Pärske 1/2019 by Uudenmaan Partiopiiri

3 Pääkirjoitus 4–5

Ajassa kiinni

6-7

Samoajat ja Vaeltajat Nepal 2018 -matka

8-9

Johtajan itsehuoltopiste Partio näkyvillä partioviikolla

10–12 Artikkeli Koli special 12–13 Artikkeli Lapsien osalta asia on selvä – entä sitten aikuiset? 14-17 Artikkeli Aikuinen! Aloita uusi harrastus ja liity partioon 17

Piirihallitus 2019

Pärske 1/19 Uudenmaan Partiopiirin lehti 42. vuosikerta, nro 224 Ilmestymispäivä 27.02.2018 ISSN 1235-5224

20-21 Eurojamboree odottaa sinua

Julkaisija Uudenmaan Partiopiiri ry Töölönkatu 55, 00250 Helsinki p. 09 8865 1400 faksi (09) 8865 1199 uusimaa@partio.fi www.uusimaa.partio.fi

Piirinjohtaja Jussi Leinonen

18-19 Reppari Uusia naamoja piiritoimistolla

Piirinjohtajien palsta Piirileiri 2020 Minna ”Minnis” Enqvist

Päätoimittaja Pauli Palo Yhteystiedot etunimi.sukunimi@uusimaa. partio.fi Toimitussihteeri Teija Alaraappana p. 050 446 0058 teija.alaraappana@partio.fi Ulkoasu Nea Finnig (Kipi)

Toimitus Zinaida “Zinka” Terho (HMT) Heidi Santonen Santeri Leinonen (HN) Roosa Sojakka (PSKP) Avustajat 1/19 Teija Alaraappana Janica Nyholm (KiMe) Jenna Ritvanen (HiHi) Oskari Tolvanen (HN) Kannen kuva: Ossi Hokkanen Painos 2100 kpl Painopaikka Painokurki Oy, Helsinki Paperi: Galerie Volume 100 gr.

Pärske 2/2019 ilmestyy 29.5.2019. Lehden aineistopäivä on 1.5.2019 Aineisto toimitettava deadlineen mennessä päätoimittajalle (Pauli Palo).

PÄÄKIRJOITUS

Ulos, koloilta! Tai vaihtoehtoisesti ulos koloilta. Pauli Palo

Kyseessä on tietenkin Suomen Partiolaisten ohjelmapainotus vuodelle 2019, jonka tavoitteena paitsi monipuolistaa partiotoimintaa poistumalla koloilta ulos luontoon, mutta myös tuoda näkyvyyttä partiolle. Ohjelman toteuttaminen vaihtelevissa paikoissa kasvattaa lapsia ja nuoria syvällisemmin, mutta voi myös avata uusia kumppanuuksia. Etenkin tarpojien ja samoajien kokoukset jämähtävät helposti lippukunnan kolon syövereihin, jolloin myös varsinainen partio-ohjelma helposti unohtuu, kun kännykät, sohva ja kaverit kiinnostavat enemmän. Toisaalta suuri sudenpentulauma helposti alkaa hyppimään koulupäivän jälkeen seinille, jos koloilta on pelkästään sisällä tapahtuvaa aktiviteettia. Lopuksi tahdon haastaa kaltaiseni hallintopartion excelinnäpyttelijät mukaan ohjelmapainotukseen, sillä tämä ei ole vain suloisten sudarien juttu. Pitäkää ainakin yksi hallituksen kokous esimerkiksi piknik-tyylisenä puistossa tai vaikka riippumatoissa metsän laidassa. Olkaa luovia. Ulkona voi viihtyä kelistä huolimatta. Intissä Pidän tästä ohjelmapainotuksesta erityisesti, olleille muistunee mieleen tähän liittyen sillä ulkoilu piristää mieltä. Se on myös mie- eräs toteama, joka on varsin tosi: ei ole huolestäni keskeinen osa partiotoimintaa, jossa noa säätä, on vain huonoja varusteita. valitettavan usein toiminta tapahtuu sisällä. Parhaat muistot partiosta ja sen ulkopuolelta olen saanut juurikin ulkoillessa. Auringonnousu Japanissa vuorten takaa, suomalaisen kesäyön äänet riippumatossa ja aamukahvit mökkilaiturilla. Ulos koloilta mennessä voidaan esimerkiksi tutustua yhteiskunnallisiin aiheisiin vierailemalla kunnantalolla, tehdä päivän hyvä työ pystyttämällä torin reunalle lumiukkoja tai rakentaa ystävyyttä yli rajojen pelaamalla lipunryöstöä naapurilippukunnan partiolaisten kanssa.

Ossi Hokkanen

Koko piirin lippukunnat kokoontuvat Tuusulaan kevään Lippukuntapäivässä Tervetuloa koko lippukunnan johtajiston kanssa piirin Lippukuntapäivään Kellokosken koululle Tuusulaan lauantaina 30.3.! Piirin eri ryhmät ja projektit ovat esillä messupisteillä tarjoten osallistujille tietoa, taitoja ja partiohauskaa – messukarkkeja unohtamatta. Iltapäivällä kokoonnutaan piirin kevätkokoukseen vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Tervetulleita kokoukseen ovat kaikki piirin jäsenet. Huhtikuussa Tarpojien piirimajakassa selviydytään Huhtikuussa Tarpojien piirimajakassa selviydytään Tarpojien piirimajakka on viikonloppuhaikki 13.-14.4. kaikille Uudenmaan Partiopiirin tarpojaikäisille. Majakan teemana on selviytyminen. Majakassa pääsee haastamaan itsensä ja vartionsa yhden yön vaelluksella, jonka aikana vartio pääsee ylittämään itsensä ja käyttämään tarpon aikana oppimiaan taitoja! Teija Alaraappana

AJASSA KIINNI

KEVÄÄN YHTEISET PARTIOTAPAHTUMAT Maaliskuussa 2.-3.3. Partiotaitojen talvi-SM-kilpailut: Eksymä (Kokkola) 8.-10.3. Erätaitojatkokurssi (Liesjärven kansallispuisto) 16.3. Jamix-ruokatietopankkikoulutus muonittajille (Partioasema) 22.-24.3. Lippukunnanjohtaja-, pestijohtaja- ja ohjelmajohtajakoulutus (Hyvinkää) 30.3. Lippukuntapäivä ja piirin kevätkokous (Tuusula) Huhtikuussa

