Minä olen ruotsinsuomalainen 11 2015 by Göteborgs Stad

nr0 11 VUOSI 2015

minä olen

henkilökuva:

Sirpa Kyllönen: ruotsinsuomalainen tulisielu

VIERAILULLA

Plantagegatanin kaksikielisessä esikoulussa Göteborgin ruotsinsuomalainen neuvos to esittäytyy

Inkeri Lamér Göteborgin ruotsinsuomalaisista telakkatyöläisistä

Arvetnäyttely Göteborgiin

SEITSEMÄN PIKAKYSYMYSTÄ: INKERI LAMÉR teksti: sanna posti sjöman

va l o k u va : a n n a s i g va r d s s o n

» Kaikilla göteborgilaisilla oli jokin suhde telakoihin «

Inkeri Lamér, olet ajankohtainen kirjalla ”Raskas metalli”, joka kertoo Göteborgin suomalaisista telakkatyöläisistä. Mistä kirja sai alkunsa ja miksi halusit kirjoittaa juuri telakkatyöläisistä? – Minua harmitti se, että suomalaiset laivanrakentajat eivät näkyneet missään, kun suurtelakoita dokumentoitiin. Kun laivanrakennus loppui Göteborgissa, telakoita tutkittiin ja niistä kirjoitettiin monta kirjaa. Missään ei ollut sanaakaan suomalaisista hitsareista, levysepistä ja maalareista. Tiesin, että heitä oli ollut tuhansia. Halusin nostaa heidät näkyviin. Kirjoitat johdannossa, että halusit ottaa selville missä ruotsinsuomalaiset telakkatyöläiset - ja heidän jälkeläisensä - ovat nyt. Oliko vaikea löytää haastateltavia? – Ei todellakaan! Kun olin tavannut muutamia, he antoivat lisävinkkejä. Kävi ilmi, että moni entinen telakkalainen oli asettunut Göteborgiin. He kertoivat mielellään telakkatyöstä. Kirjoitat, että vaikka viimeisen suurtelakan laivan valmistumisesta on kulunut jo 25 vuotta, monet muistelevat telakka-aikoja vieläkin lämmöllä. Mistä luulet sen johtuvan? – Telakat olivat yli sadan vuoden ajan Göteborgin teollisuuden elinhermo. Kaikilla göteborgilaisilla oli jokin suhde telakoihin, tekee mieli sanoa rakkaussuhde. Haastattelet kirjassasi 25 työntekijää. Onko joku heistä jäänyt sinulle erityisesti mieleen? Miksi? – Jokaisen haastattelun jälkeen olin vakuuttunut siitä, että tämä on tärkeää tallentaa, tuntui siltä, että jokaisesta haastatellusta voisi kirjoittaa oman kirjan. Erityisesti ovat mieleen jääneet pahat onnettomuudet, niistä oli kokemuksia lähes jokaisella. Mitä yhteisiä piirteitä huomasit heidän kertomuksissaan? – Oli kiinnostava huomata, että vaikka työ telakalla oli raskasta, likaista ja vaarallista, kaikki viihtyivät. Työ oli vapaata ja siinä näki työnsä tuloksen.

INKERI LAMÉR Inkeri Lamér on eläkkeellä oleva göteborgilainen radiotoimittaja, joka puhuu suomea äänekkäästi. Hän muutti Ruotsiin 1977. Rakastaa suomalaista kirjallisuutta Kalevalasta alkaen. Pitää joogaa välttämättömyytenä. Kirjan julkaisija on Turun Siirtolaisuusinstituutti. Sitä voi tilata osoitteesta: www.migrationinstitute.fi

Raskas metalli on tärkeä aikalaisdokumentti aiheesta, josta on todella vähän tietoa. Miksi ruotsinsuomalaisista työläisistä ei ole kirjoitettu enempää? – Sitä voi kysyä. Ehkä aika on kypsä vasta nyt. Ja nyt on myös kiire kerätä talteen ensimmäisen polven suomalaisten työkokemukset. Mitä toivot kirjasi antavan lukijalle? – Göteborgilaisille se voi tuntua nostalgiselta. Kirjoittaessani olen ajatellut paljon lapsia ja nuoria, joiden vanhemmat tulivat Ruotsiin töihin. Mielestäni on tärkeää, että he saavat tietää mihin vanhemmat aamuvarhaisella lähtivät ja miksi he olivat väsyneitä, kun tulivat illalla kotiin. He olivat silloin nuoria, elämä oli edessä. Tästä alkoi moderni ruotsinsuomalaisuus! m i n ä o l e n r u o t s i n s u o m a l a i n e n !

n r o 11, v u o s i 2015

PÄÄKIRJOITUS

Ruotsinsuomalaisuus – identiteetti vai kielikysymys? Sisältö nro 11, vuosi 2015

5 6 10 12

Arvet saapuu Göteborgiin Ruotsinsuomalainen neuvosto esittäytyy Plantagegatan 8 houkuttelee yhä useampia ruotsinsuomalaisia lapsia Sirpa Kyllönen – ruotsinsuomalainen tulisielu

minä olen

Minä olen ruotsinsuomalainen on Göteborgin kaupungin suomen kielen hallintoaluetyön tiedotuslehti kaikille Göteborgin ruotsinsuomalaisille ja muille asukkaille sekä kaupungin työntekijöille.

ruotsinsuomalainen neuvosto on laskettu vesille. Neuvoston tehtävänä on ajaa ruotsinsuomalaisten asioita kaupungin toiminnoissa ja valvoa kaupungin kehitystyötä ruotsinsuomalaisten asioiden hyväksi. Neuvosto antaa äänen juuri Sinulle, joka olet ruotsinsuomalainen tai jolla on kiinnostusta suomen kielen ja ruotsinsuomalaisen kulttuurin elvyttämiseen. Voit lukea neuvostosta ja sen jäsenistä tämän lehden sivuilta.

