helsinki - pietari
ALL NIGHT LONG
SASKA AALTONEN | TEEMU KAMMONEN
helsinki - pietari
ALL NIGHT LONG SOKOS HOTELLIEN ENSIMMÄISET VUODET VENÄJÄLLÄ
Kansi: Jussi Karjalainen Taitto ja ulkoasu: Janne Valkeap채채
.. sisallys Alkusanat 11 .. I. Ripeasti rajan taa 12 Alkuluvut rohkaisevat
13
Ensiretket rajan taa
13
Helsinki - Pietari all night long ja vähän päälle
15
Kolme pistettä ilmaantuu kartalle
16
Ensimmäinen toimisto
18
Alkuaikojen ihmettelyä
19
Puhtaat jauhot pussissa ja sen pitää näkyä
22
Tästä lähdettiin - Pietarin Sokos hotellien tontit ennen rakentamista
24
Kevenne: Pietarin suomalainen siirtokunta
28
II. Suunnitelmat konkretisoituvat
30
Vasilievsky ensimmäisenä piirrustuspöydälle
31
Pyöreitä kumileimoja
32
Palotarkastajakenraali
36
Saisinko käteistä, kiitos
40
Njet problem, normal katastrof
41
Visuaalinen ilme
45
Zavtrabudismin alkeet
47
Paikalliset tavarantoimittajat
48
Kevenne: Sanitary Doctor
49
Sevilla-simulaattori
51
Huomaatko eron?
55
Kauneuden lisäarvo
57
Kulttuurien kipinöintiä
58
Nuori yritys, nuoret työntekijät
67
Kevenne: Eremitaasin misut
72
Ensimmäiset asiakkaat, viimeinkin
75
Avajaisia
76
Olympia Garden pasolinimaisissa tunnelmissa
81
Erot erotiikassa
86
Vasilievskyn vuosijuhla
86
Kevenne: Jaksaa jaksaa
87
Mallikasta markkinointia
88
Kevenne: Vodka - Connecting poeple
92
.. III. HenkilOkunta 56
.. .. .. IV. Hotellien pyOrittamisesta 74
.. .. .. V. ala- ja ylamakia 96 Lama saapuu Venäjälle
97
AN Security
101
Elpymisiä
102
Re-brändäys ja kylpylän kehittäminen
104
Sokos hotel Palage Bridge
114
Sokos hotel Olympia Garden
119
Sokos hotel Vasilievsky
121
Juhani Järvenpää - Priimusmoottori ja diplomaatti
125
Vallanvaihto
128
Kevenne: Tyhmä ei ole, joka pyytää
129
.. Hotellit esittelyssa 116 .. .. .. .. VI. Kaksi Jarvenpaata 124
VII. Ruoka, juoma, ilo ja elo
130
Venäläinen keittiö
131
Uudistumisen paine ravintoloissa
132
Pimeitä makunautintoja
133
Suoraan satamasta, suoraan asiaan - Visa free
135
Juhlahumussa
137
Kevenne: Venäläinen vastakohtaisuusvitsi
142
Mikä mahtaa olla in?
144
Kevenne: Borssikeitto
146
Myöhempää ihmettelyä
151
Venäläinen aika
154
Historia arvossa
156
Expaattien perheiden arki Pietarin vuosina
156
Asuminen Pietarissa
158
Naapurirakkautta
160
Kastijako ja tuloerot
161
Kevenne: Matrjoškha-nukke
162
Käytöskoodeja kaikille
164
Ongelmatilanteissa
166
Julmaa oikeudenmukaisuutta
167
Kaikki antennit pystyssä
168
.. .. IX. Oppi tulee idasta 150
X. Nouseva kaupunkimatkailun metropoli Kova ja kaunis helmi
170 171
Alkusanat
“Ru wra ssia is ppe a ri d ddl i insi na de a mys e tery n en igm a .” Win sto n Ch urch
ill
Sokos Hotellien liiketoiminnan aloittamisesta Venäjällä on kulunut jo hyvä tovi. Vaikka matka on ollut kuoppainen ja vaiheikas, tavoitteissa on kuitenkin onnistuttu ja tätä nykyä itärajan toisella puolella kohoaa kolme modernia, tasokasta, toisistaan poikkeavaa ja menestyvää hotellia. Vieraalle ne näyttäytyvät kansainvälisinä kokoontumispaikkoina, joissa on asiansa osaava henkilökunta ja funktionaalinen infrastruktuuri, aivan niin kuin ne olisivat aina olleet juuri sellaisia kuin ovat. Mutta Venäjällä mikään ei taida oikestaan olla sitä miltä näyttää, ja kuka uskoisi, että lähes kaikki mitä
näet on pitänyt tehdä tyhjästä? Tarina siitä, kuinka tähän päästiin, on kiehtova, täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Se on tarina suomalaisen osaamisen maihinnoususta uuteen kulttuuriin ja kansainväliseen bisnesympäristöön. Se on tarina 23 miljoonan euron investoinnista, lähes tuhannen hotellihuoneen synnystä ja sadoista rekkakuormista rakentamisen raakaaineita ympäri Eurooppaa. Mutta ennen kaikkea se on asialleen omistautuneiden ihmisten tarina. Tämä on tarina siitä kun mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy.
.. I. Ripeasti rajan taa - Muutamankin hotellin ment채v채 aukko
12
Alkuluvut rohkaisevat Eletään 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoliväliä ja Sokos Hotelleja on jokaisessa suuremmassa ja vähän pienemmässäkin suomalaisessa kaupungissa. Toimintaa on myös Suomenlahden toisella puolella Virossa. Laajentuminen Venäjän markkinoille on selkeä optio, sillä Venäjän matkailun ennustetaan kääntyvän jyrkkään nousuun. Myös Venäjän talouskasvu on nopeaa, joten maa vaikuttaa erinomaiselta kohteelta pystyttää hotelleja. Majoitustarjonnassa on muutamankin hotellin mentävä aukko. Äveriään pään loistohotelleista on riittävästi tarjontaa, samoin kuin janan toisessa päässä edullisia majoituksia, mutta keskiluokan hotelleja ei kartalla oikeastaan ole. Yhtälö osoittaa selkeästi Sokos Hotel -konseptille terveen ja lupaavan kasvupohjan. Ja tämän avautuvan ikkunan kahvaan tarttuu kaksi miestä. SOK:n tytäryhtiö Sokotel Oy:n johtaja Matti Pulkki ja SOK:n pääjohtaja 2002–2007 Kari Neilimo toteuttavat Väisälän veljesten laskuoppia mallikkaasti ja vetävät ensimmäiset rohkeat, mutta perustellut suuntaviivat
rajan yli. Kunnianhimoinen tavoite oli tässä vaiheessa lähteä rakentamaan jopa kahdeksan hotellia Venäjälle. Vuonna 2005 Venäjällä elettiin niin sanotun kovan talouden aikaa. Vaikka maan talous kasvoi nopeasti monta vuotta, riskinä olivat korkeat korot. Tämä hillitsi lainanottoa markkinoilla. Se taas vaikutti kiinteistömarkkinoihin. Ennen kaikkea talouskasvu vaikutti tarvehierarkiaan: vaurastuvan keskiluokan liikkuvuus nosti majoituspalveluiden tarvetta ja loi kasvavat markkinat. Tuleviin hotelleihin asiakkaita laskettiin saapuvan sekä Suomesta että Venäjältä, etupäässä liikemiehiä ja kulttuurista kiinnostuneita kaupunkimatkalaisia.
Ensiretket rajan taa Ensimmäiset reissut itärajan taakse tehtiin Viipuriin. Kolme Härmän cowboyta, kiinteistöalan erikoismies Tomi Bergman, konsultti Juhani Järvenpää ja Matti Pulkki, kävi katsastamassa kiinteistöjä ja haistelemassa ilmapiiriä entisessä suomalaisessa hansakaupungissa. Olihan se lähellä ja veti turisteja kotimaas-
13
tuä tt e Pietarin tarjonta, kaiken matin , i ea tt k i e a d kailijaa kiinnostavan suhteen, v tie a l e l S e n “ vastaa suurimpia eurooppalaisia tod liki n u t o pääkaupunkeja, mutta Pietari lossa i , mutta ampi .” on lähempänä ja myös edulkt ike a v lisempi kuin useimmat kohteet proje ljon a p Euroopan kartalla. Liikekiinteistöjen vielä omistajat esittelivät kolmikolle lukuisia ta. Viipurista ei kuitenkaan ollut niin helppo löytää potentiaalista hotellimaastoa. Pulmana oli yleinen epämääräisyys, joka sopi huonosti suomalaisten visioon tavasta tehdä kauppoja. Nahkatakkimiehet maalailivat hotelleja kaupunkikuvaan ja kehuivat saatuja etuja vahvoin sanakääntein – kuin käytettyjen hevosten kauppiaat konsanaan. Tummat tammat jäivät kuitenkin ostamatta hotellitonteista puhumattakaan. Matkaa jatkettiin eteenpäin ja jo pian asiat etenivät toivottuun suuntaan. Pietarin johtoportaan avoimuus sekä sivistynyt kontaktipinta tekivät vaikutuksen kolmikkoon. Alkoi olla selvää, että SOK kurvaisi suoraan pelipaikoille historiallisen viehättävään ja sopivasti dekadenttiin Pietariin, Suomenlahden Venetsiaan.
14
kohteita. Myös kaupungin viranomaiset esittivät ideoita ja tukivat projektia alusta saakka, olihan kaupunki tehnyt juuri päätöksiä pyrkimyksenään turismin lisääminen. Suotuisassa ilmapiirissä hotelleille löydettiin hyvät sijainnit. Vuosien saatossa lokaatiot ovat parantuneet entisestään, sillä varsinkin Vasilin saaren Sokos Hotellit ovat merkittävän lähellä turistien ykköskohteita, kuten esimerkiksi Eremitaasia. Suomalaisten kannatti pitää päänsä, sillä kyselyt toisilta hotelliketjuilta tuottivat vain yhden vastauksen: hotellin pystyttäminen ei ole kannattavaa muualle kuin pääkadulle Nevski Prospektille. Myös positiiviset kokemukset Virosta valoivat uskoa suomalaisiin. Sokos Hotel Palace Bridgen johtaja Jukka Räisänen kommentoi:
Se, että Viru Hotelli oli avattu Tallinnaan, mahdollisti pään aukaisun myös Venäjälle. Viru Hotellin avaus meni liiketoiminnallisesti ja operatiivisesti erittäin hyvin ja tietenkin siitä sai sellaista luottoa, että asiat tulevat menemään hyvin. Pietarissa me näimme selkeän aukon markkinoilla ja taloudelliset ennusteet olivat hyviä, bruttokansantuote kasvoi 6 % vuodessa. Ei ihme, että SOK:lla katsottiin numeroita luottavaisesti ja saatiin tavallaan henkinen lupa lähteä kokeilemaan kepillä jäätä. Tonttimaita lähdettiin katsomaan hyvillä fiiliksillä.
Helsinki-Pietari .. ..All Night .. .. Long ja vahan paalle Kun suunnitelmat hotellialalle iskemisestä olivat selvillä, oli aika kasata mittavaan urakkaan motivoitunut ja dynaaminen ydinmiehistö, jolla oli paitsi rautainen ammattitaito tämänkaltaisen urakan hallinnasta, myös kokemusta Suomen rajojen ulkopuolelta.
Vaikka suomalaiset eivät sitä välttämättä osaa joka päivä arvostaakaan, on maamme infrastruktuuri kuin hyvin rasvattu kone. Aikatauluihin ja asian etenemiseen voi luottaa kuin atomikelloon: kaikki käy oikeaan aikaan ja yleensä melkoisen tarkasti suunnitellun budjetin mukaisesti. Venäjällä kaikki on toisin. Se tiedettiin, että tulossa on todella vaikea projekti, mutta tulikin vielä paljon vaikeampi, Juhani Järvenpää arvioi urakkaa vuonna 2011. Tämä ennakkoaavistus piti hyvin paikkansa. Kolmen hotellin rakentaminen Pietariin tarjosi James Bond -seikkailulle tyypillisiä piirteitä: univormuasuisia kenraaleja, kauniita naisia, historiallisia miljöitä ja nopeita autoja. Ja vauhtia ja vaaratilanteita. Jokainen Pietarissa vuosia asunut tietää, että Äiti Venäjä yllättää sinut jokaisena päivänä. Sokos Hotellien silloinen talousjohtaja Kari Liski palaa ajassa vuoteen 2005: Kun kartoitettiin lähialueita Matti Pulkin kanssa, kansainväliset, Venäjään
15
perehtyneet suomalaiset firmat avustivat meitä. Se auttoi pitkälle alussa. Silloin yli viiden miljoonan asukkaan Pietarissa oli saman verran hotellihuoneita kuin Helsingissä. Sesongin kuumimpina aikoina huoneita ei yksinkertaisesti riittänyt kaikille kaupunkiin tulijoille, vaikka niitä olisi yrittänyt varata hyvissä ajoin. Ei tarvittu kristallipalloa tai talousneroa kertomaan, että kysyntä ylitti tarjonnan lukemilla, joihin kannatti tarttua. Asiaan perehtymättömälle on hyvä tässä vaiheessa kertoa, että hotellin perustaminen Venäjälle ei ole aivan tavanomaiseen kiinteistökauppaan verrattavissa oleva tapahtuma. Siihen tarvitaan paljon enemmän aikaa, rahaa ja resursseja. Hotelleja ei voi perustaa ihan minne tahansa. Oikeudet ovat tarkasti rajatut ja niiden hakeminen on erittäin pitkä prosessi. Suomalaiset halusivat nopeasti markkinoille ja saman tien alettiin etsiä hotellioikeuksien omistajia kaupantekomielessä. Hotellioikeuksia oli tarjolla. Sokos ei ollut ainoa hotelliketju, joka kärkkyi mahdollisuuksien
16
kaupungissa omaa lokeroaan. Osa heistä oli vanhoja tuttuja, jotka olivat toimineet maassa jo hieman pidempään. Tästä oli etua muodostettaessa strategiaa. SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä summaa tilanteen: Laskelmien lisäksi meillä oli liikekumppanuuksia Venäjällä, joilta sai ensikäden tietoa markkinoista. Muutama osaava henkilö lähetettiin näiden tietojen pohjalta luomaan syvempi näkemys asiasta. Kun he tulivat takaisin, päätökset syntyivät nopeasti ja ryhdyttiin toimeen.
.. Kolme pistetta ilmaantuu kartalle
Kuten aikaisemmin on jo kerrottu, alkuun Venäjän miljoonakaupunkeihin kaavailtiin jopa kahdeksaa omaa Sokos Hotellia ja viittä franchise-periaatteella toimivaa hotellia. Tontteja käytiin katsomassa Jekaterinburgissa asti. Jyrkän talouskasvun siivittämissä tunnelmissa etsittiin kärkkäästi jalansijaa kuumeneville markkinoille. Ikkuna päästä
viimeinkin konkreettisesti sisään bisnekseen avautui Pietarista, kun Holiday Club Spa Finland -ketju tarjosi Vasilin saaren kylpyläkohdettaan SOK:lle 2007. Vuotta aikaisemmin Sokos Hotellit oli ostanut kuusi Holiday Clubin kylpylähotellia Suomesta ja nyt ehdotettiin, että he lunastaisivat myös ketjun Pietarissa käynnistyneen projektin. Tätä tilaisuutta ei hukattu ja vuokrasopimus syntyi nopeasti, kiitos Holiday Club resorts:n toimitusjohtaja Vesa Tengmanin yhteistyökyvyn ja näkemyksen. Seuraavat kaksi kohdetta realisoituivat myös kiivaan etsinnän tuloksena verraten nopeasti. Virolaisen kiinteistökehitysyhtiö Manutentin kanssa päästiin sopimukseen Sokos Hotel Vasilievskyn vuokraamisesta ja rakentamisesta toiseksi hotelliksi samaiselle Vasilin saarelle. Sokos Hotel Olympia Garden tuli SOK:n hotelleille niin ikään hyvällä sekoituksella onnea, päämäärätietoisuutta ja sosiaalista pääomaa. Juhani Järvenpää sai Pietarin kontakteiltaan arvokkaan vihjeen pian markkinoille ilmaantuvasta hotellimahdollisuudesta. Norjalainen Wenaas
”Nyt ol möin isi tarjoll a täm en . H o ideta Olen a nko? itse j o ma tkall Norja a an … ”
-yhtiö oli aikeissa vuokrata hotellitonttinsa oikeudet. Toiminnan miehenä hän reagoi heti ja soitti ytimekkään puhelun Kari Liskille. ”Nyt olisi tarjolla tämmöinen. Hoidetaanko? Olen itse jo matkalla Norjaan…” Juhani kävi jumppaamassa kaupan esivalmistelut Oslossa. Paperit tehtiin Suomessa ja vuokraamisesta sovittiin pitkällä ja monimutkaisella sopimuksella. Hotellisopimuksien sisällöstä voidaan kertoa sen verran, että vielä rakentamattoman hotellin vuokrasopimuksessa vuokralainen määrittelee suurelta osin sen, mitä tontilla tapahtuu. Vuokralaisen tahto vaikuttaa sovitusti hotellin ulkoasuun, käyttöön, huoneisiin, keittiöihin ja ravintoloihin liittyviin seikkoihin, joita vuokraaja sitoutuu toteuttamaan. Yleensä vuokrasopimukset tehdään 15–20
17
yvin h i ol lti a i s m l a ne utt “Tun nen , m an sen ivi i uist s n m e t si .” in k in ä a j p si a en e k k ä l v jä hy n i ä eritt vuoden mittaisiksi ja lähes aina sellaisiksi, joissa vuokraajalla on optio jatkaa liiketoimintaa tontilla.
.. Ensimmainen toimisto
On lähes lyyrinen sattuma, että mittavan projektin maihinnousu alkoi Iisakin kirkon aukiolta. Sinne pystytettiin Sokos Hotellien ensimmäinen Pietarin toimisto. Ensimmäiset kolme hotelliprojektia vaativat toteutuakseen kovan ydintiimin. Juhani Järvenpää sai kantaakseen seriffin tähden. Lorentz Salo ja Atte Vannasmaa värvättiin apulaisseriffeiksi. Dynaamisessa tiimissä olivat lisäksi Sami Karppi, Ville Relander, Kenneth Lindberg ja Pille Möll. Ensimmäisessä toimistossa alkoi olla tungosta.
18
Pääjohtaja Juhani Järvenpää ja markkinointijohtaja Satu Oksanen olivat tässä vaiheessa olleet melkein vuoden verran Pietarissa hoitamassa hotellikauppoja ja verkostoitumassa paikallisiin piireihin. He olivat säveltäneet SOK:lta Suomesta saadut nuotit jo viivastolle ja nyt tarvittiin osaavaa orkesteria sovittamaan teos hotellioopperaksi. Vielä tarvittiin orkesterisalin virkaa toimittava pääkallonpaikka, mistä käsin rumpuja päristeltäisiin ja tahtipuikkoja heiluteltaisiin. Kuvitelkaa tilanne: tyhjässä toimistossa istuu ensimmäistä työpäiväänsä joukko asiantuntijoita. Juuri konkretisoitunut urakka on niin mittava, että on ymmärrettävästi painostavan hankalaa hahmottaa välittömästi, mistä päästä pitäisi aloittaa. Projekti-, it- ja ravintolatoiminnan johtajat osoittivat ammattitaitonsa vie-raalla maalla hankkimalla ensin fläppitaulun, printterin ja kahvikoneen. Homma lähti liikkeelle kovin pienestä ja tämän vitsikkään hankintarallin jälkeen tittelit olivat verraten näkymättömiä
tämän porukan sisällä. Jokaisen piti venyä ja paukkua vähän joka suuntaan. Kolmen huoneen toimisto vuokrattiin Manutentilta, samalta virolaiselta yritykseltä, jonka kanssa oltiin juuri saatu solmittua vuokrasopimus tulevasta Sokos Hotel Vasilevskyn tontista. Tässä pienessä historiallisen rakennuksen kivijalassa sijaitsevassa toimistossa tapahtui oikeastaan kaikki toiminta ennen ensimmäisen hotellin valmistumista. Siellä rekrytoitiin, haastateltiin ja pidettiin jopa koulutuksia huoneiden välisessä kapeassa käytävässä. Food & Beverages Manageriksi pestattu Ville Relander saapui Venäjän toimistolle oltuaan juuri vuoden Sokoksen palkkalistoilla Suomessa. Vaikka hän oli asunut itärajan takana aiemmin jo pariinkin otteeseen, oli toimiston meininki jopa hänelle yllättävän syvävenäläistä. Jouduin jakamaan työpisteeni pomoni Lorenzin kanssa ja käyttämään jopa samaa tietokonetta asioiden hoitoon. Nettiyhteys toimi välillä, useimmiten ei,
ja joka paikassa roikkui Atte Vannasmaan vaatteita kuivumassa. Kaikki tämä teki menosta kovin kodikasta. Myös silloinen sisäinen tarkastaja Pille Möll nostalgisoi alkuaikojen toimistoelämää: Sinne vaan tuli enemmän ja enemmän väkeä. Muutamalle hengelle tarkoitetuissa tiloissa pyöri väkeä kuin torikokouksessa ja tunnelma oli hyvin intensiivinen, mutta silti jälkeen päin muistan sen erittäin hyväksi ajaksi. Aurinko tuntui paistavan koko ajan ja välillä kun piti rauhoittua menin kävelemään historiallisille kaduille. Iisakin kirkon aukiolla katselin, kun nuoret parit menivät naimisiin. Kerran toimistolle mennessä näin miehen smokki päällä puussa, Hän oli kiivennyt oksanhaaraan kosimaan naistaan. Sellaisen todistamisesta jäi todella hyvä fiilis.
