Kotikäynti 1/2014

1 / 2014

Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti

– suunniteltu potilaan parhaaksi

Värikästä ja väljää rakentamista meren äärellä

Sydämen asialla ympäri vuorokauden

Tarkkailun alla uudella päivystysosastolla

Uusi Y-rakennus avaa ovensa 2014. Rakennus käsittää päivystyksen, päiväkirurgian, preoperatiivisen poliklinikan, päivystysosaston sekä sydänosaston.

1 / 2014 KOTIKÄYNTI-LEHTI on Vaasan keskussairaalan kotikäynti alueen jokaiseen kotitalouteen. Sairaala ja sen ihmiset koskettavat meitä kaikkia jossain elämämme vaiheessa. Vaasan keskussairaalassa pelastetaan päivittäin ihmishenkiä ja tehdään arvokasta työtä alueen ihmisten hoitamiseksi. Tällä lehdellä haluamme tuoda tutuksi sairaalan toimintaa, ihmisiä ja potilaiden kertomuksia. Toivottavasti viihdyt seurassamme.

Pääkirjoitus........................................................ 3 Sujuvaa hoitoa uudessa päivystyksessä.............. 4 Tehokas hoitoketju..............................................6 Luonnonläheistä arkkitehtuuria...........................8 Auto parkkiin tuttuun paikkaan.......................... 10 Potilaan paras suunnittelun perustana............... 12 Y-rakennus kerros kerrokselta........................... 14 Sydämen asialla ympäri vuorokauden................ 16 Sydän on kuin kaksitahtimoottori...................... 18 Viimeisintä hoitotekniikkaa............................... 20 W-rakennus on vihreä sisältä............................. 21 Tarkkailun alla.................................................. 22 Leikkauspotilaiden kerros ................................ 24 Y-rakennus numeroina.......................................26

Y-rakennus

– tulevaisuuden sairaala Sairaalatilojen suunnittelu on jokaisella aikakaudella pohjautunut senaikaisiin hoidon toteuttamismalleihin sekä saatavilla olleisiin teknisiin laitteisiin. Huoneiden kokoa, kerroskorkeutta, runkosyvyyttä, teknisiä tiloja, ilmanvaihtoa, sähkötekniikkaa, automaatiotekniikkaa ja logistisia ratkaisuja koskevat vaatimukset ovat vaihdelleet. Ennen vuotta 1990 rakennetut sairaalat eivät vastaa nykyajan vaatimuksia ja ajattelutapaa. Uudet sairaalat rakennetaan nykyisin avoimiksi ja joustaviksi tiloiksi, joita voidaan nopeasti muuttaa, jos hoitomallit muuttuvat. Vanhat sairaalat peruskorjataan niin, että ne täyttävät nykyajan vaatimukset, mutta tiloja ei voida fyysisesti muuntaa niin, että ne olisivat toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset. Suuri osa Vaasan keskussairaalan rakennuksista on sen ikäisiä, että ne ovat kirjanpidollisesti poistettuja. 2000-luvun alussa todettiin, että Vaasan sairaanhoitopiirissä on tarvetta sairaalan laajentamiseen sekä huonosti toimivien ja teknisesti huonokuntoisten tilojen korjaamiseen. Uusia leikkaussaleja tarvittiin, jotta selviäisimme strategisesta tavoitteestamme, jonka mukaan 70 % suunnitelluista leikkauksista tehdään päiväkirurgisesti. Laatututkimukset osoittivat, että lääketieteelliset tulokset olivat laadullisesti parempia päiväkirurgisessa toiminnassa kuin perinteisessä vuodeosastohoidossa. Myös jatkuvasti lisääntyvät potilasmäärät ja muuttuvat hoitoprosessit vaativat uusia ajanmukaisia tiloja. Samaan aikaan syntyi myös tarve luoda yhteinen ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys, joka käsittäisi koko sairaanhoitopiirin.

Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti

Julkaisĳa Vaasan keskussairaala Päätoimittaja Charlotta Järf 06 213 1726 Toimituspäällikkö Simon Ventus 06 213 1725 Toimitus Heli Loukiainen Salla Pukkinen Päivi Ristimäki Kansikuva Katja Lösönen Toimitusneuvosto Göran Honga, Olle Gull, Auvo Rauhala, Marina Kinnunen Kääntäjät Jan-Peter Nummela Päivi Ristimäki Sähköposti etunimi.sukunimi@vshp.fi Layout ja taitto C2 Advertising Oy

Prosessi, joka alkoi ensimmäisestä suunnittelukokouksesta ja päättyy nyt uuteen sairaalaan, on kestänyt yli kymmenen vuotta. Meillä on komea rakennus, joka vastaa nykyajan vaatimuksiin ja tekee mahdolliseksi sairaanhoidon antamisen taloudellisemmin. Meillä on edessämme myös vanhojen rakennusten saneeraaminen tai niiden korvaaminen uusilla.

Paino Waasa Graphics Oy

Uudet tilamme on suunniteltu potilaita ja henkilökuntaa ajatellen, mikä on edellytys sille, että hoitoprosessit toimivat turvallisesti ja joustavasti. Seuraavan kymmenen vuoden aikana sairaanhoitopiiri pyrkii panostamaan vielä 150 miljoonaa euroa, jotta saisimme turvattua kilpailukykyisen sairaalan alueellamme. Panostusta tarvitaan, jotta potilaat tulevaisuudessakin valitsevat meidät, kun potilaan oikeus valita hoitopaikka tulee voimaan 2014.

VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI Vaasan sairaanhoitopiirin muodostavat 14 omistajakuntaa, joissa asuu yhteensä noin 165 000 ihmistä.

Håkan Knip tekninen päällikkö, Vaasan keskussairaala

Painos 90 000 Jakelu Vaasan sairaanhoitopiirin kotitaloudet

Vaasan keskussairaalan yli 2000 eri alan asiantuntĳaa tekevät työtä potilaiden hoidon ja hoitoa tukevien palveluiden parissa. Pätevä ja sitoutunut henkilökuntamme kohtaa jokaisen potilaan yksilöllisesti ja inhimillisesti, joten olet luonamme hyvässä hoidossa.

OMISTAJAKUNNAT Kaskinen • Korsnäs • Kristiinankaupunki Laihia • Luoto • Maalahti • Mustasaari Närpiö • Pedersöre • Pietarsaari Uusikaarlepyy • Vaasa • Vöyri

Sujuvaa hoitoa uudessa

TEKSTI: SIMON VENTUS KUVAT: KATJA LÖSÖNEN

4 KOTIKÄYNTI

Värein merkityt käytävät, lapsille oma odotushuone, useampia potilaspaikkoja ja lähellä oleva sokkihuone. Siinä joitakin uutuuksia, jotka odottavat potilaita ja henkilöstöä, kun päivystys maaliskuussa muuttaa Y-rakennuksen maanpinnan tasolla olevaan kerrokseen.

– Uudet tilat ovat hoidon kannalta tarkoituksenmukaisemmat. Y-rakennuksen valvontasalissa on tilaa 20 potilaalle, kun nykyisissä valvontatiloissamme tilaa on ainoastaan neljälle potilaalle kerrallaan, sanoo apulaisosastonhoitaja Ann-Katrin Brandtberg. Vastaanottohuoneisiin johtavat käytävät on merkitty värikoodein, jotta potilaat löytävät helposti oikean huoneen isoissa tiloissa. Käytävän perällä on lasten odotushuone ja seinämaalauksia, jotka innostavat leikkiin ja mielikuvituksen käyttöön. Ambulanssilla saapuvat potilaat tuodaan sisään omasta sisäänkäynnistä, joka on rakennuksen länsipuolella. Sisäänkäynti johtaa suoraan sokkihuoneeseen, jossa vaikeasti loukkaantuneet potilaat hoidetaan. Muutto Y-rakennukseen parantaa monin tavoin päivystyksen toimintaa. Osa tiloista on suunniteltu niin, että tartuntatauteja, kuten tuberkuloosia ja vesirokkoa, kantavat potilaat voidaan tehokkaasti eristää muista. – Vesirokko tarttuu erittäin helposti ilmateitse, ja sitä eivät monet vanhemmat tule ajatelleeksi, kun he tuovat lapsensa meille, Brandtberg sanoo. Vaikka rokko harvoin on hengenvaarallinen lapsille, voi se olla sitä muille päivystyksen potilaille, kuten solumyrkkyhoidossa käyville syöpäpotilaille, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Päivystyksen henkilöstö kehottaakin vanhempia soittamaan ja ilmoittamaan etukäteen, jos he tulevat päivystykseen tartuntatautia sairastavan lapsen kanssa. Henkilöstö voi silloin tehdä tarvittavat valmistelut.