Marraskuussa oma tieni vie muihin töihin kaupungin sisällä. Mukaani otan lukuisia vähemmistönäkökulmia ja tiedon siitä, miten Göteborgin ruotsinsuomalaiset uurastavat vähemmistöaseman vankentamiseksi. Ilman ruotsinsuomalaisten osallisuutta asiat eivät olisi jo nyt näinkin pitkällä. Göteborgin kaupungilla on valmis toimintasuunnitelma sekä ruotsinsuomalainen neuvosto, joka valvoo sen toteutumista. Kaupungilla on useita virkamiehiä, joiden pääasiallisena tehtävänä on edistää juuri ruotsinsuomalaisten asioita, kuten näette tämän lehden sivuilta. Tämän lisäksi kaupunki tarjoaa jo nyt, kokonaan tai osittain, esikoulutoimintaa, senioripalveluita ja kulttuuria suomeksi. Tästä on hyvä jatkaa!  Myötätuulta!

göteborgin kaupungin

VALUKUVA: PETER SVENSON

Vastaava julkaisija: Antti Yliselä antti.ylisela@stadshuset.goteborg.se Päätoimittaja: Sanna Posti Sjöman Tuotantoryhmä: Kaupunginjohtotoimisto ja Rubrik AB Kansikuva: Johannes Berner Ulkoasu: Rubrik AB Paino: Ale tryckteam Ilmestyminen: kolmannesvuosittain

itä on ruotsinsuomalainen identiteetti? Göteborgissa keskustelua käydään alati ja mielipiteet ovat monet. Kuka saa olla ruotsinsuomalainen, voiko toisen identiteetistä päättää, kuka saa päättää? Minoritet.se – sivustolla ruotsinsuomalainen Maziar Farzin kiteyttää oman näkemyksensä kolumnissaan Den viktiga oviktiga identiteten näin: ”Ruotsinsuomalaisuus on minulle enemmänkin suomen kielen keskeiseen asemaan asettava yhteiskunnallinen liike kuin oma identiteetti. Tällainen epäetninen, epäkansallinen ruotsinsuomalaisuus tuntuu erityisen sympaattiselta aikana, jolloin eri etnisyyksien ja kulttuurien välille vedetään rajoja. […] Koen, että minulla on yhteinen kiinnostuksen kohde muiden kanssa. Kiinnostuksemme pohjaa siihen, että lapsemme saavat oppia suomea eikä heitä syrjitä tai yksinkertaisteta taustansa takia.” Suomen kielen keskeisestä asemasta lienevät suurin osa ruotsinsuomalaisista yhtä mieltä. Tälle pohjalle voi rakentaa yhteistä tulevaisuutta kun tahtotila on oikea.

ANTTI YLISELÄ, Suomen kielen hallintoalueen suunnittelujohtaja 31. lokakuuta saakka antti.ylisela@stadshuset.goteborg.se

GÖTEBORGIN KAUPUNKI

Ruotsinsuomalaisten oikeudet Göteborgissa Göteborg on kuulunut 1. helmikuuta 2011 lähtien suomen kielen hallintoalueeseen. Tämä antaa kunnan ruotsinsuomalaisille asukkaille oikeuksia, jotka perustuvat kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä säädettyyn lakiin (2009:724), joka astui voimaan 1. tammikuuta 2010. Nämä ovat oikeutesi: Esikoulu

Vanhustenhoito

Kulttuuri ja kieli

Sinulla on oikeus saada kokonaan tai osittain suomenkielistä esikoulutoimintaa. Lapsen kotikielellä ei ole merkitystä. Esikoulun rehtori vastaa opetuksen järjestämisestä.

Sinulla on oikeus saada kokonaan tai osittain suomenkielistä vanhustenhoitoa. Avuntarpeenkäsittelijä tekee arvioinnin avuntarpeesta.

Äidinkielen opetus peruskoulussa ja lukiossa

Sinulla on oikeus käyttää suomen kieltä ollessasi yhteydessä kuntaan niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Kunnanviranomaisen päätöksestä on oikeus saada suomenkielinen käännös kirjallisesti. Kunnalla on oikeus päättää missä ja milloin kuntalaisia palvellaan suomen kielellä.

Göteborgin kaupungin tulee suojella ja edistää suomen kielen käyttöä ja ruotsinsuomalaista kulttuuria. Lasten kulttuuri-identiteetin kehittäminen ja äidinkielen käytön tukeminen ovat erityisen tärkeitä.

Neuvonpito Göteborgin kaupungin tulee antaa ruotsinsuomalaisille mahdollisuus vaikuttaa heitä itseään koskeviin asioihin.

Tiedotus Göteborgin kaupungin tulee tiedottaa vähemmistöä näistä oikeuksista.

SHUTTERSTOCK

Sinulla on oikeus saada äidinkielen opetusta peruskoulussa ja lukiossa koululain mukaisesti. Myös sinulla, jolla ei ole suomen kielen perustaitoja, on oikeus saada suomen kielen äidinkielen opetusta peruskoulussa koululain päivityksen myötä (2015-07-01).

Asiointi kunnan kanssa

FOTO: SHUTTERSTOCK

Käy mielellään kurkistamassa Göteborgin kaupungin kaksi kielisiä nettisivuja Sieltä löydät tietoa muun muassa koulusta ja vanhustenhoidosta, suomeksi! www.goteborg.se/ suomeksi

m i n ä o l e n r u o t s i n s u o m a l a i n e n !

n r o 11, v u o s i 2015

Kiertonäyttely ”Arvet” pohjautuu ruotsinsuomalaisten ajatuksiin suomalaisesta perimästä. Näyttely saapuu tänä syksynä Göteborgiin. Keskustelimme näyttelystä vastaavan Erkki Vuonokarin kanssa.

ARVET

-vastarinnasta sovintoon Erkki, kerrotko Arvet - näyttelystä? – Arvet on kiertonäyttely, joka kuvaa toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisia haastatteluin, kuvin ja sanoin. Näyttelyä ajastetaan kaiken aikaa ja monin paikoin sitä on täydennetty lasten ja nuorten Erkki Vuonokari piirustuksilla ja filmeillä. Pyrkimykseni on saada se vuoden 2016 aikana myös eri museoihin ja täydennämme sitä nuorten haastatteluilla, filmeillä ja kuvilla. Meillä on myös toinen hanke, nimeltään Ungas Röst, joka tukee nuorten vaikutusmahdollisuuksia. Mistä Arvet – näyttelyssä on kyse? – Arvet kertoo vastarinnasta ja uusiutuvasta ruotsinsuomalaisuudesta, mutta myös yhteiskunnan vähemmistöpolitiikan ja asenteiden muutoksista. Näyttelyssä on mukana huomattavia ruotsinsuomalaisia taiteilijoita ja poliitikkoja, jotka nostavat haastattelujen kautta esille oman suomalaisen taustansa, kielensä ja identiteettinsä. Arvet - näyttelyn tunnuskuvan on tehnyt taiteilija Markku Huovila. Millaista vastakaikua näyttely on saanut? – Näyttely on saanut myönteisen vastaanoton niin ruotsalaisten kuin ruotsinsuomalaisten ja maahanmuuttajien taholta. Erityisesti nuoret sukupolvet ovat olleet tyytyväisiä, koska he kokevat vihdoinkin tulleensa huomioiduiksi. Kirjastonhoitajat ovat sanoneet, että

