7 l o v
4.8.2012
vol 7
Antti koistinen jatkoi keikkaansa vielä uimarannan tuntumassa Iikka Salmelan kera
Taiteiden yönä sattui ja tapahtui teksti: Aapo Salmela, Kuva: Ea Hakala Alkuilta oli vielä hiljainen taidekahvila Karhussa. Paikalle oli kuitenkin selvästi kokoontunut odottelevaa yleisöä. Luvassa olikin kulttuurielämys parhaasta päästä: Koukkualaleirin oman elokuvan ensiesitys. Tekniset ongelmat viivästyttivät hieman tilaisuuden alkua, mutta odottavien kärsivällisyys palkittiin luvalla sanoen huimalla lyhytelokuvalla. Tarina kapteeni Antin ja miehistön matkasta Huimalle sisälsi paljon partiomaista huumoria naapurien muistamisineen. Leffan lopputekstien jälkeen koettiin todellinen yllätys, kun elokuva palkittiin Huima-pokaalilla leirin parhaana elokuvana. Roiske onnittelee elokuvantekijöitä. Leirin ehdottomasti hämärin keikka “nähtiin” taiteiden yönä Mörk Ö- klubbenilla.
Antti “Ana” Koistisen ja Maria “Lätzä” Lähteisen stand-up-komiikkaa ja musiikkia yhdistellyt esitys oli intensiivisyydessään ja hikisyydessään kerrassaan huikea elämys. Elämyksen teki erikoisen kiehtovaksi täysin pimeä tila, jossa Lätzän vitsit ja Anan hieno kitarointi pääsivät täysin oikeuksiinsa. Settilistalla kuultiin monen sortin klassikoita Paranoidista Frontside Ollieen. Ja kun Lätzän huumori oli oikeasti hauskaa ja yleisökin hyvin mukana, jäi keikasta kirjaimellisesti hyvä maku suuhun. Tähän saattoi olla osansa myös leiriläisiä ansiokkaasti palvelleella yögrilllillä, joka paremmin mAistimuksena tunnetaan.
Oudoksuttavaa kyllä, on useasti todettu, että piirileiri auttaa käyttäjää ymmärtämään ilmiöiden liiallista nonfiguratiivisuutta. Jos vertailemme lyhyesti asiaankuuluvia ilmiöitä, huomaamme, että pääkirjoitus rauhoittaa yhä enemmän meitä haittaavia taakkoja. Ottaen huomioon oman tilanteensa, voi vain todeta, että luomisen tuska avaa itse kullekin tiedon ja ymmärryksen portin kohti hyvinvoivan yhteiskunnan rinnalle muodostuneita epäkohtia. Eräitä yksityiskohtia lukuunottamatta leiriväsymys järkeistää käsitystämme kyseisestä asiakokonaisuudesta, mihin tavallaan liittyy myös viimeaikaisia absurdeja väittämiä. Tämän ollessa täyttä totta nykyään, kuka omaa vastuun tehdä oikeat johtopäätökset? Kuva: Aino Mättö
Päätoimittajalta Puppupakina
Universaalista näkökulmasta katsoen partio ratkaisee ongelmia tutkittaessa huomaamattomia haittatekijöitä. Arkielämä on opettanut meille, että partio ennakoi osaltaan reaktiota tämänhetkisen tilanteen suhteen. Eräitä yksityiskohtia lukuunottamatta logistiikka on kiteytetty aatteeseen, jossa pohditaan erilaisissa laitoksissa tapahtuvaa valmistusta. Tilastot osoittavat, että Huima panostaa interaktiivisuuteen ajattelematta ongelmanratkaisukyvyn huipentumaa.
Iikka Salmela Sorateiden sankari
Kuultua “Pohjanmaan tiet olivat haastavia noviiseille, täytyy siis pitää jonkinlaisena saavutuksena, että päästiin Jannen kanssa ruutulipulle asti ehjin nahoin.” -Arttu Wiskari blogissaan kommelluksistaan Huiman viestintäjohtajan kanssa. “Nettikeskustelun perinteet luotiin jo uskonpuhdistuksen aikana” -suomenkuvalehti.fi Juoksija Jukka Keskisalo on selvittänyt tiensä 3000 metrin esteiden finaaliin Lontoon Olympiakisoissa. “Missä se Bieber on?” - Tyttö taiteiden yössä
Päivän Pompautus Parempi pupu Pompussa kuin loikka Lontoossa!