A on ennen B:tä Päivystyksen sisäänkäynti on Y-rakennuksen eteläpuolella. Jokainen päivystykseen saapuva potilas saa triage-luokituksen eli hänen hoidon tarpeensa kiireellisyys arvioidaan. Arviointi perustuu mitattavissa oleviin arvoihin, kuten verenpaineeseen, hapetukseen ja pulssiin. Kokenut triage-hoitaja tekee niiden perusteella kokonaisarvion siitä, kuinka kiireellisesti potilaan on päästävä lääkäriin. – Arviointijärjestelmää käytetään, jotta kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat saavat hoitoa niin nopeasti kuin mahdollista, sillä toiset pystyvät odottamaan, sanoo Brandtberg. Triage-hoitajat luokittelevat päivystyspotilaat viiteen eri luokkaan, A:sta E:hen. A-potilaan on päästävä lääkäriin välittömästi, kun taas D-luokan potilas voi odottaa jopa muutaman tunnin. E-luokassa olevien potilaiden ei tarvitse päästä lääkäriin samana päivänä. – Kauan vaivanneet tai ei-kiireelliset vaivat eivät kuulu päivystykseen. On aina parempi hakeutua omaan terveyskeskukseen, jos se on mahdollista, Brandtberg sanoo. Se, kuinka kauan luokissa C ja D olevat potilaat joutuvat odottamaan lääkäriinpääsyä, riippuu siitä, kuinka monta hoitoa tarvitsevaa A- ja B-luokan potilasta päivystyksessä sillä hetkellä on. Triage-järjestelmää käytetään, jotta eniten hoitoa tarvitsevat potilaat saavat oikeaa hoitoa ajoissa. •

Triage-hoitajat arvioivat jokaisen päivystykseen tulevan potilaan hoidontarpeen välittömästi.

KOTIKÄYNTI

Klo 8 – 22 ensisijaisesti omasta terveyskeskuksesta lähetteellä tuleville

Klo 22 – 8 kaikille

Tule heti päivystykseen tai soita ambulanssi paikalle, jos sinulla on • voimakkaita rintakipuja • voimakasta verenvuotoa • pahoja hengitysvaikeuksia • aivohalvausoireita

Päivystys muuttaa Y-rakennukseen 27. 3. 2014.

Aivohalvauksen oireita • puhevaikeutta (hankaluuksia löytää sanoja tai puhe on sammaltavaa) • kasvohalvauksen merkkinä toinen suupieli roikkuu tai liikkuu huonosti • käden ja/tai jalan heikkousoireita Aivohalvauksen saaneella voi olla joko kaikki yllä mainitut oireet tai vain osa niistä.

6 KOTIKÄYNTI

Tehokas hoitoketju

nykyaikaisissa tiloissa TEKSTI: CHARLOTTA JÄRF KUVA KATJA LÖSÖNEN

Uusi Y-rakennus kokoaa useat yhteistyötä tekevät hoitoyksiköt saman katon alle. Yhdessä ne luovat tehokkaan hoitoketjun potilasta varten. Nopeasti ja joustavasti – niin potilaan käynnin uudessa Y-rakennuksessa on tarkoitus sujua. Muiden hoitoyksiköiden läheisyys on ratkaisevaa, sillä useat Y-rakennukseen muuttavat hoitoyksiköt tekevät yhteistyötä keskenään. — Erityissuunnittelijat ovat antaneet lausuntoja potilaan tarpeista ja olemme selvittäneet, kuinka sairaala toimisi parhaalla mahdollisella tavalla myös silloin, kun potilaan liikuntakyky, näkö tai kuulo on heikentynyt, sanoo Håkan Knip, Vaasan keskussairaalan tekninen päällikkö. Myös henkilöstö saa nauttia raikkaista ja uudenaikaisista toimisto- ja kokoustiloista, auditoriosta ja viihtyisistä yleisistä tiloista. Upouusissa toimenpidehuoneissa ja leikkaussaleissa käytetään uusinta tekniikkaa. — Henkilöstö on ollut mukana suunnitteluvaiheesta

asti, ja se on saanut vaikuttaa uuden sairaalarakennuksen muotoutumiseen. Työntekijät ovat vierailleet uusissa sairaaloissa ja keränneet ajatuksia uusista ratkaisuista, jotka on sitten toteutettu täällä meillä. Y-rakennus voi ylpeillä myös paremmalla henkilöstö- ja potilasturvallisuudella, energiatehokkuudella ja omalla varavoimalalla.

” Muiden hoitoyksiköiden läheisyys on ratkaisevaa, sillä useat Y-rakennukseen muuttavat hoitoyksiköt tekevät yhteistyötä keskenään. ”

Y-rakennus alusta loppuun

Laajat perusselvitykset uusien tilojen tarpeesta (mm. päivystys, päiväkirurgia ja tarkkailuosasto).

Arkkitehtien piirustukset hyväksytään.

Vaasan sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyy Y-rakennuksen hankesuunnitelman.

Rakentaminen alkaa perustuksen kaivamisella.

Potilasvirtojen prosessiselvitykset.

Perustus on paikoillaan ja itse rakennustyö voi alkaa.

Arkkitehdit alkavat hahmotella Y-rakennusta.

Lasijulkisivu on paikoillaan.

KOTIKÄYNTI

Vaasan keskussairaalan rakennushankkeet 2014 – 2024 • Uusi rakennus apteekkia varten, noin 20 M€ • Uusi poliklinikka ja vuodeosasto, korvaa E-siiven, 35 M€ • Uudet tilat Huutoniemeltä muuttavalle psykiatrian yksikölle 35 M€ • Keittiö-, ruokasali-, varastoja henkilöstötilojen korjaaminen 8 M€ • JK-rakennuksen korjaaminen toimistotiloiksi (suojeltu rakennus, vanhin alueella) 6 M€ • X-talon (ent. sairaanhoito-oppilaitoksen) korjaaminen toimistotiloiksi 2,5 M€ • Infrajärjestelmien uusiminen – viemärit, vesijohtoverkko, kaukolämpö, ilmanvaihto, palohälytys, hissit, valvonta, ulkovalaistus, it-verkko, puhelinverkko, keskusradio ym. 10 M€ • Nykyisten tilojen korjaus- ja kunnossapitotyöt 10 M€ • Uusi kuntoutussairaala 35 M€

VIHKIMINEN

• Osa kerroksista sisustetaan • Y-rakennuksen vihkiminen • Preoperatiivinen poliklinikka aloittaa toimintansa Y-rakennuksessa

Päivystysosasto ja sydänosasto aloittavat toimintansa Y-rakennuksessa

• Loput kerroksista sisustetaan • Päiväkirurgia ja päivystys aloittavat toimintansa Y-rakennuksessa • Ensimmäinen leikkaus tehdään

8 KOTIKÄYNTI

Luonnonläheistä arkkitehtuuria

tuulenpitävässä lasitakissa TEKSTI: CHARLOTTA JÄRF KUVAT: KATJA LÖSÖNEN

Y-rakennuksen merellinen sijainti on lyönyt silminnähtävän leimansa sisustukseen. Lasijulkisivu heijastaa meren ja metsän, ja rakennuksen sisällä potilas kohtaa elävän värimaailman seinämaalauksineen. Vaasan keskussairaala-alueen laidalla, ihastuttavan luonnon ympäröimänä ja aivan Kustaanlinnan rannan tuntumassa, sijaitsee Y-rakennus. Ympäristöstä poikkeava lasijulkisivu sulautuu vihreään ympäristöön, mutta erottuu kuitenkin muista rakennuksista ja on siten helposti löydettävissä. — Lasijulkisivu on niin sanottua lämpöeristettyä sandwich-elementtiä. Seinä on teräsbetonista. Se on saanut päälleen eräänlaisen lasisen takin, joka suojaa ilmaston vaihteluilta ja tuulelta. Lasijulkisivu peilaa rantapuiston kauneutta ja sen ulkonäkö vaihtelee vuodenaikojen mukaan, sanoo suunnitteluinsinööri Sanna Ahola Vaasan keskussairaalan teknisestä yksiköstä.