Alkuaikojen.. ihmettelya Vaikka geneettisesti olemme vähintäänkin yhtä lähellä venäläisiä kuin
19
tuli a t i sio a a j ssä e ä d v r i u ä en “Abs n arkip n i m i a vasta n ja opp ljaa .” aja uhi o k k k o i k tui p ruoth a tap salaisiakin,
on kulttuurishokki ollut itärajan takana aina nimensä veroinen. Hotelliurakoimaan saapuneet suomalaiset näkivät Pietarin alusta asti romanttisena – mutta myös hieman outona. Pille, joka oli neuvostoajan kasvatti Virosta, adaptoitui Pietariin helposti. Hän toimi tulkkina ja kulttuuriadapterina toimistolla, kun kieli- tai kulttuurimuuri nousi pystyyn. Hänen näkemyksestään oli paljon apua suomalaistiimin tapakasvatuksessa ja sisäänajossa venäläiseen bisneskulttuuriin. Muu toimiston väki sen sijaan sai tallata vähän pidemmän tovin integraatiopolkua. Juhani Järvenpää muistelee alkuaikoja Pietarissa ihmettelyn aikakautena: Aluksi monet kengät tuli pilattua, kun
20
opettelin suunnistamaan yli viiden miljoonan asukkaan metropolin sohjoiseksi suolatuilla kaduilla. Kaikki lukemista myöten oli opeteltava alusta ja vaikealta se tuntui. Onneksi oikeaksi kädeksi palkattiin Venäjä-konkari Satu Oksanen, jonka kanssa matka taittui usein käsikynkkää. Satu oli mukana kaikessa, luki lehdet puolestani, opasti oikeaan metroon, kertoi taksille minne mennä ja teki varaukset ravintoloihin. Absurdeja asioita tuli vastaan arkipäivässä koko ajan ja oppiminen tapahtui pikkuhiljaa. Kielimuurin puitteissa sattui kerrankin hauska tapaus, kun myymäläetsivä alkoi kaupassa seurata minua. Luulin hänen tulleen auttamaan ja latasin kaikki ostokseni yksitellen hänen syliinsä. Venäläinen liiketoiminta erosi merkittävästi kotimaisesta, joten tyyli tehdä kauppaa ja harjoittaa liiketoimintaa täytyi opetella uudelleen. Asian sisäistämiseen ei ole kattavaa koulutusta tai ainakaan sille ei ollut aikaa, joten usein käytäntöjä selvitettiin varsinaisessa neuvottelutilanteessa. Alkuaikana
halusin
saada
tiimin
Lorentz otti vaimonsa mukaan Venäjälle ja vaimoparan kulttuurishokkia ei ainakaan parantanut uuden asunnon ensisiivouksen yhteydessä sängyn alta löytynyt rynnäkköhaulikko. 21
ymmärtämään venäläistä kulttuuria ja testasin käytännön tilanteissa toimintamalleja. Kun teimme ensimmäistä bisnesplania Venäjällä, mukana oli kolme venäläistä ja kolme suomalaista. Pyysin heitä arvioimaan tilannetta omasta näkökulmastaan niin, että jos antaisin kriittistä palautetta heille, kuinka henkilökohtaisesti he ottaisivat sen asteikolla yhdestä kymmeneen. Suomalaiset vastasivat kolmesta neljään ja venäläisistä kaksi vastasi yhdeksän ja yksi kymmenen. Tämä meni muistiin välittömästi, Jukka Räisänen sanoo.
Puhtaat jauhot .. .. pussis.. .. sa ja sen pitaa nakya Urakan alkupuolella Juhani Järvenpää halusi tehdä Pietarilaisille päättäjille ja valtaapitäville selväksi millaisissa asioissa liikuttiin. Hän halusi ilmaista millaisia jauhoja oli pussissa pitämällä infotilaisuuden Suomen konsulaatissa, jossa hän kertoi selkeästi millaiset tavoitteet ja toimintatavat yhtiöllä oli. Tämä oli täysin ennenkokematonta venäläisille. He pitivät sitä äärimmäisen rehellisyyden
22
ja avoimuuden merkkinä, mitähän se olikin. Tällä muistorikkaalla tilaisuudella oli käänteentekevä merkitys yhtiön Pietarin toiminnassa. Se avasi monia ovia sekä silloin että tulevaisuudessa. Silloinen talousjohtaja Sami Karppi muistaa tilaisuuden hyvin: Juhanilla oli visio, että halutaan kertoa kaikki meidän hankkeesta täällä. Venäläiset tahot olivat vastaan, kukaan ei tee tällaista. Juhani piti päänsä ja halusi pitää puheensa puhtaalla maaperällä, joten hän kutsui kaikki kaupungin päälliköt ja johtajat Suomen konsulaattiin ja esitteli kaikki toisilleen. Venäläisillähän kontaktit menevät aina pääjohtajan kautta, mutta Juhani teki selväksi, että päälliköt ja välitason johtajat vastaavat omista tonteistaan ja viranomaiset voivat olla yhteydessä suoraan heihin eikä jokaisessa asiassa pääjohtajaan. Hän antoi ymmärtää, että virkaatekevät olisivat koska tahansa tervetulleita työmaalle, niin että asiat saadaan tehtyä jo alunperin oikein. Jälkitarkastuksiin perustuva valvonta hidastaisi asioita ja tekisi niistä turhaan liian monimutkaisia. Yleensähän täällä
yritykset tekevät asiat kysymättä keltään projektinsa loppuun, saavat ongelmia ja sitten yritetään säätää, peitellä ja paikata tilanne säädösten mukaiseksi. Erään viranomaistahon johtajan sihteeri tuli
sanomaan myöhemmin Juhanille, että tällaista ei ole kukaan koskaan tehnyt Venäjällä; kertonut etukäteen, että mitä aikoo toteuttaa, niin ei vain tehdä.
ei ole a t s i a l “Täl skaan o k n a kuka jällä; ä n e V tehnyt en , e t ä k u t ut e kerton ikoo a ä t i että m iin ei n , a a toteutt hdä .“ e t n i a v
23
.. .. .. Tasta lahdettiin... - Pietarin Sokos-hotellien
tonttimaita ennen rakentamista. Inspiroivaa!
24
25
26
27
Pietarin Suomalainen siirtokunta Pietarista riittää besserwisserille paljon viisasteltavaa, onhan se esimerkiksi Vladimir Putinin kotikaupunki. Mutta tiesitkö, että 1800-luvun lopulla se oli toiseksi suurin suomalaisten kotikaupunki? Vain Helsingissä asui enemmän suomalaisia kuin Pietarissa, jossa heitä oli tuolloin jopa 24 000. Etenkin Suomen rautatieaseman ympäristössä kuuli usein puhuttavan suomea. Helsinki-Pietari välillä junia kulki päivittäin jopa kahdessatoista vuorossa. Pietarissa asui paljon suomalaisia VR:n ratatyöntekijöitä, mutta myös tehdastyöläisiä, piikoja, käsityöläisiä, kauppiaita ja kultaseppiä. Etenkin viimeksi mainittuja silloisessa Pietarissa riitti. Heistä Fabergélle työskennellyt aikansa sankari Alma Pihl suunnitteli hoville maailmankuulun Talvimunan. Myös perinteikäs suomalainen kultaliike Tilland-
er toimi kaupungissa. Suomesta oli tsaarille virkaatekeviä sekä upseereita useita satoja, eräs heistä muuan C.G.E. Mannerheim, joka myöhemmin Marsalkkanakin tunnettiin. Suomalaiset kalastajat myivät saaliinsa käypään hintaan ja maalaiset kulkivat pitkienkin taivalten takaa ruokkimaan loputonta suurkaupungin nälkää. Olihan autonominen Suomi tuolloin vain kivenheiton päässä valtakunnan pääkaupungista. Oma lukunsa olivat myös suomalaiset prostituoidut, jotka balttilaisten virkasisarten kanssa kilpailivat korkealla lukumäärällään kysyntävetoisten markkinoiden herruudesta. Kuin Fjodor Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen Sonja, monet tytöistä joutuivat kantamaan keltaista lippua merkiksi ammatillisesta statuksestaan. Kuten tänäkin päivänä, suomalaisten lapset saivat Pietarissa 1800-luvun lopulla käydä koulua omalla äidinkielellään. Se oli ironisen edistyksellistä, sillä kotimaassa viralliset kielet olivat edelleen ruotsi ja venäjä aina vuoteen 1883 saakka. Suomalaiset hoitivat osal-
Suom esta taan myös yleisten kulkuneuoli t v irka saar vojen verkostoa kaupungin atek ille u psee lukuisissa kanaaleissa 80:lla eviä r eita sekä höyrylaivalla, jotka reiteillään u s eita yhdistivät Pohjolan Venetsian satoj rantoja. Höyrypaattien taru loppui, kun a. sillat valmistuivat ja raitiolinjayhteydet toivat täysin uuden ulottuvuuden metropoliin.
Su0mip0Jka
II. Suunnitelmat
konkretisoituvat
- Rakentaminen alkaa
”Hyvin suunniteltu on puoliksi pilattu.” Venäläinen sananlasku
30
Vasilievsky .. .. a ensimmaisen .. .. piirustuspOydalle Sokos Hotel Virun remontissa mukana ollut ja kymmenet S-ketjun konseptiravintolat suunnitellut Jaakko Puro otettiin remmiin pääarkkitehdiksi. Suunnitteluun saatiin myös kansainvälistä väriä, sillä vaikka Puro pitelikin lankoja käsissään, piirustuksia toteuttivat hänen alaisensa, turkkilainen Sinan Kurtbay ja italialainen Alessandro Vanzino. Venäläisille italiaisen arkkitehdin mukanaolo toi isoa lisäarvoa. Ovathan italialaiset suunnitelleet leijonanosan historiallista Pietaria, Pohjolan Venetsiaa. Sujuvuuden lisäämiseksi Natalia Väänänen palkattiin tulkiksi ja toimimaan kulttuurikonsulttina suunnittelutyössä. Vaikka hotellien rakennusurakat aikataulutettiin alkaviksi samoihin aikoihin, oli Hotelli Vasilievsky ensimmäisenä vuorossa Puron suunnittelupöydällä, sillä Holiday Clubin suunnittelutyö oli jo pitkälti tehty ennen projektin siirtymistä
sokoslaisille. Vasilievsky oli haasteellinen kohde arkkitehdeille. Pohdittiin, miten vanhan talon pohjaratkaisun saisi muutettua toimivaksi ja nykystandardit täyttäväksi hotelliksi. Huoneitakin pitäisi saada rakennettua kolmisen sataa. Julkisivu oli suojeltu ja se oli ainoa mikä säilyi, muuten talo päätettiin purkaa. Vanhan talon purkaminen oli yllättävän vaativaa, sillä kantavien rakenteiden hahmottamien oli vaikeaa, olihan rakennus hyvin vanha. Kaikkien kauhuksi suojeltu julkisivu kaatui osittain yhdessä vaiheessa ja viranomaisten pelättiin painavan jarrua projektille. Taidokkaalla diplomatialla, sekä osaavien entisöijien avulla, tilanteesta selvittiin kuitenkin kuiville ilman merkittäviä viivästymisiä. Jaakko Puro muistelee alun kommelluksia: Kun rakentaminen oli alkuvaiheessa, mukana oli valtava määrä ihmisiä ja palavereissa puhuttiin vain venäjää. Välillä yhteistyö kävi erittäin kiivaaksi, eikä osa venäläisistä edes tiennyt kuka Juhani oli! Ristiriitatilanteessa vain käveltiin ulos. Eräskin rakennusliikkeen
31
pereia p t e in käd i tt a v kuten , a ...ku s s e irjoitta k ntae l a l a n e s ta k irjoitu k e l l ot... a v s a k myös ättäjän ä p n e ne johtajana ollut nainen lyttäsi meidät täysin ja kieltäytyi yhteistyöstä. – Takaisin tultiin vasta kun oltiin ymmärretty, kuka hommaa johtaa. Sitten pahoiteltiin ja jatkettiin.
32
vallinneesta pahasta diplomaattikriisistä. Tonttia vuokraava Manutent oli virolainen yritys ja pienen länsinaapurin firmat oli ajettu ahtaalle niin Pietarissa, kuin muuallakin Venäjällä. Uutisia seuranneet muistavat kriisin aiheutuneen patsaskiistasta, jossa Neuvostoliiton voittoa juhlistanut Pronssisoturipatsas poistettiin Tallinnasta.
.. .. PyOreita kumileimoja
Henkilökemiallisista syistä projekti otti aikataulullista takapakkia heti alussa. Suurin ongelma oli molemminpuolinen luottamuspula. Juhani paranteli suhteita parhaansa mukaan, mutta tilanne pysyi vaikeana molemmin puolin. Kaikki sovittu piti olla dokumentoituna. Tavalla tai toisella. Joissakin tapauksissa mentiin niin pitkälle, että kuvattiin kädet papereita allekirjoittaessa, kuten myös allekirjoituksen antaneen päättäjän kasvot. Jopa dokumenttien luovutuksista tehtiin omat dokumenttinsa todistajineen.
Jos yhden hotellin rakennuttaminen puolituntemattomalle maaperälle on todella haastavaa, niin kolmen hotellin samanaikainen rakennusprojekti vaatii vieläkin enemmän. Monelle projektin operatiivinen vaihe muodostui eräänlaiseksi selviämiskokeeksi, jossa mitattiin taidot, sopeutumiskyky ja kärsivällisyys moneen kertaan.
Asianomaisten tulehtuneet välit Sokos Hotel Vasilievskyn tapauksessa johtuivat hyvin pitkälle Viron ja Venäjän välillä
Raja-asemilla rakennustarvikkeiden tullaukset viivästyttivät etenemistä ja myös Venäjän sisäisissä, Moskovasta tul-
Alusta saakka rakentaminen erosi totutusta ja vaikeuksia kohdattiin lähes kaikilla mahdollisilla sektoreilla.
Venäläiset inhoavat byrokratiaa, mutta rakastavat pyöreitä kumileimoja.
Viroon pystytetty neuvostoajan isänmaallisen sankarin patsas, venäläinen sotamies toisesta maailmansodassa, ei ollut nykyvirolaisten mieleen. Naapurimaan päätös siirtää monumentti pois nostatti Venäjällä vihan, jonka määrää kukaan ei osannut aavistaa. Jopa Putinin nashi-nuoret lähetettiin mellakoimaan Viroon. Tapahtumilla arveltiin olevan vaikutusta jopa suomalaisten hotelliprojektiin. 33
Myös hotellien suunnitteluvaihe oli “kirjava“.
34
leissa toimituksissa oli viiveitä. Luonnollisesti neuvostoperintönä rakenteeseen jäänyt mittava byrokratiakoneisto heitti havuja ladulle jatkuvasti. Erilaiset vaadittavat sertifikaatit ja dokumentit olivat niin moninaisia, että yhteen laskettuna yhden hotellin pystyttämiseen ravintoloineen vaadittiin vino pino lupia, kaikkiaan yli 150 kappaletta, eri toimistoista. Lisäksi lait ja säädökset muuttuivat lujaa tahtia. Erityispiirteenä järjestelmässä on kuitenkin se, että uuden lain tullessa voimaan, vanha jää olemaan; jokaisesta juridisesti huomioitavasta seikasta löytyy useita taakkoja. Yhtiön lakimies Igor Karpukhin muotoilee asiaa näin: Venäjä ei ole Suomi. Tämä on vaikea viidakko. Täällä pitää selvitä! Olen ylpeä siitä, että olen näin luovassa ja lahjakkaassa tiimissä. Suomessa kaikki on helpompaa; ei ole niin paljon papereita eikä aikaa kulu niin paljon byrokratiaan. Täällä ei lakimies saa olla herkkähermoinen, hänen pitää ehdottomasti olla suunnitelmallinen ja rehellinen kommunikaatiossa. Tarkastusten ja erilaisten tarkastajien
“Tämä on vaikea viidakko. Täällä pitää selvitä!“
määrä ihmetytti aluksi suomalaisia, mutta pian siihenkin totuttiin. Maassa maan tavalla. Ennakkotarkastuksissa käytiin läpi kaikki, mitä hotellissa tulee olemaan. Lain mukaan Venäjällä täytyy olla ennen rakentamista suunniteltuna yksityiskohtaisesti kaikki, aina hellaa myöten. Sen jälkeen lyödään pyöreitä leimoja piirustuksia koskeviin asiakirjoihin. Jos suunnitelmia halutaan muuttaa, on pakko maksaa ja paljon – tai aloittaa alusta. Kuten katsastuskonttorin sinipukuiset virkailijat raapustavat autosi rekisteriotteen taakse listan korjattavista puutteista, niin myös venäläiset rakennustarkastajat antoivat käyntinsä lopuksi pitkän listan asioista jotka pitäisi hoitaa ennen kuin leimasta voidaan edes keskustella. Jähmeän oloisella systeemillä oli myös puolensa, sillä toisaalta se rajasi ongelmakohdat selkeästi ja pakotti rakentajat tekemään tarkempaa työtä, muuten urakka ei valmistuisi ikinä.
35
PalotarkastajaKenraali Atte Vannasmaa muistaa hyvin Pietarin alueen Palotarkastaja-Kenraalin kanssa käydyn palaverin, jossa hänen tehtävänsä oli edustaa hotellia ”kovat kaulassa”. Ohjeet oli annettu valmiiksi: Edusta vaan kovana, äläkä puhu mitään. Audienssi tapahtui hulppeassa rakennuksessa, jonka käytäväsokkeloiden päästä aukeni huone, jossa istui katetun pöydän ääressä insinöörejä, teknikoita, rakennuttajan edustaja, rakentajan edustaja, turvallisuus- ja huoltopäälliköt ja tietysti itse herra Palotarkastaja-Kenraali, joka oli kiinnostunut lähinnä testaamaan uuden mediakän-
36
nykkänsä toimintoja. Hänen edessään oli kolme lankapuhelinta sijoitettuna rinnakkain. Jossain vaiheessa Palotarkastaja kiinnostuu tilanteesta ja nostaa katseensa. Tässä vaiheessa avaan pelin tulkin välityksellä ja kerron hänelle, että edustan suomalaista yritystä, joka haluaa laajentaa toimintaansa Pietarin alueelle ja noudattaa tietenkin kaikkia määräyksiä lain sanan mukaisesti. Pyydän samalla puheenvuorolla selkeitä ohjeita, että näin voisi tapahtua. Tulkin käännettyä kohteliaan pyyntöni arvovaltainen Kenraali leimahti ja alkoi raivota insinööreille. Hänen mielestään puutteet säädösten ymmärrettäväksi tekemisessä on täysin insinöörien syytä, eihän voida olettaa että muualta maailmasta Venäjälle tuleva yrityspomo voisi ymmärtää mitään venäläisten tavoista tehdä asioita.
Puro Planin arkkitehdit loihtivat rakennettavista hotelleista monia vaihtoehtoisia visioita ja lukuisia tyylikk채it채 havainnekuvia. 37
Venäläisten matkatoimistojen edustajia tutustumassa Olympia Gardenin työmaahan 27. heinäkuuta 2007.
38
Keksip채 joku ikuistaa jalkansakin taideteokseen.
Vot! Valmista tuli. 39
nka p eessa nitti h i a jän ssä v a t ä t . n . . “ ä ...” öku s l s i e k s n ytyk n kihe n sy kuin
.. .. Saisinko kateista, kiitos Myös raha eli käteinen tuotti ajoittain hankaluuksia hankintalistalla. Sami Karppi muistaa, että alkuun pelattiin täysin käteisellä ja sen saaminen pankista ei aina ollut helppoa. Olin pankissa vääntämässä leimaa ja allekirjoitusta shekkiin, jolla piti kuitata käteistä toimintaan, koska emme olleet saaneet vielä laskutusoikeutta eli meitä ei pystynyt laskuttamaan kätevästi tilisiirroilla. Ensi alkuun kaksi shekkiä meni pieleen, kun firman leimasin ei tehnyt tarpeeksi tasaista jälkeä tai asettunut millilleen sille varattuun boksiin siinä shekissä. Shekit lähtivät hylkyyn. Jokainen shekki piti raapustaa käsin ja kyrillisin kirjaimin summat ja kaikki, se oli aikaa
40
vievää puuhaa se, joten painoin leimasinta kirurgin tarkuudella shekkipaperiin. Kolmannella leima natsasi, mutta allekirjoitus erosi liikaa aikaisemmin malliksi tehdystä nimmarista ja taas uusiksi. Neljäs ja viideskin shekki menivät tämän takia silppuriin ja puolentoista tunnin kohdalla vaadin saada nähdä sen alkuperäisen nimmarin, että osaisin tehdä edes lähelle sellaisen, olihan kyse kuitenkin omasta nimikirjoituksestani. Katsoin paperia ja olihan se vähän erilainen kuin tavallisesti. Taisi olla talvi kun kävin hakemassa shekkivihkon ja kädet olivat olleet kohmeessa. Aloin sitten kuudenteen shekkiin rustaamaan mahdollisimman tarkkaa kopiota kohmeraapustuksesta ja tässä vaiheessa pankkihenkilökunta jännitti kuin synnytyksessä. He olivat innostuneita, koska se oli jo todella lähellä vaikka shekki menikin hylkyyn taas. Viimein seitsemäs korjasi potin ja pankkivirkailijat taputtivat ja onnittelivat minua onnistuneesta nostosta. Tuntui kuin olisi läpäissyt vaativan testin, vaikka olin siis ollut nostamassa käteistä venäläisessä pankissa vain pari tuntia.
Njet Problem, Normal Katastrof Paikallinen työmoraali ja tehokkuus eivät välttämättä vastanneet kaikilta osin Suomen tasoa ja tämä vaati välillä zenmäistä kärsivällisyyttä projektin johdolta. Alemman tason työntekijöillä ei vastuuntuntoa ollut juuri lainkaan, joten kontrollerien määrä täytyi moninkertaistaa heti urakan alussa. SOK:n koneisto kotimaassa on niin tehokas, että kaikkeen löytyy valmis malli jota noudattaa. Rajan takana lähes kaikki piti aloittaa nollasta ja kehittää uusi tapa tehdä ja toteuttaa asioita. Mallia otettiin tietysti Suomesta mutta myös Virosta, josta oli jo paljon kokemusta yhden hotellin ostosta ja Prismojen rakennuttamisesta. Mutta lopulta oikeastaan mikään ei käytännössä ollut samanlaista kuin Viru-hotellissa, vaikka maiden lähihistoriasta olisi saattanut toisin olettaa. Kun rakentamisen aloittamiseen vaadittavat lupa-asiat olivat kunnossa,
kolme urakoitsijaa marssitti sirkuksensa kaupunkiin savuavilla linja-autoilla. Kansallisuuksien määrä ensimmäisellä hotellityömaalla oli mittava. Miehiä tuli pitkin entistä Neuvostoliittoa, enimmäkseen kuitenkin Etelä-Venäjältä. Vetovastuuseen palkattiin venäläinen urakoitsija ja suomalainen valvoja. Työmaalla paitsi rakennettiin, myös elettiin arkea, juhlittiin ja riideltiin eli väännettiin isolle tiiviille yhteisölle tyypillistä sosiaalista draamaa. Rakennustyömaa oli siis jonkinlainen leiriä ja kolossaalisen näytelmän kulissia muistuttava kyhäys, jollaisia lähes kaikki historialliset urakat lienevät olleet. Työkulttuurin ilmeiset erot kävivät nopeasti selville ja huomattiin, että työn valvonnan tarpeessa oli kotimaahan nähden suuria eroja. Suomalainen valvoja huomasi käskyjärjestyksen merkitsevän paljon neuvonpidossa. Jos antoi viisi tehtävää, joista viimeinen oli pakkauspahvien hävittäminen, huomasi pian, että pahvit oli viety kätevästi roskikseen, mutta muut tehtävät olivat ikään kuin unohtuneet. Kahden tehtävän kerta-annoksilla urakkaa jatkettiin loppuun saakka.
