TERVEISIÄ KUOPIOSTA Korttelimuseon portailla. Kuva: Reetta Tiainen, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo
T U I JA-L I I S A S O I N I N E N
Kirjoittaja luotsaa nykyään Kuopion historiallista museota toimittuaan pitkään Pirkanmaan maakuntamuseon yksikön päällikkönä ja toiminnan kehittäjänä
Museokellon toimitus lähestyi minua kysymyslistalla. Siirryin siis viime vuoden joulukuun alussa pois tutusta ja turvallisesta Pirkanmaan museoympäristöstä pohjoiseen, Puijon kupeeseen ja Kallaveden rannalle hengittelemään uusia museotuulia. Uusi tehtäväni on toimia Kuopion kulttuurihistoriallisen museon johtajana. Takana on tätä kirjoittaessa kylmä talvi metrisine nietoksineen, kosolti uusia kokemuksia ja tuttavuuksia. Tärkeimmät muistot Tampereen vuosilta? Mutta vanha ihana museotiimini halusi tiedustella tärkeimpiä muistoja Tampereen vuosilta. Niitähän on kertynyt tosiaan 1990-luvulta saakka. Siinä
ajassa syntyy monia muistoja; paitsi perheeseen liittyviä, myös maakunnalliseen toimintaan ja jopa Vapriikin kehittymiseen ankkuroituvia elämänkokemuksia. Kaiken kaikkiaan voi olla kiitollinen siitä, että on saanut olla mukana niin monipolvisessa tarinassa. Kaikesta on voinut oppia, myös epäonnistumisesta – tai ehkä varsinkin niistä. Tullessani taloon museontoimenjohtajan pikkuruinen työhuone oli vielä Hatanpään kartanossa. Sinne käyntiä kontrolloi sihteerijoukko ja työhuoneen ulkopuolella sen aikaisessa maisematoimistossa naputteli sähkökirjoituskoneitaan keskittyneesti joukko museoamanuensseja. Minulle oli tarjolla työpiste Näsilinnan eli nykyisen Milavidan ullakkokerroksessa. Työympäristö oli rauhaisa. Ikkunat
2021 │ MUSEOKELLO
21