Arvet – näyttely on siitä harvinainen, että ihmiset todella käyvät sitä katsomassa. Media, muun muassa Aftonbladet, on huomioinut näyttelyn. Arvet on huomioitu myös kunnan päättäjien keskuudessa ja se on antanut suomenkielisten hallintoalueiden tiedottajille mahdollisuuden kertoa ruotsinsuomalaisten vähemmistöasemasta ja suomen kielestä vähemmistökielenä. Millaista hedelmää toivot näyttelyn kantavan? – Toivon, että näyttely syventää kuvaa ruotsinsuomalaisista dynaamisena ja modernina vähemmistönä. Ehkä myös ruotsalaiset ymmärtävät näyttelyn nähtyään, miksi äidinkieli on tärkeää ja miksi monet ruotsinsuomalaiset – ja varmasti muutkin vähemmistöryhmät – haluavat tulla kaksi- ja monikielisiksi. Millaisena näet ruotsinsuomalaisuuden evoluution? – 1950-ja 60-luvut olivat suuren muuttoaallon aikaa ja ruotsinsuomalaisuus syntyi suurilla teollisuuspaikkakunnilla, kun ensimmäinen polvi loi pohjan sen kehitykselle. 1980-ja 90-luvuilla ruotsinsuomalaiset tulivat tietoisiksi omasta erityislaadustaan. Tämä on aikaa, jolloin piilevä ristiriita suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden välillä tulee näkyväksi koulukonfliktien ja mielenosoitusten muodossa. Ruotsinsuomalaiset heräävät puolustamaan asemiaan. 2000-luvulla tapahtuu selvä muutos kun Ruotsi tunnustaa ruotsinsuomalaiset kansallisena vähemmistönä ja suomen kielen vähemmistökielenä.

Miten eri sukupolvet ovat vaalineet identiteettiään? – Viimeisten vuosien aikana ruotsinsuomalaisten uudet polvet ovat jättäneet taakseen häpeän ja ovat ylpeitä siitä, että he voivat olla sekä suomalaisia että ruotsalaisia. Hyvin paljon asiaan vaikuttaa se, että suomen kielen status on noussut. Esimerkiksi suomenkielisten esikoulujen määrä on lisääntynyt hallintoalueuudistuksen seurauksena. Uudistus on tuonut ruotsinsuomalaisille paljon kaivattuja taloudellisia resursseja. Uudet polvet ovat aikaisempaa kiinnostuneempia modernista Suomesta ja sen kulttuurista ja ruotsinsuomalaisten uusien polvien keskuudessa on myös herännyt halu elvyttää suomen kielensä. Valitettavasti suomen kielen opetuksen romahtaminen kunnallisissa koulussa on aiheuttanut paljon pettymyksiä perheiden keskuudessa, mutta tuntuu siltä kuin Ruotsinsuomalaiset koulut pitävät yllä toivoa siitä, että kaksikielisyys säilyy ainakin suurkaupungeissa myös kolmannen ja neljännen polven keskuudessa.  teksti: sanna posti sjöman

ARVET GÖTEBORGISSA Backa bibliotek 12. – 30. lokakuuta 2015 Kärra bibliotek 2. – 27. marraskuuta 2015 Tarkempia tietoja osoitteesta: www.arkisto.org, www.ungasrost.se Yhdyshenkilö: erkki@arkisto.org puh. 070-4973072

AJANKOHTAISTA: RUOTSINSUOMALAINEN NEUVOSTO ESITTÄYTYY va l o k u vat : a n n a s i g va r d s s o n

GÖTEBORGS STADS SVERIGEFINSKA RÅD GÖTEBORGIN KAUPUNGIN RUOTSINSUOMALAINEN NEUVOSTO • Göteborgs Stads sverigefinska råd är •ett Göteborgin forum för kaupungin samråd ochruotsinsuoutbyte av informalainen neuvosto Stads mation mellan den (Göteborgd sverigefinska minorisverigefinska råd) on kunnanvaltuuston teten och kommunledningen i Göteborg. perustama yhteistyöelin ruotsinsuomalai• Rådets verksamhetsperiod 2015– sen vähemmistön ja kaupunginärvälillä. 2018. • Neuvoston toimikausi on 2015–2018 • Rådet består av 12 sverigefinska ledamöter samt sju politiker från vardera • Neuvostossa on 12 ruotsinsuomalaisen vähemmistön edustajaa ja 7

parti i kommunstyrelsen. poliitikkoa jokaisesta kunnanhallituksen • Göteborgs Stads sverigefinska råd har puolueesta. som uppgift att bevaka kommunens utav finskspråkig service samt kauatt föra •bud Neuvoston tehtävänä on valvoa fram sverigefinska frågor. pungin suomenkielistä palvelutarjontaa ja edistää ruotsinsuomalaisten kysymyksiä • Handlingsplanen för Göteborgs finska förvaltningsområde finns på • Suomen kielen hallintoalueen toimintagoteborg.se/suomeksi suunnitelma löytyy osoitteesta goteborg.se/suomeksi

Vill du vara med Haluatko och påverka? vaikuttaa?

Vill du vara med och utveckla Haluatko olla förskola, mukana kehittämässä finskspråkig äldreomsorg suomenkielistä esikoulua, vanhustenhoitoa tai eller kultur i Göteborgs Stad? kulttuuria kaupungissa? Ta kontaktGöteborgin med referensgrupperna Ota yhteyttä viiteryhmiin goteborgs.stads. goteborgs.stads.sverigefinska.rad@ sverigefinska.rad@goteborg.se goteborg.se

m i n ä o l e n r u o t s i n s u o m a l a i n e n !

n r o 11, v u o s i 2015

AJANKOHTAISTA

Ruotsinsuomalainen neuvosto esittäytyy! Haluatko nauttia suomenkielisistä elokuvista ja musiikista vapaaajallasi? Tahdotko kotipalvelua suomen kielellä vai toivotko lapsiesi oppivan suomea esikoulussa leikin ja laulun avulla? Juuri näitä asioita valvoo ja edistää Göteborgin kaupungin ruotsinsuomalainen neuvosto.

