R – Itella Oyj | JULKINEN TIEDOTE
Kotikäynti
Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti
1 / 2013
minuuttia avun tuloon s. 12
Psykiatriset hoitomuodot myllerryksessä s. 4
Sairaala ja sen ihmiset koskettavat meitä kaikkia jossain elämämme vaiheessa.
Sisältö 1 / 2013
KOTIKÄYNTI-LEHTI on Vaasan keskussairaalan kotikäynti alueen jokaiseen kotitalouteen. Sairaala ja sen ihmiset koskettavat meitä kaikkia jossain elämämme vaiheessa. Vaasan keskussairaalassa pelastetaan päivittäin ihmishenkiä ja tehdään arvokasta työtä alueen ihmisten hoitamiseksi. Tällä lehdellä haluamme tuoda tutuksi sairaalan toimintaa, ihmisiä ja potilaiden kertomuksia. Toivottavasti viihdyt seurassamme.
Pääkirjoitus .......................................... 3 Psykiatrian muodonmuutos ................... 4 Narskuttelu kuriin kiskoilla .................... 8 8 minuuttia ..........................................12 Haikara hukassa...................................16 imetyspoliklinikka ...............................18
Pääkirjoitus
Tek sT
i: P sy ki
r at ian yli
lääk
äri Marja Viher Vaa
ra
Minulla on
unelma Hain Vaasaan töihin reilu vuosi sitten. Mikä sai minut tulemaan kaupunkiin, josta en tuntenut ketään, jota on vaivannut lääkäripula jo vuosia ja jossa psykiatrian erikoisalallani on tuullut ja myrskynnyt milloin rajummin, milloin leudommin? Tulin Vaasaan, koska minulla oli unelma. Tämä voi kuulostaa romanttiselta hömpötykseltä, ja silti se on aivan totta. Olen akateemisen koulutuksen saanut, elämästä jotain jo kokenut keski-ikäinen nainen ja väitän, että myös työelämässä tarvitaan unelmia. Halusin olla keskeinen toimija yhden maakunnan psykiatrisen erikoissairaanhoidon kehittämisprosessissa. Halusin olla myötävaikuttamassa siihen, että ihmiset, joiden työtä ei aina ole arvostettu, voisivat tuntea olevansa osa dynaamista ja modernia hoitoyksikköä, joka kiinnostaa myös ammattipiireissä. Halusin olla mukana tuomassa Vaasaan ajatuksia ja lähestymistapoja, joita muualla Suomessa ei välttämättä tässä laajuudessa ole käytetty. Unelmani elää ja voi hyvin, edelleen. Pieniä vastoinkäymisiä on tullut, mutta niistä on selvitty. Matkaa riittää edessäpäin, ja kaikki on vasta alussa. Yksi perusajatus tässä kaikessa on ryhtyä opiskelemaan koko maakunnan voimin, että vaikeudet kuuluvat elämään. Kenellekään ei ole syntymässä luvattu ruusutarhaa. Meidät on vain harhautettu uskomaan siihen, että ikuinen onnellisuus, tyytyväisyys ja ahdistuksesta vapaa elämä olisi mahdollista.
Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti
Julkaisija Vaasan keskussairaala Päätoimittaja Charlotta Järf 06 213 1726 Toimituspäällikkö Simon Ventus 06 213 1725 Toimitus Salla Pukkinen Hannele Alanko Päivi Ristimäki Kansikuva Katja Lösönen Toimitusneuvosto Göran Honga, Olle Gull, Auvo Rauhala, Marina Kinnunen Kääntäjät Päivi Ristimäki Jan-Peter Nummela Sähköposti etunimi.sukunimi@vshp.fi Layout ja taitto C2 Advertising Oy Paino Waasa Graphics Oy Painos 85 550 Jakelu Vaasan sairaanhoitopiirin kotitaloudet
Kerron ensin huonot uutiset: pysyvän onnellisuuden tila on harhaa. Ja sitten ne hyvät uutiset: voimme opetella suhtautumaan vaikeuksiimme uudella tavalla, joka vähitellen auttaa hyväksymään elämään kuuluvat pienet ja suuremmatkin vastoinkäymiset, päässä pyörivät ikävät ajatukset tai inhottavilta tuntuvat tunteet. Alallamme on pohdittu kovasti, miksi näyttää siltä, että masennus on lisääntynyt niin paljon. Onko aivojen rakenteessa tapahtunut jokin perustavanlaatuinen muutos, joka aiheuttaa kärsimyksen lisääntymisen? Uskon itse, että kyse on vain onnellisuusharhasta. Jollemme koskaan voi olla tyytyväisiä ja onnellisia siitä, mitä meillä on, kuinka voisimme olla masentumatta? Viisautta on siis hyväksyä tosiasiat, keskittyä nykyhetkeen ja lakata elämästä tulevaisuudessa tai märehtiä mennyttä. Kuulostaako liian vaikealta? Ei se ole. Joskus tarvitaan vain vähän apua alkuun pääsemisessä. Sitä voi pian saada erikoissairaanhoidon järjestämänä. •
VAASAN SAiRAANHOiTOPiiRi Vaasan sairaanhoitopiirin muodostavat 14 omistajakuntaa, joissa asuu yhteensä noin 165 000 ihmistä. Vaasan keskussairaalan yli 2000 eri alan asiantuntijaa tekevät työtä potilaiden hoidon ja hoitoa tukevien palveluiden parissa. Pätevä ja sitoutunut henkilökuntamme kohtaa jokaisen potilaan yksilöllisesti ja inhimillisesti, joten olet luonamme hyvässä hoidossa.