Henkilöstö on vuosi vuodelta kiinnostuneempi väreistä ja värejä toivotaan lisää, kun rakennuksia kunnostetaan. Y-rakennuksen seiniä koristavat maalaukset, joiden aiheena on Merenkurkku. — Arkkitehti teki luonnokset seinämaalauksista, jotka sairaalan oma maalari Annika Kuni toteutti yhdessä Yrkesakademin pintakäsittelylinjan opiskelijan Isabella Sjöbergin kanssa. Seinämaalausten avulla haluamme ohjata ajatukset pois joskus kielteiseksi koetusta sairaalaympäristöstä ja saada potilaat ja omaiset sen sijaan keskittymään parantumiseen. Lasten odotustiloissa pienet potilaat voivat itse luoda taidetta piirtämällä liiduilla seinäpintaan.

Rakennusteknisesti ajatellen lasi on pitkäikäinen ja huoltoa kaipaamaton, sillä se on itsepuhdistuva. Harmaa lasipinta heijastaa valoa ja vähentää siten auringon aiheuttamaa lämpökuormaa rakennuksessa, jonka sisäilmalta vaaditaan paljon. — Julkisivussa on käytetty myös värikkäitä oransseja teräslevyjä tuomaan rytmiä ja mielenkiintoa muuten yksinkertaiseen julkisivuun. Oranssi väri antaa jo ennakkoon pienen vihjeen sisätilojen värikylläisistä pinnoista.

Kalusteet on suunniteltu potilaille Toimivat hoitoprosessit, hygieenisyys ja kestävyys muodostivat perustan myös kalusteiden suunnittelulle. Seikat on huomioitu kalusteiden valinnassa ja sijoituksessa, materiaalivalinnoissa ja toimivissa yksityiskohdissa. — Yleisten tilojen kalusteet on tehty valkolakatusta tammesta, joka sitoo värikkäät tilat harmoniseksi kokonaisuudeksi. Materiaalit ovat helposti puhdistettavissa ja turvallisia käyttää. Asiakastuolit ovat muotoiltua tammiviilua ja mukavat istua. Kalusteissa on huomioitu kaikenikäiset kävijät – tuoleja löytyy myös korkeampana ja leveämpänä mallina, josta on helppo nousta ylös. •

Merenkurkun eläimet ja kasvit seinillä Kliiniset valkoiset seinäpinnat loistavat poissaolollaan Y-rakennuksessa. Sen sijaan potilas kohtaa ajattoman värimaailman, joka on tasapainoinen ja rauhallinen mutta samalla raikas ja voimia antava. — Halusimme rohkean otteen värisuunnitteluun ja olemme ajatelleet värejä myös opastettavuuden näkökulmasta. Tuomme väreillä esiin myös osastojen erilaiset luonteet, Ahola sanoo.

Suunnitteluinsinööri Sanna Ahola esittelee ylpeänä lasten omaa odotushuonetta. Erikoistuva lastenlääkäri Olli Turta huolehtii Y-rakennuksen odotushuoneen ensimmäisistä kävijöistä, Moasta ja Tyrasta.

KOTIKÄYNTI

” Halusimme rohkean otteen värisuunnitteluun ja olemme ajatelleet värejä myös opastettavuuden näkökulmasta. ”

10 KOTIKÄYNTI

Auto parkkiin

tuttuun paikkaan TEKSTI: SALLA PUKKINEN

Sairaala-alueen eteläpuolella sijaitsevalle Y-rakennukselle ajetaan uimahallia sivuavan Sanmarkinkadun kautta. Päivystykseen tai muualle Y-rakennukseen matkalla olevan potilaan voi käydä jättämässä Y-rakennuksen ovensuuhun, mutta auto pitää pysäköidä pienen matkan päähän sairaalan suurelle pysäköintialueelle tai parkkihalliin. Y-rakennuksen edessä on vain muutamia lyhyen keston pysäköintipaikkoja sekä inva-paikkoja. Yhteensä keskussairaalan alueella on jopa 900 pysäköintipaikkaa. Jos vapaata ruutua ei kuitenkaan tunnu löytyvän, ajoneuvon voi parkkeerata myös kaupungin yleiselle pysäköintialueelle rantaan. Sanmarkinkadun ja Hietalahdenkadun risteyksen uudelleenjärjestelyä suunnitellaan yhdessä kaupungin kanssa, jotta kulku Y-rakennukselle olisi tulevaisuudessa entistäkin sujuvampaa. Inva-pysäköintipaikat Muistathan, että inva-pysäköintipaikkoja löytyy myös parkkihallin kolmesta ylimmästä kerroksesta? Kuusi inva-paikkaa on sijoitettu aivan hallin ovien ja hissin läheisyyteen. Myös sairaalan päärakennuksen edessä on useita ruutuja, joihin voi inva-pysäköintiluvalla parkkeerata. •

KOTIKÄYNTI

Ympärivuorokautinen

näytteenottopiste TEKSTI: HELI LOUKIAINEN

Y-rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoittuu ympäri vuorokauden toimiva näytteenottopiste. Laboratoriohoitaja on paikalla näytteenottopisteessä viikon jokaisena päivänä, kellon ympäri. – Alkuun yksi hoitaja normaalissa kolmivuorotyössä riittänee, mutta tietenkin tilannetta katsotaan tarpeen mukaan, arvioi laboratorion ja kliinisen kemian koordinoiva osastonhoitaja Ulla Nyystilä. Y-rakennukseen ei tule varsinaisesti laboratoriota, eli näytteet lähtevät putkipostia pitkin päärakennuksen B3:ssa sijaitsevaan laboratorioon tutkittaviksi. Samassa rakennuksessa oleva näytteenottopiste ja laboratoriohoitaja helpottavat sekä Y-rakennuksen potilaiden että henkilökunnan arkea.

Uusi opastejärjestelmä TEKSTI: HELI LOUKIAINEN

Vaasan keskussairaalan opastejärjestelmää on uusittu vuosien varrella ja Y-rakennuksen opasteet ovat kaikki uuden järjestelmän mukaisia. Uusi opastejärjestelmä perustuu piktogrammien eli kuvakirjoituksen voimaan. Piktogrammien avulla sama asia voidaan kertoa paljon tehokkaammin kuin sanallisesti eikä opastekyltti vie niin paljon tilaa. Uusi järjestelmä noudattaa selkeää muotokieltä, joka kertoo mahdollisimman tunnistettavasti opasteen tarkoituksen. Tutustu uuden opastejärjestelmän kymmeniin eri piktogrammeihin www-sivuillamme!

Palvelupiste

Potilaalla on oikeus valita hoitopaikkansa Potilailla on jo muutaman vuoden ajan ollut oikeus rajoitetusti valita sekä kunnallinen terveysasemansa että sairaalansa. Kumpikin valintaoikeus laajeni nyt vuodenvaihteessa koko maata kattavaksi. Pyrkimyksenä on parantaa potilaan asemaa ja samalla myös kunnallisen terveydenhuollon toimintaa. Laki asettaa kuitenkin valinnanvapaudelle tietyt rajoitukset. Se koskee vain kiireetöntä hoitoa. Hoidon on lisäksi oltava sellaista, että se kuuluu Suomessa kunnallisen sairaanhoidon piiriin ja on kyseiselle potilaalle lääketieteellisesti perusteltua. Itse sairaalan valintakin tapahtuu yhdessä lähettävän lääkärin kanssa. Potilas voi hakeutua tällaisiin hoitoihin myös muualle EU:n alueelle. Korvaustaso on tällöin pääsääntöisesti Kela-korvausten mukainen. Me Vaasan keskussairaalassa lähdemme siitä, että tulevaisuudessakin erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat haluavat hakeutua sellaiseen sairaalaan, missä he tietävät kohtelun olevan ystävällistä ja hoidon hyvää ja turvallista, ja missä he voivat keskustella hoidostaan käyttäen omaa äidinkieltään. Vaikka saammekin ilahduttavan hyviä tuloksia THL:n tuottamissa hoidon tuloksellisuuden vertailuissa ja omissa potilastyytyväisyyskyselyissämme, eivät potilaamme kuitenkaan ole aina tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Parannettavaa siis on, ja tätä kehittämistyötä teemmekin määrätietoisesti ja ennakkoluulottomasti. Potilailtamme ja esimerkiksi asiakasraadiltamme ammennamme paljon kehittämisideoita. Samoin olemme monipuolisesti tutustuneet sairaaloihin, joita maailmassa pidetään esikuvina. Puutteelliset ja epäkäytännölliset tilat hankaloittavat toimintaa. Siksi iloitsemmekin uuden Y-rakennuksen uudenaikaisista ja tarkoituksenmukaisista tiloista. Ne helpottavat hyvän hoidon tarjoamista. Kuka tahansa meistä voi sairastua ja tarvita silloin korkealaatuista erikoissairaanhoitoa. Haluamme olla tulevaisuudessakin se sairaala, jonne alueemme asukas voi silloin luottavaisin mielin ja turvallisesti hakeutua. Auvo Rauhala johtajaylilääkäri

