K-Posti Oy | JULKINEN TIEDOTE
1 / 2016
Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti
Mielen solmut auki yhdessä
Kotikäynti 10 vuotta
Pelastava elvytystaito
18
Omakanta käytössä
Sydänkohtaukseen viittaavien oireiden ilmaantuessa on paras hälyttää ambulanssi.
Pääkirjoitus ....................................................... 3 Inhimillisiä tarinoita kymmenen vuoden ajalta .... 4 1 / 2016 KOTIKÄYNTI-LEHTI on Vaasan keskussairaalan kotikäynti alueen jokaiseen kotitalouteen. Sairaala ja sen ihmiset koskettavat kaikkia meitä jossain elämämme vaiheessa. Vaasan keskussairaalassa pelastetaan päivittäin ihmishenkiä ja tehdään arvokasta työtä ihmisten hoitamiseksi.
Vaikeista kokemuksista vahvoiksi auttajiksi ........ 5 Elvytys on taito, jolla voi pelastaa toisen ihmisen ................................... 10 Elämään elvytetty ............................................ 14 Huippuunsa hiottu apu sydämelle..................... 16 Gallup.............................................................. 18
Tällä lehdellä haluamme tuoda tutuksi sairaalan toimintaa, ihmisiä ja potilaiden kertomuksia. Toivottavasti viihdyt seurassamme!
facebook.com/vaasacentralhospital vaasankeskussairaala.fi/blogi
4041 0822 Painotuote Trycksak
Sote rakentuu
– pysymmekö mukana?
Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti
Olen työni puolesta saanut seurata sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta vuodesta 2004. Läheltäkin seuranneena on ollut vaikeaa pysyä mukana kaikissa käänteissä. Maan hallituksilla on ollut selvä muuttumaton yleistason tavoite ratkaisumalleille koko tämän ajan. Kaikki haluavat poistaa terveyserot ja epätasa-arvon palvelujen saatavuudessa sekä helpottaa pääsyä hoitoon perustasolla. Parhaana keinona tähän on nähty palvelujen täysi integraatio. Maan talouden heikennyttyä on myös kustannusten säästötavoite noussut yhä vahvemmaksi.
Julkaisija Vaasan keskussairaala
Miksi uudistus ei etene? Syitä on sekä järjestelmän monimutkaisissa riippuvuussuhteissa että poliittisissa näkemyseroissa. Yhdelläkään puolueella ei ole yhteisesti sovittua rakennemallia puhumattakaan siitä, että puolueiden välillä olisi yhteisymmärrystä. Kun uutisissa kerrotaan, että hallitus on tehnyt uusia linjauksia, syntyy vaikutelma, että ongelmat on ratkaistu. Usein kuitenkin linjaus on poliittinen sopimus, ei niinkään valmiiksi mietitty rakennemalli. Näin on käynyt toistuvasti ja myös pääministeri Sipilän hallitus on sortunut samaan virheeseen.
Toimitus Anna Jussila Heli Masa
Toistaiseksi viimeinen linjaus tehtiin 6.4.2016, joka selvensi joitakin asioita, mutta poikkesi osittain aiemmin tehdyistä päätöksistä. Rahoituksen suhteen päätettiin, ettei tuleville maakunnille anneta verotusoikeutta, vaan rahoitus kerätään valtion tuloveroilla. Uutena tuli mukaan potilaan valinnan vapaus ja vahva tuottajien kilpailu perustasolla. EU:n kilpailulainsäädännöstä johtuen tämä tarkoittaa sitä, että julkinen taho joutuu yhtiöittämään toimintojaan näiltä osin. Kilpailun laajuus ratkaistaan myöhemmin, kun asiaa selvittelevä työryhmä jättää mietintönsä. Selvitettävänä ja sovittavana on vielä monta asiaa. Lakiluonnoksia on luvattu lausuntokierrokselle loppukeväästä. Hallituksen esitys eduskunnalle annettaneen marraskuussa 2016 ja sote-rakennelain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2017. Alueellisia organisaatioita aletaan rakentaa heti, kun lakiluonnokset julkaistaan ja uuteen järjestelmään mennään viimeistään 1.1.2019. Voimme kaikki vielä vaikuttaa tuleviin ratkaisuihin. Lausuntokierros on tärkeä vaikuttamisen paikka ja vielä eduskuntakäsittelyn valiokuntavaiheessa voidaan tehdä muutoksia, jos ne koetaan tarpeellisiksi. Uudistus on suurimpia julkisen palvelujärjestelmän muutoksia, mitä maassamme on tehty ja se vaikuttaa kaikkien elämään. Suomen korkeatasoinen terveydenhuoltojärjestelmä on turvattava muutoksessa. Göran Honga Sairaanhoitopiirin johtaja
Päätoimittaja Olle Gull 06 213 1100 Toimituspäällikkö Heli Masa 06 213 1723
Kansikuva Katja Lösönen Toimitusneuvosto Göran Honga, Olle Gull, Auvo Rauhala, Marina Kinnunen Avustajat Mari Plukka Sari West Sähköposti etunimi.sukunimi@vshp.fi Layout ja taitto C2 Advertising Oy Paino Arkmedia Oy Painos 89 200 Jakelu Vaasan sairaanhoitopiirin kotitaloudet ISSN 2323-7058
VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI Vaasan sairaanhoitopiirin muodostavat 13 omistajakuntaa, joissa asuu yhteensä noin 168 900 ihmistä. Vaasan keskussairaalan noin 2 500 eri alan asiantuntijaa tekevät työtä potilaiden hoidon ja hoitoa tukevien palveluiden parissa. Pätevä ja sitoutunut henkilökuntamme kohtaa jokaisen potilaan yksilöllisesti ja inhimillisesti, joten olet luonamme hyvässä hoidossa. OMISTAJAKUNNAT Kaskinen • Korsnäs • Kristiinankaupunki Laihia • Luoto • Maalahti • Mustasaari Närpiö • Pedersöre • Pietarsaari Uusikaarlepyy • Vaasa • Vöyri
4
KOTIKÄYNTI
Inhimillisiä tarinoita kymmenen vuoden ajalta Kun sairaus osuu omalle kohdalle tai lähipiiriin, herää paljon kysymyksiä. Tietoa etsitään netistä, jossa tiedon lisäksi on paljon mielipiteitä ja jopa kauhukertomuksia. Sairaalan oma lehti on pyrkinyt alusta asti näyttämään molemmat puolet asiasta: ääneen pääsevät niin asiantuntijat kuin aivan tavallisetkin ihmiset. Informatiivinen kotikäynti on tehty jo kymmenen vuoden ajan Vaasan sairaanhoitopiirin alueen jokaiseen kotiin. Kotikäynti-lehden ensimmäinen numero ilmestyi toukokuussa 2006. Se oli Suomessa ensimmäinen sairaalan tiedotuslehti, joka oli suunnattu oman alueen asukkaille. Lehti on ilmestynyt kymmenen vuoden aikana kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Suuret muutokset keskussairaalalla, kuten uusi Y-rakennus ja yhteispäivystyksen käyttöönotto, muuttivat ilmestymisaikataulua. Vuonna 2013 tehtiin vain yksi lehti ja seuraavana vuonna kolme lehteä. Jokaisessa lehdessä on ainakin yksi artikkeli, jonka päähenkilö on ollut sairaalan potilaana itse tai on kertonut tarinan potilaan läheisenä. Yleensä nämä tekstit ovat palautteiden mukaan olleet suosituimpia. Niiden tekeminen on myös erityisen mieleenpainuvaa. Toisinaan samankaltaisessa elämäntilanteessa oleva lukija kiittää suoraan haastateltavaa. Potilastarinat ovatkin usein tarjonneet lohtua samankaltaisessa elämäntilanteessa olevalle. Suuri kiitos kaikille ensimmäisen kymmenvuotisen taipaleen aikana mukana olleille, niin lukijoille kuin haastatelluille. Juttutoiveita ja palautetta voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen: viestinta@vshp.fi •
10 vuoden aikana Kotikäynnissä on ollut esillä: Erilaisia sairauksia ja vaivoja: masennus, sydänsairaudet, synnytyspelko, tekonivel, dialyysi, uniapnea, syöpä, astma, aivohalvaus, liikalihavuus, silmäsairaudet, psoriasis, ahdistus, rintatulehdus, inkontinenssi, purentavaivat, lapsettomuus, gluteeniherkkyys, syömishäiriö, lapsettomuus, rytmihäiriöt
60
yksikköä, hoitoa ja tutkimusta
24
potilastarinaa ja synnytysaiheista artikkelia
TEKSTI: HELI MASA
KOTIKÄYNTI
TEKSTI: ANNA JUSSILA KUVAT: KATJA LÖSÖNEN
5
Vaikeista kokemuksista
vahvoiksi auttajiksi Kokemusasiantuntijoiden elämään on mahtunut erilaisia mielenterveyden häiriöitä, jotka vaihtelevat syvistä pelkotiloista masennukseen. Jyrkillä ja Annalla on kuitenkin yksi yhteinen tekijä: he ovat selvinneet ongelmistaan voittajina. Nyt tuoreet kokemusasiantuntijat haluavat puhua kokemuksistaan ja näyttää muille, että vaikeistakin kokemuksista voi selvitä. TEKSTI: ANNA JUSSILA KUVAT: KATJA LÖSÖNEN
– Hei, olen Gaby! – Hei Gaby! Ryhmä vastaa kovalla äänellä ja puhkeaa iloiseen nauruun. Käynnissä on yhdestoista ja viimeinen tapaamiskerta psykiatrian erikoisalan järjestämässä koulutuksessa, josta valmistuu Vaasan alueen ensimmäisiä suomen- ja ruotsinkielisiä kokemusasiantuntijoita. Kokemusasiantuntijoilla on omakohtaista kokemusta psyykkisestä sairaudesta joko oman tai läheisen sairastumisen kautta. Osa taas on ryhtynyt kokemusasiantuntijaksi päihdeongelmista selvittyään. Joillakin psyykkinen sairaus voi ilmetä myös fyysisinä oireina. Tällä kerralla käydään läpi Yrkeshögskolan Novialla näyttämötaiteesta vastaavan Gabriele Alischin vetämänä itseilmaisuharjoituksia. Opit tulevat käyttöön tulevissa koitoksissa, kun kokemusasiantuntijat toimivat esimerkiksi tukihenkilöinä tai luennoitsijoina eri tilaisuuksissa, joissa heidän apuaan tarvitaan. Yhdessä mielen solmut auki Kaikki kokemusasiantuntijakoulutetut pääsevät kertomaan oman henkilökohtaisen tarinansa ryhmälle. Tarinan kertominen on koettu voimaannuttavaksi työkaluksi, jonka avulla voi käsitellä helpommin omia tunteitaan. Myös vaikeista kokemuksista irti päästäminen on usealla helpottunut. – Muiden henkilökohtaisiin elämäntarinoihin oli helppo samaistua. Samalla syntyi kuitenkin ihmetyksen tunne: Miksi itsensä täydellinen avaaminen pelotti alussa niin paljon? Uskon, että se johtuu siitä, ettei moni ole tottunut puhumaan niin avoimesti edes läheisilleen, pohtii kokemusasiantuntijaksi valmistuva Jyrki Iinatti.
