Jutun kuvat: Hanna Westman
Kun Väinö Nestori
pyssyä teki Hämeenkyrön Herttualassa, keskellä kaunista kansallismaisemaa, keskiaikaisessa rivikylässä seisoo kaksi hopeanharmaata hieman vinksallaan olevaa rakennusta. Niiden ohi ajaa kuin huomaamatta samalla, kun ihastelee Trossitien molemmin puolin viehättäviä taloja ja niiden hoidettuja puutarhoja. Jos heti Kirmon jälkeen kuitenkin malttaa hidastaa ja entisen kaupan jälkeen tiirata etuoikealle, voi hyvällä mielikuvituksella kuvitella pihapiirissä kulkemassa Väinö Nestori Ahlforsin (1885–1969), Herttualan pyssymestarin. Väinöllä on suorat housut, tallukkaat, ehkä hihat käärittyinä mutta aina liivi päällä ja hattu päässä. Väinö on aseseppä, oman alansa erikoisasiantuntija, joka on saanut oppinsa isältään Malakiaalta. Ei kuka tahansa osaa rautatangosta toimivaa metsästysasetta tehdä, mekaanisilla työkaluilla, heikossa valossa. Ei asesepän ammatti ainutlaatuinen ollut, mutta ei kunnon pyssyntekijöitä sentään joka kylässä asunut. Väinö pohti verstaan säilyttämistä 1960-luvulla. Hän hahmotti työuransa aikana tapahtuneen murroksen, jossa yhden miehen verstaan työtahti ei enää pärjännyt kasvaville teollisuuslaitoksille. Verstaalla ei ollut koskaan käytössä sähköllä toimivia työkaluja ja tärkeimmät verstaan välineet olivat itse valmistettuja. Väinö ymmärsi verstaan kulttuurihistoriallisen arvon, mutta kokoelman säilyttämisen ja esittelemisen todellisia vaikutuksia hän ei todennäköisesti osannut kuvitella.
Verstaan esineistö on luetteloitu ja digitoitu. Kokoelmaan kuuluvat aseen valmistukseen liittyvät työvälineet, polkupyörien korjaamiseen liittyvät työvälineet ja yleiset työvälineet.
Hanna Westman
Kirjoittaja työskentelee Hämeenkyrön museoissa projektitutkijana.
Verstaalla toimi myös polkupyöräkorjaamo. Väinö Nestorin muotokuva pitää verstaalla järjestystä yllä.
Mistä siis oikeastaan on kysymys tilanteessa, jossa asesepän työura pyritään tallentamaan? Pyritään huolellisuuteen, luetteloidaan tarkasti. Tuhrataan punaisia pieniä selkeitä numeroita. Anotaan ja saadaan avustusrahoja kokoelman digitointiin. Säilytetään kaikki viilat, Gummitehtaan paikkarasiat, lattahihnan jämät ja kynän pätkät, asetetaan rotanhännät esille, pyyhitään pölyt
2019 │ MUSEOKELLO
29