6.4. Luotsikoulutus (Partioasema) 7.4. Rekrytointiviestintäkoulutus (Partioasema) 13.-14.4. Tarpojien piirimajakka 13.4. Hygieniaosaamiskoulutus ja -testi (Helsinki) 22.-28.4. Partioviikko

Toukokuussa 7.5. Lisää aikuisia -webinaari 10.-12.5. Melontaretki (Päijänne) 18.5. Tutustumisretki Usmiin (Hyvinkää) 18.5. Partiotaitojen kevät-SM-kilpailut JÄTTI 2019 (Raisio)

Ilmoittaudu Uudenmaan partiotapahtumiin! www.uusimaa.partio.fi/tapahtumakalenteri

Pauli Korhonen

Liisa Lundell

Partiomatka Nepaliin Janica Nyholm

Pitkään olin miettinyt, että olisi taas kiva päästä partion ulkomaanmatkalle. Sitten löysin sen yhtenä päivänä: hakemus partiomatkalle Nepaliin. Myönnän etten tiennyt tuossa vaiheessa muuta kuin Nepalin vuorista ja ne kiinnosti. Ensi kertaa kehitysmaahan lähteminen arvelutti, mutta se oli lopulta turhaa. Minä ja 34 muuta osallistujaa valiutui yli kahdeksankymmenen halukkaan joukosta lähtemään Suomen Partiolaisten kolmannelle partiomatkalle Nepaliin. Meillä oli lähes vuosi aikaa tutustua toisiimme ja valmistautua neljän viikon reissuun. Osallistujia olikin kirjava joukko: nuoria vaeltajia itseni lailla, jotka eivät ennen olleet olleet kehitysmaassa, sekä aikuisia eri ikäisiä ja eri kokeneita. Viimeistään reissussa meistä muodostui suuri perhe eikä ikäeroilla tai taustoilla ollut merkitystä. Eräs sanonta, jonka mukaan Nepaliin mennään ensi kertaa vuorien vuoksi ja yhä uudestaan ihmisten vuoksi, pitää minusta täysin paikkansa. Vaikka vuorimaisemat olivat kerta kaikkiaan ihanat, reissusta teki entistä paremman meidän osaavat oppaat, sisukkaat kantajat, paikalliset partiolaiset, kylien ihmiset sekä koko maailman kirjo vaeltajia. Ihmiset olivat aidosti iloisia meidät tavatessaan ja sana ”partiolaiset” sanottiin aina hymyssä suin.

SAMOAJAT JA VAELTAJAT

Ehdottomasti koko reissun huippukohta oli 12 päivän vaellus Annapurnalla . Vaellusreittimme vaihtelivat hiekkateistä kivirappusiin ja riippusiltoihin sekä viidakoista pikkukyliin ja korkeille kukkuloille. Myös lämpötilat vaihtelivat helteistä pakkasiin. Kaiken kruunasi kuitenkin hetki, jolloin saavutimme saavutimme Annapurnan perusleiriin 4130 metrin korkeudessa. Se ei ollut kuitenkaan siinä, vaan jatkoimme yhden yön koskilaskulla upealla Seti-joella, tutustumalla nepalilaisiin partiolaisiin mm. kansainvälisessä partiokeskuksessa Kakanissa sekä tekemällä kehitysyhteistyötä mm. paikallisten koulujen ja maan ainoan kunnollisen kaatopaikan hyväksi. Nepal opetti minulle paljon erilaisuudesta ja ystävyydestä, enkä kadu hetkeäkään mukaan hakemista. Suosittelen lämpimästi jokaista kiinnostunutta hakemaan seuraavalle Suomen Partiolaisten Nepalin matkalle!

JOHTAJAN ITSEHOITOPISTE

Partio näkyviin Partioviikolla! Roosa Sojakka

Partioviikko lähestyy jo vinhaa vauhtia ja myös lippukuntien on aika alkaa suunnitella mahdollista Partioviikon tempausta. Suomessa Partioviikkoa vietetään huhtikuun lopulla, 23-29.4. Partioviikolla partiolle pyritään saamaan näkyvyyttä ja positiivista huomiota. Perinteisesti partiolaiset ovat Partioviikolla menneet kouluun ja töihin partiohuivi kaulassa. Viikon aikana osa aiemmin keväällä järjestettyyn YSP (Young Spokespeople)- koulutukseen osallistuneista nuorista järjestää kampanjan, jonka tarkoituksena on kiittää partioystävää. Kampanja tulee näkymään Suomen Partiolaisten sosiaalisen median kanavissa. Sen lisäksi että esimerkiksi Suomen Partiolaiset ja YSP-kampanja näkyvät partioviikolla, myös lippukuntien olisi hyvä saada lisää näkyvyyttä. Jos halua ja intoa löytyy, mutta idea uupuu vielä, voit napata tästä idean Partioviikolle! - Mene koulun aamunavaukseen puhumaan partiosta. - Pystytä lähikaupalle partion standi, josta partiosta kiinnostuneet saavat esitteitä ja paikallisten lippukuntien yhteystietoja. - Järjestä kololla ilta, jossa harrastuksesta kiinnostuneet pääsevät kokeilemaan partiota. - Postaa omaan someen ottamiasi partioaiheisia kuvia. (Psst somettaessasi Partioviikolla voit käyttää esimerkiksi hashtageja #partioviikko, #partioviikko2019, #partioscout, #partio, #uusimaapartio tai #kiitäkaveria. Muista myös mahdolliset lippukuntasi omat hashtagit!). Mitä enemmän hashtageja, sitä enemmän näkyvyyttä. Partioviikko on myös erityisen sopiva ajankohta kiittää arvokasta työtä tekeviä aikuisia, johtajia ja partiokavereita. Partiotoiminta ei olisi mahdollista ilman reippaita vapaaehtoisia. Kiitokseksi ei tarvitse antaa mitään suurta, pelkkä sana “kiitos” ja vaikkapa halaus riittävät ja muistuttavat kaveria hänen tekemästään arvokkaasta työstä.