öteborgin kaupungin ruotsinsuomalaisen neuvoston tehtävänä on seurata suomenkielisen ja kaksikielisen palvelun kehittymistä kaupungin sisällä. Tämän lisäksi neuvoston ruotsinsuomalaiset jäsenet saavat äänensä kuuluville koskien vähemmistölle tärkeitä kysymyksiä ja niiden edistämistä kaupungin toiminnoissa. Neuvoston työkenttää rajaavat vähemmistölaki (2009:724) sekä kaupungin suomen kielen hallintoalueen toimintasuunnitelma. Nämä asettavat seuraavat pääasialliset tavoitteet kaupungin työlle: suomenkielisen esikoulutoiminnan ja vanhustenhoidon tarjoaminen sekä kulttuurin ja kielen elvyttäminen. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Siitä vähemmistö keskustelee poliitikkojen ja virkamiesten kanssa neuvostossa.

kunnanvaltuuston perustama ja sen tehtävänä on tukea kaupungin poliitikkoja ja virkamiehiä näiden työssä. Neuvosto järjestää kerran vuodessa avoimen kokouksen, jonne kaikki ruotsinsuomalaisten asioista kiinnostuneet ovat tervetulleita. Kokouksista ilmoitetaan suomen- ja ruotsinkielisissä medioissa. Neuvoston kaksikieliset pöytäkirjat löytyvät osoitteesta goteborg.se/suomeksi. Neuvoston alla toimii myös kolme viiteryhmää, jotka ovat kaikille avoimia: Kulttuuri, Vanhustenhoito ja Kieli ja koulutus. Jos tahdot olla mukana viiteryhmässä, lähetä sähköpostia osoitteeseen goteborgs.stads. sverigefinska.rad@goteborg.se. Viiteryhmissä käydään keskustelua siitä, mitä palveluja ja toimintaa ruotsinsuomalaisen neuvoston tulisi peräänkuuluttaa.  neuvosto on

GÖTEBORGIN KAUPUNGIN RUOTSINSUOMALAINEN NEUVOSTO • 7 paikkaa: poliittiset puolueet • 12 paikkaa: Göteborgin kaupungin ruotsinsuomalainen vähemmstö

• Kieli ja koulutus – viiteryhmän puheenjohtaja • Vanhustenhoito -viiteryhmän puheenjohtaja • Kulttuuri -viiteryhmän puheenjohtaja

VIITERYHMÄ KULTTUURI

VIITERYHMÄ KIELI JA KOULUTUS

VIITERYHMÄ VANHUSTENHOITO

Kaikille avoin ryhmä

AJANKOHTAISTA: RUOTSINSUOMALAINEN NEUVOSTO ESITTÄYTYY

Neuvoston jäsenet Ruotsinsuomalainen vähemmistö 1. Tarmo Ahonen, Ruotsinsuomalainen koulu 2. Sirpa Kyllönen, Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto 3. Anneli Ylijärvi, Ruotsinsuomalaiset eläkeläi set 4. Satu Rekola, Göteborgin Ruotsin kirkko 5. Dani Söderling, Göteborgin suomalaiset nuoret -yhdistys 6. Reino Pitkänen, Kirkolliset järjestöt 7. Daniel Mertala, Göteborgin Ruotsinsuomalainen valtuuskunta 8. Martti Koivistoinen, Göteborgin Ruotsinsuomalainen yhteistyökomitea 9. Petra Palkio, Ruotsinsuomalaiset pedagogit. Neuvoston ensimmäinen varapuheenjohtaja. 10. Heli Henriksson Vasara, Kulttuuriviiteryhmän puheenjohtaja 11. Merja Heed, Vanhustenhoito-viiteryhmän puheenjohtaja 12. Pirjo Hanski, Kieli ja koulutus - viiteryhmän puheenjohtaja

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

Poliitikot 13. Beatrice Toll (S), neuvoston puheenjohtaja 14. Arto Niskala (M), neuvoston toinen varapuheenjohtaja 15. Soili Brunberg (MP) 16.Yasmine Posio Nilsson (V) 17.Inga-Lill Adolfsson (KD) 18. Robert Nyström (SD) 19. (FP) avoin

Göteborgin kaupungin palvelukeskus vastaa suomeksi!

Farligt avfall -auto hakee vanhat patterisi!

Göteborgin kaupungin palvelukeskus (kontaktcenter) on puhelinpalvelu, johon voi esittää kysymyksiä suomeksi. Göteborgin Palvelukeskuksen tavoite on yksinkertaistaa yhteydenottoa Göteborgin kaupunkiin ja antaa yksinkertaisella tavalla neuvoa ja opastusta Göteborgin kaupungin palveluista. Kun soitat Palvelukeskukseen, pyydä saada puhua suomea, tai sano sana ”finska”.

Pattereita ja muuta vaarallista jätettä pakkautuu sotkemaan itse kunkin keittiön laatikoita, mutta nyt voit päästä niistä eroon käymällä Farligt avfall -autolla! Auto ottaa vastaan ongelmajätettä ja pienehköjä sähkö- ja elektroniikkatuotteita ja kulkee erityisen aikataulun mukaan ympäri Göteborgia. Samalla pääset eroon myös muusta, kotonasi pölyä keräävästä roinasta. Emmauksen tai Kaupunkilähetyksen keräilyauto seuraa nimittäin Farligt avfall -auton kulkureittiä!!

Göteborgin Kaupungin palvelukeskus Ma–pe, klo 08.00–16.30 Puh. 031-365 00 00

Tarkempia tietoja aikatauluista Göteborgin kaupungin kotisivulta: www.goteborg.se

m i n ä o l e n r u o t s i n s u o m a l a i n e n !

n r o 11, v u o s i 2015

AJANKOHTAISTA: teksti: sanna posti sjöman va l o k u va : a n n a s i g va r d s s o n s

AJANKOHTAISTA

teksti: sanna posti sjöman va l o k u va : a n n a s i g va r d s s o n

Yhteyshenkilösi!

Yhteyshenkilösi! Vasemmalta: Camilla, Tia, Erica.

Ruotsinsuomalaisella rintamalla tapahtuu parhaillaan paljon. Keskustelimme kehityksestä kolmen uuden virkahenkilön kanssa.

Tia Edlund – Göteborgin kaupungin suomenkielisen vanhustenhoidon prosessijohtaja

Erica Porttila – Göteborgin kaupungin suomenkielisen esikoulutoiminnan koordinoija

Camilla Carlefall – Göteborgin kaupungin Kulttuurihallinnon Kansallisten vähemmistökysymysten projektijohtaja/koordinoija

Kerrotko lyhyesti itsestäsi, millaisten kysymysten parissa työskentelet? – Kehitän Göteborgin kaupungin suomalaista vanhustenhoitoa.

