Kotikäynti 2/2012

Kotikäynti

R – Itella Oyj | JULKINEN TIEDOTE

Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti

Plastiikkakirurgi Kai Saariniemi auttaa potilaitaan

helpomman arjen alkuun 4

2 • 2012

eResepti parantaa

potilasturvallisuutta

Riskittömämpää hoitoa rohkeasti sanomalla

Liit y iin! raat potilas

Lirahtelu

piinaa monia

Kotikäynti

Sisältö

Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti

3 Pääkirjoitus

Potilasturvallisuuden kehitys ei pääty koskaan

Julkaisĳa Vaasan keskussairaala

eresepti

Päätoimittaja Charlotta Järf (06) 323 1726

eResepti parantaa potilasturvallisuutta

6 plastiikkakirurgia

Toimituspäällikkö Andréa Högberg (06) 323 1723

Arki helpommaksi plastiikkakirurgin avulla

8 potilastarina

Petra Kock päihitti rintatulehdukset

potilasturvallisuus Riskittömämpää hoitoa rohkeasti sanomalla

10 pikkupalat

Toimitus Salla Pukkinen Hannele Alanko Päivi Ristimäki Henry Nygård Kansikuva Riikka Austen

12 inkontinenssi

Toimitusneuvosto Göran Honga Olle Gull Auvo Rauhala Marina Kinnunen

14 Historiaa

Kääntäjät Päivi Ristimäki Salla Pukkinen

Turvaneula ei pistele turhaan

Lirahtelu piinaa monia

Keskussairaalan kiistelty vaikuttaja

Sähköposti etunimi.sukunimi@vshp.fi

Layout/Taitto I-print|plus

Info Luoto

Vaasan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiirin muodostavat 14 omistajakuntaa, joissa asuu yhteensä noin 165 000 ihmistä.

Pietarsaari Pedersöre Uusikaarlepyy

Vaasan keskussairaalan yli 2000 eri alan asiantuntĳaa tekevät työtä potilaiden hoidon ja hoitoa tukevien palveluiden parissa. Pätevä ja sitoutunut henkilökuntamme kohtaa jokaisen potilaan yksilöllisesti ja inhimillisesti, joten olet luonamme hyvässä hoidossa.

Vöyri Vaasa Mustasaari Laihia Maalahti Korsnäs Närpiö

2 Kotikäynti

Kristiinankaupunki

Paino Painoyhtymä Oy Painos 85 550 Jakelu Vaasan sairaanhoitopiirin kotitaloudet

Kotikäynti-lehti on Vaasan keskussairaalan kotikäynti alueen jokaiseen kotitalouteen. Sairaala ja sen ihmiset koskettavat kaikkia meitä jossain elämämme vaiheessa. Vaasan keskussairaalassa pelastetaan päivittäin ihmishenkiä ja tehdään arvokasta työtä alueen ihmisten hoitamiseksi. Tällä lehdellä haluamme tuoda tutuksi sairaalan toimintaa, ihmisiä ja potilaiden kertomuksia. Toivottavasti viihdyt seurassamme.

Pääkirjoitus Marina Kinnunen hallintoylihoitaja Vaasan keskussairaala

Potilasturvallisuuden kehitys ei pääty koskaan

Potilas on ainoa, joka käy koko hoitoketjun läpi, joten potilaat ovat oman hoitonsa asiantuntijoita.

”Hyvät matkustajat, esittelemme nyt tähän lentoon liittyvät turva-asiat. Pyydämme teitä noudattamaan seuraavia ohjeita...” Kuulostaa varmasti tutulta kaikille, jotka ovat joskus olleet lentokoneessa. Myös sairaalassa on lukuisia turvallisuuteen liittyviä asioita, joihin potilas tai omainen voi toiminnallaan vaikuttaa. Vastuu hoidosta on terveydenhuollon ammattilaisilla, mutta ilman saumatonta yhteistyötä emme voi saada aikaiseksi laadukasta lopputulosta. Potilas on ainoa, joka käy koko hoitoketjun läpi, joten potilaat ovat oman hoitonsa asiantuntijoita. Vaasan keskussairaalassa on tartuttu potilasturvallisuuteen sen edellyttämällä vakavuudella. Sairaalan henkilöstö on tehnyt aktiivisesti työtä potilasturvallisuuden parantumiseksi, ja olemme saaneet kansallistakin huomiota turvallisuuden kehittämisen pioneerina olemisesta. Siitä huolimatta haasteita on vielä paljon, joten kehityksen tarve on jatkuva. Esimerkiksi lääkehoidon turvallisuuden parantamiseksi on tehty lukuisia toimenpiteitä, mutta edelleen lääkehoito vaatii alituista kehittämistä ja riskienarviointia. Lääkehoito on lisäksi sellainen osa-alue, jossa potilailla ja omaisilla on mahdollisuus varmistaa hoidon onnistuneisuus ja turvallisuus. Esimerkiksi käytössä olevat lääkkeet tulisi aina olla kirjattuna ja lista mukana, sillä potilas on ainoa, joka tietää, mitä lääkkeitä hän käyttää. Hoitoon tullessa kirjallinen lääkelista auttaa terveydenhuollon ammattilaisia turvallisen hoidon toteuttamisessa, ja lisäksi se nopeuttaa toimintaa. Tulevaisuudessa sekä potilasta että ammattilaisia voi lääkehoidon turvallisuudessa helpottaa kansallisesti jo laajasti käyttöönotettu eResepti (sähköiset lääkemääräykset). eResepti lisää lääkehoidon turvallisuutta, koska kokonaislääkitys on helpommin saatavilla riippumatta siitä, missä potilas on hoidossa. Tästä huolimatta on edelleen tärkeää, että potilas on tietoinen omasta, käytössä olevasta lääkityksestään ja tuo sen aktiivisesti esille. Potilasturvallisuus vaatii asennetta ja tekoja terveydenhuollossa. Turvallisuudessa pienilläkin asioilla on suuri merkitys, joten tuothan potilaana tai omaisena tärkeät tiedot avoimesti esiin. 