OMiSTAJAKuNNAT Kaskinen • Korsnäs • Kristiinankaupunki Laihia • Luoto • Maalahti • Mustasaari Närpiö • Pedersöre • Pietarsaari uusikaarlepyy • Vaasa • Vöyri
4
kotikäynti
Psykiatrian
muodonmuutos Psykiatriset hoitomuodot ovat tulevina vuosina myllerryksessä Vaasan sairaanhoitopiirissä. Hoito suunnitellaan alusta lähtien uusiksi ja turhista leimoista pyristellään eroon. TeksTi: hannele alanko kuVa: katja lösönen
kotikäynti
5
Psykiatrian klinikkaryhmän johtaja Carita Tuohimäki ja psykiatrian ylilääkäri Marja-Kristiina Vihervaara Vaasan keskussairaalasta ovat mukana toteuttamassa sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon kokonaisuudistusta. Hoitotavat kokevat heidän käsissään lähivuosina historiallisia muutoksia. – Lähtökohdat uudistukselle ovat erittäin lupaavat, sillä sairaanhoitopiirimme johto on päättänyt todella panostaa tähän uudistukseen, iloitsee Vihervaara. Uudistuksen läpiviemiseen on varattu 3,8 miljoonaa euroa, eli muutokset tulevat olemaan mittavia. Isona osana uudistusta Huutoniemen psykiatrinen sairaala lopettaa toimintansa kuluvan vuosikymmenen lopulla ja keskussairaalan alueelle Hietalahteen nousee uusi psykiatrinen sairaalarakennus. – Haaveena on, että uuteen rakennukseen saataisiin hoidon lisäksi potilaille mielekästä työelämään valmistavaa toimintaa, kuten esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien pyörittämä ravintola. Muualla on hienoja esimerkkejä tällaisista ravintoloista, Vihervaara kertoo. Psykiatrisen hoidon osalta uudistamisessa tullaan panostamaan ensisijaisesti siihen, että tulevaisuudessa potilaan tarpeisiin pystytään vastaamaan mahdollisimman hyvin. – Potilas tulee olemaan aidosti hoidon keskipisteessä, ja pyrimme tarjoamaan juuri sellaista hoitoa kuin hän tarvitsee, Tuohimäki kertoo.
” Hoidon yksilöllisyys tulee potilaan arjessa näkymään esimerkiksi erilaisina vaihtoehtoina perinteisille terapiaistunnoille.” Moniammatillinen arviointi Tuohimäen mukaan hoitomuodot ovat Vaasassa olleet melko perinteisiä ja hoitojärjestelmä liian jäykkä vastaamaan potilaiden yksilöllisiin vaatimuksiin. Näihin ongelmiin uudistuksella saadaan parannuksia. Potilaiden hoitotarpeet tullaan arvioimaan hoidon alussa moniammatillisessa työryhmässä, jossa on mukana lääkäri, hoitaja, psykologi, sosiaalityöntekijä ja toimintaterapeutti sekä tarvittaessa fysioterapeutti. Arvioinnin, eli diagnoosin, jälkeen laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma ja valitaan potilaan paranemiseen parhaiten soveltuva hoitomalli. Hoitomalli toimii hoidon ohjenuorana, mutta ei määrää koko hoitoprosessia, vaan sitä voidaan yksilöidä tarpeen mukaan.
TeksTi: hannele alanko kuVaT: salla Pukkinen
sanoisin, että se on edelleen leimaavaa. jo pelkät sairauksien vieraskieliset nimet kuulostavat epämääräisiltä, ja ne osaltaan leimaavat sairastunutta. nykyäänkin on varmasti vaikeaa hakea töistä tai koulusta sairauslomaa psyykkisten ongelmien vuoksi, minkä takia ne saattavat äityä jo todella pahoiksi, ennen kuin hoitoon hakeudutaan. tähän voisi auttaa se, että yleinen tietoisuus erilaisista psyykkisistä sairauksista lisääntyy.
kyllä on, vaikkei sen tarvitsisi olla leimaavaa. yleisesti asenteet ovat muuttuneet, mutta ihmisten on edelleen hankala suhtautua omaan sairauteensa ja olla siitä avoimia. 20 – 45-vuotiaat ottavat avun helpoiten vastaan. nuorien keskuudessa leimaudutaan monesti paljon pienemmästäkin, saati sitten psykiatrisesta hoidosta. iäkkäämmillä taas vuosikymmenten takaiset psykiatriset hoitomuodot aiheuttavat epäluuloja.
ei ole. tauti on tauti, ja sen kanssa on tultava toimeen. Mielestäni on aivan sama, mikä tauti on kyseessä. ihminen itse ei sille itse mitään voi, mutta helpommin pärjää, kun asiasta voi olla avoin ja puhua siitä jonkun kanssa!
6
kotikäynti
– Diagnoosi, joka tulee edelleen olemaan lähtökohtana hoidolle, ei kerro vielä tarpeeksi. Lisäksi otamme hoitomalleja yksilöitäessä aikaisempaa enemmän huomioon potilaan oman elämäntilanteen, kertoo Vihervaara. Elämäntilanteen huomioonottaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että tutkitaan, onko kotona tai esimerkiksi työpaikalla kaikki hyvin. Joskus oireet johtuvat ympäristön ongelmista. – Sairaus voi olla koko perheessä, jolloin herkin perheenjäsenistä oirehtii. Jos ongelmat perheessä pysyvät, oirehtiminenkin jatkuu hoidoista huolimatta. Tästä syystä suuntaamme hoitoa jatkossa enemmän myös kotiin, Tuohimäki valaisee.
Samalla, kun hoitomallit muuttuvat ajanmukaisiksi, halutaan nykyaikaistaa yleistä käsitystä psykiatriasta. Psykiatrisella hoidolla on leima, joka on peruja vuosikymmenten takaa. – Tieteellistä näyttöä on myös siitä, ettei psykiatrisia potilaita kohdella terveydenhuollossa samalla arvostuksella kuin muita potilaita, pahoittelee Tuohimäki.