6 KOTIKÄYNTI
Puhuminen kävi kuitenkin kerta kerralta Jyrkille helpommaksi. Hän on itse kokenut elämänsä aikana erilaisia kroonisia kipuja ja masennuksen vaiheita. Toisinaan usko paranemisesta oli loppua kokonaan. Vähitellen elämä alkoi kuitenkin jälleen kirkastua ja maistua. Samalla syntyi ajatus muiden auttamisesta. – Jos löytyy yksikin, joka hyötyy minun kokemuksistani vaikeasta masennuksesta tai erilaisista kiputiloista, niin se riittää minulle hyvin. Maahanmuuttajien auttaminen myös kiinnostaa, sillä heillä saattaa usein olla vaikeitakin posttraumaattisia stressitiloja uudessa maassa, kertoo Jyrki, joka on asunut Ruotsissa maahanmuuttajana yli 25 vuotta. Puhumattomuudesta nuorten tukihenkilöksi Anna Håkans puhuu nuoruutensa kokemuksista harvinaisen avoimesti. Oli kuitenkin aika, jolloin hän ei suostunut puhumaan kenellekään häntä lähestyvälle aikuiselle kotinsa ongelmista. Koulussa ongelmaa ei otettu kunnolla puheeksi, vaikka eräs opettaja huomasikin jonkin olevan vialla. – Kun olin yläasteella, äitini sairastui. Minulla on aina ollut läheinen suhde äitiini, ja siksi olinkin päättänyt, että en puhu kenellekään perheen sisäisistä asioista. Kävin kuraattorilla, mutta kukaan ei päässyt muurini yli. Valehtelin jopa sosiaalitoimelle ja onnistuin olemaan niin uskottava, että he poistuivat kotoamme antaen minulle vain käyntikorttinsa, Anna muistelee.
Anna tahtoo auttaa erityisesti nuoria, jotka elävät raskaan psyykkisen painolastin alla. – Sinulla on oikeus omaan elämääsi. Mitään ei tarvitse tässä elämässä hävetä, sillä apua kyllä löytyy, Anna rohkaisee nuoria.
KOTIKÄYNTI
Jyrki yllättyi, että muilla kurssilaisilla oli niin vaihtelevia kokemuksia psyykkisistä sairauksista. – Niin paljon kuin on erilaisia ihmisiä, on myös kaikenlaisia ongelmia ja haasteita. Se tieto on antanut tunteen, että ei tässä yksin ongelmien kanssa istuta.
Kukaan ei päässyt muurini yli. Valehtelin jopa sosiaalitoimelle ja onnistuin olemaan niin uskottava, että he poistuivat kotoamme antaen minulle vain käyntikorttinsa.
7
8
KOTIKÄYNTI
Tapahtuneesta on kulunut kymmenen vuotta. Puolitoista vuotta sitten Anna koki ahaa-elämyksen työssään omaisyhdistyksessä. Silloin hän ymmärsi paremmin, millaisen ongelman kanssa perhe paini hänen lapsuudessaan. – Vaikka koin, että pystyin jälleen jatkamaan elämääni, minulla oli samalla valtava tarve puhua kokemuksestani. Harva tietää edelleenkään mitä perheessämme on tapahtunut, sillä koin siitä lapsena häpeää. Kokemusasiantuntijana Anna haluaa auttaa erityisesti nuoria, jotka ovat eläneet perheessään raskaan psyykkisen taakan alla. Hän uskoo, että tällä hetkellä moni nuori kärsii välillisesti jonkun perheenjäsenensä psyykkisestä sairaudesta. – Haluan kertoa nuorille, ettei lastensuojeluilmoituksen kohteeksi joutuminen ole häpeä. Se on vain merkki siitä, että joku välittää. •
Kokemusasiantuntijasta on moneksi Vaasan keskussairaalan kautta kouluttautui tänä keväänä 30 mielenterveys- ja päihdeongelmien kokemusasiantuntijaa. Toivomuksena on, että erilaiset terveydenhuoltoalan toimijat ja yhdistykset löytäisivät kokemusasiantuntijoiden tarjoamat palvelut tukihenkilöinä, kouluttajina, ryhmänohjaajina ja palveluiden kehittäjinä. – Kokemusasiantuntija toimii usein sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen kanssa. Tarkoitus on ottaa mukaan kaikentaustaisia ja -ikäisiä kokemusasiantuntijoita entistä paremmin osaksi psykiatrista hoitotyötä, kertoo ryhmiä ohjannut ja koordinoinut psykiatrisen hoitotyön asiantuntija Gunnevi Vesimäki. Haluatko tutustua Annan ja Jyrkin lisäksi muihin kokemusasiantuntijoihin? Lue heidän tarinansa kotisivuiltamme: www.vaasankeskussairaala.fi/kokemus-vahvistaa
Lue myös muiden kokemusasiantuntijoiden tarinat kotisivujemme blogista!
Gunnevi Vesimäen mukaan aika näyttäisi vihdoin olevan kypsä kokemusasiantuntijoille. - Haluamme saada kokemusasiantuntijat suuren yleisön tietoisuuteen, jotta heidän apuaan vertaistukena voidaan käyttää entistä paremmin psykiatrisessa hoitotyössä.
KOTIKÄYNTI
Työyhteisöt auttavat henkilökuntaa voimaan hyvin Tutkimuksen mukaan työn kuormitus ja stressi ovat Vaasan sairaanhoitopiirin henkilöstön keskuudessa vähentyneet 10 vuodessa. Tämä selviää Suomen suurimmasta sairaalahenkilöstön seurantatutkimuksesta, jossa Vaasan sairaanhoitopiirin työntekijät olivat mukana seitsemättä kertaa. Kahden vuoden välein toistuvassa kyselyssä arvioidaan työtä ja niissä tapahtuneita muutoksia sekä vertaillaan työhyvinvointia valtakunnallisella tasolla.
