3 minute read
Sara Hildénin taidemuseo
Apinat valtaavat Vapriikin
S C O TLAND KUVA: NATI ONAL MU S E U M S
APINAT – KÄDELLISTEN tarina tuo museokeskuksen täyteen apinoita, puoliapinoita, ihmisapinoita, makeja, korvamakeja, loreja ja kummituseläimiä helmikuussa. Esillä on yli 60 kädellistä sukulaistamme Suomen tähän asti suurimmassa apinoista kertovassa näyttelyssä.
KAIKKI NÄYTTELYN apinat ovat aitoja. Ne tulevat Vapriikkiin Skotlannin kansallismuseosta. Museo on koonnut näyttelyn luontoa kunnioittaen yksilöistä, jotka ovat eläneet elämänsä eläintarhoissa, jotka osallistuvat apinalajiston suojeluun ja säilyttämiseen. Näyttelyn esillepanossa on huomioitu erityisesti apinoiden luonnollinen käyttäytyminen ja niiden luonnolliset elinympäristöt.
NÄYTTELYKÄVIJÄ PÄÄSEE kulkemaan ikään kuin viidakon sisällä, jossa apinat ruokailevat, ääntelevät ja välillä myös piiloutuvat, kuten luonnossakin. – Me kaikki olemme kädellisiä, mutta kuinka moni tietää, että olemme yksi yli 500 lajista, kysyy museoamanuenssi Tomi Kumpulainen Tampereen luonnontieteellisestä museosta. – Tunnemmeko juuri lainkaan omia juuriamme, tai lähisukulaisiamme? Tiedämmekö, mitä niille kuuluu tai tarvitsevatko ne meidän apuamme?
EVOLUTIIVISESSA HISTORIASSA on vähän aikaa siitä, kun kilpailimme näiden lajien tai niiden edeltäjien kanssa samoista elinpiireistä ja samasta ravinnosta. Eurooppalaisittain apinat, tai oikeastaan kädelliset, voi tuntua ihmistä lukuun ottamatta eksoottiselta ryhmältä, mutta aivan eteläisestä Euroopastakin löytyy jo yksi laji – Afrikasta ja Aasiasta puolestaan uskomattoman monimuotoinen lajisto. – Moni laji on myös nykyisin uhanalainen, ja kenties yllättäen kilpailee tänäkin päivänä ihmistoiminnan kanssa viimeisistä elinalueistaan, toteaa Kumpulainen.
APINAT–NÄYTTELYSSÄ VOI tutustua tähän kiehtovaan lajistoon ja niiden elinympäristöön. Näyttely kertoo myös, mitä me kaikki voimme tehdä, jotta kädelliset sukulaisemme asuttavat kanssamme samaa planeettaa myös jatkossa.
VIIDAKKO MUSEOSSA
NÄYTTELYTILAAN ON luotu valaistuksen, maisemien ja latvuksessa kirkuvien apinoiden äänien avulla aidon viidakon tuntu. Apinat kohdataan niiden luonnollisen elinympäristön keskellä. Samalla tutustutaan niiden evoluutioon viimeisen 60 miljoonan vuoden aikana ja siihen, kuinka ne ovat sopeutuneet elämään maapallon eri mantereilla. Kävijät pääsevät tutustumaan kädellisten ravinnonhankintaan, niiden monimutkaiseen yhteisörakenteeseen ja viestintään, ja vertaamaan sukulaistemme elintapoja omiimme.
HETI NÄYTTELYN sisääntulossa kävijää tervehtivät hiirimaki ja läntinen tasankomaagorilla, maapallon pienin ja suurin elossa oleva kädellislaji.