Hoidettavan elämäntilanteen ja diagnoosin pohjalta räätälöidään hoitomalli. Hoidon yksilöllisyys tulee näkymään potilaan arjessa esimerkiksi erilaisina vaihtoehtoina perinteisille terapiaistunnoille. Niitä tarjoavat uudet terapiatyypit kuten kognitiivinen psykoterapia ja käyttäytymisterapia. Muutos ajatteluun Hoidon lisäksi Vihervaara ja Tuohimäki toivovat uudistuksen muokkaavan myös asenteita. Psykiatrian on tähän saakka yleisesti katsottu olevan erillään muusta erikoissairaanhoi-
n
tan usga Skolh
tu
rink.
katu
atu denk
lah Hieta
Sand
Vasa centralsjukhus Vaasan keskussairaala
karttakuva: salla Pukkinen
katu
a Rant
Koulu
ko istik papu Kaup
tan
atan viksg
nka tuva Raas
n
nte leksa gr. A nder Alexa
ndga
Stra
katu
taan
h Tiilite
ta ksga
lbru Tege
den lana elsp
istik anpu holm Kors
ta usga Rådh
n nade espla olms
Ylilääkäri Vihervaara kertoo, ettei psykoosi juuri eroa muista sairauksista, mutta psykoosi leimaa sairastuneen usein koko loppuelämäksi. Leimaa-antavia ovat olleet myös menneisyyden hoitomuodot, jotka ovat olleet potilaille ihmisarvoa alentavia ja tuskallisia kokemuksia. – Haluamme tehdä hoitoprosessistamme avoimemman, jotta nykyiset hoitomenetelmät tulevat kaikkien tietoisuuteen ja turhasta leimasta päästään eroon, Vihervaara visioi. •
Hand
ko
h Kors
dosta. Vihervaara kuitenkin muistuttaa, että ihminen on kokonaisuus, ja fyysinen vointi heijastuu henkiseen ja päinvastoin. – Psykiatria on yksi sairaanhoidon erikoisala, kuten vaikkapa kirurgia, eikä sitä pidä eristää muista erikoisaloista omaksi saarekkeekseen. Muutto Huutoniemeltä Hietalahteen on erittäin tervetullut osa uudistusta, Vihervaara toteaa.
Pikkulapsipsykiatria sai uuden kodin Pikkulapsipsykiatria on muuttanut keskustasta uusiin, raikkaisiin tiloihin kompassiin, uuteen asuintaloon keskussairaalaa vastapäätä. Pikkulapsipsykiatriassa hoidetaan 0 – 4-vuotiaita lapsia. uudet tilat ovat tarkoituksenmukaisemmat muun muassa perhehoitoa ajatellen, ja uuden sijainnin ansiosta pysäköintimahdollisuudetkin paranivat.
kotikäynti
Mitä mieltä olet?
Anna palautetta ja voita grillipannu haluamme tietää, mitä mieltä olet kotikäynti-lehdestä. anna palautetta ja osallistu arvontaan osoitteessa www.vaasankeskussairaala.fi/kotikayntipalaute tai postitse (postimerkkiä ei tarvita): Vaasan sairaanhoitopiiri, Viestintä i4, koodi 5005967, 65 003 VasTausLÄHeTYs. tarvitsemme vastauksen viimeistään perjantaina 28.6., jolloin arvomme voittajan. Voittaja saa valurautaisen grillipannun (arvo 50 €).
www.vaasankeskussairaala.fi/kotikayntipalaute
Sinulle vastataan 24/7 onko sinulla kysyttävää mielenterveysasioista? Päivystävä sairaanhoitaja vastaa kysymyksiisi nyt ympäri vuorokauden. kuka tahansa voi soittaa milloin tahansa ja saada neuvontaa ja opastusta. Päivystävä sairaanhoitaja vastaa numerossa 040 516 2174 (paikallispuhelumaksu).
Hoitoa ADHD-potilaille
Mitä lääkkeitä käytät? Potilas, muistathan kertoa lääkärille tai sairaanhoitajalle, mitä lääkkeitä käytät. Voit ottaa mukaasi joko päivitetyn lääkelistan tai omat reseptisi. listan voit laatia esimerkiksi osoitteessa www.lääkekortti.fi. korttia on helppo päivittää, ja voit tulostaa sen, kun olet lähdössä sairaalaan.
aikuispotilaat, jotka epäilevät kärsivänsä aDhD:stä, voivat nyt saada apua Vaasan keskussairaalasta. Potilaat voivat saada lähetteen omalta terveyskeskuslääkäriltään tai sairaalasta. hoitoa antaa neuropsykiatrinen tiimi, joka diagnosoi potilaan ja päättää, onko annettava hoito kuntoutusta vai psykoterapiaa.
