Pärske 3/2013 by Uudenmaan Partiopiiri

III/2013

Milt채 n채ytti pukeutuminen K채mppi-leirill채?

Leirimuotoinen pj-pk: Uhka vai mahdollisuus?

Tässä Pärskeessä: 3 Pääkirjoitus 4-5 Ajassa kiinni 4 Valitusvirsi Hot/Not Pärske Pätee 5 Pärskähdykset

6 Kulttuuriannos Keikka-arvio: Mokoomba 7 ParLooks Kämpin leirimuotia 8-9 Tarpojat Partiomestarin kulisseissa 10-11 Partio on (väline)urheilua 10 Radalla: Lilla Rosa 11 Radalla: Obs 12-13 Kuka? Missä? 12 Ai Kuka? 13 Missä hän on nyt? 14-15 Fanijuliste Vikisevät Vinkuviikset 16-17 Artikkeli Alkoholi ja partio 18-20 Uusi aika, Uusimaa 18 Miten syntyi Uudenmaan kasvu? 19 Leirimuotoinen pj-pk 20 Ilmoitusluontoista asiaa 21 Lippukunnat Lohjan Nummitytöt ylittävät rajoja 22-23 Jatkokertomus Osa 3 24-25 Vieraskynät 24 Janne Haonperä 25 Pekkuli 26

Anonyymi partiolainen

Löydä sisäinen sudarisi

Pärske 3/13 Uudenmaan Partiopiirin lehti 36. vuosikerta, nro 202 Ilmestymispäivä 9.10.2013 ISSN 1235-5224

Seuraava Pärske ilmestyy 4.12.2013

Julkaisija Uudenmaan Partiopiiri ry Töölönkatu 55, 00250 Helsinki p. 09 8865 1400 faksi (09) 8865 1199 uusimaa@partio.fi www.uusimaa.partio.fi

Toimitus Markus Haveri (LEV) Maija Huitu (HiTy) Nelli Immonen (KiMe) Emma Napari (HiTy) Samuli Reunamo (KKP) Heidi Stenberg (SKK)

Piirinjohtaja Antti Koistinen

Avustajat 3/13 Pekka Urhonen Janne Haonperä Ilona Turunen Otto Malkakorpi Petra Valkonen Pauliina Toivanen

Piirin varajohtaja Pekka Urhonen Päätoimittaja Emilia “Immu” Pöyry Iikka Salmela Yhteystiedot parske@uusimaa.partio.fi etunimi.sukunimi@uusimaa.partio.fi Toimitussihteeri Hanna Niemi 050 446 0057 hanna.niemi@partio.fi Ulkoasu Nelli Immonen

Painos 1600 kpl Painopaikka Painokurki Oy, Helsinki Paperi Galerie Volume 100 gr.

Pärskeen 4/13 aineistopäivä on 4.11.2013 Aineisto toimitettava deadlineen mennessä päätoimittajalle.

PÄÄKIRJOITUS

Pääkirjoitus: Muu maa mansikka?

xplorer Belt -vaellus Britanniassa ja partioleiri Islannissa, ne ovat olleet ylivoimaisesti partiotaipaleeni parhaimmat tapahtumat. Toki olen kokenut leireillä, retkillä, vaelluksilla ja jopa kisoissa hyviä hetkiä kotimaassakin, mutta silti juuri nuo ulkomaan reissut tulevat ensimmäisenä mieleen, kun muistelen pitkää partiouraani taaksepäin. Miksi? Todellisuudessa sää Islannissa ei ollut parhaasta päästä (toki parempi kuin Taruksella) ja inhottavat pienet mustat ötökät tunkivat silmiin ja korviin silloin, kun ei tuullut tai satanut. Ohjelman suunnittelussa ei oltu juurikaan ajateltu ulkomaalaisvieraita ja ruokakin oli vähintään epämääräistä. Silti jostain syystä jopa islantilaisella snyrtingillä hengailu on mieleenpainuvampi kokemus kuin vessajono suomalaisella suurleirillä. Skotlannin ja Englannin rajamailla sain elämäni toistaiseksi pahimmat rakot ja jalkakivut. Olin jopa luovuttaa vaelluksen, mutta jälkeenpäin ajatellen muistot ovat vain lämpimiä, toisin kuin vuoden 1998 piirin talvikisoista. Eräs vaellusreissu Lemmenjoella ei oikeastaan

olisi voinut sujua paremmin, mutta silti ajatukseni palaavat mieluummin Britanniaan. Islannissa olimme viiden hengen tyttöporukalla ”omassa” leirissämme. Minä vanhimpana 16-vuotias. Leirille päästäksemme myimme tavaraa kirpputoreilla, järjestimme discoja ja jaoimme biojätepusseja. Järjestimme itse ilmoittautumiset, lennot sekä huvitusta ja majoituksen leirin jälkeiselle ajalle. Laadimme esittelylakanan Suomesta, esityksiä leirin yhteisohjelmiin ja kävimme spontaanisti vierailemassa leiriradiossa. Näimme vaivaa onnistuneen leirikokemuksen eteen. EB taas on kokemus, johon ei juurikaan voi valmistautua. Lähes kaikki tulee yllätyksenä, mutta veikkaan, että jokainen vaellukselle osallistunut on reissun aikana kehittynyt ihmisenä. Suurimmat onnistumisen tunteet saadaan omien rajojen ylittämisestä ja se taitaa onnistua parhaiten mahdollisimman kaukana kotoa. -Immu Kirjoittaja on päätoimittaja, joka pitää enemmän mustikoista kuin mansikoista

AJASSA KIINNI

Pärskähdykset

koonnut Emma Napari

Ulkom

aanpr

ainen av tautum it ! o hA m a il W een on m Jambor äiseksi il ir in n le a uu p tt ja a Ja änä ivä s si kevä tymäpä n y et s is ä s taan en jo äysi-ik päästä 001. T .2 iin, .7 v 8 2 tä dollista 97– eluteh 27.7.19 ille palv jä ir te le s välille t e ä sev sa on p an pää ikkuees ir u le o . ij sen sija ir on mm men le a s o s u u S a s h stejä myö etkellä imia pe - tällä h isää avo L . a avoinna ji ta h ntien jo ! lippuku boree.fi m ja a s s e te it oso

Käm ppi 201 Kämp 4 pi on aidost Suom i kans essa! K ainväli ämpillä ihmisii nen le pääse n eri iri e tutust puolilt maan umaan a m heille a a il m par tio aa, op eri ku taitoja ettalttuure ja op ista. Le kv-kas pimaa iri on vatust n mitä m a, joho leita. L ainioin n kaik eiri jär ta k i o je v at ter st Lue lis vetulää: ww etään 12.-1 5.6.20 w.kam 14. ppileir i.fi.

ojektik SP:n järjest oulutu ämä vaelt s ajien ulko jektikoulutu maanpros pidetään näillä näk 2.11.2013 ymin Par tioasem alla, lisätieto myöhemm ja tulee in, lisää voi kysellä säh osoitteest köpostilla a ulkom aanprojekt Ensiapua su i@ par tio.fi. unnitteluu n tarjoaa S maanproje P:n Ulkoktiopas ja neuvoja m piirin vaelt yös esim. ajaohjelmao hjaaja Jani Lavonen

Pak o SCO on! UTT I2-pr par t ojek iola puku isten av tin tavo oimu nnille ittee na utta. sa P mah aoss P d r o ojek on edis llisuu a-roo pako d e lip n til ti tarjoa tää laise ata a lip na. V elin jok Jepp a a in een tutus tapahtu yli 1 osall m t u 5 lipeli iint t v is a u a t o u ä. Se voi s vat koulu tiaille! Ka elämään nass iis oll ik t asi. L a pia etaan pit ki syksy isätie n n my ämä toja: än ro ö hann oa.nie s sinun li mi@ ppuk par t unio.fi

tusta asva k ö t ojen s ten äri i raj ar tiolais Ymp tä yl t y y egalin p n v yke ä it S t h s ja e men ja y vän k

Suo kestä al 2 on galissa a tukee k jo Woom i, ja Sene t k o je in e o r k p n kautta. kkimis yhteine ttojen lonhan o u t lu o ia r is ik ka ideoita ja m sen mu kokous tuksen a v iä s v a y k h tö on tukseen ympäris tökasva tisivuilla is t r e ä n p in . Lippu än ym Projekt ohjeita n tior yhm ie r k n a e ik s p mpauk isten le oman er uute negalila k e is in . a iv r t m a k ja a ös v sekä m stää my ätietoja je is r L jä i i! s o .fi. väk kunta v l.par tio ktin hy wooma al-proje a t s e e t Woom soit kkejä o teettivin

Nimmonen

AJASSA KIINNI

Valitusvirsi

Kasvu Kämppi Piiritoimiston Anna

Yhdessä tekeminen

Lusmuilu Märät lätäköt Päällekkäiset tapahtumat Hirvikärpäset

Waaaaaaa!!! Kyllä harmittaa, että sen maailmanjamboreen pitää olla taas niiiin kaukana! Pelkkä matka kestää jo melkein vuorokauden, ja ennen pitkää leiriä pitäisi muka koluta pitkin poikin Japania jollain ”oheismatkalla”. Ihan outoa se niitten kirjoituskin. Sitten siellä kuulemma pukeudutaan värikkäisiin aamutakkeihin ja syödään raakaa kalaa. YÖK! Kuka sellaiselle reissulle nyt haluaa lähteä? Mennään mieluummin vaikka Keravalle...