Kotikäynti

eResepti

tiä eResep ttaa, ado ei voi k aa tai varast ää. t väären

Paperisia reseptejä ei enää

tarvita, kun Vaasan keskussairaala siirtyy maaliskuussa 2013 käyttämään eReseptiä eli sähköisiä lääkemääräyksiä. – Potilasturvallisuuden kannalta tämä on merkittävä parannus, toteaa hallintoylilääkäri Heikki Kaukoranta.

eResepti

parantaa potilasturvallisuutta teksti Hannele Alanko | kuva Riikka Austen

uttuun tapaan potilaan lääkemääräyksen kirjoittaa lääkäri, mutta jatkossa se tallentuu valtakunnalliseen tietokantaan Reseptikeskukseen ja kulkeutuu apteekkiin sähköisesti. Uudistuksen myötä kaikki potilaalle määrätyt sähköiset reseptit, eReseptit, löytyvät samasta tietokannasta. Vaasan keskussairaalan hallintoylilääkäri Heikki Kaukoranta pitää uudistusta hyvänä.

4 Kotikäynti

– Samalla potilaalla voi olla sairaalan, työterveyshuollon tai terveyskeskuksen kirjoittamia reseptejä. Kun jatkossa kaikki reseptit tallennetaan Reseptikeskukseen, saadaan paremmin tietoa potilaan kokonaislääkityksestä, ja potilaan käyttämien lääkkeiden mahdolliset yhteensopimattomuudet voidaan helpommin havaita. – Potilaan on edelleen mahdollista saada paperinen resepti niin halutessaan. Silloin häneltä tosin jäävät saamat-

ta eReseptiin liittyvät edut, Kaukoranta jatkaa.

Ei kadotettuja reseptejä Koska lääkäri tallentaa reseptin suoraan sähköiseen tietokantaan, eReseptiä ei voi kadottaa, varastaa tai väärentää. Myös reseptilääkkeiden hakeminen apteekista helpottuu. – Potilas voi noutaa lääkkeensä vaikka kesämökkikuntansa apteekista. Resepti-

Gallup  V aasan keskusapteekin proviisori Yvonne Kjellman ojentaa potilaalle reseptilääkettä. Hän muistuttaa, että Kela-kortti pitää jatkossakin olla apteekissa mukana Kelakorvausten saamiseksi.

lääkkeet voi jättää myös uusittavaksi mihin tahansa apteekkiin Suomessa, Heikki Kaukoranta kertoo. Paperista ei kuitenkaan kokonaan päästä. eReseptin kirjoittamisen yhteydessä lääkäri antaa potilaalle paperisen potilasohjeen, joka sisältää lääkkeen tiedot ja annostusohjeet. Ohjeessa olevalla viivakoodilla apteekin henkilökunta löytää asiakkaan lääkemääräyksen Reseptikeskuksen tietokannasta. Potilasohjeen ei ole välttämätöntä olla apteekissa mukana, mutta Kela-korvausten saamiseksi pitää edelleen olla Kelakortti mukana.

Ei haitallisia sivuvaikutuksia Kaukoranta suhtautuu uudistukseen luottavaisin mielin. – Tietojärjestelmien kanssa voi aina tulla ongelmia, mutta siihenkin varaudutaan pitämällä paperireseptejä varajärjestelmänä. Potilaiden eReseptit ovat varmassa tallessa salasanojen takana. Potilaan eReseptit näkyvät vain apteekille ja reseptin kirjoittaneelle lääkärille. – Potilaan luvalla myös häntä hoitava lääkäri tai sairaanhoitaja voi katsoa potilaan eReseptit. Potilas voi itsekin kotikoneella tarkastella tietojaan kirjautumalla tietokantaan omilla pankkitunnuksillaan osoitteessa www.kanta.fi. Jos potilaalla ei ole tietokonetta, hän voi myös pyytää tulostetun listan eResepteistään apteekista, Kaukoranta jatkaa. 

eReseptin käyttöönotto • V aasan keskussairaalassa eResepti otetaan käyttöön maaliskuussa 2013 • Julkisessa terveydenhuollossa huhtikuuhun 2013 mennessä • Y ksityisellä sektorilla huhtikuuhun 2014 mennessä  www.kanta.fi

M itä mieltä olet eReseptistä? Ari Alamylläri Karijoki – Uskoisin, että asiointi apteekissa onnistuu jatkossa nopeammin, ja se on hyvä. Itselläni ei ole ollut huonoja kokemuksia tämän vanhankaan järjestelyn kanssa, mutta vanhemmilla ihmisillä tiedän olleen ongelmia yhteen sopimattomien lääkkeiden kanssa.

Seija Salolehto Vaasa – Eipähän enää keräänny papereita kotiin säilytettäväksi. Olen säilyttänyt kaikki vanhatkin reseptit ja siitä on ollut joissakin tilanteissa hyötyäkin. Esimerkiksi silloin, kun lääkäri on määrännyt minulle uudelleen sellaisen lääkkeen, jolla oli aiemmin todettu huonoja sivuvaikutuksia. Saatoin tarkistaa sen vanhoista resepteistäni ja ilmoitin asiasta lääkärille.

Tuija-Leena Känsäkangas Vaasa – Uudistus kuulostaa mielestäni hyvältä. Esimerkiksi uutta reseptiä on ollut aikaisemmin hankalaa saada hukatun tilalle. Paperinkulutusta on myös hyvä vähentää ekologisista syistä. Joskus tosin on hankaluuksia koneiden kanssa ja sehän on tietenkin todella huono, jos tietokantajärjestelmä kaatuu.