Tutkimusta johtanut professori Mika Kivimäki nostaa tutkimuksen yhdeksi positiiviseksi tulokseksi työyhteisöt. Kolmen viime vuoden aikana työssä koettu epävarmuus on kuitenkin lisääntynyt. – Työyhteisötaitoihin kuuluvat esimerkiksi toisen auttaminen ja huomaavaisuus. Vaasan alueella työyhteisöt koetaan vahvoiksi ja ne voivat tukea sote-myllerryksen aikana niin hoitotyötä kuin kokonaisvaltaista työssä jaksamistakin, Kivimäki kertoo. Kyselyyn vastasi 1301 sairaanhoitopiirin työntekijää.
Pikkuuutisia
Muista valokuvausetiketti Klik! Kuvaamme ja julkaisemme kuvia enemmän kuin koskaan. Toinen lataa kuvan vastasyntyneestä pienokaisestaan, toinen taas saattaa julkaista paikannustietonsa yllättävästä käynnistään sairaalan päivystyksessä. Vaikka kipsatun jalan kanssa otettu tilannekuva osastolta tuntuisi houkuttelevalta idealta jakaa sosiaalisessa mediassa, harkitsethan vielä hetken ennen kuvan ottamista. Jokaisella vierailijalla, asiakkaalla ja työntekijällä on oikeus yksityisyyteen sairaalassa. Muistutukseksi olemme laittaneet kaikkien sisäänkäyntien yhteyteen valokuvauksen kieltävän merkin. Jos haluat ottaa valokuvia tai videokuvaa sairaalassa, sovi aina henkilökunnan kanssa etukäteen siitä, miten kuvaaminen voidaan toteuttaa. Tämä koskee myös sairaalan yleisiä paikkoja, kuten pääaulaa ja yhteispäivystyksen odotushuonetta. Muistetaanhan siis kuvata vain luvan kanssa!
9
10 KOTIKÄYNTI
TEKSTI: HELI MASA KUVAT: KATJA LÖSÖNEN
Elvytys on taito,
jolla voi pelastaa toisen ihmisen Jos sydän pysähtyy, voivat tuhlatut minuutit olla elämän hintaisia. Hätätilanteessa on vieressä olevan tai paikalle osuvan ihmisen reaktio yleensä se ratkaisevin. Ainoa oikea tapa reagoida on soittaa hätänumeroon ja aloittaa elvytys. Sydämen pysähtyessä on aina kiire. Kun se tapahtuu sairaalan ulkopuolella, ei käytössä ole välittömästi muuta kuin toisen ihmisen apu. Yleensä toisen, ihan tavallisen ihmisen, jolla ei ole muita keinoja kuin hälyttää ammattiapua ja yrittää auttaa itse avun saapumiseen asti. Vaikka tilanne on kriittinen, jopa pelottava, on toimintaohje hyvin yksinkertainen ja siksi jokaisen helppo oppia: – Ensin tarkistetaan nopeasti potilaan tilanne, soitetaan hätänumeroon 112 ja noudatetaan sieltä annettuja ohjeita, tii-
vistää Vaasan keskussairaalan akuuttilääketieteen ylilääkäri ja ensihoidon vastuulääkäri Taneli Väyrynen. – Elottoman kohdalla aloitetaan aina paineluelvytys. Kynnys elvytyksen aloittamiseen pitää olla erittäin matala, Väyrynen jatkaa. Vaikka ei olisi aiempaa osaamista elvytyksestä, painelun voi aloittaa hätäkeskuksen ohjeiden mukaisesti. – Puhelulla hätäkeskukseen varmistetaan se, että apu lähtee heti liikkeelle. Mutta jos ambulanssia jäädään odottamaan ilman elvytystä, on ennuste romutettu, lisää tehohoidon osaston apulaisylilääkäri Raku Hautamäki. Soittamalla hätäkeskukseen Suomi 112 -sovelluksen kautta välittyy tieto soittajan sijainnista. Tämä voi nopeuttaa potilaan saavuttamista merkittävästi, etenkin mikäli soittaja ei tiedä tarkkaa osoitettaan tai sijaintiaan.
KOTIKÄYNTI
11
Kriittiset minuutit ennen ammattilaisten saapumista Tilanne arvioidaan puhuttelemalla ja kokeilemalla, miten ihminen reagoi. Mikäli potilas ei reagoi voimakkaalla äänellä puhutteluun ja ravisteluun, on syytä soittaa välittömästi hätänumeroon. Hätäkeskuspäivystäjä antaa ohjeet hengityksen arviointiin. Aluksi neuvotaan kääntämään potilas selinmakuulle, ja nostamaan potilasta niskasta siten, että pää kääntyy taaksepäin. Tämän jälkeen arvioidaan hengittääkö potilas normaalisti. Mikäli hengitys on haukkovaa tai puuttuu kokonaan, hätäkeskuspäivystäjä antaa ohjeet elvytyksen aloittamiseen. – Hengityksen arviointiin ei tule käyttää liikaa aikaa. Elvytys pitää aina aloittaa, mikäli ei ole varma siitä onko hengitys normaalia. Pulssia ei tarvitse edes yrittää tunnustella, Väyrynen painottaa. – Jos tässä kohtaa ei aivan yletöntä voimaa käytä, ei voi tehdä mitään väärin, lisää Hautamäki. Auttajan ei kannata pysähtyä arvioimaan oman toimintansa mahdollisia haittoja, sillä kaikki viivyttely on huomattavasti vahingollisempaa. – Elvytyksellä suojellaan sydäntä ja aivoja. Verenkierron pysähtyessä ovat aivot vaarassa, kertoo anestesialääkäri Johan Smeds. – Aivot ovat elimistä kriittisimmät, sillä ihminen toimii aivoilla. Soluvauriot aivoissa alkavat jo muutamien minuuttien kuluttua verenkierron pysähtymisestä.