41
sessä i ä l venä otain i l o ssa j ... Se i r että u , u ä tt t l n u ätö työk m ä tt htyi si ä s ä y k aa p niin m ö y t n ... o a k a o k aam seur Myös
virhetendenssin pysäyttäminen oli joskus suurempi homma kuin itse työ. Vaikka valvoja kävi sanomassa, että väärin tehty työ on keskeytettävä, jatkoivat työmiehet jääräpäisesti, kunnes heidän oma esimiehensä tuli ja vihelsi pelin poikki. Venäläisillä rakennustyömailla pomo oli aivot ja suu, työntekijä kädet ja varpaat. Jaakko Puro rikkoi tätä perinnettä tarttumalla itse maalisutiin Olympia
Tällä kertaa punainen seinä. Milloin ja miten päädytään oikeaan väriin?
42
Gardenin työmaalla. Tein ravintoloiden seinien sekä takan pintakäsittelyn itse paikan päällä. Vastaanottotilan takaseinän vahvan punaisen värin sekoitin Baltika-oluesta, pigmenteistä ja lakasta. Lopuksi maalasin itse koko seinän. Se oli venäläisessä työkulttuurissa jotain niin käsittämätöntä, että koko työmaa pysähtyi seuraamaan kuinka kohteen suunnittelija itse maalaa seinää malliksi maalareille. Ehkä Puron olisi pitänyt maalata malliksi myös Holiday Clubinkin vastaanotto, sillä sen seinä sai enemmän kuin pari eri väristä maalipintaa ennen nykyistä. Lorentz Salon pitämästä päiväkirjasta poimittu teksti kertoo hyvin tilanteesta. Rakentamisen ihmeitä: Respan takaseinän piti määräysten mukaan olla vaalea. Sitä kuitenkin oltiin työmaalla maalaamassa oranssiksi. Jussi Järvenpää pysäytti työn ja reklamoi. Lopputulos oli silti oranssi. Uusi reklamointi työnjohdolle, jonka tuloksena tällä kertaa punainen seinä. Vahva vaatimus oikeasta
Holiday Clubin (tuleva Palace Bridge) toimistossa suojauduttiin rakennuspölyltä.
väristä tehtiin selväksi työntekijöille sekä johdolle ja respa maalattiin uudelleen, TAAS ORANSSIKSI! Saa nähdä milloin ja miten päädytään oikeaan väriin. Paikallisista tavoista opittiin ja virhemarginaalia saatiin kavennettua viimeiseen rakennusurakkaan. Vaikka
tämänkin kohteen valmistuminen viivästyi, oli Sokos Hotel Olympia Gardenin rakennusprojekti kuitenkin parhaiten johdettu ja toteutettu kokonaisuus. Rakennuttaja osattiin hakea niiden kansainvälisten rakennuttajien joukosta, joilla oli jo monia onnistuneita kokemuksia isoista rakennusprojekteista Pietarissa.
43
ka m asta n n i h että , n a a s k ees t ta h e i l a o v ta ...” toteutuksen. Göran ja Lars s ä a ”Pu n v i o i s k s Wenaas hoitivat ongelman o n i M t a setti v lupaamalla kiinteistön asuntoihin lu n i i t uudet ikkunat. Tämä riitti hyvitykseksi ja saa Grand Hotel Europan parissa maineikkaasti toiminut ruotsalaisyritys JGP valikoitui tehtävään. Suomessakin pelannut entinen huippujääkiekkoilija, rakennuttajakonsultti Göran Blomgren vastasi työstä projektijohtajana ja toimi luottomiehenä sen norjalaiselle rahoittajalle. Jaakko Puro työskenteli mielellään ruotsalaisen kanssa. Kun kahdessa muussa rakennusprojektissahan oli mukana ainakin 20 urakoitsijan edustajaa työmaakokouksissa, oli suunnittelijan kannalta huomattava helpotus istua Olympia Gardenin rakennuspalavereissa, joissa oli ainoastaan yhden yrityksen edustajat puimassa seuraavia siirtoja. Göran oli myös erinomainen ongelmanratkaisija. Esimerkkinä voi mainita tapauksen, jossa naapurikiinteistö valitti nousevan hotellin peittävän heidän puistonäkymänsä ja työmaan häiritsevän heitä. He uhkasivat valittaa viranomaisille ja estää hotellin
44
projekti sai jatkua.
Göran Blomgren ja projektipäällikkö Conny Johnsson pitivät työmaalla tiukkaa kuria. Paikat pidettiin siisteinä, ja heillä oli nollatoleranssi kaikkea määräyksiä rikkovaa toimintaa kohtaan. He antoivat potkut välittömästi, mikäli sääntöjä rikottiin. Tämä saattoi johtaa siihen, että erään kerran työnjohdon ja työntekijöiden välit tulehtuivat hengenvaarallisiksi. Conny pahoinpideltiin pahasti työmaan ulkopuolella, kun viisi miestä kävi hänen kimppuunsa ja löi ruuvimeisseleillä miehen täyteen reikiä. Kaikkien onneksi Conny selvisi elossa. Budjetti venyi ja paukkui, ja Juhani sai allekirjoitettavaksi välillä laskuja joiden summaa hänen oli vaikea ymmärtää. Sokos Hotel Olympia Gardenin takka maksoi jopa monen ihmisen vuosipalkan. Kun Jussia ihmetytti, että miten takasta joutuu maksamaan niin paljon, hän soitti Göran Blombergille, joka vas-
tasi rehellisesti: ”No puolet takan hinnasta maksettiin siinä vaiheessa, että saatiin luvat Moskovasta...”
Jos pääarkkitehti Jaakko Puro saa valita, on suunnitellussa kohteessa aina takka.
Visuaalinen ilme Jaakko Puron yritys suunnitteli hotellin aulojen, ravintoloiden ja huoneiden sisustuksen. He ideoivat Palace Bridgen nimeä mukailevan sillan ala-aulaan, valitsivat värit ja valaistuksen. Irtokalusteehdotukset tehtiin yhdessä Juhanin kanssa. Vallila Interiorsin Anne Berner sai vastuualueekseen hotellien sisustuksen toteuttamisen. Hän oli jo tähän lähtiessään konkari Venäjälle suuntautuvassa liiketoiminnassa, joten hänellä oli vahva näkemys siitä, mikä miellyttää venäläistä silmää. Jokaisesta hotellista haluttiin tehdä yksilöllinen ja kaikista muista kaupungin hotelleista erottuva. Hän kertoo toteutuksesta näin: Sisustuksen kirjo oli moninainen, mutta kansainväliset standardit täyttävä. Palace Bridgessä (aiemmin Holiday
45
Club) on klassiset, aavistuksen värittömät ja hivenen marine-vaikutteiset seinät ja yleisilme. Olympia Gardenissa on kivan raikas ote, jossa punaisilla tuoleilla tuodaan väriä ja katseen kiinnekohtaa, kun vieras astuu huoneeseen. Kaikissa hotelleissa on kyllä modernit ihanat huoneet, mutta ehkä Vasilievskyssä on yksilöllisemmät, venäläiset huoneet, joissa on vähän vanhanaikaista linnamaisuutta. Mielikuviltaankin hotellit eroavat toisistaan. Olympia Garden on bisneshotelli, jonne on helppo tulla ja joka on varma ja turvallinen, eikä provosoi ketään. Palace Bridge taas on enemmän resort-henkinen, monipuolinen ja sanoisinko hieman isohko. Kynnys astua sisään on jo vähän korkeampi. Haasteena oli tehdä siitä puoleensavetävä, koska alakerrassa on paljon avaruutta. Sinne rakennettiin keilahalli ja pubi, myös silta toimii mainiosti tilaa jakavana ja tasoja tuovana elementtinä. Vasilievsky on näistä kolmesta selkeästi venäläisin hengeltään ja myös tämän perheen symppis, pieni ja olohuonemainen. Siellä hyvä ruoka yhdistyy kivaan huoneeseen ehkä eniten näistä.
46
Myös Juhani Järvenpäällä oli omia lisäyksiä hotellien sisustukseen. Anne Berner sai häneltä usein puhelinsoittoja milloin mistäkin. Kerran Jussi soitti Amsterdamista, että siellä oli kiikareita ja laivoja myytävänä, jotka sopisivat Bridgen kalaravintolaan. Hän kuvaili esineitä yksityiskohtaisesti puhelimessa. Minä annoin firman luottokortin tiedot myyjälle puhelimessa. Lähetin kuriirin ja ostettiin muutamalla tonnilla yllätyksiä, mutta myöhemmin, kun tuotteet saapuivat, ne sopivat interiööriin melkoisen hyvin. Jaakko Puro puolestaan pohti tiimin kanssa, kuinka Sokos Hotel Vasilievsky suunnattaisiin myös paikallisille. Tavoitteena oli alusta saakka vaurastuvan luokan haltuunotto. Kävimme Moskovassa katsomassa, miten vastaavat palvelut oli siellä toteutettu ja tietysti mitkä olivat menestyviä ravintolakonsepteja taloudellisen tilanteensa vakauttaneiden keskuudessa. Etsimme ei vain itse venäläisyyttä, vaan
sitä vanhaa kunnon venäläistä atmosfääriä, samovaaritunnelmaa, jossa oli massiivista fiilistä ja hämyistä, himmeää valaistusta. Haasteena oli toteutuksessa venäläisten rakentajien asenne, koska tiukat määräykset rajoittivat visioiden päivänvaloonsaattamista. Niiden nojalla meiltä pyydettiin aina lisää aikaa ja rahaa. Opeteltiin keinoja, että pystyttiin sanomaan: tämä on normien ja määräysten mukainen. Näin onnistuttiin tekemään esimerkiksi avokeittiöt hotelleihin.
Zavtrabudismin alkeet K: Mikä oli siis Neuvostoliiton valtionuskonto? V: Zavtra-Budhismi! Neuvostoaikojen shutkaus toimii vieläkin, mutta ymmärtääksesi sen, sinun täytyy todella osata venäjää. SHUTKA=VITSI ZAVTRA=HUOMENNA BUDET=TULLA
Venäj än tu lli on haast eellin en , mutte i vaik ea . Kun neuvostovenäläinen kävi kaupassa kysymässä kulutushyödykkeitä, oli vastaus usein “zavtra budet, huomenna tulee.” Vaikka Neuvostojen Liitto oli jo aikaa sitten muuttunut historiaksi, Sokoksen hotellisyndikaatti sai harjoitella vanhaa uskontoa aluksi yllin kyllin. Tavaran hankkimisen vaikeus johti siihen, että suuri osa hotellien sisäkaluista tuli itäisestä Euroopasta, sekä myös Suomesta ja Ruotsista. Tullit olivat vastassa rajalla, ja vastoin kaikkia epäilyksiä tavaroiden tullausprosessit menivät melko sujuvasti ja kivuttomasti. Venäjän tulli on haasteellinen, muttei vaikea. Merkittävin haaste on, että säännöt muuttuvat usein ja pitää pysyä kärryillä. Konkari Anne Berner ymmärsi heti alusta, että asioihin pitää paneutua.
47
asi s s e str ka k ä i m a ...tä isia , v ät v i e a al tse m i o t n. e su a s i a älä oksisk n e v et m e Pelisääntöjä l l o on kunnioitettava,
tietoa ja valokuvauksia vaaditaan. Tavarat on punnittava ja mitattava täsmällisesti. Toisin kuin huhuissa, tietty mieli-valtaisuus on vähentynyt tullissa. Edes korruptiota ei juurikaan enää esiinny ja rutiinit rajalla ovat lainalaista toimintaa. Niistä suoriutuminen on asennekysymys. Jos ajattelee, että siellä vaan on idiootteja sohimassa, niin ei mikään toimi. Sujuvuutta lisää se, että huolitsijoina on alusta asti käytetty venäläisiä osaajia, sillä he hoitavat asiat nopeasti ja tehokkaasti, onhan Pietari yksi Venäjän suurimmista maahantuonnin keskuksista sekä merellisen että KeskiEuroopan läheisen sijainnin vuoksi. Ajoittaisia ongelmia tuotti lähinnä se, että venäläiset rekat oli tilattava etukäteen, eikä niitä aina ollut saatavilla kovan käyttöasteen takia. Välillä sattui tietenkin jo tilastollisesti jotain, ja muu-
48
tama rekka oli onnistunut katoamaan matkalle. Onneksi ne kuitenkin löytyivät joka kerta jostakin.
Paikalliset tavarantoimittajat Samaan aikaan kun hotellit nousivat Pietarin maaperästä ilmatilaan, Atte Vannasmaa paini tavarantoimittajien etsinnän kanssa. Hän muistelee alkuaikojen säätämistä naureskellen. Lähi-idässä vuosia samantyyppistä työtä tehneelle miehelle Venäjän henkilölähtöinen kaupanteko oli miellyttävän tuttua ja hän osasi nauttia siitä. Niin – vaikka mikään ei toiminutkaan niin kuin olettaisi, kaikki oli järjestettävissä, kun vain löysi oikean henkilön pöydän toiselle puolelle, hän kiteyttää venäläisen kaupankäyntikulttuurin kliseisen ytimen. Vannasmaa oli saanut tietää pestistään jo hyvissä ajoin ja teetti hotelliketjun tarpeisiin paikallisella konsulttitoimistolla tutkimuksen eri tavarantoimittajista.
Sanitary Doctor Venäjällä hotellia pyörittäessä on lain mukaan henkilöstössä oltava ns. Sanitary Doctor vastaamassa hygienia-asioista. Pietarin Sokos-hotellissa tehtävää hoitava Vera-rouva keksi luovan ratkaisun vähätöiseen työnkuvaansa: hän ei ole paikalla ja saa sopeutettua palkkaa. Minulle etätyö ei olisi tullut mieleenkään! Hän tuli itse ehdottamaan. Vera tietää tulla kun se on tarpeen. Ennen hän oli toimistossa, nyt maalla datšallaan, Juhani Järvepää kuvailee. Pekka Salmela muistelee, että välillä heidän Sanitary Doctorinsa oli hyvinkin tiukka hygienian toteuttamisesta:
Suomessa kokit siivoavat. Venäjällä ei. Saniteettivastaava Vera-rouva ilmoitti, että on suorastaan laitonta pyytää kokkia viemään roskat, saati pesemään lattiaa. Sitten hankimme Europress-roskapuristimen. Paikallisesta näkökulmasta yhden henkilön pitäisi olla siinäkin roskisvastaava eli Garbage Manager, kuten Venäjällä aina vaaditaan. Väitettiin pokkana että muutenhan joku voi vaikka puristua sinne. Kyse oli vain siitä ettei kukaan halunnut siivota. Lopuksi eräs kokki sanoi että teillä Suomessa on kaikkea! ”Jos maksat minulle yhtä paljon kuin saisin Suomessa, niin vien roskat.”
olen a l ut tuil n u a j ratt llä i u i a N n “ la .” l ja a t y än ailm tt a e k m it a goit e l l Tulokko
sena syntynyt kirja oli paksuudeltaan odotuksia nostattava, mutta tutkimuksen tulos sen sijaan ei, sillä konsulttien mukaan kysyttyjen tavaroiden jatkuva saaminen Venäjällä tulisi olemaan mahdotonta. Silti tässä piti onnistua. Atte otti asiassa yhteyttä jo 90-luvun alusta Venäjällä keittiömestarin hommia tehneeseen vanhaan työkaveriinsa Kenneth Lindbergiin, joka palkattiin projektiin keittiömestariksi. Kenneth oli hyvin selvillä kanavista, joiden kautta tavaroita oli mahdollisuus saada, ja hän tiesi, että kaikkea pyydettyä oli mahdotonta toteuttaa. Tietenkin on vaikeampi tehdä annettu menu kuin luoda se olemassa olevien resurssien mukaan. Suomesta meille tuli Sevillan lista, sama mikä Suomessakin on Sevilloissa. Lopulta saimme haalittua pitkän prosessin jälkeen noin 85 % listalla
50
olleista tuotteista. Osa parempia kuin kotimaassa, osa huonolaatuisempia, mutta keksimme korvaavat ratkaisut ja lista voitiin toteuttaa sellaisenaan. Vaikka joku tavarantoimittaja vaikutti tapaamisen perusteella erittäin asialliselta, oli itse tavara käytävä aina tarkistamassa henkilökohtaisesti. Jopa saman tavarantoimittajan toimitusten laatu saattoi paljon ja tämä stressasi suomalaisia, vaikka venäläiset itse eivät olleet moksiskaan. Joka viikossa on heidän mukaansa vaihteleva määrä maanantaita, jolloin asiat eivät ole vain tarkoitettu menemään täydellisen soljuvasti tai motivaatio työn laadun ylläpitämiseen ei ole parhaimmillaan. Sokos Hotel Olympia Gardenin alkuaikojen keittiöpäällikkö Pekka Salmela osaa jälkeenpäin muistella kadonneen paprikan metsästystä lämmöllä: Pietarissa oli monta tukkumyynnin tarjoajaa. Lukuisissa käytiin, mutta useimmiten jouduttiin peräytymään.
Määrät olivat naurettavia, mikään ei ollut muoveissa! Possut ja kalat kokonaisina kaikki samassa! Kissat juoksivat vastaan jo kun astuttiin sisään. Tällaisia tukkureita esittäytyi SOK:lle lukuisia. Myöskään kuljetuspalveluita ei ollut, vaan mentiin metrolla ja tultiin neljällä volgataxilla. Ne olivat itselleni valtavan hienoja kokemuksia kun niitä jälkeenpäin miettii. Niillä jutuilla olen itkettänyt ja naurattanut kollegoita maailmalla.
Sevillasimulaattori oli nerokas ratkaisu, joka mahdollisti henkilökunnan kouluttamisen asiakastilanteisiin ennen ravintolan avaamista.
Vuonna 2009 suurta osuutta toimituksista alkoi hoitaa SOK:n oma Prisma-ketju, joka pitää standardit samana ja kuljetukset ajallaan. Onhan kolmelle hotellille kannattavampaa hoitaa raakaaineiden hankinta keskitetysti. Tosin vaikka Suomen Prismat ovat suuria ja niistä saa aina kaikkea, Pietarissa se ei ollut niin itsestään selvää. Hedelmät ja vihannekset tulivat tietysti kaukaa subtrooppiselta ilmastovyöhykkeeltä. Joskus laatu kärsi matkan taiton takia. Rajamuodollisuudet veivät välillä aikaa ja vihannekset ehtivät pilaantua. Usein tavaraa joutui lähettämään jo rajalta takaisin. Eräät toimittajista, kuten Valio, pystyivät toimittamaan
Lupien ja ravintolainfrastuktuurin valmistumisen vääjäämättömän myöhästymisen takia ravintolahenkilökunta ei voinut harjoitella omassa ravintolassa. Ensin ongelmaa yritettiin ratkaista lähettämällä henkilökuntaa treenaamaan käytäntöjä Suomessa sijaitseviin Sokos Hotellien ravintoloihin. Seuraavaksi koulutusta lokalisoitiin vuokraamalla ensimmäiseksi harjoittelusaliksi Lissabon-nimisen ravintolan yläkerta samaiselta Iisakin kirkon aukiolta, missä ensimmäinen toimistokin vielä oli. Koulutuksia pystyttiin jakamaan nyt jo kahteen paikkaan, mutta silti tilat kävivät nopeasti liian pieniksi.
tavaran perille tuoreena ja luotettavasti. Isojen keittiöiden henkilökunnan unelma onkin iso toimittaja, jolta hoituvat kaikki hommat.
Sevilla- simulaattori
51
Korvaavaksi ja isommaksi tilaksi, jossa oli oma sali ja keittiökin, löytyi pietarilaisen musiikkiakatemian ruokala. Hands on -tyylillä henkilökunta kävi siellä läpi lista-, viini- ja juomakoulutusta. Pienehköön saliin säädettiin neljän hengen pöytiä ja näin päästiin alkuun. Hyvän alun ja asiakaspalautteen jälkeen akatemialla piti laittaa pillit pussiin teknisten ongelmien takia. Ongelmat liittyivät erääseen korvaamattomaksi luokitellun pöydän särkymiseen. Pian kuitenkin saatiin vuokrattua oikeat ravintolatilat Zvezda Seriff (suomeksi seriffin tähti) -nimisestä western-teemalla pyörineestä saluunasta. Sinne perustettiin legendaarinen Sevillasimulaattori. Siellä listaa hiottiin ja palvelua paranneltiin nopeasti jo siihen pisteeseen, että ravintolan varauskirja oli täynnä pian joka ilta. Sevillasimulaattori osoittautui menestykseksi, ja siellä alettiin kestitä hotellitoiminnalle tärkeitä sidosryhmiä. Tunnelma oli katossa. Food & Bevarages Manager Ville
52
Relander oli ovella hovimestarin ominaisuudessa toivottamassa asiakkaat tervetulleiksi. Sevillasimulaattorin testiasiakkaamme olivat yleensä ystäviä tai sidosryhmiä, mutta kun huhu uudesta länkkäriravintolasta levisi kaupungilla, alkoi ovella olla koputtelemassa joka ilta uteliaita venäläisiä. Tietysti päästin heidätkin sisään, ja koska kysymys oli asiakaspalveluharjoittelusta, ketään ei laskutettu ruoista, mikä aiheutti erityistä hilpeyttä asiakkaissa. Nämä ihmiset ovat sitten vuosien aikana olleet meidän hyvän tahdon lähettiläitämme, jotka ovat vieneet viestiä eteenpäin omille ystävilleen. Ravintoloiden rakennusprosessin viivästymisen takia jouduttiin hoitamaan lennossa monia muitakin ruokailutilanteita, sillä toimistoon tuli jo ryhmävarauksia hyvällä tahdilla. Useampi keikka jouduttiin heittämään catering-tyylisesti kasaamalla paketti vuokratiloihin, jotka olivat usein Pietarin katukuvan monissa palatseissa. Näistä tilaisuuksista kehkeytyi usein
ihan spontaanisti hyvin tunnelmallisia iltoja. Joskus siinä saattoi käydä niin, että kun tulimme palatsiin ja tarkastelimme jo vuokrattuja tiloja, huomasimme että eihän täällä ole sähköjä missään. Ei auttanut kuin etsiä jostain isohkolla
generaattorilla varustettuja autoja tuottamaan energiaa illaksi. Ja Venäjällä kun oltiin, niin yleensä asiat järjestyi, ja kaikki löytyi jotain kautta yllättävän helposti, jos oli vaan rahaa, Atte Vannasmaa kertoo nopeasta tilanteen haltuunotosta.
Koska kysym ys oli palve luhar asiak j aso i tt e ei las l u s t a kutett , ketä än u r u aiheu o i s t a , mik tti eri ä tyistä h i lpeytt asiak ä kaissa .