Anna-Lena Krooks Oravainen – Uskoisin, että se tulee olemaan hyvä iäkkäiden ja huonomuististen kannalta. He käyvät usein monella eri lääkärillä ja joskus heillä on useita reseptilääkkeitä yhtä aikaa. Silloin he eivät välttämättä itse muista jokaista käytössä olevaa lääkettä ja että kuka niitä on määrännyt. Tämä uudistus lisää siis heidän turvallisuuttaan ja se on mielestäni hyvä asia.

Teksti ja kuvat Hannele Alanko

Kotikäynti

Plastiikkakirurgia

Helpomman arjen alkuun Kuvittele, että kannattelisit olkapäilläsi päivittäin ylimääräistä kahden ki-

lon painoa. Siltä monesta isorintaisesta naisesta tuntuu. Reilu puoli vuotta sitten Vaasan keskussairaalassa aloittanut plastiikkakirurgi Kai Saariniemi auttaa heitä ja monia muita potilaita helpomman arjen alkuun. teksti Andréa Högberg | kuva Riikka Austen

lastiikkakirurgiasta tulee monelle ensimmäisenä mieleen kasvojenkohotukset ja huulten suurennus, mutta Vaasan keskussairaalassa plastiikkakirurgia tarkoittaa jotain ihan muuta. – Täällä tehdään ainoastaan toiminnallista ja korjaavaa plastiikkakirurgiaa – esteettistä lopputulosta unohtamatta, Kai Saariniemi kertoo. Saariniemestä on tullut lyhyessä ajassa pidetty kollega ja hän on jo ehtinyt helpottaa satojen keskussairaalan potilaiden elämää. Aiemmin Vaasassa ei nimittäin ollut omaa plastiikkakirurgia, vaan lääkäreitä pyydettiin tarpeen mukaan apuun muun muassa Helsingistä.

Potilaita vauvasta vaariin Työssään Saariniemi tapaa päivittäin hyvin eriikäisiä potilaita. – Ihmiskehossa ei ole osaa, jota plastiikkakirurgin ei tarvitsisi leikata. Sen vuoksi teen suuren osan työstäni yhteistyönä muiden lääkäreiden kanssa, Saariniemi sanoo. – Kiinnostavaa onkin, ettei keskussairaalassa ole pelkkiä ”plastiikkakirurgisia potilaita”, vaan plastiikkakirurgiseen toimenpiteeseen päädytään aina jonkin taustalla vaikuttavan muun syyn vuoksi. Syy voi olla joko fyysinen tai psyykkinen, ja kyse on paljolti myös siitä, millaisena potilas itse kokee leikkauksen tarpeen.

Pyrkii aina parhaimpaan Vaasan keskussairaalassa Kai Saariniemi tekee monenlaisia toimenpiteitä. Hän muun muassa

6 Kotikäynti

poistaa potilailta ylimääräistä ihoa ja rasvakudosta vatsalaukunpienennysleikkauksen jälkeen, pienentää rintoja ja rakentaa rintoja uudelleen ne esimerkiksi syövän vuoksi menettäneille. Lisäksi hän leikkaa ihosyöpäpotilaita. Saariniemen osaamista tarvitaan myös silloin, kun liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneita potilaita, joilla on kudosvaurioita, tuodaan leikattaviksi. Yhteistä kaikille plastiikkakirurgisille leikkauksille on kuitenkin se, että niillä halutaan helpottaa potilaan arkea. – Vaikka leikkaukset tehdään ensisijaisesti toiminnallisista syistä, on esteettisyys minulle hyvin tärkeää. Arvet ovat hinta, jotka leikkauksesta jäävät potilaan maksettavaksi. Haluan kuitenkin tehdä aina kaikkeni, jotta saisin aikaan niin hyvää käsityötä kuin vain mahdollista. Se pätee myös siihen, miten haava paranee ja miltä se lopulta näyttää.

Rintojen uudelleenrakennus kysyttyä Rintasyöpäpotilaille pystytään nyt aktiivisesti tarjoamaan rintojen rekonstruktiota eli uudelleenrakentamista. – Uusi rinta vaikuttaa suuresti potilaan henkiseenkin tervehtymiseen. Leikkausta voidaan ehdottaa suurimmalle osalle rintansa menettäneistä, mutta päätöksen tekee luonnollisesti potilas itse. Kai Saariniemi on huomannut, että nuoret potilaat ovat halukkaampia saamaan uudet rinnat poistettujen tilalle. Leikkaus kestää viisi tuntia, ja sinä aikana potilaalle tehdään kokonaan uusi rinta. Rakennusaineet vaihtelevat. – Rinnan rekonstruktioon voidaan käyttää kudosta esimerkiksi potilaan mahasta tai reidestä tai vaihtoehtoisesti selän lihasta ja ihoa. Uusi rinta

voidaan rakentaa myös laittamalla proteesi leikkauksessa tyhjennetyn rinnan ihopussin sisään. – Plastiikkakirurgialle ei ole yläikärajaa, mutta niin kuin leikkauksissa yleensä, tässäkin on riskinsä. Sen vuoksi keskustelemme potilaan kanssa useita kertoja ennen leikkauspäätöksen tekemistä, Saariniemi kertoo. – Joskus potilaan odotukset ovat niin korkealla, etteivät ne vastaa sitä, millainen konkreettinen lopputulos leikkauksella on mahdollista saavuttaa. Silloin voi olla parempi, ettei leikkausta tehdä.

Kotiin heti seuraavana päivänä Kai Saariniemi on keskussairaalassa ainoa, joka tekee rintojenpienennyksiä. – Kuvittele, että kantaisit niskan varassa joka päivä kahden kilon painoa. Se on arkipäivää monelle isorintaiselle naiselle. Potilailla on ongelmia niskan ja selän kanssa, ja toisinaan isot rinnat vaikeuttavat jopa päivittäisiä askareita ja liikunnan harrastamista. Rintojenpienennys säästää kehoa ylimääräiseltä painolastilta ja siten auttaa potilasta, joka on saattanut kärsiä vaivasta jo vuosia. Rintojenpienennysleikkauksen jälkeen potilaat voivat useimmiten lähteä kotiin jo seuraavana päivänä. – Aktiivisilla potilailla, jotka ovat jalkeilla ja liikkuvat, on pienempi riski saada veritulppa tai muuta vastaavaa leikkauksen jälkeen. Sen vuoksi suosittelen lämpimästi, ettei osastolle jäädä makaamaan liian pitkäksi aikaa, Saariniemi naurahtaa. 

