K-Posti Oy | JULKINEN TIEDOTE
2 / 2018 Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti
A TEEM set Lap
Kandien matkassa
LUE MYÖS Värikäs sairaala piristää Anna selätti paniikkihäiriön
2
2 / 2018
Sisältö Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti
MUUT AIHEET 3 PÄÄKIRJOITUS Lapsi mielessä 4
SAIRAALAELÄMÄÄ
12
6
Mitä verinäytteelle tapahtuu? REPORTAASI
Viikko kandien matkassa
10 SAIRAALASSA Kohti uutta upeaa sairaalarakennusta 11 GALLUP LASTENOSASTOLLA 18 LUKIJAKILPAILU
Enemmän iloa lapsipotilaiden arkeen
o Kats video a! ss verko
SAIRAALASSA
11
14
16
LYHYESTI
SAIRAALASSA
POTILASTARINA
Hyppää suureen sairaalaseikkailuun
Kun mörkö kasvaa liian suureksi
Anna on nyt sinut pelkojensa kanssa
LYHYESTI Lääkelista mukaan sairaalakäynnille s.15 & PET-CT-kuvantamislaite tulee U-rakennukseen s.18
Kotikäynti-lehti on Vaasan keskussairaalan kotikäynti alueen jokaiseen kotitalouteen. Sairaala ja sen ihmiset koskettavat kaikkia meitä jossain elämämme vaiheessa. Vaasan keskussairaalassa pelastetaan päivittäin ihmishenkiä ja tehdään arvokasta työtä ihmisten hoitamiseksi. Tällä lehdellä haluamme tuoda tutuksi sairaalan toimintaa, ihmisiä ja potilaiden kertomuksia. Toivottavasti viihdyt seurassamme!
KOTIKÄYNTI 3 Julkaisija Vaasan keskussairaala tim
äki
Pääkirjoitus
KU
VA :
M
i
eh oL kk
Lapsi mielessä
Päätoimittaja Heli Masa 040 660 8134 Toimituspäällikkö Anna Jussila 040 641 5981 Toimitus Hanna Hattar, Anna Jussila, Heli Masa, Päivi Ristimäki Kansikuva Kasper Dalkarl Toimitusneuvosto Marina Kinnunen, Björn Boucht, Reijo Autio, Arja Tuomaala Sähköposti etunimi.sukunimi@vshp.fi
”PAHINTA ON, KUN EI VOI TEHDÄ MITÄÄN” ja ”hän on liian pieni, ei hän ymmärrä, mitä tapahtuu” ovat ajatuksia, joita pyörii sairaan lapsen vanhempien mielessä. Kun lapsi kaatuu pyörällä ja polveen tulee haava, se näkyy ja yleensä myös kuuluu. Auttajalle on selvää, mitä pitää tehdä. Lapsi itsekin ehkä ymmärtää, miksi sattuu ja näkee, kun haava alkaa parantua. Vakavat ja pysyvät sairaudet ovat aivan oma lukunsa. Äidin ja isän tuska on pohjaton, jos ei tiedä, miten lastaan voi auttaa. Kun sairaalaan tullaan toimenpiteeseen tai pidemmäksi aikaa, vanhemmat pohtivat, pelkääkö lapsi ja miten ihmeessä lapsen oloa voisi helpottaa. Lastenpsykiatrian puolella pienen potilaan hätää ei ole yhtä helppo tunnistaa kuin haavaa polvessa tai korkeaa kuumetta. Lasten ja nuorten mielenterveys on ehkä edelleen jopa tabu, josta on vaikea puhua. Maailma onneksi muuttuu niin, että yhä enemmän on rohkeutta kertoa omista kokemuksista ja yhä enemmän niitä jaetaan julkisesti yhdessä. Se varmasti auttaa lieventämään ennakkoluuloja, tunnistamaan oireita ja näin yhä useammat uskaltavat hakea apua. Siksi mekin pyrimme tuomaan esiin aitoja tarinoita eri sairauksista ja toivomme, että niistä on lukijoille apua. Kysyimme minigallupissa tällä kertaa suoraan lapsilta, mitä he ajattelevat sairaalasta. Pienet asiat voivat olla suuri ilo. Lapsi, joka tulee leikkaukseen, pystyy unohtamaan jännityksen hetkeksi heittäytyessään leikin maailmaan. Ihan samalla tavalla lastenpsykiatrialla vuoroaan odottava lapsi haluaa leikkiä ja ihmetellä värikkäitä seinämaalauksia. Lasten ja nuorten maailma on heidän omansa. Vanhemmat voivat kertoa sekä lastensa että omia toiveitaan lastenpoliklinikan toiminnan kehittämiseksi e-vanhempainraadissa, josta kerrotaan lisää nettisivuillamme: www.vaasankeskussairaala.fi/ vanhempainraati.
Layout ja taitto C2 Advertising Oy Paino Arkmedia Oy Painos 90 960 Jakelu Vaasan sairaanhoitopiirin kotitaloudet ISSN 2323-7058
OMISTAJAKUNNAT Kaskinen • Korsnäs • Kristiinankaupunki • Laihia • Luoto • Maalahti Mustasaari • Närpiö • Pedersöre Pietarsaari • Uusikaarlepyy Vaasa • Vöyri
VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI Vaasan sairaanhoitopiirin muodostavat 13 omistajakuntaa, joissa asuu yhteensä noin 170 100 ihmistä. Vaasan keskussairaalan noin 2 000 eri alan asiantuntijaa tekevät työtä potilaiden hoidon ja hoitoa tukevien palveluiden parissa. Pätevä ja sitoutunut henkilökuntamme kohtaa jokaisen potilaan ja asiakkaan yksilöllisesti ja inhimillisesti, joten olet luonamme hyvässä hoidossa.
