K-Posti Oy | JULKINEN TIEDOTE
1 / 2017
Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti
Iholla keskolassa 8
Kotiinlähdön aika
10
Yö päivystyksessä
14
Kati saa hoitoa ilman rajoja
Päivystyksessä yhteistyön on pelattava saumattomasti. s. 10
Pääkirjoitus ....................................................... 3 Sairaalan lapsesta meidän lapseksi .................... 4 1 / 2017 KOTIKÄYNTI-LEHTI on Vaasan keskussairaalan kotikäynti alueen jokaiseen kotitalouteen. Sairaala ja sen ihmiset koskettavat kaikkia meitä jossain elämämme vaiheessa. Vaasan keskussairaalassa pelastetaan päivittäin ihmishenkiä ja tehdään arvokasta työtä ihmisten hoitamiseksi. Tällä lehdellä haluamme tuoda tutuksi sairaalan toimintaa, ihmisiä ja potilaiden kertomuksia. Toivottavasti viihdyt seurassamme!
Yksitoista kuukautta sairaalassa......................... 7 Oikeaan paikkaan sairaalan jälkeen....................8 Yö päivystyksessä ............................................ 10 Hoidossa kokonainen ihminen .......................... 14 Vauhdikas roolimalli rohkaisee hakemaan apua ................................................17 Terveystietoa ................................................... 18 Sydänten hoitaja neljän vuosikymmenen ajan ... 18
facebook.com/vaasacentralhospital vaasankeskussairaala.fi/blogi @VCS_VKS
4041 0822 Painotuote Trycksak
Uudet tuulet puhaltavat raja-aitoja kumoon Keskussairaalan merkitys sairaanhoitopiirin asukkaille tuli selväksi viimeistään viime vuoden aikana. Lauantaiaamupäivänä 8. lokakuuta suuntasin puolisoni kanssa torille, mielipidettä ilmaisemaan. Kirjoitin isoilla mustilla kirjaimilla toiseen poskeeni ”VKS” ja toiseen ”12+1”. Ehkä sinäkin olit siellä? Kun me kaikki kaupunginjohtajan komennosta huusimme, että sairaalaa ei saa viedä, sitä kunnolla ymmärsi, miten tärkeä palvelu alueen oma keskussairaala on. Meillä on ilo saada tehdä lehteä, jossa kerromme teille tärkeän sairaalan toiminnasta. Sairaalamaailma kehittyy ja muuttuu koko ajan. Nyt kerromme uusista tuulista, jotka kaatavat rajoja niin kodin ja sairaalan kuin eri sektoreidenkin välillä. Sairaalakäynti on vain yksi osa elämää: sillä aikaa elämän ei tarvitse odottaa eteisessä. Kosketuspinta omaan elämään konkretisoituu kansikuvan tilanteessa, jossa pieni keskosvauva on kenguruhoidossa. Oman äidin tai isän iho on se pinta, joka tuo turvallisuutta ja kodin sairaalaan. Meidän keskolassa vanhemmat saavat olla vastasyntyneen kanssa ympäri vuorokauden. Potilas, joka on hoitosuhteessa useaan eri yksikköön tai asioi tiuhaan tahtiin sairaalassa, voi nyt saada rinnalleen case managerin. Case manager huolehtii, että erilaisten sairauksien lisäksi myös kotiolot ja perhe huomioidaan. Ihminen on kokonaisuus, ei vain yksi diagnoosi. Tarinan siitä, miten case manager on auttanut nuoren perheenäidin hoidon kokoamisessa, voit lukea sivulta 14 alkaen. Entä mitä kuuluu ympärivuorokautiselle päivystykselle kaiken kohun jälkeen? Toimittajamme vietti yön päivystyksessä ja kirjoitti siitä reportaasin. Päivystyksessä on ilta- ja yöaikaan paikalla myös psykiatrinen sairaanhoitaja tuoden psykiatrian osaamista päivystystoiminnan avuksi. Päivystys on edelleen täällä, omassa sairaalassamme. Kiitos viime numeron lukijoille lähettämistänne palautteista! Tähän lehteen ei mahtunut palautelomaketta, mutta voit lähettää toiveesi ja vinkkisi sähköpostitse: viestinta@vshp.fi. Kuten kaikessa sairaalan toiminnassa, myös viestinnän kehittämisessä asiakaspalaute on erittäin arvokasta. Heli Masa Päätoimittaja Kirjoittaja työskentelee sairaalassa viestintäpäällikkönä
Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti
Julkaisija Vaasan keskussairaala Päätoimittaja Heli Masa 06 213 1723 Toimituspäällikkö Anna Jussila 06 213 1725 Toimitus Hanna Hattar Anna Jussila Petra Marjamäki Heli Masa Kansikuva Mikko Lehtimäki Toimitusneuvosto Göran Honga, Olle Gull, Auvo Rauhala, Marina Kinnunen Sähköposti etunimi.sukunimi@vshp.fi Layout ja taitto C2 Advertising Oy Paino Arkmedia Oy Painos 89 600 Jakelu Vaasan sairaanhoitopiirin kotitaloudet ISSN 2323-7058
VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI Vaasan sairaanhoitopiirin muodostavat 13 omistajakuntaa, joissa asuu yhteensä noin 170 061 ihmistä. Vaasan keskussairaalan noin 2 400 eri alan asiantuntijaa tekevät työtä potilaiden hoidon ja hoitoa tukevien palveluiden parissa. Pätevä ja sitoutunut henkilökuntamme kohtaa jokaisen potilaan ja asiakkaan yksilöllisesti ja inhimillisesti, joten olet luonamme hyvässä hoidossa. OMISTAJAKUNNAT Kaskinen • Korsnäs • Kristiinankaupunki Laihia • Luoto • Maalahti • Mustasaari Närpiö • Pedersöre • Pietarsaari Uusikaarlepyy • Vaasa • Vöyri
4 KOTIKÄYNTI
KOTIKÄYNTI
TEKSTI: HANNA HATTAR KUVAT: MIKKO LEHTIMÄKI
Sairaalan lapsesta meidän lapseksi Vauvan syntyminen reilusti ennenaikaisena vie perheen usein odottamattomaan kriisiin. Se sävyttää vanhemmuuden huolella ja muuttaa suunnitelmia. Keskoslapsi kaipaa vanhempiensa vahvaa läsnäoloa, vaikka joutuukin varttumaan elämänsä ensiviikot sairaalassa.