12 KOTIKÄYNTI

Potilaan paras suunnittelun perustana TEKSTI: SALLA PUKKINEN KUVA: KATJA LÖSÖNEN

Y-rakennus on suunniteltu vastaamaan potilaiden tarpeita ja sujuvoittamaan hoitoprosesseja.

Kun astuu sisään Y-rakennukseen, ei välttämättä ensisilmäykseltä huomaa, että pienimmänkin yksityiskohdan takana on viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia suunnittelutyötä. Näennäisesti pienillä asioilla voi nimittäin olla suuri merkitys. – Ennen potilashuoneiden tilanjakajina ovat roikkuneet herkästi pöpöjä keräävät kangasverhot. Y-rakennuksessa sänkyjä erottavat niiden sijaan sermit, jotka on helppo pyyhkiä puhtaaksi, kertoo Bodil Mannevaara, Y-rakennukseen muuton koordinoinnista vastaava hoitotyön asiantuntija. Huomattavan viihtyisät tilat tukevat potilaiden omatoimisuutta, mikä lyhentää sairaalassa vietettävää aikaa ja tehostaa toipumista. Väljät huoneet soveltuvat myös erittäin vakavasti sairaan potilaan hoitoon, kun nykyaikaisimpia hoitolaitteita pystytään niissä entistä paremmin liikuttelemaan. Prosessit suunnittelun lähtökohtana Hoitoprosessit ovat olleet yksi tärkeimmistä Y-rakennuksen suunnittelua ohjaavista tekijöistä. Prosesseilla tarkoitetaan potilaan matkaa sairaalaan tulosta kotiinlähtöön. Prosesseja on lukuisia, ja kaikki pitäisi saada sovitettua mahdollisimman soljuviksi kokonaisuuksiksi, jotta potilaiden olisi hyvä olla.

KOTIKÄYNTI

Rakennusmestari Timo Heralan ja lukuisien muiden rakennusmiesten ansiosta Y-talosta tuli juuri sellainen kuin suunniteltiin. Ideoita Y-taloon haettiin muun muassa Suomen muista sairaaloista, kertoo hoitotyön asiantuntija Bodil Mannevaara.

– Y-rakennuksessa röntgen sijaitsee lähellä päivystystoimintaa ja leikkaussaleja, jotta potilaiden ylimääräiseltä siirtämiseltä vältyttäisiin, Mannevaara kertoo esimerkin. Uudisrakennus tuo vanhojen prosessien rinnalle myös uusia osasia: päivystyksessä on huone, jossa laboratoriohoitaja päivystää ympäri vuorokauden, joten potilaiden ei enää tarvitse lähteä muualle laboratoriopalveluja tarvitessaan. Henkilökunnan tarpeita on kartoitettu ottamalla rakennuksen tulevat käyttäjät ja eri alojen asiantuntijat tiiviisti mukaan suunnitteluun sekä tarkastelemalla osastojen potilasvirtoja. – On hyvä, että kaikkien tarpeet ja visiot on pyritty huomioimaan jo varhaisessa vaiheessa; tulevaisuudessa rahaa säästyy, kun tiloja ei heti tarvitse ruveta muuttelemaan, kun tarve osoittautuikin toteutusta vastaamattomaksi, Mannevaara kuvaa. Omien tarpeiden tarkastelun ohella suuntaa suunnittelulle on haettu muun muassa tutustumalla useisiin kotimaan kohteisiin, joista on tuotu isompia ja pienempiä innovaatioita mukaan merenrantarakennukseen.

Sairaalarakentamisessa ennustettava tulevaa Sairaalarakennusta suunniteltaessa on soviteltava yhteen valtava määrä palasia – potilas- ja työturvallisuus, hygienia, hoitoprosessit ja potilaan tarpeet ovat vain muutamia esimerkkejä – minkä vuoksi suunnittelua voisi jatkaa loputtomiin. Jossain vaiheessa piirustuksiin on vain vedettävä viimeinen viiva ja aloitettava rakentaminen. – Siksi rakennukset tulee suunnitella sellaisiksi, että ne ovat toimivia 10 – 20 vuodenkin päästä, Bodil Mannevaara sanoo. Y-rakennuksen suunnittelu aloitettiin vuonna 2007, jolloin yritettiin nähdä, millainen maailma on sen valmistumisen aikaan 2010-luvun puolessavälissä. Esimerkiksi sote-uudistusta ja lamaa ei kuitenkaan osattu etukäteen odottaa. Siitä huolimatta Mannevaara on vakuuttunut, että Y-rakennus on toimiva ratkaisu tässä ja nyt. •

14 KOTIKÄYNTI

Y-rakennus kerros kerrokselta TEKSTI: SIMON VENTUS

Kerros Y0 – päivystys Koko päivystyksen toiminta keskittyy tehokkaasti Y0-kerrokseen. Päivystykseen tullessaan potilas tulee suoraan ilmoittautumistiskille. Ilmoittautumisen ja arvioinnin jälkeen potilas ohjataan eteenpäin, joko jollekin värein merkitylle käytävälle tai sitten hänet otetaan välittömästi tarkkailuun. Ainoastaan ambulanssilla saapuvat potilaat tulevat päivystykseen Rantakadun ja ambulanssisisäänkäynnin kautta. Sieltä heidät voidaan viedä muutamassa sekunnissa päivystyksen sokkihuoneeseen, jossa vaikeasti sairaat tai loukkaantuneet potilaat hoidetaan. On arvioitu, että lähemmäs 70 000 potilasta käy vuoden aikana Y0:ssa. Maanpinnan tasolla oleva kerros on siis se kerros, jota enemmistö Y-rakennuksen potilaista tulee hyödyntämään.

Kerros Y1 –päivystys- ja sydänosasto Päivystysosasto Y1A vie noin puolet kerroksen Y1 tilasta. Potilaita hoidetaan osastolla enintään 48 tuntia. Potilashuoneissa on omat vessat ja suihkut, ja niiden lisäksi käytössä on erityinen tarkkailuhuone potilaille, jotka jostain syystä tarvitsevat tarkkaa seurantaa. Osa päivystysosaston potilashuoneista voidaan eristää infektiopotilaita varten. Toisella puolella kerrosta sijaitsee sydänosasto Y1B. Sydänosastolla hoidetaan kiireellistä hoitoa tarvitsevat sydänpotilaat. Heillä voi olla esimerkiksi sydäninfarkti tai rytmihäiriöitä. Potilashuoneista on näkymä rantaan, ja ne ovat erittäin valoisat. Seinämaalaukset antavat huoneille persoonallisen ilmeen. Molemmilla osastoilla on oleskeluhuoneet, joissa osa potilaista myös ruokailee. Oleskelutilojen tarkoituksena on aktivoida osastojen potilaita.

Kerros Y2 – päiväkirurgia ja preoperatiivinen poliklinikka Kerroksessa Y2 sijaitsee preoperatiivinen poliklinikka, jossa leikkauspotilaat tutkitaan ja haastatellaan ennen suunniteltuja leikkauksia. Potilaat käyttävät sisäänkäyntiä YA. Kerroksessa Y2 sijaitsee myös kuusi päiväkirurgista leikkaussalia. Päiväkirurgiset potilaat käyttävät sisäänkäyntiä YB. Päiväkirurgialla on omat tilat välinehuollolle sekä kaksi ruokasalia, joissa potilaat voivat ruokailla leikkauksen jälkeen, ennen kuin he palaavat kotiin.