MYÖHEMMIN TUTUSTUTAAN kädellisten erilaisiin ruokavalioihin lehdistä bambuun ja purukumiin. Kyllä, kuulit oikein! Osa apinoista osaa käyttää ravinnonhankinnassa apunaan myös alkeellisia työkaluja kuten kiviä ja puutikkuja. Koska kädelliset ovat suhteellisen älykkäitä nisäkkäitä, niiden sosiaaliset järjestelmät ovat kehittyneitä ja kiinnostavia. Apinat leikkivät, tervehtivät toisiaan, puhdistautuvat yhdessä ja hoitavat jälkikasvuaan. Kuulostaako tutulta?
NÄYTTELYN LOPUKSI kurkistetaan kädellisten ystäviemme nykyisin kohtaamiin haasteisiin. Monin paikoin niitä uhkaavat taudit ja metsästys, mutta vielä useammin trooppisten metsien katoaminen, jolloin kädellisiltä voi kadota ravinto, suoja ja koko elinympäristö.
NÄYTTELYSSÄ POHDITAAN muun muassa uhanalaisten Sumatranorankien ja Madagaskarin varien elämää ja sitä, mitä voimme tehdä niiden suojelemiseksi. Monien lajien hyväksi on perustettu kansainvälisiä suojeluohjelmia. Myös tavallisilla arkipäiväisiltä tuntuvilla kulutusvalinnoilla voi auttaa kaukaisia, mutta silti niin läheisiä sukulaisiamme.
NÄYTTELYN MONIPUOLISEN kerronnan ja viidakkomaisemien keskellä voi myös harjoitella omia apinamaisia taitoja, kuten päättelyä, matkimista ja kiipeilyä.
Vuoden luontokuvat esille helmikuussa
VUODEN LUONTOKUVAT -kiertonäyttely saapuu Vapriikkiin. Näyttely on esillä Galleriassa 10.2.–10.4.2022.
VUODEN LUONTOKUVA -kilpailu järjestettiin tänä vuonna 41. kerran. Kilpailuun osallistui 13 110 kuvaa kaikkiaan 826 eri kuvaajalta. Kuvat kilpailivat aihealueittain kahdeksassa eri sarjassa sekä nuorten sarjassa. Vuoden Luontokuvaksi 2021 valittiin Pekka Tuurin ”Liskomies”.
VUODEN LUONTOKUVASTA, kilpailun sarjavoittajista sekä muista kilpailussa palkituista kuvista muodostuu Vuoden Luontokuvat 2021 -näyttelykokonaisuus, joka kiertää seuraavan vuoden ajan ympäri Suomea.
www vapriikki.fi
KUVA: PHIL WILKINSON
KUVA: PEKKA TUURI K UVA : NATIONAL MUSEUMS SCOTLAND
Vapriikki suljettu remontin vuoksi 9.2. saakka
MUSEOKESKUS VAPRIIKKI täytti marraskuussa 25 vuotta. Sen kunniaksi museon aula- ja ravintolatilat saavat faceliftin, kun lippukassa ja ravintolan palvelutiski uudistuvat. Remontin vuoksi museo, ravintola ja kauppa suljetaan 13.12.2021. Uusi, entistä ehompi Vapriikki avaa ovensa 10.2.2022.
TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUSIIN TILOIHIMME!
Suomen Jääkiekkomuseo uudistuu
SUOMEN JÄÄKIEKKOMUSEON uudistettu perusnäyttely avautuu uudistettuna 1.4.2022. Näyttely esittelee suomalaisen jääkiekkoilun historiaa sen alkuajoista nykypäivään. Teemoina on muun muassa Suomi-kiekon varhaishistoria, maajoukkueiden vaiheet, suomalaiset ulkomailla ja kotimainen pääsarjakiekkoilu.
JÄÄKIEKKOMUSEO TUOTTAA myös Vapriikin Galleriaan vaihtuvan näyttelyn 29.4.–29.5.2022. Näyttely tarjoaa nostalgisen fiilistelymatkan Suomen järjestämiin MM-kotikisoihin vuosina 1965, 1974, 1982, 1991, 1997, 2003, 2012 ja 2013.