Pärske Pätee Miks yks johtaja sano et BP oli pasifisti, mut sit mun vj-kaveri kerto et se onki joku kenraali vai mikä onkaan? Valaiskaa tyhmää :(

Pärske vastaa: Lordi Robert BadenPowellhan oli todellakin molempia. Hän palveli useita vuosia Iso-Britannian armeijassa ja eteni myöhemmin aina luutnantti-kenraaliksi asti. Mutta vaikka olikin armeijan palveluksessa, hän kaavaili partiosta maailmanlaajuista järjestöä, jonka lopullisena päämääränä oli vaatimattomasti maailmanrauhan saavuttaminen. Ensimmäisen maailmansodan syttyminen olikin hänelle valtava järkytys, sillä hän oli ajatellut partioliikkeen estävän tämänkaltaisten konfliktien syntymisen.

Vaivaako sinua partioaiheinen kysymys, johon et ole saanut vastausta? Kysy Pärskeeltä. Me etsimme pätevän asiantuntijan vastaamaan. Ja jollemme löydä asiantuntijaa, Iikka pätee.

Kysymykset voi lähettää osoitteeseen parske@uusimaa.partio.fi

KULTTUURIANNOS

Teksti: Iikka Salmela Kuva: Roel Determeijer

Pimenevien iltojen piristys Zimbabwesta

elsigin juhlaviikot on kunnostautunut vuodesta toiseen haalimalla esiintyvien taiteilijoiden kaartiinsa todella tasokkaita konsertoijia mukavan vaihtelevasti ympäri maailman. Zimbabwelainen Mokoomba ei ehkä ole niin tunnettu kuin vuoden 2009 jyrä Lou Reed tai tämän vuoden kummajainen Yoko Ono, mutta minkä yhtye maineessaan häviää se energiassaan ja karismassaan voittaa.

Ehkä tuntemattomuudestaan johtuen yhtye oli keräännyttänyt paikalle varsin kirjavan joukon erilaisia kuulijoita; oli kaltaisiani värikkäisiin kankaisiin verhoutuneita hippejä, keski-ikäisiä täti-ihmisiä ja jopa asiallisesti pukuihin pukeutuneita jo harmaantuneita miehiä. Johtuneeko sitten Juhlaviikkojen imagosta, mutta kovin nuoreksi sitä itsensä väkijoukossa tunsi. Mokoomban lämmittelijänä toimi suomalais-senegalilais-serbialainen

Afrocola. Viilenevässä loppukesän illassa kankean suomalaisyleisön kannustaminen ottamaan ensimmäiset tanssiaskelensa ei ole tehtävistä kiitollisimpia. Vaikka yhtye oli ammattitaitoinen ja energinen, ei se oikein saanut kansan jalkoja vipattamaan. Musiikin pohjavire oli mitä suurimmassa määrin senegalilainen, mutta etenkin ajoittain suorastaan sekopäiseen lavashow'hun yltynyt perkussio-serbi toi aktiin kaivattua lisämaustetta ja balkanilaista paloa. Illan pääesiintyjä ei kuitenkaan jättänyt ketään kylmäksi (anteeksi kulunut kielikuva, mutta teltassa tuli tosiaan kuuma). Mokoomban viisihenkistä ydinkokoonpanoa oli täydennetty torvisektiolla, joka oli suurehkon estradin täyttämisen kannalta hyvä ratkaisu. Ei sillä, etteikö zimbabwelaista kansanmusiikkia funkiin, souliin ja skahan yhdistelevä hurmoshenkinen, jopa karnevaalimainen, tykitys olisi ollut jo aivan riittävä konsepti; suu-

rella lavalla suuren maailman meininki, niinhän sen kuuluu mennä. Nuoret miehet olivat kaikki hyvin taitavia soittajia ja tanssijoita. Siinä missä läntisessä populaarimusiikissa on totuttu lavamaneereissa lähinnä erilaisiin reuhtomisen, hyppimisen ja riehumisen muotoihin, kuului Mokoomban aktiin ihan oikeita, harjoiteltuja ja hiottuja ryhmätanssinumeroita. Nuoret miehet soittivat musiikkiaan suurella tunteella ja intensiteetillä; ehkä jopa tavallistakin suuremmalla, sillä kyseessä oli yhtyeen Euroopan-kiertueen viimeinen esiintyminen. Härmäläiset tanssivat hurjasti, myös ne aiemmin mainitsemani pukumiehet. Ilta oli jo varsin pitkällä kun ryhmä lopetti soitantansa ehkä historian pisimpään yhtyeen esittelyyn. Tästä ei koitunut muuta haittaa kuin se, ettei toimittaja ehtinyt piirin luottisseminaarissa tehdä muuta kuin saunoa.

ParLooks

PARLOOKS

Teksti: Immu Pöyry Kuvat: Hanna Niemi, Immu Pöyry

Pärskeen muotitoimitus jalkautui tutkimaan Kämppi-leirin osallitujien ja VIP-vieraiden leiriasustusta.

Abdi Hakiim Hassan Hakiim oli ennen Kämppiä tutustunut leirielämään Hangossa. Leiriolosuhteisiin valmistauduttiin valitsemalla vedenpitävä takki ja aurinkolasit (jotka sopivat myös lippiksen väreihin), mutta muuten mukaan valikoituivat normaalit arkivaatteet. Kumisaappaiden unohtumista Hakiim harmitteli, mutta ne sai onneksi lainaan leiriltä.

Antti Koistinen Leiriltä VIP-vieraana tavattu Antti on totuttu näkemään särmänä tapahtumassa kuin tapahtumassa. Piirinjohtaja perustelee huoliteltua asua sillä, että koskaan ei tiedä, vaikka partiotapahtumassa törmäisi tulevaan työnantajaansa. Komea hattu on ostettu Jamboreelta vuonna 2007 ja se on australialaista tyyliä. Paita puolestaan on SP:n vanha johtajapaita, jota ei enää valmisteta.

Matias Pokkinen Matias esitteli Pärskeelle Yhdysvaltojen poikapartiojärjestön (BSA) Eagle Scout partiounivormun, johon kuuluu myös ansiomerkkihihna. Eagle Scout (kotkapartiolainen) on BSA:n korkein arvo ja sen saavuttamiseksi vaaditaan mm. vähintään 21 ansiomerkkiä sekä partiohengen noudattamista.

TARPOJAT

Partiomestarin kulisseissa Teksti ja kuva: Pauliina Toivanen

”Jos normaalisti teette asiat sataprosenttisesti, niin telkkarissa ne saa tehdä satakymmenenprosenttisesti. Älkää katsoko kameraan, pitäkää ääntä ja jos on hyvä fiilis, niin nauttikaa oikein kunnolla. Tv:ssä saa ylielää ja hieman näytelläkin”, Partiomestarin tuottaja Tomi Paajanen ohjeistaa jännittyneitä partiolaisia Partiomestarin kisakuvauksia edeltävänä iltana Hämeenlinnan Evolla.

le TV2:lla nähdyn Partiomestarin kisaosuus kuvattiin Ilves13-piirileirin kyljessä 25.–27.8. Sitä ennen osa neljän hengen tarpojavartioista oli harjoitellut selviytymis- ja yhteistyötaitoja vaativia partiotehtäviä sekä kameran edessä olemista Leon Lenkillä ja Hilkan Kilvalla järjestetyssä valmennusviikonlopussa. ”Olen äärettömän innoissani, että pääsen tekemään ohjelmaa teidän kanssanne. Te olette tämän ohjelman tärkein osa-alue. Vetäkää hyvällä sykkeellä, älkää madelko. Kun vedätte hyvin, tästä tulee tosi hyvä”, Tomi kannustaa. ”Jos naurattaa, saa nauraa. Jos itkettää, saa itkeä”, ohjaaja Ria Karhila

lisää. Seuraavana aamuna ennen ensimmäistä selviytymistehtävää ilmapiiri on leirissä odottava. Kilpailijoilla ei ole hajuakaan, mitä tuleman pitää. ”Jos naurattaa, saa nauraa. Jos itkettää, saa itkeä” Kun ensimmäinen tehtävä pyörähtää käyntiin, kamerat näyttävät unohtuvan. Osa kertoo, että ne häiritsevät tehtävien tekemistä, osa on hieman kateellinen, kun toista vartiota kuvataankin enemmän. Mutta ulkopuolisille se ei näy, pulssi näyttää olevan sijoillaan. ”Jos ku-

TARPOJAT

vaamme puolitoista tuntia, ohjelmassa siitä näkyy ehkä seitsemän minuuttia. Se on telkkarityötä”, Ria muistuttaa kilpailijoita. Rastihenkilöillä yhteiset kujeet