Vanhempien läsnäolon lisäämiseksi on vastasyntyneiden tehohoitoon kehitetty uudenlainen toiminnan malli. Siinä perhe on keskiössä. Perhekeskeinen toimintatapa on käytössä Vaasan keskussairaalan keskolassa. Se tuo vanhemmat vahvemmin mukaan tehohoidon arkeen. – Meillä vanhemmat voivat olla lapsensa luona ympäri vuorokauden. Petipaikat löytyvät potilaspaikkojen läheisyydestä. Vanhemmilla on mahdollisuus hoitaa vauvansa syötöt ja vaipanvaihdot omatoimisesti sekä osallistua lääkärikierroille ja olla mukana lastaan koskevassa päätöksenteossa, kertoo keskolan sairaanhoitaja Milla Laiho. Keskoslapsi kertoo voinnistaan kehollaan, liikkeillään ja ilmeillään. Vauvan hoitaja saa paljon tietoa lapsesta havainnoimalla ja lasta käsittelemällä. Kun keskoslapsia käsittelevät nyt enimmäkseen omat vanhemmat, on sairaanhoitajien käsituntuma lapsiin vähentynyt. Se kertoo hoitajien työnkuvan muutoksesta. Alkuun se herätti hämmennystä. – Hoitajat pohtivat tarpeellisuuttaan. Jos vanhemmat hoitavat lapsensa itse, mihin hoitajia enää tarvitaan? Siitä mallissa ei ole kysymys. Olemme edelleen sairaala, joka antaa todella tärkeää hoitoa ja tehohoitoa. Vaikka vanhemmat nyt hoivaavatkin lastaan sairaalassa, on vastuu hoidosta edelleen ammattilaisella. Hoito- ja hoivavastuu ovat kaksi eri asiaa, kertoo Vaasan keskussairaalan lastenyksikön psykologi Laila Norrlund.
”Sairaanhoitajan rooli ohjaajana on vahvistunut, kun vanhemmat hoitavat lapsensa käsittelyä yhä enemmän itse”, kertovat sairaanhoitajat Heli Sulkakoski (vas.) ja Milla Laiho perhekeskeisyyden tuomasta ammattiroolin muutoksesta.
5
6
KOTIKÄYNTI
Tavoitteena vuorovaikutuksen vahvistaminen
Vaasan keskussairaalasta sairaanhoitajat Milla Laiho ja Heli Sulkakoski kouluttautuivat Turussa Lähtökohta perhekeskeisyyden vahvistamiselle on vauvan ja vanhemman välisessä varhaimentorihoitajiksi. Vuosina 2013–2015 he jalsessa vuorovaikutuksessa. Lapsen ja vankauttivat saamansa opin Vaasan keskussaihemman välille muodostuu kiintymysraalan keskolan henkilökunnalle. Työnsuhde vastasyntyneen ensimmäisten ohjaajana Vaasassa toimi Norrlund. elinviikkojen aikana. Kun kyseessä on keskonen, joka viettää sairaalassa – Malli on erityinen, koska se on opeLapsen ja vanhemman välille pidemmän ajanjakson, tarvitaan tettu koko keskolan henkilökunnalle. muodostuu kiintymyssuhde kiintymyssuhteen muodostumiselle Varmasti juuri siitä syystä malli on erityistä tukea ja toimia. Siinä perheiskostunut toimintaan pysyvästi, eikä vastasyntyneen ensimmäisten keskeisellä mallilla on tärkeä tehtävä. paluuta entiseen enää ajatella, kertoo elinviikkojen aikana. Se pyrkii minimoimaan lapsen ja vanNorrlund. hemman välisen erossaolon. Vaasalle perhekeskeisyys tuttua Vaasan keskussairaala oli yksi Suomen en– Mallille on selkeä tarve ja sen hyödyt on tutkimuksin todistettu. Keskoslapset, joita simmäisistä sairaaloista, joka kouluttautui omat vanhemmat ovat hoitaneet, ovat saaneet kyseisen mallin käyttäjäksi. paremmat mahdollisuudet kehittymiseen ja elämässä pärjäämiseen. Myös äitien masennus ja sairaalajakson pituus – Saimme rakennusaineet Turusta, mutta muodostimme niistä ovat perhekeskeisyyden myötä vähentyneet, kertoo Vaasan oman mallimme. Se perustuu meidän lähtökohtiimme, kuten keskussairaalan lastentautien erikoislääkäri Leena Taittonen. potilaidemme (keskosten) ikään ja tilojemme resursseihin, tarkentaa sairaanhoitaja Sulkakoski. Vaasan keskussairaalan keskolassa malli lähti kehittymään otolliseen saumaan. Perheiden mukanaoloa oli jo toivottu ja Perheiden mukaantulo sairaalan arkeen ei ollut keskolalle uusi yksikkö oli toiminnassaan pyrkimässä siihen suuntaan. Vuonna juttu. Vanhempien vierailuajat oli keskolasta poistettu jo vuosia 2013 keskola ilmoittautui mukaan koulutukseen, jonka Turun sitten ja perhehuone on ollut käytössä 1990-luvulta lähtien. yliopistollinen keskussairaala oli kehittänyt. Lastenklinikoiden Monessa mielessä Vaasan keskussairaala onkin ollut perhekummit ry:n rahoittaman koulutuksen nimi oli Vanhemmat myönteisessä ajattelutavassa aikaansa edellä. Vahvasti Mukaan (VVM). – Tyks:in koulutusta edeltävä tutkimus osoitti, että Vaasan lähtötilanne oli parempi kuin muissa kouluttautuvissa sairaaloissa. Meille perhekeskeisyys oli asiana tuttu, mutta koulutuksesta saimme opit sen järjestelmälliseen toteuttamiseen, selventää Norrlund.
Keskoslapsi nauttii olostaan vanhempiensa kengurupussissa iho vasten ihoa. Sulkakoski ja Laiho kannustavat keskoslapsen vanhempia vahvaan läsnäoloon lapselleen.