Rintakehän tulee painua reilusti (5-6 cm) alaspäin, jotta veri kiertää tehokkaasti aivoihin ja sydänlihakseen.
Kädet rinnalle ja yhtäjaksoista pumppaamista Nykyiset elvytyssuositukset painottavat painelun merkitystä. Yhtäjaksoisella paineluelvytyksellä tarkoitetaan sitä, että rintakehää painetaan 100–120 kertaa minuutissa mahdollisimman vähin keskeytyksin. Rintakehän tulee painua reilusti (5–6 cm) alaspäin, jotta veri kiertää tehokkaasti aivoihin ja sydänlihakseen. – Kun suusta-suuhun-puhallusten sijaan painotetaan paineluelvytystä, elvytyksen aloittamisen kynnys on laskenut, mikä on kaikkien etu, Smeds kertoo.
Kevään 2016 aikana Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian 60 sairaanhoitajaopiskelijaa ovat saaneet perusteellista elvytyskoulutusta.
12
KOTIKÄYNTI
Väyrynen sanoo, että hätäkeskuksesta saa tarvittaessa ohjeet myös puhalluselvytykseen: – Hätäkeskus kehottaa auttajaa myös puhaltamaan, jos hän on elvytystaitoinen eli hallitsee painelu-puhallus-elvytyksen. Puhalluselvytys ohjeistetaan myös, mikäli kyseessä on hukkuminen, tukehtuminen tai lapsipotilas. Happipitoisuus toisen ihmisen puhaltamassa ilmassa on matala, minkä vuoksi suusta-suuhun-elvytyksen merkitys on vähäisempi kuin jatkuvan paineluelvytyksen. Ambulanssin henkilöstö pystyy antamaan käytännössä puhdasta happea. Elvytyksen harjoittelua suositellaan myös kouluikäisille, jopa 12-vuotiaille. – Erityisesti heidän, joiden lähipiirissä on riskiryhmään kuuluva henkilö, eli joku jolla on esimerkiksi sydänsairaus, kannattaa hakeutua ensiapukurssille ja opetella elvytystaito helpottamaan toimintaa mahdollisessa tositilanteessa, Väyrynen sanoo. ”Yksinkertaisuus on kaunista tässä asiassa” Sydän voi pysähtyä sydänperäisistä tai ei-sydänperäisistä syistä. Sydänperäisiä syitä ovat erilaiset sydänsairaudet, kuten sepelvaltimotauti tai sen aiheuttama sydäninfarkti. Sydän voi myös pysähtyä kaikista niistä syistä, jotka johtavat verenkierron lamaantumiseen tai hengityksen heikkenemiseen. – Listalla ovat vammat (esim. putoaminen tai liikenneonnettomuus), erilaiset verenvuodot, myrkytys, vaikea keuhkokuume, keuhkoveritulppa, hukkuminen, tukehtuminen ja vaikea sairauskohtaus (esim. astma tai epilepsia). Riippumatta sydänpysähdyksen syystä toimintamallin tulee olla sama, eli nopea soitto hätänumeroon avun hälyttämiseksi ja lisäohjeiden saamiseksi, kertoo ensihoidon vastuulääkäri Väyrynen. Kaikki kolme lääkäriä painottavat tärOn parempi aloittaa keintä seikkaa: – Ei pidä pelätä, että tekee jotain elvyttäminen joskus haittaa elvytyksellä. Viive elvytyksen turhaan kuin viivytellä aloituksessa on tärkeä saada minimoitua. On parempi aloittaa elvyttäminen silloin, kun elvytystä joskus turhaan kuin viivytellä silloin, todella tarvitaan. kun elvytystä todella tarvitaan. Tässä siis yksinkertaisuudessaan kaunis toimintaohje opeteltavaksi: arviointi – soitto hätänumeroon – painelu! •
Lisätietoja • Tutustu perusteellisempiin elvytysohjeisiin: www.kaypahoito.fi • Ilmoittaudu SPR:n järjestämälle ensiapukurssille: www.ensiapukoulutus.fi • Vaasan keskussairaala yhteistyössä VAMK:n ja Yrkeshögskolan Novian kanssa järjesti elvytysviikon toukokuussa. Käy lukemassa lisää elvytyksestä ja elvytysviikosta: www.vaasankeskussairaala.fi/elvytysviikko • Hätäkeskuslaitos suosittelee lataamaan 112 Suomi -mobiilisovelluksen, joka nopeuttaa avunsaantia hätätilanteessa: www.112.fi/hatanumero_112/tieda_sijaintisi
KOTIKÄYNTI
13
Elvytys 1. Tunnista tilanne: Kun henkilö ei herää puhutteluun eikä ravisteluun, hänellä on todennäköisesti sydänpysähdys. Silloin on tärkeintä toimia nopeasti ja hallita elvytyksen perusteet.
2. Soita hätänumeroon 112 ja noudata ohjeita 3. Hengitysteiden avaus: Aseta potilas selälleen, avaa hengitystiet ja nosta alaleukaa ylöspäin.