Kolmessa päivässä ja kymmenkertaisissa työtunneissa saadaan kuvattua yhteensä kuusi jaksoa. Tuotantoryhmän lisäksi taustalla hyörii noin 50 hengen joukko, johon kuuluu sekä partiotyöntekijöitä että vapaaehtoisia partiolaisia. He ovat ne, jotka loihtivat rastitehtävien puitteet. Jokainen rasti myös läpiajetaan, eli testataan, aina edellisenä päivänä. ”Teillä pitää olla samat kujeet siitä, miten homma lähtee käyntiin”, Partiomestarin tehtäväpäällikkö Antti Knuuti ohjeistaa rastihenkilöitä ennen koko kisan juonellisesti vaativinta onnettomuustehtävää. Onnettomuustehtävässä Suomen Partiolaisten kasvatuspäällikkö Timo Sinivuori, medialähettiläs Aapo Rainio ja Patrull Ugglan huoltaja Yvonne Sandström saavat taipua jopa näyttelijäsuorituksiin asti. Rastivalmisteluihin kuului näytelmätreenien lisäksi muun muassa pyörän hajottamista, paidan repimistä, ruhjeiden maskeeraamista, savukoneen testaamista ja lunastuskuntoon ajetun auton metsästämistä. Lopulta onnettomuustilanne oli niin todentuntuinen, että osa kisailijoista ihan oikeasti säikähti juostessaan onnet-

tomuuspaikalle, ja myös kameran takana pyyhittiin silmäkulmia. Täyttä tykitystä

Välillä käydään läpi, missä järjestyksessä vartiot tulevat kameran eteen tehtävänantoon. Muutaman kerran otetaan uusintaotos – ei saanut madella! Pääasiassa ohjelman kuvaukset ovat kuitenkin alusta loppuun suoraa tykitystä. Lopulta tykitys palkitaan, sillä vartiot suoriutuvat tehtävistä ja kuvaukset rullaavat paremmin kuin kukaan osasi odottaa. Myös huumori kommelluksineen ja kämmäyksineen säilyy pelissä koko seikkailun ajan. ”Vartiot osasivat enemmän kuin olin luullut. Joukossa oli sekä tiedemiehiä että sporttaajia, supliikkityyppejä ja mietiskelijöitä, jotka kaikki tsemppasivat toisiaan. Fiilikset ovat kuvausten jälkeen todella korkealla ja odotan innolla, että ohjelma tulee ulos”, kisan Partioässä, eli tuomari ja nuorten kannustaja, löytöretkeilijä Pata Degerman hehkuttaa. Miten vartiot todella selvisivät ja olisitko sinä keksinyt jonkin paremman keinon väkertää rinkkalautan tai maitokärryn, loihtimaan metsähenkisen aterian nuotiolla, löytämään eksyneen kaverin metsän keskeltä tai sovittamaan Nuotiolaulun uusiksi?

Lue myös Uudenmaan Partiopiiriä edustaneesta vartiosta sivulta 12! Partiomestari Partiomestari on Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n ja Story Of Sports -tuotantoyhtiön yhteistyönä toteutettava TV-sarja. Ohjelmassa tarpojavartiot, eli 12–15 -vuotiaiden partiolaisten joukkueet, ympäri Suomen mittelevät erilaisissa selviytymis- ja yhteistyötaitoja vaativissa partiotaidoissa. Kilpailijat edustavat kymmentä eri partiopiiriä, jotka ovat olleet vahvasti mukana myös tuotantoprojektissa. Ohjelmaa näytettiin YLE TV2:lla alkusyksystä, muutamia jaksoja on vielä nähtävillä YLE Areenassa. Lisätietoja: www.partio.fi/partiomestari

PARTIO ON (VÄLINE)URHEILUA

Radalla:

R o a s l a il

illa Rosa osallistui Piirin Radalla-syyskisoihin. Vartion motivaatio oli kerrankin kohdallaan, kun sinisessä sarjassa kisasi myös Es ponit från HMT Hyvinkään Metsätytöistä. Kuinka Pärskeen seurantavartiolle kävi? Vartion koostumus oli jälleen hieman poikkeuksellinen: Anni Rossi, Orvokki Somervuori, Oona Saranpää ja Lilja Somervuori, kaikki Kirkkonummen Metsänkävijöistä. Vartion “suunnistusvastaava” Paula Heino ei päässyt mukaan murtuneen jalan vuoksi, mutta tyttöjen mukaan suunnistustehtävätkin menivät silti “aika nappiin”. “Yörastin sydämenmuotoinen lihapiirakkamme jäi mieleen todella hauskana tehtävänä! Siinä oli monta osaa joten sen valmistuskin vei jonkun verran aikaa. Mieleen jäi myös se, kun paistoimme trangialla sibeliusleivosta, ja kaasu oli liian

kovalla joten kattilan pohjaan suli reikä”, kertoo Orvokki. “Hyvin kuitenkin pärjäsimme loppujen tehtävien kanssa yhdellä kattilalla!” Lisäksi kehuja saavat päättelytehtävä, jossa piti yhdistellä juna, lähtöpaikka ja junan kuljettamat tavarat sekä hauskasti tavallisesta poikennut EA-tehtävä, jossa tunnistettiin sisäelimiä ainoastaan tunnustelemalla. Luovuutta päästiin käyttämään Puhdistamo-tehtävässä, jossa piti erotella vesi ja rauta steariinin ja hiekan joukosta. Vartio käytti nimittäin veden suodattamiseen varapikkuhousuja… Sibeliusleivoksen kahvi sentään suodatettiin tiskirätillä. Kantamuksissa oli hieman pihistelty, joten yöpymiseen sai riittää kaksi makuupussia. Kylmä ei silti tullut. Vartiota jäi hieman harmittamaan että loppukiri jouduttiin hylkäämään kaikilta osallistujista riippumattomista syistä, vaikka se

Teksti: Immu Pöyry Kuvat: Hanna Niemi

ei vartion sijoittumiseen vaikuttanutkaan. Lisäksi vartio toivoo seuraaviin kisoihin yösuunnistusta myös siniselle ja punaiselle sarjalle. Piirin mestaruus siis tuli, joten Lilla Rosa lähtee edustamaan piiriämme Porvoossa 5.-6.10. järjestettäviin UusiMaaIlma SM-kisoihin. Edellisen kerran vartio kisasi Suomen mestaruudesta vuonna 2011, jolloin sijoitus oli hienosti viides (11 vartiosta). SM-kisoihin lähtevät Paula, Anni, Orvokki ja Lilja. Kisavalmistelutkin on aloitettu jo hyvissä ajoin ja kisajännitys on alkamassa, varustelistaa kootaan ja partiotaitoja kerrataan ahkerasti! Terveiset Lilla Rosalta! Nähdään Porvoossa! Katso video Lilla Rosan tunnelmista Radalla-kisojen lähtötehtävän jälkeen Pärskeen Facebook-sivuilta!

PARTIO ON (VÄLINE)URHEILUA

Radalla:

Obs

astapainoksi sinisen sarjan pinkeille tytöille Pärske kyseli tunnelmia Radallakisan jälkeen myös harmaan sarjan ylivoimaiselta voittajavartiolta, Tuuspartion Obsilta.

80-luvun alkupuolelta kisannut Obs on aluksi osallistunut kisoihin vaihtelevalla miehityksellä, mutta vuodesta 1986 alkaen kokoonpanoon ovat kuuluneet Petri ”Beat” Leppikangas, Mikko Retva ja Petteri Tervonen. ”Samalla kokoonpanolla kisatessa on työnjako aina selvä: Mikko vastaa kätevyystehtävistä, Petteri suunnistuksesta ja minä ruuasta. Kaikki tekevät tietysti kaikkea ja auttavat toisia. Muut tehtävätyypit tehdään sitten yhdessä sopien. Koskaan ei ole tullut riitaa mistään”, Beat valaisee. ”Joskus meiltä on kyselty, mistä nimi tulee. Kisavartiolle piti aikanaan keksiä nimi, kun oltiin ilmoittautumassa kisaan. Mikolla alkoi lukiossa seuraavaksi ruotsin tunti ja hänellä oli kädessään oppikirja, jonka nimi oli Obs. Hyvä lyhyt nimi, vaikka sitä joutuukin joskus rastimiehille tavaamaan.” Tauon jälkeen kisaamaan palannut Obs on erikoistunut syyskisoihin, joskus harvoin vartio käy myös talvikisoissa. SM-kisoissakin on käyty nuorempana, mutta ei enää ”Ne ovat liian vakavaa touhua. Uudenmaan piirin kisoissa on aina ollut mukavan rento meininki. Lähdem-

me kisaamaan vain, koska se on kivaa. Emme ota menestyspaineita.” Tästä huolimatta vartio voitti piirin syysmestaruuden nyt neljännen kerran putkeen, jos välistä unohdetaan vuosi 2011, jolloin Tuusula oli järjestämisvuorossa. Obs lähinnä ihmettelee menestystään: ”Tiedämme taitomme kätevyystehtävissä, mutta suunnistustehtävien pohja-ajat ovat outoa. Me emme todellakaan ole nopeita. Vain yksi meistä jaksaa juosta pidempään, yksi juoksee vähän ja kolmas ei juuri ollenkaan.” ”Ehkä menestys johtuukin vuosien kokemuksesta”, Beat pohtii ja harmittelee samalla, että nuoruuden kilpakumppanit ovat kadonneet kisoista: ”Olisi joskus hauska nähdä heitäkin vielä kisoissa.” Lilla Rosasta poiketen Obs ei kisoihin juuri valmistaudu ”Sovitaan vain mitä työkaluja kukakin tuo ja mitä syödään. Meillä on aina mukana makuupussit ja paljon ruokaa. Joskus on ollut possunpaistia ja muita herkkuja. Nyt mukana oli vain pikaretkiruokaa, onneksi. Yörastilla oli niin paljon tehtäviä, ettei ruokaa olisi ehtinyt laittaa.” Obsin mukaan ”kisa oli ihan mukava.” ”Tehtäväkäskyissä paistoi hieman järjestäjien kokemattomuus. Itse pidin erityisesti ruokatehtävistä. Ne olivat oikeasti haastavia, mutta silti toteutettavissa käytettävissä olleilla välineillä. Myös T-