Pidetään mielessä lasten maailma ja myös se, että lapsen mieli on paitsi rikas myös hauras. Tässä lehdessä on paljon asiaa lapsista, hyviä lukuhetkiä! Heli Masa Päätoimittaja Kirjoittaja työskentelee Vaasan keskussairaalassa viestintäpäällikkönä facebook.com/vaasacentralhospital vaasankeskussairaala.fi/blogi @VCS_VKS
4
Harvemmin otettavat ja erikoistutkimuksia vaativat näytteet lähetetään analysoitaviksi ulkopuolisiin laboratorioihin eri puolille Suomea ja toisinaan myös ulkomaille.
Sairaalassa
Mitä verinäytteelle tapahtuu? TEKSTI: Hanna Hattar KUVAT: Kasper Dalkarl
Verinäytteen antaminen on suurimmalle osalle meistä tuttua puuhaa. Mutta mitä tapahtuu näytteenottohetken jälkeen tai sitä ennen? Näytteenottoneulan nipistys ihon pinnalla jännittää. Hetki on silti pieni tekijä kokonaisuudessa, jonka näytteenotto kaikkine vaiheineen muodostaa. Jotta veri- tai virtsanäyte on tarkoituksenmukaista ottaa, on esivalmistelujen oltava kunnossa. Siinä vastuu on näytteenantajalla sekä kokeisiin lähettävällä taholla, joka laatii lähetteen ja ohjeistaa asiakasta valmisteluissa. – Hyvä esimerkki on paasto. Siinä asiakkaan on oltava syömättä ja juomatta tietty tuntimäärä ennen verinäytteen antamista. Virtsanäytteen kohdalla taas on tärkeää, että virtsa on ollut vähintään neljä tuntia rakossa ennen näytteen antamista. Jos esivalmistelut epäonnistuvat, ei näytettä kannata ottaa, sillä näyte ei ole silloin pätevä, kertoo näytteiden esikäsittelyn vastaava Ulla Langen kemian laboratoriosta.
KOTIKÄYNTI 5
Potilaan esitiedot, kuten ikä ja sukupuoli, ovat tärkeitä tietoja siinä vaiheessa, kun lopullisia laboratoriotuloksia tulkitaan.
“Kiireellisiksi merkityt näytteet analysoidaan aina ensimmäisinä.” Laboratoriohoitaja ottaa verinäytteet pieniin muovisiin putkiin, joiden sisällä on tyhjiö. Se jouduttaa veren kulkeutumista putkeen. Eriväriset korkit kertovat putkien sisältämistä aineista. Liuos tai jauhe putkessa valmistelee verinäytettä analysointia varten. Vaasan keskussairaalassa verinäytteitä otetaan ensimmäisen kerroksen näytteenotossa, päivystyksessä sekä osastonäytteenottoina. Kaikki näytteet toimitetaan kolmannen kerroksen kliiniseen laboratorioon analysoitaviksi. Myös näytteet maakunnan useista näytteenottopisteistä toimitetaan kuljetuslaatikoissa keskussairaalan laboratorioon.
LUKUISAT TUTKIMUKSET Laboratoriossa näytteet kirjataan vastaanotetuiksi putkien viivakooditarroista. Virtsanäytteet siirtyvät virtsa-analysaattoreihin ja verinäytteet jaotellaan tilattujen tutkimusten mukaan hematologian, verikeskuksen ja kemian ja immunokemian näytteisiin. Kiireellisiksi merkityt näytteet analysoidaan aina ensimmäisinä.
– Hematologian laboratoriossa teemme perustutkimuksia verisoluista ja veren hyytymisestä. Verikeskus määrittää muun muassa veriryhmän ja sopivuuskokeen ennen verensiirtoa. Kemian ja immunokemian laboratoriossa teemme kilpirauhas-, CRP-, lipidi-, kreatiini-, kalium- ja natriumtutkimuksia. Lisäksi määritämme sydän- ja syöpämarkkereita, kertoo kemian ja immunokemian linjaston vastaava hoitaja Christina Snickars. Niin sanotut markkerit paljastavat kudoksen proteiinipoikkeamat, joiden avulla voidaan löytää tauti ennen kuin potilas on edes huomannut voinnissaan mitään erikoista. Ennen analysointia suurin osa verinäytteistä sentrifugoidaan. Pyörivä liike ja suuri nopeus erottelevat toisistaan verisolut ja plasman, joista kumpaakin tarvitaan tutkimuksiin. Näytteistä tuotetaan monenlaisia mittaustuloksia automaattisilla analyysilaitteilla. Saadut tulokset jatkavat matkaansa laboratoriotietojärjestelmään. Jos tulos poikkeaa normaaliarvoista, laboratorion henkilökunta käy näytteen läpi tarkemmin. Hoitohenkilökunnan lisäksi kliinisessä laboratoriossa työskentelee osastonsihteereitä, lähettejä, laitoshuoltajia, kemistejä, mikrobiologi sekä kaksi ylilääkäriä. Näytteiden valmiit tulokset tulkitsee hoitava lääkäri, joka on yhteydessä näytteen antaneeseen asiakkaaseen. Analysoidut näytteet säilytetään laboratoriossa seuraavaan päivään, jonka jälkeen ne toimitetaan jätteenkäsittelylaitokselle erityisjätelaatikoissa. •
Vaasan keskussairaalan kemian laboratoriossa tehdään vuosittain 1,3 miljoonaa tutkimusta, joista suurin osa perustuu verestä ja virtsasta otettujen näytteiden analysointiin. Ulla Langen ja Christina Snickars valmistelevat saapuneet näytteet analysaattoreita varten.
6
Reportaasi
TEKSTI: Anna Jussila KUVAT: Kasper Dalkarl
Viikko kandien matkassa
Viidennen vuoden lääkäriopiskelijoilla, Kettusella, Toivosella ja Harkkilalla, on menossa Turun lääketieteellisessä lastenkurssi, jonka vuoksi kandit ovat tulleet Vaasan keskussairaalaan harjoittelemaan viikoksi ”tositoimia.” He olivat tällä kertaa ryhmänsä ainoita, jotka työskentelivät lastenyksiköissä.