53
. . . n e Enn
54
...ja.l.
keen
Huomaatko eron? Kuvat vasemmalla ovat hotelli Vasilievskyn tontilta ennen rakentamista. Alla oleva talo näkyy ylemmässä kuvassa taka-alalla. Yllä olevassa kuvassa hotellin etualalla olevat vihreä ja oranssi rakennus ovat samoja kuin vasemman sivun kuvissa ennen hotellin rakentamista. Kyseessä on suojeltu historiallinen katunäkymä, eikä kiinteistöjen julkisivuihin voitu siksi tehdä lainkaan muutoksia. ...Tai no, toki pientä paikkailua tehtiin.
55
.. III. HenkilOkunta - Parempaa, hienompaa ja kauniimpaa, kuin arki
56
.. Kauneuden lisaarvo Henkilöstöpäälliköksi rekrytointeja tekemään palkattiin Natalia Bordovskaya. Hänestä tuli samalla ensimmäinen venäläinen SOK:n tytäryhtiö OOO Sokotelissa. Natalia oli koulutukseltaan psykologi ja hänellä oli selkeä visio siitä, miltä hotellin henkilökunta tulisi näyttämään. Hänen mielestään tärkein yksittäinen tekijä asiakaspalvelijan palkkaamisessa oli ulkonäkö. Oli oleellista, että korkeatasoisia palveluita tarjosivat komeat ja kauniit työntekijät. Psykologin mukaan asiakas tuntee itsensä tärkeäksi, kun miellyttävän näköinen työntekijä palvelee häntä. Natalian mielestä asiakaspalvelijan kauneus toisi palveluun huomattavaa lisäarvoa. Hänen mukaansa hotellissa asuminen on venäläiselle asiakkaalle ennen kaikkea kokemus, jossa kaiken pitääkin olla parempaa, hienompaa ja kauniimpaa kuin arki. Vahvan tasa-arvon Suomessa kauneutta arvostetaan monella tasolla ja se on kenties enemmän yksilökohtainen omi-
naisuus, jossa persoonallisuuden kaikki atribuutit ovat mukana. Hotellinjohtaja Jukka Räisänen ja Natalia joutuivat keskustelemaan aluksi paljonkin siitä, onko juuri klassinen kauneus ainoaa oikeaa kauneutta. Venäläiset päälliköt komppasivat vahvasti Nataliaa. Venäläiset ovat ylpeitä kauniista naisistaan ja myös Paparazzi-mallitoimiston omistaja ja naiskauneuden asiantuntija Laila Snellman on ihaillut venäläistä naiskauneutta Pietarin matkoillaan. Nykyäänhän Venäjältä löytyy maailman kauneimmat naiset! Vielä vähän aikaa sitten he olivat hyvin piilossa kotona. Nyt, kun he voivat tulla ulos rohkeasti ja saavat pukeutua kuten tahtovat, katukuvassa törmää koko ajan uskomattomiin kaunottariin. He ovat pitkäsäärisiä, pitkiä ja totta kai kun Venäjä on laaja maa, niin sieltä löytyy monipuolisesti erilaisia kauneuksia: kirgiisejä, tataareja ja vaikka mitä. Ei voida sanoa, että joku on venäläisen näköinen. Malli Natalia Vodianova
57
istä e t i p ieli lee m u t n i a a anss “Jost k n ki n .“ i e n e e l t e s mi ikäi a l o m mum esimerkik-
si on ihan blondin italialaisen näköinen. Naiset Venäjällä, he totisesti ovat feminiinisiä, osaavat kävellä korkeilla koroillaan ja käyttää myös koruja. Natalia Bordovskayan mielestä kaunis ihminen ei saa pilata kauneuttaan erilaisilla tyylillisillä kikkailuilla. Parta, nenäkoru tai tatuoinnit oli yllättävän suuri kynnyskysymys. Viiden tähden hotellin vastaanoton esimies kertoi Räisäselle eräänkin työnhakijan olevan ”muuten hyvä”, mutta nenäkorun vuoksi häntä ei tulisi palkata. Räisänen vastasi, että juuri nenäkorun vuoksi hän haluaisi palkata hakijan. Venäläiset edustavat yllättävän vanhanaikaista ajattelua. Jostain mielipiteistä ikäistenikin kanssa tulee mummola mieleen, Räisänen huokaa. Kaikille
58
osapuolille
muodostui
kuitenkin yhteneväiseksi käsitykseksi, että modernissa hotellissa täytyy olla myös modernin näköinen henkilökunta, vaikkakin kaunis sellainen.
Kulttuurien .. .. kipinOintia Uusi kansainvälinen pelaaja hotellimarkkinoilla kiinnosti alan työntekijöitä. Luonnollisesti monet kilpailijat vuotivat tahtomattaan ammattilaisiaan uusille tulokkaille, sillä heissä oli tuoreutta ja uudenlaista tapaa tehdä asioita. Osa kilpailevien hotellien johdosta ei nähnyt asiaa työmarkkinoille tavallisena ilmiönä, vaan otti asian hyvin henkilökohtaisesti ja katkaisi aiemmin lämpimät välinsä suomalaisiin. Tämän voi ymmärtää, koska ammattitaitoista uutta henkilökuntaa on Pietarissa vaikea saada, sillä alan kouluja ei oikeastaan ole, ja jokainen työnantaja joutuu kouluttamaan henkilökuntansa itse. Henkilöstövuokrauspalveluita Pietarissa ei hotellien perustamisen aikoihin ollut. Uuteen kulttuuriin sopeutuminen oli
Yksi Sokos hotellien Venäjän ensimmäisistä työntekijöistä, Marina Bazyuk, palveli Holiday Clubissa, joka sittemmin sai nimen Palace Bridge. 59
T
T
ILTA-SANOMAT PERJANTAINA 6. 11. 2009
11. 2009
009 ILTA-SANOMAT 6. 11. 2009 6.11.2PERJANTAINA Ilta-sanomat
IL
”Ei raskaana kamp a kampaajalle!” ”Ei raskaana k
a
”Vasta tällä iällä kasvoissa alkaa näkyä persoonallisuut Vielä kaksikymppisenä olin aikamoinen tusinanaanma PMMP:n laulaja Paula Vesala, 27, Annassa
ODOTUS: Esikoistaan odottava Satu
Oksanen on törmännyt Venäjällä pelottaviinkin asenteisiin.
VENÄLÄISET NAISET jäävät RASKAUS EI OLE sairaus – eikä ROSEMARIE SÄRKKÄ kotiin sairauslomalle – ja sitä kutsuSatu Oksanen, 43, näin ajatelluttaan nimenomaan niin – usein jo kaan tullessaan ”varttuneilla päivilvarsin varhaisessa raskauden lään” raskaaksi ensimmäistä kertaa vaiheessa, mutta lain mukaan se elämässään. 43-vuotiaana ensimmäistä pitää tehdä viimeistään kaksi kuuErikoiseksi tilanteen teki kuitenkertaa raskaaksi tullut kautta ennen synnytystä. Lisäksi kin se, että Oksanen on töissä PietaSatu Oksanen yllättyi äitien käyttäytymistä säätelevät rissa, jossa hän joutui törmäämään venäläisten monet taikauskoisuuteen liittyvät myös venäläiseen raskauskulttuutaikauskoisuudesta säännöt, kuten kielto käydä kamriin. raskauteen liittyen. VENÄLÄISET NAISET jäävät RASKAUS EI nainen OLE sairaus paajalla odotusaikana. Kun suomalainen suhtau- – eikä – Kaikestakotiin huolimatta kävin tuu odotukseensa jalat43, maassa sairauslomalle – ja sitä kutsuSatu Oksanen, näin ajatelluttäällä jokin aika sitten kampaajalla, -asenteella ja pyrkii käymään töissä taan nimenomaan niin – usein jo kaan tullessaan ”varttuneilla päivilmutta mietin sinne mennessäni raskauden loppuajoille saakka, varhaisessa raskauden lään” raskaaksi ensimmäistä kuumeisesti, varsin kuinka peittelisin venäläisistä moinen tapa on kauhis- kertaa vatsaani, etteivaiheessa, minua heti tuomittaituttava. mutta lain mukaan se elämässään. si! – Erikoiseksi Venäläiset lääkärit pelottelevat pitää tehdä viimeistään kaksi kuutilanteen teki kuitenPietarin ja Moskovan naiset heti raskauden kautta ennen synnytystä. Lisäksi kin se, Oksanen on töissä Pietakatukuvassa on vasta alussa niinettä pahasti, äitien käyttäytymistä säätelevät rissa, jossaasti, hän joutui törmäämään viime vuosina alkanut ihan kyyneliin näkyä hieman enemettä he eivät tahdo monet taikauskoisuuteen liittyvät myös venäläiseen raskauskulttuumän odottavia äitejä. uskaltaa tehdä misäännöt, kuten kielto käydä kamriin. Aikaisemmin he tuntään koko raskautenpaajalla odotusaikana. Kun Pietarin suomalainen nainen suhtautuivat todellakin olevan sa aikana, piilossa – aivan kuin Sokos-hotellien – Kaikesta huolimatta kävin tuu odotukseensa jalat maassa vammaiset Neuvostomarkkinoinnista täällä jokin aika sitten kampaajalla, -asenteella jajapyrkii käymään töissä liiton aikana. myynnistä vastaava mutta mietin sinne mennessäni raskauden Edelleen äidit vältteOksanen kertoo.loppuajoille saakka, kuumeisesti, venäläisistä moinen tapa on kauhislevät silti julkisia kuinka peittelisin – Suomalaisesta paikkoja pienten näkökulmastahan vatsaani, etteivauminua heti tuomittaituttava. vojensa kanssa, eivätkä on vain hyvä, että si! – Venäläiset lääkärit pelottelevat vaunujen kanssa kulkituleva äiti käy töissä naiseteikä hetijääraskauden jat ole niin yleinen Pietarin ja Moskovan pitkään Satu Oksanen näky kuin Suomessa. kotiin potemaan katukuvassa on vasta alussa niin pahasti, – Siihen on tietysti oloaan pohtiviime vuosina alkanut ihanjakyyneliin asti, monta syytä, mutta yksi on varmaan, onko kaikki nyt varmasti näkyä hieman enemettä he eivät tahdo maan tarttuvien tautien pelko. hyvin. män uskaltaa tehdä miKatuja ja julkista liikennettä ei ole odottavia äitejä. myöskään suunniteltu lainkaan SUOMALAIS-VENÄLÄISESSÄ Aikaisemmin he tuntään koko raskautenniin, että niillä voisi liikkua lastentyöyhteisössä Oksasen raskaus on tuivat todellakin olevan sa aikana, Pietarin vaunujen kanssa. otettu vastaan hyvin, mutta venäpiilossa – aivan kuin Sokos-hotellien läisten erilaiseen ajattelutapaan on VENÄJÄLLÄ VUODESTA 1996 joutunut törmäämään myös vammaiset Neuvostomarkkinoinnista ja Oksaasuneella Oksasella on nyt edessään sen esimies Juhani Järvenpää. liiton aikana. myynnistä vastaava elämänmuutos myös siksi, että hän – Niin, meidän Satu on siis tällä Edelleen äidit vältteOksanen suunnittelee muuttavansa joksikin hetkellä hyvinkertoo. vakavasti raskaana, levät silti julkisia – venäläistä Suomalaisesta aikaa Suomeen. mikäli ajattelutapaa on – Raskauden myötä olen ymmäruskominen, Järvenpää kuvaili paikkoja pienten vaunäkökulmastahan tänyt entistä paremmin sen, miten vastikään Sokoksen suomalaiselle vojensa kanssa, eivätkä on vain hyvä, että hyvä Suomen sosiaaliturvajärjestelvierasryhmälle. vaunujen kanssa kulkituleva käyOksanen töissävauva- mä on. Esimerkiksi toimiva ilmaiVieressääiti hymyili nenOksanen terveydenhoito ja suomalainen vatsansa kanssa – jajää näytti voivan Satu jat ole niin yleinen pitkään eikä äitiyspakkaus ovat asioita, joista suorastaan erinomaisesti. näky kuin Suomessa. kotiin potemaan venäläiset naiset voivat vain haa– Olen voinut paremmin kuin – Siihen on tietysti oloaan ja pohtiveilla. vuosikausiin. Jopa vanhat selkämonta syytä, mutta yksi on varmaan, onkokuin kaikki Näillä näkymin Oksanen ei malta kivut katosivat niitä einyt olisivarmasti kuitenkaan olla Pietarista poissa tautien pelko. koskaan maan tarttuvien hyvin.ollutkaan. Siksi on vaikuin vuoden. kea kuvitellakaan, että venäläis-
KULTTUURIEROJA ODOTUS: Esikoistaan odottava Satu
Mooren i asustettu soittaa, että värit voivat olla ottavia.
oren ustettu taa, että t voivat olla via.
SUOMALAIS-VENÄLÄISESSÄ työyhteisössä Oksasen raskaus on otettu vastaan hyvin, mutta venäläisten erilaiseen ”Ei saa leikkautt ajattelutapaan on joutunut törmäämään hiuksia, myös Oksasen esimies Juhani Järvenpää. muuten – Niin, meidän Satu on siis tällä hetkellä lapsi syn hyvin vakavasti raskaana, mikäli venäläistä ennen ajattelutapaa on uskominen, Järvenpää aikojaan. kuvaili vastikään Sokoksen suomalaiselle vierasryhmälle. Vieressä hymyili Oksanen vauvavatsansa kanssa – ja näytti voivan Odottavaa äitiä suorastaan erinomaisesti. – Olen voinut paremmin kuinvalokuvata vuosiei saa kausiin. Jopa vanhat selkäkivut katosivat joten tämän uskomu VENÄLÄISET ovat hyvin avulla on ehkä vapa taikauskoisia, joten raskaukuin niitä ei olisi koskaanteenkin ollutkaan. Siksi naiset siitä, että he y liittyviä uskomukvät syödä salassa. sia on runsaasti. Osalle on vaikea kuvitellakaan, että Laskettua aikaa e niistä onvenäläisten olemassa jopa kertoa edes miehelle jonkinlainen järkevä selimielestä minun olisi pitänyt olla jo pitkään ten synnytyksestä tu tyskin. tuskallinen. Uskom Raskaana ollessa ei saa kotona tekemättä mitään. poseerata mukaan nainen kan kuvassa, muuten synnytyspäivänä ka lapsi voi syntyä kuolleena. Venäjällä Oksanen kävi raskautensa EN
Katuja ja julkista liikennettä ei ole
N IVO
asti.”
maan, onko kaikki nyt varmasti hyvin.
S INI HE
60
RASKAUS EI OLE sairaus – eikä Satu Oksanen, 43, näin ajatellutkaan tullessaan ”varttuneilla päivillään”raskaaksi ensimmäistä kertaa elämässään. Erikoiseksi tilanteen teki kuitenkin se, ”Venäläiset että Oksanen on töissä Pietarissa, jossa lääkärit hän joutui törmäämään myös venäläiseen pelottelevat raskauskulttuuriin. Kun suomalainen naiset heti raskauden nainen suhtautuu odotukseensa jalat alussa ja ihan maassa -asenteella pyrkii käymään kyyneliin töissä raskauden loppuajoille saakka, asti.” venäläisistä moinen tapa on kauhistuttava. – Venäläiset lääkärit pelottelevat naiset ”Venäläiset heti raskauden alussa niin pahasti, ihan kyyneliin asti, että helääkärit eivät tahdo uskaltaa tehdä mitään kokopelottelevat raskautensa aikana, Pietarin Sokos-hotellien markkinoinnista naiset heti ja myynnistä vastaava Oksanen kertoo. raskauden – Suomalaisesta alussa näkökulmastahan ihan on vain hyvä, että tuleva äiti käy töissä pitkään kyyneliin eikä jää kotiin potemaan oloaan ja pohti-
/ IS
tulla?
Oksanen on törmännyt Venäjällä pelottaviinkin asenteisiin.
>
Taikauskoiset pelkäävät, että lapsen kehitys pysähtyy siihen hetkeen, kun hänet vangitaan filmille. Ei saa leikkauttaa hiuksia, muuten lapsi syntyy ennen aikojaan. Ihmisen elinvoiman uskotaan kerääntyvän hiuksiin, siksi
niiden sielujen tusk tietävät hänen synn tään. Ei saa ripustaa la Tämä liittynee haluu varjella äitiä nostele raskaita taakkoja ja masta käsiään ylös, siitä ole vahinkoa ra
vuoksi lääkärissä kerran, ja se sai jäädä viimeiseksi. – Täällä on näin vanhoja ensisynnyttäjiä niin vähän, että lääkärit tulkitsevat esimerkiksi sikiöiden geenivirhetodennäköisyyksiä ihan eri tavalla kuin Suomessa. He onnistuivat pelottelemaan minutkin totaalisesti pariksi viikoksi, ennen kuin sain Suomesta uudet tulokset ja huojentavaa tietoa siitä, että kaikki on hyvin.
yksi on varmaan tarttuvien tautien pelko. Katuja ja julkista liikennettä ei ole myöskään suunniteltu lainkaan niin, että niillä voisi liikkua lastenvaunujen kanssa.
VENÄJÄLLÄ VUODESTA 1996 asuneella Oksasella on nyt edessään elämänmuutos myös siksi, että hän suunnittelee muuttavansa joksikin aikaa Suomeen. – Raskauden myötä olen ymmärtänyt entistä paremmin sen, miten hyvä Suomen 41 ILTA-SANOMAT PERJANTAINA 6. 11. 2009 VENÄLÄISET NAISET jäävät kotiin sosiaaliturvajärjestelmä on. Esimerkiksi ”Vasta tällä iällä kasvoissa alkaa näkyä persoonallisuutta. sairauslomalle – ja sitä kutsutaan toimiva ilmainenolin terveydenhoito suomaVielä kaksikymppisenä aikamoinenjatusinanaanma.” nimenomaan niin – usein jo varsin PMMP:n var- laulaja Paula lainen äitiyspakkaus ovat asioita, joista Vesala, 27, Annassa haisessa raskauden vaiheessa, mutta lain venäläiset naiset voivat mukaan se pitää tehdä viimeistään kaksi vain haaveilla. Näillä kuukautta ennen synnytystä. Lisäksi näkymin Oksanen ei äitien käyttäytymistä säätelevät monet malta kuitenkaan olla taikauskoisuuteen liittyvät säännöt, kuten Pietarista poissa kielto käydä kampaajalla odotusaikana. kuin vuoden. – Kaikesta huolimatta kävin täällä jokin – Pidän venäläiKULTTUURIEROJA 43-vuotiaana aika sitten kampaajalla, mutta mietin sinne sestä ensimmäistä elämänkertaa raskaaksi tullut Satu Oksanen yllättyi mennessäni kuumeisesti, kuinka peitmenosta ja iloitsin venäläisten telisin vatsaani, ettei minua heti tuomitjo, että suomalaintaikauskoisuudesta raskauteen liittyen. taisi! Pietarin ja Moskovan katukuvassa on en koulu muuttaa vasta viime vuosina alkanut näkyä hieman lähelle nykyistä enemmän odottavia äitejä. Aikaisemmin he asuntoani Pietarin tuntuivat todellakin olevan piilossa – aivan keskustassa. Eihän kuin vammaiset Neuvostoliiton aikana. siihen ole kuin seit”Ei saa Edelleen äidit välttelevät silti julkisia paisemän vuotta, kun leikkauttaa kkoja pienten vauvojensa kanssa, eivätkä tämä lapsi menee hiuksia, vaunujen kanssa kulkijat ole niin yleinen kouluun! muuten näky kuin Suomessa. lapsi syntyy ennen – Siihen on tietysti monta syytä, mutta Arja Paananen aikojaan.”
kampaajalle!” ROSEMARIE SÄRKKÄ
/ IS
INI
HE
N
E ON SIV
> Odottavaa äitiä
61
aluksi vaativaa suomalaisille työntekijöille, kuten myös venäläisille suomalaisessa yrityksessä. Tämä loi väistämättä ristiriitoja, mutta myös huvittavia tilanteita. Cross Cultural Human Resources oli alussa vähän vaikeaa toteuttaa, kun meillä oli niin suomalaisia pomoja. Kaikki piti tehdä kuten Suomessa, oltiinhan tuomassa suomalaista konseptia Venäjälle. Me venäläiset yritimme selventää, että molempia kulttuureja pitää kehittää työpaikalla toistensa suuntaan, mutta joskus he eivät vain ymmärtäneet venäläisiä erikoisuuksia! Eihän sitä voi vain painaa napista, joka muuttaa kaikkien ajattelun suomalaiseksi, Natalia Bordovskaya, entinen HR-päällikkö ja johtoryhmän jäsen kiteyttää alkuaikojen ristiriitoja. Sokos Hotel Olympia Gardenin keittiöpäällikkö Nikolai Eliseev kertoo alkuaikojen tuottaneen hänellekin sopeutumisvaikeuksia: Kun tulin töihin, ensifiilikset suomalaisten kanssa eivät olleet helppoja, koska
62
heillä ei ollut joustoa. Oli paljon ehdottomia sääntöjä, joita ei rikota. Meillä Venäjällä on paljon tilaa, myös sisällä päin. Venäjällä on ravintoloissa enemmän henkilökohtainen suhde työkavereihin kuin yhtiöön, ja monesti työ tehdään harmaana. Se takaa tietyn ilmapiirin tai tunteen, kun kaikki jakavat yhteisen salaisuuden. Ei se tunnelma ole huonompi tai parempi. Se on vaan erilainen. Sokoksella on yhtiön omat säännöt. Se oli minulle erityisen vaikeaa. Kävimme esimieheni, Pekka Salmelan kanssa paljon keskusteluita, joiden seurauksena esimerkiksi lopetin pyynnöstä tupakoinnin. Riitelimme. Minusta hänellä oli vääränlainen idea siitä kuinka tehdä työtä Venäjällä. Olihan se hassua, että keittiötapaamisissa Pekka sanoi, että teemme väärin tämän ja oikein tuon. Meidän mielestämme aluksi pitäisi sanoa hyvät asiat ja vasta sitten huonot, jos ollenkaan. Jouduin aina tulkiksi. Kerran ojennuksen jälkeen tilanne kääntyi historiaan ja jouduin kääntämään Pekalle, että venäläiset eivät ole valmiita
antamaan anteeksi Mannerheimin tekosia. Hän oli ymmällään, että mitä se tähän kuuluu. Kohautin vaan olkapäitäni. Minulla on oma mielipide siitä, kuinka työtä tehdään. Mutta nyt jälkeenpäin voin hyvin myöntää olleeni silloin aluksi ainakin 70 %:sesti väärässä! Lopuksi aloin joustaa. Selitin itselleni, että minun ei pidä miettiä itseäni vaan asiakkaita. Jos he ovat onnellisia, mekin olemme. Muuta formulaa ei ole. Kun yhtiö on vahva, on hyvä tehdä työtä ja työntekijät ovat tyytyväisiä. Itse olen samanlainen, ajattelen ensin, sitten teen. Siksi löysin paikkani täällä ja saan erinomaista kokemusta. Pekka Salmelankin mukaan aluksi oli aina jotain pielessä, mutta aika kultaa muistot. Tulin hyvin toimeen Nikolain kanssa, ajasta jäi hyvä mieli, kun sain liikaa venäläisyyttä karistettua. Venäjällä ammattilaistenkin keskuudessa oli sellanen mentaliteetti, että jos oli homeinen kaali, se säästettiin!