KOTIKÄYNTI
Koulutus perhekeskeiseen toimintamalliin on tuonut hoitajien työhön uudenlaista rohkeutta. – Hoitajamme uskaltavat keskustella vanhempien kanssa aiheista, jotka aikaisemmin tuntuivat vaikeilta. Perhekeskeisen hoitotavan käyttöönotto on siten vahvistanut hoitajilla jo valmiiksi olleita taitoja, Norrlund tiivistää. •
Keskoslapset, joita omat vanhemmat ovat hoitaneet, ovat saaneet paremmat mahdollisuudet kehittymiseen ja elämässä pärjäämiseen.
Oman vanhemman läheisyys vähentää vastasyntyneen stressiä ja lyhentää sairaalassa vietetyn jakson pituutta.
Yksitoista kuukautta sairaalassa Laihialainen Tarasenkon perhe tietää, millaista on elämä keskosen vierellä sairaalassa. Perheen tytär Anna-Maria syntyi raskausviikolla 27. Hän painoi 390 grammaa ja oli 27 senttimetrin mittainen. Tytär oli yhtäjaksoisesti sairaalassa 11 kuukautta. Liudmyla ja Oleksandr Tarasenkon tytär syntyi joulukuussa 2014 erittäin pienenä keskosena. Lapsi kasvoi liian hitaasti kohdussa ja tutkimukset Tyks:ssä päättyivät sektiosynnytykseen. Lapsi voi synnyttyään muutaman päivän hyvin, kunnes keuhkot alkoivat vuotaa verta ja tilanne kääntyi kriittiseksi. Kuin ihmeen kaupalla Anna-Maria selvisi. Verenvuoron jälkeen Anna-Maria joutui hengityskoneeseen. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hän vietti 4,5 kuukautta, jonka ajan myös äiti-Liudmyla oli sairaalassa tyttärensä vierellä. Isä vieraili viikottain Turussa opintojensa ohella. Vaasan keskussairaalaan Anna-Maria siirtyi 4,5 kuukauden ikäisenä. Hengityskoneessa olevan keskosen siirto sairaalasta toiseen ei ollut helppo. – Jännitin siirtoa, mutta kaikki meni hyvin. Alkuun oli erilaista olla Vaasassa, mutta totuimme nopeasti. Olimme kiitollisia, kun saimme viettää lapsemme luona sairaalassa niin paljon aikaa kuin halusimme. Henkilökunta oli ystävällistä ja auttoi aina, kun pyysimme, kertoo Liudmyla.
TEKSTI: HANNA HATTAR KUVAT: MIKKO LEHTIMÄKI
Äiti saapui jokaisena päivänä tyttärensä luo aamukahdeksalta. Päivän hän hoiti lastaan ja piti tätä paljon sylissä hengityskoneen vierellä istuen. Syli rauhoitti lasta ja lapsi tunsi vanhempansa. Yönsä vanhemmat viettivät kodissaan Laihialla, jonne Turun jälkeen oli lyhyt matka nukkumaan. Vaasan keskolan tehohoidossa Anna-Maria oli yli kuusi kuukautta. Hengityskoneesta hän pääsi pois 11 kuukauden ikäisenä. Se oli vanhemmille odotusten täyttymys. Koneesta päästyään lapsi kehittyi vauhdilla ja kotiutui sairaalasta juuri ennen 1-vuotissyntymäpäiväänsä. Vaiherikkaan vuoden jälkeen perhe pääsi palaamaan tyttärensä kanssa kotiin joulukuussa 2015.
Liudmyla ja Oleksandr Tarasenko ovat kiitollisia, että saivat viettää lapsensa luona rajoittamattoman määrän aikaa Vaasan keskussairaalan keskolassa. Toisenlaista tilannetta he eivät osaa edes kuvitella.
7
8 KOTIKÄYNTI
TEKSTI: HELI MASA KUVAT: MIKKO LEHTIMÄKI
Oikeaan paikkaan sairaalan jälkeen Paras hetki sairaalassa on useimmiten kotiinlähtö. Kotiutujia on monenlaisia. Kaikki eivät ole matkalla kotiin, vaan osa siirtyy jatkohoitoon. Koti voi tarkoittaa myös tuettua asumismuotoa. Kotiutumisen avuksi tarvitaan joskus apukäsiä. Vaasan keskussairaalassa apuna toimivat kotiutushoitajat. Maria Karhu ja Kirsi Salmensuo ovat Vaasan kaupungin palveluksessa, mutta tekevät kotiutushoitajan työtä Vaasan keskussairaalassa. Kotiutushoitaja auttaa osastoja silloin, kun potilas voi lähteä keskussairaalasta, mutta tarvitsee jatkohoitoa, kuntoutusta tai apua kotona pärjäämiseen. Jatkohoitoon kaupunginsairaalaan valikoituvat vain ne potilaat, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa, muut pyritään kotiuttamaan.
voidakseen arvioida, mihin henkilö voi sairaalasta siirtyä. Siksi onkin tärkeää, että kotiutushoitaja pääsee käsiksi eri tietojärjestelmiin. – Kaupungin potilastietojärjestelmästä näemme, minkälainen henkilön terveydentila on ollut ennen sairaalaan joutumista. Osastolla voidaan olla epävarmoja, jos potilas ei pysty kävelemään, että voidaanko häntä kotiuttaa. Jos hän on asunut kotona ja saanut hoivapalveluita kotiin, tiedämme, että hän voi sinne mennä, Karhu kertoo.