Kerrotko lyhyesti itsestäsi, millaisten kysymysten parissa työskentelet? – Olen Göteborgin kaupungin suomenkielisen esikoulutoiminnan koordinoija. Työskentelen kysymysten parissa, jotka koskevat kunnallisia, suomenkielisiä esikouluja.

Kerrotko lyhyesti itsestäsi, millaisten asioiden parissa työskentelet? – Työskentelen Göteborgin kaupungin Kulttuurihallinnon Kansallisten vähemmistökysymysten projektijohtajana ja koordinoijana.

Millaista palautetta olet saanut Göteborgin ruotsinsuomalaisilta? – Palaute on ollut yksinomaan myönteistä ja monet toivovat saavansa suomenkielistä toimintaa lapsilleen ja ovat iloisia sellaisen mahdollisuuden olemassa olosta.

Millaista palautetta olet saanut Göteborgin ruotsinsuomalaisilta? – Aloitin tässä uudessa tehtävässäni vuodenvaihteessa ja työ on vaatinut paljon asioihin paneutumista. Palaute esimerkiksi Ruotsinsuomalaisten päivästä on ollut myönteistä ja odotan jatkossakin hyvää yhteistyötä Ruotsinsuomalaisen neuvoston kulttuuriviiteryhmän kanssa.

Millaista vastakaikua olet saanut Göteborgin ruotsinsuomalaisilta? – Aloitin suomalaisen vanhustenhoidon prosessijohtajana tämän vuoden toukokuussa, mutta olen jo tavannut lukuisia ruotsinsuomalaisia ja minulle jokainen kohtaaminen on ollut rikastuttava ja opettavainen. Mitkä ovat syksyn keskeisiä asioita? – Tänä syksynä lähetämme muun muassa kyselykaavakkeen kaikille Göteborgin kaupungin avuntarpeenarvioijille. Sen tarkoituksena on nähdä, kuinka paljon esitietoa heillä on kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä. Vastausten perusteella voimme päätellä miten työskennellä jatkossa, jotta arvioijat saavat kaiken työhönsä tarvittavan tiedon ja tuen. Käyn myös kaikissa kaupunginosissa tapaamassa avuntarpeenarvioijia ja käymme yhteisesti informatiivisia keskusteluja asiasta.

Mitkä ovat tämän syksyn keskeisiä asioita? – Syksyn tähtäimessä on käynnistää entistä useampia suomenkielisiä osastoja Göteborgin eri kaupunginosiin ja työskentelemme aktiivisesti löytääksemme lisää mahdollisuuksia suomen kielen tukemiseen esikouluissa. Haluamme myös tavoittaa ja tiedottaa Göteborgin ruotsinsuomalaisia heidän oikeudestaan saada lapsilleen suomenkielistä esikoulutoimintaa.

Mitkä ovat toimialasi suurimmat haasteet? – Suurin haaste on suomenkielisen henkilöstön rekrytointi. Tämä koskee ennen kaikkea kotipalvelua ja vanhustenhoitoa, mutta myös avuntarpeenarvioijia. 

Mitkä ovat toimialasi suurimmat haasteet? – Suurin haasteeni on informoida lasten huoltajia heidän oikeudestaan suomenkieliseen esikouluun, tehdä esikouluhenkilöstö ja esikoulunjohtajat tietoisiksi heille asetusta lakisääteisestä velvoitteesta tarjota suomenkielistä esikoulutoimintaa. Monet eivät valitettavasti vieläkään tunne lakia. 

TIA EDLUND • S-posti: tia.edlund@angered.goteborg.se • Puhelin: 031-365 14 82

ERICA PORTTILA • S-posti: erica.joanna.porttila@orgryte-harlanda. goteborg.se • Puhelin: 072-53 83 161

Mitkä asiat ovat tämän syksyn keskeisiä asioita? – Kulttuurihallinto sai viime keväänä Kulttuurilautakunnalta (KL) tehtäväkseen laatia ”Ehdotuksen kansallisten vähemmistökysymysten ja suomen kielen hallintoalueen 2016 tavoitteista ja toiminnoista”. KL tekee asiasta päätöksen, joka tulee ohjaamaan syksyn toimintaa vuoden 2016 alla. Mitkä ovat työkenttäsi suurimmat haasteet? – Saavuttaa kaikki toimintasuunnitelmamme tavoitteet ja onnistua niiden toteuttamisessa parhaalla mahdollisella tavalla. CAMILLA CARLEFALL • S-posti: camilla.carlefall@kultur.goteborg.se • Puhelin: 031-368 32 01 9

REPORTAASI: VIERAILULLA KAKSIKIELISESSÄ ESIKOULUSSA t e k s t i : l e o y l i ta l o

va l o k u vat : j o h a n n e s b e r n e r

Esikoulu Plantagegatan 8 HagaBion kupeessa sijaitseva kaksikielinen esikoulu Plantagegatan 8 houkuttelee ruotsinsuomalaisia lapsia oppilaikseen yhä enenevässä määrin. Kaksi uutta tulokasta saapui esikouluun Kanadasta saakka!

ävelymatka Järntorgetin pysäkiltä esikouluun kestää viitisen minuuttia. Esikoulu Plantagegatan 8 sijaitsee seitsemänkerroksisen, ruskeatiilisen talon ensimmäisessä kerroksessa. Astumme sisään ja meitä on vastassa esikoulunopettaja Pirjo Mondélus. – Aloitimme kaksikielisen esikoulutoiminnan reilu vuosi sitten, hän sanoo. Göteborgin kaupunki kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ja esikoululla oli hyvät lähtökohdat aloittaa kaksikielinen toiminta, koska käytettävänä olivat hyvällä paikalla sijaitsevat sopivat tilat sekä suomea puhuvia pedagogeja.

p i r j o o n työskennellyt tätä ennen parikymmentä vuotta ruotsalaisissa esikouluissa, kun taas hänen nykyinen kollegansa Seija Magnusson lähes neljäkymmentä vuotta sekä ruotsalaisissa että suomalaisissa ryhmissä. – Kävimme molemmat Göteborgin kaupungin järjestämän ”Lukemaan ja kirjoittamaan opettamisen kurssin”. Se oli erittäin antoisa ja hyvä kurssi. Sovelsimme ja hioimme muun muassa sieltä saamiamme oppeja kielikylvyistä lähtien omaan esikoulutoimintaamme, joka muuten noudattaa ruotsalaista esikoulun oppisuunnitelmaa, Pirjo kertoo. Esikoulun kirjahyllyt pursuavat satukirjoja. Pitkin seiniä värikkäitä piirustuksia ja tauluja. Sohvalla istuu kaksi pikkupoikaa, jotka sanovat olevansa veljekset: Viggo ja Atle, iältään viisi ja kolme. Viggo sanoo oppineensa esikoulussa laulamaan, lukemaan ja laskemaan ja alkaa luetella numeroita. Pikkuveli Atle keskeyttää hänet ja sanoo innostuneena ”Osaan minäkin: yksi, kaksi, kolme… ja kymmenen”.