Pikagallup Teksti: Iikka Salmela, kuvat: Juho Tuure 1. Aiotko osallistua Taiteiden yöhön? 2. Mitä odotat Taiteiden yöltä?
Petri Lehtisyrjä, Klapaset 1. Jollain tavalla ainakin. 2. Osallistun elokuvan ensi-iltaan Taidekahvila Karhussa klo 20.00
Leila Kauppila, Jukolan Veljet ja Siskot 1. Joo. 2. Taiteellista meininkiä.
Juuso Aaltonen, Pukkilan Partio 1. En tiedä, saa nähdä. 2. Varmaan aika kivaa.
Venla Monter, Eräkamut 1. Ajattelin juu. 2. HAMPURILAISIA!!!
Kansainvälisellä leirivierailulla opittiin uutta partiosta! Teksti: Elli Mäntyranta ja Liisa Kekäräinen, Kuva Liisa Kekäräinen Huimalla järjestettiin kansainvälinen leirivierailu, saimme haastatteluun Yaman joka oli mukana leirivierailulla tutustumassa partioleiriin. Ikäsi ja mistä tulet leirille? 21, tulen leirille Hyvinkäältä.
Mistä olet tullut suomeen ja milloin? Afganistanista vuonna 2003.
Mitä mieltä olet leiristä, mitä ajattelit ennen leiriä millaista täällä on?
Ihan hyvä, tehtiin yhteistyötä. Ajattelin että täällä on ystävällisiä ihmisiä.
Tulisiko partiosta sinulle uusi harrastus?
En tiedä, teltassa nukkuminen talvella hirvittää….
Ikävintä leirillä?
Ei keritty nukkua tarpeeksi… (Kahvilaillassa meni myöhään)
Mitä mieltä olet ollut ruuasta ja majoituksesta? Ruoka oli ihan hyvää, yöllä tuli vähän kylmä makuupussi ei riittänyt
Mitä terveisiä haluaisit lähettää muille leiriläisille? Oli kiva tavata!
ä p p ä l e io sk
R Hu
läp imaa
pä
ä lei
ää rieläm
aan
tam t u a im
vo
Lukijalta: Ampiainen meni ravintolaan tilaamaan juotavaa. Tarjoilija huudahti: “Hei, amppari! Meillä on täällä sun niminen drinkki.” Ampiainen tähän: “Ai Risto vai ?!”
Lukijalta: Kuka tietää kaiken Kenistä muttei yhtään Barbieista? - Kenguru Lukijalta: Arttu Wiskari vieraili leirillä - otti kaikki boys Kaksi munkkia keskustelevat. Toinen ehdottaa toiselle: “Vois pyöriä.” Toinen vastaa: “Vois.”
Ai eikö naurata? Keksi ite parempi! Lähetä vitsisi numeroon 041 7826774.
HuimaCupin finaali
Teksti: Emilia “Immu” Pöyry, Kuva: Aino Mättö Samoajien HuimaCupin finaalissa vain hetkeä ennen taiteiden yön alkua kohtasivat MU - Melkutin United sinisissä viitoissa ja KLN Kuumat laavunaapurit punaisissa. Pelin tarkoituksena on saada sählypalloja vastustajan maaliin samalla, kun vastajoukkueen pelaajia yritetään polttaa pehmeämmillä palloilla. Maalista saa kaksi pistettä ja palamisesta joutuu kolmen sekunnin jäähylle rangaistuskarsinaan. Peliä pelataan kaksi erää, joista kummassakin esiintyy myös kultainen “Sieppi”, jonka hännän viemisestä saa kuusi pistettä. Leirin varajohtaja, Henny, pääsi esiintymään kultahaalareissa ja -kypärässä kummassakin erässä, sillä
leirinjohtaja, Mikko, ei jalkahoidoltaan ehtinyt paikalle. Haalaria pukiessaan Henny huomautti, että Cupin idea tuntui hyvältä vielä kaksi vuotta sitten... Toisessa erässä Sieppiä päästiin jahtaamaan järvestä asti. Vielä ensimmäisen erän jälkeen ottelua johti MU pistein 8 - 10, mutta kiivas toinen erä käänsi tilanteen ja lopulta KLN voitti pistein 18-14. Kuumotus- ja Loiske-savuista koottu voittajajoukkue kertoi valmistautuneensa otteluun rankalla mielikuvaharjoittelulla ja tunnin joogasessiolla. Taktiikkana otteluun lähtiessä oli yksinkertaisesti voittaa.
