aikana voimia itsellesi ja ideoita jaettavaksi omassa partioryhmässäsi. Pyhiinvaellus on hengellinen matka.

Kenelle? Vartionjohtajille, vaeltajille, laumanjohtajille, akeloille, sammoille, valtermanneille, partiojohtajille, partion vastuunkantajille ja kaikille johtajaikäisille partiolaisille.

Milloin? Perjantai-illasta sunnuntain puoleenpäivään 8.-10.9.2006.

Missä? Lohjalla Vivamon hiljaisuuden niemessä. Vivamo paikkana tarjoaa upeat mahdollisuudet partiotapahtumalle. Alueella on mm. 10 metriä korkea Ystävyyden maja, jonka kattona on jättiraamattu, Maailman lasten kota, laavu, nuotiopaikkoja, ruokailukatos, iso niitty teltoille, Pyhän Birgitan kivinen kappeli, hiekkaranta ja saunat.

Mitä tehdään? Perjantaina tavataan tuttuja ja tutustutaan uusiin ystäviin, erilaisista työpajoista voi valita kiinnostavia kädentaitoja, vaeltava jumalanpalvelus johdattaa toiminnan kautta hiljentymään, yhteinen ateria nautitaan rannalla. Lauantaina on pyhiinvaelluspäivä. Vaellamme yhdessä koko päivän ja pysähdymme matkan varrella kiinnostaviin kohteisiin. Mukaan otetaan retkieväät. Illalla saunotaan, syödään ja tarinoidaan tulilla. Sunnuntaina päätämme yhteisen viikonloppumme messuun.

Hinta? Pyhiinvaellus maksaa 58 € ja hinta sisältää kaiken ohjelman, ruuat ja telttapaikan. Kannattaa kysyä tukea osallistumismaksuun lippukunnan taustayhteisöltä tai omasta seurakunnasta. Jotkut seurakunnat maksavat lippukunnanjohtajien osallistumismaksun kokonaan ja osan muiden johtajien maksuista.

Haluan mukaan! Ilmoittaudu mukaan www.partio.fi/ilmoittautuminen.php tai 09 2533 1170. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 18.8.. Jälki-ilmoittautuminen on mahdollista 1.9. asti, jolloin hintaan lisätään 10 € jälki-ilmoittautumismaksu. Jos tarvitset lisämaksullisen sisämajoituksen, varaa se Vivamosta 31.5. mennessä 0207 681 760.

Lisätietoja Casu 020 7681 765, kalevi.rautjoki@karas-sana.fi Heli 050 326 9011, heli.savolainen@evl.fi Partiolaisten pyhiinvaelluksen järjestävät Suomen Partiolaiset ja Sepporyhmä.

24 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:24

25.4.2006 14:31:33


”Ne päättää, jotka tekee!”

Piirileiri

2008

Tule tekemään... ohjelmaa tekniikkaa taloutta viestintää ruokahuoltoa ea:ta turvaa jne jne

Kysy lisää, Piiritoimisto (09) 6122 4038, 041 545 7411 eero.tuomenoksa@sp.partio.fi, tea.hurme@sp.partio.fi Piirinjohtaja Satu Tammilehto, 050-5583818, satu.tammilehto@iki.fi Piirin varajohtaja Paula Viikari, 040-5626025, paula.viikari@student.hse.fi

TULE JOHTAJAKSI Uudenmaan partiopiirin 1.luokan riihitykseen Uudenmaan Partiopiiri järjestää ensimmäistä kertaa piirin yhteisen 1.luokan riihityksen kevättalvella 2007. Tapahtuman tavoitteena on aktivoida lippukuntia järjestämään omia riihityksiä ja se on oiva paikka oppia riihityksen järjestämisestä. Riihityksestä kootaan ohje-/vinkkivihkonen jaettavaksi lippukuntiin. Riihityksen suunnittelu on jo aloitettu, mutta itse johtaja on vielä haussa.