Teksti: Immu Pöyry Kuva: Olli Bergström

juna (EA) -tehtävän toteutuksesta ja sisällöstä pidimme. Kim ja vedenpuhdistus saivat meiltä matalimman arvosanan.” Nuorempia Obs rohkaisee lähtemään kisaan ilman ennakkoluuloja ja menestyspaineita. ”Kisat ovat hauska tapa viettää viikonloppu ulkona hyvien ystävien kanssa nauttien luonnosta ja tehtävistä. Joskus voi tietysti olla kurjaa, kun väsyttää ja sataa vettä, mutta mukavat muistot päihittävät kurjuuden pian. Menestys tulee sitten kisakokemuksen myötä. Meillä siihen meni melkein 30 vuotta.”

KUKA? MISSÄ?

Ai Kuka? Vikisevät vinkuviikset Keravan Eräkamuista osallistuivat YLE:n Partiomestari-kisaan. Mistä keksitte moisen nimen vartiollenne? Mitä ovat vinkuviikset?

Mietimme yhdessä nimiä ja päädyimme tähän ehdotukseen. Vinkuviikset ovat ihana, nauravainen, tiivis porukka, johon kaikki uudet ovat tervetulleita. Miten päätitte lähteä mukaan Partiomestariin?

Johtajamme Emmi kysyi kokouksessa, haluaisimmeko lähteä mukaan tämmöiseen juttuun. Lähettämällä hakuvideon sai mahdollisuuden päästä sarjaan, ja me pääsimme. Miten kisa meni? Oletteko tyytyväisiä tulokseenne?

Kisa meni todella hyvin ja rentoa oli. Tutustuimme uusiin partiolaisiin, jotka olivat tulleet mukaan ympäri Suomea. Tuloksemme oli mielestämme todella hyvä ja olimme onnellisia saavutuksestamme, vaikka sijoitus ei ollutkaan tärkein.

Mille kisakokemukselle uskotte nauravanne eniten, kun/jos katselette tallennetta Partiomestarista kymmenen vuoden kuluttua?

Toiko kisa teille mainetta ja kunniaa? Oletteko saaneet esimerkiksi ihailijapostia?

Mitä teette seuraavaksi?

Mainetta ja kunniaahan jokainen voi tekemällä jotain saada, mutta partiolaiset eivät pröystäile saavutuksillaan. Ihailijapostia ei kai kukaan meistä ole saanut, ja vaikka niin onkin, niin ei se haittaa.

Varmaan Hennan kiljaisulle ensiaputehtävässä. Hihhii. Seuraavia tulevia suunnitelmia ei ole vielä suunniteltu kauheasti. Onko vartiollanne omaa huutoa? Jos ei ole, niin keksikää sellainen nyt!

Huuto menee näin: Vikisevät vinkuvat!, vinkuviikset mahtavat!!

Teksti: Markus Haveri Kuva: Harri Halmejärvi

KUKA? MISSÄ?

Missä hän on nyt:

Paula Viikari

aula Viikarin tämänhetkinen partioarki on erittäin lungia ja stressitöntä. Partioon kuluva aika vähentyi dramaattisesti kahden SP:n hallitusvuoden jälkeen. "Jäin kvy-valiokuntaan puheenjohtajakauteni jälkeen rivijäseneksi ja vastuullani on WAGGGSiin ja koulutukseen liittyviä juttuja. Uudellamaalla olen koulutusohjaajana, päätehtävänäni hoidan Ko-Gi ohjauksia ja vaihtelevalla sykkeellä muuta kohommaa", Paula kertoilee nykykuulumisistaan. Hän on myös jonkin verran mukana Uudenmaan Hautomon toiminnassa. Projektipestinä Paulalla on tällä hetkellä ensi vuoden KoGi 113, jonka johtajana hänellä on ilo ja kunnia olla.

Erilaisia mielenkiintoisia KV-pestejä Paulan partiopolulle mahtuu monia ja mielenkiintoisimman valitseminen on haastavaa. “Kansainvälisen asiamiehen, IC:n, tehtävä, johon kuului myös kvyvaliokunnan puheenjohtajajuus sekä SP:n hallituksen jäsenyys, oli kolmen pestin kokonaisuutena mielenkiintoinen, haastava, kuluttava ja samalla erittäin antoisa ja opettavainen”, Paula summaa. Pienen pohdinnan jälkeen Paula kertoo kolmen vuoden pestin WAGGGS:n Euroopan alueen membership-työryhmässä jääneen myös erityisesti mieleen todellisena kv-toiminnan kouluna ja näköalapaikkana. "Tuossa tehtävässä pystyi oikeasti myös vaikuttamaan partiotoiminnan laatuun ja määrään Euroopassa", Paula iloitsee Viimeaikaisista kv-tehtävistä Paula haluaa ehdottomasti mainita elokuisen WAGGGS:n Euroopan konferenssin procedural teamin puheenjohtajuuden. Tässä pestissä hän pääsi johtamaan puhetta itse konferenssissa äänestysten ajan. "Kyllä jännitti, mutta hyvin se sitten meni! " KV-pestit ovat antaneet Paulalle paljon, enemmän ja vähän päälle. "Olen saanut erittäin hyviä ystäviä, oppinut näkemään

Teksti: Maija Huitu Kuva: Paula Viikari

ja ymmärtämään muutakin kuin suomalaista partioarkea ja pystynyt omalla panoksellani tuomaan kvnäkökulmaa myös lähemmäs suomalaisia lippukuntia ja yksittäisiä partiolaisia", Paula toteaa. Henkilökohtaisemmalla tasolla hän on saanut kokemusta kouluttajana sekä erilaisten ryhmien vetäjänä kv-kontekstissa. KV-toiminta on lisännyt myös itseluottamusta. "Uskallan, näen ja osaan enemmän kuin ennen", Paula summaa. Kommelluksiltakaan ei aina olla vältytty: Välillä on oltu matkalla Eurojamboreelle Heathrowlla ja havaittu matkalaukkujen olevan eri puolella pleksiä. "Saksassa olen selvitellyt parikymppisenä matkanjohtajana sairaalassa aamuyöstä, etten suinkaan ole 14-vuotiaan osallistujan äiti, mutta lähin järkevä aikuinen juuri nyt." Kommelluksista huolimatta Paula on nauttinut KV-pesteistään. Kysyttäessä millaisille tyypeille KV-pestejä voisi suositella, on vastaus valmiina: Kaikille. KV-pestejä on niin monenlaisia. On leirimatkoja, työryhmiä, koulutuksia. "En oikein keksi, miksei kenelle tahansa löytyisi sopivaa ja mielenkiintoista KV-pestiä." Paula toteaa.

PÄRSKEEN FANIJULISTEESSA:

Vikisevät Vinkuviikset Kuva: Pauliina Toivanen

ARTIKKELI

Alkoholi ja partio -

Mahdoton yhtälö? Monikaan asia ei herätä partiolaisten keskuudessa niin suuria tunteita kuin keskustelu alkoholinkäytöstä liikkeen toiminnassa. Toisten mielestä on ehdottoman tärkeää että partio pysyy raittiina instituutiona, kun taas toiset eivät katso pahalla aikuisten kesken tapahtuvaa tissuttelua vaikkapa johtajiston virkistysretkellä. Teksti: Iikka Salmela Piirros: Nelli Immonen "Partiotoiminnan tavoitteena on kasvattaa nuorista vastuuntuntoisia ja itsenäisesti ajattelevia yhteiskunnan jäseniä. Vahvan itsetunnon kehittymistä ja terveitä elämäntapoja kasvatuksessa painottamalla ehkäistään ennalta päihteiden kokeilua ja käyttöä. -- Lain noudattaminen on helppoa: päihteet eivät kuulu partiotoimintaan. Vaikka laki ei kiellä aikuisia nauttimasta alkoholia tai tupakoimasta, partiojohtajan edellytetään kuitenkin lasten ja nuorten kanssa toimiessaan pitäytyvän kaikista päihteistä, myös tupakasta ja alkoholista. Partiotilaisuuden (leirin, retken, kurssin, kokouksen, …) johtajiston niin lippukunnassa, piirissä kuin keskusjärjestössäkin on syytä keskustella ja sopia aina erikseen päihteiden käytön pelisäännöistä kulloisenkin tilaisuuden yhteydessä."