Kerros Y3 – auditorio ja lämpiö Yksi Y-rakennuksen kauneimmista tiloista sijaitsee kerroksessa Y3. Auditorion ulkopuolella on tilava ja kutsuva lämpiö merinäköaloineen. Itse auditorioon mahtuu 96 henkeä ja sen monipuolinen tekniikka antaa mahdollisuuden monenlaiseen koulutukseen ja erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Auditorion kankaalle voidaan esimerkiksi heijastaa leikkauksen kulku useista eri kamerakulmista. Kerroksessa Y3 sijaitsee myös toimistotiloja ja kokoushuoneita.

Kerros Y4 – toimistot ja tekniikka Kerroksen Y4 täyttävät miltei kokonaan erilaiset uudenaikaiset tekniset ratkaisut, jotka luovat edellytykset Y-rakennuksessa annetulle hoidolle. Teknisten tilojen lisäksi ylimmässä kerroksessa on valoisia toimistotiloja.

Kerros Y–1 – tekniset tilat ja henkilöstötilat Kellarikerroksen tilat ovat pääasiassa teknisiä tiloja, varastoja ja sairaalan henkilöstön tiloja. Väestönsuojelutila toimii samalla pukeutumistilana. Koulutustiloissa voi järjestää sisäistä koulutusta, ja kuusi lepohuonetta tarjoaa päivystävälle henkilöstölle mahdollisuuden hengähtää. •

KOTIKÄYNTI

TEKSTI JA KUVAT: CHARLOTTA JÄRF

Anna-Liisa Wirzenius Palvelupäällikkö, puhdistuspalvelut Puhdistuspalvelun työntekijöille Y-rakennuksen parhaita puolia ovat tilavat huoneet, helppohoitoiset materiaalit ja erilliset jätehuoneet. Camilla Dahlkar-Köping Apulaisosastonhoitaja, preoperatiivinen poliklinikka Me A1:ssä toimimme tällä hetkellä vanhoissa toimistotiloissa. Toiminta on kasvanut valtavasti ja seinät pullistelevat, joten odotamme innokkaasti tammikuuta 2014, jolloin saamme muuttaa uusiin isompiin tiloihin. Y-rakennuksessa poliklinikkamme sijaitsee leikkaussalien vieressä, joten etäisyys on lyhyt eikä potilaiden tarvitse kävellä pitkiä matkoja.

Uusi laite tehostaa sydän- ja aivotutkimuksia TEKSTI: SIMON VENTUS

Y-rakennuksen yhteyteen nousee pienempi kolmekerroksinen rakennus, josta löytyy muun muassa leikkauspotilaiden heräämö, hiljentymiseen tarkoitettu hiljainen huone sekä henkilöstön sosiaalitilat. Keskikerrokseen asennetaan erittäin uudenaikainen, 1,25 miljoonan euron arvoinen CT-laite. CT-laitteella, jota kutsutaan myös kerroskuvauslaitteeksi, voi kuvata potilaan kolmiulotteisesti. Sairaalassa on jo ennestään kaksi CT-laitetta, mutta uusi laite parantaa hoitoa monella tavalla. – Voimme nyt tutkia indikaatioita, joita oli ennen mahdotonta tutkia. Esimerkiksi sydämestä ja aivoista otettujen kuvien laatu on täysin uudella tasolla. Toinen tärkeä etu uudessa CT-laitteessa on, että sen säteilytasot ovat paljon alhaisemmat, sanoo röntgenosaston ylilääkäri Matti Vuorialho. •

Thi Dinh Sairaanhoitaja, E3 sisätautien vuodeosasto Potilastilat paranevat ja kaikkiin potilashuoneisiin tulee omat vessat. Meillä on täällä aika ahdasta, joten tuntuu ihanalta muuttaa täysin uusiin tiloihin. Pidän Y-rakennuksen väreistä, ne ovat iloiset ja pirteät verrattuna vanhojen tilojemme valkoisiin seiniin. Peter Sjölund Lääkintävahtimestari, päivystys Saamme paljon isommat tilat ja potilaiden kannalta asiat yksinkertaistuvat, kun monet palvelut löytyvät samasta paikasta. Päivystysaikaan on vastedes helppo tietää, mihin tulla, kun kaikki on saman katon alla. Timo Toivonen Turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Y-rakennus tarjoaa sekä potilaille että henkilöstölle uudet terveelliset ja turvalliset tilat, jotka lisäävät hyvinvointia. Uudenaikaiset tekniset ja toiminnalliset ratkaisut terveellisessä ympäristössä antavat henkilöstölle paremmat edellytykset työn suorittamiseen ja lisäävät merkittävästi potilaiden viihtymistä.

16 KOTIKÄYNTI

Sydämen asialla ympäri vuorokauden TEKSTI: HELI LOUKIAINEN KUVA: KATJA LÖSÖNEN

Potilas saapui aamulla sydänasemalle, jotta hänen rytmihäiriöidensä syy selvitettäisiin. Sydänasemalla tehdään myös angiografioita ja pallolaajennuksia sekä asennetaan sydänmentahdistimia. Akuuttia apua tarvitsevat sydäninfarktipotilaatkin hoidetaan sydänasemalla ympäri vuorokauden.

Jos rintakehän alueella tuntuu puristavaa tai ahdistavaa kipua, joka säteilee kaulaan, käsivarteen, selkään tai ylävatsaan, ei ole syytä odottaa viittä minuuttia pidempään. Soitto hätäkeskukseen käynnistää hoitoketjun, jolla tarjotaan sydäninfarktipotilaalle paras mahdollinen hoito vuorokauden ympäri, kaikkina viikonpäivinä.

KOTIKÄYNTI

– Rintakipu ei välttämättä johdu sydäninfarktista, mutta vaatii aina tarkempaa tutkimusta, sanoo sairaanhoitaja Sebastian Vestersund, jonka vastuualueena Vaasan keskussairaalan päivystyspoliklinikalla ovat sydänpotilaat. Siksi soitto hätäkeskukseen kannattaa tehdä viipymättä. Rintakipuisen luo saapuva ensihoitoyksikkö ottaa välittömästi sydänfilmin ja on yhteydessä päivystävään kardiologiin, joka tutkii, näkyykö sydänfilmillä jotain sepelvaltimotukokseen viittaavaa. Mikäli kyseessä on sydäninfarkti, kardiologi soittaa sydäntiimille, joka alkaa valmistautua potilaan tuloon. – Jos sydänfilmissä näkyy muutos, potilas kuljetetaan suoraan sydänasemalle varjoainekuvaukseen ja sen jälkeen mahdollisesti pallolaajennukseen. Muuten hän tulee päivystyspoliklinikalle lisätutkimuksiin, Vestersund kertoo. Pallolaajennus avaa tukkeutuneen valtimon Vaasan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien yhteinen toimenpidekardiologinen päivystys turvaa kaikille alueen asukkaille tasavertaisen mahdollisuuden sydäninfarktin hoitoon vuorokauden ajasta riippumatta. Jokainen minuutti on tärkeä ja keskimäärin 24 minuutin sisällä sydänasemalle saapumisesta potilaan sepelvaltimotukos on saatu jo auki. Jos rintakehän alueella tuntuu puristavaa tai ahdistavaa kipua, joka säteilee kaulaan, käsivarteen, selkään – Rintakipujen kanssa ei ole mitään syytä odottaa esi- tai ylävatsaan ylävatsaan yhtä jaksoisesti viisi minuuttia, tulee soittaa hätänumeroon. merkiksi virka-ajan alkamista, sillä päivystävä kardiologi voi tehdä pallolaajennuksen mihin kellon aikaan tahansa, kardiologian ylilääkäri Kari Korpilahti kertoo. – Suurin osa, noin 95 % sydäninfarktipotilaista voidaan hoitaa pallolaajennuksella. Samalla suonen seinämään voidaan asentaa suonta auki pitävä tukiverkko eli stentti, Korpilahti kertoo. Viisi prosenttia eli noin 2 – 3 potilasta vuodessa tarvitsee akuutin sydäninfarktin hoidossa kirurgiaa. Jos rintakehän alueella tuntuu puristavaa tai ahdistavaa kipua, joka säteilee kaulaan, käsivarteen, selkään tai ylävatsaan ylävatsaan yhtä jaksoisesti viisi minuuttia, tulee soittaa hätänumeroon.