– Keskussairaalan omasta potilastietojärjestelmästä näemme, ketkä tarvitsevat meidän apuamme. Osastoilta myös soitetaan suoraan meille, Salmensuo kertoo kotiutushoitajan työpäivän kulusta. Potilaan tiedoista selviää, miksi hän on sairaalaan tullut ja mikä on tilanne sillä hetkellä. Kotiutushoitajat tarvitsevat kuitenkin enemmän tietoa
Sektorirajat on kaadettu asiakkaan parhaaksi Ennen kotiutuminen ei ollut näin mutkatonta. Hoitotyön asiantuntija Carola Wisur-Hokkanen on kotiutushoitajien yhteyshenkilö keskussairaalassa ja tuntee taustat: – Tämä on juuri sitä sote-yhteistyötä, jonka tarpeellisuudesta on puhuttu 20 vuotta. Ennen kotiutushoitajatoimintaa prosessi oli hitaampi ja tiedot eivät pysyneet ajan tasalla. Potilaan tilassa ehti tapahtua muutoksia sillä aikaa, kun lääkärin kirjoittama lähete matkasi jat-
Carola Wisur-Hokkanen toimii Vaasan kaupungin palveluksessa olevien kotiutushoitajien yhteyshenkilönä Vaasan keskussairaalassa.
KOTIKÄYNTI
9
kohoitopaikkaan. Nyt kotiutushoitaja on paikalla ja näkee tilanteen omin silmin. Hän pystyy arvioimaan, mikä on oikea paikka keskussairaalan jälkeen, Wisur-Hokkanen kertoo. Kotiutushoitajatoiminta alkoi Vaasan keskussairaalassa vuonna 2012. Vuosien aikana yhteistyö ja ymmärrys organisaatioiden välillä ovat kasvaneet. Kotiutushoitajat työskentelevät säännöllisesti myös kaupunginsairaalan hoitajina. Varsinaista hoitotyötä kotiutushoitajan tehtäviin ei kuulu, joten Salmensuo ja Karhu nauttivat myös työjaksoista kaupunginsairaalassa.
Kotiutushoitaja auttaa osastoja silloin, kun potilas voi lähteä keskussairaalasta, mutta tarvitsee jatkohoitoa, kuntoutusta tai apua kotona pärjäämiseen.
Kiireisessä työssä palkitsevia kohtaamisia Taustatietojen selvittelyn jälkeen kotiutushoitajat menevät osastolle tapaamaan potilasta. Usein he soittavat myös omaisille. – Lääkäri määrittelee, mikä on jatkohoidon tarve ja me katsomme, missä se voidaan järjestää, Karhu kiteyttää. Työ on haastavaa ja kiireistä, mutta palvelualttius ja aito auttamisen halu kuuluvat kotiutushoitajien puheessa. – Pyrimme selvittämään asiat mahdollisimman pitkälle. Palkitsevinta on, kun potilaalle saadaan järjestettyä tarvittavat avut ja tukitoimet ja hän kotiutuu tyytyväisenä, Salmensuo kertoo. Vuonna 2016 kotiutushoitajien kautta siirtyi 1605 potilasta. Kiireisen työpäivän keskellä kotiutushoitajat kohtaavat usein paljon ikäihmisiä, joilla on elämäntarinaa kerrottavana. – Kyllä tässä työssä parasta ovat ne mummut ja vaarit, joita osastoilla saa tavata, Karhu hymyilee. •
Keskussairaalalla on aina kaksi kotiutushoitajaa samaan aikaan. Kotiutushoitajat Maria Karhu (vas.) ja Tarja Salonen tiedustelevat kotiutettavan vointia.
Kirsi Salmensuo keskustelee muiden ammattilaisten kanssa päivystysosastolla. Kotiutushoitajan pitää osata arvioida, neuvotella ja koordinoida, jotta potilas pääsee jatkamaan oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.
10 KOTIKÄYNTI
TEKSTI: ANNA JUSSILA KUVAT: MIKKO LEHTIMÄKI
Yö
päivystyksessä Päivystyksen hoitohenkilökunta on tottunut mukauttamaan työskentelytahtinsa tilanteen kiireellisyyden mukaan. Tiukassa paikassa yhteistyö pelaa saumattomasti eikä taukoja pidetä. Rennoista hetkistä nautitaan täysin siemauksin lämpimällä huumorilla maustettuna.
Henkilökunnan taukohuoneen seinälle on ripustettu supersankareita esittävä piirroskuva: ”Se tunne, kun vuorossa on parhaat työkaverit. Tiedät, että tänään selvitään mistä vaan.” Tunnelma on rauhallinen, vaikka röntgenissä on ollut iltavuorolaisilla harvinaisen paljon tungosta: ”Ehkä liukkaat kelit ovat syynä kaatumisille”, taukohuoneessa arvellaan. Yövuorolaiset siirtyvät latautuneina töihinsä sateen vihmoessa pimenevässä illassa. Potilaskertomusjärjestelmässä on ilmoitettu olevan tunnin katko. Tällaisia katkoja järjestelmissä ilmenee säännöllisin väliajoin, jolloin lääkärit antavat rutinoituneesti potilaalle suulliset ohjeet ja potilaiden tiedot kirjataan huolellisesti paperille.
Peiton alla oleva vanhus vaikeroi hiljaa, kun häntä kuljetetaan kiireellisesti paareilla eteenpäin pois tehostetusta valvonnasta, jossa on säännöllistä seurantaa vaativia potilaita. Potilaita on ”sisällä” hoitoa saamassa 27, lähinnä valvomossa. Luukulla oleva hoitaja Rita ottaa pelkotiloista kärsivän miehen vastaan ja ohjaa tämän käytävälle odottamaan vuoroaan, jossa on kymmenisen potilasta. ”Haluaisin aina vain jäädä hoitamaan vastaanottamiani lapsipotilaita”, Rita tunnustaa samalla kun hän lähtee hakemaan haavanhoitovälineitä toista potilasta varten, joka on satuttanut kätensä edellisenä päivänä.
Rita on tänä yönä päivystyksen ilmoittautumispisteessä vastaanottamassa potilaita ja vastaamassa puhelimeen.
KOTIKÄYNTI
Valvomossa on ruuhkaa: kaikki 20 paikkaa ovat täynnä ja potilaita riittää. Vaivoja on neurologisista häiriöistä rintakipuihin ja ripuliin. Ensihoitohuoneeseen on saapunut Janina Rasmus-poikansa kanssa, jonka hengittäminen vaikuttaa työläältä. Pojan pulssi on kuitenkin tasainen. Äiti lohduttaa poikaa, kun verikoetta otetaan: ”Laitetaan sinut kuntoon.”