Sairaalan kulissien takana Vaasan keskussairaalan oma blogi kertoo henkilöstön arkipäivästä. Millaista on erikoistuvan lääkärin elämä? Vastaako puhelinkeskuksessa todellinen ihminen? kuinka sairaalan tutkimustoiminta etenee? sairaalan henkilökunta eri osastoilta bloggaa osoitteessa www.vaasacentralhospitalblog.com. seuraa sinäkin heidän kirjoituksiaan!
www.vaasacentralhospitalblog.com
7
8
kotikäynti
Narskuttelu kuriin a l l i kisko Hampaiden narskuttelu eli bruksismi aiheuttaa monelle päänsärkyä ja hammasrivin hupenemista. Jos narskutukseen puututaan ajoissa, ei vaativaa ja kallista hampaiden korjausta tarvita. TeksTi: salla Pukkinen kuVa: katja lösönen
Narskuttelijat kirskuttavat hampaitaan joko yöllä nukkuessaan tai purevat leuat yhteen huomaamattaan päiväsaikaan – tietokoneella istuessa tai vaikka ruokaa laittaessa. Narskutuksen aiheuttajaa on etsitty tuloksetta jo vuosikymmeniä. Geneettinen alttius selittää osan, mutta useimmiten bruksismi on seurausta jostakin aivan muusta. – Yönarskuttelu johtuu monesti unihäiriöstä, kertoo Vaasan keskussairaalan ylihammaslääkäri Rosita Kantola. Kevyen ja rauhattoman unen aikana nukkuja kääntyilee paljon, ja asennonvaihto saa leuatkin liikkumaan. Toisaalta hampaiden puremisessa on kyse elämäntyylistä ja erityisesti stressioireilusta. – Joskus ajateltiin, että narskutteluun syyllistyy tietty, täydellisyyden tavoitteluun taipuvainen ihmistyyppi, mutta varmasti jokainen bruksaa joskus, Kantola huomauttaa. Vaikka narskuttelun syyt eivät olekaan selviä, sen seuraukset ovat. Narskuttelu kuluttaa hampaita; etenkin, jos suu on alati hapan esimerkiksi vatsanesteen suuhun nostattavan refluksitaudin tai jatkuvan happamien juomien tai ruokien nauttimisen vuoksi. Myös puremiseen käytettävät lihakset ja nivelet kärsivät. – Kun tekee jatkuvasti ylitöitä leuoilla, voivat niveletkin oireilla, Kantola sanoo. Avuksi purentakisko Narskutteluun ei ole lääkkeitä, joten hoito keskittyy kudosten suojaamiseen. Yleisin hoitokeino on purentakisko: muovinen hampaiden mukaan muotoiltu suoja nukkumisen ajaksi. Sen muotoilu matkii ideaalipurentaa ja kuormittaa käyttäjän pu-
rukalustoa mahdollisimman vähän. Kisko ei kuitenkaan lopeta puremista, vaikka monet ovatkin Rosita Kantolan mukaan havainneet narskuttelujaksojen lyhentyneen. Hampaat ja leukanivelet sen sijaan säästyvät. – Kun purraan hampaat kovasti yhteen, leukanivel rasittuu jatkuvasti. Kiskon avulla leukojen väliin jää muutaman millimetrin tila, joka antaa leukanivelen pinnoille ikään kuin mekaanisen suojan, Kantola kuvailee. Muita hoitomenetelmiä sovelletaan oireiden mukaan. Päiväpureminen pitäisi tiedostaa ja yrittää oppia siitä pois. Yöpuremiseen ja -narskutteluun oppiminen ei auta, mutta unen laatua ja stressaavaa elämäntyyliä voi yrittää parantaa. Leukajumppa auttaa niitä, joilla purentalihakset ovat narskuttelun vuoksi jäykistyneet, ja nivelvaivoihin on myös omat, potilaan tarpeiden mukaan räätälöitävät harjoitteensa. Ajoissa hoitoon Keskussairaalan suusairauksien yksikköön saapuu paljon narskuttelijapotilaiden lähetteitä; sellaistenkin, joiden hampaat ovat kuluneet pureskelun takia vain parin millimetrin mittaisiksi. Useimpien hoidosta joudutaan kieltäytymään, koska kuluneet hampaat eivät ole sairaus eikä niiden hoito sen vuoksi ole erikoissairaanhoitoa. – Hampaiden kuluminen narskuttelun seurauksena on monen vuoden prosessi. Se pitäisi huomata ja hoitaa ajoissa perusterveydenhuollossa, Rosita Kantola linjaa. •
Ylihammaslääkäri Rosita Kantola esittelee purentakiskoa, joka muotoillaan tarkasti narskuttelijan suuhun sopivaksi.
Kuluneet hampaat kuntoon perusterveydenhuollossa • Yleisterveen potilaan purenta kuntoutetaan ja kuluneet hampaat rakennetaan uudelleen perusterveydenhuollossa. • Keskussairaalan kliinisen hammashoidon erikoislääkärit voivat laatia narskutuspotilaan lähetteen kirjoittaneelle hammaslääkärille hoitoehdotuksen.
• Erikoissairaanhoitoa annetaan keskussairaalassa potilaille, joiden hampaat ovat kuluneet jonkin synnynnäisen sairauden, kuten kiilteen puuttumisen, seurauksena perusterveen hampaita nopeammin. • Sairaalahoitoa saavat myös esimerkiksi ne, joilla leukanivelvaivat ovat äityneet niin pahoiksi, että niiden korjaamiseksi harkitaan leikkausta tai joiden oireet johtuvat nivelsairaudesta.
Y-talo vihitään
Y-taloon muuttavat päivystyspoliklinikka, sydänosasto, päiväkirurgia ja preoperatiivinen poliklinikka.
Facebook-kilpailu
sairaalassa käyneet potilaat ovat ehkä panneet merkille päärakennuksen takana seisovan suuren uudisrakennuksen. se on lokakuussa valmistuva y-talo. Vuoden 2014 alussa uusiin tiloihin muuttaa muun muassa päivystyspoliklinikka, sydänosasto, päiväkirurgia ja preoperatiivinen poliklinikka. y-talo parantaa monin tavoin hoitopalveluita sekä henkilöstön ja potilaiden arkipäivää. kotikäynnin seuraava numero pyhitetään kokonaan uudelle y-talolle. lukijoille tarjotaan kattava katsaus uuteen rakennukseen.