KOTIKÄYNTI 7
Soluasunnosta vastasyntyneiden teho-osastolle ja iltapäivystyksestä palkintokahveille. Toimitus pääsi tutustumaan lääkärikandidaattien vauhdikkaaseen viikkoon viiden tähden koulutussairaalassa.
On koittanut jälleen syksy ja samalla se aika vuodesta, kun sairaala täyttyy lääkäriopiskelijoista. Opiskelijoita saapuu uusi erä joka viikko jouluun asti, yhteensä lähes 700 tulevaa lääkäriä – ja heitä ei todellakaan voi olla huomaamatta: he kävelevät ryppäissä, keskustelevat innokkaasti ruokapöydän ääressä ja kulkevat osa määrätietoisemmin, osa epävarmemmin sairaalan sokkeloisissa tunneleissa kohteesta toiseen.
AAMULENKILTÄ TYÖN TOUHUUN On aikainen maanantaiaamu. Vaasan keskussairaalan pääaulaan on saapunut kolmisenkymmentä innokkaan, vaikkakin hieman unisen näköistä Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijaa. Otos on melko edustava, sillä keskimäärin jopa 85 prosenttia Vaasan kaikista lää-
käriopiskelijoista tulee Turun yliopiston kautta suorittamaan lyhyen opintojakson Vaasassa. Loput tulevat Helsingistä, murto-osa Oulusta. Tänään lääkäriopiskelijat ovat taivaltaneet muutaman kilometrin pituisen kävelylenkin Vaasan Suvilahdesta, jossa heidän väliaikaiset asuntonsa sijaitsevat. – Yhteiset junamatkat Turusta Vaasaan ja samassa soluasunnossa asuminen luovat hyvää yhteishenkeä, kertoo 25-vuotias lääkäriopiskelija Sofia Harkkila. Harkkila on saapunut Vaasaan osana Turussa käymäänsä viidennen opiskeluvuoden lastentautien kurssia, kuten myös hänen kurssitoverinsa Pauliina Toivonen, 25, ja Tuuli Kettunen, 27. Tällä kertaa kolmikko saa tutustua tarkemmin lastenpoliklinikkaan, lastenosastoon ja vastasyntyneiden teho-osastoon.
UNIVORMUISSA TOSITOIMIIN
Lääkärintakin valinta on kandeille kriittinen paikka.
Pian rento odottelu on vain hailakka muisto, sillä kandit ohjataan kiireen vilkkaa yhteiseen aamuinfotilaisuuteen hoitajaopiskelijoiden kanssa. Seuraavan tunnin aikana opiskelijoille tarjoillaan tiukkaa asiaa salassapitovelvollisuudesta, pukukaapeista, potilaskertomusjärjestelmästä, rokotuksista, lukuisista tarkistuslistoista sekä muista talon tavoista. Heikkohermoisempaa hirvittäisi, mutta kohderyhmänä on joukko rutinoituneita opiske-
8
Mikä kandi? Lääketieteen opiskelijalla on oikeus käyttää arvonimeä lääketieteen kandidaatti kahden ja puolen vuoden täysipäiväisen opiskelun jälkeen, kolmannen lukuvuoden alussa. Neljän vuoden opinnot suorittanut opiskelija voi toimia erikoissairaanhoidon toimintayksikössä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Viiden vuoden opinnot suorittanut lääketieteen opiskelija saa toimia tilapäisesti lääkärin tehtävässä erikoissairaanhoidon toimintayksikössä tai perusterveydenhuollon toimintayksikössä, esimerkiksi terveyskeskuksessa, tai hoitoa, ylläpitoa ja kuntouttavaa toimintaa järjestävässä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Lähde: Valvira
• Vaasan keskussairaalassa kandien vastuuopettajina toimii 12 Turun yliopiston palkkaamaa kliinistä opettajaa sekä kaksi professoria. • Vaasassa kandit perehtyvät joistakin seuraavista erikoisaloista: anestesiologia, ihotaudit, lasten- ja naistentaudit, kirurgia ja ortopedia, keuhkosairaudet, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, onkologia, psykiatria, sisätaudit ja traumatologia. • Myös yleislääketieteen kandeja työskentelee alueen terveyskeskuksissa.
lijoita, joille tällainen tietotulva lienee arkipäivää. Kehittämisylihoitaja kysyy, kuinka moni opiskelijoista on kaksikielinen. Kukaan ei nosta kättään. – Parhaiten kieltä oppii, kun sitä käyttää mahdollisimman paljon. Meidän sairaalassamme kieltä voidaan hyvin vaihtaa vaikka keskellä lausetta. Asiakkaalle puhutaan tietysti aina hänen omaa kieltään, kehittämisylihoitaja Susanne Salmela kertoo.
“Ruotsin kielikylvyn saa kaupan päälle.” Seuraavaksi lääkärikandidaatit pääsevät pikaiselle kierrokselle maanalaisiin tunneleihin sairaalan alle. Ohi vilahtaa niin lääketieteellinen kirjasto kuin videoluentosalikin. Ryhmästä kuuluu tuskastuneita älähdyksiä tunneleiden labyrinttimäisyydestä. Pian ollaan kuitenkin jo perillä. On koittanut opiskelijoiden viimeinen yhteinen vaihe eli lääkärintakkien valitseminen ennen kuin ryhmä hajaantuu omiin yksikköihinsä. Muutama opiskelija mittailee hieman epäuskoisen oloisena takkien hihojen istuvuutta. – Takit eivät ole liian pieniä, vaan hihojen kuuluu olla pituudeltaan hieman vajaita, huikkaa joku sivusta.