Petri saapuu auttamaan pientä Rasmusta, jolla on hengenahdistusoireita: ”Kiireellisissä tapauksissa emme jää odottamaan lääkäriä, vaan ryhmittäydymme hoitajien kesken muutamassa minuutissa auttamaan potilasta.” Hetken päästä saapuvat laboratoriovastaukset: pojan happi ja hiilidioksidi näyttävät olevan hyvällä tasolla. Äiti ja poika ohjataan ylös osastolle tarkkailuun.
Rita harmittelee käteisrahan puutetta henkilökunnan taukotilassa: makeanhimo on tällä kertaa taltutettava teellä. ”Totuus on tarua ihmeellisempää”, hän kommentoi päivystyksen arjesta ja kertoo, kuinka kerran eräs potilas juoksi alasti käytävällä vartijat perässään ja toisen rispaantuneesta käsilaukusta löytyi 10 000 euron edestä seteleitä. Tänään tunnelma ei ole kuitenkaan näin riehakas: Verenvuodon nenäliinalla tukkinut vanhempi mies pitelee nenäänsä ja kävelee tyhjällä käytävällä naisen avustamana odottamaan hoitoon pääsyä. Poliisiakaan ei ole tarvinnut kutsua tänä yönä paikalle.
Kaikki 20 potilaspaikkaa valvomossa ovat täynnä ja usean potilaan täytyy jäädä odottamaan varsinaisille hoito-osastoille pääsyä. Rita keskustelee muiden hoitajien kanssa Intian-matkalta palanneesta potilaasta: ”Tuskin kyseessä on kuitenkaan malaria.”
”Vaikka muualla päivystyksessä vaikuttaisi hiljaiselta, täällä riittää aina tekemistä,” sairaanhoitajat Anna ja Pia kommentoivat valvomosta.
Henkilökunnan taukotilaan on saapunut alanvaihtaja Kirsi, joka on työskennellyt ennen vakuutusalalla: ”Nyt en voisi kuvitellakaan työskenteleväni muualla kuin täällä.” Kipsauksesta vastaavana hänelle on tullut saman työvuoron aikana potilas, jonka jalassa oleva haava on laajentunut ulkomaanmatkalla. ”Joskus jää miettimään, mitä potilaille tapahtuu oman osuuteni jälkeen. Onneksi lääkäreiltä saa toisinaan kuulla, mitä potilaalle kuuluu nykyään.”
11
12 KOTIKÄYNTI
Kello on hädin tuskin ehtinyt lyödä neljä, kun Petrille saapuu puhelu päivystysosastolla olevasta vainajasta. ”Selvä, tulen heti auttamaan,” hän kommentoi ja kiiruhtaa nopeasti auttamaan siivoamisessa.
Ambulanssi saapuu ja tuo rintakivuista kärsineen miehen pyörätuolissa valvomoon. ”Kohta otetaan verikokeita ja sydänfilmi”, Anna ilmoittaa miehelle ystävällisesti. Valvomossa muut potilaat näyttävät nukkuvan rauhallisesti. ”Huomenta!”, huikkaa vanhempi nainen pyörätuolista pirteästi, kun häntä siirretään valvomoon, ”vähän vain maailma keikkuu enää.” Nainen saatetaan sänkyyn makaamaan ja lääkäri jää jatkamaan tarkempaa keskustelua vessakäynnillä kaatuneen potilaan voinnista.
Ensihoitajat kirjaavat ambulanssilla saapuneen potilaan päivystykseen sisälle.
Vuoro on ohi ja peti kutsuu yön ahertajia. Vuorossa ovat jälleen uudet haasteet, kun seuraavan vuoron tekijät saapuvat paikalle. ”Läpsystä vaihto”, aamuvuoroon saapuneesta työporukasta huikataan. Kuva supersankareista ei liene kaukana kolmivuorotyöläisen arjesta.•
Koordinoiva sairaanhoitaja Arja huolehtii, että sairaalan henkilökunta on oikeassa paikassa tarpeen mukaan.
Klo 4.30 aamun, illan ja yön työskennellyt laitoshuoltaja Katri lähtee kiireen vilkkaa synnytyssaliin siivoamaan neljättä kertaa yön aikana.
KOTIKÄYNTI
Päivystyspotilaita on yhteensä: TÄNÄ YÖNÄ
VUODESSA
SOITA NEUVONTAPUHELIMEEN ennen kuin tulet päivystykseen! Soita ensin neuvontapuhelimeemme, jos olet epävarma, onko kyseessä päivystystilanne. Arvioimme hoidon tarpeesi ja annamme hoito-ohjeita ja neuvoja tilanteessasi ja ohjaamme tarvittaessa tulemaan päivystykseen. Huom! Virka-aikana klo 15 asti sinua palvelee oma terveyskeskuksesi.
Päivystyksen neuvontapuhelin ma–to klo 15 – 08.00, pe klo 14 – 08.00 ja viikonloppuisin ympäri vuorokauden:
55
kpl
55 000
kpl
06 213 1001 Psykiatrian päivystävän sairaanhoitajan puhelinnumero arkisin klo 16 – 07, viikonloppuisin ympäri vuorokauden:
040 516 2174
”Vahvuutemme on potilaalle annettava aika”
P
sykiatrian päivystävien sairaanhoitajien Mirjamin ja Tiinan mukaan psyykkisiin ongelmiin on ollut helpommin apua saatavilla sen jälkeen, kun psykiatrian päivystävä hoitaja siirtyi päivystykseen vuonna 2014. – Kynnys käydä vastaanotolla on madaltunut, kun sijaitsemme fyysisesti samassa paikassa muun päivystyksen kanssa. Aina voi myös soittaa ensin ja keskustella avun tarpeesta, hoitajat rohkaisevat. Usein psykiatrian päivystävän sairaanhoitajan neuvontaan ottavat yhteyttä sairastuneen omaiset tai läheiset, jotka kysyvät, miten tilanteessa kannattaisi menetellä. – Kiireettömissä tilanteissa ohjaamme omalle terveysasemalle, mielenterveys- ja riippuvuuskeskus Horisonttiin tai nuorisoasema Klaaraan, mutta akuuteissa tilanteissa neuvomme soittamaan 112. Tällöin hoitohenkilökunta tulee arvioimaan potilaan tilanteen paikan päälle, Mirjam kertoo. Kasvava potilasryhmä ovat nuoret aikuiset, mutta he osaavat hakea apua paremmin kuin ennen. – Nuoren elämä voi olla stressaavaa vastuun ja itsenäistymispaineiden kasvaessa. Erityisesti nuorten paniikkihäiriöt ovat suhteellisen yleisiä. Elämänkokemuksen karttuessa ongelmia kykenee yleensä kuitenkin käsittelemään esimerkiksi paremman itsetuntemuksen avulla.