Mitä kirurgi ajattelee? Mitä kuvan kirurgi ajattelee? Mene sairaalan Facebook-sivulle ja kerro meille ehdotuksesi. kotikäynnin toimitus valitsee ehdotuksista viisi voittajaa, jotka palkitaan pienellä yllätyspalkinnolla.
www.facebook.com/vaasacentralhospital
Kuuntele! tiesitkö, että sairaalan www-sivuilla on puhetuki? se tarkoittaa sitä, että voit kuunnella kotisivun tekstit painamalla kuuntele-puhetukinappia.
kotikäynti
Säästy jonotukselta – varaa aika netissä
,s
är i
Kysy
au t i e n y l i l ä isät äk
Kyse ei ole vain seksistä
nu r ta
Vaasan keskussairaalan nettilabpalvelua on nyt uudistettu. nettilabissa voit etukäteen varata sinulle sopivan ajan laboratoriokokeisiin. tutustu palveluun osoitteessa
ott ok
11
lääkäriltä Voiko D-vitamiinia saada liikaa, ja mitä haittavaikutuksia yliannostuksella voi olla? D-vitamiinia ei voi periaatteessa saada liikaa, kunhan noudattaa pakkauksessa olevia ohjeita. Ilman reseptiä ostettavat D-vitamiinituotteet eivät ole itsessään aktiivisia kehossa. Vasta kun D-vitamiini on käynyt munuaisissa läpi tarkasti ohjatun aktivoinnin, se alkaa vaikuttaa aineenvaihduntaan. Sen vuoksi yliannostus on erittäin harvinainen, sillä ylimääräinen D-vitamiini ainoastaan varastoituu odottaessaan aktivoitumista.
leikkauksen, sairauden tai onnettomuuden jälkeinen elämä voi tuoda muassaan uudenlaisia haasteita – myös seksielämään. esimerkiksi eturauhasleikkauksen läpikäyneet ja Ms-potilaat voivat nyt saada apua Vaasan keskussairaalan seksuaalineuvojalta.
Jos joku kuitenkin syö äärimmäisen korkeita D-vitamiiniannoksia päivittäin pitkän aikaa, se voi aiheuttaa myrkytyksen ja veren kalsiumpitoisuus nousee. Se voi joissakin tapauksissa olla hengenvaarallista.
työ on vasta kehitteillä, mutta jo nyt on tarjolla muutamia vastaanottoaikoja kuukaudessa sekä uusi opas ”elämää eturauhassyövän kanssa: Polkuja hyvään seksuaalisuuteen”. opas on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi.
Erityistapauksissa lääkäri voi määrätä potilaalle suuria määriä erittäin potentteja, valmiiksi aktivoituja D-vitamiinivalmisteita. Hoito vaatii tarkkaa laboratorioseurantaa.
– kyse ei ole vain seksistä. seksuaalisuuteen kuuluvat myös monet muut asiat, sanoo yksi keskussairaalan seksuaalineuvojista.
Nämä linjaukset koskevat ainoastaan aikuisia. Lapset ovat luonnollisesti herkempiä pienemmän kokonsa takia. Otto knutar, sisätautien ylilääkäri Miten pääsee lonkkaleikkaukseen? Ilmeisesti kysyjä tarkoittaa lonkan tekonivelleikkausta, koska lonkkaniveleen tehdään toki muunkinlaisia leikkauksia. Jos lonkassa on lonkka-artroosiin viittaavia oireita, kipua tai liikerajoitusta, pitää hakeutua lääkäriin.
Uudennäköinen numero, tuttu vastaus.
323 muuttuu 213:ksi sairaalan puhelinnumerot muuttuvat. numeroiden alkuosa 323 vaihtuu 213:ksi. Vaihteen uusi numero on siis 06 213 1111. sairaalahenkilökunnan matkapuhelinnumeroihin muutos ei vaikuta, vaan ainoastaan lankaliittymiin. Vanhoista 323-numeroista ei silti luovuta kokonaan, vaan ne pysyvät taustalla varajärjestelmänä. kaikkiin sairaalassa jaettaviin materiaaleihin päivittyy pikkuhiljaa uusi numero.
Perustutkimuksiin kuuluu lonkan kliininen tutkimus sekä röntgenkuvat lantiosta ja oireisesta lonkasta. Suurin osa lonkan kivuista hoituu lääkityksellä ja fysioterapialla. Oireet voivat johtua muustakin kuin lonkkanivelen kulumasta. Mikäli oireet ovat hankalat ja lonkkanivelessä on selkeä kuluma, tarvitaan lähete erikoissairaanhoitoon. Sairaalassa tekonivelkirurgiaan perehtynyt ortopedi tekee lopullisen leikkauspäätöksen. Tapio Peljo, ortopedi
minuuttia TeksTi: siMon Ventus kuVaT: katja lösönen
Onnettomuus on juuri tapahtunut. Hätäkeskus tekee riskinarvioinnin ja lähettää välittömästi apua onnettomuuspaikalle. ensimmäinen yksikkö lähtee liikkeelle pikavauhtia, jotta ehtisi potilaan luo ajoissa. Vaasan sairaanhoitopiirin ensivasteyksikön tavoitteena on kiireellisissä tapauksissa ehtiä potilaan luo kahdeksassa minuutissa. Vaativaa hoitoa antavan yksikön on oltava perillä potilaan luona puolen tunnin sisällä. Ensihoitopalveluiden järjestämisvastuu siirtyi vuoden vaihteessa kunnilta sairaanhoitopiireille. Hoito on nyt tehokkaampaa ja yhdenvertaisempaa, vaikka ambulanssien määrä väheni. – Aiemmin päävastuu ensihoitopalveluista oli kunnilla ja sairaanhoitopiirin rooli oli hieman epäselvästi määritelty, sanoo Taneli Väyrynen, ensihoidon ylilääkäri ja valmiuspäällikkö. Ambulanssit ovat myös jossain määrin olleet sidoksissa kuntarajoihin. Nyt kun sairaanhoitopiiri on ottanut järjestämisvastuun, voimme hyödyntää käytettävissä olevia ambulansseja koko sairaanhoitopiirin alueella. Koko sairaanhoitopiiri jaettiin neliökilometrin kokoisiin alueisiin, jotta saataisiin määriteltyä, minne ambulanssit sijoitetaan. Kaikille alueille tehtiin riskialueluokitus, jossa alueet jaettiin viiteen eri luokkaan ikärakenteen, alueella muodostuvien keskimääräisten ensihoitotehtävien, asutuksen ja tiestön mukaan. Toiminta on suunniteltu niin, että ambulanssitoiminta keskitetään korkean riskin alueille, kun taas alemman riskin alueilla voidaan hyväksyä pidemmät tavoittamisviiveet.