Olisitko sinä etsimämme henkilö? Tärkeintä on, että olet täysi-ikäinen ja sinulla olisi aikaa paneutua projektiin. Muita vaatimuksia ei juurikaan ole, sillä tekemällähän oppii ja tukenasi on jo nyt osaava joukko tekijöitä. Aiempi kokemus piiritoiminnasta ei tosiaan ole välttämätöntä. Ilmoittaudu nyt Petra Valkoselle 040 718 5721, petra.val@gmail.com. Lisätiedot ja vastaukset kaikkiin kysymyksiisi odottaa hänellä.

25 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:25

25.4.2006 14:31:51


” I say, if your knees aren´t green by the end of the day you ought to seriously reexamine your life.”

Nakkikastike, partio ja vaelta

Satu: Olin alueemme lippukuntien pohjoismaisella ystävyysleirillä Tanskassa vuonna kirves ja vasara ja kai vapaaehtoisesti tai puoliksi pakottamalla päätynyt savun keittiöön kaverini kanssa. Positiivista hommassa oli se, että suihkussa oli lämmintä vettä (kun sitä sai lämmitettyä toholla) ja se, ettei muita velvoitteita kauheasti ollut. Toisaalta pesti oli aika työläs ja herätä piti aikaisin. Savussa oli meidän lisäksi vielä pari samanikäistä tyttöä savunjohtajina. Kaikki pojat taas olivat jotenkin onnistuneet puhumaan itsensä maanpäälliseen taivaaseen nimittäin vaeltajaleiriin. Ja minä olin katkera. Vaeltajaleirissä kaikki oli paremmin. Siellä ei ollut lapsia ja muutenkin ohjelma oli jotain mukavan vapaata ja nuorekasta. Kaikilla oli kivaa ja ruokaa tehtiin vuoroissa yhteisessä keittiössä. Rehellisesti sanoen en vieläkään tiedä vaeltajaleirin ohjelmasta. En edes tiedä, kutsuttaisiinko sitä nykypartiossa vaeltajaleiriksi tai vaeltajaohjelmaksi. Mutta minulle sillä ei oikeastaan ollut väliä vaan ongelma oli ihan muualla. Leirillä kun oli meitä vastuullisia ja sitten niitä, jotka olivat vastuusta onnistuneet jotenkin luistamaan sinne raja-aidan toiselle puolelle. Nakkikastikepäivänä ruokaa jäi meidän savussa yli. Vaeltajaleirissä taas oli ruokahuollon tai aikataulujen kanssa ollut ongelmia ja meidän pojat olivat jääneet ilman ruokaa. He luonnollisesti ajattelivat saavansa sitä oman lippukunnan savun keittiöstä vaan eivätpä saaneet. Valutin sen heidän silmiensä edessä maakuoppaan. Kostoni oli suloinen ja pojat olivat ihmeissään sekä nälkäisiä. Nakkikastike-episodi tuo mieleeni vaeltajuuteen jo tuolloin liittyneen perusongelman. Milloin on aikaa olla vaeltaja? Voiko olla samaan aikaan vaeltaja ja johtaja? Voiko olla vaeltaja