KOTIKÄYNTI 9
KUIN YHTÄ PERHETTÄ
VIIDEN TÄHDEN PAIKKA
Harkkila, Toivonen ja Kettunen ovat saapuneet ensimmäiseen perehtymiskohteeseensa, lastenpoliklinikalle. Siellä Marja-Leena Blokzijl, heidän kliininen opettajansa, muistuttaa, että opiskelijoille annettu aikataulu on suuntaa antava, sillä ”sinne mennään missä tapahtuu”. Opettaminen on selvästi erikoislääkäreille ja erikoistuville lääkäreille yhteinen asia – kaikki antavat kandeille henkilökohtaista opetusta pelkän ryhmäopetuksen sijaan. Neuvoja satelee päätä huimaavaa vauhtia: Ole aina aidosti läsnä lapselle ja vanhemmalle hoitotilanteessa. Harjoittele saneluita ja potilaskertomuksia erikoislääkärin valvonnassa. Jos aikaa on, voit myös aina käydä harjoittelemassa elvyttämistä lapsinukella. Hyvä olisi tutkia viikon aikana vähintään 3–4 vastasyntynyttä. – Yleensä vastasyntyneen tutkiminen on opiskelijoille mieluisaa puuhaa, Blokzijl kertoo. – Ellei opiskelijan kädet pahasti tärise tai ole aivan jäässä, kandikolmikko vitsailee.
Nuorten Lääkärien Yhdistys julkaisi alkuvuodesta 2018 kyselyn tulokset, jossa Vaasan keskussairaala kruunattiin sekä ”viiden tähden koulutuspaikaksi” että ”parhaaksi keskussairaalaksi”. Tulokset ovat lupaavia ja enteilevät jatkolle hyvää. Myös Harkkila, Kettunen ja Toivonen ovat tykästyneet vierailun aikana sairaalaan ja Vaasaan. Kettusen mielestä iltapäivystykseen osallistuminen ja lastenkirurgin työn seuraaminen ovat olleet viikon antoisinta puuhaa. Toivonen taas pitää mielenkiintoisimpana lasten endokrinologian poliklinikkaa, jossa lääkäriopiskelijat saivat seurata eri-ikäisten ja kehitystasoisten lasten hoitoa. Vastasyntyneiden tutkiminen oli myös kandeille uutta ja jännittävää.
Kandeilla ei ole ollut ennen Vaasa-viikkoaan juurikaan käytännön kokemuksia lasten erikoissairaanhoidosta. Tuleva tuntuu jännittävän. Tunnelma on kuitenkin perehdytyksessä vastaanottavainen ja lämmin. – Täällä ei tarvitse stressata pärjäämistään, sillä me olemme sairaalassa kuin yhtä perhettä ja autamme toisiamme. Mahdollisuuksien mukaan yritämme kaikki lounastaa yhdessä. Perjantaina pidämme yhteisen aamiaisen neuvotteluhuoneessa. Päivittäisellä tunnelmakierroksella kootaan päivän tapahtumat yhteen, Blokzijl kertaa hississä kolmikon siirtyessä seuraavaan paikkaan lastentautien osastolle.
Entä mitä kandeille on jäänyt viikosta viihdyttävimpänä mieleen? – Hauskinta kuluneessa viikossa oli lähempi tutustuminen toisiimme. Oli myös hauska kuulla erikoislääkärien erilaisista urapoluista ja elämäntarinoista, tulevat lääkärit intoilevat. Perjantaina työntäyteinen Vaasa-viikko alkaa olla jo päätöksessään ja on aika palkita kova uurastus. – Ajattelimme pistäytyä Sweet Vaasa -kahvilassa herkuttelemassa, kolmikko tuumaa hymyssä suin. Sen jälkeen edessä on vielä junamatka takaisin kotiin. Vaasaan juna tuonee opiskelijat vielä takaisin loppuopintojen aikana ja kuka tietää, ehkäpä sen jälkeenkin. •
KIELIKYLPYÄ LÄPI VIIKON Kandien viikkoaikataulu vaikuttaa niin kiireiseltä, että sillä saisi kevyesti täytettyä seuraavan kuukauden. Lukujärjestyksessä toistuvat tasaisin väliajoin aamun päivystysraportti, laiteopetus, osastokierto, lastenlääkärien vastaanottotyön seuraaminen, videoluennot sekä ohjelma klo 16 jälkeen eli iltapäivystys, jossa opiskelijat saavat seurata erikoistuvan lääkärin työntekoa lähietäisyydeltä. Tänne ei selvästikään ole tultu juhlimaan tai pänttäämään koulukirjoja. Ruotsin kielikylvyn saa kaupan päälle: – Ruotsin kieli on ehdottomasti hyvä juttu! Harvassa sairaalassa saa kohdata näin paljon ruotsinkielisiä potilaita. Mielestäni on hyvä, että näemme jo opiskeluvaiheessa mahdollisimman paljon erilaisia sairaaloita, Toivonen pohtii.
“Hauskinta kuluneessa viikossa oli lähempi tutustuminen toisiimme.”
10
Sairaalassa
Kohti uutta upeaa sairaalarakennusta Kesän 2018 aikana keskussairaalan Hietalahden alueelta purettiin kolme vanhaa rakennusta: H-, I- ja R-rakennukset. Niiden sekä syksyn aikana osittain purettavan NO-siiven tilalle nousee uusi H-rakennus, joka otetaan käyttöön vuonna 2022. Uuden H-rakennuksen toteutuksesta vastaa viiden toimijan muodostama projektiallianssi, joka on nimeltään Bothnia High 5. Vaasan keskussairaalan lisäksi allianssiin kuuluvat YIT, Ramboll Finland, Granlund Pohjanmaa, Raami Arkkitehdit sekä Arkkitehdit Kontukoski.