4. Painelukohta ja paineluelvytys • Paineluelvytyksessä painelukohta on aikuisella rintalastan keskellä. Toisen käden tyviosa tulee rintalastan päälle alimmaiseksi. Toinen käsi tulee sen päälle. Lapsella painelukohta on rintalastan alaosa. Pidä käsivarret suorina ja hartiat kohtisuoraan elvytettävän henkilön rintakehän yläpuolella. Pidä sormet lomittain koukistettuina, mutta irti rintakehästä, jotta voima kohdistuisi vain rintalastaan eikä murtaisi kylkiluita. • Painelusyvyyden tulee olla 5–6 cm ja painelun mäntämäistä, eli painallusvaihe on yhtä pitkä kuin kohoamisvaihe ja liike mahdollisimman tasainen. Rintakehän on palauduttava täysin painallusten välillä, niin että elvyttäjä ei irrota käsiään elvytettävän rintakehältä. • Paineluelvytyksen tulee olla mahdollisimman keskeytyksetöntä, vähintään 100 painallusta minuutissa, mutAiempaa kokemusta elvyttämiseen ei tarvita, sillä hätäkeskus neuvoo elvytystilanteessa. Ensiapukursseilla voi harjoitella elvytysnuken avulla.
ta ei enempää kuin 120 painallusta minuutissa. LÄHDE: KÄYPÄ HOITO
14 KOTIKÄYNTI
H STI: TEK
ELI M
ASA
K
AT T: K UVA
JA L
ÖSÖ
NEN
Elämään elvytetty Hyväkuntoinen työikäinen mies saa sydänkohtauksen kotona kesken unien. On toimittava nopeasti. On pystyttävä kuuntelemaan hätäkeskuksen ohjeita. Pahassa pulassa oleva sydän on kirjaimellisesti läheisten käsissä. Kohtalokasta viivettä avun antamisessa ei pääse syntymään, kun perhe ryhtyy heti elvyttämään.
KOTIKÄYNTI
– Auttamisen ketju on ollut täydellinen, toteaa Kimmo Kuusisto yli kolme vuotta tapahtumien jälkeen. Joulukuussa 2012 eräänä aamuyönä Kuusisto heräsi huonovointisuuteen. Tilanne eteni nopeasti siihen, että perheen 45-vuotias isä makasi elottomana kylpyhuoneen lattialla kotonaan Kristiinankaupungissa. – Kuten sairauskertomuksessa lukee, terve nuori mies sai sydänkohtauksen. Heräsin siinä viiden aikaan huonovointisuuteen, kävin oksentamassa ja palasin uudelleen sänkyyn. Mutta huono olo jatkui ja piti mennä takaisin oksentamaan ja sille tielle jäin, Kuusisto kertoo. Seuraavat muistikuvat hänellä itsellään on Vaasan keskussairaalan teho-osastolta, paljon myöhemmin, ohitusleikkauksen läpikäyneenä. Sillä välin Kuusiston perhe kävi läpi kuitenkin erittäin merkittävän tapahtumaketjun, joka alkoi perheen isän elvyttämisellä. Tuloksekas elvytys ja yhdeksän kertaa sähköä Kuusiston vaimo soitti hätäkeskukseen ja hätäkeskuspäivystäjä ohjeisti elvyttämään. Sekä vaimo että tapahtumahetkellä 16-vuotias tytär elvyttivät Kuusistoa ensivasteyksikön eli vapaaehtoisten palomiesten saapumiseen saakka. Myös perheen 13-vuotias poika osallistui tilanteeseen. Kenelläkään heistä ei ollut aiempaa kokemusta elvytyksestä, jota vaimo ja tytär tekivät ammattiavun saapumiseen asti. Annettu maallikkoelvytys todennäköisesti pelasti Kuusiston hengen. Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnossa toimialapäällikkönä työskentelevä ja aiemmin 15 vuotta poliisina toiminut Kuusisto tietää, että hädässä tilanne voi olla todella kaoottinen. – Ihmiset käyttäytyvät niin eri tavoin, toiset menevät täysin toimintakyvyttömiksi. Perhe on pystynyt toimimaan hyvin järkevästi ja kuuntelemaan hätäkeskuspäivystäjän ohjeita. Ei voi liikaa korostaa, että tässä minun tapauksessani olisi peli pelattu ilman elvytystä. Ensivasteyksikön jälkeen paikalle saapui ambulanssiyksikkö. Kuusiston sydämelle annettiin
15
defibrillaattorilla sähköiskuja ensin seitsemän kertaa talon sisällä ja vielä kaksi kertaa ambulanssissa. Ilman omaisten antamaa elvytystä sydämen käynnistymisen todennäköisyys olisi ollut pieni. Elämässä kiinni ilman hidasteita Sydänkohtauksen syynä oli kolme täysin tukkeutunutta suonta. Ohitusleikkaus tehtiin vielä samana päivänä. Kuusisto vietti keskussairaalassa 13 päivää: ensin teho-osastolla yhdeksään päivää ja sen jälkeen A3 vuodeosastolla neljä päivää. Hoitohenkilökunta jäi mieleen huolehtivana ja ammattitaitoisena. – Muutama päivä tapahtuman jälkeen tuli vaimolle asiaa ja pyysin teho-osaston sairaanhoitajaa soittamaan hänelle. Sanoin sairaanhoitajalle, että voin luetella vaimon kännykkänumeron ja kun muistin numeron oikein, oli se merkki lääkäreille ja hoitajille, että pää toimii, Kuusisto kertoo toipumisensa alkuvaiheista. Sairauslomalla Kuusisto oli neljä kuukautta, minkä jälkeen hän palasi ensin osa-aikaiseen työhön ja sittemmin kokonaan normaaliin rytmiin. – Olen koko elämäni urheillut, mutta kynnys oli korkealla lähteä uudelleen rasittamaan itseään. Olen tehnyt muutoksia ruokavalioon ja lupasin itselleni, että jos jotain pystyn itse tekemään terveyden eteen, sen kyllä teen, Kuusisto kertoo. Kuntopyörä ja lenkkitossut ovat taas aktiivisessa käytössä. – Alkuun perhe kantoi kovasti huolta ja murehti, mutta nyt tilanne on normalisoitunut. Perheenjäsenet ovat nähneet, että pystyn rasittamaan itseäni fyysisesti eikä minulla ole mitään elämää rajoittavia hidasteita. Kuusistolle jäi sydämeen eteisvärinä, jota ei ole saatu korjattua. Sydämen rytmi on jäänyt epätasaiseksi. Sekään ei pahemmin häiritse miestä, jonka sydän on hetken ollut pysähtyneenä: – En edes muista, miltä tuntuu, kun sydän lyö normaalisti. Mutta sanotaan nyt näin, että pääasia on, että se lyö! •
Annettu maallikkoelvytys todennäköisesti pelasti Kuusiston hengen.