26 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:26

25.4.2006 14:31:57


PiJot tajuuden sietämätön keveys? ilman, että tulee leimatuksi vastuunpakoilijaksi? Pitääkö valita joko johtajuus tai vaeltajuus? Onko vaeltajilla johtajia? Paula: Kauheaa, omatkin ensimmäiset vaeltajamuistoni liittyvät samantyyppiseen tilanteeseen piirileiri Melkuttimella. Vaeltajuus tulee vaikeaan kohtaan, usein vartiolaisuuden, vartiojohtajuuden ja johtajuuden saumaan. Ilman johtajia lpk ei pärjää mitenkään, ilman vaeltajia voidaan tarvittaessa olla. Tällaisella strategialla monessa lpk:ssa on pärjätty pakon edellä. Olisiko kuitenkin muitakin ratkaisuja? Kansan suussa puhutaan usein vaeltajaongelmasta mutta tuskin niillä, jotka ovat vaeltajia, on niitä suurimpia ongelmia. Enemmän kipupisteitä taitaa löytyä sieltä, missä vaeltajia ei ole tai missä vaeltajuudelle ei anneta mahdollisuuksia. Miksi, oi miksi, niin monessa lippukunnassa ei pystytä toteuttamaan tätä ikäkautta juuri millään tasolla? Partio on tavoitteellinen kasvatusjärjestö, jossa vaeltajuus on ikäkausien sarjassa kolmas palikka eikä mikään vastuunpakoilijoiden hengailupaikka. Ilman vaeltajavaihetta ei voi saada kasaan koko sarjaa. Vaeltajille on oma hankkeisiin perustuva vaeltajaohjelmansa, hankeohjaajille ja valtermanneille omat koulutussisältönsä ja muutenkin tarjolla olevien puitteiden pitäisi olla samat kuin esim. sudenpennuille ja vartiolaisille. Käytännön toteutuksessa kuitenkin tökkii ja pahasti. Vaeltajuuden ei pitäisi olla lippukunnassa mikään kiva satunnainen bonuskierros vaan osa partiokasvatusta, yhden ikäkauden oma juttu. Vaeltajuusmahdollisuuden puute karsii väkisinkin jengiä lippukunnasta juuri siitä ikäkaudesta, josta tulevat johtajatkin pitäisi kasvattaa. Kaikki eivät halua vj:ksi ja jos vaihtoehtoja ei ole, kolon ovet heiluvat emmekä takuulla saa sitä ihmistä enää myöhemmin, pj-ikäisenä, takaisin toimintaan. Toimiva vaeltajaikäkausi on yksi vastaus myös siihen johtajapulaan ja sairaan pähee vaeltajavaihe voisi houkutella lippukuntaan ihan uusiakin jäseniä. Vaeltaja edes vähän aikaa. Vaeltaja edes osa-aikaisesti. Tällaisesta ajattelusta voitaisiin ehkä lähteä jos enempään ei voi venyä. Vaeltaja, ihan oikeasti?

27 /Pärske/2/2006

2/06.indd Sec1:27

25.4.2006 14:32:04


Uudenmaan Partiopiiri ry Lönnrotinkatu 30 D 00180 HELSINKI

.D71

Hallitus Lippukunnanjohtaja Apulaislippukunnanjohtaja Sihteeri Rahastonhoitaja Tiedottaja Koulutusvastaava Jäsen LJN Akela Laumanjohtaja VJN Sampo Vartionjohtaja Apulaisvartionjohtaja Vaeltajat Valtermanni Hankeohjaaja Vaeltaja

+ !!! !!! !

!!! !

+ +

+

+

+

+ +

! !!! + !!!

+ +

+ +

+ + +

+

! + +

Erityiset tehtävät Kisanjärjestäjä

+ Myös tarpeen pestissä (!)

EA I ja II

Tervetuloa partioon

Partiokouluttajakurssi

Lippukunnanjohtamiskurssi

Leikkikurssi

!!! !!! + + + + ! +

!!!

+

+ + + +

MUU KOUL.

+

+ +

!!! ! !!! !

Kommunikaattorikurssi

Pt-kisakurssi

Erätaitojatkokurssi

Erätaito-pk

KoGi

PJPK

!!! ! !!! ! + + + ! +

Johtajat ja aktiivitoimijat Muut johtajatehtävät Aikuisena partioon

Välttämätön pestissä (!!!)

2/06.indd Sec1:28

Valtermannikurssi

HOK

Sampotapaaminen

TAITOKOUL.

Sampokurssi

Vj-päivä

Vj-vihjarit

Akelakurssi

Lj-vihjarit

Lj-kurssi

Vj-jatkokurssi

IKÄKAUSIKOULUTUS Vj-peruskurssi (lpk järjestää)

KURSSIAVAIN Uudenmaan Partiopiiri Ry

!

!!! Hyödyllinen pestissä (+)

25.4.2006 14:32:05


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.