13
Yhdeksän vuotta psykiatrialla työskennelleet hoitajat pitävät tärkeimpinä taitoinaan tilannetajua ja työkokemuksen tuomaa rutiinia ihmisten kanssa. Usein esimerkiksi psykoottiset oireet saattavat selvitä vasta pitkän keskustelun jälkeen, minkä vuoksi on tärkeää rakentaa ensin luottamus ja luoda keskusteluyhteys autettavaan. Tämän jälkeen jatketaan yhdessä lääkärin vastaanotolle. – Usein jo kuuntelu ja keskustelu vastaanotolla voivat helpottaa oloa. Siksi me olemme täällä: meillä on potilaalle aikaa.
Kello näyttää 21.30 ja psykiatrian päivystävän sairaanhoitajan vuoro on vaihtumassa. ”Rauhalliselta näyttää”, Mirjam kommentoi yövuoroa aloittelevalle Tiinalle. Ruudulta hoitajat näkevät hoitoa tarvitsevien päivystyspotilaiden tilat kiireellisyyden mukaan.
14
KOTIKÄYNTI
Hoidossa kokonainen ihminen TEKS K U V T I: H E L I AT: M M IKKO ASA LEH TIMÄ
KI
Kun elämä mullistuu sairauden takia, seurauksena voi olla toistuvia käyntejä eri terveydenhuollon yksiköissä. Eri ammattilaisten sujuvalla yhteistyöllä voidaan luoda tukiverkosto hoidon osaksi – ja ihmisen hoitamiseksi kokonaisuutena.
KOTIKÄYNTI
Sulvalla perheensä kanssa asuva Kati Murtonen työskenteli lähihoitajana tammikuussa 2015. Murtonen loukkasi työtapaturmassa vasemman kätensä, minkä jälkeen sairaalamaailman monet eri yksiköt ovat tulleet tutuiksi. – Tapaturman jälkeen olin pitkän aikaa työterveyden asiakas ja kättä yritettiin kuntouttaa siellä. Diagnooseja ja hoitoja oli jos jonkinlaista. Se oli aika raskasta, Murtonen kertoo. Kesäkuussa 2015 hän sai diagnoosin: CRPS-tauti, joka on monimuotoinen kipuoireyhtymä. Todennäköisesti taudin oli laukaissut työtapaturmassa loukkaantuminen. Oireet ovat levinneet koko vasemmalle puolelle kehoa. Murtonen on nuori, eikä hänestä ulospäin näe, että hän sairastaa harvinaista ja kivuliasta sairautta. Kipu on kuitenkin äärimmäisen voimakas ja vaikuttaa Murtosen koko elämään. – Välillä tekisi mieli pystyttää pyörätuoliin kyltti, jossa lukee: ”älä koske”. Ihmiset eivät ymmärrä, että pieni hipaisukin aiheuttaa tuskallista kipua.
Potilas on kokonaisuus, jota ei voi pilkkoa lokeroihin.
Osiensa summa Diagnoosin jälkeen Murtonen pääsi kipupoliklinikan sekä toiminta- ja fysioterapian asiakkaaksi. Yhteistyö keskussairaalan kuntoutusohjaajan kanssa alkoi ja siitä on ollut Murtoselle apua. Tässä ei kuitenkaan ollut vielä potilaskertomuksen loppujuoni. – Minulla on todettu useita muitakin sairauksia, joista yksi on immuunipuutos. Se selvisi, kun minulla oli toistuvasti keuhkokuumeita. Olen aina ollut herkkä sairastumaan, Murtonen kertoo. Laatupäällikkö Mari Plukka on törmännyt työssään Vaasan keskussairaalan potilasturvallisuuden kehittämisessä siihen, että potilaan kokonaistilannetta ei huomioida. – Erikoissairaanhoidossa asiakasta hoidetaan monissa eri siiloissa. Pitäisi ymmärtää, että potilas on kokonaisuus, jota ei voi pilkkoa lokeroihin erikoisalojen mukaan, Plukka taustoittaa. Murtosen kokonaisuuteen kuuluu sairauksien lisäksi ennen kaikkea hänen perheensä. Jotta elämä kotona kivun kanssa toimisi, myös perhe on otettava huomioon. Plukan kuvaama ongelma – hoitaminen erillisissä siiloissa – on syynä siihen, että Vaasan keskussairaalassa on otettu käyttöön case manager -toiminta. Case manager koordinoi hoidon kokonaisuutta Potilaan hoitoa yhteen kokoavalla toimintamallilla on monia eri nimiä. Vaasan keskussairaalassa nimike on case manager. Toiminta on saanut alkunsa perusteellisesta potilasturvallisuustyöstä. – Meillä on tehty vakavien vaaratapahtumien tutkintaa vuodesta 2011 alkaen. Havaittiin, että toisinaan potilailla oli hoitosuhde moneen eri paikkaan ja niiden välinen tiedonkulku ei toiminut, Plukka kertoo. – Potilaan tarina pitää kuunnella loppuun asti, jotta saadaan selville kaikki syyt, joiden takia hän on hakeutunut hoitoon. Taustalla saattaa olla muutakin kuin yksi sairaus tai oire, ja ne kaikki vaikuttavat toipumiseen ja kotona pärjäämiseen, Plukka lisää.
Case manager kulkee asiakkaan rinnalla nähdäkseen hoidon kokonaisuuden asiakkaan silmin.