16 KOTIKÄYNTI
TEKSTI: HELI MASA KUVAT: KATJA LÖSÖNEN, ISTOCKPHOTO
Huippuunsa hiottu apu sydämelle Rintakivut ja muut sydäninfarktiin viittaavat oireet voivat aiheuttaa epävarmuutta ja paniikkia. ”Ehkä tämä ei olekaan sitä. Ehkä menen käymään terveyskeskuksessa tai ajan itse päivystykseen.” Ei kannata kuitenkaan viivytellä tai lähteä itse liikkeelle – soitto hätäkeskukseen on paras vaihtoehto.
– Matkan aikana voi sattua jotain, jos lähtee omalla autolla sairaalaan. Ambulanssin kyydissä on paras tulla, koska silloin potilasta varten pystytään valmistautumaan ja potilaan oloa voidaan helpottaa jo ambulanssimatkan aikana, sydänaseman osastonhoitaja Gunilla Carlson sanoo painokkaasti. Syksyllä 2012 alkanut sydäninfarktipäivystys on muutaman vuoden aikana hioutunut tehokkaaksi hoitoketjuksi, joka auttaa vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. – Rintakipu on tyypillisesti puristavaa painon tunnetta ja voi säteillä kaulaan, käsivarsiin, lapaluiden väliin. Se voi tuntua myös ylävatsan alueella, kuvailee kardiologian ylilääkäri Mari-Anne Vaittinen oireita, jotka ovat selkeä syy soittaa hätänumeroon. – Ihan kaikilla ei ole rintakipua, vaan oire voi olla hengenahdistusta, pahoinvointia tai huonovointisuutta. Ambulanssin kutsuminen paikalle on tehokkain apu, sillä ambulansseista on suora yhteys sydänsairauksien erikoislääkäriin eli kardiologiin, vaikka keskellä yötä. Sydänfilmi suoraan sähköpostiin Vaittisen valkoisen takin taskusta kuuluu soittoääni kesken haastattelun. – Tuo on nyt se päivystyspuhelin, nyökkää Carlson. Vaittinen tarkistaa saman tien sähköpostin, jonne on tullut ambulanssista sydänfilmi.
– Tämä on nyt vähän tällainen haarakatkostyyppinen. Riippuu vähän potilaan oirekuvasta, mitä tämän kanssa tehdään, Vaittinen analysoi. Toinen kardiologi ottaa tapauksen hoitaakseen. Jos sama olisi tapahtunut keskellä yötä, päivystävä kardiologi olisi herännyt puhelimen ääneen, arvioinut sydänfilmin suoraan puhelimen näytöltä ja päättänyt jatkotoimenpiteistä. – Mikäli kyse on tukossa olevasta sepelvaltimosta, on pallolaajennus tehtävä mahdollisimman nopeasti, kahden tunnin sisällä, Vaittinen kertoo. Tilanne selvitetään sepelvaltimoiden varjoainekuvauksella. – Sydäninfarktipäivystystiimiin kuuluu lääkäri ja kolme hoitajaa. Vastaavan hoitajan tehtävänä on hälyttää kaksi muuta hoitajaa sekä ilmoittaa päivystykseen, että mahdollinen sydäninfarktipotilas on tulossa ambulanssikuljetuksella, Carlson kertoo. Vaasan sairaanhoitopiirin väestön lisäksi sydäninfarktipäivystys palvelee päivystysaikana myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin asukkaita. Päivystysaikana potilaista noin 65 % on Etelä-Pohjanmaalta. Mikäli potilas tulee ambulanssilla vähän kauempaa, ehtii infarktipäivystystiimi valmiiksi jo kuljetuksen aikana. – Olemme tiimin kanssa odottamassa melkein käsineet kädessä, kun ensihoito tuo potilaan suoraan sydänasemalle, Vaittinen sanoo. – Mikäli potilas ehtii sairaalaan ennen tiimin saapumista, hän odottaa päivystyksessä, jonne kardiologi on suorassa yhteydessä koko ajan.
KOTIKÄYNTI
17
3.
2. PALLOLAAJENNUS on toimenpide, jossa pallokatetri kuljetetaan nivustaipeeseen tai ranteeseen asetettavan kanyylin kautta sepelvaltimoahtaumaan. Kun katetri on ahtauman kohdalla, sen kärjessä oleva pallo täytetään, jolloin ahtauma laajenee.
SYDÄNINFARKTIPÄIVYSTYSTIIMIIN Vaasan keskussairaalassa kuuluu 1 lääkäri, 3 hoitajaa ja lisäksi toiminnassa on mukana ensihoito, päivystyspoliklinikka, anestesiapäivystäjä, TEHO-osasto, sydänvalvonta ja sydänosasto.