JOHTAJAN ITSEHOITOPISTE

Joel Forsman

Partiolaiset ovat tunnetusti aina valmiita ojentamaan auttavan kätensä ja tekemään vapaaehtoistyötä yhteisen hyvän eteen. Moni partiolainen tai vanhempi järjestää viikkokokouksia, osallistuu partiotaitokilpailujen ja retkien yhteiskuljetuksiin, sekä antaa panoksensa talkootyöhön. Useimmiten kuitenkin ainoa palkka, jonka partiolaiset teoistaan saavat, on sana “kiitos”.

Kuinka partioviikko näkyy ja kuuluu juuri sinun lippukunnassasi? Kuinka teidän lippukunnassanne kiitetään hienoon vapaaehtoistyöhön osallistuvia partiolaisia?

KOLI SPECIAL

Vaellus Kolilla – erään taivalluksen tarina Heidi Santonen Saga Santonen

Järvenpään Kiehisillä on tapana tehdä 1-2 pitkää vaellusta vuoden aikana. Viime vuonna syyslomalla samoajaikäiset ja sitä vanhemmat lähtivät Kolille vaeltamaan, tarkoituksenaan taivaltaa syksyisessä luonnossa 41 kilometriä. Vaellusretkeä edelsi lyhyt, mutta ytimekäs ennakkosuunnittelu. Lähtijöitä ilmoittautui seitsemän kappaletta, mukana tyttäreni, joka ei aiemmin ollut moista matkaa vaeltanut raskaan rinkan kanssa. Kolin kansallispuiston vaellusreiteistä lyhyesti Vuonna 1991 perustettu Kolin kansallispuisto sijaitsee Lieksan, Joensuun ja Kontiolahden alueella Itä-Suomessa. Koli on siitä ihanteellinen kohde niin pidemmille kuin lyhyemmillekin retkille, koska kansallispuisto tarjoaa yli 80 kilometriä erilaisia vaellusreittejä.

Kolin kansallispuiston tunnetuin vaellusreitti on Herajärven kierros, joka kulkee pitkin mäkisiä maastoja kohoten mahtaville näköalapaikoille Kolin vaaroille ja Pieliselle. Tälle reitille myös Kiehiset suuntasivat. Reitti muodostuu kahdesta eripituisesta rengasreitistä Pohjois-Karjalan vaaramaisemissa. Rengasreittiä on mahdollista vaeltaa joko muutama päivä tai parhaimmillaan 61 - 90 km reitti jonka kulkemiseen menee tahdista ja kunnosta riippuen 4-5 päivää. Reitti on merkitty maastoon oranssilla ja sinisellä maalilla puihin ja kiviin. Reiteillä ei ole talvikunnossapitoa. Kiinnostuitko? Katso lisää: http://www. koli.fi Lähtöpäivä 18.10. Vaellukselle lähtijät pakkaantuivat rinkkoineen autoon. Toinen auto lähtisi retkelle osallistujien työkiireiden vuoksi hieman myöhemmin. Henkilöauton käyttö ei ole se ekologisin tapa matkustaa, mutta yhteydet tai oikeastaan niiden puutteet Kolille sekä matka-aika ratkaisivat auton käytön.

Reittien varrella on useita retkeilijöitä tukevia pisteitä niin laavuista vesipisteisiin kuin nuotiopaikoista autio- ja varaustupiin. Tosin vesipisteiden vesi on aina keitettävä, eikä Mörkölammen lähteen ja Ikolanahon kaivon vettä tule käyttää edes keitettynä. Pitkän ajomatkan jälkeen, Joensuu jäi taakse ja vaeltajat pääsivät Kolille myöhään iltapäivällä. Rinkat selkään ja venyttelemään 7h ajomatkan aikana puutuneita jäseniä. Tarkoituksena oli myös päästä

KOLI SPECIAL

ensimmäiseen yöpymiskohteeseen ennen pimeän saapumista. Käveltävää raikkaassa syysilmassa oli 5 km. Lokakuinen luonto huokui mennyttä kesää ja kosteutta. Taivas riippui alhaalla märkänä ja raskaana, tiputtaen pisaran jos toisen vaeltajien päälle. Kolin rinteet ja kivet olivat märkänä erittäin liukkaita. Retken alku ei näyttänyt kovinkaan hyvältä.

kuin perheretkeilijöitä. Myös hirviporukoita koirineen näkyi metsässä. Sääkin muuttui inhimillisempään suuntaan ja vaikka oli hieman viileää, ei taivaalta enää tippunut suuria kyyneleitä alas. Oikein hyvä patikointikeli siis!

Päivän retki kulki myötäillen Herajärven länsirantoja kulkien Kolin kansallispuiston halki. Kansallismaisema korkeuseEnsimmäiseen yöpymiskohteeseen, Myl- roineen ja sammalmetsineen sykähdytti lypuroon päästiin hämärän peiton jo las- niin aloittelevaa vaeltajaa kuin kokenutkeutuessa alas Karjalan koivuille. Mukana takin konkaria, puhumattakaan luontokuvaajasta tai kulttuuria kaipaavasta. kulkevat laavut pystyyn ja tulentekoon. Metsähallitus oli pitänyt mm. nelijalEvästä ja kuumaa juotavaa oli ennen nukkumaan menoa saatava. Väki nuokkui kaisilla kesätyöläisillä, lampailla, huolta perinnemaiseman vanhoista pihapiireistä paneutuen pikku hiljaa yöpuulle vesisaja ahoista. Aikoinaan myös suomalaiset teen saatellessa retkeilijät uneen. kultakauden taiteilijat kuten maalari Eero Vaelluspäivä 19.10. Järnefelt ja säveltäjä Jean Sibelius ovat Aikaisen heräämisen ja aamupalan jälnäillä vaaroilla liikkuneet sekä ammenkeen vaellus pääsi toden teolla alkamaan. taneet vaikutteita töihinsä. Sibeliuksen Taipaletta vaaramaisemissa olisi taivaluskotaan saaneen Kolin kansallispuistoslettavana 17 km. Yksin ei retkue suinkaan ta innoitusta neljänteen sinfoniaansa. Kolilla ollut, vastaan tuli niin yksittäisiä Pieniä ruokailu- ja kuvaustaukoja lukuun