Partioneuvosto on laatinut edellä esitetyt päihdepelisäännöt kokouksessaan vuonna 2001. Vaikka tekstiin sisältyy helpolta nyrkkisäännöltä kalskahtava lause "päihteet eivät kuulu partiotoimintaan", ei ohje kuitenkaan vaikuta täysin yksiselitteiseltä. Täsmennys seuraa heti perään: "--kuitenkin lasten ja nuorten kanssa toimiessaan--". Tarkoittaako tämä siis sitä, että alkoholia saakin käyttää, kunhan penskat tajutaan jättää kotiin?

”

Toisin kuin monet luulevat ja väittävät, ei kukaan tai mikään ole koskaan yleisesti kieltänyt alkoholinkäyttöä partiossa.

Tarkoittaa. Toisin kuin monet luulevat ja väittävät, ei kukaan tai mikään ole koskaan yleisesti kieltänyt alkoholinkäyttöä partiossa. Nuoren johtajan vastuu Herkässä iässä olevia tarpojia johtaa samoaja, joka tuskin kuitenkaan on nuoresta iästään johtuen vielä täysin sinut itsensä ja maailman kanssa; kokeilut ja kapinointi kuuluvat siis niin johtajan kuin johdettavienkin käytännön elämään. Johtajan tulisi kuitenkin olla nuoremmilleen vastuullinen esikuva. On siis selvää, ettei johtajan tule kokouksissa rehennellä pussikaljakertomuksillaan tai varsinkaan pyytää johdettaviaan mukaan ryyppyreissuilleen (totuus on, että todella moni suomalainen aloittaa alkoholinkäytön alaikäisenä, eivätkä partiolaiset liene ko-

ARTIKKELI

vinkaan merkittävä tilastollinen poikkeusryhmä). Nuoren johtajan tulisi keskittyä ohjelman mukaiseen päihdevalistukseen, asioita sen suuremmin kuitenkaan demonisoimatta. Aihepiiri kiinnostaa varmasti murrosiän kynnyksellä kipuilevia tarpojia, joten asioista kannattaa keskustella, maltillisesti. Vanhan johtajan vastuu Esikuvan asema ei suinkaan katoa partiolaisen täyttäessä 18. Vaikka täysi-ikäinen saa vapaasti käyttää haluamiaan laillisia päihteitä (myös aikuisten partiotapahtumissa, kun asiasta on yhdessä sovittu), on syytä muistaa, ettei lapsille tulisi kertoa kaikkea eikä antaa kuvaa, että alkoholi on kiinteä osa kaikkea varttuneiden partiolaisten omaa ohjelmaa. Näinhän ei ole, sillä partiolainen tunnetusti vaalii terveitä elämäntapoja sekä tuntee vastuunsa itsestään ja muista. Juomatarinat ovat merkittävä ja joskus hauskakin osa suomalaista kansanperinnettä, mutta partiolaiselta sopii edellyttää tiettyä tilanneherkkyyttä. Kansallinen kulttuuri kielteisen asenneilmapiirin takapiruna? Suomeen ja suomalaisuuteen on tapana liittää helppoja stereotypioita, joista yksi vahvimmista on synkkä, humalahakuinen ja väkivaltainenkin alkoholikulttuuri. Vaikka humalahakuisuutta esiintyy lähes kaikkialla muuallakin, Suomi tosiaan kamppailee kärkisijoista

päihtyneenä suoritettujen rikosten määrässä (lähde: Institute of Alcohol Studies, Alcohol and crime -tutkimus). On toki loogista että vastuullinen kasvatusjärjestö haluaa suojella jäseniään kaikelta pahalta, mutta kieltämisen ja mustamaalaamisen asemasta pääasiallisina metodeina olisi ehkä hyvä käydä keskustelua. Dialogin kautta saattaisi kuin saattaisikin löytyä keino yhdistää järkevällä tavalla toisiinsa suomalainen partiotoiminta ja alkoholi. Näin meillä, mites muualla? Päihteetön partio ei ole universaali ilmiö. Ei tarvitse mennä kuin Sak-

saan asti löytääkseen tyyppejä, jotka ovat vilpittömän pahoillaan kun eivät saa tuoda tax free -vodkaansa suomalaiselle piirileirille. Monikin kertoo tarinaa Englannin-jamboreen omasta pubista. Kun kansainvälinen Roverway järjestettiin Suomessa, hankittiin tapahtumaan ruokajuomaksi alkoholitonta olutta. Alkoholitonta siksi, että oltiin Suomessa. Olutta siksi, että muualla olueen osataan suhtautua juomana, ei nuorisoa rappeuttavana päihteenä.

UUSI AIKA, UUSIMAA

Miten syntyi Uudenmaan kasvu?

iten syntyi piirin uutisoima 116 henkilön jäsenmääräkasvu ajalla 31.7.2012-31.7.2013? Se syntyi kun 28 lippukuntaa kasvatti jäsenmääräänsä ja samaan aikaan 20 lippukuntaa menetti jäseniä. Loppujen lippukuntien jäsenmäärä ei muuttunut. Lisäksi perustettiin/elvytettiin kolme uutta lippukuntaa. Uudenmaan jäsenmäärätavoite vuoden 2014 lopussa on 4200 jäsentä. Mitä jos jokainen lippukunta kasvaisi, eikä yhdenkään jäsenmäärä laskisi? Silloin tavoite olisi hetkessä saavutettu. Olettehan mukana? Jäsenmäärän kasvattaminen ei ole monimutkaista. Se on aktiivista johtajien rekrytointia, hyvää partio-ohjelmaa mukana oleville jäsenille, koulutetut johtajat ja sitä, että lapset, nuoret ja aikuiset nauttivat partiosta. Jäsenmäärän kasvu ei tapahdu itsestään, mutta sen pystyy tekemään, kun niin vain päättää. Lippukuntien toimintaa tukee syksyllä ja keväällä peruspalveluiden lisäksi mm. johtajistoille tarjottava työnohjaus ja kasvu- & toimintakilpailu. Tehdään Uudenmaan partiosta valtakunnan parasta!

Milloin lippukuntasi oli suurimmillaan? Millaista toiminta oli silloin? Voisiko samaan päästä nykyään? (HUOM! Uusimpien lippukuntien jäsenet ovat aloittaneet toiminnassa vasta syksyllä 2013 eivätkä siksi näy taulukossa.)

Teksti: Petra Valkonen Lippukunta Ankkuripartio ry Artjärven Eränkävijät ry Eräkamut ry Haarajoen Törmäntähystäjät ry Hangon Meriversot ry Harjunkiipijät ry Hiiden Hittavaiset ry Hiistulen Tytöt ry Hyvinkään Metsätytöt ry Hyvinkään Miilupartio ry Hyvinkään Nummenpojat ry Hyökäpartio ry Inkoon Samoilijat ry Jaalan Jalopeurat Jokipartio ry Jukolan Veljet ja Siskot ry Järvenpään Arkki-Versot ry Järvenpään Metsänkävijät ry Kalevan Kipunat Kantvikin Tulentekijät ry Karkkilan Partiosiskot ry Karkkilan Partioveikot ry Kellokontiot ry Keravan Korvenpojat ry Kiehiset ry Kirkkonummen Metsänkävijät ry Kirkkonummen Metsäntytöt ry Kirnun Kiertäjät ry Klapaset ry Kuninkaantien Kipinät ry Kuusankosken Metsänkävijät ry Kuusankosken Partiotytöt ry Lahelan Palokärjet ry Lapinjärven Peurat ry Lepsämän Partio Linnajoen Partiolaiset ry Lohjan Eräveikot ry Lohjan Nummitytöt ry Lohjanharjun Vartijat ry Martin Partio ry Muijalan Menninkäiset ry Mäntsälän Metsäkävyt ry Nummen Samoojat ry Polaris ry Pornaisten Solmu ry Porvoon Metsänkävijät ry Porvoon Polunlöytäjät ry Pukkilan Partio ry Puskapartiolaiset ry Raaseporin Rautamyrtit ry Rajamäen Kekäleet ry Rajamäen Metsänkävijät ry Rajan Reippaat ry Sammatin Solmut ry Santamäen Palokärjet ry Savion Suvisiskot Sipoon Hukat ry Sipoonkorven Haltiat ry Siuntion Koskikarat ry Tuuspartio ry Upinniemen Merisissit ry Valkealan Kolmisoihtu Valontuojat ry Veikkolan Eräveikot ja -haltiat ry Vihdin Polunlöytäjät ry Virkkalan Tulentekijät ry Vivamon Virittäjät ry 17 Piirin suorat jäsenet Yhteensä