15
16
KOTIKÄYNTI
Vaasan keskussairaalan hoitotyön asiantuntija Carola WisurHokkanen on myös kehittämässä toimintaa: – Tarkoitus on tukea ihmistä pärjäämään kotona. Case manager kokoaa eri ammattiryhmien edustajat saman pöydän ympärille miettimään hoidon kokonaisuutta. Case manager yrittää saada pussinkaulaa kiinni, jotta potilaan asiat eivät olisi levällään, Wisur-Hokkanen kuvailee. Kolme tärkeintä asiaa kuntoon Kun Murtosen asiat kesän 2016 jälkeen tuntuivat olevan pahasti levällään, kuntoutusohjaaja ehdotti hänelle, että kokeiltaisiin uutta toimintamallia. – Totta kai suostuin. Kuntoutusohjaajan kanssa oli ollut helppo toimia ja hänellä oli langat käsissään, Murtonen muistelee. Kuntoutusohjaaja otti yhteyttä Plukkaan ja kertoi, että hänellä olisi sopiva henkilö case manager -asiakkaaksi. Plukka ja Murtonen tapasivat ensimmäisen kerran ja miettivät, mitä kolmea asiaa lähdetään edistämään. – Kerroit minulle, että sinulla on perhettä ja olet huolissasi siitä, miten kaikki on heihin vaikuttanut, Plukka kertaa yhteistyön alkuvaiheita. Perheen jaksaminen on Murtoselle todella tärkeää: – Tyttö on 9-vuotias ja poika täyttää kesällä 14 vuotta. Tytär on herkkä reagoimaan. Jos minulla on kunnon kipukohtaus, hän saattaa nähdä viikon painajaisia. Plukka aloitti palapelin kasaamisen ja otti yhteyttä psykiatrian erikoissairaanhoitajaan, joka aloitti kotikäynnit Murtosen perheen luona. – Halusimme, että koko perhe tulee huomioiduksi. Usein terveydenhuollon puute on se, että hoitosuhde on vain sairastavaan henkilöön, vaikka ihmisen elämään kuuluu koko hänen perheensä.
Toinen listan asioista liittyi tukiin ja avustajan tuntimäärään. Kun tuet olivat kunnossa, Murtonen sai avustajan viideksi päiväksi viikossa seitsemän tunnin ajaksi. Aviomies on nyt omaishoitaja. Kipu, joka Murtosen elämään oli astunut kutsumattomana vieraana, oli kolmas asia. Murtonen koki, että lääkitys oli vihdoinkin alkanut toimia ja hän toivoi, että sitä ei kovin herkästi muutettaisi. Sovittiin, että vain kipupoliklinikan lääkäri saa tehdä lääkitykseen muutoksia. Kivunhallintaa on opeteltu rentoutumis- ja hengitysharjoitusten avulla. – Hoitamisen lisäksi terveydenhuollon tehtävä on myös antaa rakennuspalikoita, joiden avulla koko perhe pystyy elämään mahdollisimman normaalia elämää kotona, Plukka toteaa. Matalan kynnyksen palvelu Vaasan keskussairaalassa aloitti helmikuun 2017 alussa täysipäiväinen case manager, kliininen erityissairaanhoitaja Sigbritt Jakobsson. – Jos terveydenhuollon asiakas tai häntä hoitava ammattilainen kokee, että asiat ovat levällään ja kokonaisuuden koordinointiin tarvitaan apua, Jakobssoniin voi ottaa yhteyttä. Ei tarvita lähetettä eikä ole mitään ehtoja, kertoo Wisur-Hokkanen. Palvelun avulla asiakkaalle kootaan moniammatillinen tukiverkosto osaksi hoitoa. Tukiverkoston keskellä ihminen pysyy kokonaisena. •
Case managerin tarkoitus on tukea asiakasta kotona pärjäämisessä.
Murtosen perheen kotitaloon on tehty paljon muutoksia, jotta kotona asuminen olisi mahdollista.
KOTIKÄYNTI
Vauhdikas roolimalli rohkaisee hakemaan apua Stina Österbro eli vuosia päihteiden väärinkäyttäjän läheisenä. Kokemus kasvatti hänestä uuden ihmisen ja nyt hän haluaa tarjota tukea kokemustoimijana muille vastaavassa tilanteessa oleville. Apua on uskallettava pyytää ja oikeuksistaan on muistettava pitää kiinni, Stina muistuttaa. Vaihtelevat elämänkokemukset ovat muovanneet Stinasta vahvan ja sytyttäneet kipinän muiden auttamiseen. Vuosi on kulunut siitä, kun hän valmistui Vaasan keskussairaalan kokemustoimijan koulutuksesta psykiatrian erikoisalan ryhmästä. Stinalla oli ainoana kokemusta sekä henkilökohtaisesta toimintarajoitteesta että päihteiden väärinkäyttäjien omaisena olosta. – Elettyäni päihteiden väärinkäyttäjän läheisenä olen saanut nähdä, millaista elämä voi karuimmillaan olla. Päihteiden käyttäjä voi muuttua aivan eri persoonaksi, Stina muistelee. Erottuaan Stina kuvailee saaneensa uuden elämän. Syyttelyn sijaan hän haluaa rakentaa luottamusta autettaviin ja antaa heille rohkeutta hakea apua. Se vaatisi myös yhteiskunnassa vallalla olevissa asenteissa muutosta.