TeXtaripalsta HUOM! Tekstiviestejä voi lähettää nyt myös paperilapulla. Välineet löytyvät kahvila Karhusta. Mitä me nyt tehdään, kun saunaan ei saa mennä ilman uikkareita T. Rohmu Sulo ja Kirurgi Linkola Kuumakalle42 Etsii kuumaa kesä seuraa! Tykkään pitkistä kävelyistä rannalla ja reilun kokoisesta seurasta. T:Lassi Terkkuja kaikille ihanille Klapasille! <3 T: Perryt Klapasten samoajatytöt, ootte ihania <3 T: KiMe:n pojat Oli Khyll KiVA IdiS tää lappuHomma, =) oli heti Pakko kokeilla -mie! Sporttiset tytöt ottakee yhteyttä Late 91 Roihusta Se Pelin yksinäinen nokka kaipaa juttuseuraa iltaisin Näytä Iikka T1551T! Venla Monter tavattu kahvilassa paidatonta lihasmiestä (Joonasta) tuijottaen. Kyllä minä niin mieleni pahoitin kun makuupussin vetskari juuttui muttei auennut! - Pekka Leskinen Antti Koistinen, Joonas Lehtonen ja Arttu Wiskari pussailivat kahvila Karhussa Johtolassa kuultua: Kahvi ei muutu yhtään pahemmaks kun se vanhenee, ihan niinku naisetkaan Varastolla liikkuva söpö partamies. Tule tapaamaan minua Lavan taakse perjantaina klo 14:00. Villit meripojat etsivät sukulaissieluisiltaan seuraa! Jos olet merten kauhu muuten kuin yhdellä tavalla, tule Koukun alaleiritoimistoon! - YARR Kaunis blondi Koukusta etsii leiriheilaa... Ikä <50, miel. SUURI parta. Plussaa pituus <150 cm. Nim. vielä ilman leiriheilaa <3 Hei Ville! Olen sporttinen mimmi, ota yhteyttä! <3 Käytän telepatiaa kommunikointiin. - Meedio Lauantaina Antti Koistinen ja Herlinit Karhussa! Vähänkö meiän älypeli meni hienosti, pääty kahvila Karhun roskiksee - Älypeli Oletko nähnyt oranssia hammasharjaa? Jos löydät, toimitatko Leiritoimistoon? t: Likaiset hampaat Oikea ilmoitustaulujen herra nousee valtaan sunnuntaina klo 12! Huimalaiset joutuvat valitsemaan kenen joukoissa aikovat seistä! Teitä on varoitettu. -Mössö Samoaja-Joni, joka olit Jazzissa tänään, pelastit päivämme ja olit tosi suuri apu, oot ihan huima! Kiitos! - Jazzin tytöt Kirjoita viestiin TP, OMA VIESTISI sekä NIMIMERKKI numeroon 041 7826774. Esim. TP Hei sinä mänkijähuivinen komistus, joka kaadoit kahvini kahvila Karhussa. Huomenna sama paikka, sama aika, niin selvitellään... Tyttö Keravalta 96. Mikäli haluat lähettää toimitukselle lukijapalautetta, toimi samoin kuin tekstaripalstalle osallistuessasi. Laita vain TP:n tilalle LP. Esim. LP Miksi dissaatte aina keravalaisia? Tyttö Keravallta 96.