2013 30 16 96 21 6 0 124 108 106 57 114 22 46 30 58 88 0 103 17 62 60 27 29 101 128 184 0 52 152 42 45 20 51 0 66 2 86 57 0 39 29 89 156 37 37 53 56 15 57 5 0 215 79 33 0 4 88 0 110 144 14 59 0 70 119 74 11 5 3804

2012 34 20 95 25 10 0 112 87 97 62 110 26 42 24 56 99 0 76

2011 15 20 86 37 14 1 96 89 109 58 109 17 31 15 64 96 0 75

2010 18 26 87 39 15 1 92 96 114 65 102 27 33 12 71 114 2 69

2009 32 29 65 48 13 1 70 100 104 77 72 38 37 18 89 113 2 76

2008 35 27 79

64 56 24 28 103 130 174 0 42 130 31 33 23 49 0 51 4 86 65 0 43 41 112 164 43 21 96 47 17 41

65 49 32 21 105 134 185 0 68 118 26 35 21 57 19 55 8 84 68 0 38

69 49 34 37 136 156 173 0 62 132 34 42 34 55 30 62 12 103 76 0 34

125 184 34 24 108 45 19 8 0 174 87 35 0 11 98 0 80 136 20 78 0 69 101 75 26 5 3662

0 186 89 35 0 5 88 0 94 147 16 67 0 72 100 73 16 7 3688

2007 41 24 70

2006 39 26 71

2005 43 16 48

2004 43 17 48

9 1 83 99 120 80 64 42 35

16 1 73 85 134 87 34 39 45

20 1 57 73 129 90 40 39 59

33 1 52 77 172 91 35 42 43

27 1 51 101 169 76 52 57 43

97 114 2 89

87 107 2 77

101 135 4 85

97 152 5 98

123 156 7 97

67 46 46 47 145 167 146 0 78 122 34 42 34 52 45 23 28 87 82 0 40

55 48 36 49 124 188 116 28 61 117 39

40 56 39 61 120 185 88 45 74 126 56

61 37 61 134 182 89 59 67 147 53

69 36 37 130 215 76 78 78 168 60

71 39 31 133 231 81 87 83 169 39

49 45

67 45

60 36

22 23

p. 8.12.04

34 69 72 0 30

39 66 59 1 16

32 62 65 1 p. 4.3.07

36 78 73 1

41 86 49 1

131 181 25 21 116 54 19 12

129 202 23 33 111 44 20 7

142 211 31 28 89 46 18 6

145 196 26 41 48 41 23 5

147 219 3 28 61 42 22 7

172 203 5 20 64 61 19 7

169 243 9 26 26 65 21 1

0 170 79 37 0 14 96 0 72 140 29 81 21 80 111 69 40 6 3917

0 160 72 34 40 18 86 0 70 139 37 96 26 91 115 72 44 5 3989

0 159

53 105

45 102

40 108

43 65 21 88 111 73 141 45

p. 26.1.05

24 87 111

24 105 100

50 117 94

51 124 67

150 51

157 63

218 68

249 66

23 97 120 57 44 7 3607

33 102 113 69 48 6 3657

33 94 113 70 31 10 3807

13 68 123 63 22 11 3774

p. 14.4.08

p. 23.4.06

p. 23.2.05

p. 24.11.08

p. 21.6.2011

27 93 123 58 39 6 3799

UUSI AIKA, UUSIMAA

Leirimuotoinen partiojohtajan peruskurssi

oli paras juttu ikinä! Teksti: Otto Malkakorpi Kuva: Mikko Roininen

udenmaan partiopiirin ensimmäinen leirimuotoinen partiojohtajan peruskurssi eli pj-pk järjestettiin Kouvolassa kesäkuun alussa. Kurssin teki erityiseksi se, että sitä ei pidetty sisätiloissa, kuten normaalia pj-kurssia, vaan me kurssilaiset ja kouluttajat majoituimme teltoissa ja elimme normaalia leirielämää. Kurssi oli myös yksiosainen, eli normaalisti kahtena viikonloppuna pidettävä koulutuskokonaisuus oli saatu pakattua neljään päivään. Kurssiin sisältyi kuitenkin normaaliin tapaan myös johtamisharjoitus ja siitä raportoiminen. Päivät koostuivat leiripuuhien lisäksi koulutusmoduuleista. Leirillä ei kuitenkaan nähty yhtään Powerpoint-esitystä, vaan kouluttajat olivat luovuudessaan keksineet uusia tapoja välittää johtamistaitojaan kurssilaisille. Normaalisti tylsät koulutusrupeamat muuttuivat innostaviksi hetkiksi, joissa ei vain istuttu hiljaa kuunnellen. Kurssilaisina saimme osallistua koulutusrupeamiin mm. näytelmiä tehden ja omia ideoitamme muille jakaen. Kouluttaminen ilman papereita ja Powerpointteja oli ehkä kouluttajille haasteellisempaa, mutta samalla kaikille antoisampaa.

Koko kurssi ei kuitenkaan ollut pelkkiä koulutushetkiä, vaan saimme myös välillä pulahtaa lampeen uiskentelemaan. Hengissä meidät piti Mirkku, joka keittiöorjansa kanssa loihti meille maukkaita makupaloja sekä henkeäsalpaavaa hernekeittoa. Iltanuotioilla saimme seurata partiohistorian tärkeimpiä hetkiä kouluttajien uudelleenrakentamina. Tarkkoja kopiota esitettiin mm. buurisodan hetkistä ja Brownsean ensimmäisestä partioleiristä.

”

Hengissä meidät piti Mirkku, joka keittiöorjansa kanssa loihti meille maukkaita makupaloja.

”

Leirimuotoinen pj-pk oli mahtava kokemus, jollaisia pitäisi ehdottomasti järjestää lisää. Myös perinteisten kurssien johtajat voisivat ottaa vinkkejä koulutusmoduulien järjestämisestä ilman sähköä ja suurta paperisotaa. Kiitos vielä kaikille leirimuotoisella pj-pk:lla olleille, mahtaville kouluttajille ja hauskoille kurssilaisille!

UUSI AIKA, UUSIMAA

Ilmoitusluontoista asiaa O

nnea lippukunnat, piirin tarjoama tuki on parantunut! Piiritoimistolla on aloittanut Huimalta tutuksi tullut työntekijä Anna. Jos asiasi koskee piirin ohjelmatapahtumia, koulutuksia tai viestintää, on järjestökoordinaattori Anna Vikström tavoittelemasi toimihenkilö. Nyt toimistolla lippukuntia palvelee neljä erinomaista piirityön ammattilaista! Piirin syyskokous on Mäntsälässä (Urheilutie 1, Mäntsälä) 20.10., kokouksessa muun muassa vahvistetaan piirin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014, sekä valitaan piirihallitukseen ministereitä. Tule paikalle vaikuttamaan! Kokousmateriaalit on toimitettu lippukuntiin. Läjäpäin siistejä pestejä on vailla tekijää – siis vailla sua! Tsekkaa piirin avoimet pestit piiriwebistä: uusimaa.partio.fi

Syksyn tullen on piirissämme pyörähtämässä käyntiin Koulutusvastaava (KoVa)- projekti. Ensikosketus projektiin tulee lippukunnille aluetapaamisien kautta. Projektiryhmään kuuluu piirimme erittäin motivoituneita ja osaavia koulutusohjaajia. Syksyn ja kevään aikana laitetaan yhdessä koulutusasiat lippukunnassa kuntoon!

aluatko päästä tutustumaan Uudenmaan mielenkiintoisimpiin partiotapahtumiin VIP-vieraana? Haluatko kertoa muillekin kokemastasi hienosta konsertista tai lukemastasi kirjasta? Haluatko vaikuttaa uusmaalaiseen mielipideilmastoon? Haluatko, että muutkin pääsevät ihailemaan ottamiasi huikeita valokuvia? Pärskeen toimituskunta kaipaa täydennystä aktiivisista ja innokkaista kynäniekoista sekä valokuvaajista. Ilmianna itsesi tai kaverisi: parske@uusimaa.partio.fi.

Pärskeen uusi taittaja esittäytyy Moi kaikille! Innokkaimmat Pärske-fanit ovat varmasti jo huomanneet, että jotain kummaa on tapahtunut Pärskeen ulkoasulle. Syy näihin mullistuksiin löytyy minusta, uudesta Nelli-taittajastanne! Odotan jännityksellä mitä kaikkea uusi pestini tuokaan tullessaan. Taittopuuhat sinänsä ovat minulle jo ennestään tuttuja, sillä toimin taittajana myös kotilippukuntani Kirkkonummen Metsänkävijöiden lehdelle.

Erikoisvahvuutenani taittajana voisin mainita kykyni täyttää tyhjän tilan tehokkaasti.

