Näyttelyt ja luostarimuseo

Taivaallinen maisema

VALAMON NÄYTTELYSSÄ KANSALLISROMANTTISIA LAATOKAN VALAMON MAISEMIA VENÄLÄISILTÄ MESTAREILTA

1.

IVAN DAVYDOV Valamon luostari lounaan puolelta kuvattuna, 1853 öljy kankaalle.

PJOTR BALAŠOV Keisari Aleksanteri II vierailulla Valamossa 28. kesäkuuta, 1858 öljy kankaalle.

Valamon luostarin näyttely Taivaallinen maisema – venäläiset mestarit Laatokan Valamossa esittelee luostarin taidekokoelmaan kuuluvan 1800-luvun venäläisen maisemamaalauksen kokonaisuuden, joka kuvaa Laatokan Valamon maisemia monipuolisesti ajan maisemamaalauksen tyylivirtauksia heijastaen. Tässä laajuudessa kokoelma ei ole ollut esillä koskaan aiemmin Suomessa. Näyttely avautui 1.4.2021 ja on avoinna vuoden 2022 loppuun asti.

Kokoelma syntyi, kun kuuluisan Pietarin taideakatemian opiskelijat vierailivat 1800-luvun puolivälissä ja jälkipuoliskolla kesäisin maalaamassa Laatokan Valamossa ja lahjoittivat luostarille teoksiaan saamaansa täysihoitoa vastaan. Kokoelman taiteilijoista tunnetuin on Ivan Šiškin (1832–1898), joka kuului vuonna 1870 perustettuun Vaeltajiksi itsensä nimenneeseen taiteilijaryhmään yhdessä mm. Ilja Repinin kanssa. Ryhmä pyrki irti taideakatemian konservatiivisuudesta ja kriittisempään ja realistisempaan otteeseen. Valamossa Šiskin maalasi 1850-luvun lopulla ja oli keskeisessä roolissa Valamon nousemisessa akatemialaisten vakiintuneeksi kesäiseksi vierailukohteeksi.

Muita näyttelyn taiteilijoita ovat Nikolai Asanov, Feodor Bagants, Pjotr Balašov, Pjotr Bruks, Ivan Davidov, Julius Fedders, Aleksander Gine, Andrei IvaAsanov, Feodor Bagants, Pjotr Balašov, Pjotr Bruks, Ivan Davidov, Julius Fedders, Aleksander Gine, Andrei Ivanov, Lev Kamenev, Dmitri Velezev, Ivan Volnov, Lev Kamenev, Dmitri Velezev, Ivan Volkovski ja Aleksander Voronkov.

Akatemialaisten maalauksissa heijastuvat aikakauden eurooppalaiset romanttis-realistiset esikuvat ja romantiikan kansallisuusaatteet, jotka käänsivät kiinnostuksen oman maan luontoon ja kulttuuriin, ”kansallismaiseman” etsimiseen ja kuvaamiseen. Vaikka useimmissa maalauksissa esiintyy yksityiskohtina luostarin rakennuksia ja munkkeja arkisissa töissään tai tapahtumia kuten keisari Aleksanteri II:n vierailu Valamossa, pääosassa ovat herkästä dramaattiseen vaihtelevat, usein maiseman syvyyttä korostavat panoraamat.

Taiteilijavierailujen aikakausi liittyi myös Valamon luostarin kulkuyhteyksien ja ”ulkosuhteiden” laajenemiseen varsinkin höyrylaivaliikenteen kehittymisen ansioista. Näyttelyn taideteoksia täydentävätkin ihastuttavat aikakauden valokuvat, jotka kertovat niin Valamon sataman vilkkaasta kesäisestä hyörinästä kuin munkkien arkisista askareista jylhän saaren vaikuttavan luonnon keskellä.

Pääosassa ovat herkästä dramaattiseen vaihtelevat, usein maiseman syvyyttä korostavat panoraamat.

Näyttelyn teokset olivat esillä Valamo, 200 vuotta venäläistä maalaustaidetta -näyttelyssä Pietarin Venäläisessä museossa vuodenvaihteessa 2019–2020.

Valamon luostarin perustaminen ajoittuu nykytiedon mukaan 1300-luvulle. Luostari toimi Laatokan Valamon saarella talvisotaan asti, jolloin se evakuoitiin ja siirtyi nykyiseen paikkaansa Heinävedelle. Vuodesta 1989 alkaen Laatokan Valamossa on luostaritoiminta käynnistynyt uudestaan Moskovan patriarkaatin alaisuudessa.

Näyttely on avoinna ma-la klo 10-17 sekä sunnuntaisin ja kirkollisina juhlapäivinä klo 12-17.

Luostarimuseo

Valamon Kulttuurikeskuksen alakerrassa avattiin kesäkuussa 2019 upea perusteellisesti uudistettu luostarimuseo, joka on yksi tärkeimmistä ortodoksista kulttuuria ja elämää esittelevistä kokonaisuuksista Suomessa.

Näyttely kertoo läpileikkauksen luostarielämän arkisesta työnteosta sekä kirkollisesta elämästä 1700-luvulta nykypäivään. Luostarin tarina ja historia kerrotaan maalauksin, esinein ja valokuvin. Esillä on luostarin vanhimpia tekstiilejä, keisarillisia lahjoituksia sekä papiston käyttämiä ristejä, päähineitä ja evankeliumikirjoja 1800-luvulta.

Sakraaliesineistön merkittävimpiä aarteita ovat keisari Aleksanteri I:n lahjoittama timanttiristi vuodelta 1822 sekä kreivitär Amalie Adlerbergin vuonna 1864 lahjoittamat ehtoollispeitteet, joiden hopeabrokadikankaan koristelussa on muun muassa punaisia hiottuja koralleja, kultakierukoita, kullattuja pieniä helmiä, karneoleja sekä akaatti- ja jaspislevyjä.

Luostarimuseo on avoinna ma-la klo 10-17, su ja kirkollisina juhlina klo 12-17.

Evankeliumikirjoja Valamon luostarin kokoelmista

Valamon kirjastossa avautuu 14.6.2021 näyttely evankeliumikirjoista. Osa niistä on ollut liturgisessa käytössä ortodoksisissa jumalanpalveluksissa satojen vuosien ajan. Näytteillä on mm. Valamon pääkirkon juhlava alttarievankeliumi sekä munkkien yksityisten rukoushetkien pyhiä kirjoja. Tervetuloa tutustumaan ilosanomaa julistaviin sakraaliaarteisiin!

Kirjasto on avoinna kesäaikaan ma-la klo 12-15.