e k s i Ro
a a t tes
5/5
Tilausravintola Jazz Teksti: Iikka Salmela Ensituntuma Huiman hyvinvointijoukkojen ylläpitämään tilausravintola Jazziin on lupaava. Henkilökunta toivottaa meidät tervetulleiksi ja ohjaa sievästi katettuun pöytään. Pikarit täyttyvät raikkaalla mehulla samalla kun syvennymme ruokalistaan. “Loistavaa, listalla on suklaamoussea!” huudahtaa Hilkka Koskikallio tyytyväisenä. Alkuruoaksi saamme halloumjuustosalaattia vesimelonilla. Salaatti on tuoretta ja raikkaan rapsakkaa. “Pidän meloneista”, Ville Vänskä kiteyttää tuntojaan. Kiinnitämme kuitenkin huomiota leipiin. Leipä on hyvää, mutta jäämme kaipaamaan jonkinlaista levitettä tai kostuketta. Pääruoan kohdalla toimittajan vegaanius tulee ajankohtaiseksi. Kun muu seurue nauttii kermaisesta possupadasta, saan eteeni tofua ja wokkivihanneksia. Ateria on kuitenkin täyttävä, ja
erittäin maukas. Myöskin possuilijat mumisevat tyytyväisinä kohtaloonsa. Annoskokoja kehutaan optimaalisiksi, mitä nyt yksi liikaa hernekeittoa päivällisellä nauttinut jättää lautaselleen syömättä jäänyttä apetta. Pääruoan jälkeen seuraa odotettu grande finale, leirin kohokohta, elämäntaipaleen virstanpylväs eli SUKLAAMOUSSE. Seurueemme ei löydä sanoja, vaan matkaa kohti nirvanaa moussen sulaessa suissamme. Olemme tyytyväisiä. Ravintola Jazz on siististi katettu ja musiikin volyymitaso on hiottu täydelliseksi; keskustelu ei häiriinny, mutta ulkopuolelta kantautuvat häiriöäänet peittyvät täysin. Henkilökunta on ystävällistä eikä palvelu jätä moitteen sijaa. Suklaamoussea!
Pimeää seuraa Teksti: Iikka Salmela Ajatus uusiin ihmisiin tutustumisesta pilkkopimeässä on ajatuksena melko kiehtova (taisipa yksi suomalainen kaupallinen TV-kanava tästä ohjelmaformaattiakin kehitellä tuossa taannoin). Jopa niin kiehtova, että jätän väliin mahdollisuuden saunoa kelluvassa saunassa. Tilantaju katoaa silmänräpäyksessä, kun stun pimeään huoneeseen. Kukaan muu ei saapuessani ole vielä ilmestynyt paikalle, ja ehdinkin herkutella ajatuksella yksinäisestä tunnista pimeässä. Huoleni on turha. Paikalle pölähtää kourallinen suunnilleen ikäisiäni partiolaisia. Meidät ohjataan tyynyille istumaan. Tilaisuuden järjestäjä virittelee keskustelua. Aloitamme tyynysodan.
En tahdo paljastaa oikeaa henkilöllisyyttäni, joten esiinnyn salanimellä Arttu Wiskari. Kukaan ei kuitenkaan usko, että olisin oikeasti menestyvä iskelmälaulaja. Näköaistin ollessa tarpeeton korostuu muiden aistien merkitys. Fyysistä kontaktia otetaankin hieromalla. Tunne itseni simpanssiksi, joka toteuttaa sosiaalisuuttaan nyppimällä lajitoveristaan kirppuja. Vaikka tunnin aikana ei mitään järin syvällistä suhdetta pääsekään syntymään, oli pimeän seuran konsepti mielestäni varsin mielenkiintoinen. Vaikutti siltä, että muutkin poistuivat paikalta hymy huulilla.