– Tässä ei ole kyse kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelusta. Nyt todellisuutta kuvataan läpinäkyvällä tavalla ja sellaisena kuin se on jo aiemminkin ollut. Tavoitteena on, että ensihoitopalvelun yksikkö saapuu tehtäväluokkiin A ja B kuuluvien potilaiden luo kahdeksassa minuutissa ja että hoitotasoinen ensihoito voidaan aloittaa puolessa tunnissa. Uusi järjestelmä mahdollistaa myös vertailut eri sairaanhoitopiirien kesken, Väyrynen sanoo. Miten hoito paranee? Uudistamisprosessin keskeinen kysymys on ollut se, ettei tilanne ole ollut piirissä tasapuolinen. Nyt samankaltaiset alueet saavat etenkin hoitotason ensihoitopalveluita aiempaa yhdenvertaisemmin. Uudesta terveydenhuoltolaista löytyy määräys hoitotason yksiköiden henkilöstön vähimmäiskoulutustasosta. Tämä varmistaa sen, että henkilöstöllä on sellainen koulutustaso, että se voi aloittaa potilaan vaativan hoidon jo ambulanssissa.
kotikäynti
Sairaanhoitopiirissä on nykyään yksitoista hoitotason yksikköä, kun luku oli aiemmin seitsemän.
13
Yksikkö on rientänyt matkaan
sekunnin kuluessa hälytyksestä.
Riskialueluokka
Tehtävämäärä
1
Enemmän kuin yksi tehtävä vuorokaudessa
2
Vähemmän kuin 1 tehtävä vuorokaudessa, mutta enemmän kuin 1 viikossa
3
Vähemmän kuin 1 tehtävä viikossa, mutta enemmän kuin 1 kuukaudessa
4
Vähemmän kuin 1 tehtävä kuukaudessa
5
Asumattomat / tieverkon ulkopuoliset alueet
Esimerkki Suuren kaupungin keskusta
Lähiö / pienen kaupungin keskusta
Maaseututaajama
Asuttu maaseutu
Metsä-, meri- tai järvialue; ei tietä
Kiireellisyysluokka
Selitys
Luokka A
Korkeariskinen tehtävä - elintoiminnot ovat välittömästi uhattuna.
Luokka B
Todennäköisesti korkeariskinen tehtävä, elintoimintojen otaksutaan olevan välittömästi uhattuna taustatietojen perusteella.
Luokka C
Elintoiminnot arvioidaan vakaiksi, mutta tila vaatii ensihoitopalvelun nopeaa arviointia.
Luokka D
Tila on vakaa, mutta ensihoitopalvelun on tehtävä arvio.
kotikäynti
15
– Sairaanhoitopiirissä on nykyään yksitoista hoitotason yksikköä, kun luku oli aiemmin seitsemän. Toinen tärkeä parannus on, että meillä on nykyisin käytössä ympärivuorokautinen, välitön lähtövalmius koko sairaanhoitopiirin alueella, Väyrynen sanoo. Aiemmin sairaanhoitopiirissä oli neljä ambulanssia, joilla oli ympärivuorokautinen välitön valmius. Yksikkö on rientänyt matkaan 60 sekunnin kuluessa hälytyksestä ja saapunut siis paikalle nopeasti. Useimmissa muissa ambulansseissa valmiusaika on ollut osan vuorokaudesta viisi tai viisitoista minuuttia. – Nyt miltei kaikki piirin ambulanssit ovat välittömässä valmiudessa, sanoo ensihoitopäällikkö Risto Vesanto. Tehokkaampaa hoitoa pienemmällä ambulanssimäärällä – Tiedotusvälineissä on nostettu esiin se, että ambulanssien määrä sairaanhoitopiirissä on vähentynyt 19:stä 15:een, sanoo Väyrynen. Vaikka ambulansseja oli aiemmin enemmän, olivat todellisuudessa monet niistä käytössä vain osan vuorokaudesta. Osassa autoista oli puolestaan 5–15 minuutin valmiusaika, jonka sisällä ambulanssihenkilöstön on pitänyt olla lähtövalmis. Nämä pidemmät valmiusajat poistettiin käytöstä vuoden 2013 alusta. Samalla ambulanssihenkilöstön tilanne parani. Varallaolo ei aiemmin oikeuttanut täyteen palkkaan, vaikka henkilöstö oli käytännössä täysin sidoksissa työhön. Välittömässä lähtövalmiudessa henkilöstö saa sen sijaan täyttä palkkaa koko työvuoron ajalta. Palkkakulujen lisääntyminen on keskeisin syy siihen, että ambulanssien määrää on vähennetty.