“Ny t jäl hyv k in m eenpä in v yön sill oin oin tää a o l l l uks 70 i ai eeni %:se n sti v äär akin ässä !“ “Työntekijä voi syödä sen”, minulle usein vastattiin. Se oli niin kaukana länsimaisesta tavasta tehdä ruokaa ravintolan keittiössä, jossa hygienia ja tuoreet raaka-aineet ovat lähtökohta.
Osa saatavilla olevista raaka-aineista oli todella laadukkaita. Koska vihannekset tulivat usein pieniltä köyhiltä tiloilta, ei heillä ollut varaa käyttää apulantaa. Usein saatavilla oli siis lokaalia luomua! Lihatuotteet olivat pääasiassa joko yhdysvaltalaista tuontilihaa tai venäläiseen suurelliseen tyyliin kokonaisia ruhoja. Meillä oli sitä varten keittiössä lihanleikkaaja, hän oli viidenkymmenen paremmalla puolella oleva miellyttävä herra. Eräänä päivänä kuulin, että lihanleikkaaja on umpihumalassa töissä. Otin Nikolain mukaan, hän vakuutteli minulle etteihän tässä nyt mitään ongelmaa ole. Herra löytyi pukukopilta ja Nikolai
63
Keittiöön tarvitaan lihanleikkaaja, eli butcher, sillä liha tulee usein paikallisen tapaan kokonaisina ruhoina. Kokonainen karitsa olkapäällä matkustettiin metrolla hallista kotiin. Pietarissa omatkin lihanleikkaajataidot kehittyivät kummasti.
Viereisen sivun pikkukuvat: Venäläistä järjestelmällisyyttä. Koottu vaatekaappi yhdessä Olympic Gardenin huoneista, vaikka itse huone on vielä kesken. Vapaa-aikaa Pietarilaisittain, Zenit-Real Madrid mestareiden liigan ottelu Pietarissa. Fanituotteet mukana töissä saivat aikaan hilpeyttä. Stressaavan, keittiössä vietetyn työpäivän jälkeen tarvitaan jotain muuta ajateltavaa kuin jälleen kokkausta. Sianpään sai nopeasti kauppahallista kotimatkalla. 64
Olympic Gardenin omat erikoisjoukot ensimmäisenä harjottelupäivinä uudessa keittiössä. “Työvaatteet oli tilannut ensimmäinen mestari Anton Tourchin. Tilasin uudet vaatteet lähes heti vallanvaihdon jälkeen”, kertoo Pekka Salmela mustavalkoisista asuista. 65
ties n e k teet n e s a o laia k k m a o su n “Enn i k t n .“ aava ä v i m a v nem vassia e
tahakoisesti tulkkasi minulle miksi mies on ennen puoltapäivää humalassa. Selvisi että hänestä oli tullut isoisä. Humala oli kuitenkin hankittu ravintolan viinoilla ja varastamisesta tuli kova sanktio. Potkut. Venäläisten mielestä tuoreen papan toiminta oli aivan hyväksyttävää. Jukka Räisänen kuitenkin puolsi minua. Natalia Bordovskaya tuli parinpäivän kuluttua melkein linjoja pitkin huutaen, ”Siellähän on juhlittu syystä, ei miestä voi erottaa!” Lopuksi se oli joko minä tai hän, onneksi hän. Kenneth Lindberg oli itse ollut 80-luvulla töissä Suomessa japanilaisen kanssa ja tästä kokemuksesta oli hyötyä integraatiossa. Opin japanilaiselta, että vieraassa maassa täytyy olla parempi kuin paikalliset saman ammatin harjoittajat samassa työpaikassa – muuten kukaan ei hyväksy sua. Vain ammattitaidolla ja
66
antaumuksella voi lunastaa paikkansa työyhteisössä. Varsinkin jos on johtavassa asemassa. Historian taakka kansojemme välillä on tosiasia, joka tämän päivän poliittisen korrektiuden ilmapiirissä on melkoinen tabu ja se saattaa näkyä ennakkoluuloisena käytöksenä. Ennakkoasenteet kenties vaivaavatkin suomalaisia enemmän, vaikka se on vaikeaa myöntää. Jukka Räisänen yllättyi erään kerran suorasta kysymyksestä. Lufthansan aluejohtaja kysyi minulta, miksi suomalaisilla on aina takakireä asenne, kun neuvottelupöydässä on venäläisiä. Pohdin sitä ja ymmärsin, että se on syvällä kansamme luonteessa ja meidät on kasvatettu siihen. En ole pystynyt kokonaan purkamaan sitä itsekään. Löydän itseni huonona päivänä turhanpäiten arvostelemasta, katsoen vain asian negaatiota. Venäläisillä on meitä paljon korkeampi toleranssi, kunhan kritiikki ei kohdistu henkilöön.
Nuori .. nuoret .. yritys, tyOntekijat Hotellien henkilökunnan keski-ikä on nuori, 26 vuotta. Nuoresta iästään huolimatta työntekijät omistautuvat työnteolle ja tekevät sitä sydämellä. Venäläiset ottavat työasiat hyvin henkilökohtaisesti ja työn merkitys heidän elämässään on suuri. Mutta silti vastuu omasta työstä sälytetään pomolle, koska hänen sanansa on se viimeinen sinetti, jota noudatetaan kirjaimellisesti. Tässä on tiettyjä eroja suomalaiseen työmentaliteettiin. Koska hotellien valmistuminen myöhästyi vaikeuksien takia, noin puolet jo koulutetusta ja perehdytetystä henkilökunnasta irtisanoutui ja lähti toteuttamaan uutta ammattitaitoaan muualle. Kulut tuplaantuivat, sillä heidän tilalleen jouduttiin taas kouluttamaan uudet työntekijät. Koulutimme työntekijät itse, koska Venäjällä tämän alan koulutustilanne on varsin huono ja kansainvälisen tason
työntekijöitä on todella vaikea saada. Jos heitä on markkinoilla, se näkyy sitten taas palkkauksessa, ja toisaalta ei ehkä ole järkeä palkata paria valmiiksi koulutettua ihmistä aloittavien ihmisten sekaan, jos sinulla on tarve kymmeniin uusiin työntekijöihin, Kenneth Lindberg summaa. Koulutukseen ei ollut aikaa tai varoja uhrata kuukausia. Siitä pyrittiin tekemään mahdollisimman tehokas. Erittäin intensiivisen perehdytysjakson tavoitteena oli antaa uudelle työntekijälle kattava ja monipuolinen tietotaito hotellin tehtävistä. Raisa Goreva muistelee koulutuksen sisältöä näin: Pääidea koulutuksessa oli, että pystyisimme auttamaan toisiamme mahdollisimman hyvin aina kun joku tarvitsi apua. Sen takia opimme kaikesta paljon: menuista, drinkeistä ja asiakaspalvelusta. Muutama päällikkö lähetettiin täydentämään koulutustaan vielä muihin maihin. Monet kävivät Suomessa lisäkursseja, minä kävin Briteissä Glenmorangie -viskikoulua.
67
Tuloksena oli monipuolinen hotelliammattilainen, joka pystyisi vastaamaan itse työstään. Juhani Järvenpää tiivistää yhtiön näkemystä työntekijästä: Suomalaisittain Sokos Hotelleilla suhtaudutaan työntekijään niin, että hän on itse vastuussa työstään eikä hänen esimiehensä. Eli ollaan subjekteja, ei objekteja. Venäjällä työntekijä olettaa automaattisesti, että työtehtävään vaadittava näkemys tulee ylempää. Olen kysynyt monta kertaa työntekijöiltä, että luulevatko he pomon ymmärtävän paremmin miten työntekijän oma hommansa tulisi hoitaa vai olisiko se sittenkin työntekijä itse. Kukaan ei ole toistaiseksi vielä kieltänyt asiaa... Toisaalta venäläiseen työmentaliteettiin kuuluu, että pomolle ei sanota vastaan, vaan totellaan. Vaikeaa on jostain syystä ollut kertoa heille myös, että kyllä kaikille sattuu virheitä ja niitä on tavallaan lupa tehdä. Tosin ei liian montaa kertaa samaa. Pohjoismaalainen johtamistapa antaa työntekijälle tilaa ja samalla vastuuta. Jotkut yhtiön ensimmäisistä venäläisistä
68
ovat vieläkin töissä yrityksessä juuri tämän ansiosta. Suomalaiset pomot ovat avarakatseisia. He ovat avoimia kaikelle uudelle, joten on helppo esittää omia ideoita. Pidän siitä paljon, koska se tekee työstä paljon mielekkäämpää. Venäjällä on tyypillistä, että ei voi mennä edes puhumaan pomolleen näissä asioissa. Onhan tämä läheisyys outoa, varsinkin aluksi, mutta se on minun mielestäni erittäin positiivista. Se luo turvallisuutta, täsmentää Raisa Goreva. Hän oli yhtiön palveluksessa vuodesta 2007 lähtien ja ehti toimia myös ravintolapäällikkönä uudessa pimeäravintolassa Dans Le Noir’ssa. Suo1malaiset sopeutuvat lopulta yllättävänkin nopeasti, vaikka meitä pidetään vähän jäykkänä ja vierasujona kansana. Varsinkin itse pidämme tätä käsitystä yllä kansallisesti. Kuitenkin Jukka Räisäsen mukaan Sokos Hotellien suomalainen henkilökunta on osoittautunut jopa venäläisemmäksi kuin venäläiset itse.
Missä me sitten lopulta näytimme integraation onnistuneen? Häsläämisessä! Ja suunnittelemattomuudessa! Välillä me suunniteltiin työ samalla, kun juostiin paikalle. Venäläiset sanoivat itsekin etteivät ole moista nähneet, Räisänen kuvailee työn tahtia.
Tämä eriskummallinen menestystekijä on antanut yritykselle jalansijaa Venäjän markkinoilla: venäläinen palvelu venäläiselle asiakkaalle ulkomaalaisen tarjoilemana; se tuntuu miellyttävämmältä.
“Suomalaiset pomot ... ovat avoimia kaikelle uudelle , joten on helppo esittää omia ideoita . Pidän siitä paljon , koska se tekee työstä paljon mielekkäämpää.”
69
70
Hen
kilö
kun nan jum kou patt lutu iin ven käläi reip seen paa sti tapa an .
sissa
71
Eremitaasin Misut Eremitaasi on Pietarin matkailijoiden must-kohde. Totisesti megalomaaninen kompleksi pitää sisällään yli 3 miljoonaa taide-esinettä, joista vain 5 prosenttia on esillä kerrallaan. Yksi maailman suurimmista taideaarteiden varastosta on mittaamattoman arvokas ja sillä on karvaiset suojelijansa. Kun palatsin käytävillä käveleksii, vastaan voi silloin tällöin tulla hyväkuntoisia kissoja, mikä saattaa kummastuttaa taiteennälkäistä vierailijaa. Onko kyse taidekissoista, installaatiosta vai ovatko venäläiset misut vain niin sivistyneitä, että ne ovat tulleet nauttimaan korkeakulttuurista niin kuin vierailijakin? Eremitaasi juontaa nimensä ranskan kielen sanasta, joka tarkoittaa erakkomajaa. Nimestä huolimatta ainakaan hiiret, saati rotat, eivät saa rauhassa öljyvärimaalauksilla tai jalopuisilla kaluilla mässäillä.
Arvokkaat taideteokset välttyvät siimahäntien terrorilta, koska keisarinna Elisabeth hankki kissoja jo yli 250 vuotta sitten Kazanin kaupungista Tatarstanista toimittamaan jyrsijävahdin vakanssia. Tänä päivänäkin puolensataapäinen mirripartio operoi vuorokauden ympäri entisessä Talvipalatsissa. Lienevätkö aarteiden vartijat julmien tataari-kollien jälkeläisiä?
Puolen s p채inen ataamirripartio op vuorok eroi auden ymp채r i.
IV. Hotellien .. ..
.. pyOrittamisesta
74
.. Ensimmaiset asiakkaat, viimeinkin Kun ensimmäinen asiakasryhmä saapui pikkuisen keskeneräiseen Holiday Club:iin 2007, ei ihan kaikki sujunut kuin Strömsössä. Tulossa oli talon omaa väkeä, joukko hotellin johtajia ja ketjuohjaajia Suomesta. Eritoten heille haluttiin näyttää kuinka hyvin hommat jo pyörivät, vaikka epäiltiin, että Suomen päässä liikkuu kaikenlaisia huhuja asioiden tilasta naapurimaan tonteilla. Sami, Lorentz, Juhani ja koko hotellin henkilökunta oli odotellut jo muutaman päivän huonekalukuormaa saapuvaksi, sillä hotellista puuttuivat vielä muun muassa kaikki tuolit. Lähetystä ei vielä näkynyt edes saman päivän aamuna ja kaikki, paitsi venäläiset työntekijät, alkoivat olla huolissaan. Osa laski jo minuutteja vieraiden tuloon. Lopulta kuorma saapui niukasti muutamaa tuntia ennen juhlavieraiden oletettua saapumisaikaa. Kuljetusta jatkettiin suoraan lennosta mitä ripeimmin. Jokainen käsipari kantoi kalusteita kerroksiin, huoneisiin,
oleskelutiloihin ja kaikkialle. Pomoa ei erottanut pikkolosta, sillä ilman jokaisen ahkeraa asennetta homma ei olisi tullut millään valmiiksi määräaikaan mennessä. Sami Karppi oli mukana kantamassa tuoleja kerroksiin. Meno oli kuin leffoissa, tiedätkö semmoinen nopeutettu kohtaus, jossa ihmiset vilisee kantamuksien kanssa. Just ehdittiin, jotain varttia ennen vietiin viimeiset huonekalut huoneisiin. Sitten pyyhittiin hiet naamalta, laitettiin takit päälle ja oltiin kunniakujassa just ajoissa, kun vieraat tulivat nurkan takaa. Sitten, kun saatiin heidät käteltyä ja saatettua sisään, henkilökunta puhkesi aplodeihin ja iloiseen riemuun, kun tilanne purkautui tällä tavalla. Se oli mahtava hetki kaikille ja monelle tuli siinä ihan tippa linssiin. Ensimmäisten vieraiden kanssa Murphyn laki meinasi ottaa vallan visiitistä. Päiväisen kalusterallin jälkeen iltaohjelmaksi oltiin sovitusti viemässä ryhmää teatteriin, mutta jostain syystä ajoissa hoidetut tilaustaksit päättivät olla tulematta. Joukosta alkoi kuulua kotimaasta tuttua nurinaa, johon sil-
75
loinen toinen food & beverages manager Dmitri Melnikov reagoi välittömästi ja pysäytti kadulta lennosta bussin, joka oli poistumassa ajosta. Hän sai vedottua kuskin herkkään paikkaan ja onnistui palkkaamaan hänet illan kuljettajaksi. Teatteriin ehdittiin kuin ehdittiinkin ajoissa. Ja koska oltiin vodkan Mekassa, haluttiin sitä tietenkin tarjoilla vieraille omasta baarista, vaikka lupia ei vielä ollutkaan. Alkoholin anniskeluluvat maassa, jossa alkoholia on kuitenkin näennäisesti erittäin hyvin saatavilla, eivät olleet helpot saada. Asia onnistuttiin kuitenkin ratkaisemaan kenenkään ulkopuolisen tajuamatta. Tehtiin diili paikallisen Baarimestarien yhdistyksen kanssa, koska heillä oli vaadittavat luvat ja laitteisto, he tulisivat järjestämään tiloihimme anniskelun asiakkaiden ajaksi ja me hoitaisimme itse ruoan valmistamisen ja sen tarjoilun, kertoo keittiömestari Kenneth Lindberg jälleen yhdestä tilanteen pelastaneesta kikasta.
76
Vieraat lähtivät tyytyväisinä ja kaikki huokaisivat helpotuksesta, mutta silti varjot pysyivät paratiisissa, koska ensiasiakkaiden lupakäytännöissä oli OVIR:n (Office of Visas and Registration) edustajan mukaan pieniä puutteellisuuksia. Lasku asiakasbyrokratian oppirahoista oli ensimmäisten puheiden mukaan 200 000 euroa. Lorentz Salo sääti asiaa sisukkaasti ja lopulta tilanteesta selvittiin pelkällä varoituksella. Kyllähän se oli järkyttävän kokoinen lasku, mutta onneksi se siitä sitten lähti selviämään. Venäjällä ensin hutkitaan raipalla tyhjät pois pelotteeksi ja sitten vasta silotellaan. Siihen piti vaan tottua, Salo muistelee.
Avajaisia Viimein hotelleissa vietettiin avajaisia ja Venäjälle tuttuun tyyliin pidoista ei puuttunut leipää eikä sirkushuveja. Varsinkin ydintiimillä oli fiilis katossa, sillä jokaisella oli sisällään mahtava tunne siitä, että nyt oli todellakin saatu jotain aikaan.
Olympia Gardenin henkilökunta poseeraa avajaispäivänä hotellin aulassa.
77
sten i a j a v bin a u l C ay ina ... v u k Holid eutta m a r p Akrobaatti viihdytti juhlavieraita
Lorentz Salo avaa hotellin. Vasemmalla SOK toimitusjohtaja Arto Hiltunen.
Laura Voutilainen elementissään. Pietarilaisia akrobaatteja
Tanssilegendat ja vanhat ystävykset Jorma Uotinen ja Aira Samulin 78
Hotellin kylpylätiloihin oli järjestetty näyttävä lasershow.
Keilausta kellarissa
Helena Lindgren ja muusikko Jukka Hakoköngäs
Valaistus puki Holiday Clubin kylpylän juhla-asuun.
Ravintola Sevilla näyttää pramealta, kuten Venäjällä kuuluukin.
Allasbalettia hotellin kylpylässä
Nähtiinpä juhlissa kamelikin!
Pietarin Sokos Hotellien myynti- ja markkinointijohtaja Satu Oksanen sai poskipusun muusikko Remu Aaltoselta. Vasemmalla Finnairin maajohtaja Marja Illikainen. 79
Kaiken nähnyt ja paljon kokenut metropolien mies Jorma Uotinen filosofoi: Hotellit on aina hotelleja. On yökerhot ja ravintola ja niitä konfrenssisaleja. Toisessa paikassa on vessa, vesiposti ja suihku ja kolmannessa materiaalit, luuta, puuta tai jotain muuta. Mutta Pietarissa! Sieltä löytyy tanssia! Mariinskista ja Bolshoista. En teeskentele tuntevani venäläistä kulttuuria, mutta perinteisessä klassisessa tanssissa he ovat hyviä! Aina on hyvä katsastella erilaista elämänmenoa ja haistella valkosipulia. Paikan päälle oli kutsuttu seurapiirien kermaa Venäjältä ja Suomesta, tärkeitä viranomaisia ja luonnollisesti SOK:n johtajia. Ville Relander ja Kenneth Lindberg olivat panneet parastaan tarjoilun suhteen ja buffet-pöytiin valmistettiin ruoat kahdelle tuhannelle ihmiselle. Kutsuvieraana ollut Remu Aaltonen on vieläkin innoissaan juhlista. Olihan ne tietenkin ennen näkemättömät. Ja kun Venäjällä ollaan, ni onhan ne geimit oltavakin spektaakkelit. Kun ne satsaa asioihin, ni sit ne menestyy. Siel
80
oli kaikki kamelit, seeprannahkataljat ja porot rivissä odottamassa. Mä sanoin sille Satulle, et tää tulee natsaa, mä oon ihan varma. Lorentz Salon päiväkirja summaa avajaisillan hyvin. Avajaisissa upea ohjelma: trapetsitaiteilijoita, kuviokelluntaa, Laura Voutilainen, jazzbändi, espanjalaista musiikkia esittävä bändi kellarissa. Talossa myös kameli ja poro. Yöllä klo 04.00 jälkeen talossa iso vesivahinko ja osa asiakkaista jouduttiin siirtämään pois huoneistaan. Joukossa myös suomalaisia lehtimiehiä, tottakai. ”Pelättiin, että katto romahtaa”, Hohoijaa, kuinka yliampuvaa! No, ainakin henkilökuntaa ja juhlia kehuttiin, joten positiivista julkisuuttakin oli. Vesivahingon syyksi paljastui vesiputken alumiiniliitoksen pettäminen. Pieninä varjoina kylpyläparatiisin avajaisissa olivat yllätykselliset vesivahingot, jotka vielä pahaksi onneksi sattuivat paikalle kutsuttujen suomalaisten toimittajien kerroksessa. Turvallisuuden vuoksi heitä pyydettiin vaihtamaan yösijaa kesken yön.
Tietenkin tämä onneton takaisku sai lehdissä tilaa jopa avajaisjuhlallisuuksia enemmän draamannälkäisten toimittajien toimesta.
Olympia Garden pasolinimaisissa tunnelmissa Hieman ennen Holiday Clubin avajaisia Sokos Hotel Olympia Gardenissa oli vietetty astetta dekadentimmat start up -kemut. Avajaisillan ohjelmasta palkattiin vastaamaan italialainen taiteilija Giuliano Da Capo, jonka tuotantoyhtiö oli erikoistunut suuriin juhliin. Hänen näkemyksensä onnistuneesta ohjelmasta nojasi vahvasti teatraalisiin performansseihin ja osin jopa shokeeraaviin mininäytelmiin, jotka oli rakennettu eri kerrosten huoneistoihin. Pietarilainen NeverPorn -performanssiryhmä vastasi näytelmistä ja rakensi ne Da Capon ohjeiden mukaan. Erilaisia teemoja oli useita. Yhdessä niistä elävä kuollut, zombie, vaelteli dramaattisesti sisustetussa ja valaistussa huoneistossa
Hän en nist une näkem esta yks teat ensä o h raa j e onl mas lisi seih t i an np in j ojas erfo a jo i r p m a min ans sho kee i-n raa äyte viin lmi aivoja in . ravinnokseen etsiskellen. Aikaansa edellä oleva tematiikka puri yleisöön, joka oli innoissaan efektien ja meikkauksen tasosta.
Toisessa huoneessa käytiin loputtomasti läpi kolmiodraamaa kahden naisen ja yhden aviomiehen välillä. Mininäytelmästä ei puuttunut pasolinimaisia piirteitä ja jokainen näytös sai raikuvia aplodeja kutsuvierailta. Yksi draamakattaus oli rakennettu hotellin käytävälle. Maanisdepressiivinen Peppi Pitkätossu piirteli seiniin mystisiä kuvioita ja sotki juuri maalattuja käytäviä ja seiniä siihen malliin, että jotkut vieraat, kenties performanssitaiteilijoiden kutsumat, yhtyivät riehakkaaksi yltyneeseen toimintaan, auttaen Peppiä hänen destruktiivisessa installaatiossaan. Kaikki eivät olleet yhtä innoissaan luovan
81
isista a j a v den a r a G uveja c i h p s u m Oly t sirk u n u utt ei pu
Olympic Gardenin (silloinen Olympia Garden) avajaisseremonia.