LIPPUKUNNAT

t ö t y t i m m u N n a Lohj

ylittävät rajoja

uomen Partiolaiset myönsi huhtikuussa Lohjan Nummitytöille Rajojen ylittäjät -tunnustuksen partion avoimuuden ja monikulttuurisuuden edistämisestä. Perusteluissa mainitaan, että LNT on ollut esimerkillisen toimelias Uudenmaan Partiopiirin molemmissa SCOUTTIhankkeissa. Hankkeet edistävät maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia partiotoimintaan. Lohjan Nummitytöt on muun muassa tehnyt yhteistyötä Lohjan monitoimikeskus ry:n kanssa ja järjestänyt avoimia partiotapaamisia monitoimikeskuksen tiloissa sekä järjestänyt yhdessä SCOUTTIprojektin kanssa keskustelutilaisuuden maahanmuuttajanuorten harrastusmahdollisuuksista Lohjalla. Keskustelutilaisuudesta poiki jopa kuntalaisaloite, jotta maahanmuuttajia saataisiin paremmin mukaan lohjalaiseen harrastustoimintaan. Lisäksi Nummitytöt ovat kutsuneet maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria kesäleirilleen ja tehneet täsmäiskuja koulujen suomi toisena kielenä -opetusryhmiin. Lippukunnanjohtaja Jonna Korhosen ja SCOUTTI-projektissa mukana olevan Susanna Kaarlammen mukaan välillä on turhauttavaa, että vaivannäöstä huolimatta maahanmuuttajia ei ole saatu pysyvästi

mukaan toimintaa. Vastaanottokeskuksen kanssa ongelmana on, että keskukseen saapuvat nuoret viettävät siellä vain vähän aikaa ja siirtyvät sitten eri puolille Suomea. Yhteistyötä aiotaan kuitenkin jatkaa sekä vastaanottokeskuksen että paikallisen maahanmuuttajayhdistyksen kanssa

”

Nummitytöt ovat kutsuneet maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria kesäleirilleen.

”

Toisaalta monikulttuurisuus on ollut SCOUTTIin osallistumisen myötä aidommin esillä lippukunnassa, eikä partion monikulttuu-

risuuskasvatus jää ainoastaan paperipartion tasolle. Tänä kesänä lohjalaiset osallistuivat Kämppileirille ja Lohjan alueen Simohelleleirillä pelattiin Paossa-roolipeliä. Myös ensi kesälle suunnitellaan ainakin jonkinlaista monikulttuurista leiriä sekä lisää yhteistyötä monikulttuurisuusyhdistyksen kanssa. Kämppi-leiriltä toimintaan mukaan saatiin myös ensimmäinen maahanmuuttajataustainen jäsen! Teksti: Immu Pöyry Kuva: Hanna Niemi

22 JATKOKERTOMUS

Sorateiden Sankarit (eli erään sipoolaisen kisavartion nousu ja tuho) osa 3 Aika ja paikka: 8.-9.9.2012 Uudenmaan partiopiirin Horisonttisyysmestaruuskilpailut Rajamäellä. Pääosissa: Iikka "Ihminen voi elää syömättä, kunhan juotavaa riittää" Salmela, kisavartion vj. Juuso "Onko moinen elämä elämisen arvoista?" Elo-Rauta, kisavartion lihakset. Kimi "Vihaan elämää" Nummela, kisavartion huutelija. Viime kerralla tapahtunutta (Pärske 2/2013): Sankarit ovat selvittäneet tiensä viimein ruokarastille, pitkän ja hajottavan taipaleen jälkeen. On pimeää ja kylmää.

uokarastilla on tarkoitus valmistaa katkarapuvoileipä. Iikka retostelee katteettomasti tietävänsä miten homma oikeaoppisesti hoidetaan ja nälän lannistamat vartiolaiset antavat hullulle vapaat kädet. Iikan visio oikeaoppisesta annoksesta sisältää yhdistetyn paahtoleivän ja omeletin konseptin, jota ainakaan yksikään muu leipiä tekevä vartio ei tunnu jakavan. Rastimies tuntuu kuitenkin pitävän erikoisesta annoksesta ja kunhan Juuso on vielä saanut syötyä jopa valmistukseen annetun rypsiöljyn ("hei, puhdasta energiaa jätkät") voi vartion matka jälleen jatkua. Yksi kolmeen pekkaan jaettu paahtoleipä antaa ryhmälle niin paljon energiaa, ettei säkkipimeässä ojaisen suoalueen kautta oikaiseminen kuulosta kenenkään korviin huonolta idealta. Tapaturmilta yllättäen vältytään ja seuraava rastisuoritus voi alkaa. Tehtävänä on esittää vanha kunnon Mikki-Hiiri merihädässä improvisoituna triosovituksena yleisöistä kriittisimmälle, joukolle sudenpentuja. Homma meinaa kuivua kasaan, kun Juuso ei osaa kappaletta, mutta meripeikko-kohdassa

JATKOKERTOMUS

Horisontissa Iikka ja Kimi pelastavat tilanteen: Kimi alkaa beatboksata jykevää biittiä ja Iikka räppää meripeikon osuudet sulavalla flow'lla. Yleisö kiittää meitä antamalla täydet pisteet! Onnesta soikeina Sorateiden Sankarit syöksyvät kohti yörastia. Yörastilla tapahtuu klassiset: Iikka yrittää ovelana ottaa vastuulleen ruoanlaiton, jotta muut voisivat hoitaa nihkeän rakentelutehtävän. Ja kuten aina, Iikka tekee kyllä ruoan, mutta palatessaan kuusen juurelta hän huomaa että Juuso ja Kimi ovat tehneet rakentelutehtävän materiaaleista nuotion. Iikkaa kismittää, mutta maukkaista pelmeneistä napsuu hyvät pisteet. Aterian jälkeen ehditään nukkua muutama tunti. Aamu käynnistyy kankeasti. Iikka oli yöllä luopunut kylmästä riippumatostaan ja ryöminyt keravalaisten laavuun lämmittelemään. Juuso ja Kimi eivät, ja heillä on kylmä. Sankarit lähtevät sykkimään. Aamun ensimmäinen tehtävä on suunnistusta, ja ohjeistus tehtävään on aivan liian monimutkainen psykoottisen väsyneille Sankareille. Jonkinlainen taktiikka kuitenkin laaditaan: Juuso juoskoon vikke-

Teksti: Iikka Salmela

lillä jaloillaan kaikki kauimmaiset rastit, niin Iikka ja Kimi voivat sitten hakea lähimmät. Juuso sinkoaa matkaan kuin leguaani kolostaan. Iikka ja Kimi katselevat hetken toisiaan ja sitten etääntyvän miehen synnyttämää pölypilveä. He päättävät ottaa ihan rennosti. Kimillä ja Iikalla menee neljän rastin noutamiseen ja maaliin pääsemiseen noin puolitoista tuntia. Juuso oli hakenut kuusi omaansa puolessa tunnissa. Mies on hieman äkäinen, kun hän on odotellut vartiotaan tunnin ja joka ikinen muu kilpailija on kävellyt hänen ohitseen. Iikka ja Kimi katselevat miehen hermoromahdusta kymmenisen minuuttia ennen kuin uskaltavat ehdottaa seuraavalle rastille siirtymistä. Ruumiinavaus kahdelle kalalle ei ole tuttua puuhaa kellekään vartion jäsenistä, mutta terävien esineiden käyttäminen väärin opeteltiin jo sudenpentuiässä. Kalat kappaleiksi ja elimiä kalvolle, siis. Loogisella päättelyllä ja hyvillä arvauksilla Sankarit onnistuvat tunnistamaan kaikki vaaditut kalan elimet (myöhemmin saamme tietää, että kaikki olivat jopa oikein).

Nyt on loppukirin paikka! Riittääkö Sankareiden puhti loppuun asti? Miksi kaakaohetki menee pilalle? Mitä jätetään suosiolla väliin? Kaikki tämä selviää, kun sarja päättyy vuoden viimeisessä Pärskeessä!

VIERASKYNÄT

Suunta eteenpäin O sallistuin kesällä ensimmäistä kertaa Jukolan viestiin. En ole kaksinen suunnistaja, mutta työporukan innoittamana päätin lähteä kokeilemaan onneani. Haimme itsevarmuutta muutamilta iltarasteilta, kuuntelimme konkareiden neuvoja, kertasimme karttamerkkejä ja opettelimme käyttämään kompassia. Opin kantapään kautta, että tärkeintä ei ole se, kuinka kovaa juoksee, vaan se, että juoksee oikeaan suuntaan.

Olemme tätä kirjoittaessani käynnistämässä Suomen Partiolaisten strategiatyötä, ja uusi uljas strategia on tarkoitus hyväksyä jäsenkokouksessa marraskuussa 2014. Aikaa on vähän ja kello tikittää koko ajan. Strategiapaperin vaatimattomana tehtävänä on ohjata sekä keskusjärjestön että koko suomalaisen partiokentän päätöksentekoa ja toimintaa seuraavan nelivuotisen strategiakauden ajan. Ei siis mikään helppo nakki.