on 25 lasta, joista 13 suomalaistaustaista. Kymmenellä heistä on jompikumpi suomea puhuva vanhempi. On myös lapsia, joilla on kolme-neljä kotikieltä, suomi yhtenä niistä. – Meillä on kolmannen polven ruotsinsuomalaisia, joiden mummi, ukki, täti tai joku muu sukulainen puhuu suomea. Vanhemmat tuovat lapsensa tänne, sillä he haluavat lastensa oppivan suomea, esikoulunopettaja Seija Magnusson tekee selkoa. Jokapäiväistä työskentelyä helpottaa suuresti se, että kahden suomea puhuvan esikoulunopettajan lisäksi tiimiin kuuluu myös meänkielinen lastenhoitaja ja bosnialais-ruotsalainen esikoulunopettaja. Lapset ovat iältään puolitoista - kuusi vuotta ja tällä hetkellä esikoulussa

Atle Almquist

m i n ä o l e n r u o t s i n s u o m a l a i n e n !

n r o 11, v u o s i 2015

Veljet Viggo ja Atle Almquist.

Seija Magnusson

heidän kielitaitonsa vaihtelee suuresti. Jotkut osaavat jo lukea, kun taas toisille spontaanin puheen tuottaminen tuottaa vaikeuksia. – Sen vuoksi jaammekin lapset tänä syksynä kahteen tasoryhmään, Pirjo sanoo. s u o m a l a i s ta u s ta i s e t l a p -

s e t ovat omassa, täysin suomenkielisessä, ryhmässä kerran viikossa. Mutta esikoulussa puhutaan suomea joka päivä. Seijan mukaan päivittäisen suomen kielen kuulemisen myötä kielenkePirjo Mondélus hitys on tavattoman nopeaa, eivätkä leikit ja laulut tunne aina kielirajoja. – Ja nimenomaan se, että meillä on toimintaa suomeksi kaikkina viikon päivinä, on tavattoman tärkeää lapsen kielenkehitystä ajatellen, Seija toteaa. – Myös kulttuurillisesti ja juuriensa kokemista varten tämä paikka tulee kyllä pysymään pystyssä ja toiminta jatkumaan, mutta tästä esikoulusta ei tule koskaan täysin suomenkielistä, hän selittää. Pirjon mielestä esikoulun keskeinen sijainti (kaupunginosa Majorna-Linné) ja hyvät kulkuyhteydet kasvat-

tavat ehkä koulun suosiota. – Sitä paitsi kaikki lapsemme ovat innokkaita oppimaan suomea, hän lisää. e s i k o u l u n o p e t ta j at k e rt o vat saaneensa hiljattain kaksi uutta tulokastaan suoraan Kanadasta. Sieltä Göteborgiin muuttanut perhe otti netin välityksellä selkoa kaksikielisistä esikouluista ja päätti ilmoittaa kaksi lastaan Plantagegatanin esikouluun. – Lapset eivät puhu sanakaan ruotsia, ainoastaan suomea, saksaa ja englantia. Mutta kyllä he pian meidän suomalais-ruotsalaisessa kielikylvyssä ruotsikin oppivat, esikoulunopettajat toteavat yksissä tuumin. 

ESIKOULU PLANTAGEGATAN 8 Puh. esikouluun: 031-365 82 46 Esikoulunjohtaja: Sara Lindblad, sara.lindblad@majornalinne.goteborg. se, puh: 070-606 26 65 Lisätietoa: Asuitpa missä Göteborgin kaupunginosassa hyvänsä ja olet

kiinnostunut kokonaan tai osittain suomenkielisestä esikoulusta, voit ottaa yhteyttä Kaupungin palvelukeskukseen, nro 031-365 00 00. Lisätietoa myös osoitteesta: goteborg.se/suomeksi

HENKILÖKUVA: SIRPA KYLLÖNEN t e k s t i : l e o y l i ta l o

va l o k u vat : a n n a - l e n a l u n d q v i s t

SIRPA KYLLÖNEN Syntynyt: Lappeenranta, 1949 Asuu: Göteborg, Hisingen Ammatti: Eläkkeellä oleva hallintotoimen sihteeri Perhe: Aviomies, kaksi lasta ja kolme lastenlasta

12 12

m i n ä o l e n r u o t s i n s u o m a l a i n e n !

n r o 11, v u o s i 2015

SIRPA KYLLÖNEN

Sydämeltään ruotsinsuomalainen Sirpa Kyllönen on ollut aktiivinen ruotsinsuomalaisessa yhdistys- ja kulttuurielämässä jo vuosikymmenten ajan. Tapasimme ruotsinsuomalaisen teatterifani, sillanrakentaja ja tulisielu Kyllösen, jonka mielestä ruotsinsuomalaisuuden tulevaisuus tavataan sanalla yhteistyö.

n tärkeää, että eri sukupolvet kohtaavat toisensa ja pystyvät viemään yhdessä ruotsinsuomalaisten asioita eteenpäin. Me tarvitsemme laajan yhteisön. Lasten, nuorten ja vanhusten asioiden hoitaminen kuin myös ruotsinsuomalaisen kulttuurin edistäminen ovat Ruotsinsuomalaisen neuvoston keskeisiä tehtäviä, Sirpa Kyllönen tuumii. Sirpa miettii myös tulevaisuuden visioita ja on hieman huolissaan eritoten vanhusten asemasta. – Meidän ikäluokka alkaa vanheta ja kymmenen vuoden kuluttua tarvitaan varmaan paljon hoitopaikkoja. Toivon mukaan meidän lapset ja lastenlapset pystyvät auttamaan meitä tässä asiassa, myös kielellisesti. Samassa Sirpa alkaa kertoa spontaanisti elämäntehtävästään. – Olisin voinut työskennellä myös ruotsalaisissa toiminnoissa ja työtehtävissä, mutta se suomalaisuus ja ruotsinsuomalaisten asioiden eteenpäin vieminen ovat olleet minulle aina tosi tärkeitä. Joskus jopa tärkeämpiä kuin oma leipätyö, Sirpa mietiskelee. l a p p e e n r a n n a s s a k a k s i vuotta keskikoulua käynyt ja koulussa hyvin viihtynyt 14-vuotias Sirpa joutui muuttamaan perheensä mukana Göteborgiin. Tarkoitus oli, että Sirpa olisi jäänyt Suomeen opiskelemaan, mutta toisin kävi. Ruotsiin työn perässä muuttaneet vanhemmat kaipasivat tytärtään ja niinpä Sirpa muutti Ruotsiin. – Mielipidettäni ei kysytty. Minä en saanut valita tänne lähtemistäni. Jouduin ummikkona ruotsalaiseen peruskouluun ja tunsin itseni ulkopuoliseksi,