Luoto
12 h 24 h
Pietarsaari 24 h
Uusikarlepyy
24 h
24 h 12 h
24 h
24 h
Vaasa
24 h 24 h
24 h
Mustasaari Maalahti
24 h
Pedersöre
– Välittömään lähtövalmiuteen siirtyminen ja hoitotason yksiköiden määrän nostaminen aiheuttivat merkittäviä lisäkustannuksia. Näiden välttämättömien lisäkustannusten johdosta aiempaa ambulanssimäärää ei voitu enää ylläpitää, Väyrynen sanoo. Kun sairaanhoitopiiri on ottanut järjestämisvastuun, voimme kuitenkin suunnitella ambulanssien sijoittamisen alueelle uudella tavalla sekä käyttää ambulansseja joustavasti koko sairaanhoitopiirin alueella. Näin voidaan turvata ensihoidon valmius koko piirissä, vaikka yksikköjä on hieman vähemmän.
Vöyri
Ensihoidon ylilääkäri ja valmiuspäällikkö
Vähäkyrö
• on lääketieteellisessä johtamisvastuussa • vastaa hälytysohjeista, viestinnästä ja taloussuunnittelusta.
Laihia
Korsnäs
Närpiö
24 h
12 h
Kaskinen
Taneli Väyrynen
Ambulanssit Vaasan sairaanhoitopiirissä
Ensihoitopäällikkö vastaa
Vaativa hoito Kristiinankaupunki 24 h
Perushoito Risto Vesanto
• ensihoitopalveluiden kehittämisestä • ensihoitotoiminnan hallinnollisesta johtamisesta sairaanhoitopiirissä • päivystyspoliklinikan ja ensihoitopalveluiden välisen yhteistyön yhteensovittamisesta.
4 % suomalaislapsista saa alkunsa hedelmöityshoidon avulla.
Haikara
HUKASSA TeksTi: PäiVi ristiMäki kuVaT: katja lösönen
Mitä tehdä, kun haikara ei vieraile ja mieli on apea, kun raskaustesti on jälleen kerran negatiivinen. Lapsettomuushoidoista saa apua jopa 80 prosenttia hoidetuista. Lapsettomuushoidot voidaan aloittaa, jos raskaus ei ole alkanut vuoden kuluessa ehkäisyn lopettamisesta. – Tutkimuksiin kannattaa hakeutua jo aiemmin, jos lapsettomuudelle voi olla selvä syy, esimerkiksi epäsäännöllinen kuukautiskierto, kertoo Elena Pellas, naistentautien osaston apulaisylilääkäri. Lapsettomuus on parin yhteinen ongelma Lapsettomuuden syyt jakautuvat tasaisesti naisten ja miesten kesken. Noin neljännekseen tapauksista ei löydetä syytä.
kotikäynti
17
Miten voin miehenä ja naisena parantaa hedelmällisyyttäni? • Pysyttele normaalipainoisena. • Älä tupakoi. • Nauti kohtuudella alkoholia ja kofeiinia (kahvia, teetä, virvoitusjuomia). • Älä käytä testosteronivalmisteita tai anabolisia steroideja. • Ota leppoisammin, vältä pitkäaikaista stressiä. Apulaisylilääkäri Elena Pellas tutkii potilasta, jonka luona haikara on vieraillut.
Tavallisimpia syitä ovat munasolun irtoamishäiriöt, vaikea endometrioosi ja heikkolaatuinen siemenneste. Naisen hedelmällisyys laskee nopeasti 30 ikävuoden jälkeen. – Vaikka olisi kuinka nuorekas ja hyväkuntoinen, munarakkuloiden määrä romahtaa 35 vuoden jälkeen. Ennen hedelmöityshoitoja parin kannattaa kokeilla elämäntapojen muuttamista. – Tupakka on myrkky, Pellas julistaa. Tupakoiminen vaikuttaa paitsi naisen myös sikiön hedelmällisyyteen. Miehen tupakointi huonontaa siittiöiden liikkuvuutta. Myös yli- ja alipaino heikentävät hedelmällisyyttä. Liikalihavuus vaikuttaa muun muassa kuukautiskiertoon sekä munasolujen ja siittiöiden laatuun. – Ylipaino on riski myös raskausaikana ja sen jälkeen. Keskenmenot ja synnytyskomplikaatiot ovat yleisempiä ylipainoisilla naisilla. Tähti on syntynyt Koeputkihedelmöitys on hedelmöityshoidoista yleisin. Reilu kolmannes koeputkihedelmöityksistä johtaa raskauteen. Koeputkihedelmöityksessä naiselle annetaan hormonihoitoa useiden munasolujen kypsyttämiseksi. Munasolut kerätään ja siirretään viljelymaljalle. Samanaikaisesti tutkitaan miehen siemenneste, josta erotellaan parhaiten liikkuvat siittiöt. Hedelmöitystä varten viljelymaljalle lisätään jopa 100 000 siittiötä munasolua kohti. Vuorokauden kuluttua nähdään, kuinka monta munasolua on hedelmöittynyt. Yksi tai korkeintaan kaksi alkiota siirretään kohtuun, loput pakastetaan mahdollista myöhempää käyttöä varten. – Kun vien alkion katetrilla kohtuun, se näyttää ultraäänessä siltä kuin tähti syntyisi, kuvailee Pellas työtään, jossa saa olla mukana tekemässä ihmeitä. •
Potilastarina
Puoli ikuisuutta Lisa, 28, ja hänen miehensä menivät tutkimuksiin, kun lasta ei vuoden yrittämisen jälkeen kuulunut. – yllätyksekseni sain kuulla, että minulla on vaikea endometrioosi. alkoi raskas hoitojaksojen kausi. – kesällä 2011 sain hormoneja ja syksyllä kerättiin munasolut. Vatsa oli turvoksissa, mutta muuten voin hyvin. lisalta kerättiin 10 munasolua, joista 8 hedelmöittyi. yksi alkioista laitettiin kohtuun. lisa tuli raskaaksi, mutta sai keskenmenon viikolla 16. keskenmenolle ei löytynyt syytä. – heti kun kehoni oli palautunut, hedelmöitystä kokeiltiin uudestaan, mutta alkio ei kiinnittynyt kohtuun. Pettymys oli suuri. tämän jälkeen lisa tuli spontaanisti raskaaksi, mutta sai keskenmenon varhaisessa vaiheessa. seuraavana kesänä kohtuun siirrettiin kaksi alkiota, joista toinen alkoi kehittyä. – oli hermoja raastavaa odottaa koeputkihedelmöitysten tulosta. raskaustestin saa tehdä vasta kahden viikon kuluttua hedelmöityksestä. Pienikin nipistys vatsassa niinä kahtena viikkona sai tunteet sekaisin. nyt lisa on äitiyslomalla ja tulossa on kevätvauva. lisa näyttää iloiselta ja seesteiseltä. – tunne-elämä oli yhtä vuoristorataa vuoden verran. tuntuu kuin se kaikki olisi kestänyt puoli ikuisuutta. onneksi sain vertaisapua netin keskustelupalstoilla toisilta samassa tilanteessa olevilta. Mutta nyt on kaikki hyvin, lisa sanoo ja silittää mahaansa. alkioita on vielä pakastimessa, joten tulossa olevalle vauvalle on suunnitteilla jo sisaruksia.