Olen ollut mukana strategiaprosesseissa niin partiossa kuin työelämässäkin. Lähes aina prosessiin halutaan osallistaa kaikki vauvasta vaariin ja lähes aina tässä epäonnistutaan. Joskus epäonnistumisen syy on tahdon puute, joskus huono suunnittelu. Yleensä perimmäisin syy on kuitenkin huono johtaminen. Strategiaprosessia pitää johtaa. Suomen Partiolaisten hallitus ei voi laatia toimivaa strategiaa yksin, jos toimivan strategian

määritelmä on se, että sen toteuttamiseen sitoutuvat kaikki suomalaiset partiojohtajat niin piireissä kuin keskusjärjestössäkin. Mikä joukkue on sellainen, jonka jokainen jäsen tavoittelee eri maalia? Vastaan itse: se on huono joukkue, jolla on huonot mahdollisuudet voittaa. Jotta meillä kaikilla olisi sama tavoite, sama maali ja sama näky tulevaisuudesta, meidän täytyy tehdä töitä yhdessä. Minun olisi ainakin vaikea sitoutua sataprosenttisesti sellaisiin tavoitteisiin, joihin en ole itse voinut vaikuttaa. Siis osallistu, kerro mielipiteesi, ole kriittinen ja haasta meidät! Joukkueemme pääsi Jukolassa maaliin, eikä kukaan eksynyt edes pimeään metsään. Ensikertalaisina olimme erittäin tyytyväisiä suoritukseemme. Me onnistuimme ja väitän, että suurin syy siihen oli se, että meillä oli yhteinen tavoite. Me juoksimme samaan suuntaan. Mihin suuntaan suomalaisen partiotoiminnan pitäisi juosta? Janne Haonperä Kirjoittaja on Suomen Partiolaisten viestinnästä vastaava hallituksen jäsen.

VIERASKYNÄT

Vallan kahvassa

usia partiolaisia tulee ovista ja ikkunoista. Ainakin siltä tuntuu, kun seuraa lippukuntien ja yksittäisten partiolaisten päivityksiä sosiaalisesta mediasta. Tämän ei pitäisi tavallaan olla mikään yllätys. Jäsenmäärän kasvattaminen on ollut strategian painopisteenä jo pitkälti kolmatta vuotta. Piirihallituksen jäsenet ovat vierailleet lippukuntien luona tekemässä kasvusuunnitelmia; jäseniä pitäisikin olla ja tulla koko ajan lisää. Miten tämä kaikki jatkuu? Miten nämä kaikki uudet iloiset jäsenemme saadaan pidettyä mukana tässä iloiseksi leikiksi kutsutussa harrastuksessa? Partiomestari on lauantaiaamuissa tuonut partion television välityksellä kotien olohuoneisiin. Hieno sarja, kuvaa partiota parhaimmillaan. Mutta pystymmekö vastaamaan epärealistisiksikin kohoaviin odotuksiin? Tehdäänkö jo toisessa sudenpentukokouksessa kepeillä ja kivillä tulta? Helppo vastaus on koulutus. Kun akelat, sammot ja luotsit ovat koulutettuja ja innostuneita itsekin, ohjelma on hyvää ja ryhmät eivät kuihdu kokoon. Iloisena yllätyksenä alkusyksyn kurssit pursuavatkin osallistujia; lippukunnat ovat entistä paremmin ymmärtäneet

koulutuksen merkityksen. Piirikin on reagoinut, marraskuussa järjestetään toinen kurssi akeloille ja sammoille. Ikäkausiryhmien johtajien lisäksi muutkin johtajat tarvitsevat tukea ja osaamista pestiinsä. Lippukuntakurssille ja ikäkausivastaavan koulutukseen ei vielä ole vastaavaa tunkua. Oletko sinä koulutettu pestiisi? Toinen yhtä helppo vastaus on piirin ohjelmatapahtumat, jotka kuuluvat olennaisena osana ikäkausiohjelmiin. PT-kisat, tarpojien taitopäivät ja monet muut tapahtumat tuovat helppoa ja valmista ohjelmaa lippukunnan perustoiminnan mausteeksi. Piiri järjestää tarpojille, samoajille ja vaeltajille yhteisiä tapahtumia, joissa nähdään muita piirin partiolaisia kauempaakin. Kuka sitä pelkästään oman alueensa tyyppien kanssa haluaisi leikkiä? Ensi vuoden tapahtumakalenteri vahvistetaan syyskokouksessa Mäntsälässä 20.10. ja kokouksen jälkeen julkaistaan palveluesite keväälle 2014. Sieltä on hyvä etsiä koulutusta johtajille ja ohjelmatapahtumia ikäkausien edustajille. Syyskokouksessa päätetään myös muut suuntaviivat vuodelle 2014. Mitä tavoitteita vuodelle asetetaan? Millä toimenpiteillä nämä tavoitteet saavutetaan? Milloin

olemme näihin saavutuksiin tyytyväisiä? Ja lopuksi kyse on tietenkin rahasta. Miten rahaa tulee ja miten rahaa menee. Miltä näyttää talousarvio vuodelle 2014. Mäntsälässä nähdään, Pekkuli

ANONYYMI PARTIOLAINEN

Nimettömän partiolaisen tunnustukset Olimme samoajaryhmämme kanssa viettämässä viikonloppua partiohengessä Nuuksiossa. Yö oli jo pitkällä ja päätimme mennä nukkumaan, mutta kun muut lopulta nukahtivat minä nousin ylös. Hitaasti ja hiljaa menin kaverini repulle, otin sieltä suuren mustan hupparin ja puin sen päälleni näyttäen yön pimeydessä todella pelottavalta. Hiivin ovesta ulos niin hiljaa kuin mahdollista ja menin sänkyjen edessä olevan ikkunan taakse. Vedin hupun päähäni ja ryhdyin takomaan lasia nyrkein niin kovaa kuin kykenin. Reaktio oli juuri oikea: Jokainen kaverini nousi ylös hätkähtäen ja huutaen. He juoksivat yksitellen ovesta niin peloissaan, että yhdeltä jäivät vaatteet pukematta ja toiset lähtivät yön kylmyyteen niukoissa yövaatteissa. Sain kuin sainkin tästä tempusta mahtavat naurut. Juoksin kavereideni perään vakuuttaen, että ikkunan takana olin ollut minä. Ei siinä sitten kauheasti naurettu, ennen kuin aatamin asussa juossut kaverini hoksasi todellakin olevansa vain syntymäasussaan. Pienten moitteiden ja naurunremakan jälkeen palasimme nukkumaan, muut vieläkin hiukan peloissaan, minä naurusta hykerrellen. Aamulla kaverit saivat kostonsa, niin kuin saattoi olettaa. Löysin itseni nimittäin järvestä vaatteet päällä. Nyt oli heidän vuoronsa nauraa makeasti.

Onko sinulla partiomuisto, josta et uskalla kertoa kavereille? Kerro Pärskeelle nimettömästi (parske@uusimaa.partio.fi). Me jaamme tarinasi kaikille lukijoillemme!

LÖYDÄ SISÄINEN SUDARISI

Oletko lukenut Pärskeesi? 1. Missä pidettiin ensimmäinen partioleiri?

a) Brownsean saarella b) Gilwell Parkissa c) Humshaughissa d) Kensingtonissa

7. Missä järjestetään piirin seuraava syyskokous?

5. Mikä on Yhdysvaltojen poikapartiojärjestön (BSA) korkein arvo?

a) Raaseporissa b) Mäntsälässä c) Lohjalla d) Kouvolassa

a) Eagle Scout b) Brownie c) Tenderfoot d) First Class

2. Kuinka monta jäsentä Sammatin Silmut ry:ssä oli vuonna 2006?

6. Ketkä toimivat Partiomestarit-sarjassa “Partioässinä”?

a) 40 b) 24 c) 0 d) 18

a) Janne “Haukkis” Haonperä ja Mikko “Roisku” Roininen b) Patrik “Pata” Degerman ja Kari “Poppis” Suomela c) Antti “Kode” Koistinen ja Pekka “Pekkuli” Urhonen d) Iikka ja Immu

3. Kuka on Pärskeen taittaja?

a) Joonas Lehtonen b) Iikka Salmela c) Arttu Wiskari d) Nelli Immonen

8. Mistä lippukunnasta tulevat Vikisevät vinkuviikset?

a) Eräkamuista b) Hyvinkään Metsätytöistä c) Kirkkonummen Metsänkävijöistä d) Inkoon Samoilijoista

4. Missä järjestetään seuraava maailmanjamboree?

Tunnistatko Pärskeen tekijät anagrammien takaa? Oikea rivi:

Oikea rivi:

a, c, d, c, a, b, b, a

1. Laiska kameli 2. Elomaan ruumis 3. Rehuksi varma 4. Ahmii utuja 5. Monen minelli 6. Kurri twistaa 7. Lennu tunaroi

Iikka Salmela Samuli Reunamo Markus Haveri Maija Huitu Nelli Immonen Arttu Wiskari Ilona Turunen

a) Hollannissa b) Ruotsissa c) Japanissa d) Keravalla

Uudenmaan Partiopiiri ry Töölönkatu 55 00250 Helsinki

.D711