Illan iltalialainen tirehtÜÜri segnore Da Capo taikoi Olympia Gardeniin mieleenpainuvan avajaisjuhlan. 82
Avajaisohjelma oli kuuminta hottia monella tapaa.
Luuppiperiaatteella toimiva minin채ytelm채 kertoi tarinaa herrasmiehest채 ja kahdesta kaunottaresta. 83
skyn v e i l i s luu li Va l o j e e ot s H des it e i e 채liin v sia i 채 a j 채 a av ut j채tt n i o v i pukk
Kunniavieras joulupukki saapui Korvatunturilta asti nauttimaan juhlahumusta.
Graffittitaiteilija Pavel Pletnov maalasi ennen autotallina toimineen juhlatilan aivan uuteen uskoon. 84
Juhani juttelee illan tärkeimmän vieraan eli Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenkon kanssa.
Juhani Järvenpää ja piispa Nazar omat 22.8.2009 Ilta-san
85
istä ä n ä ett , n o älj a a n i m i utt Var h u p n. a o t j s l i a l ja p juh n i ä p keen
ilmaisun suunnasta. Onnistunut taide jakaa mielipiteet.
Erot erotiikassa Olympic Gardenin avajaisissa striptease-kulttuurista tehtiin taidetta. Kyllä se on niin, että kaikkein kovimmissa ja mieleenjäävimmissä kemuissa vierailee poliisi kulminaatiopisteessä ja niinhän meillä kävi Olympia Gardenin avajaisissa, muistelee yleensä Sokos Hotellien venäläisten juhlien ruoka ja juoma -järjestelyistä vastannut Ville Relander. Performanssiryhmän erikoisuus olivat eroottishenkiset näytelmät, ja tällä kertaa eräässä huoneessa esitettiin draamaattista näytöstä naisten välisestä ystävyydestä. Ystävyyden eroottista luontoa korostettiin lemmenleikein, joissa vertauskuvalliset lohet vierailivat tummissa ja vetisissä tunneleissa ja kon-
86
ventionaalisen hyvän maun rajoja venytettiin kenties rikkoutumiseen saakka. Yleisö sai enemmän kuin haki, ja joku soitti poliisit valvomaan moraalia. Miliisit veivät performanssitaiteilijat ja heidän ystävänsä putkaan ja juhlat saivat dramaattisen päätöksen. Varmaa on, että näistä juhlista puhuttiin jälkeen päin ja paljon.
Vasilievskyn vuosijuhla Sokos Hotel Vasilievskyn täyttäessä vuoden päätettiin järjestää avajaisiakin riehakkaammat kemutukset. Juhlien järjestämiseen oli selkeästi tarvetta, sillä vähään aikaan ei oltu pistetty jalalla koreasti, ainakaan omissa tiloissa. Itsenäistä Suomea oli juhlittu itsenäisyyspäivän jatkoilla konsulaatista saapuneen bussilastin kanssa, mutta Venäjällä halutaan ja osataan juhlia mitä pienemmästäkin syystä ja siellä syntymäpäivät ovat juhlista rakkaimmat. Sokos Hotel Vasilievskyn johtaja Tomi
JAKSAA JAKSAA - eli Herrasmies ja jono vaimoehdokkaita Lokakuussa 2009 Palace Bridgen viihtyisään kattohuoneeseen 706 (tiedän huoneen viihtyisäksi, koska asun siinä nyt itse. toim. huom.) muuttaa tanskalainen herrasmies vaimonkantomatkallaan. Vaimo-ongelmat ratkeavat ottamalla härkää sarvista ja laittamalla ilmoitus paikalliseen englanninkieliseen ilmaisjakelulehteen St. Petersburg Timesiin. Nimettömänä pysyttelevä vastaanottovirkailija kertoi tapauksesta seuraavasti: Ilmoitus on aiheuttanut erittäin runsaan puhelinruuhkan respaan, ja vaimokandidaatteja tulee vierailulle yötä päivää. Rekisteröimme heidät vieraiksi, eipä paljon muuta tehtävissä. Aika idearikkaita ja viriilejä nuo tanskalaiset. Herra on kuitenkin jo 62-vuotias parrakas uros!
Meriläinen kertoo: Kutsuimme 600 henkeä aveceineen. Kuuluisa Venäläinen tv-tähti Mikhail Gendelev veti ohjelmaa ja venäjällä suosittu Candy Shop -bändi esiintyi kemuissa. Suhteellisen rauhalliset juhlat saavuttivat puolen yön kulminaatiopisteen, jolloin ihmiset luulivat bileiden olevan loppu. Mutta Gendelev kuuluttikin, että nyt kellariin. Oltiin säästetty yllätystä siihen saakka, ja hämmentynyt joukko saatettiin alas. Valot olivat pimeänä ja ihmiset olivat jännittyneitä, että mitä nyt seuraa. Sitten
Zenin tytöt vetivät perussettiä, kuten kuvasta näkyy.
88
räjähti. Klubi Dj ja breakdanceryhmä aloittivat liekityksen ja porukka riemastui niin että tunnelma oli saman tien katossa. Eikä sitä päästetty laskemaan, vaan hoidettiin lisää yllätyksiä vieraille, jotka meinasivat seota, kun Zenitin (Pietarin jalkapallojoukkue, jota Sokos Hotels sponsoroi) cheerleaderit tulivat heittämään settinsä. Nämä juhlat olivat erittäin onnistuneet ja siitä oli kiittäminen Maxima-tapahtumatoimistoa.
Mallikasta markkinointia Moni projektissa mukana olleista käyttää hotellitoiminnan käynnistymisen jälkeisestä alkuajasta termiä Grand Surprise. Kyse oli nimenomaan positiivisesta suuresta yllätyksestä, koska hanke oli saanut paikallisesti ja jopa kansallisesti mukavasti julkisuutta matkailumedioissa, ja asiakkaita alkoi tulla jopa yli odotusten. Se oli suuri helpotus kovista paineista kärsineille johtoryhmäläisille. Tietenkin menestys oli kaikkien osallistuneiden työn hedelmä, mutta tässä yhteydessä on hyvä tuoda esille myös markkinointiosaston panos.
Kilpailijoihin pidettiin alusta asti pientä etäisyyttä toteuttamalla asioita omalla tyylillä. Kaupungin hotellivalikoimassa yleinen tapa tehdä asioita tuntui olevan melko jäykkä ja jopa pönäkän vanhoillinen. Tuoreutta korostettiin motolla: Open Way, Easy Stay. Lähdettiin rakentamaan hotelleista kohtauspaikkoja ja tiloja, joissa oli sosiaalisesti helppo tunnelma. Viestintä tuki tätä ideologiaa. Hotellit pyörivät jo hyvällä teholla ja asiakkaita kulki sisään ja ulos. Holiday Clubin kylpylä ei kuitenkaan ollut vielä valmis, vaikka sitä oli ehditty markkinoida joissakin yhteyksissä. Kiusallisen selittelyn sijaan rehellisyys toimi paremmin, ainakin promootioarvoltaan hyvin tärkeiksi arvioitujen Spa Messujen yhteydessä. Joukko avaintoimittajia oli kutsuttu tutustumaan kylpylään, joka ei ollut vielä valmis. Toimittajat olivat kuitenkin kyseisenä iltana Pietarissa ja niin heidät päätettiin ottaa vastaan. Ville Relander oli järjestämässä avajaisvastaanottoa viivästyneelle rakennustyömaalle.
Sokos Hotels toi heti vahvasti suomalaista otetta Pietariin järjestämällä Naisten Kympin, jossa Venäjällä ennen näkemättömät ”pupupojat” saavuttivat suuren suosion. Käytiin ostamassa punaista mattoa ja mansikoita torilta, jostain astiastoja ja katettiin setti toimittajille. Päätettiin, että ei selitellä mitään, vaan kerrotaan avoimesti mitä luksuskylpylään on tulossa. Pyysimme toimittajia käyttämään vähän mielikuvitusta pressukasojen keskellä. Jotenkin siinä, kun toimittajat kohtasivat jotain, mitä eivät ollenkaan osanneet odottaa, rehellisyys oli vetoavaa. Illasta tuli tunnelmallinen ja siitä jäi kaikille kovin positiivinen jälkimaku. Tämmöiset tempaukset kasvattivat meissä ja koko tiimissä paljon yhteenkuuluvuuden tunnetta.
89
ti 6.6.2010 Ilta-sanomat net
t aikana itse net kanssa. Mo saattava näyttelijät jännitt olla ujoja ja , mutt tä esiintymis ää usk it p sä n e itse noi. Pamela sa
Jukka Rintala repäisee seinästä Pietarissa
Jukka Rintalan puke mat daamit eivät tu nnetusti ole seinästä reväistyjä, mutta nyt mies itse repäisee Pietarissa kirjaimell isesti seinästä - maa laamalla ja sisusta malla oman nurkkauksens a suomalaishotelliin . Rintala vietti Pietariss a viikonlopun projekti aan aloitellen. Ensimmäise nä työnä oli maalata So kos Hotel Palace Bridgen aulaan seinämaalaus CK-MUUSIKK , jok O R a tulee hallitsemaan my öhemmin valmistuvaa vaikuttui toim lob - sa K bynurkkauksen sisus kovaimon ri tusta. nssa Pieta ka
kau
”Illallinen v - Kannattaako tätä ny ra t vielä kuvata, kun täm himämassa on vasta alkutekijöiss ik li o , sa is ään? pedanttina tunn kin ett u Rintala tuskaili pose eratessaan seinämaala uksensa edessä.
Suurin osa suomala isista tuntee Rintal an ainoastaan hänen Lin nan juhlien puvuist aa n, mutta sisustaminen ku uluu yhtä lailla hänen re pertuaariinsa. Kun hotellin lobbyproje kti Pietarissa valmistuu Jukka Rintala maalasi no in kuukauden kuluess oman seinämaalauka, siitä tulee sekä Rin tasensa pietarilaisen So kos-hotellin seinään. lan oman että suomalaisen sisustu sty yli n kä yn Myöhemmin hän sisus taa paikalle oman lob tikortti venäläisille. bynurkkauksensa. - Olen käynyt Pietar issa usein aiemmin esittelemässä muotiani ja tellä myös sisustamist ny t tarjoutui tilaisuus es ani, Rintala iloitsi ja ke irtoi hänellä olevan jo paljon venäläisiä asiak kaita. Kun seinämaalaus oli viittä vaille valmis, Rin tala ehti tutustumaan parinsa Matti Vaskela Pietarin nähtävyyksiin isen kanssa. Moika 22 työ:ss a sijaitsevan Kempins hän ryhtyi pohtimaan ki-hotellin kattoteras viimeistä silausta lob silla byprojektiinsa. - Katsokaa noita kulla nkimaltavia kirkkojen kupoleita! Ehkä minu pietarilainen lobbynu nkin pitäisi viimeistell rkkaukseni lehtikullall ä a, hän suunnitteli. Arja Paananen
90
110
MeNai
tu ass Eva on yksi läkouluissa opastam y t an ä ja v o ä it rt ta ie k at jotka siaalisia so n ä ä m tä tää nuoria kehit itseensä. ta uskomaan ja , koa” 011
.9.2
iset 22 MeNa
KERNELJÄTTÄ riin TAA Pieta
änä
rj KO A.W. Y kja-muusi
mitta kisen Kikke Heik ista. lo to in ravin anupungin v Pal, a ss la vinto en.” kimuistoin
t tutustunu n o Radio Aall en TON ll E LLITOIMIS ja ta n o ju RAZZI-MA ik.) lähti reisA R PA s Jokikunna op- Laila Snellman (o nne-Maria keskittyi sh ”En suun ystävänsä A joka puvusti . kanssa, pailemaan Ylitapion ansa saavan Syvälle in m m ie lt ole a pian ensi-i kuvan. ”Haluaisin uplo -e katehtinyt ka sin u salatt teatterissa y poihin. Lö oja käydä Mariinski- Laila mietti. ”, k uusia mek kin.” somassa balettia ja ihanan ta
Ä I S K Y M Ä EL A S S I R A T PIE
N in ja ikin ja s nsä Yo h e h ie syim i nautt anssa syk Sarasalo oikansa k YNYT Ä -p K o N it a LE T ”O tiaan aiemkaksivuo Pietarissa vulla. pungistarista. u ie -l ertani kau P 0 k n e sestä in ä min 199 anvarain ensimm on lli ja viera re – Tämä o tu Kaupunki nut, lt s u k , kaunis n s s a my ö länsimaistu anaiton ka Pietari on T : t sa e h e ä n n ra y ä ie e kä e hyvä mutta v i ole n. Olemm selle teke e p n e a s L u . a u is ss a a. vara ja Itali Venälkopuolell Japanissa kadonnut. utuja kodin u u n Sokostt ri ju ta ia ie ta is P dä erila unkiin läiset suh oisesp u a utk ti s u stamon k vat intohim nsa, Hän matk Line -varu r e te k e e P te se t. e jä ja S steily ti taite hotellien itseittomia ri n e m s te e su k n ii v n te e ä u k od sill elijäsumana, s juhli vu kin”, näytt nna Maria -alu s ssa alkois e u c u n a k h ri lo P Jo E vä viulisti tiään. in ö n k y n S e upungin i. ik iiden ka v tänyttä li Koivu sano a on s ö y m tena asialla. syllä luvass elemiat uutuu ess Anast v c n ri P t tt y y il -riste uusia nä Itämeren siikkiin seen ja mu ä. it liittyviä tö HUIPPUM ENTINEN
u ig rr u paikka H mu Aale legenda R a matkustoselle, jok iin tällä ti kaupunk ittajakertaa toimaskan poikansa S uhtia ja a kanssa. ”V lanteita ti ia is ll ra vaa upungin riittää”, ka ehunut k yöelämää ti. is n ir v u Rem
N tutt PIETARI O anes-
011 iset 22.9.2
la ja ALLI, la u
ara-
Ninja S LAULAJA ana Yht-
k salo on mu -perforäkkiä tässä ässä. ”On m manssiryh a näytellä. a vapauttav e ovat m m se k ty si E a. Pidin si li a ra teat ensimmäiri u myös ju anäyttelyv sen valoku nostunut n ni, olen kii vaamisesu ihmisten k oi. Ninja rt e k n ä h ”, ta Pietarissa rentoutui nsa ja a ik Taito-po a työskenin k k o ik sh su olisonsa televän pu nssa. a k Yoshikin
91
Vodka connecting people Suomi tunnetaan Nokiasta, Venäjä vodkasta. Kyseisen kulutushyödykkeen ympärille on kehittynyt paitsi loputon määrä sutkautuksia ja legendoja, myös kiinnostavia rituaaleja ja käsimerkkejä. Neuvostoliiton aikaan työläisen työpäivän päättävä, rentouttava paukku ”raketin polttoainetta”, tuli sivistyneesti nauttia seurassa – ei yksin. Koska liksat olivat pienet ja viinakin kalleuden lisäksi toisinaan kortilla, liittyi tähänkin asiaan yllättävän paljon Neuvostoliiton vakiotoimintaa: säätämistä. “Na troih” (suom. kolmistaan) -jakaminen juontaa juurensa siitä, että vodkapullo maksoi Sosialististen Tasavaltojen Liitossa kolmisen ruplaa ja pullollinen ainetta oli juuri
sopiva määrä kolmelle toverukselle nollaamaan työpäivän uurastuksen mielen päältä vaivaamasta. “Kolmeen pekkaan” -käytäntö realisoitui ympäri laajaa maata joka päivä jonotellessa: se kenellä oli rupla sijoittaa, piti takin lävestä yhden sormen näkyvissä. Pian jo toveri löytyikin, jolloin lisättiin toinen sormi ja kohta jo kolmaskin löysi vodkatrionsa. Ennalta toistensa tunteminen ei ollut ensisijaista, vaan työnsankareiden itsensä palkitseminen.
K: Miksi valtion vaakunassa kotkat tähyävät eri suuntiin? V: Etsivät kolmatta. Kolme lasien ääressä viihtyvää toverusta luki Pravdasta uutisen: joka neljäs alkoholisti Venäjällä kuolee viinaan. Vanhin herroista ilmoitti harkitsevansa ajoissa juomisen lopettamista. Kaksi muuta huomautti: ”Mutta Igor, meitähän on vain kolme!”
Jos puh e pi sill e detä ki m , nou än seva ieh t ka et s eiso ikm aan paami. nen, on malja
nai
kohotettava yhteisten onnistumisten hedelmille. Kyseisessä taidossa annetaan mielikuvitukselle arvoa. Mikäli olet mieshenkilö,
Siperia opettaa Vodka juodaan aina lasista. Tarvittaessa ne vaikka lainataan tai perinteisesti jopa vuokrataan. Palkkio tietysti maksetaan sillä itsellään. Vaikka vodka juodaan kylmänä, siihen ei laiteta jäitä, eikä sitä lantrata. Suuren osan vuodesta ei jäähdyttäminen tosin vaadi Venäjällä suurta luovuutta. Vaikka vieras olisi millainen vitsiniekka, ei pelkkä kippis riitä. Maassa maan tavalla, malja on aina osoitettava jollekin: ihanille naisille, antoisalle elämälle tai vaikka syvälliselle ystävyydelle tai ikuiselle veljeydelle. Jos kyseessä on liiketa-
sinulta odotetaan vuorollasi puhetta. Tee se vaikka omalla kielelläsi, kunhan et yritä laistaa etiketistä. Jos puhe pidetään naisille, nousevat kaikki miehet seiso-
maan. Illan edetessä, älä jätä tyhjiä pulloja pöydälle. Taikauskoinen venäläinen ystäväsi asettaa ne aina lattialle pois huonoa onnea tuottamasta.
Sama päti myös Venäjän ensimmäisen presidentin Boris Jeltsinin käytännön arvomaailmaan, oli kyse sitten vaikka orkesterin johtamisesta.
Venäjällä totuus on taruakin ihmeellisempää - ainakin jos alkoholilla on osuutta asiaan!
Vladimir Putin puolestaan oli Sardinian datšallaan rannalla ja ihmetteli kuinka Välimeri onkaan kirkas Suomenlahteen verrattuna. Yhtäkkiä kultainen kala ilmestyi pinnalle ja puhutteli suuren maan pientä, mutta mahtavaa johtajaa lempinimellä: Vova, mitä ikinä toivotkin, täytän käskysi. Herra Putin aprikoi ja epäröiden ilmoitti: hartain toiveeni on, että Venäjän koko kansa rakastaisi minua. Toivomuskala muutti silmänräpäyksessä presidentin vodkapulloksi.
Ivan Ivanovits, (Venäjän Matti Meikäläinen), kuinka vodka vaikuttaa teihin? - Vähän vodkaa ei vaikutusta. - Kohtuudella vodkaa ja ehkä laulan. - Kun juon sydämeni kyllyydestä alan johtamaan! Etusormella napsuttelu kaulaan viittaa humalatilaan.
Vodka historian valossa Venäläiset muistavat Suomen historiasta usein kieltolain. Koska ”kuivan lain” (kuten aikaa maassa kutsutaan) päättymisen ajankohta on usein naapurille jäänyt hämärän peittoon, sillä on milloin selitetty vodkaturismin määrää
Leningradissa, milloin suomalaisen alkoholismin juuria. Karusta kaudesta on Venäjällä sepitetty kaskujakin:
Tuomari: Taasko humalassa? Epäilty: Kyllä herra tuomari, molemmat aivan änkyrässä!
Tapahtui eräänä kirkkaana päivänä suomalaisessa oikeussalissa, kun eräs epäilty herra Viljakainen oli kuultavana.
Pietarin Vodkamuseo sijaitsee Iisakin kirkon kupeessa osoitteessa Konnogvardeyskyn Bulevardi 4.
Tuomari kysyy: Herra V. miten saavuitte käräjäoikeuteen? Epäilty: Konstaapelit saattoivat.
- Vähän vodkaa ei vaikutu sta. - Kohtu udella v odkaa ja ehkä laulan .
- Kun juon sy dämeni k yllyyde stä alan jo htamaa n!