Kai Saariniemi • pitää vastaanottoaan kirurgisella poliklinikalla.

Vaikka leikkaukset tehdään ensisijaisesti toiminnallisista syistä, on esteettisyys minulle hyvin tärkeää.

• on suuntautunut rintojen ja kasvojen plastiikkakirurgiaan. • on aina ollut kiinnostunut anatomiasta ja pitää käsillä tekemisestä. Valitsi erikoistumisalakseen plastiikkakirurgian, sillä se yhdistää useita lääketieteen osa-alueita, kuten yleiskirurgian, sisätaudit ja ortopedian. • pitää itseään ”maalaiskirurgina” ja viihtyy hyvin työssä pienemmällä paikkakunnalla.

Kotikäynti

Potilastarina mutta sen sijaan he kutsuivat paikalle sairaalan plastiikkakirurgin. Haavahoitajan luona Petra tapasi ensimmäisen kerran Vaasan keskussairaalan plastiikkakirurgi Kai Saariniemen. – Hän ehdotti leikkausta, jossa maitorauhaset ja -tiehyet poistettaisiin kokonaan, jotta jatkuville tulehduksille saataisiin loppu. Leikkauksessa olisi pakko poistaa myös nännit. Siitä huolimatta päätös ei ollut suuri eikä vaikea, koska olin kärsinyt vaivasta jo niin monta vuotta, Kock sanoo.

1420 grammaa vähemmän kudosta

– Sanoin hoitajille, että lääkärit saavat nyt poistaa rinnat kokonaan, mutta sen sijaan he kutsuivat paikalle sairaalan plastiikkakirurgin, kertoo Petra Kock.

Petra päihitti rintatulehdukset Vuosien piinan jälkeen Petra Kock sai viimein avun jatkuviin

rintatulehduksiinsa. Viimeinen leikkaus on vielä edessä, mutta uusi elämä on alkanut jo nyt.

teksti ja kuva Andréa Högberg

eitsemän vuotta sitten Petra Kockin, 37, rinnan maitotiehyet tulehtuivat ensimmäisen kerran. – Se tuntui aivan samalta kuin tiehyen tukkeutuminen, jolloin maito ei pääse läpi. En kuitenkaan enää imettänyt tytärtäni, joten tiesin, että kipu johtuu jostain muusta. Kock sai tietää, että tulehdus, joka muodosti pieniä, märkiviä onteloita, oli levinnyt myös maitorauhasiin. Hän söi antibioottikuurin toisensa perään, mutta tulehdus palasi aina yhtä ärhäkkänä. – Joskus tuntui, etteivät lääkkeet auttaneet ollenkaan. Kaiken kukkuraksi en saanut uida enkä käydä saunassa, koska ne usein vauhdittivat tulehdusta, Kock kertoo.

8 Kotikäynti

Yhdestä leikkauksesta tulikin neljä Vasta usean vuoden tulehduskierteen jälkeen Petra Kock sai tietää, että ontelot voitaisiin koettaa leikata pois terveyskeskuksessa. Silloin Kock ei vielä tiennyt, että ensimmäinen leikkaus oli vasta alkua: vaivan korjaamiseksi tarvittaisiin vielä kolme leikkausta lisää. – Minut leikattiin kaksi kertaa Vaasassa ja kerran Pietarsaaressa. Mikään ei auttanut. Muistan, kun istuin haavahoitajan luona keskussairaalassa kolmannen leikkauksen jälkeen. Haavat olivat tulehtuneet, ja olin jo valmis luovuttamaan. Sanoin hoitajille, että lääkärit saavat nyt poistaa rinnat kokonaan,

Kuukautta myöhemmin toisesta rinnasta leikattiin pois 820 ja toisesta 600 grammaa kudosta. – Leikkaus onnistui, ja minulla oli kaksi hienoa, tervettä rintaa, Petra Kock hymyilee. Yhden osastolla vietetyn yön jälkeen Kock pääsi lähtemään kotiin. – Olin kuukauden sairauslomalla ja käytin tukirintaliivejä neljä viikkoa, jonka aikana tikit sulivat pois. Leikkauksen jälkeen ei tullut komplikaatioita. En voinut uskoa sen olevan todellista! Tuntui, kuin olisin saanut aivan uuden elämän.

Kauan kaivattu ilo Leikkauksen jälkeen Petra Kock on kertonut kokemuksistaan avoimesti. Hän haluaa ihmisten tietävän, että vaivoihin on mahdollista saada apua. Kun maitorauhaset ja -tiehyet on poistettu kokonaan, ei rintatulehdus voi enää iskeä. Nyt Kock odottaa enää viimeistä, korjaavaa leikkausta, jossa hänelle rakennetaan uudet nännit. Toimenpide kestää tunnin ja tehdään paikallispuudutuksessa. – En pysty edes kuvailemaan, miten hienolta tuntuu, kun vuosien piina on viimein päättymässä. Sisimmässäni olen aina uskonut, että kaikki kääntyy vielä parhain päin, vaikka perhe onkin aina välillä saanut lohduttaa ja rohkaista. Terveiden rintojen kanssa Petra voi tehdä asioita, joista hän on viime vuodet vain haaveillut: käydä uimahallissa ja saunassa. Kotona kaksi toiveikasta tyttöä odottaa jo äidin viimeistä leikkausta. – Kun siitä on selvitty, lähdemme koko perheen kanssa kylpylään, Petra Kock hymyilee. 

