36
Kuva: Teppo Moilanen, Vapriikin kuva-arkisto
MUSEOKELLO │ 2019
isto kuva-ark Kuva: Te
ppo Mo
ilanen,
Kirjoittaja on Museokeskus Vapriikin näyttelypäällikkö
Vampyyrit ovat aina kiehtoneet ihmisiä ja ruokkineet mielikuvitusta. Ne kiinnostivat 1600–1700luvuilla teidemiehiä, seuraavalla vuosisadalla runoilijoita ja kirjailijoita ja 1900-luvulta lähtien elokuvantekijöitä. Nykyään vampyyrit ovat suositumpia kuin koskaan. Dracula – vampyyrit Vapriikissa -näyttely selvittää näihin pelättyihin verenimijöihin liittyvää taikauskoa, ilmiön juuria ja historiaa. Näyttely esittelee vampyyreitä kirjallisuudessa, elokuvissa ja populaarikulttuurissa. Vampyyripelko oli paikoin totisinta totta vielä 1900-luvun alussa. Ilmiön taustalla on laajalle levinnyt käsitys olennoista, jotka palaavat imemään elävien verta tai elinvoimaa. Vampyyreihin tai vampyyrien kaltaisiin olentoihin on uskottu esimerkiksi muinaisessa Babyloniassa, Malesiassa, Afrikassa ja ympäri Aasiaa. Ne ovat kuuluneet myös kiinteästi erurooppalaiseen kansanperinteeseen. Laajin ja johdonmukaisin vampyyreihin liittyvä tarinaperinne löytyy Itä-Euroopasta ja juuri tämä itäeurooppalaisten uskomusten vampyyri on päätynyt osaksi länsimaista populaarikulttuuria. Vampyyrit ovat olleet vastenmielisiä ja verenhimoisia hahmoja, mutta toisaalta oudon viehättäviä ja väkevän seksuaalisia. Vampyyriksi päädyttiin hyvin monella tavalla. Niistä tunnetuin on joutua vampyyrin puremaksi, mutta myös yllättävät tapahtumat, keskenjääneet asiat tai epäonnistunut hautaus saattoivat johtaa vampyyriksi muuttumiseen. Ihmisellä saattoi olla
Vapriikin
Marjo-Riitta Saloniemi