KOLI SPECIAL

ottamatta, Kiehiset matkasivat seuraavaan yöpymispisteeseensä Lakkalaan vauhdikkaasti, vaikka matkan varrelle osui useita jyrkkiä nousuja ja laskuja. Herajärven eteläisemmässä päässä vaeltajat pääsivät ylittämään Herajoen menemällä vaijerin ja lautan avulla joen yli. Ensikertalaisille matka painoi jaloissa, onneksi reissuun oli varauduttu asianmukaisin varustein, joten jalat pysyivät kuivina sekä hiertymiltä ja rakoilta vaelluksen aikana myös vältyttiin. Raitis ulkoilma, kävely vaihtelevassa maastossa ja lämmin ruoka takasivat sen, ettei pimeän tultua nukkumattia kauaa tarvinnut houkutella kylään käymään. Yöllä saapui retken miesvahvistukset paikalle vaikka liukas maasto ei ole paras pohja yölliseen vaellukseen. Vaelluspäivä 20.10. Vaelluspäivä numero kolme noudatti aikalailla edellisen päivän antia, tosin sillä erotuksella, että Kiehiset kiersivät Herajärven maastoltaan helpommalta eli itäpuolelta. Matkaa olisi seuraavalle yöpymispaikalle 17 km. Tässä vaiheessa rinkkakin tuntui jo kevyemmältä, mukaan otetut ruoat ja energia-välipalat olivat mukavasti huvenneet matkan aikana. Samalla myös kännyköiden akut sekä osa varavirtalähteistä oli jo tyhjiä, tämä ehkä harmitti nykyajan nuoria enemmän kuin märät vaatteet. Matka jatkui kävellen pitkin vaaramaisemaa, illan pimentyessä oli vielä muuta-

ma alamäki kuljettavana ennen Turulan leiriytymispaikkaa. Onneksi majoituskohteessa oli jo ennestään retkeilijä, jonka nuotion ja kytevän hiilloksen ääreen oli mukava istua lämmittelemään. Kokeneempi Kiehinen jakoi nuotion äärellä muulle ryhmälle pienen selviytymisvinkkinsä: ota isohko koivuhalko, lämmitä sitä hetken nuotion päällä ja istu päälle. Koivulla on tapana varastoida energiaa tehokkaasti, joten pylly pysyy kauemmin lämpimänä! ☺

KOLI SPECIAL

Paluupäivä 21.10. Lähtöpäivänä olivat vaivaiset kaksi kilometriä käveltävänä ennen autolle saapumista. Ja olihan samalla matkalla käytävä se Ukko-Koli valloittamassa! Lokakuussa kun järvet ja lammet kylmine vesineen eivät houkuttele peseytymiseen, lähinnä nuorista naisista koostunut vaellusporukka päätti repäistä ja käydä saunassa Hotel Kolilla. Myös ruokailu hoidettiin syömällä valmista ja oikeasti lämmintä ruokaa.

Kotimatkan aikana muisteltiin yhteistä vaelluskokemusta sekä alettiin suunnitella seuraavaa. Ensikertalaisia puraisi todellinen vaelluskärpänen; itsensä voittaminen mukavassa porukassa on aivan parasta ja juuri näitä kokemuksia partio parhaimmillaan tarjoaa!

ARTIKKELI

”Partiotoiminnan tavoitteena on kasvattaa nuorista vastuuntuntoisia ja itsenäisesti ajattelevia yhteiskunnan jäseniä. Vahvan itsetunnon kehittymistä ja terveitä elämäntapoja kasvatuksessa painottamalla ehkäistään ennalta päihteiden kokeilua ja käyttöä. Partiojohtajan esimerkki nuoren kehityskulussa on ratkaisevan tärkeä. Hän on – tahtomattaankin – nuorille esikuva ja aikuisen malli. Partiojohtaja opettaa omalla käytöksellään nuorille monenlaisia asioita, myös suhtautumista päihteisiin.”

Lapsien osalta asia on selvä – entä sitten aikuiset? Zinaida Terho

Oheinen katkelma on vuonna 2001 julkaistusta Partioneuvoston päättämästä linjauksesta koskien päihteistä ja partiota. Ohjeesta käy ilmi selkeästi, miten partio ja alkoholi tulisi yhdistää, pikemminkin niin päin, että miten niitä ei tulisi yhdistää toisiinsa. Partiossa olisi kuitenkin tarkoitus pitää kolmelle vanhimmalle ikäkaudelle “päihdevalistusta” erilaisilla menetelmillä. Tarpojilla alkoholia käsitellään Minäminä -tarpossa ja sivutaan pausseissa muiden kutkuttavien aiheiden ohella, samoajilla aihetta käsitellään enemmän valistavassa mielessä ja vaeltajien tulisi pohdiskella suhdettaan alkoholiin esimerkiksi ympäristössä, jossa on päihtyneitä ihmisiä. Aikaisemmin alkoholia on käsitelty enemmän partio-ohjelmassa, esimerkiksi vaeltajilla oli vapaaehtoisena aktiviteettina sivistynyt viininmaistelu.