Ambulanssin henkilökunta ottaa potilaasta sydänfilmin välittömästi paikalle saavuttuaan.

Laajamittaista sydäntoimintaa Sydänpotilaiden hoito Vaasan keskussairaalassa on toki paljon muutakin kuin sepelvaltimotukosten avaamista. Sydänaseman kahdessa toimenpidelaboratoriossa asennetaan esimerkiksi sydämentahdistimia ja hoidetaan rytmihäiriöitä. Infarktipotilaan hoito puolestaan jatkuu pallolaajennuksen jälkeen sydänvalvontayksikössä, jonka osastonhoitajana toimii Saija Seppelin. – Pallolaajennuksen jälkeen potilas tarvitsee tehostettua tarkkailua 1 – 2 vuorokauden ajan, Seppelin kertoo. Sydänvalvontayksikössä tarkkaillaan ja hoidetaan vuodessa yli 1 000 Sydänfilmi lähetetään sähköisesti päivystävälle ntakehän alueella tuntuu puristavaa Ambulanssin henkilökunta ottaa kardiologille, joka tutkii, näkyykö filmissä jotakin hdistavaa kipua, joka säteilee kaupotilaasta sydänfilmin välittömästi potilasta. sydäninfarktiin viittaavaa. Kardiologi soittaa , käsivarteen, selkään tai ylävatsaan paikalle saavuttuaan. yhdelle päivystävän sydäntiimin hoitajalle, joka atsaan yhtä jaksoisesti viisi minuuttia,Pallolaajennuksella hoidettu infarktipotilas siirtyy syhälyttää kaksi muuta hoitajaa. Sydäntiimi valmise soittaa hätänumeroon. tautuu infarktipotilaan hoitoon. dänvalvonnasta sydänosastolle. – Käymme potilaan kanssa läpi sepelvaltimotaudin riskitekijät ja ohjeistamme, miten elämäntavoilla voi vaikuttaa niihin, apulaisosastonhoitaja Eva Grönlund kertoo. Mitä nopeammin rintakivun syytä aletaan selvittää, sitä paremmat mahdollisuudet sydämellä on säästyä vaurioilta. •

nta ottaa älittömästi

Sydänfilmi lähetetään sähköisesti päivystävälle kardiologille, joka tutkii, näkyykö filmissä jotakin sydäninfarktiin viittaavaa. Kardiologi soittaa yhdelle päivystävän sydäntiimin hoitajalle, joka hälyttää kaksi muuta hoitajaa. Sydäntiimi valmistautuu infarktipotilaan hoitoon.

Sydänasemalla potilaalle tehdään ensin varjoainekuvaus, jonka avulla tukkeutuneet verisuonet löydetään. Mahdolliset tukkeumat hoidetaan pallolaajennuksella, jossa sisään mennään ranteen tai nivusen kautta. Sieltä viedään valtimoa pitkin sydämen sepelvaltimoon saakka katetri, jonka kärjessä olevan pienen pallon avulla ahtauma laajennetaan. Toimenpiteen tekee kardiologi eli sydäntautien erikoislääkäri.

Hoitoketju sydäninfarktin sattuessa

Jos rintakehän alueella tuntuu puristavaa tai ahdistavaa kipua, joka säteilee kaulaan, käsivarteen, selkään tai ylävatsaan yhtä jaksoisesti viisi minuuttia, tulee soittaa hätänumeroon.

Jos rintakehän alueella tuntuu puristavaa tai ahdistavaa kipua, joka säteilee kaulaan, käsivarteen, selkään tai ylävatsaan ylävatsaan yhtä jaksoisesti viisi minuuttia, tulee soittaa hätänumeroon.

Ambulanssin henkilökunta ottaa potilaasta sydänfilmin välittömästi paikalle saavuttuaan.

Sydänfilmi lähe kardiologille, jo sydäninfarktiin yhdelle päivyst hälyttää kaksi m tautuu infarktip

Ambulanssin henkilökunta ottaa potilaasta sydänfilmin välittömästi paikalle saavuttuaan.

Sydänas tukkeutu pallolaaj Sieltä vie jonka kä piteen te

Päivystävä kardiologi tutkii sydänfilmin ja hälyttää sydäntiimin.

Sydänasemalla potilaalle tehdään ensin varjoainekuvaus, jonka avul

tukkeutuneet verisuonet löydetään. Mahdolliset tukkeumat hoidetaa Sydänasemalla potilaalle pallolaajennuksella, jossa sisään mennään ranteen tai nivusen kautt Sieltä viedään valtimoa pitkin sydämen sepelvaltimoon saakka katet tehdään ensin varjoainejonka kärjessä olevan pienen pallon avulla ahtauma laajennetaan. To piteen tekee kardiologi eli sydäntautien erikoislääkäri. kuvaus, jonka avulla tukkeutuneet verisuonet löydetään. Mahdolliset tukkeumat hoidetaan pallolaajennuksella, jossa sisään mennään ranteen tai nivusen kautta. Sieltä viedään valtimoa pitkin sydämen sepelvaltimoon saakka katetri, jonka kärjessä olevan pienen pallon avulla ahtauma laajennetaan. Toimenpiteen tekee kardiologi eli sydäntautien Pallolaajennuksen jälkeen potilasta tarkkaillaan noin erikoislääkäri.

vuorokauden ajan sydänvalvontayksikössä. Sydänvalvonnasta potilas siirtyy E4:lle, josta hän kotiutuu muutaman päivän sisällä toimenpiteestä. Ennen kotiuttamista potilaalle kerrotaan sepelvaltimotaudin riskit ja elämäntapojen vaikutus sepelvaltimoiden kuntoon.

Pallolaajennuksen jälkeen potilasta tarkkaillaan noin vuorokauden ajan sydänvalvontayksikössä. Sydänvalvonnasta potilas siirtyy sydänosastolle, josta hän kotiutuu muutaman päivän sisällä toimenpiteestä. Pallolaajennuksen jälkeen potilasta tarkkaillaan noin vuorokauden ajan sydänvalvontayksikössä. Sydänvalvonnasta potilas siirtyy E4:lle, josta hän kotiutuu muutaman päivän sisällä toimenpiteestä. Ennen kotiuttamista potilaalle kerrotaan sepelvaltimotaudin riskit ja elämäntapojen vaikutus sepelvaltimoiden kuntoon.

Sydän on kuin kaksitahtimoottori

TEKSTI: SIMON VENTUS KUVA: KATJA LÖSÖNEN

18 KOTIKÄYNTI

Styrbjörn Blomberg, 68, on rakennusalalta eläkkeelle jäänyt myyntipäällikkö, jolla ei ollut suurempia ongelmia terveyden kanssa – kunnes työterveyslääkäri yhtenä päivänä ilmoitti, että sydämen sepelvaltimot ovat tukossa ja täytyy avata. – Huomasin, ettei kaikki ollut kunnossa, sillä olin tavallista väsyneempi. Olin alakuloinen, hikoilin tavallista helpommin ja portaissa kulkeminen kävi aina vain raskaammaksi, sanoo Styrbjörn Blomberg. Työterveyslääkäri ehdotti Blombergille kuntopyörällä tehtävää rasitustestiä, jonka aikana lääkäri mittasi erilaisia arvoja. Diagnoosi oli angina pectoris eli rasitusrintakipu, mikä johtuu siitä, ettei sepelvaltimoista virtaa sydämeen riittävästi verta. Syynä voi olla sepelvaltimon ahtauma. Lääkäri totesi, että Blombergin sepelvaltimot olisi tutkittava, ja kirjoitti lähetteen Vaasan keskussairaalaan. Tieto ei lisännyt tuskaa Kutsu sairaalaan putosi Blombergin postilaatikkoon jo kahden viikon kuluttua. Joitakin päiviä ennen sepelvaltimotutkimusta Styrbjörn Blomberg tapasi sydänaseman sairaanhoitajan. – He ottivat erilaisia näytteitä tarkistaakseen, että toimenpide voidaan tehdä ja kertoivat kaikenlaista, mitä minun tuli etukäteen tietää. Tuntui hyvältä, kun ei tarvinnut murehtia ja miettiä, mitä seuraavana päivänä tapahtuisi. En ollut edes hermostunut, kun toimenpide alkoi. Varjoaineen avulla sydänlääkärit löysivät Blombergin sepelvaltimoista kaksi ahtaumaa: yhden pienen ja yhden ison. Sydänlääkäri suositteli pallolaajennusta, joka voitaisiin tehdä tutkimuksen yhteydessä. Blomberg oli valveilla koko toimenpiteen ajan ja sai seurata suurelta tv-ruudulta, mitä hänen kehonsa sisällä tapahtui. – Sisään mentiin ranteesta. Puudutuksen ansiosta en tuntenut mitään, sanoo Blomberg. Toimenpiteen jälkeen sydänaseman ylilääkäri Kari Korpilahdella, joka oli valvonut Blombergin pallolaajennusta, oli sekä hyviä että huonoja uutisia. Pienempi ahtauma oli saatu avattua, mutta suurempi olisi avattava poraamalla. Kahden viikon kuluttua Blomberg kutsuttiin uudelleen sairaalaan.