kelluva sauna Teksti: Aapo Salmela, Kuva: Tämänkin partioleirin erikoisuuksiin kuuluu kelluva sauna. Vihdin Polunlöytäjien rakentama ja ylläpitämä sauna tarjoaa leirin tekijöille erinomaisen tavan irtautua hetkeksi hektisestä leirielämästä. Myös ulkomaiset vieraat ovat viihtyneet tässsä suomalaista eksotiikkaa parhaimmillaan edustavassa insinööritaidon mestarinäytteessä. Roiskeen toimitus testasi saunan kauniin tuulisena aamupäivänä. Sauna kelluu vakaasti paikallaan Vääriässä. Virkistävä pulahdus kylmään järviveteen on tämän saunan kohdalla pakollinen, lauteille ei nimittäin pääse kuin uimalla. Kelluvan saunan sisältä paljastuu yllättäen ihan oikea sauna, jonka erottaa lentokentän telttasaunoista
lähinnä huojuvan liikkeen ja lattiassa olevan avoveden avulla. Löylyt ovat mukavan kosteat ja selkää hivelevät. Ja niiden päälle on mukava hypätä lattian läpi järveen. Varustelutasossa on tosin pieniä saunomista häiritseviä puutteita: kuuppa on kuulemma edellisen saunavuoron jäljiltä järven pohjassa. Sukeltaminen jää kuitenkin väliin, koska vielä on ehdittävä kroolailla ruokalaan lounaalle. Kokonaisuutena kelluva sauna tarjosi tämän leirin eksoottisimmat löylyt. Jos varauskalenterissa on vielä tilaa, kokeilkaa ihmeessä tekin.
Kiipeilyseinä Tekijät: Tomi Kokkonen ja Eeli Salmela, Kuva: Aino Mättö Kävimme testaamassa Huimalle pystytetyn kiipeilyseinän. Seinän korkeus on suorastaan huimaava, vaikka leirioloissa sen pystyttäminen ei ole helppoa. Seinään kiinnitetyt eri väriset tapit tarjoavat eri tasoisia kiipeilyreittejä. Mehän tietysti kiipesimme vaikeimmat reitit muitta mutkitta. Ylös päästessä silmien eteen aukeaa komeat maisemat. Ylös pääseminen ei ole itsestäänselvyys, kiipeily nimittäin vaatii notkeutta ja henkistä kanttia. Suosittelemme jokaista haastamaan itsensä ja kaverinsa kiipeilyseinälle reippailemaan. Turvavaljaat ja ammattimainen henkilökunta sai olon tuntumaan turvatulta koko kiipeilyn ajan. Lajin yksi parhaita puolia on kiipeilyn jälkeinen onnistumisen tunne, jonka pääsimme totisesti kokemaan.
Perhedraama
Teksti ja Kuva: Juho Tuure Taidekahvila Karhussa illan esityksestä vastasi pääosin kahvilan henkilökunnasta koostuva puoliammattilasjoukkio, joka huikaisi yleisönsä huimalla näytelmällään ”Yöllinen perhedraama.” Näyttelijät olivat panneet kaikki likoon esiinymisasua ja muuta rekvisiittaa myöten. Ja todellista draamaa oli tietenkin luvassa. Näytelmä keskittyi Kreivien ja kreivittärien välisiin tunnekuohuihin. Oli riipivää tuskaa kreivin avatessa kirjekäärön sisältävän laatikon, kolmiodraamaa oli luvassa, kun länsinaapurista karanneelta vaikuttava hahmo vokotteli kreivitärtä ja kuinka ollakaan, kreivi sattui saapumaan paikalle juuri sillä hetkellä. Eihän siitä tullutkaan kuin vain sanomista. Loppu oli kuitenkin onnellinen ja kreivi ja kreivitär saivat toisensa ja elivät varmasti elämänsä yhdessä hamaan loppuunsa saakka.