SAIRAALA JA ISO TYÖMAA RINNAKKAIN
ODOTUS PALKITAAN VUONNA 2022
Työmaa on kooltaan suuri, ja matka kohti uuden rakennuksen käyttöönottoa on pitkä. Samaan aikaan sairaalan kaikki yksiköt palvelevat normaaliin tapaan, ammattilaiset tekevät työtään ja asiakkaiden pitää päästä sujuvasti kulkemaan alueella. Jos vain mahdollista, sairaalalla asioimiseen on hyvä varata reilummin aikaa. Etukäteen voi tarkistaa, missä rakennuksessa on tarkoitus asioida sekä miten sinne työmaa huomioiden on helpoin kulkea. Parkkipaikkoja löytyy paremmin rannan puolelta.
Uusi H-rakennus tulee olemaan näkyvä maamerkki Hietalahden rannassa. Samalla monet toimintatavat muuttuvat ja aiemmin erillään olevia palveluita saadaan yhteen paikkaan. Uuteen rakennukseen tulee muun muassa suurpoliklinikka, joka kerää yhteen suuren osan Vaasan alueella tarjottavista terveydenhuollon erikois- ja perustason sekä sosiaalipalveluiden avopalveluista.
OPASTEET, POTILASKIRJEET JA NETTISIVUT OHJAAMASSA OIKEAAN SUUNTAAN Bothnia High 5 -allianssi vastaa H-uudisrakennuksen työmaahan liittyvästä tiedottamisesta. Ajankohtaisin tieto löytyy allianssin nettisivuilta, jotka löytyvät osoitteesta www.bothniahigh5.fi. Samalla sivustolla voi seurata hankkeen etenemistä. Kutsukirjeiden mukana kotiin tulee kartta, johon on piirretty työmaan ohitse menevä kulkureitti parkkitalosta ja pysäköintialueelta päärakennukseen. Paikan päällä Hietalahdessa apuna on opaskylttejä sekä sisällä että ulkona.
Käy tutustumassa H-uudisrakennukseen ja Bothnia High 5 -allianssiin osoitteessa www.bothniahigh5.fi
KOTIKÄYNTI 11
Lyhyesti
Hyppää suureen sairaalaseikkailuun
Katso video ja selvitä mitä pieni tyttö löytää sairaalamme uumenista! Eräänä päivänä pieni tyttö saapuu äitinsä ja perheen vauvan kanssa päivystykseen. Tytöllä on odotellessa tylsää. Yhtäkkiä hän havaitsee jotakin todella erikoista ja lähtee havaintonsa kintereille... Keksityssä tarinassa esiintyy sekä sairaalan omaa henkilökuntaa että ammattinäyttelijöitä. Faktat ja teot ovat oikeita, mikä antaa aitoa kuvaa muun muassa meillä tehtävistä hienoista tutkimuksista, arvostamistamme asioista sekä siitä miltä sairaalan sisällä näyttää. Video on osa uutta nettisivustoa, joka on suunniteltu erityisesti rekrytointia varten. Katso seikkailuvideo ja näe sairaala ihan uudesta näkökulmasta! www.vaasankeskussairaala.fi/suurisairaalaseikkailu
Gallup lastenosastolla
- Mikä oli mukavinta sairaalavierailullasi? Entä jännittävintä? Vierailimme Vaasan keskussairaalan lastenosastolla A-siiven yhdeksännessä kerroksessa ja tapasimme kaksi lapsipotilasta.
TEKSTI JA KUVAT: Hanna Hattar
Joel Öling, 11 vuotta ORAVAINEN – Oma sairaanhoitajani on ollut parasta osastohoidossa. Hän on ollut tosi kiltti. Ikävintä oli odottaa leikkausta. Kaikki oli niin uutta, enkä tiennyt mitä oli edessä. Se jännitti.
Minea Kontiainen, 2 vuotta PIETARSAARI Minean äiti Linda Jokinen kertoo Minean nauttineen eniten leikkimisestä lastenosaston leikkihuoneessa. Erityisessä suosiossa ovat olleet potkumopo ja pikkuautot. Minea on tykännyt myös osaston mukavista hoitajista. Jännittävintä ja hieman ikävää ovat olleet lääkkeet ja niiden avulla tapahtunut hoito.
12
Odotustilojen uudistuksen yhteydessä Vaasan kaupungin kulttuuritoimi maalautti seinälle upean maalauksen, jonka on toteuttanut taiteilija Päivi Arenius. Poliklinikan apulaisosastonhoitaja Kerstin West ja psykologi Björn Öst ovat tyytyväisiä viihtyisiin tiloihin.
Sairaalaelämää
Enemmän iloa lapsipotilaiden arkeen TEKSTI: Hanna Hattar KUVAT: Kasper Dalkarl
Kirkas seinämaalaus ja siinä seikkailevat eläinhahmot toivottavat saapujan tervetulleeksi Vaasan keskussairaalan lastenpsykiatriselle poliklinikalle Huutoniemelle. Poliklinikka muutti kesällä sairaalan Hietalahden alueelta Huutoniemelle, jolloin odotustilat saivat uuden ilmeen. Sisustuksen toteutti Project Liv -yhdistys, joka haluaa toiminnallaan tuoda iloa lapsipotilaiden arkeen. Nina Brännkärr-Friberg asettaa pehmolelukoiria hyllylle poliklinikan odotushuoneessa. Hän on yksi perustajajäsenistä Project Liv -yhdistyksessä, joka on tehnyt yhteistyötä jo muutaman vuoden ajan Vaasan keskussairaalan lastenpsykiatrisen poliklinikan sekä sairaalan lastenosaston kanssa. Yhteistyö alkoi askartelupaketeista, joita yhdistys lahjoitti poliklinikalle. Pehmolelukoirat ovat jatkoa lahjoituksille. – On hienoa kun voimme yhdistyksen avuin tsempata lasta eteenpäin. Lahjoitettuja leluja ja askartelupaketteja voidaan hyödyntää lasta hoidettaessa. Askartelu voi keventää tunnelmaa, kun lapsen kanssa puhutaan vaikeista asioista, kertoo Kerstin West, lastenpsykiatrian poliklinikan apulaisosastonhoitaja.