Muistetaan ne, joiden takia tätä tehdään Partion päihteettömyydellä on syynsä. Partiossa toimitaan usein lasten kanssa, joka edellyttää sitä, että heistä vastuussa olevien tulee olla toimintavalmiudessa esimerkiksi tapaturman sattuessa. Tämä pätee myös silloin, kun lapset on saatu nukkumaan retkellä tai leirillä. Omassa mielessään voi vain kuvitella mitä kaikkea voi tapahtua, jos esimerkiksi joukko sudenpentuja lähtee ilman taskulamppuja etsimään vessaa pimeydestä ensimmäisenä leiriyönä, ja yksi heistä astuu naulan päälle. Partioon tulee usein lapsia erilaisista taustoista. Harva johtaja tietää minkälainen suhtautuminen lapsen perheessä on alkoholia kohtaan. Joillekin lapsille partio voi olla yksi harvoista vapaa-ajan paikois-

15 ta, jossa ei tarvitse kärsiä alkoholin aiheuttamista haitoista ja ongelmista. Saatat jopa itse olla ryhmäläisellesi se turvallisimman tuntuinen päihteetön aikuinen hänen elämässään. Toisaalta ryhmässä saattaa olla lapsi, jonka perheen yhtenä arvona on täysi päihteettömyys. Jos tällaisen lapsen vanhemmat saisivat tietää, että esimerkiksi kesäleirin johtajasaunassa on juotu saunaolut, heidän lapsensa partioharrastus saattaa päättyä samalla hengenvedolla. Ja aivan syystä. Alkoholia huivi kaulassa? Lasten kanssa toimiessa päihteettömyys on siis ehdotonta. Entä sitten, jos järjestetään partiotapahtuma, jossa on ainoastaan täysi-ikäisiä osallistujia? Vastuu painaa vain omasta nahasta, kun alaikäisiä ei ole paikalla. Jos täysi-ikäisistä koostuva johtajaporukka päättää lähteä rankan kesäleirin suunnittelukokouksen jälkeen terassille istumaan huivit kaulassa, tulee ottaa huomioon se, että mukana kannetaan tunnetuinta partiosymbolia, joista meidät tunnistetaan. Minkälaisen kuvan tämä antaa partiosta? Onko partiolainen rento tyyppi, joka osaa sivistyneesti juoda yhden, vai jotain aivan muuta? Ulkomailla partiossa nähdään enemmän alkoholia. Esimerkiksi Englannissa leirillä voi olla johtajille on tarjolla iltaisin johtajakahvilassa alkoholipitoisia virvokkeita. Johtajilla on vastuuvuoroja ja vapaavuoroja, vastuuvuorossa olevat huolehtivat alaikäisistä osallistujista ja vapaavuorolaiset pitävät vapaata vastuusta. Kuulostaa mukavalta, mutta toimiiko se oikeasti, etenkin jos vapaalla olevat lähtevät viihteelle. Ennen kuin aletaan pestaamaan seuraavalle finnjamboreelle baarimikkoja, on hyvä pohtia esimerkiksi suomalaisen ja englantilaisen partion sekä alkoholikulttuurin eroavaisuuksia, asian moraalista puolta sekä turvallisuutta. Vaikka partioliikkeen perustaja Robert

Baden-Powellin kerrotaan nauttineen leiripäivän päätteeksi gin tonicin, tarvitseeko meidän tehdä perässä? Muitakin rentoutumiskeinoja voi kehitellä! Onko alkoholi totaalipannassa jopa täysi-ikäiseltä partiolaiselta? Päivän selvä asia on, että Suomen laki kieltää alaikäisiltä alkoholin käytön ja hallussapidon, myös alkoholin välittäminen on heille kiellettyä. Mutta jos ajatellaan täysi-ikäisiä, esimerkiksi vaeltajia. Partiolaisista pyritään kasvattamaan järkeviä ja vastuullisia yhteiskunnan jäseniä. Voisiko tähän kasvatukseen kuulua sivistyneen alkoholinkäytön opettaminen esimerkiksi osana ruokakulttuuria? Olisiko kuitenkin varmempi jättää alkoholiin liittyvä valistus muiden tahojen kuten perheen tai koulun tehtäväksi? Partiossa on kuitenkin yleensä vähintäänkin tavoitteena luoda turvallinen ympäristö, jossa oppia ja kokeilla uusia asioita ilman pelkoa epäonnistumisesta. Lippukunnan vaeltajavartio voi olla tiivis porukka, joka toimii myös partion ulkopuolella. Jos alkoholiin liittyviä asioita ei tehdä partiohuivi kaulassa, ne tehdään todennäköisesti ilman huivia. Partiosta saadut ystävät ovat todennäköisesti tuttuja ja turvallisen tuntuisia, sillä heidän kanssa on parhaimmillaan kasvettu pienestä pitäen erilaisia asioita kokien, joita esimerkiksi koulukavereiden kanssa ei ole koettu. Ilman partion tunnuksia harvoin toimitaan partiolaisina, joten vaeltajien baari-iltaa ei toivottavasti ainakaan lasketa partio-ohjelmaksi. Mutta voisiko sivistyneen alkoholin käytön yhdistää halutessaan esimerkiksi viinilasillisen muodossa vaeltajien Hyvät tavat -aktiviteettiin, jossa voidaan tutustua esimerkiksi pöytätapoihin itse valmistetun illallisen merkeissä?

ARTIKKELI

”Uskallaksä tanssii selvänä?” Toisaalta, miksei partio voisi olla se ympäristö, jossa pidättäydytään alkoholista, myös täysi-ikäisten keskuudessa? Vaikka olemme suomalaisia, jotka usein tarvitsevat jotain vettä vahvempaa avatakseen suunsa ja pystyäkseen pitää hauskaa, voisiko partiossa yrittää löytää kaikille meistä ne hauskanpidon muodot, joihin voi todeta illan päätteeksi ”en todellakaan kaivannut alkoholia pitääkseni hauskaa!”?

suunnatusta ohjelmasta aina aikuisille kohdistettuihin tapahtumiin asti. Esimerkiksi Explossa järjestettävät partiobileet lienevät hyvä esimerkki etenkin samoajille siitä, että hauskaa voi pitää ilman alkoholia, ainakin partiossa. Partio on usealle meistä elämäntapa, joten ehkäpä nämä partiossa opitut tavat siirtyvät muille elämän osa-alueille.