Huivate-näytös
Teksti: Emilia “Immu” Pöyry, Kuva: Sakari Kumpula Taiteiden yössä leirin ohjelmalavalla päästiin nauttimaan myös huikeasta “Huivate” -muotinäytöksestä, jossa nähtiin lippukuntien huiveistaan valmistamia asukokonaisuuksia. Illan juontajina toimivat Kerttu ja Olli. Tuomariston ominaisuudessa asuja pääsivät arvostelemaan leirinjohtajat Henny ja Mikko, bändin jäsen ja muotiharrastaja Aaro sekä maallikkojäsen Ninnu. Järvenpään Metsänkävijät avasivat näytöksen kokonaisella vaatemallistolla, johon kuului viisi asukokonaisuutta. Asuista tosin vain yhdessä oli käytetty materiaarina ainoastaan lippukunnan huiveja. Asuja löytyi niin metsään kuin antiikin Kreikan juhliinkin. Lippukunnassa on kuulemma huomattu, että tooga on harvinaisen kätevä kisa-asu. Tuomareista Mikko oli erityisen vaikuttunut toogasta, sillä se on “suorastaan keisarillinen asu, jota leirinjohtaja voisi itsekin käyttää.” Kirkkonummen Metsänkävijöiden 12-vuotias Aino esitteli asun, jossa KiMe:n huiveja oli ripustettu kauniisti roikkumaan partiovyöstä. Tuomaristo kiitteli asua erityisesti aidosti metsäänähneistä huiveista. Hyvinkään Metsätyttöjen ja Martin Partion yhteistyöllä toteuttamaa huivatetta puolestaan kehuttiin taiteellisesta näkemyksestä sekä HMT:n merkin graafisesta käytöstä asukokonaisuudesta. Kehuja sai myös asun “arkkitehtoninen” yläosa, joka seurailee muodin kuumimpia tuulia.
Hyvinkään Nummenpoikien “Candy” esitteli lähes drag-henkisen asukokonaisuuden, jonka hänen räätälinsä “Rodrigues” oli ideoinut. Asun idea oli villeissä leikkauksissa sekä hakaneuloissa. Tuomariston mielestä asusta löytyi kasarimeininkiä sekä rockhenkisyyttä. Mikolta ei löytynyt asusta muuta sanottavaa kuin “Ei herran tyytelit” ja että asussa ei luultavasti kannata mennä metallinpaljastimeen. Tuomariston jäsen Ninnu puolestaan oli sitä mieltä, että asua kuvaa parhaiten leirilehtemme nimi: “Roiskeläppä”. Lohjan Nummityttöjen marjapuuronpunainen asu ja kanervakoristeet mallin hiuksissa puolestaan sopivat täydellisesti parhaillaan näkyneen iltaruskon väreihin. Asuun kuulunut puukko sopi tuomariston arvion mukaan yli-innokkaiden poikien hätistelyyn. Asua kehuttiin Pocahontas-henkiseksi ja Henny huomautti, että asussa näkyy oivallisesti huivin kehitys eri vuosikymmeninä. Jokipartion huivate arvioitiin tyylikkääksi kokonaisuudeksi, vaikka helman pituus ehkä lähentelikin jo vesirajaa. Virkkalan Tulentekijöiden ja Karkkilan Partiosiskojen yhdessä toteuttaman asun esitteli Iitu, jonka “kuikistelu ja muikistelu” lavalla vaikutti tuomariston. Asu arvioitiin raikkaaksi, vaikka materiaaleina olikin käytetty mm. vanhoja leirihuiveja. Tuomaristossa heräsikin kysymys: Miksi Huimalle on otettu
mukaan Tervas 90 -leirin huivi? (Miksipä ei?) Keravan Korvenpojat olivat olleet ajan hermolla valmistaessaan liskokuosisen “onepiecen”. Haalaria kuvailtiin keravalaiseksi, letkeäksi ja söpöksi. Köli-savun viisi lippukuntaa olivat valmistaneet yhteistyössä huivatteen, jossa tuomariston mielestä oli käytetty kivasti solmuja. Lisäksi asua kehuttiin monipuoliseksi ja värikkääksi. Muotinäytöksen päätti Järvenpään Kiehisten parivaljakko rohkeissa asuissaan. Ensinäkemältä olisi voinut kuvitella, että huiveista oli taiteiltu henkselit, mutta pian päällyhousujen alta paljastui karu kokonaisuus - “mankini”. Naisille suunniteltu asukokonaisuus oli hieman perinteisemmät bikinit. Malliston kimmokkeena oli mallien mukaan toiminut kisan teema “Hui vaate”... Asuja kuvailtiin rohkeiksi ja sekä
naispuolinen juontaja että tuomariston tytöt menivät esityksestä sanattomiksi. Asujen solmuja kehuttiin ja Mikko huomautti, että partiopilli sopi mainiosti miesten uima-asuun. Lyhyen pähkäilyn jälkeen tuomaristo valitsi yksimielisesti voittajaksi Järvenpään Metsänkävijöiden asukokonaisuuden. Tuomaristo huomautti, että arvostelu tehtiin nimenomaan pelkän huivatteen perusteella, eikä muita lisukkeita huomioitu. Perusteluina mainittiin, että asua voisi oikeasti käyttää ja että malli oli suorastaan luonnonlahjakkuus. Myös asun leikkauksia kehuttiin.