Potilasturvallisuus

Riskittömämpää hoitoa rohkeasti sanomalla

Potilaan omalla toiminnalla on hoidon onnistumisessa todella suuri merkitys. TEKSTI SALLA PUKKINEN | KUVA RIIKKA AUSTEN

Hoitajat ja lääkärit tekevät parhaansa, jotta potilaiden sairaalakäynti onnistuisi suunnitellusti ja turvallisesti. Henkilökunnan panostuskaan ei aina riitä, sillä jos potilas ei osallistu hoitoonsa itse, on vaarana, että jokin menee pieleen. – Hoitohenkilökunta voi tarjota asiantuntemuksen, mutta monessa asiassa vaaditaan myös potilaan omaa sitoutumista, muistuttaa hallintoylihoitaja Marina Kinnunen. – Ei esimerkiksi auta, jos potilaalle määrätään jokin lääke, mutta hän ei syö sitä tai keksii jonkin oman tavan syödä sitä. Kinnunen pitää myös tärkeänä, ettei potilas muutu heittopussiksi heti saatuaan sairaalavaatteet ylleen, vaan pitää itsensä vireänä tekemällä itse. – Vastuu hoidosta on tietenkin henkilökunnalla, mutta suurin motivaatio tervehtymiseen pitäisi olla potilaalla itsellään.

Lääkkeet listalle Vähintä, mitä potilas voi tehdä oman hoitonsa turvaamiseksi, on kertoa, mitä lääkkeitä hän syö. Näin vältytään epäsopivilta lääkeyhdistelmiltä ja mahdolli-

silta allergisilta reaktioilta. Kirjallinen lääkelista olisi hyvä pitää aina mukana. – Liian usein luotetaan siihen, että kyllä ne siellä sairaalassa tietää, Marina Kinnunen huomauttaa. 

Rohkeutta huomauttaa Ongelmaksi on muodostunut se, etteivät potilaat tohdi sanoa, vaikka he tuntisivatkin jonkin menneen hoidossa mönkään. – Se johtuu varmasti terveydenhuollon ammattilaisten kunnioittamisesta, Marina Kinnunen arvelee. Puhuminen on kuitenkin erityisen tärkeää, sillä sekä hoitajien että potilaan olisi saatava oman osuutensa kannalta olennaiset tiedot: jotta hoitohenkilökunta tuntisi potilaan taustat ja potilas tietäisi, miten hoidossa tullaan etenemään. Vaikka jälkikäteenkin voi huomauttaa saamastaan hoidosta, on järkevämpää kertoa epäilyksistään heti. – Ongelmat ratkaistaan parhaiten hoitoa antaneessa yksikössä.

Potilas voi edistää omaa turvallisuuttaan muun muassa keskustelemalla avoimesti hoitohenkilökunnan kanssa.

Kotikäynti

Pikkupalat

Anna palautetta ja voita hieno lahjakori Haluamme tietää, mitä mieltä juuri sinä olet Kotikäynnistä. Anna palautetta ja osallistu arvontaan osoitteessa www.vaasankeskussairaala.fi/kotikayntipalaute tai postitse (postimerkkiä ei tarvita): Vaasan sairaanhoitopiiri, Viestintä I4, Koodi 5005967, 65 003 VASTAUSLÄHETYS. Vastaajien kesken arvomme Pentikin hienon talvisen lahjakorin, jonka arvo on 50 euroa.

Turvaneula ei pistele turhaan  Turvaneula on uudenlainen verinäytteenottoneula, jossa on kiinteänä osana muovisuoja. Suojan saa napsautettua näppärästi neulaosan päälle heti näytteenoton jälkeen. Näin neula ei pääse vahingossa pistämään näytettä ottavaa työntekijää matkalla potilaan käsivarrelta roska-astiaan. Pahimmassa tapauksessa työntekijä on voinut saada pistotapaturman seurauksena vakavan tartuntataudin potilaan verestä.

Uudenlainen neulamalli

lisää turvallisuutta, sillä neulan päälle napsautettavan muovisuojan ansiosta sekä hoitotyöntekijä että potilas säästyvät vahinkopistoilta. TEKSTI ja kuva SALLA PUKKINEN

Potilasturvallisuus kasvaa Pistettäville neulauudistus ei juuri näy. – Potilaat kyllä kehuvat, ettei turvaneulan pistos tunnukaan, laboratoriohoitaja Ann-Cathrine Lindberg nauraa. Turvatuote-edustaja Päivi Moilasen mukaan erilainen tuntuma johtuu timanttihiotusta ja silikonoidusta neulasta, POC-hoitaja Pirjo Palmusen mukaan siitä, että turvaneuloilla uskalletaan pistää reippaammin. Vaikka turvaneula kohentaa ensisijaisesti työturvallisuutta, se ei aiheuta vahinkotilanteissa vaaraa potilaallekaan. Potilashuoneiden pienen koon vuoksi näytteenottokärryllä ei nimittäin usein pääse riittävän lähelle, joten neula ja

10 Kotikäynti

muut tarvikkeet on laskettava potilaan sängylle. – Kun suojus on ollut paikoillaan, ei sängylle vahingossa jäänyt neula ole päässyt pistämään potilasta, osastonhoitaja Ulla Nyystilä kertoo. Turvallisuuden kääntöpuolena on lisääntyvä roskan määrä: turvaneulat ovat kokonaisuudessaan kertakäyttöisiä. Ennen samaa putkenohjainta, neulassa kiinni oleva muoviosaa, saatettiin käyttää useita kertoja.

Turvaneulojen käyttö yleistyy

Uuden työvälineen opettelu ottaa aina aikansa, on kliinisen kemian osastonhoitaja Ulla Nyystilä huomannut. Turvaneulan vaaleanpunainen suojus on kuitenkin pelastanut monelta turhalta pistokselta.