Esimerkiksi vuoden 2018 Johtajatulilla oli tarjolla alkoholitonta olutta. Voisko esimerkiksi vaeltajien partio-ohjelman vapaaehtoisiin aktiviteetteihin kuulua alkoholittomien tuotteiden maistelua? Näin voidaan etsiä yhdessä hyviä korvaajia alkoholipitoisille tuotteille. Partiotapahtumissa on alkanut näkyä enenevissä määrin iltabileitä ja muita vastaavia karkeloita, alkaen tarpojille

Johtokolmikolle tai lippukunnan johtajistolle pohdittavaa: Oletteko puhuneet koskaan alkoholin käytöstä lippukunnassanne? Kaipaisivatko linjaukset päivitystä, vai suunnitteletteko esimerkiksi ROK:ia jossa aihe olisi hyvä käsitellä tulevien johtajien kanssa? Minkälainen on lippukuntanne linjaus täysi-ikäisten alkoholin käytöstä? Sallitaanko esimerkiksi täysi-ikäisen johtajiston virkistäytymisillassa annos alkoholia? Onko alkoholin kanssa ollut ongelmia lippukunnan toiminnassa? Minkä verran haluatte antaa kasvatusta alkoholista esimerkiksi tarpojille tai samoajille, mennäänkö partio-ohjelman mukaan vai katsotaanko tilannekohtaisesti?

Markus Ketola

Piirihallitus 2019 Jenna Ritvanen

Tämän vuoden piirihallitukseen kuuluvat: piirinjohtaja Jussi, piirin varajohtaja Oskari, alueministeri Riina, talous- ja yhteiskuntasuhdeministeri Ossi, vapaaehtoistuen ministeri Anna, ohjelmaministeri Alpi, lippukuntatuen ministeri Juho, viestintä- ja markkinointiministeri Jenna sekä projektiministeri (eli tulevan piirileirin 2020 johtaja) Iiro. Tuore piirihallitus kokoontui tammikuun alussa perinteiseen talviseminaariin. Niin kuin suurin osa muistakin ryhmistä ja laumoista tekee ensimmäisessä kokouksessaan, myös piirihallitus aloitti ryhmäytymisharjoituksilla. Niiden perusteella todettiin, että (vähintään) seuraavat asiat yhdistävät kaikkia hallituksen jäseniä: - Kaikki ovat syntyneet 1900-luvulla - Kaikilla on sisaruksia - Kaikki ovat olleet joskus (keppi)hevosen selässä - Kaikki ovat käyneet Ruotsissa - Kaikki ovat opiskelleet yli kolmea kieltä - Kaikki ovat opiskelleet korkeakoulussa - Kaikki ovat käyneet Lapissa - Kaikilla on ajokortti - Kukaan ei pidä kauhuelokuvista Näiden yhdistävien tekijöiden pohjalta on hyvä lähteä toteuttamaan piirin toimintaa ja tavoitteita!

REPPARI Kuvassa vasemmalta oikealle Teija, Nina & Anna.

Uusia naamoja piiritoimistolla Santeri Lehtonen

Uudenmaan partiopiirin piiritoimistolla puhaltavat uudet tuulet, kun uusimaalaisia lippukuntia tukemaan saapui kaksi uutta työntekijää. Yhdessä jo aikaisemmin piiritoimistolla toiminen Teija Alaraappanan kanssa Nina Miettinen ja Anna Järvinen muodostavat mitä timanttisimman trion!

Kuka olet ja miten tiesi vei meidän järjestökoordinaattoriksemme?

Nina Miettinen: Olen Nina Miettinen, valmistuin juuri jouluna filosofian maisteriksi ihmismaantieteen alalta Helsingin yliopistosta ja asun tällä hetkellä Helsingin Tapulikaupungissa. Suurimman osan elämääni olen asunut Tuusulassa taitoluistelua ja yleisurheilua harrastaen. Mielenkiinnon kohteisiin kuuluu mm. globaalikasvatusta ja sosiaalipolitiikkaa. Edelliset työtehtävät ja vapaaehtoistoimet on kasvattaneet musta koordinaattorin, ja siksi hainkin Uudenmaan partiopiiriin töihin, kun paikkoja oli sopivasti auki. Mulla ei ole aiempaa partiotaustaa, mutta partio organisaationa kiinnosti, koska se on mielestäni Suomen vaikutusvaltaisin nuorisojärjestö ja sen lisäksi

partiossa on ihmisiä eri taustoista ja ikäluokista, mikä on ihan mahtava juttu. Joten odotan innolla, että pääsen tutustumaan kaikkiin ja oppimaan paljon toiminnan sisällöistä, jotka nekin ovat huikean monipuolisia! Anna Järvinen: Moi, mä olen Anna! Olen helposti innostuva, rakastan nauramista ja nautin uuden oppimisesta sekä ihmisten auttamisesta. Vapaa-ajallani tykkään viettää aikaa ystävieni kanssa, opiskella navigointia ja liikkua metsässä sekä merellä. Olen opiskellut yhteiskuntatieteitä ja viimeiset pari vuotta työskennellyt vapaaehtoisten koordinaattorina ja henkilöstöpäällikkönä partiokeskuksessa Sveitsissä. Hain Uudenmaan piirin järjestökoordinaattoriksi, koska halusin ehdottomasti jatkaa partiossa ja vapaaehtoisten parissa työskentelyä. En voi kuvitella innostavampaa ja kiinnostavampaa paikkaa olla töissä kuin partio!

REPPARI

Mikä on tehtäväsi piiritoimistolla?

Lippukuntatoimintani on valitettavasti jäänyt vähäiseksi viimevuosina, koska len ollut poissa Suomesta. Olen ollut viitisen vuotta töissä useassa eri pestissä Kanderstegin kansainvälisessä partiokeskuksessa Sveitsissä.

Niina: luultavasti itse keskityn eniten kasvattamaan partioharrastajien määrää Uudellamaalla, sekä järjestän erilaisia kampanjoita ja toki neuvon ja autan kaikkia ja kaikessa parhaani Paras retkeilyyn tai matkailuun mukaan. :)

liittyvä muistosi?

Anna: Uudenmaan piirin järjestökoordinaattorina teen pääosin lippukuntatyötä, eli olen lippukuntien ja vapaaehtoisten tukena. Tulen myös vastaamaan aluetyöstä, olemaan mukana piirihallituksessa ja tekemään yleistä neuvontapalvelua. Onko sinulla aikaisempaa partiokokemusta?