.. .. .. V. ala- ja Ylamakia - Lama ja uudet tuulet
96
.. .. Lama saapuu Venajalle Kovan rahan kauden kulutusjuhlia seurasi taloudellinen krapula, ja tämä näkyi välittömästi hotellibisneksessä. Vuosi 2008 hyydytti talouskasvun Venäjällä, ja maa luiskahti maailmanlaajuisen laman seurauksena takaisin kamppailemaan onnesta markkinatalouden ehdoilla. Hotellien käyttöasteet romahtivat. Tammikuussa 2009 Holiday Clubin käyttöaste on 9.8 %, kun se edellisenä vuonna samaan aikaan oli ollut 37 %. Yhdessä yössä Venäjän talous romahti. Jos me tipuimme polvilleen, niin ympärillä monet menivät mahalleen, ja ihan kunnolla. Onneksi toiminta oli jo päällä, muuten hotellit olisivat viivästyneet todennäköisesti vuosia. Alkuperäiseen liiketoimintasuunnitelmaan tuli yhtäkkiä kahden, kolmen vuoden syvä monttu. Lama muutti liiketoimintasuunnitelman pysyvästi, mutta samalla trimmasi toiminnan tehokkaaksi. Nyt hyvien vuosien aikana olemme pystyneet tekemään suunnilleen samoilla kiinteillä kustannuksilla isompaa
liikevaihtoa ja nostaneet näin kannattavuutta, summaa Venäjän Sokos-hotellien emoyhtön SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä tilannetta, kun dramaattisista hetkistä on kulunut neljä vuotta. Ihanat hotellit auki ja hyvä vauhti päällä ja heti tuli lama. Piti sopeuttaa eli myytiin halvemmalla, Venäjän Sokos hotellien pääjohtaja Marja-Liisa Järvenpää sanoo helpoimmasta kilpailukeinosta. Lisäksi aloitettiin terveellinen kulukuuri. Suurimmista summista eli henkilöstöstä ja kiinteistökuluista nipistettiin nopeasti. Yhdistettiin Sokos Hotel Vasilievskyn ja Holiday Clubin siivous- ja huoltohenkilökuntaa. Katsottiin entistä tarkemmalla luupilla paljonko työntekijöitä tarvittaisiin, jotta homma pyörisi vielä mallikkaasti. Lama kohteli jyrkässä talouskasvussa vuosikausia purjehtinutta Venäjää kovalla kädellä. Se näkyi paitsi valtavana määränä pysähtyneitä nostokurkia, myös lisääntyneinä sosiaalisina ongelmina, jotka tietenkin heijastuivat hotellien
97
henkilökunnan asenteissa. Jatkuvat laiminlyönnit, laittomuudet ja varkaudet vaivasivat Holiday Clubin henkilökuntaa ja turvallisuuspäällikkö Aleksander Mashinilla riitti töitä. Lama näkyi luonnollisesti myös työntekijöiden moraalissa ja lisärahan tarve loi oma-aloitteisia bisneksiä hotellin sisälle. Ovimiehet diilasivat pimeiden taksien kanssa, toimivat parittajina ja kaveerasivat nahkatakkisten setien kanssa. Siivoojat saattoivat salaa asua hotellissa ja juopotella töissä. Myös monille muille työntekijöille alkoholi oli iso ongelma. Lisäksi monia työntekijöitä ei kiinnostanut ilmoitella poissaoloistaan, ja jos heidän peräänsä kyseltiin, he saattoivat tuoda näytille metroasemalta ostetun sairaslomatodistuksen, joka yleensä todettiin nopeasti väärennökseksi. Aitojakin lääkärintodistuksia näkyi toimistossa aikaisempaa enemmän. Hotellit pyörivät vajaalla miehityksellä. Ihmiset kuormittuivat työtaakasta ja moni ilmaisi väsymystään. Johtoportaassakin väsymyksen merkit alkoivat näkyä. Silloinen henkilöstöpäällikkö Natalia Bordovskaya muistaa, kun ruotsalaisen Gunnar Jonsson kutsuttiin vetämään
98
Mindo (My Individual Development System) ja Lots (Logical Thinking System) -tekniikoita henkilöille, jotka pitivät lankoja hyppysissään ja työskentelivät jaksamisen äärirajoilla. Aloimme jo viikon jälkeen ymmärtää toisiamme, huomattavasti paremmin, Natalia hihkaisee. Sessiot auttoivat ainakin minua myöntämään avoimesti omat heikkouteni ja madalsivat kynnystä pyytää apua työhön liittyvissä tehtävissä, Sami Karppi kertoo koulutuksen hyviksi havaitsemiaan seurauksia. Hienojakoiset psykologiset tekniikat auttoivat tiimiä paljon prosessien jälkeenkin ja painetilanne purkautui onnellisesti. Helpotusta tilanteeseen eivät suinkaan tuoneet muiden hotellien valmistumisaikataulut, sillä kriittisellä hetkellä kaikki projektit alkoivat olla tiensä päässä samaan aikaan, vaikka niitä oli pyritty porrastamaan. Ankaralla työllä selvittiin. Vaikka lama toi lunta tupaan, avasi
11 ei osta2012ä,AL ää 20osit situo en ak ja lau . ”E a, t-perunoita, aat.län uim jokOU eu sim Läh lueva A an at nestäjiä hyväks20 KERV roa pia aELIN ietä ot DE ais taika ed Pie INEN HS . Se et isyy ta sin us suo mU:n N tar ta del ma nitim , tul atsop on tnaa in -va lik jol au ta ve vaa ke oim ym13 20se loi toi nine mäk hä ttei ään 0 nin panikape 11en l-Liteis läism - lais taa pu ha my ja nä tor ku leen sit ja nva 2013 llis ulo onnrakent os us sta yma täi laa sa ina jullo tua os ks-et teen 20 ur TA . toZak laa ruen eill ta jär 12 ia na saa nna a Sil U. rke n mu tun jes 30 ke dä on 41 ja rusol 000 ST kse än tal n. 40 hy okmi asu 19 Ata”, oe ko ai k-sa 20m ajäl . teykseen viimerilo ti lm VI IK na tievä niKO rin 13 ke on aso n ris hta”oich en hä täältä, koska kaka tä 20 ni ja mm ie älrsi hym vii 11 , va le lä Vi ko en äht , n täv ää. ct ns 1,0 ntä my or an ää Ir m sop eump , ää yn ia me la 20 ett ä rolaa ne im ka4llii nt 12 ä 2 ”Va on vu Go sty la. kuin ukkyl venäläiset uppahva i lä-ä sen svä ää rn TA täyd EU na kin 01- toivoo on ne ov hy :nvam .2hä on nisyh a ist elba äni st UD an ja ksy tä.lau li-LO .5ke ä lu luo tai Pie ä ”A EN 8 ne oltitVte sin su tar 2 ava uto n om , arv in t jol tta tus ka illa ala ost a Pi loi sa up va e Es ava et n käy n a . im pa m ar t my Pri mu ja laa ku Tu vä ä o ine ”, in utt ulo t sm lä us ytua ok n a Go asi n sa a sm jasol ineaa aklä Zvko , mupe rnov Irllis en Venä, sil - us an mi ezlm n kvauma anIK ta siit ti tun ttaruena dn in tila vaoin40-Sa tie on sa ä, so ää ja däat aj än sil tal lä ett ain noIrl ne lu o t su ää in o.VI ta PrisOs ttme No om tä eeim lo aso lstiinongme ost n ris asen kia mino us saljo avak ava Rosh a my KO isy assa kma V ku t an H aa is el-aut hti am to ua lu kserta pa e ko asstey ia öte p ri öt a ym n , joka ka enost ä -oa a ke nvii ka m n ästä my talo va ttta ain viios upä lä ke a ude yn meon aala anrra rm poe tunn im jan in - vat,nett n aala vu lla elp sen uk jantäsop ku esk hyka onski an mp tta p et vällii na all . Ka ä aa nn hytaj ek ke k va väam irj nis lou n tuilla u e.” reliaan ku/on oit ksy tä. lu ä rm in Lä su m tur eiv nen ”A tt om ta ih ätk o ava uto ka jatk LN a va aa ia in VE nn ä tus uu” a HS lli isu lu ata NÄ juu mä a , sa Ken e PI se ud käy ei ma äri eu ri p a ny m LÄ ET ell Priroa vä ik n 50 eu äro san ail a Ku m kama AR I. IS thin sm,akunOsSu va ei lutuskys on oi tso oisto a, in ka asi EN uur so in lla ak Irl Pan pi Kaatrelia me -luen a mu an ka LN / HS ri m ino PI taa lsk ti n, py up sm uk ET vaen ”,d on ata ali ja tist Läh yntta se AR sil . n ste at ain om oim ti nöstä de: st yn tta I. oa Pr so tis SOK me a va nä Ku pim is sop ki AP: ke ost n Pri asi rät n llä m ava uk tu mu sm Ro a ty an Lähd se lih sk kaa t sh Pie an k sta ysynnän e: SOK asssa a. KA tar aasa parhais kaPI vein a kerta täjpa svET rullis RE tava on Pri ä ljo pln.ta AR LI An jat smnato rö all ANviilu I. lla ois ykala sen os ark hyost hy an kiöi Iris on perm Za all kake vitu su h Tim ää m ek keiss om svlirra uovä Kareliaanjop ttä tauva ne eer ski- eiv sk u Li eion tte. ita eslle sty vu oit in jat se llisku kse taj , tte yn nnä ku den sillä tm taiKu am na tuo ätk ikkr ona mä .vu viim myö aa,m m viiht evii-ai n Ve äi ke nicnä Mu etirj e mise se etALK nä hnky ut he eo,vu Kassete ov-AVA -ro äriää mys --leh atjälka ap as väjuu n n5070eueu m pääst on rto hy kasa stiri oj läsv uu em in viik lly tso o. ta en ayläp esillä niuviik iljna ,olla odva iss Su an ru eli in roa ooVe ja, olla hin en äka lliom honim julk nä alk tk nii , na et st taa on ku 70 sij aise ui in n, AL tä uut n a ”, py 0 roo jäl ma uo a ali ett KA vii Su LLA ka ta eu yn ma ssa ja lä ste ei n. vu VA om m le ns yy ro ku mie at tta ni pa e od LL lla ta en ns an a in vo vu va li lk A va lo ä,nö en iä tu , ke iva ee on jotstä ro Pri ite vii että kansole asiko ropa otetie sijaaseu ih ta nerät na sm a sop e 10 ik pa llatra ty- paEro ed llaka nn an 0telu Ve annnsede n rakuu sinisiä ja pid Ko löy aen 00t-0ssa vasta ky ve nä ka va rhaisjoh antu täj ril sa nliskil dus up pi ä- An litt jä taa av Su iks ke sa tuu et Hää otes an llä ero pr utnar vu en om i sä ato e ilu kir os itu ti ni od llä 39 hy ila ta llee li ki n vu jai in en pro pe , ka vu Za lö ist mi , od sen rm t Pa ma kr ok et st hu va uo taa a ksi ne sa en trkk iark si tä ö tup lk pä . n sty on av ina täs Su Ta sen ete 20 ka ita oi ed las kse ut liik iv rjo ee sä mitte om ni iss ns ell ti vuodus äs -09 toi lle n. Tuotteet jop mut a rto a nic an en Pank sä me sy tia itt a.eisLa 4 00 nMu tu .ään men ävs ma tar ot og äSa hnsi enka a-tu, my a Pie eestä innko rkk kei m ikoke Prion jist ki 0 20tal s-täom ös ovat vih aa 60si sm pä Eur ar saro llotija iso 09ss Su ilm näee.kan reä 0 lie rosa ass oop vio o. ko nat m sy ros ailm maäst ass kopa i.vä i-a ah vääsari rtlku pa av ei a, rtt tet Su sostaää 70 te kierrena mis duti Pi ut myja iktial om eu lii pe säelt sta et yd roo n rää kes en ar ost vu li äVa vo ma aed ed - ee n. in a hr od lai yy ipa Stelt at pim m on itä nk ja en kevn vi olän vo lan än uks aa tinn Eu an elv ia sijiko iva akns 20 du nin roo ainrt kus ropa kaä, a, ky eä t äks no 09 hyv sta nkesy pa ukjot telu lje osa vahu nisti tä hu kai nn us sista ssä ssa m sipa Kre ta: kouh llis ym seslih Ko löys-- ei m ip a,ytmi sa netek llä em vä ikan erosta 3 ti ah tum sop istä va pu ie äen vai ist Pi n ,a. as ts n om oik ist din 30 aa kil et ki. tii sa ee ta Ero eu iso ko ar ista eur so n 10 KU ilu ta ne ro is lla jajä 8 osn. joh 50 0 ita n 00 bo sa ne m sen LU FIN at 00 ip vu 0 , ah 0 tuu nu vas ille kk is pu TU -m ov ok ja ne 0 ks tus du . ki i si erk liö - voimis ne at iin tup tilu So va sta llä täs ja 31 n sen ta ta on ate . liö las ku al sä min. so ka KU ed osa pro ti ste si toi n ka up n. 50 sen an elt us Isoj sto me ka LU iso pa ka ne Tuotteet ovat ma vin Irl 0 ttia eim a Kr än ise ni a tun up men an TU et pai een. ei eik käy sti sk ut. ee nin kal olpa my pi S ja öljyn hi an Pr eit sta Pri va n lisia kilpailijoita an ttä e ös ke pä in ero hu is sm oi ilm sk äm om os sta ass ke ip kin m us ini pu ist a ut an to lut on . ste aja ei Ka a a. av pää Su nn r jäs ta my ke bo ns vä itt M ttän Pr so en as skittyny an nous omi-v koula yd an iva ai nu Huolet av is yt utai KU ille ost n. ”ku ia ä do tu m t LU Pris kk ks a . lai kk Ve ot t aa ma aik iik t nk iin ja ai TU vel ja e lan en oi lla aa kak ka ot Ka va ta n sij . ka ak 3 im olla n nin on riis . sv on ku ain ns ka ja itt 00 sv mä ku in da Pie oi nin uk at osa an vo nis iva 0 toko ikoi lu levi t ja selsis Ke 4, Iso im tukllis tta se t Venä ssasv ä3lm nn at” ta: ja ist ottari tum jan preonoi y un ään pa e ka laisa eli ko tekska nt 3ov ut. ist ika estä at set tuo jän nn a.su vu llis kone mä seedin jo us mis se ttä. iata ot 8iso Goka tim OS n lap osva estä ita t- Jarm 4, ip ntKa 00iss kil ta viis UU to rn um 0 , tia 40 an pa i, sii ova sk SK pr ja ne min ov ilij su , n. 0 tu ve ist av t AU oär liö m kä oit a om ns tä a itt hei ut n a PP ry ate lisä on a as ny jast om an iva ta ka OJ ss ksi al osa t se une up An tu ak t EN ä. vä a t kau nt sto ta et otitalois paa mä Irl hi o Aaltonen HS pun jäs tia,en asta ine an -kyvä Hu an ttä ri gistai käyell tumasot enmu ka ole nin Kuisi Nor Pri met isk si ke n . illa ei svttä joita ttää- kin aoi dea tisia utta n sm KOO tel au pä ve mu nov m Tr sel tyski ta NN äm pp lka 4, un evä of pää a aon ttätty .eutt UT: sa on 3au aev kri mu 2La Vä op hi ana im tall pr ste ass aik uh ttä renssa lyy isoj Lietole olis Pie nar ayiyht 0ss ee tiko ”Ve isk vä tua . täon ää ajo tar ka ssa kan n isk t va näaä ns S-r Lien nt ke in, sv iss ”ku sain se alu läi ha yh asu uini rt mi om nt ny välisiä ne kkula ta mä pa vii vie -eiayi oo no a on ahi tlis tä tia n-kana an ja n sa Karelia aa tta t rik in50 ,vii lätä ihm Jan ket ,a n Läh tu up im n meisv ka et ine - aupp kunin m kaat. etvon po ää mä ut h da emhi n am ELIN mi ine ta va eur sv kKe kaka su mttä ses A KER vä lik ich ne ne nn ost at” än juja ss om sel vie täGer vii iet arvka Ve in pa y oi a ja su eija VIN ala a,sii .30 ,stä oon laiala si, äis nä eli lä ka My mu ih jiä 7, m EN al ov setist ko mi jäl yy .uEur nn ösen aen 0nt 2 en kaa isk HSotta at ai at om hy de see lä nk sii sk us ma nsn tuo sk em au lvä tek ov hei ä ti he n he ailm a au PIE ksy lis pp Latv kke lap m su tä ee pr at va n, an TAR äk pa än . ni mä uo ia täl os a att tä Jos m iso ikk si et suu I. tä Jar n. t , en eit än us rk ka tä iss sop ov un 7, rah rin S-ry lis mo aa tti up ei sa a imu 2 ta ois lu le on Aa at hm tä aa n ää om un tä a. ka a ot lo 2 kse ta än ä ma tul nt tu viimKOO , gis lto sv ut Ku ak is ta 00 n ja he si yi rak ee ttu rke liik oti ot pr u ne e lu ov hyv 0 kau llä viik eto n vii vie os lp tal en tei tta ist m ja äks os HS pan tai iolla en tei ois to sta a, us lä , ym mu jie ve ku to n lla ko ala mi joita muilla sa tti ”, suh ine en ta ks n kk nä tel un n kse mu mä a. sk Za ne 30 yrit os em sa ev arsva et NNUT: lotee lä mu kssanYha ut Ku i 00 ell kse isi ys, to on on sit is ke m 0 ee m ä ass op vo lu am n. taa et ä asu än iso Lieei rr on uh tta jae a erik ihar ttuole yh ja al , on ei kluu ee ”Ve ta kajie et 7, joit Viro tei vä a . min ka ssa ltav m bo la 2 nä lis n rin tav pi ns aa t asti a nu . m läi os ää alla lu asuvat rikkaat. Läh e-pottais ichni dys om ksi ut tu tovo ntynyt,hel ot vä tam iv ja muut ar SOKLe istaji ta naain pr n? htä ke a lis oje ril hyne os al nalain eiäta. on i- valt asi m en n ei mä lle ai ku inkä ine en dol ine 20 us ak ke ne esu se Irla fla lari m aspe t-at tti n0Wal ELIN ta -Ma naa ä. eike rä lo A KER rta nel iin io0änSu on nyt Pie ut ne tu ost Ku pa jätt on iet:lla eu ta stä .at VIN lu hi äisät ron ät tulo jiä St eks onin EN tta 1yv da suomalaist eän yy l- vaattjeeit nin tarin alueellahä juj in olssa HS n aa ”Va arv 50 ra s-jou es jie fla a. iaMy apnpema h om oo hv vä ite n roskko ksy ai-hy n. viik os tty io vaki es lain ky ös Eu mä uo et rke to n yhd tum sa apalp oih ro sy ma hi vo äjätper -ää m nkoa in nk tu he da os ail hi inäkk nekkoh ni le PIEon .see m lki em LatVen ma - llä en äin ostaade dis to luo nt TA RI. via pi n ai -p K:n jainin ks no a: aa te rak-ma kin m sueru sän viik ill ru in in liik ur ut enS-r tei tu lähikaupasSO on tujille Pris a. ee ku teiyh ta sta eto ke m ma tu n llamä ut tuv ”, on im in 2013 lki ie ku ee aa mu Za en 30nimint le rke nt vii pai fla te n k00liik kse ajo llä ttia no a: net me aik n pr at 0 hta . Ens n. ana ta. än ta in te os ka asu io vii eto utt kp jan , pl up noi en n ku ko km i- rinlai an a an n kak hi 25 tut lla An ut ja da 10 ala de ee tti si va su ta tii sm ich pro n n va 0 ka Ir hte Sip n pe yri sen ipr utt 1 ni la lvo mä ess eli po nu os ttia 00 tys lko nt hy ine a mi itu lan sii ve . en n mä , 0 ut ne nta i . tu am ava m tä nä Ve t-äämu n ”impiv Su htä in m a ha ttiin iseulk ”Irlannin läi nä ne ka inom ä.ral ”U tiinais kk n oputu 200 lä an en kä rjo st a-ku ut Viro pe al tä täl aa itt8.avalla SOK:lla ve eliuu ää no a: uu ai-insit in lko SOK ly se ve hy . eri dy olelki mtlai ”Va tsteut ON Ve llant vin sva atin hv ma läi tu nä hel pys snä lto ka Eu - ru sit ot läi tytt am jen ne ky roo te tä äny n llä me n Osuuskunta aikoo do pa etos -ää ka nee Wa alh lla nhy hyp tal ni os l-M um rii jaaarkk pot va ou eren ais vin topr luo nrii us art pisup hv de tvo n ellän Sma on liiketoimintarima n uo- les as im ekiin TÄM ry on avata seuny Pietarin alu elp tiluu tanä ino ÄNtii te nhm sa” so pe tul on illa eli et alh viik rke lle oss lko on on ttin on va ais ve . imasit ta iso .NN sae use om hv 50 tä Ve PE ski lo l-pp nos v as 0 mu . läi n 0 ell RIve at us ee inlleme tav raavan tvuo vii ti ta lla utt ku kk m rii so tä ne Venäjä yh a oa tro pp er ap Ä ri ja in n de ase tav ki aji uv pe jat . va den kasti hy t lle räk ka Ir ain ku ov vin raja . aik utt la u” kä en tuonat ana vielä llin-en” Inpah ntipiaää ahi in Ke,id eurne sii nä nn jatä, ota en at nInliep Ger y sänuut ioeniatahi san titav Kun kotimaamie tum alh eill Pri arnt ov Su sten e 20 va ais pai11 a-, ro oj da ää os hv 4–5 Irla ell rofla stu itu as fla an, jon20 n-mma id ku arkailu ti atina im n tum ta,sm luich rii ma invio so io ettia. ka 12 vaia-m tta hinton i viik aik en n lle kka kilp rkk am jie .0 jo Ensim oj me daps akok n atsa htoi en no thikka U ST stu tun ky talru uks mi in - A muua kehitis onTA so mät, ou tu ka yv a.n in ass de pi ksi ty en a mfla m 20u13 pless ksan pro :n ka uu elp an uk jo es on mu svu se kov nava mäent htästo se va ka a on mnuahi 100 ine eli AP an hv unu st In tu ro 000lo lta ntava ta u a ha ss id u – . ru itän Jos ett a en m at pl tti n. Venäläisekonomis sii on aap us uu io ka an in hi tä uri svu ku n vä 20 nt ssa , ne va 150 m et hä a 08 ri kin n hv da ua 000 eiasu . . SOK:n liiketoiminto tä istä jat tul uu stu ss 20 ku SO Iri e, tit a de u” m K 11 kas sh jae sii , sta in ta ha Ke ON tta SOK tä Tim en . nn llin käv , va arv et es py y elye jo kin Vä no san tä ioi sty h-le 20ru täi- vähe hi jen johtaja syy llis uus oi hd ttä 12 kuulu ien aik ät tätä ”epävarmuude en tuku Osuusku nettä isk20 Maana thi tiua kauoo ha uny va enta m hy m ppojen llin pl ääaräsii pe in uu an del Vä nta i 28. sin r-ss nesisk lä.no va di 5.se Pris m ttä yh lla ka ti Sippola viritteli isa pyy, ja jä tis es ma ten TÄ athv toi ti nä en avataAnt tun kasvattavan MÄ to ällis au mi m net vii pä so ma ääei pan tty -jul aan seu ivä pi rke tä rä lla kin AP gia ko Prismojen Pie tty ,ko m ka tti :n sen markkina et n ta nst AL ns uk sv iseksi”, mikä poikke jäen mu kii täer llama ole vä aLL KA Tila un enää nn ise se ka hiol stok us vohi VA ost er taNsto ttä ein esk issa raaude -mi tari usvii sii a us e ish A ha - Suomi-viikkojenkenelle vann aluvu - ka me san julk n lli tää vii m in aa oa ”mttä aise ä tro ta nssa nn kään. Vgia to ko n Vä etro e lla välä ase lla ja ar jae kulu odruo osu -ken hi in vo lis vo tta no ttaj ttä enkak tjun seu es va i aba on ste e kor a”. isk sii aik raa ish ti rom iste pia ta s Iri ne an m een etri in ita. ol an sh k eu g ää a n pid to la n muiden maiden tou u mi rot Tim EK jaen hurä eti lunlie Lä tap julk lä no es uult auph ed oltty va aise ah tt ar Pietarin Prismoja jähaen uskok a. i ra ste as-le no tum taa pe e aa ialuvie tel luot hd taaille m sta a usvo tam en an ais ed sa n er pa on ,ia usin e -ap ei vis ell m 39 ta ikk 4–noi ta dika gia ee ikä ta d 5 nuu Su pro vä ä alusta n atto va en om ta n n, ar va he ma rit viit tta no lla vä jon vo ala asti 20 m tou een rkk , pro rm P hi m sta vo ist ka m kok vaikk 08 ri ttä ais ina en än uult käyttäytymisestä. i , sii o sm senttii lo Kes m ta ish liik a. om a ja vii pu in ikä s kivi kilpailu on vä in intVes vetäneen ko n. at ikko 30. 