Project Liv on yhdistys, joka pyrkii toiminnallaan tuomaan iloa pitkäaikaissairaiden lasten ja heidän perheidensä arkeen. Yhdistyksen perustivat vuonna 2014 Pietarsaaressa kolme vanhempaa. Nina Brännkärr-Friberg on yksi heistä. Hänellä on omakohtainen kokemus pitkäaikaissairaan lapsen vanhemmuudesta. – Vietin yli 250 vuorokautta sairaalassa leukemiaa sairastaneen poikani kanssa. Niiden vuorokausien aikana pohdin asioita, jotka toisivat turvaa, auttaisivat perhettä kriisitilanteessa sekä toisivat pieniä ilonaiheita jaksaa eteenpäin. Niistä ajatuksista syntyi Project Liv.
“Vietin yli 250 vuorokautta sairaalassa leukemiaa sairastaneen poikani kanssa.” Yhdistyksen toiminta keskittyy kolmeen pääalueeseen, joita ovat unelmapäivät, iloisemmat sairaalat ja asiantunteva tuki. Unelmapäivänä toteutetaan sairaan lapsen tai lapsen perheen yksi unelma. Yhdistys tekee tiivistä yhteistyötä lapsia hoitavien tahojen kanssa, sillä niissä potilaat ja heidän edellytyksensä tunnetaan parhaiten. Hoitopaikka voi ehdottaa yhdistykselle pitkäaikaissairasta lasta, hänen sisaruksiaan tai koko perhettä, jonka unelman yhdistys voisi toteuttaa. Yhdistys keskustelee lapsen vanhempien kanssa ja päättää sen jälkeen, minkälaisen unelmapäivän se voi toteuttaa.
KOTIKÄYNTI 13
Toteutuneita unelmia ovat olleet esimerkiksi päivä huvipuistossa, tutustuminen ammattiin tai hotelliyö, jonka yhdistys on mahdollistanut sairaan lapsen väsyneille vanhemmille. Vuodessa yhdistys toteuttaa noin 40–45 unelmapäivää yhteistyössä Pohjanmaan eri sairaaloiden sekä monien Suomen yliopistollisten sairaaloiden kanssa.
VÄRIKKÄÄT SAIRAALAT IHASTUTTAVAT YMPÄRI MAATA Project Livin toinen painopiste, iloisemmat sairaalat, näkyy jo laajalti Pohjanmaalla sekä Suomen yliopistollisissa sairaaloissa. Sairaaloihin on toteutettu leikkinurkkauksia, viihtyisämpiä toimenpidehuoneita ja lasten käyttöön on jaettu materiaalia, kuten leluja ja askartelupaketteja.
"Unelmapäivänä sairaan lapsen tai lapsen perheen yksi unelma käy toteen." Yhdistyksen kolmas päätavoite, asiantunteva tuki, tukee muun muassa potilaan kielellisiä oikeuksia. Yhdistys tekee työtä esimerkiksi hoito-ohjeiden käännöksien eteen, jotta myös vähemmistöryhmät saisivat tietoa ja tukea omalla äidinkielellään.
Rahoituksensa Project Liv saa erilaisista taustarahastoista ja -säätiöistä sekä lahjoituksina yrityksiltä ja yksityisiltä. Yhdistys myy myös omia tukituotteita nettisivuillaan. – Meille ei ole tärkeintä näkyä julkisesti, emmekä kerää rahaa suurilla kampanjoilla. Päätyömme on konkreettista työtä lasten ja perheiden parhaaksi ja kaikki saamamme lahjoitukset menevät suoraan tähän työhön ilman välikäsiä. Pikkuhiljaa tieto toiminnastamme leviää ja myös sitä kautta saamme yhteydenottoja uusilta lahjoittajilta, mistä olemme todella kiitollisia, kertoo Brännkärr-Friberg. Project Liv työllistää kolme vakituista, osa-aikaisesti toimivaa työntekijää. Lisäksi toiminnassa on mukana suuri joukko vapaaehtoisia. Vaasan keskussairaalan lastenpsykiatrian poliklinikan uusia tiloja on kehuttu viihtyisiksi. – Yhdistys on antanut toiminnallemme merkittävän ja ainutlaatuisen lisän, josta olemme hyvin kiitollisia. Myös lasten vanhemmat arvostavat suuresti yhdistyksen panosta lasten ja perheiden hyvinvoinnin eteen. Monella perheellä on taloudellisesti tiukkaa eikä mihinkään ylimääräiseen ole varaa. Toteutuneet unelmapäivät ovat olleet valtava elämys ja ikimuistoinen asia koko perheelle, kertoo psykologi Björn Öst vanhemmilta saadusta palautteesta. •
Susanna Back, Nina Brännkär-Friberg ja Pinja Myllyniemi asettavat Project Livin lahjoittamia leluja Vaasan keskussairaalan lastenpsykiatrisen poliklinikan odotushuoneeseen. Yhdistys toteutti odotushuoneen värikkään sisustuksen kesällä 2018.
14
Lastenpsykiatrian poliklinikan muutto samaan rakennukseen lastenpsykiatrian osaston kanssa on sujuvoittanut sairaalan toimintaa, kertovat kliininen erityissairaanhoitaja ja perheterapeutti Camilla Dahlbäck-Salmela ja psykologi Susanna Åman-Back.
Sairaalassa
Kun mörkö kasvaa liian
suureksi
Kun lapsi voi psyykkisesti huonosti eikä perusterveydenhuollon antama tuki enää riitä, apua saa lastenpsykiatrian poliklinikalta ja osastolta. Vanhemmilla on hoidossa tärkeä rooli, sillä he ovat lapsensa asiantuntijoita.