Onko sinulla aikaisempaa partiokokemusta? +Nina: Itse en tosiaan ole aiemmin

partiossa ollut, mutta vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa ollessani, isäntäperheen pikkusisko kuului paikalliseen Girl Scouts -lippukuntaan, joiden tapaamisissa kävin muutaman kerran mm. pitämässä esitelmän Suomesta. Myös moni kaverini (esim. todella moni maantieteen opiskelija) on taustaltaan partiolainen, joten sitä kautta on tullut seurattua toimintaa. Näiden kautta onkin muodostunut mielikuva siitä, kuinka partio on monipuolinen harrastus, tai ehkä jopa enemmän kuin harrastus, sillä se sisältää niin paljon kaikkea mitä voi oppia ja kokeilla. Partiolaisten luontosuhde on ihailtava juttu ja juuri se aspekti kiinnostaa itseäni hyvin paljon tällä hetkellä. Joten todellakin voisin innostua! Anna: Olen ollut partiossa sudenpennusta lähtien ja toiminut Lauttasaaren Luotsitytöissä vartion- ja laumanjohtajana sekä muutamassa muussa pestissä.

Niina: Retkeily- ja matkailumuistoja on paljon, mutta jos niistä pitäisi valita yksi, se olisi varmasti Lopen metsissä 60 lukiovaihto-oppilaalle järjestämäni Wild Camp. Toimin pitkään kansainvälisyyskasvatusjärjestö AFS Intercultural Programs Finland ry:n vapaaehtoisena Keski-Uudellamaalla, jossa erityisesti järjestämme toimintaa Suomeen tuleville vaihtooppilaille. Wild Camp oli nelipäiväinen huhtikuinen puolijoukkuetelttaleiri, ja monelle vaihtarille ensimmäinen kerta, kun he yöpyivät metsässä. Kipinämikkovuorot ja jokamiehenoikeudet aukesivat myös meille vetäjille ihan uudella tavalla vaihtareiden ensikokemusten kautta. Anna: Yhden kesäleirin nukuin riippumatossa järven rannalla ja minut herätti joka aamu auringonpaiste. Vaikka se oli aamuneljältä, se oli ihanaa! Olen myös suuri jaettujen nuotiokahvien ystävä.

Millä kolmella sanalla kuvailisit persoonaasi? Niina: Persoonaani voisi kuvailla ainakin sanoilla kärsivällinen, innostuja ja kesäheinä Anna: Iloinen ja utelias seikkailija

INBOX

Eurojamboree odottaa sinua, tule mukaan Salla Grönlund

Kansainväliset partiokokemukset, useimmiten leirit, eroavat aina jonkin verran tavallisesta partiosta meillä Suomessa. Siellä pääsee kokemaan yhteenkuuluvuuden tunteen koko kansainvälisessä partioliikkeessä. Siellä pääsee toimimaan kansainvälisissä ryhmissä ja saa kavereita ympäri maailmaa. Niihin jää suorastaan koukkuun! Suomen Partiolaiset järjestää joka vuosi leirimatkoja erilaisille leireille ja eri-ikäisille partiolaisille. Eurojamboree-leirimatkan Suomen joukkueen ilmoittautuminen on käynnistynyt helmikuun alussa ja jatkuu huhtikuun loppuun saakka. Mikä se Eurojamboree sitten on ja kenelle se on tarkoitettu? Eurojamboree on Euroopan alueen partiolaisille tarkoitettu yhteinen leiri, joka kokoaa yhteen kaikki yli 14-vuotiaat partiolaiset. Tuleva Eurojamboree järjestetään Gdanskissa, Puolassa 27.7.-6.8.2020. Historiassaan tämä Eurojamboree on vasta kolmas, aikaisemmat ovat olleet Alankomaissa ja Iso-Britanniassa.

Eurojamboreella toimitaan ja eletään leirilippukunnissa, joissa on 36 leiriläistä ja 4 leirilippukunnanjohtajaa. Tällä porukalla kuljetaan ohjelmissa ja eletään leirilippukunnan arkea. Kaikki yli 18-vuotiaat ovat leirillä ISTejä, eli palveluleiriläisiä. He ovat niitä, jotka mahdollistavat leirin pyörittämisen erilaisissa tehtävissä ohjemasta huoltoon ja kaikkea siltä väliltä. Mutta ISTeille on luvassa myös omaa ohjelmaa, hauskanpitoa. Luvassa on siis varmasti ikimuistoinen leiri ja kivaa ohjelmaa. Suomen joukkue järjestää myös oman oheismatkan matkalla Eurojamboreelle. Siitä tulee lisätietoa myöhemmin. Kiinnostuitko? Lue lisää joukkueen nettivuilta: www.partio.fi/nyt/ej2020. Siellä on lisätietoa muun muassa leirialueesta ja leirin ohjelmasta. Jos sinua kiinnostaa tulla mahdollistamaan matka suomalaisille partiolaisille, niin katso myös Suomen joukkueen avoimet pestit. Ne löytyvät myös joukkueen omilta sivuilta. Sivut päivittyvät sitä mukaan, kun tietoa tulee lisää.

Lähde Eurojamboreelle! Kaikkien aikojen kolmas Eurojamboree tulee. Eurojamboree on kaikkien eurooppalaisten partiolaisten yhteinen leiri kaikille yli 14-vuotiaille. Se järjestetään 27.7.-6.8.2020 Gdanskissa, Puolassa. Suomen joukkueen hinnat: Leiriläiset: 1400€ IST joukkueenmatka: 1250 € IST omatoimimatka: 950 €

Suomen joukkueen ilmoittautuminen on käynnissä ja jatkuu 30.4. saakka. https://www.partio.fi/nyt/ej2020

“Lähde mukaan muuttamaan maailmaa ja tee muutos yhteiskunnassa!”