Poraukseen vaaditaan suurempi verisuoni, joten tällä kertaa sisään mentiin nivustaipeesta. Sydänlääkäri Korpilahden oli käytettävä kolmea erilaista poraa, jotta sepelvaltimoon saatiin tehtyä pallolaajennus. Kun sepelvaltimon ahtauma oli avattu, valtimoa vahvistettiin stentillä. Stentti on valtimon avattuun kohtaan asennettava, suonta avoimena pitävä verkkoputki. – Koska olen tehnyt elämäntyöni rakennusalalla, minulla on kokemusta muun muassa putkiremonteista. Niissähän käytetään nykyisin myös eräänlaista putkeen laitettavaa sukkaa, joten ymmärsin stentin tarkoituksen helposti, Blomberg naurahtaa. Jälkihoito tärkeä osa prosessia Styrbjörn Blomberg sai palata kotiin toimenpidettä seuraavana päivänä. Jo iltapäivällä hän käveli omin voimin kaupungin läpi Kansaneläkelaitoksen toimistoon. Sydänaseman hoitaja oli nimittäin antanut vinkin siitä, että Kela järjestää sydänpotilaille kuntoutuskursseja. Kurssin aluksi Blombergille tehtiin täydellinen lääkärintarkastus. Sen jälkeen ohjelmassa oli kuntoilua ja luentoja, jotka käsittelivät liikuntaa, ruokavaliota ja lääkitystä. – Olen aiemmin suhtautunut hieman epäillen pillereihin, mutta kurssilla ymmärsin, että sydänhän on kuin kaksitahtimoottori. Bensiiniin on sekoitettava öljyä, jotta moottori toimisi. Liikunnan avulla olen onnistunut pudottamaan painoa neljä kiloa. Pallolaajennus poraamisineen ja jälkihoitoineen on ollut Blombergistä oikein myönteinen kokemus, vaikka kyse onkin vakavasta asiasta. – Tulin sairaalaan, he korjasivat vian, ja sen jälkeen sain mennä kotiin. Olen vieläkin vaikuttunut siitä, miten nopeasti minut hoidettiin ja miten hyvin minua kohdeltiin. Lisäksi minut pidettiin ajan tasalla ja sain kysyä ihan mitä vain. •

KOTIKÄYNTI

” Huomasin, ettei kaikki ollut kunnossa, sillä olin tavallista väsyneempi. Portaissa kulkeminen kävi aina vain raskaammaksi.” Kardiologi Mathias Höglund tekee Styrbjörn Blombergin sydämelle Echo-tutkimuksen. Höglund tarkastelee sydämen läppiä ja katsoo, miten sydänlihas toimii.

20 KOTIKÄYNTI

TEKSTI: SIMON VENTUS KUVA: KATJA LÖSÖNEN

15 000 neliömetriä täynnä innovatiivisia ja nykyaikaisia ratkaisuja, joilla taataan potilastyön turvallisuus. Y-rakennukseen mahtuu vaikuttava arsenaali tekniikkaa.

– Tekninen varustus on hankittu rakennushankkeen loppupuolella ja hoitohenkilöstöllä on sen vuoksi käytössään aivan uusinta tekniikkaa, sanoo sairaalainsinööri Mikko Pekkarinen. Uudenaikaisten hoitolaitteiden lisäksi Y-rakennus on täynnä muunkinlaista innovatiivista tekniikkaa. Rakennukseen on asennettu muun muassa matkapuhelinverkko, joka takaa sen, että sekä GSM-puhelimet että henkilöstön langattomat puhelimet toimivat koko talossa. Kehittyneen automaatiojärjestelmän avulla veden, sähkön ja lämmönkäyttöä voi seurata reaaliaikaisesti. Tekninen henkilöstö pystyy näin ollen toimimaan heti, kun se havaitsee poikkeaman. Päivänvaloa sisällä Y-rakennuksen kuudessa leikkaussalissa on oma ilmanvaihto, jotta lämpötila voidaan pitää tarkalleen oikeana. Oma varavoimajärjestelmä turvaa muun muassa ilmanvaihtojärjestelmän,

hissien ja joidenkin hoitolaitteiden toiminnan. Hoitoa pystytään siis jatkamaan sähkökatkon ja muiden häiriötilanteiden, kuten suurten myrskyjen ja tulvien, aikana. Valaistus on miellyttävä ja energiaa säästävä. – Y-rakennuksen valaistus jäljittelee päivänvaloa, ja se luo rauhallisen tunnelman potilas- ja odotustiloihin. Leikkaussalien tehokkaissa lampuissa on käytetty led-tekniikkaa sairaalan energiansäästövaatimusten vuoksi. Led-lamppuja käytetään myös hoito- ja tutkimushuoneissa, Pekkarinen sanoo. Rakennuksessa on ajanmukainen sprinkleri- ja palohälytysjärjestelmä. Sinne on asennettu myös henkilöturvallisuus-, hoitajahälytys- ja kutsujärjestelmä, joka takaa henkilöstön ja potilaiden turvallisuuden häiriötilanteissa. Hoitajahälytys menee suoraan henkilöstön kannettaviin puhelimiin ja näkyy myös käytävillä olevissa tauluissa. •

KOTIKÄYNTI

Huoltoinsinööri Tommi Sundberg ja jätehuoltosuunnittelija Katri Ollanketo poseeraavat Y-rakennuksen ylimmässä kerroksessa, jonka pinta-alasta tekniset laitteet vievät suuren osan.

I: ST EK

SIM

ON V

ENTUS

W-rakennus on vihreä sisältä Samaan aikaan kun Y-rakennuksen peilijulkisivu on noussut rannan tuntumaan, on W-rakennusta rakennettu toisella puolella pysäköintialuetta. W-rakennuksessa on kaksi uutta varavoimageneraattoria ja täysin uusi järjestelmä sairaala-alueen rakennusten jäähdyttämiseen. – Kunnossapitotyötä voidaan yksinkertaistaa keskittämällä sairaala-alueen jäähdyttäminen mahdollisimman suuressa määrin W-rakennukseen. Tähän saakka jokaisessa rakennuksessa on ollut yksi tai useampi oma jäähdytysaggregaatti. Tilat vapautuvat nyt hoitotyölle ja samalla jäähdytysaggregaattien aiheuttama melu vähenee, sanoo Tommi Sundberg, huoltoinsinööri. W-rakennuksen sisäseinät on maalattu vihreiksi, mutta se ei ole ainoa seikka, joka tekee rakennuksesta vihreän. Tehokkaampi, keskitetty jäähdytysjärjestelmä vähentää sähkönkulutusta. Lisäksi W-rakennus lämpenee hukkalämmöllä, joka syntyy jäähdytyksen jakelusta muihin rakennuksiin. – Vaasan sairaanhoitopiiri solmi vuonna 2012 työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on vähentää energiankulutusta yhdeksällä prosentilla vuoteen 2016 mennessä. Kun rakennamme uutta ja korjaamme vanhoja tiloja, otamme myös energiatarpeen vähentämisen huomioon, sanoo Katri Ollanketo, jätehuoltosuunnittelija. •

22 KOTIKÄYNTI

Tarkkailun alla

– upouusi päivystysosasto aloittaa toimintansa TEKSTI: PÄIVI RISTIMÄKI KUVA: KATJA LÖSÖNEN

Luistelija on loukannut päänsä ja hänellä voi olla aivotärähdys. Vanhuksen jalat eivät kanna ja sydämestä ottaa. Helmikuusta 2014 lähtien heidät voidaan siirtää päivystyksestä suoraan päivystysosastolle tarkkailua ja lyhytaikaista hoitoa varten.