TEKSTI: Päivi Ristimäki KUVA: Kasper Dalkarl
– Pienimmät asiakkaamme potkivat äitinsä vatsassa ja isoimmat ovat 12-vuotiaita, kertoo Camilla Dahlbäck-Salmela, kliininen erityissairaanhoitaja ja perheterapeutti. Hän tapaa työssään lasten perheitä ja etsii yhdessä heidän kanssaan lievitystä lapsen ongelmiin. Lapsen ensikäynnillä paikalla on useimmiten lääkäri ja perheterapeutti. Hoitotiimiin kuuluu usein myös psykologi, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti tai taideterapeutti. Lapsi käy terapiassa joko poliklinikalla tai on hoidossa osastolla. Hoitojakson kesto määräytyy sen mukaan, kuinka vakavia lapsen oireet ovat.
JOKAINEN LAPSI ON YKSILÖ – Meillä on valtava kirjo erilaisia oireita ja niiden syitä, ja sen vuoksi hoitomenetelmätkin vaihtelevat. Lapsella voi olla esimerkiksi ahdistusta, masennusta, pakko-oireita, unettomuutta tai käytösongelmia, kertoo psykologi Susanna Åman-Back. Erilaisten tutkimusmenetelmien ja haastattelujen avulla selvitetään ongelman syytä ja etsitään yhdessä perheen kanssa apua haasteisiin.
KOTIKÄYNTI 15
Lyhyesti
TEKSTI: Heli Masa KUVA: Getty Images
Lääkelista mukaan sairaalakäynnille Henkilökohtainen, mukana pidettävä lääkityslista turvaa hoidon terveydenhuollossa, sillä tietojärjestelmissä ei aina ole ajantasaisinta tietoa jokaisen asiakkaan lääkityksestä. Ajantasaisella lääkelistalla varmistetaan turvallinen hoito ja nopeutetaan sairauden tunnistamista ja hoitoa. Paras tapa varmistaa, että kaikki tieto käytössä olevista lääkkeistä kulkee mukana, on säilyttää lääkelistaa vaikkapa laukussa tai lompakossa.
Keskussairaalan päivystyksessä on selvitetty, millaisia ongelmia potilaan lääkityksen tiedonkulkuun liittyy. Sairaalan henkilökunta on käynyt läpi yleisimpiä ongelmatilanteita, joita toimimaton tiedonkulku sairaalan ja potilaan välillä on aiheuttanut ja tekee parhaillaan korjauksia toimintaansa. Paras keino varmistaa tiedonkulku on pitää lääkelista ajan tasalla ja mukana. – Lääkkeiden nimet voivat helposti unohtua. Siksi lista omista lääkkeistä on hyvä olla olemassa. Jos lista unohtuu kotiin, siitä ei ole hyöytä sairaalassa. Sairaalan puolesta voimme vaikuttaa vain omaan toimintaamme, kertoo palvelupäällikkö Ann-Katrin Brandtberg päivystyksestä. Nyt on sinun vuorosi: muistathan ottaa lääkelistasi mukaan sairaalakäynnille!
– Me ihmiset vältämme usein epämukavia tilanteita ja kun jokin asia alkaa ahdistaa, jätämme sen tekemättä. Jos esimerkiksi ihmisjoukossa oleminen pelottaa, ei pitäisi vältellä tilannetta vaan altistaa itsensä asteittain, jotta kierre ei pääsisi pahenemaan, Åman-Back sanoo. Lastenpsykiatrian poliklinikka on tänä vuonna muuttanut Huutoniemen alueelle samaan rakennukseen lastenpsykiatrian osaston kanssa, mikä on sujuvoittanut toimintaa. Hoitoon pääsee vain lähetteellä, mutta koulujen ja päiväkotien henkilöstö voi ottaa konsultaatiotyöryhmään yhteyttä ilman lähetettä, jos jokin lapsen käyttäytymisessä mietityttää.
“Avun pyytämisessä ei pidä viivytellä.”
– Perustasoon olisi panostettava. Lapsen arkiympäristössä eli päiväkodeissa ja kouluissa pitäisi olla riittävästi henkilöstöä, esimerkiksi kouluavustajia, kuraattoreita ja koulupsykologeja, Åman-Back sanoo. – Hyvä tukiverkosto auttaa elämän haasteissa, mutta kuka tahansa meistä voi kohdata vaikeuksia, jotka tuntuvat ylivoimaisilta. Avun pyytämisessä ei pidä viivytellä, Dahlbäck-Salmela muistuttaa. •
16
Potilastarina
TEKSTI: Päivi Ristimäki KUVAT: Kasper Dalkarl
Anna on nyt sinut pelkojensa kanssa Paniikkihäiriö iski yllättäen Annan elämään neljä vuotta sitten, mutta hän on taistellut tiensä syvyyksistä pinnalle. Siinä ovat auttaneet terapia sekä perheen ja ystävien antama tuki. – Olin konsertissa, kun aloin yhtäkkiä voida huonosti: sydän hakkasi ja hengittäminen tuntui vaikealta. En tiennyt mistä oli kyse ja pelästyin kovasti, kertoo Anna Alm, 14. Toinen samanlainen kohtaus tuli hänen syntymäpäiväjuhliensa jälkeen. Elämä tuntui muutenkin vaikealta: Anna oli alakuloinen ja itkeskeli eikä kouluun olisi huvittanut lähteä. Siihen aikaan perheessä tapahtui paljon muutoksia. Annan äiti, Magdalena Martin-Alm, otti yhteyttä koulun psykologiin. Kun tilanne ei parantunut, he saivat lähetteen lastenpsykiatrian poliklinikalle ja opettelivat perheterapeutin ja psykologin kanssa menetelmiä paniikkikohtausten selättämiseen.
VUORISTORATA, JOHON KUKAAN EI HALUA
Perhe kamppaili tilanteen parantamiseksi. Annan vointi oli välillä hyvä, välillä huono. Eräänä päivänä tilanne kriisiytyi ja Anna pääsi kahdeksi viikoksi lastenpsykiatrian osastolle. – Sairaalakoulua oli pari tunPerheen koira on Annalle rakas. –Milou vaistoaa tunteeni, Anna sanoo.