17
TEKSTI: ANNA JUSSILA KUVA: MIKKO LEHTIMÄKI
– Ei pidä hävetä tai yrittää muuttaa itseään, oli ongelma sitten mikä tahansa. Ei ole mitään väärää, jos sinulla tai omaisellasi on jokin sairaus tai ylitsepääsemätön vaikeus elämässä. Olet aina oikeutettu saamaan apua, Stina rohkaisee. Monipuolinen vapaa-aika antaa voimia Stina ei ole koskaan pystynyt kävelemään johtuen syntymässä saamastaan vammasta: ensimmäisen pyörätuolin hän sai jo kuusivuotiaana. Se ei ole kuitenkaan estänyt naista viettämästä aktiivista vapaa-aikaa. – Kun lempitanssiorkesterini on kaupungissa, en jää kotiin. Rakastan myös luonnossa liikkumista. Kerran teimme avustajani kanssa viikonlopun mittaisen metsävaellusretken Hankoon, Stina kertoo. Vapaaehtoistoiminta on myös hänen sydäntään lähellä, mistä kertoo aktiivinen osallistuminen erilaisten nuorten-, CP- ja omaisyhdistysten toimintaan. Myös Vaasan keskussairaala on hänelle luonnollisesti tuttu paikka jo lapsuudesta. Jatkossa hän haluaisi tavata vertaistukea tarvitsevia esimerkiksi keskussairaalan palvelupisteellä ja pienryhmissä. – Minulla on ollut onnea, kun olen aina saanut apua sitä tarvitessani. Toivoisin, että voisin itse rakentaa myös vahvan siteen autettaviini. •
Mikä kokemustoimija? Kokemustoimija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta psyykkisestä tai fyysisestä sairaudesta. Kokemustoimija on myös saanut koulutuksen tehtäväänsä. Vaasan seudulla toimii monipuolisesti eri alan kokemustoimijoita, jotka odottavat yhteydenottoasi! LUE LISÄÄ: www.vaasankeskussairaala.fi/kokemustoimijat Korsnäsiläinen Stina Österbro on menevä vapaa-ajallaan eikä kieltäydy koskaan kahvilakutsuista. Myös matkustaminen on lähellä sydäntä. Pohjoismaat on jo kierretty ja seuraavaksi suuntana on jokin lämpimämpi kohde. – Unelmani on päästä joskus Floridaan tai Etelä-Saksaan. Voisin olla jatkuvasti tien päällä, sillä rakastan matkustamista!
18
KOTIKÄYNTI TEKSTI: HANN
AH
AR
AT T
KU
Neljäkymmentä prosenttia yli 50-vuotiaista naisista murtaa kypsällä iällä ranteensa, olka-, nikama- tai reisiluunsa. Miehillä luku on pienempi. Kyse on osteoporoosista eli luukadosta, joka on merkittävä suomalainen terveysongelma. Sitä sairastaa arviolta 400 000 suomalaista, joille tapahtuu vuosittain 35 000 osteoporoottista murtumaa. Niistä viidesosa on lonkan murtumia.
Hoidolla estetään murtumia
Osteoporoosi on sairaus, jossa luun lujuus heikentyy. Hauraaksi muuttunut luusto on altis murtumille ja kestää heikosti vähäisempiäkin kaatumisia. Sairaus on yleisempää naisilla, joilla sairaus myös alkaa miehiä nuorempana. Suurin riskitekijä on ikä. Alttius alkaa naisilla vaihdevuosista ja miehillä 70−75 vuoden iästä lähtien. Muita merkittäviä riskitekijöitä ovat perimä, tupakointi, alipaino, tietyt sairaudet ja lääkitys, liikkumattomuus sekä vähäinen kalsiumin ja D-vitamiinin saanti.
Osteoporoosin ehkäisy, diagnosointi ja hoito tapahtuvat pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa, josta tarvittaessa tehdään lähete erikoissairaanhoitoon. Vaikeimmat ja muista syistä erityiset tapaukset hoidetaan erikoissairaanhoidossa.
Osteoporoosin hoito pyrkii ehkäisyn tavoin estämään murtumien syntymistä. Hoidossa korostetaan ensisijaisesti lääkkeettömiä hoitomuotoja. Varsinaisella lääkehoidolla pyritään parantamaan luun lujuutta muun muassa lisäämällä luun massaa ja laatua. Se kohdistetaan suuren riskin potilaisiin sekä iäkkäisiin, jotka saavat luunmurtumia nuoria herkemmin.
Vaasan keskussairaalassa osteoporoosipotilaita hoidetaan endokrinologian poliklinikalla ja osteoporoosista johtuvia murtumia kirurgian klinikalla. Lähde: Vaasan keskussairaalan endokrinologian ylilääkäri Otto Knutar.
Riittävästi kalsiumia ja D-vitamiinia Osteoporoosia voidaan ehkäistä melko yksinkertaisilla keinoilla, joilla pyritään estämään murtumien syntymistä: • Varmista, että saat riittävän määrän kalsiumia ja D-vitamiinia. -
Kalsium on luuston tärkein rakennusaine. Maitotuotteet ovat hyvä kalsiumin lähde.
-
D-vitamiinin pohjoismainen saantisuositus on aikuisilla (3–74-vuotiaat) 10 µg ja yli 75-vuotiailla 20 µg vuorokaudessa
Suosi hyppyjä ja tärähdyksiä sisältävää liikuntaa!
• Liiku riittävästi. Suosi hyppyjä ja tärähdyksiä sisältävää liikuntaa. • Lopeta tupakointi. • Ehkäise kaatumisia: Arvioi vaaratekijät ja hanki apuvälineitä. Tarkista myös näkökykysi.
KI
Gun-Britt Herlinin ura alkoi vuonna 1974, kun hän vastavalmistuneena apuhoitajana sai sijaisuuden teho-osastolta. Sairaanhoitajaopintojen päätyttyä ja erikoistumisen jälkeen hän työskenteli E4-sydänosastolla, ja vuodesta 1985 lähtien hän on työskennellyt sydänhoitajana. Kun Herlin jäi eläkkeelle vuoden 2016 lopussa, hän oli työskennellyt melkein 40 vuotta Vaasan keskussairaalassa sydänpotilaiden kanssa.
N N Ö S: P Ä I V I R
I ST
IM
Ä
Sydänten hoitaja neljän vuosikymmenen ajan
J
AM
ÄK
ÄÄ I K
– Oikeastaan voisi sanoa, että olen tehnyt työtä sydänpotilaiden parissa koko täällä oloni ajan. Työni on ollut uskomattoman antoisaa. On hienoa, kun tietää, että toimenpiteiden ja hoidon avulla voi parantaa jonkun elämää, Herlin sanoo. LUE KOKO ARTIKKELI: www.vaasankeskussairaala.fi/sydanhoitajaherlin
Herlinille myönnettiin 6.12.2016 Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein. Kotikäynti onnittelee sydänhoitaja Herliniä kunniamerkistä ja toivottaa hänelle iloisia eläkeläispäiviä!
TOCKPHOTO
Terveystietoa
IS VA:
Osteoporoosi vaivaa lähes joka toista ikääntyvää naista
ST I J A TEK
KUVA: PE T
RA
MA
R