Vaasan sairaanhoitopiirissä turvaneuloja alettiin testata tammikuussa 2010, toisena sairaanhoitopiirinä Suomessa heti EteläPohjanmaan jälkeen. Verinäyteneula ei ole kuitenkaan ainoa Vaasan keskussairaalassa käytettävä turvatuote, vaan muitakin teräviä välineitä, kuten insuliinineuloja ja tippakanyyleitä, on jo korvattu vähemmän riskialttiilla vaihtoehdoilla. Niiden suojamekanismit ovat yhtä aikaa sekä veikeitä että tehokkaita: esimerkiksi vakuuminäytteenotossa käytettävän siipineulan pistin sujahtaa vikkelästi suojaan nappia painamalla.

Liity potilasraatiin Potilaan ääntä kuunnellaan tulevaisuudessa entistä herkemmällä korvalla, kun Vaasan keskussairaalaan perustetaan potilasraati. Tavoitteena on löytää niin monipuolinen raati kuin mahdollista iän, sukupuolen, asuinalueen ja kielen puolesta. Raadin jäsenten on oltava täysi-ikäisiä sairaanhoitopiirin asukkaita ja heidän on ymmärrettävä kohtuullisesti molempia kotimaisia kieliä.

Potilasraati pääsee pohtimaan keskussairaalan palveluihin liittyviä asioita ja raatilaiset saavat esittää myös omia ehdotuksiaan palvelujen parantamiseksi. Raati valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ja se kokoontuu tarpeen mukaan 3–4 kertaa vuodessa. Kiinnostuitko? Kerro meille itsestäsi sekä ajatuksistasi potilaan asemasta sairaalassa ja sen

kehittämisestä. Kerro myös ikäsi, äidinkielesi sekä tietenkin yhteystietosi.  Ilmoittautumiset osoitteeseen: Vaasan keskussairaala, Sari West I4, Hietalahdenkatu 2–4, 65130 Vaasa tai sari.west@vshp.fi. Lisätietoja puh. (06) 323 1721 tai (06) 323 1080.

KYSY LÄÄKÄRILTÄ Huhujen mukaan astianpesukoneen pesuaine syövyttää sisäelimiä. Voiko siis ruumiinavauksessa nähdä, onko potilaalla ollut tiskikone? – Vastaus on, että ei voi. Edes tupakoinnin aiheuttamat vauriot eivät näy ruumiinavauksessa ennen kuin kasvain tai keuhkoahtauma on alkanut muodostua keuhkoissa. Epäterveelliset elämäntavatkaan eivät ruumiinavauksen yhteydessä paljastu. Ne voidaan todeta vasta sen jälkeen, kun niistä johtuvat varsinaiset sairaudet ovat jo puhjenneet. – Ilmansaasteet tosin voidaan havaita suurkaupungissa eläneiden keuhkoista. Ilmassa olevat hiilisaasteet värjäävät keuhkot tummiksi. Marcus Svartbäck, patologian ylilääkäri

Toimivatko ruoansulatusjogurtit oikeasti? Entä mikä meidän suomalaisten vatsoja oikein vaivaa, kun tällaisilla terveysjogurteilla on niin paljon kysyntää? – Siihen, mikä suomalaisten vatsoja vaivaa, ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Länsimaissa tulehduksellisten suolistosairauksien määrä on kolminkertaistunut viimeisten 20–30 vuoden aikana. Kehitysmaissa vastaavat taudit eivät ole lisääntyneet. Syytä tähän suolistosairauksien lisääntymiseen ei varmaksi tiedetä, mutta oletettavasti se johtuu ruokavaliosta tai muista ympäristötekijöistä. Länsimaisesta ruokavaliosta puuttuu usein riittävä määrä kuitua. – Kaikista tavallisin maha-suolikanavan vaiva länsimaissa on ärtyvän suolen oireyhtymä. Kyseisen toiminnallisen vaivan vuoksi monet kärsivät erilaisista oireista, kuten vatsan turvotuksesta, ilmavaivoista, suolikrampeista ja vaihtelevasta suolen toiminnasta. Näihin vaivoihin terveysjogurteista voi olla apua. Toisaalta tutkimustuloksissa jogurttien terveysvaikutukset on todettu melko laihoiksi. – Suolisto-ongelmista kärsiviä suosittelen ainakin kokeilemaan probiootteja sisältäviä tuotteita. Näitä löytyy sekä tabletteina että jogurttina ja mehuna. Syitä ärtyneeseen vatsaan ovat todennäköisesti myös nykypäivän kiireisyys, stressi ja epäsäännölliset ruokailuajat. Christian Nielsen, osastonlääkäri, sisätaudit

Useita pysäköintivaihtoehtoja Vaasan keskussairaalalla  Vaasan keskussairaalan alueella on peräti 1 200 pysäköintipaikkaa. Siitä huolimatta monet eivät löydä parkkiruutua. Ongelmana on se, että useimmat autoilijat haluavat pysäköidä päärakennuksen lähelle sen sijaan, että he ajaisivat uimahallin vierestä isolle pysäköintialueelle, parkkitaloon tai kaupungin yleiselle pysäköintialueelle rannan tuntumaan. Pysäköinti on ilmaista, myös parkkitalossa. Rannan vieressä olevaa Vaasan kaupungin pesäpallokenttää voi myös käyttää pysäköintiin 1.9. ja 31.5. välisenä aikana. Autot on pysäköitävä asfaltille maalattuihin ruutuihin lukuun ottamatta rannan pysäköintialuetta ja pesäpallokenttää, joissa on sorapohja.

Vaasan keskussairaalassa on peräti

1 200

ilmaista pysäköintipaikkaa.