Vallan kahvassa Oskari Tolvanen

Meillä Uudellamaalla on runsaasti lapsia ja nuoria, jotka eivät syystä tai toisesta pääse aloittamaan partioharrastusta, vaikka haluaisivat. Jatkuvasti kuulee sanottavan, ettei uutta ryhmää voida perustaa, koska ei ole riittävästi aikuisia johtajia. Vaikka Uudenmaan partiopiirissä on aikuisia jäseniä suunnilleen yhtä paljon kuin sudenpentuja, heitä ei ole koskaan tarpeeksi. Keväällä aletaan suunnitella jo seuraavaa toimintakautta. Ryhmille ja tapahtumille tarvitaan johtajat ja tekijät, ja hyvin harvoin heitä on riittävästi. Aikuisten rekrytointi ei lippukunnassa ole vain pestijohtajan asia, vaan siihen tarvitaan kaikkien panosta. Mukaan voi kysyä esimerkiksi toiminnassa olevien tai toiminnasta kiinnostuneiden lasten vanhempia, tai vaikkapa johtajien kavereita. Kaikkien ei välttämättä tarvitse sitoutua johtamaan ryhmää viikoittain, vaan mukaan on ehkä helpompi tulla auttamaan jossakin pienemmässä tehtävässä.

Huhtikuussa oleva partioviikko on oivallinen mahdollisuus rekrytoida lippukuntaan aikuisia johtamaan syksyllä alkavia ryhmiä tai auttamaan tapahtumien järjestelyissä. Partioviikolla voidaan tehdä partiota tunnetuksi, ja samalla yrittää löytää lisää tekijöitä. Voisiko lippukunta järjestää PopUp-partiokolon ja esitellä partioharrastusta paikkakunnallaan? Tai jakaa aamukahvia työmatkalaisille, ja samalla kertoa heille aikuisten mahdollisuuksista harrastaa partiota? Uusia ajatuksia ja vinkkejä aikuisrekrytointiin voi hakea esimerkiksi huhtikuussa rekrytointiviestintäkoulutuksesta tai toukokuussa Lisää aikuisia -webinaarista. On myös tärkeää muistaa kiittää toiminnassa jo mukana olevia aikuisia. Kiittämistä voi olla vaikkapa ääneen lausuttu kiitos, huuto, lippukunnan lahjoittamat villasukat, johtajiston yhteinen saunailta tai vaikkapa johtajiston kahvitus. Tärkeintä on, että jokainen vapaaehtoinen saa panoksestaan säännöllisesti kiitosta, koska se motivoi jatkamaan.

23 Esittelyssä vuoden 2020 piirileirin kakkosjohtaja

Minna Enqvist

Uudenmaan partiopiirin yhteinen piirileiri Säihke 2017 on monilla vielä tuoreena mielessä, mutta joillakin katseet on jo suunnattu tiukasti tulevaan: seuraava piirileiri tuo uusimaalaiset partiolaiset yhteen ensi vuonna 2020! Haastattelimme piirileirin kakkosjohtajaksi valittua Minna ”Minnis” Enqvistiä Kirkkonummen Metsänkävijöistä. Millainen on partio- ja siviilitaustasi? ”Aloitin partion vuonna 1995 kaverini innoittamana. Aikanaan toimin omassa lippukunnassani hyvinkin aktiivisesti, mutta viime vuodet olen keskittynyt tekemään pelkästään leirejä. Roihu, Säihke ja viimeisimpänä Pääkaupunkiseudun partiolaisten Kliffa. Partioleireihin tiivistyy se mikä partiossa on minulle tärkeintä: yhdessä tekeminen, toimeen tarttuminen ja tekemällä oppiminen. Parhaimmillaan partioleirit ovat luovaa ongelmanratkaisua hyvässä seurassa.” ”Siviilissä olen yrittäjä. Johdan pientä ja kodinomaista yksikköä, joka tarjoaa kehitysvammaisille asuin- ja päivätoimintaa. Minulla on mies (partiossa) ja neljä lasta (yksi partiossa). Partion lisäksi harrastan bloggaamista, valokuvaamista ja syksyisin olen himosienestäjä.”

Mikä innosti sinut lähtemään piirileirin varajohtajaksi? ”Minut innosti tähän pestiin seikkailun mahdollisuus. Heittäydyin tuntemattomille vesille ja katson minne tämä pursi minut kuljettaa. Uskon, että edessä on haastava, mutta antoisa parivuotinen.” * Millaisen leirin haluat saada aikaan? ”Toivoisin, että piirileiri 2020 olisi jokaiselle osallistujalle, ikäkaudesta riippumatta, elämyksellinen ja aito partiokokemus. Hienoa olisi, jos jokainen leirille osallistuja kokisi oman panoksensa olleen tärkeä osa yhteisen leirikokemuksen muodostumista. Ajattelen, että partioleiristä tulee juuri niin hyvä, kuin minkä me yhdessä teemme ja mä toivon, että me tehdään yhdessä hieno leiri!” Teija Alaraappana

Uudenmaan Partiopiiri ry Töölönkatu 55 00250 Helsinki

.D711

TASA-ARVON NUOTIOLLA

-VARUSTEPAKETTIEN HAKU H A L U A I S I KO LA P S E S I LÄ H T E Ä E N S I K E S Ä N Ä R E T K E L L E TA I L E I R I L L E M U T TA VA R U S T E E T P U U T T U VAT? O N KO RY H M Ä S S Ä S I LA P S I A , J O I L LA E I O L E M A H D O L L I S U U T TA H A N K K I A TA RV I T TAV I A R E T K I VA R U S T E I TA? Viime syksyn #tasaarvonnuotiolla-kampanjan ja presidentti Sauli Niinistön valitsijayhdistykseltä saadulla tuella on hankittu varustepaketteja, joiden avulla ensimmäiset retket sujuvat hyvissä merkeissä. Paketeissa on mukana mm. rinkka, ulkoiluvaatteita sekä makuualusta ja makuupussi. Kampanja toteutetaan yhteistyössä Scandinavian Outdoorin kanssa, joka osallistuu myös sen tukemiseen. Varustepaketit jaetaan 7–15-vuotiaille partiolaisille hakemusten perusteella. Hakuaika on 1.–24.3.2019. Paketit myönnetään perheille, joilla ei taloudellisista tai sosiaalisista syistä ole mahdollisuutta hankkia varusteita lapsille.

TARKEMMAT HAKUOHJEET JA LISÄTIETOA:

PARTIO.FI/VARUSTEPAKETTI