KOTIKÄYNTI 17
“Käsillä tekeminen auttaa siihen, että saan ajatukset muualle.”
tia päivässä, muutoin päivät kuluivat puuhaillen. Askartelin, uin ja juttelin hoitajani ja muiden lasten kanssa. Kirjoitin vihkoon tuntemuksiani, ja hoitajani sai lukea ne. Osastolla oli mukavaa, Anna kertoo.
Perhe sai tietoa siitä, miten paniikkikohtaukset syntyvät ja miten niitä voi lieventää. Magdalena Martin-Alm kiittelee saamaansa materiaalia, joka oli suureksi avuksi. Annalle määrättiin myös lääkitys. Osastolla vietetyn ajan jälkeen Annan vointi parani, mutta kuudennen luokan keväällä oireet palasivat, kun hänen isoäitinsä kuoli ja koulun vaihtaminen paljon suurempaan kouluun eli yläasteelle oli edessä. – Koulun kuraattori tuli käymään ennen koulun alkua ja se helpotti tilannetta, Annan äiti kertoo.
ANNAN MIELUISAT PULMAT Anna on kertonut avoimesti sairaudestaan, mikä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Hänellä on ystäviä, jotka ovat myös kärsineet paniikkikohtauksista, ja he saavat toisistaan vertaistukea. Anna on herkkä havainnoimaan muiden tunteita ja on usein ensimmäinen luokassa, joka huomaa, jos joku on allapäin. Nyt Anna on kahdeksannella luokalla ja tilanne on paljon parempi. Yhteistyö koulun kanssa on sujunut loistavasti koko sairastelun ajan. Kun Annalle tulee kesken tunnin huono olo, hän saa mennä kouluavustajan kanssa tekemään tehtäviä sivummalle. Koulutoverit ja opettajat ovat olleet suurena tukena. – Olen oppinut ottamaan päivän kerrallaan. Huonompia kausia tulee edelleen, mutta nyt tiedän, miten toimia. Käsillä tekeminen auttaa siihen, että saan ajatukset muualle. Minulla on kasapäin värityskirjoja ja erilaisia pulmapelejä Rubikin kuutioista lähtien, Anna sanoo. Anna on saanut kognitiivista käyttäytymisterapiaa, jossa opetellaan kohtaamaan pelkoja. Hänen äitinsä kiittelee lastenpsykiatrian henkilökuntaa. – He ovat kullanarvoisia, niin taitavia ja osaavia. Heidän apunsa on ollut korvaamatonta. Magdalena Martin-Alm painottaa, että avun pyytämistä ei pidä pelätä, vaikka alussa voi joutua olemaan vähän sitkeäkin. •
18
Lyhyesti
PET-CT-kuvantamislaite tulee U-rakennukseen Jos syöpä havaitaan ajoissa, selviytymisennuste voi olla parempi. Siksi varhaisessa vaiheessa tehtävillä löydöksillä voi olla jopa hengen pelastava merkitys. PET-CT-kuvantamislaite on kone, jolla pystytään havaitsemaan syöpäsolujen levinneisyyttä tai etäpesäkkeitä erittäin tarkasti. Laitteen hankkiminen Vaasan keskussairaalaan käynnistyi Vaasan lääketieteellisen säätiön lahjoittaessa avustuksen ja kun Pohjanmaan Syöpäyhdistys aloitti laajan, PETforBotnia-nimeä kantavan rahankeräyskampanjan.
Tärkeät rahankeräyskampanjat ovat vaikuttaneet siihen, että Vaasan sairaanhoitopiirin valtuusto päätti kesäkuussa, että PET-CT-kuvantamislaite hankitaan Vaasan keskussairaalaan. Keräyksellä on saatu paitsi koottua summa, jonka suuruutta ei etukäteen pystytty kuvittelemaankaan, herätetty myös suurta huomiota Vaasan keskussairaalaa ja syövän hoidon ja tutkimisen tulevaisuuden näkymiä kohtaan. Vapaaehtoisesti toteutettu keräys on luokassaan täysin ainutlaatuinen ja sen vaikutuksena hankittava kuvantamislaite tulee pelastamaan ihmishenkiä. PETCT-laite otetaan käyttöön alkuvuonna 2019.
LUKIJAKILPAILU – vastaa ja voit voittaa Vaasa-teemaisen keittiöpyyhkeen! Anna palautetta tästä lehdestä ja auta meitä kehittämään sisältöä tuleviin lehtiin. Vastanneiden kesken arvomme kolme Vaasa-aiheista keittiöpyyhettä. Arvonta suoritetaan 20.12.2018. Voit vastata myös verkossa osoitteessa: www.vaasankeskussairaala.fi/kotikaynti
Mitä mieltä olet lehden artikkeleista? erinomainen
hyvä
tyydyttävä välttävä en huomioinut
Anna ruusuja tai risuja sekä juttutoiveita lehden toimitukselle:
Vaasan sairaanhoitopiiri maksaa postimaksun
Pääkirjoitus Mitä verinäytteelle tapahtuu? Viikko kandien matkassa Kohti uutta upeaa sairaalarakennusta Enemmän iloa lapsipotilaiden arkeen Kun mörkö kasvaa liian suureksi Anna on nyt sinut pelkojensa kanssa
Mitä mieltä olet lehden ulkoasusta?
Vastaajan ikä:
erinomainen
0 – 20
hyvä
NIMI: OSOITE: PUHELINNUMERO:
tyydyttävä välttävä en huomioinut
21 – 30
31 – 40
41 – 50
51 – 60
61 – 70
71 –
VAASAN KESKUSSAIRAALA / VIESTINTÄ X6 TUNNUS 5005967 65003 VASTAUSLÄHETYS