Kerro tarinasi: haluatko kertoa kokemuksistasi Vaasan keskussairaalan potilaana? saatko tai oletko saanut hoitoa meillä? kotikäynnin toimitus etsii nyt potilaita, jotka haluavat kertoa kokemuksistaan kotikäynti-lehdessä. Meitä kiinnostavat kaikenikäiset potilaat ja kaikenlaiset vaivat. jos haluat olla mukana tekemässä lehteä, ota meihin yhteyttä sähköpostitse viestinta@vshp.fi.
18
kotikäynti
Imetyspoliklinikalla ratkotaan
rintaruokinnan pulmia imetyksen takkuilu saa monet suomalaisäidit luopumaan rintaruokinnasta liian aikaisin. Toukokuussa starttaavalla imetyspoliklinikalla otetaan ongelmista selkävoitto. TeksTi Ja kuVa: salla Pukkinen
Imetys on yksi maailman luonnollisimmista asioista, mutta se ei aina ota sujuakseen. Saako vauva riittävästi maitoa? Onko vauvan ote oikea? Onko rinnassa tulehdus? – Vaarana on, että jos äiti ei saa ongelmaansa heti oikeanlaista apua, hän lopettaa imetyksen siihen, imetyskouluttajat Jenni Nyfors, Susanne Strömfors ja Linda Ollila tietävät. Vaasan keskussairaalassa on ollut jo parin vuoden ajan käytössä imetystukipuhelin, ja toukokuun alussa ovensa avaa imetyspoliklinikka. Siellä kouluttajat pyrkivät löytämään ongelmaan ratkaisun seuraamalla imetystä paikan päällä. – Tukipuhelimeen tuli 120 puhelua viime vuonna. Puhelimessa ei kuitenkaan näe ongelmaa omin silmin, ja siihen poliklinikka tuo parannuksen, Jenni Nyfors kuvailee.
– Suositusten mukaan vauvan täysimetyksen pitäisi kestää kuusi kuukautta ja osittaisimetyksen siihen saakka, kun lapsi täyttää vuoden, Susanne Strömfors selventää. – Mutta vuonna 2010 täysimetyssuosituksen mukaan toimi vain prosentti suomalaisista imettävistä äideistä. Imetyksen harvinaisuus johtuu osittain sen arvostuksen puutteesta, vaikka rintaruokinnan terveysvaikutukset ja muut hyvät ominaisuudet ovat tutkimuksilla moneen kertaan todistetut. – Imettäminen laskee äidin stressitasoa ja ihokontakti on hyväksi äidin ja lapsen vuorovaikutukselle, Strömfors muistuttaa.
Imetys todistetusti terveellistä Keskussairaalan imetyspoliklinikka kuuluu valtakunnalliseen imetyksen edistämisohjelmaan. Imetykseen tahdotaan panostaa, koska rintaruokinnan suosio laahaa.
Rintamaito antaa vauvalle infektiosuojan, parantaa puolustuskykyä muun muassa ripulia, korvatulehduksia ja hengitystieinfektioita vastaan sekä edistää kognitiivisia taitoja vaikuttamalla suotuisasti aivojen etulohkon kehitykseen. Lisäksi imetys on helppoa, halpaa ja ekologista, kun ruokavarasto kulkee äidillä aina mukana ilman turhia pakkausmateriaaleja ja kustannuksia, imetysohjaajat muistuttavat hymyssä suin. •
Imetyspoliklinikalla ohjaajat Jenni Nyfors, Susanne Strömfors ja Linda Ollila etsivät imetysongelmiin ratkaisua sekä tukevat ja kannustavat imettäviä äitejä.
Imettäjä ei jää yksin • Imetyspoliklinikka on auki maanantaisin ja torstaisin kello 9 – 13. • Poliklinikalle voi hakeutua vierihoito-osastolta, lastenosastoilta, neuvolan kautta tai kotoa varaamalla ajan imetystukipuhelimesta. • Imetyspoliklinikalle tulo on kaikille sairaanhoitopiirin äideille ilmaista. Se sijaitsee keskussairaalan päärakennuksen A-siiven 8. kerroksessa. • Imetystukipuhelin palvelee numerossa 044 323 2072 vuorokauden ympäri.