4. AMBULANSSEISTA voidaan lähettää sydänfilmi eli EKG sähköpostilla kardiologille milloin tahansa.
Viisi faktaa sydämestä:
1.
5.
SYDÄNINFARKTI on äkillisestä hapenpuutteesta johtuva kuolio sydänlihaksessa. Sydäninfarkti on sepelvaltimotaudin pahin seuraus. Sepelvaltimotauti on sairaus, joka johtuu sepelvaltimoiden ahtautumisesta. (Lähde: Terveyskirjasto)
TERVEELLISILLÄ ELÄMÄNTAVOILLA voi vaikuttaa sepelvaltimotaudin riskitekijöihin.
Lue lisää nettisivuilta: www.vaasankeskussairaala.fi/sydaninfarktipaivystys
Omistautunut henkilökunta ja viimeisin tekniikka – Olemme todella ylpeitä tästä toiminnasta. Käytössämme on uusin tekniikka ja työstämme hoitomalleja jatkuvasti tiiviillä yhteistyöllä eri yksiköiden kanssa, osastonhoitaja Carlson sanoo. Sydänasemalla ja Vaasan keskussairaalan muissa sydänsairauksia hoitavissa yksiköissä tehdään paljon muutakin kuin pallolaajennuksia. Mutta juuri sydäninfarktin hoitoon liittyy väärinkäsityksiä. – Sydäninfarktejakin on erityyppisiä. Osassa sepelvaltimo menee kokonaan tukkoon äkillisesti. Näistä suurin osa, yli 95 % hoidetaan pallolaajennuksen avulla ja vain muutama potilas vuodessa tarvitsee välittömästi ohitusleikkausta, Vaittinen kertoo. Joissain tapauksissa pallolaajennuksen lisäksi voidaan tehdä ohitusleikkaus vähän myöhemmin, jos arvioidaan sen pitkällä tähtäimellä parantavan potilaan ennustetta. Kaikki sydäninfarktipotilaat tarvitsevat sairaalahoitoa. Osalla oireet rauhoittuvat lääkehoidolla ja varjoainekuvaus voidaan tehdä muutaman päivän kuluessa. – Sydäninfarktiin viittaavien oireiden kanssa ei kannata viivytellä kotona tai lähteä itse liikenteeseen, paras on aina soittaa hätänumeroon, Vaittinen vielä muistuttaa. •
18
KOTIKÄYNTI
Oletko jo liittynyt potilastiedon Kanta-arkistoon? Jenni Soini, Vaasa Kyllä, olen liittynyt Kantaan. Muistaakseni se tapahtui noin vuosi takaperin koulun terveydenhoitajalla, jonka kautta otetut laboratoriotulokset neuvottiin katsomaan Kanta-palvelusta. Mielestäni on hyödyllistä ja kätevää, että hoitohenkilökunta pääsee tietoihini käsiksi yhdestä paikasta. Olisi hankalaa, jos pitäisi itse muistaa kaikki tiedot.
Esa Liukku, Vaasa Siitä on toista vuotta, kun liityin palveluun eli tietoni löytyvät Kannasta, vaikka en olekaan tietojani nyt hiljattain uusinut. Sain sairaalassa käynnin yhteydessä esitteen, jota kautta kuulin Kanta-arkistosta ensimmäisen kerran.
Essi, Saarenpää, Vaasa Maria-Kaisa Lehtonen, Rovaniemi
Toivo Mäki-Mantila, Vaasa Näin kotiin tulevassa mainoksessa maininnan Kanta-palvelusta ja liityin silloin siihen. En ole erityisemmin hyödyntänyt palvelua liittymisen jälkeen. Yleisesti ottaen sähköisiä reseptejä olen kyllä hyödyntänyt.
Opiskelemme terveydenhoitajiksi Vaasan ammattikorkeakoulussa, joten Kanta-palvelu on meille opiskeluiden kautta tuttu. Liityimme Kantaan noin pari vuotta sitten. On hyvä, että hoitohenkilöstö pääsee käsiksi tietoihin kaikkialla eikä tietoketju katkea välillä, vaikka tulisi hoidetuksi paikkakunnalla, jossa ei ole virallisesti kirjoilla. Tarvittaessa saa myös itse tarkistettua tietonsa netistä, mikä on erittäin hyvä asia.
Asiakasraadilta toive selkeämmästä ohjeistuksesta ja yksilöllisemmästä hoidosta Sairaalan oma asiakaslähtöisyysohjelma oli esillä asiakasraadin kokouksessa, jossa ideoitiin kehitysehdotuksia ja -ratkaisuja sairaalan nykyisiin palveluihin. Parituntisen työpajan tuloksena raati nosti esille esimerkiksi potilaan ohjaamisen ja tiedottamisen merkityksen hoidon joka vaiheessa. – Sähköisiä työkaluja voitaisiin hyödyntää niin, että asiakas saisi esimerkiksi kännykkäänsä muistutuksen muutamaa päivää ennen sovittua aikaa. Lisäksi hoidon edistymisestä tulisi tiedottaa jatkuvasti, jotta asiakas tietää, kuinka asiat etenevät, raatilaiset ideoivat. Raati toivoi, että asiakkaan yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioitaisiin paremmin hoitosuunnitelmissa. Hoitohenkilökuntaa taas kannustettiin asennoitumaan vielä kuuntelevammin ja positiivisemmin asiakkaaseen. Seuraavaksi raati aikoo laatia potilaan kotiutumislistan yhteistyössä kirurgisen osaston kanssa.
Pikkuuutinen