putosin jonkinlaiseen tyhjyyteen. Olin juureton ja kaipasin takaisin Suomeen, omaan kouluun ja kavereitteni luokse, Sirpa kertoo. Hän jatkoi peruskoulun jälkeen aikuiskoulutuksessa ja valmistui hallintotoimen sihteeriksi. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli Volvo ja hän kiinnostui suomalaisista seuroista ja liittyi RSKL:ään. – Täällä toimi 1960-luvulla Suomi-koti, jossa oli monenlaista toimintaa, urheiluharrastusten, pelien ja leikkien lisäksi tila oli myös seurakunnan käytössä. Monet nuoret tapasivat siellä toisiaan. Äitini toimi aktiivisesti seurakunnassa ja minä vedin lapsille pyhäkouluja ja olin aktiivinen erilaisissa harrastuksissa. Sirpa liittyi Bergsjön Suomi-seuraan 1973 ja on ollut aktiivinen sen toiminnoissa. – Siihen aikaan puhuttiin suomalaisista, ei ruotsinsuomalaisista ja siitä lähtien olen tehnyt työtä ruotsinsuomalaisten parissa. Minusta on todella tärkeää, että saan puhua ja käyttää suomen kieltä, hän toteaa. Göteborgia erittäin kauniiksi ja sanoo viihtyvänsä täällä mainiosti, hän saattaa tuntea yhä kaipuuta Suomeen. – Laskeuduttuani viime kesänä laivasta Helsingin satamaan, tunsin kaipuuta synnyinmaahani sydänjuuriani myöten. Se kosketti tosi paljon vielä näin 50 vuoden jälkeenkin. Tästä huolimatta Sirpa kokee identiteettinsä olevan nykyään päivänselvän. Hän laskee kätensä rinnalleen ja sanoo: – Olen sisäistänyt ruotsinsuomalaisuuden tänne. Minä olen ruotsinsuomalainen. va i k k a s i r pa k e h u u

›› 13

HENKILÖKUVA: SIRPA KYLLÖNEN JATKOA.

s i r pa n r a k a s h a r r a s t u s ja samalla työ on aina ollut teatteri ja hänen nuoruuden haaveensa oli tulla näyttelijäksi. Hän työskenteli aikoinaan täällä toimineen Suomi-teatterin palkkaamana sihteerinä 17 vuotta. Hän hoiti koko teatterin pyörittämisen, toimiston, markkinoinnin ja kirjanpidon. – Kiersimme esittämässä lastennäytelmiä niin Ruotsissa kuin Suomessa, monissa kouluissa ja kirjastoissa. Esitimme myös aikuisteatteria ja toimin myös näyttelijänä. Meillä oli aina ammattiohjaaja Suomesta. Olin mukana Suomi-teatterissa sen 30 vuotta kestäneen toiminnan ajan. Työskentelin hiljattain myös Göteborgin Kaupunginteatterissa esitetyn Isänmaa-näytelmän kuiskaajana. v i i l e ä n j a t u u l i s e n alkukesän sää on muuttunut elokuun helteeksi. Göteborgin kulttuurikalaasi on pyörähtänyt juuri käyntiin. Kysyn Sirpalta hänen työtehtävistään. – Kulttuuriviikkoa edelsi pitkä suunnitteluvaihe. Minusta oli kiva tehdä tätä työtä yhdessä muiden kansallisten vähemmistöjen kanssa. Meillä on ruotsinsuomalaisuus, mutta myös neljä muuta vähemmistöä, joiden kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä. Se on antanut minulle hyvin paljon. Yhteistyön myötä meille avautuu uusia ovia ja mahdollisuuksia, Sirpa selittää. 

NOTIISEJA

Göteborgin kaupunki lanseeraa turvakameran! Onko sinulla avuntarvepäätös valvonnasta (biståndsbeslut om tillsyn), nukut levottomasti, heräät helposti tai et halua henkilökohtaista kotikäyntiä? Siinä tapauksessa voi uusi valvontapalvelun turvakamera olla oikea lääke! Turvakamera tarkoittaa val vontaa webb-kameran kautta. Palvelu yhdistetään henkilökohtaiseen turvahälytykseen (trygghetslarm) ja se voi sopia muistihäiriöistä kärsiville, joiden on vaikea tunnistaa kasvoja tai jotka hermostuvat ja kokevat levottomuutta vieraiden henkilöiden läsnäolosta

kodissaan. Turvapäivystys (trygghetsjouren) suorittaa kameravalvonnan ja palvelu on vaihtoehto tai täydennys vakinaiselle kotikäyntivalvonnalle. Valvonta tapahtuu noin 30 sekunnin ajan ja se suoritetaan etukäteen sovituissa tilanteissa, avuntarvepäätöksen mukaisesti. Muina aikoina kamera pidetään suljettuna.

Mikäli olet kiinnostunut palvelusta, ota yhteyttä Palvelukeskukseen, nro: 031-365 00 00

Ilmainen joukkoliikenne kuljetuspalvelumatkustajille Jo yli vuoden ajan ovat Göteborgin kaupungin kuljetuspalvelukortin (färdtjänstbevis) omaavat voineet matkustaa ilmaiseksi Göteborgissa (myös Flexlinjalla) ja tarjous on pidennetty olemaan voimassa 31. joulukuuta 2015 saakka. Västtrafik tarjoaa kuljetuspalvelumatkustajille ilmaisen joukkoliikenteen, koska sen on vaikea ajaa niin monta matalalattiaraitiovaunua kuin oli suunniteltu ja toivottu. Kuljetuspalvelukortti on pieni paperitodiste, jonka saat kun sinulle myönnetään oikeus sellaisen käyttöön. Esitä kuljetuspalvelukortti ja voimassa oleva henkilötodistus, kun matkustat joukkoliikenteessä. Lisätietoa Göteborgin kaupungin kotisivulta: www.goteborg.se

m i n ä o l e n r u o t s i n s u o m a l a i n e n !

n r o 11, v u o s i 2015

NOTIISEJA va l o k u vat :

Timo Nieminen ajankohtainen TV-sarjassa Ängelby!

teksti: sanna posti sjöman tony sjöman & shutterstock

Lounastangoa Anna Heikkisen tahdissa Kaupunginteatterissa! Mitäs sanot tangosta lounasteatterin muodossa? Mikäli ajatus kiehtoo, mene toki Kaupunginteatteriin 3. - 6. marraskuuta. Siellä kohtaavat nimittäin Evert Tauben Argentiinasta inspiroituneet laulut ja jäyhä suomalainen tango lumoavana yhdistelmänä. Laulut esitetään espanjaksi, ruotsiksi ja suomeksi

ja niiden sanotaan välittävän tarinoita ja tunteista kaipuusta, tuskasta ja suuresta rakkaudesta.