Kotikäynti

Inkontinenssi

Lirahtelu piinaa monia Kastuvatko housusi yskiessä tai nauraessa? Tarkistatko vieraassa paikassa ensimmäisenä, missä vessa on? Silloin kärsit yleisestä, mutta vaietusta vaivasta eli virtsankarkailusta. TEKSTI Päivi Ristimäki | kuva Riikka Austen

irtsankarkailua ei tarvitse hävetä, sillä housuun lirahtaa yhdellä jos toisella, kertoo Merja Pohto-Keskinen, naistentautien osaston ylilääkäri. Virtsankarkailua eli inkontinenssia on joka viidennellä 20–50-vuotiaalla naisella ja yli 70-vuotiailla jo reilusti yli puolella. Vanhenemisen myötä lantionpohjan lihakset heikkenevät kaikilla. Raskaus sekä estrogeenin väheneminen heikentävät kudoksia. Myös virtsatietulehdukset ja diabetes saattavat aiheuttaa virtsankarkailua. Oireita voivat pahentaa kahvi, alkoholi ja nesteenpoistolääkkeet.

12 Kotikäynti

Eri oireisiin omat hoitomuotonsa Ponnistusinkontinenssissa virtsaa karkaa ponnistuksen, esimerkiksi nostamisen yhteydessä. Ponnistusinkontinenssin ensisijainen hoitomuoto on lantionpohjan lihasten harjoittaminen. – Jos se ei auta, voidaan harkita leikkausta, mutta vaivan pitää olla niin vaikea, että sidettä tarvitsee jatkuvasti, Pohto-Keskinen sanoo. Leikkaustulokset ovat kuitenkin sitä huonompia, mitä vanhemmasta ihmisestä on kyse. Myös lihavuus vaikeuttaa asiaa. Jos painoindeksi on yli 30, ei leikkausta tehdä.

Pakkoinkontinenssille on tyypillistä voimakas virtsaamistarve: on päästävä äkkiä vessaan. Oireita voidaan hoitaa lääkkeillä, mutta niillä on sivuvaikutuksia. Botuliini-pistot auttavat joskus. Pohto-Keskinen korostaa, että pakkoinkontinenssissa omatoiminen rakon koulutus on tärkeää eli wc-käyntejä pitää harventaa. Joillakin naisilla on sekä ponnistus- että pakkoinkontinenssioireita. Sekamuotoista inkontinenssia hoidetaan vallitsevamman tyypin mukaisesti. Aivan uusi hoitomuoto on emättimeen päiväksi laitettava silikonirengas, josta on saatu Ruotsissa hyviä hoitotuloksia.

Psykiatria uudenaikaistaa hoitomenetelmiä  Vaasan keskussairaalan psykiatriset palvelut saavat kunnollisen kasvojenkohotuksen vuosina 2012–2018. Sairaanhoitopiiri on varannut 3,8 miljoonaa euroa psykiatrian uudistamiseen ja ajanmukaistamiseen. Tavoitteena on asettaa potilas keskipisteeksi uudistettujen hoitomenetelmien ja tehokkaamman terapian avulla. Kotikäynnin seuraavassa numerossa kerromme, mitä se konkreettisesti merkitsee potilaillemme ja sairaanhoitopiirin asukkaille.

Ylivuotoinkontinenssissa rakko ei tyhjene kokonaan ja osa virtsasta valuu ulos. Hoitomahdollisuuksia on vähän, mutta katetrointi on niistä yksi.

Tytöt ja naiset jumppaamaan! – Virtsankarkailua on hankala hoitaa, jos se on jatkunut vuosia. Karkailua voi ja kannattaa ennaltaehkäistä. Viimeistään keski-iästä alkaen on syytä tarkkailla painoa, liikkua ja harjoittaa lantionpohjan lihaksia. Vessassa ei kannata käydä kaiken varalta, vaan sinne mennään silloin, kun on tarvetta, sanoo Pohto-Keskinen. Lantionpohjan lihasten löytäminen ei ole helppoa. – Käytössämme on sähköstimulaatiolaite, jonka avulla voimme opettaa lihasten supistamista ja rentouttamista. Laitteen saa meiltä kotiin lainaksi, kertovat fysioterapeutit Tarja Helminen ja Marlene Matikainen fysiatrian osastolta. Kun lihasharjoitteet oppii, niitä voi tehdä missä ja koska vain. Harjoituksia pitää tehdä säännöllisesti kuukausien ajan, mutta niiden avulla monet pääsevät virtsankarkailusta kokonaan eroon. Useimmilla vaiva ainakin helpottuu, ja silloin myös sosiaalinen elämä paranee. Hyväkuntoiset lantionpohjan lihakset lisäävät myös seksuaalista nautintoa. – On tärkeää aktivoida lihakset aina ennen ponnistamista vaikkapa yskiessä. Ja lihasharjoitukset olisi hyvä aloittaa jo teini-iässä, Helminen kannustaa.   Lisää tietoa ja ohjeita lantionpohjan lihasharjoituksiin löydät Kotikäyntilehden verkkoversiosta www.vaasankeskussairaala.fi tai voit kysyä niitä lääkäriltäsi.

Lantionpohjan lihasten harjoituksia

Makaa selälläsi. Jännitä peräaukkoa, samalla tavoin kuin pidättäisit ilmavaivoja. Pidä jännitys kahden sekunnin ajan. Anna lihasten rentoutua. Pidä kahden sekunnin tauko. Toista harjoitus 20 kertaa.

Virtsarakkoharjoituksia Mitä tehdä, kun tunnet hallitsematonta virtsaamistarvetta? • Pysy paikallasi. • Jännitä lantionpohjan lihaksia 20–30 sekunnin ajan. • Ajattele jotakin muuta kuin vessaan menemistä. • Pidä kiinni jostakin, esim. ovenkarmista. Nouse varpaillesi. • Alussa wc-käyntejä lykätään viidellä minuutilla, sitten kymmenellä. Lykkäämistä jatketaan niin kauan, että wc-käyntien väli on kolme tuntia. (Lähde: Astellas Pharma)

Istu tuolille. Jännitä lantiopohjan lihaksia ja pidä jännitys 30 sekunnin ajan. Pidä 30 sekunnin tauko. Toista kerran.