Huivate-kilpailun voittaja Järvenpään Metsänkävijät tunnustivat lippukuntansa väriä
Perheleiri Pompussa vauvat tanssivat pöydillä Teksti: Iikka Salmela Kuvat: Juho Tuure
Leirin ainoa hiekkalaatikko löytyy perheleiri Pompusta. Vaipanvaihtopisteitäkään ei pahemmin muualla näy. Toimittajan viestintäkopin äänimiljööseen (lähinnä Arttu Wiskarin kappaleita) tottuneet korvat eivät myöskään oikein osaa orientoitua kaikkiin omituisiin ääniin; komentoja ja kitinää ei leirilehden toimituksessa kuule. Olemme siis kaikesta päätellen eksoottisessa paikassa. Huomaamme myös harvinaislaatuisen yhteyden perheleiriläisten kesken. Vastaukset
kysymyksiimme saatiinkiin käytännössä yhdestä suusta. “Täällä on ilahduttavan paljon vauvoja. Ensimmäinen yö on aina hieman hankala lapsille, mutta viimeiset yöt sitä vastoin ovat vaikeahkoja vanhemmille”, valottaa Yksi Suu. “Täällä on koko retken autenttisin
metsäleiritunnelma; ampiaisia, paarmoja ja muita lentäviä kurjia on todella mukavan paljon!” Yksi Suu lisää vielä. Perheleiriläiset ovat osallistuneet leirin ohjelmaan hieman vaihtelevasti. Järjestetyn ohjelman ohella on tekemistä riittänyt ihan omasta takaa, esimerkiksi vaipanvaihtoa ja rintaruokintaa. “Muuten perheleirin konsepti on mainio, mutta täältä puuttuu tarpojien ja samoajien nakkikonereservi; kaikki tulee tehdä itse”, Yksi Suu kiteyttää. Kun kameramies kaivaa kuvausvälineensä esiin ei mene aikaakaan kun paikalle saapuu nauravainen Menni, 8kk. Hän esittää meille pöydällä upean tanssiesityksen.
Olemme mykistyneitä. Vierailun päätteeksi toimittaja joutuu todelliseen tulikokeeseen. Korviini kantautuu vieno pyyntö, josko haluaisin kokeilla vaipan vaihtamista. Nyt ollaan kovilla, mutta mitäpä sitä ei laatujournalismin vuoksi suostuisi tekemään. Vaihdan vaipan ensimmäistä kertaa elämässäni. Koville ottaa, mutta onnistun! Lapsen isä toteaa suorituksen mallikelpoiseksi. Elämyksen jälkeen katselen perheleirin vanhempia aivan uusin silmin. Maailmani on mullistettu. Huh, huh.
Oikaisu
Edelisen numeron (6/2012, 2.8.2012) artikkeleista puuttuivat kokonaan virheet. Mahdollisesti saamme lisättyä seuraaviin lehtiin virheitä oikaistaviksi. Jos kuitenkin havaitsette jossain artikkelissa asiavirheen (ei siis kirjoitusvirhe), korjauksia saa lähettää Roiskeen tekstarinumeroon 041 7826774 tai kahvila Karhun laatikkoon.
Roiske on Uudenmaan Partiopiirin seitsemännen piirileirin -Huiman- kaikin tavoin sitoutumaton, nöyristelemätön, kumartelematon ja oikeastaan muutenkin melko itsenäinen leirilehti. Toimituksessa työskentelee vakituisesti: Iikka “Huiman tavoitelluin pikamies” Salmela Aapo “kolme burgeria” Salmela Juho “vois” Tuure Eeli “pahaa huutoa” Salmela Antti “Albert” Koistinen Olli “turha” Majaluoma Tomi “ei-Mössö” Kokkonen Lisäksi jokaista numeroa on tekemässä joukko avustajia, joiden nimet mainitaan kirjoittamiensa juttujen yhteydessä.