Go Tango Göteborgin kaupunginteatterissa, 3–6/11, klo 12:00-13:00. www.stadsteatern.goteborg.se

Sahlbergin kolmastoista! Göteborgilaisnäyttelijä Timo Nieminen on aktuelli SVT:n draamatrillerissä Ängelby. Sitä esitetään maanantai-iltaisin 12 x 45 minuuttisena sarjana, jonka tapahtumat on kuvattu Trollhättanissa ja Vänersborgissa. Niemisen lisäksi sarjassa nähdään muun muassa Mia Skäringer ja Joel Spira. Timo Niemisen roolihahmo on liikemies Rudi Malm. – Rudi on kekseliäs bisnesmies, joka perustaa lähiöön varakkaille naisihmisille tarkoitetun virkistyslaitoksen, Timo kuvaa naureskellen sarjahahmoaan.

Göteborgilaisen kirjailija Asko Sahlbergin kolmastoista romaani ”Irinan kuolemat” julkaistiin hiljattain (Like kustantamo). Teos kertoo suomalaisen sotalapsen vaiheista Ruotsissa toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. – Mielestäni tämä on tuotantoni lyyrisin teos. Pienen tytön tajuntaan tunkeutuminen oli erittäin suuri haaste.

Toivon kuitenkin, ettei tarinaa pidetä yleistyksenä sotalasten kohtaloista, Sahlberg tekee selkoa.

Seuraa Ruotsinsuomalaisia uutisia Haluatko saada tämän lehden jatkossa suoraan postilaatikkoosi? Voit täyttää siinä tapauksessa yhteystietosi alla olevaan lipukkeeseen. Leikkaa se irti ja pudota postilaatikkoon. Postimaksu on jo maksettu. Näin helposti saat lehden jatkossa suoraan kotiisi. Voit myös tilata lehden lähettämällä yhteystietosi s-postitse osoitte-

eseen suomeksi@stadshuset.goteborg.se. Nimeä aiheeksi ”Lehtitilaus”. Lehti on ilmainen. Kaikki julkaistut numerot ovat luettavissa sähköisessä muodossa osoitteessa: goteborg.se/suomeksi Kerromme lehdessä, kuinka työmme ruot-

sinsuomalaisten oikeuksien toteuttamiseksi Göteborgin kaupungissa edistyy. Voit lukea myös erilaisista kulttuuritoiminnoista ja muista Göteborgin ruotsinsuomalaisia kiinnostavista asioista.

Haluan saada lehden paperimuodossa!

Jag vill ha tidningen i pappersformat!

Tilaa lehtemme saadaksesi ajankohtaista tietoa. Se on ilmainen ja kaksikielinen. Kerromme, miten työ ruotsinsuomalaisten oikeuksien toteuttamiseksi Göteborgin kaupungissa edistyy. Voit lukea myös erilaisista kulttuuritapahtumista ja muista Göteborgin ruotsinsuomalaisia kiinnostavista asioista.

Prenumerera på vår tidning för att få aktuell information. Den kostar ingenting och är tvåspråkig.Vi skriver om hur arbetet för att förverkliga sverigefinnars rättigheter i Göteborgs Stad går framåt. Du kan även läsa om olika kulturevenemang och om annat som är intressant att veta för sverigefinnar i Göteborg.

Nimi

Namn

Osoite

Adress

Postinumero

Postnummer 15

NOTIISEJA

Suomalainen elokuva valtaa Myös Bio Roy esittää suomalaista tänä syksynä! Göteborgin tänä syksynä Syksy on elokuvissa viihtymisen kulta-aikaa ja sille joka haluaa nauttia suomalaisista leffoista, voimme antaa vihjeeksi Angeredissa sijaitsevan Kulttuuritalo Blå Ställetin. Se tarjoaa kinokarkkeja, kuten Jörn Donnerin ”Armi elää!”, joka kuvaa legendaarista Marimekon luoja Armi Ratiaa. Valkokankaalla nähdään myös Timo Peltomaan dokumentaari ”Autolla Nepaliin – Unelmien elokuva”, tarina Juhosta ja hänen ystävistään, joilla on unelma oikeudenmukaisemmasta maailmasta. Näiden kahden lisäksi myös Johanna Vuoksenmaan komedia ”Viikossa aikuiseksi”, kuvaus ihmisten kompuroivista yrityksistä kasvaa aikuisiksi.

Göteborgin Norden-yhdistys esittää tänä syksynä yhteistyössä Tukholman Suomen instituutin ja Göteborgin Suomenruotsalaisen Yhdistyksen kanssa elokuvia torstaisin. Repertuaari on muutoin sama kuin Blå Ställetissä, paitsi että Bio Roy esittää myös Dome Karukosken leffan ”Mielensäpahoittaja”, tarinan miehestä, joka tietää että kaikki oli paremmin ennen. Sen lisäksi Johanna Vuoksenmaan vauhdikkaan komedian ”21 tapaa pilata avioliitto”, kuvauksen rakkaudesta, erilaisista ihmissuhteista ja avioliitoista. Elokuvat esitetään ajanjaksolla 22. lokakuuta – 10. joulukuuta.

Näytösajat: Armi elää! su 4/10 klo 17.30 Autolla Nepaliin – Unelmien elokuva, su 1/11 klo 17.30 Viikossa aikuiseksi, su 6/12 klo 17.30 www.hagabion.se

Tarkempia tietoja elokuvista ja näytösajoista löydät osoitteesta: www.goteborg.se/suomeksi

Frankeras ej Mottagaren betalar portot

STADSLEDNINGSKONTORET ANTTI YLISELÄ

SVARSPOST Kundnummer: 20380442 404 20 GÖTEBORG

m i n ä o l e n r u o t s i n s u o m a l a i n e n !

n r o 11, v u o s i 2015