Pikkupalat

Haluatko tietää, millaista meillä on työskennellä?  Vaasan keskussairaalassa työskentelee 2 400 henkeä. Ammattien kirjo on valtava: kirurgi, muistihoitaja, kätilö, kieltenopettaja, hankintasihteeri ja monet muut. Arkipäivämme on uskomattoman vaihteleva ja tapahtumarikas. Henkilökuntamme kertoo nyt omin sanoin työstään Vaasan keskussairaalassa Facebooksivullamme.

Tykkää meistä Facebookista! Tykkää meistä Facebookissa www.facebook.com/vaasacentralhospital ja kerro, mitä mieltä olit Kotikäynnistä tällä kertaa. Samalla osallistut lahjakorin (arvo 50€) arvontaan!

Oletko potilaamme? Kerro lisää!  Haluatko kertoa kokemuksistasi Vaasan keskussairaalan potilaana? Saatko tai oletko saanut hoitoa meillä? Kotikäynnin toimitus etsii nyt potilaita, jotka haluavat kertoa kokemuksistaan Kotikäynti-lehdessä. Meitä kiinnostavat kaikenikäiset potilaat ja kaikenlaiset vaivat. Jos haluat olla mukana tekemässä lehteä, ota meihin yhteyttä sähköpostitse viestinta@vshp.fi.

Kotikäynti

Historiaa 4/4

Keskussairaalan kiistelty vaikuttaja Ilman piiri-insinööri Torsten Nordströmiä keskussairaala ei ehkä nyt sijaitsisi Hietalahdessa. Nordströmillä oli nimittäin sormensa pelissä, kun sairaalan rakentamista rahoitettiin. Hän oli kiistelty mies, joka onnistui toteuttamaan miltei mahdottomia hankkeita. Teksti Henry Nygård | Kuvat Vaasan keskussairaalan arkisto

iiri-insinööri Torsten Nordström (1897–1989) on keskeinen hahmo keskussairaalan historiassa. Nordström kuului ryhmään, joka järjesti rahoituksen sairaalan rakentamista varten, ja hän toimi myöhemmin sairaalan hallituksen puheenjohtajana. Sen ajan lehdet ja sairaalan pöytäkirjat paljastavat, että Nordström oli kiistelty herra, joka arvovaltansa ja asemansa avulla onnistui toteuttamaan miltei mahdottomia hankkeita. Ei ollut mitenkään itsestään selvää, että Vaasan keskussairaala sijoitettaisiin Hietalahteen. Kertoman mukaan Nordström onnistui vastoin pääministeri Urho Kekkosen tahtoa viemään läpi Vaasan kaupunginsairaalan muuttamisen keskussairaalaksi. Kekkosen kerrotaan kutsuneen Hietalahden hanketta ”Nordströmin montuksi”.

Rahoitus tyhjensi pankkien lainavarat Nordström istui eduskunnassa yhteensä viisi kautta vuosien 1936 ja 1970 välillä. Hän toimi myös valtuutettuna Vaasan kaupunginvaltuustossa, ja hänellä oli piiri-insinöörin arvovaltainen asema tielaitoksessa. Välillä hän oli mukana myös kaupunginhallituksessa. Vuonna 1948 hänet valittiin sairaalan rakennustoimikunnan jäseneksi. Valtuuston jäsenenä hän edusti samalla Vaasan kaupunkia ja

14 Kotikäynti

toimi lisäksi vuodesta 1951 jälleen kansanedustajana. Kaksoisrooli antoi Nordströmille ainutlaatuisen vaikutusmahdollisuuden sekä valtiollisessa että kunnallisessa päätöksentekoprosessissa, mistä oli suurta hyötyä, kun sairaalan rakentamiselle etsittiin rahoitusta. Paikalliset pankit olivat liian pieniä kokoamaan ne 600 miljoonaa markkaa (noin 17,5 miljoonaa euroa), jotka rahoitukseen tarvittiin. Kriittiset tahot väittivät, että sairaalan rahoittaminentyhjensi alueen kaikki lainavarat. Suurimmiksi rahoittajiksi tulivat valtionkonttori ja vakuutusyhtiöt.

Selkkauksia lääkäreiden kanssa Sen jälkeen, kun Nordström valittiin hallituksen puheenjohtajaksi, hänen ker-

rotaan puuttuneen lähes kaikkeen. Eräs katkera lääkäri kertoi, että Nordström sekaantui jopa injektioruiskujen hankintaan ja käyttöön. Jotkut väittivät, että Nordströmin mielestä sairaala oli hänen omaa reviiriään. Nordström piti itseään myös sairaalan virallisena puhemiehenä, sillä kukaan muu ei saanut antaa lausuntoja sairaalan puolesta. Ulospäin näkyivät eniten ristiriidat johtajalääkäreiden kanssa. Keskussairaalan kaksi ensimmäistä johtajalääkäriä joutui Nordströmin epäsuosioon, ja he erosivat. Myös muita enemmän tai vähemmän johtavassa asemassa olevia henkilöitä joutui hänen tyytymättömyytensä kohteeksi. 1960-luvun alussa osa poliitikoistakin oli saanut tarpeekseen Nordströmin autoritaarisesta johtamistavasta. Kasvava vastarinta sai Nordströmin useaan otteeseen ilmoittamaan erostaan, mutta hän erosi sairaalan hallituksesta vasta vuonna 1964. Nordströmin jääräpäisyyden myönteisiä seurauksia oli tietenkin se, että asiat etenivät. Ruotsinkielinen sairaanhoitajakoulu on yksi hyvä esimerkki. Liikenneministerinä ja kansanedustajana hän onnistui 1956 hankkimaan varat koulurakennuksen rakentamiseen. Sairaanhoitajakoulun johtajalla Ester Hortlingilla oli vain hyvää sanottavana yhteistyöstä Nordströmin kanssa. Nordström oli hänen mielestään arvovaltainen herra, joka ”esitettyään mielipiteensä odotti toisten vain sanovan jaa ja aamen”. 