Keskussairaalassa ei ole ennen ollut varsinaista päivystysosastoa. – Uuden osaston toiminta aiheuttaa melkoisen mullistuksen muuhun toimintaamme, kertoo Åsa-Britt Forth-Snellman, päivystysosaston tuleva osastonhoitaja. E-siiven potilaspaikat ja toiminta järjestetään uudestaan. Henkilöstöä on koulutettu paljon. Uusia virkoja ei ole perustettu, vaan päivystysosaston henkilökunta on poimittu valikoidusti eri osastoilta. – Haluamme päivystysosastolle mahdollisimman laaja-alaista osaamista ja sen vuoksi henkilöstöä on eri osastoilta ja erikoisaloilta, Forth-Snellman jatkaa. Tarkoituksena on hyödyntää kaikkien osaamista ja tehdä moniammatillista yhteistyötä sairaalan asiantuntijoiden kanssa, joita ovat eri alojen erikoislääkärit sekä esimerkiksi diabetesja sydänhoitaja. – Painotamme kuntouttavaa työotetta. Potilasta aktivoidaan ja häntä rohkaistaan esimerkiksi syömään päiväsalissa, heti kun vointi sallii. Potilaanhan on hyvä päästä sairaalasta pois mahdollisimman pian, jo infektioriskinkin vuoksi, sanoo Carita Mäkelä, medisiinisen klinikkaryhmän ylihoitaja.

KOTIKÄYNTI

Sairaanhoitaja Thi Dinh odottaa jo uusiin, valoisiin tiloihin muuttamista. Hän uskoo, että potilaat tulevat viihtymään Y-rakennuksessa.

Potilaita laidasta laitaan Potilaat tulevat osastolle aina päivystyksestä. – Heillä voi olla esimerkiksi epäselviä rintakipuja tai rytmihäiriö, huimausta, sekavuutta, lievä myrkytystila, epäselviä vatsavaivoja tai psyykkinen valvontaa vaativa sairaus, Mäkelä kertoo. Osastolla voidaan tehdä sydämen rasituskokeita ja sydämen sähköisiä rytminsiirtoja. Siellä on myös mahdollisuus sydänvalvontaan. Yksi erityinen potilasryhmä ovat eristystä tarvitsevat infektiopotilaat, joita ovat esimerkiksi tuberkuloosipotilaat. Päivystysosastolla on kaksi alipaineistettua eristyshuonetta ja lisäksi neljä vieressä olevaa huonetta on rakennettu niin, että myös niitä voidaan käyttää eristämiseen ja muodostaa niistä oma yksikkö. Potilaan on tarkoitus olla osastolla korkeintaan kaksi vuorokautta, lukuun ottamatta infektiopotilaita, jotka vaativat usein pidemmän hoitoajan. •

Päivystysosaston toiminta • Potilas siirretään päivystysosastolle, jos on epäselvää, mikä potilasta vaivaa, tai lisätutkimukset ja potilaan seuranta on tarpeen. • Potilas viipyy osastolla 1 – 2 vuorokautta. • Tämän jälkeen hänet joko kotiutetaan taikka jos jatkohoitoa tarvitaan, hänet siirretään keskussairaalan vuodeosastolle tai muuhun hoitolaitokseen. • Uusi osasto helpottaa kuormitettujen osastojen työtä, nopeuttaa hoitoprosessia ja parantaa potilaiden hoitoa.

” Päivystysosaston henkilökunta on poimittu valikoidusti eri osastoilta, jotta henkilökunnalla olisi mahdollisimman laaja-alaista osaamista.”

Chatrina Sydholm ja Minna Nurmikoski alaisineen ottavat leikkauspotilaita vastaan Y-rakennuksen toisessa kerroksessa.

Päiväkirurginen yksikkö

Preoperatiivinen poliklinikka

• Potilas kotiutuu leikkauspäivänä

• Leikkauspotilaiden esihaastattelut

• Vuonna 2012 56 prosenttia kaikista elektiivisistä eli ennalta suunnitelluista leikkauksista tehtiin päiväkirurgisina toimenpiteinä

• LEIKO-toiminta = leikkaukseen suoraan kotoa

• Tavoite 70 prosenttia eli 4 000 – 4 200 leikkausta vuodessa

KOTIKÄYNTI

Leikkauspotilaiden

oma kerros TEKSTI: HELI LOUKIAINEN KUVA: KATJA LÖSÖNEN

Päiväkirurgiseen toimenpiteeseen tuleva potilas liikkuu 3. 3. 2014 lähtien Y-rakennuksen toisessa kerroksessa sujuvasti vaiheesta toiseen. Samassa kerroksessa tapahtuvat sekä esihaastattelu että itse toimenpide ja herääminen. Siirtyminen Y-rakennuksen uusiin tiloihin tuo paljon parannuksia potilaan asiointiin. Erityisesti uusien tilojen tuoma yksityisyys ja rauha ovat päiväkirurgisen osaston apulaisosastonhoitaja Chatrina Sydholmin mieleen. – Jokaisen potilaan kanssa saa keskustella erillisessä huoneessa ilman häiriötekijöitä. Leikkauksen ja heräämöstä pääsyn jälkeen on mukavampi käydä läpi kotihoidon ohjeet, kun sen voi tehdä yksityisemmin, Sydholm täsmentää. Lisäneliöiden myötä lapsipotilaat saavat päiväkirurgisella osastolla oman heräämönsä. Koska pienet leikkauspotilaat tarvitsevat yleensä rinnalleen perheenjäseniään, ovat oma heräämö ja lapsille tarkoitetut odotustilat leikkimahdollisuuksineen suuri helpotus jännittävään päivään. – Päiväkirurginen yksikkö saa kaksi leikkaussalia nykyisen neljän lisäksi, joten meillä on Y-rakennuksessa peräti kuusi uutta leikkaussalia. Heräämössä paikkoja on 21. Rekrytoimme lisää henkilökuntaa, jotta väkeä riittää kaikkiin saleihin, Sydholm kertoo uudistuksista. – Toimintamme tulee tietenkin kasvamaan mutta myös helpottumaan uusien tilojen myötä. Leikkaussalit ovat paljon isompia kuin nykyiset ja sekä välineet että henkilökunta mahtuvat saleihin paremmin. Eri toiminnoille on omat, tarkoituksenmukaiset tilansa, Sydholm jatkaa. Suoraan kotoa leikkaukseen Päiväkirurgisen osaston naapuriin, Y-rakennuksen toiseen kerrokseen, muuttavat myös preoperatiivinen poliklinikka ja LEIKO-toiminta. Koska päärakennuksen isoihin leikkaussaleihin on kulkuyhteys suoraan preoperatiiviselta poliklinikalta, tulee Y-rakennuksen toinen kerros palvelemaan leikkauspotilaita varsin mutkattomasti. Vaikka sairaalan tilat ovatkin viihtyisät, on kotona mukavampi viettää toimenpidettä edeltävä yö. – Suoraan kotoa leikkaukseen saapuu peräti 86 prosenttia sairaalassamme suunnitellusti leikattavista potilaista, preoperatiivisen poliklinikan vastaava osastonhoitaja Minna Nurmikoski kertoo. Preoperatiivinen poliklinikka siirtyy Y-rakennukseen tammikuussa. Henkilökunta valmistautuu työhön uudessa ympäristössä koulutuksen avulla. – Uudet tilat vaativat tietenkin uusien pelastautumistoimien ja turvallisuuskäytäntöjen oppimista. Koulutukset, muutto ja toiminnan ylläpitäminen sujuvat kuitenkin rinnakkain, kun henkilökunta on hyvin valmistautunut, Nurmikoski sanoo. Sydholm ja Nurmikoski uskovat tiedonkulun paranevan kun yksiköt sijaitsevat lähekkäin ja myös työntekijöiden viihtyvän uusissa, avarammissa ja valoisammissa tiloissa. •

26 KOTIKÄYNTI

Y-rakennus numeroina