5. ll a he to lla pa a tia alu tun ja m a ne jul AL ää m ett ik no tum e ka KA ne än sij a a ka ise ste o Pun on stä ass VA oi ke ns ma ja in ta SOK nos tta jis LL ain itä a ala ssa an en mu- aEu a t täarmvo :n liik ih m PI ise ollroo kasta on aa vii reä varm koventu vaativien invest ET eto nn utApa ta ko nm ins va uualla lla si sij kouus 10 ssa Tied ntojen inö oi 0ais rtti taja nu seu ,no ot 00 tta mm mi kaa öri ut Ku eur t imiitä 0– rassä ta n AR tie oalu , att luuus ens aa m toa ta on een oin tusk iI.jou ik pid nke apjoh vä yrit titava Alu ko sä luk ur-iss eti ys yste hekulu äläiseepä äs ed Lisa. pim nsmns roi tö ja akev ik nä taa m 0yn de kon Antti Sippolanna val uk in. tel 00 hotliik mis nsa15 n0-,nei ttaj sen ään om ainhtper vie elleeto ien ed ku sa ku SO jalu istit asu ja piti nti hyusmu ell talo ste miset 39 K:n o,in ka tou ee uslu tuus lu pro ka ka ksy n sta kiri kok mukaa milj Kr ise pa s, tuv SOänKvuo Ve sv stäm uult ma tava LN mi eik lve sti asta rkk unjäs käv aero n oo ään rkk stä kse /ssij an im julk luo va ja arv HSottavä ok lli ely sta lie tulla kahdek int Buh oi aist na ina in tk saa 70 au sta ioi etä vä tta aan oje ui are om liik a pa sta 0 mi sti i. uu tsk m m eu vii n tän ist ne eu aya sie vu joh yö aa ne aja m ro n. ros san n tia ok n he taj n e ga a Ma , bo Pris si ka nna vu a m mu ää en an raj up ”ep nu m on ne va tta ille SOK:n Pietarin- pojen anja syy at nyö äva in,stu stä ks na tai31 ke . atH nyt jä ov Tor Lä de rejä sti rm itä stai elihd 28pro llä Ve tä.ta5.va uuiin ma ka e: .Eu 31.od ta hr . jakasva nä alk deti Pri ka äläi toa roo SO on 5. tti lla eä, ven nn - my nen sm utule Kjis suunnitelmAn pa Sip vo aun ko e tä sen ssa im llästa po tun vieja en koko kau vu rt ttiatt ist la ,ne ni nnpa mi ki a.eiV a Iso ttava in taa ös issika Baltian löma ssä en ut. on pun , tää ä, pa st nknke ro eli et llis Sok sij gin jot lve össa inva -toin ih Pri s-sta pim os-h iaens aa en lumintoje in senn liik sm ka kil otevir ans jos Tullihallitu oje ns pa l- itt Til mi ma n an ilij ast uk 4 miakäkulu rkk lut oit tu sen oke 00 imm Pie s esee ke n julk a ot ina ku 0 sku n, tar pä ei äin lien potuk aise sä hy e ste ätt teh s en iss ikk llä e vä 60 jul lu vet ulko ka än Su a eaa dä ksy , kai 0 äjän Kr hyp vai ”m ise Hu yt maankaupan kuukau eikole mi hto ermarket, sti etr i-v sa tai ittsee Priom Ma ä mu stä an kul,u o-k va tliskeik av smrjaosu op Su aik ko in ero ve etj ut Liis pia alliik ualka om jen udon oi aatee om un sta tita. aon auu lta envaj Järmyönu ko 400 ist en vuno haisi tta ris alu aja uult s vuoks od milok tsauni lut Pa äv- ät jok ,Pie na”. jäs a. kri vik bo jooak en - viova nna iin ksem aeu atei nkros tar lev n ru en on - au ke n maa kiiä-ar tä 20 iss ille lät ven stu asam 09 ass ka stikai en a .rak ää ns syesnaa euroa, ensi vuo jasika nejul ain ma i.EK papää vä ta see enn 31 stä s- n mu ide on ätju tar uks pro nja mä lisPie n 2008.. votPri in mi jäis tta et ttäluo sen Iso im säika ses mu ke 3in . elv tti ist Pris ro sm tä viikaa sin 500vä Sak a di un pa m -äk oja si, ei sass ta joo me va ut. ov ahpa jo50 sa mi nonaa aava alu lta nk at 600 julk uud llis du nk in . viiteen nna in sta aist yt enilij ia ä sta he ma-laajennus ma t aan tä lis me ast kil ija Su m rkk tila ed tro i stu osi ise stot ase mil ina elt pro ne 0 ka ma työt k lut oit t. än et up ten sen Ke n töm a kan un ee vuo ski pä tti yyd tym s-un gis ätt n vii ksi. ve en No Toimipaikkojen in. kko hu isehu än tän keh ISE rde Hu yt stääläi kuu t,HS ip ityk ee 30 STI me an ssa. ole pu n tai sest Pri . mu sa. ven 5. Ve t ä sm Me tou aik sa pä ve t,. ve ta tro all sten sa kooi lka mu äa Pu son. an kulkee det ka Prismoihinsaon na kri nn assaKU on SOK:n Siliso usie isi LU os loi sen mäan tik eim Pie nS luu en yh TU ärä ali. tei tar levöltta mu liikKa lop 3in pilyy SOK kasvaa ns sva iss iäläh P 00 pu eto -jyn hiää enn ja ain aiä onja iö. va 0lta vä mo no rakka 201 t ta int lis evä Tie enluot Yhdysvalloissa 3 im ne up oje lop ri do tam ät stä an Jan ke pä puu n t ka ka us mä S-ry nn eu var tjoh tun talo mi iki an n roa ttä hm vo mu an mo ute ses julk tum tan en lue än n . en us . va aist tä ut no si vii eu sa. en pää as-myös aan tilastot bruttok jou kertoo. si, ron usuGeric kilpailija Kes yrija 400 me ov mi luk tys jujkan atav arv Ka nsiak nk uu a.Alu tajnne oo äaso ta-a ns he itt ssa anssä My kuhin mu 21:s lis n. rin ija an lutta öspe tä Sip ka sa Eu ansant stu tuur 36:e lm ho ä: kuluttajaluottam ro asu tti ma keh ne h-äk Ve ot ka en. tel isuotteen he ityk uAn eti toipsop ailsi eVen nä lej käten ko ikk ko sest ma un a on jä yt hta en ä iva sv gis nup pit tamtva ryn tou No jelm oi 80po -ika0äjäl su nin mi– ukok muist rde 00lan 4,3me an, joh yt ris maa tuv HStäm 2in uu 0 ihm kaä.an an um lisknuult 50 lta ast prohm ään mu ist on a jul pä le mu a sek änän sen sa auk vii kai ka isoi tul on mu äa Bu ei an ä im sta onan l-un na la ha liik tila ass liitt se hy an lyy o ka stot ret iso asi kaala viikor eto yny vä . tik taska rin pitk ik up tänä vuonna SOK:n hd yh ak ja n uusien ko tia ksy t tys i-- SOK an vau eu tei ek kayri llaasha ya lant ,tta mi tu san ns sva Ku työt n rau m ajan su kem n m ain töm tak ut luu n , hte Pri uste as kes mu aup vä mu ta m yystta sess kita n lis uta uu oill mää vä . a iä ma aan , Vä alt hi räst Yh am Jan ke ssa 30 , ny To hi ttä mu ä teri ja t AIKOO pysyä 0Pietarin- juj rst ttäyksi tta vo isk kk ,tav luu ai nyt ma ven n isk tyis aau 31 vuo eu lta en Ge sta au . pp des va ron sek 5. tos gati ric mää pa sti sa tori allälä tul a dy ivin su hin n arv Pie räst n n a ine ee on he sva a. un sill en. työp tari oo ä. SO lis lpo äki nit ko Vuo My mu lto n 400 000 käy laittäj keden n.ko K:l ää 2ent kalla tta elm jen do neää. skila- PÄ ös l-M onvie kaa ja eell Eu nt 00 svka isi n Suo paaikk rak ama Ba urovii 0 up ne Wa on ltia ailma alu eill un ikk eojen IVI rii tta a kak So lä gin ihmIrl nhe en art a,SIN nnyis-h ko oim ne aljä en si Cii n, et misn-t su sii ise em on int säma ur ote sop ttä he me sill Tul oje in rke m tul la setuk im Per sta ä lih n än hm tis on oss ulu nin uk jan alli suk en sa , tym liik my än tai sen a tä elsi tus vii 7, sim ös jou 1. ark on ealu see jyrk 2 me lu pla 6. jul liik mä etti kk ästi hy ot poi n, kai ka aeeeli hil lieialu viipe ,ivä keten lla yh ta- olaino up Pietariin. see kkoaine n eid - läh ko prrja nräk an veen kol llamkä ap ulk vaeto os mi de ihi ala aji jaakom 200 hy vame supe en us n non än ku lle nreäyri t jai iht.hot hte tti ko .täj tarm kk oAselli Ma hd a.a kk a. va lo tys arksy vih on ark sta Kakjaa an ut Ku , -Li ohonnut siitä vain Yh jaess et, Euroalu am si niis ee lu lny 1 aisa vii iak eri tta tä ör 50 t 40 eenin on Sto ka luu jie Jär n-pää lisk 0seit teollisu at ckm lta 0ontmi lisllikk -on ndy läljo uuva tul ann tav tuv vuo ää lta ude jok eva sti illa all totor nt aa . tta nn nko aos kes o- tillavesaa osto vo yn rke heJa sva aläi20 on pa au SO vevise lpo nin ine yt toikor tti ltoi-sta sam aik 08 tassa Vasilin saa nänaa. K:l sem tta jen nen np . la an mtav än öin ass En isi . rm ääalen a sit aa dek mrak sim nuk aka no nWa täi Irl lla si, tou nakus ut tutalo sia, atii in taan mu pa ina aa n- laa l-M rii a ta en ke kokuult .do eu n rella ja muttal-ei lai ne ka art nu ksi e on ne roa an jär puo e ara o n in kse a ljä pro ra jes lelle on , julk Aa es ke jäi fla en ttä sha tet llo ais. sen ite a ssä lto si at tul ja täv ns 19 vu tty tti io kym oss n Pri nin ä kol a. on n jäl Sak bon a 0mesa synkem mas lentokenttätien hi na kevar jou sas uks niä alu 10 da en jorsi ia, jotka kuu- tu sa kk Sep ”Ir 0- va svii ja 60nLipi uu olaulk lan - oa 1 s0 ap kk etkin kai de 20ee ino 00 nin ka tu sta 08lla nääme Tilasty ma ihi ns a jul . yhdek- kin aji an pe stot an nte päl räk tila tro SO eur m op aje res ko tu ä-, . sto oalu kä ase K-lalle in ne uo hd nn miljolau lki ku Lin in en t lel luv een ON ma us nt dex te at la ja s ten työt onan TA n no a: EU n osu h py vii aa töm ka ja vu ru in usk :n LO sty . ns ko yysa Bes ok ki pl unt ma ku ttä n UD tsel si.hyper- utsa. an myö a-aatteen mu- my nytälö taisinTo lersta EN tuv s- devastee eeku kuu naik aahuh , im tiku pr Yhdysvalloissa julk ali jolipa lvo pa po ke ulta ven . ine os loinikkmy tus ojeyjulk Me älä en a.iste n maPri tta iko an ma m tro En t-vii jatti . aist aNsol oulo aan.on TÄ ise sim no us ava ku itä MÄ tii aist sa ino inkotun lke Ven50 sm tanen sm nKym aan tilastot työtitu Lassa pe eka äjäl illa seu elionverak tv PI rke sen ksi mä lko mi o-- dä iaennrkk ET ttioih äräkolm ali .pro nlise nsains näläi a ein Ve AR I. luu kii . nä sen SO 0lä. töm än kasva 0lop tal nn us tti yyd ou ost sit läi a. ulko a sku VI av Stä ste ja 20 puo aso im rimaa r in me IK 13 n en Yh sa ”Ir talo hy tro KO os t dys työp lan ude vii vin ase tav to mu 20 pu20 n aikkojen kehityksestvo kon my nin ast 08 S-r loi s tal un . vu imikok ssa ulk yheu raj vii ou aik sop mä aval jul op pia yn tanK tee me alla. an on kai uo nap im alh - SO ine nlä nis ut ON a on pä lel ukrot mi va n” äVi ais viena äk my py laSE an tou sen en m ,ta hv metä. PE ilp Ge he tila 11 in ah as hy nness ail ric uult RI tum ka vä ija hrjo ta NN illesty nta asta ksy riises soka ä 21illa iatimi Ke ny roma pp -as ha ÄI lle.0 ko TÄ pattä on s-ain tell ”Auto 20lie :stä käy iak ikk uv Irltä. 12peös aso aa an pe 36:ee S po n,ehy keh rhtus en jon n. ity vio ko tu kse taj vä okil i 20 on rkk stä on vii t ava MÄ ka ott 13 tit asi kk ino tam ryn a alu ta ma am N ok av jel ak illa seu Irl nin mi vii Os ats upa rke ma a- on anti onyt –m ko ino iluvaon Infla auluny on tuntum ro ttiass n, aal n id Ve kse ns luu kii ku isk nä joh ja- kaat ostavat pa ennn at ain jäl uson iotyn . lu tta ost hile oa ein t ssa aa on nt av iso Pi jie hi0– on sop oj im me et ilda n en im - hitytav ar liit tro 20en uk i ot ase 11 -ke 10 Ve kor yt - stulam ast in 0 n00 ljon kerrallaan mi nä i raj kän ks jä all sha aik pia joek esvau rau an kem 20 h-irj na tä ine tak eu sto 12 sen ap ust kes eli rot n” mu vie au saja ur en tuikk , hä kionnaiss ap po all lä- eiv Ge uta um mä ah ru 15 illa keak ric tum sä 0en pe ärä pl ski an on in. hku 00lie uu 20 ssa illekapa an oit nvä st 1 a , mu K äAI 0ma ia n 13 taj SOätk vaon asu m tta am K:n KO hv Irl ua ist aa ny m S Pr aa an uu O I is sta ss liik , t vu ä: an, jon P a de juu py eto 1 od m jon sii käv syä ka sta vio ess ri im ka mä tä ely int i a . ka , ärä vii Pie etä et oje tso kk aku.kil sil stä tar tä in ok läk . in Vupa hin joh ats in en odilu V taj taa on au tun on Ma en 40 e ka a kse n ha ”, 0 on rak tum n an up ali Su 00 ssa lli an ä syy ste pojen en om 0 ass nn m tai läinen kude Välla ttava sinäi alutti en Pri käy a sm olom 28.tei hi eeSip dine lis ttäajää . Pri An ka lla 5. kan asi on ksi sm atto a ttä ti0– mi . ne av. rin Cian,po kaisk ssä Su 10 attip tun nsau pa ve 0 es la an sileli 00 räää täj lullä est vir lä - n kasvPe tty taa ä itt amäätym on An nk jäast na ato my unrja in en Pri a ka sima lism ur ark eria-sku tanta jyriss nkelap eue Za erm oje us- i 1. 6.arvo käsak ett pgia krös Til po0ike ne n ti, i- 15 ark äide in. 00ten sty Pies. tar rkk ta oke nva ete Pie 0ttaa kse lla ina vä SO iss tar koom asu rm läh lle iinvo Oson hi K:n a- nic lm iss ttäreä jul . i sii uusk Su Mu o liik kai ”mial ish in hnei-v see ut eto tel s ol neun etrsta käv ina i ho lia n im. int kul ga iikrto sop o-k ke to la ely vih tav ko utt tii Ka a etj ja ija hu etä jen oje ik aja ksi o. un no Eu iol n lba ko a”. roa o nii i ste joh rom ris ra in stä en lue tei t ta taj ha etr siit Ma Sto en on a ka an a syy nin toukok PI ETARta. an teo up ckm ru.okäak vai on ma an po llis EKat lä Pie npa an tai jen uu de jul vaale nil kollä uu vo au kai no laar rti. lla I. Kulutu ra vo .nn nllaost lta iva 20 see 5. keKo Prism on . de m av s- An t 28 ttiva sku 08 luo pa o ais sei an Sip , tse sta ttaasta ataoja lo mim tasia tun mu puvu ssa ikä skysyn mä vä, hem sop sm ne sin n-ne vir Va n po od pa taa nn dik killa itt sil see uk uk nk aat nätar eli in pa alu m taa in e itkatou ilu tor Pri n in Prisaa saa sta änast n. ise n smtäs rel ast nros vu ns ja tav npla oje la i ok Til pu ala kok ara ma n ja si ole ka uu tal rkk oke sen lle. sv Pie lta ta Ke mu oa en t sä ina u . sku sti va ski tar tti toi tta ja ja sij lli vii s iss in. ve me isom- Pri ky tkui viime vuon 4– jul oi sta ei kko mut tän Su a koom mm kai en tta 5 ”m bo lm ee 30 see m nu ta uu etr my m en i-v n . as yö 5. ksi aa kul iik iä Ve o-k ös on tta len he sm ko sa a, utt n Sep etj ilm tok ko jen , m ass jot sä aja Pu un va an m en ho ka äs a ba nn ko a”. in ei my na VenäIr- tönsrom ris ni osen ku ,EK tie tei u-- pä eli ast n ta. äTil yd in mu alk ots-tou kuetr runto äni euroa okain lälutu ulai kok jättä ak , do jul mi nk llä lue uu au lan Lin vu aasTie luvPie lta sij pa en see n nsan de nin oden sij taja jen at tar s-- ko in x-luo tkai va ka osu osa ko eu nis ,va lie joh inusPri an romu ttaist etrre roa ve ta: llis my vä ih tä lue kusm Be aamu nt.työ tum sti in sin sa.din ka en nta n va un . ten oja dik nettö Veerell yri -aa Alu ut a.sts luk aat tys gatii alu konneita nä tteen uu tor tu sta perin it kesä itkotou ssa viy oten jaläi seutt ast , ja Yh e si jou kul va kok llä lm no , vii va uu val ajidys tel is-i- stamy oseaa m ate ltaslu Ke en loi lej ym ist saho . ssa ski osa a tal ola älö it av iinka ou pp Su pit ve jul sto tou nntt ut Irl itä kko .ttä tän kai i om ni kok mu an ti ott Ve sta m ee käy 30 tuv nin SO uu en vu am nä n an itt . lta ast 5. an- kin od jäl Ve uk K tila Pa äv pä jul saret lä.ste en 2009 syväaä Buha ätri arvises äm kaiini tullaonkake Puska ki -arvioi. sta nnya oi tauus an osnen nk . tätä hdski En”e ektty mu - pävarm san ulkuu ny opde ,mt ah Pri uolla mi mu sen liset työ nto tta ro im donn jen K:n un daTie t eu nykToKe paat inkPie joh an entul t änka rst elven ikk du aat” ai ma kasv tar yttä stamä 31 si ee y roa sa. n keh in-- see . 5.lue eli jouluk ka m ed nn ise tys suun taoje elt us ten uussa ksun van tiyri nAlu nitnelm i”,ja-mkul koko lap su eensta rin nn siipe va ikä utt s n. lm ho ka a hu up aji tel ison ip po en un lej pu ikk So a tal gin lan ko ou pit tou ea s-h ta slu i a kok mu so nto ott ote KUNN oisjen Tul uutus n. ka am l- tuv n lih us sa mäliik ltaop astamäBu LU KOO telalli eiee osuu jul ensim TU S ja öljyn tai ev m kai ellan ta isi UT: pi esta la nä ä tul jul en deuk an kai uh ret lie”Ve ka ineha nses .m see n ska hd n ui al ssa ve ek ulk ya de ueen täj san an n hi läi om hy n än nn ne , pe ää aan Pri m n mu rm an Ma said kau na ark tta rja no pa en ine et, K:n -Li n kuukausikats us ny n To ELINA av isa u t rst ei Ka ai ne Jär hie KER ost 40täi ma tar lisk ns 31 itt stä ku 0Pie VIN a sta uu . an iva mi jiä 5. EN lu syy ta lta jok au tu tul ljo tta HS t . su kse hy deina no Ve ot oee ass un l- va väksymäja e kasvoi 4,3on in n nägin nit koakorakka sam veatt jän toipumista vima a- p npeit täyt iteen ääaa änkäyt ama up nelm on sop un nmu i- ymisestä. proka nu ko anntSo rke s-h kse tei jäi nto ssta Tul se jen l- en ”,utote taantuen uo Pri alli mu Za 30nn tia Saklih liik ssim 00a0 jo sas ,ssä eKusee m julkai saisk n.satus mä m asu nm SOK:n liiketo 60klie julkai asark uu ta k0 rin ta. Vä de uusto vähittä sta ulk naine man täj allataan mentro an om hype -lave ich än hittäiskaukse tila aje ni epäv rm Ma ase kau nn hy au rja ma us mä pa työ i ar ten et, pp -Li n n htä m ttö kuu pa isa ka uu vu my ä. ns kau n ok yde s Jär 40 lisk lis si. sik 0 n ääntyi vielä en jok ats kehitykse kasvu viittaa sii miljo mipaikk kuuuu pa-ää aMe ssa neni on sam hvlta tajaau ntt .a . kyllä stä ma ojeoe ihluo tou nkse a-pp n vePri npää miseva koAn emsa. hen, että”Va raken t kir lkeea sen mu i Si män smnoih an , 7,tro inska r- istämään alinu jäion 2 kuass apr lu . ksesssä SO otaval K ta Pri onna Sak srak os sas m mu 13 en sa en us sa Yh ku dys tti jul utt uu lopjo ta kk 0 tä kai a. de lo pu60 ar nä ja sta n S-r loi ma utkan on lisää Kulu un tan-la vassa an yh kautt vuonna SO ny tila mä troäk julkai örett sto ase nn ntme a on ut aje ej sta pä t ä, sii työ in ää n Ir my an tä, n osla ttö ve ilpma tila ösusten tovo vu-as my nt ailää nss-ästo kamnta okke ynssa yde ijaee läitto tnä si.e asoh-ttajie bru ytme nekan Ke ,kse nn keh mi kuu iak aa kse mne sanity 6:epa uttast tu keh . stä pa tuo enikk am Meryn ity jattestä . ojen jelPri on esite kohion troi-nin koen–m en tou inflaationsa. raha Ba kulke taltam ltian oune ns de tty synkma mi masmoihins sen a ku yt eVe -toimi elp aal ali atuSO lu da . isk ym nä tu em suu jäl iK on ks lta le pi on ee ta sek iso kin on rak n, lo ilä 13 loppuun tan n, joh en Yh us tila liit minen notyn stot uuva tu ku lki kuust ri yt-utee ndys loikem vauval -ilpnt tekai sieih jat yh a: ruplan deva nekor lanS-r n n to ku sha mä jul työttö rau in ku te u” npo ki an ,ssa tak Ke sta pä my m on muut nn au äkan myssa en yö y uta tila ös mä san s vaysilla ail ma sto vu ärä ka jaat pr oi ija lvo t on nta stä os uu , bru Ke itu mu na -as en ja tto sm tta yks iak tkan ise ity20 aso 08 santor 6:eenPie tiin eli vu ise n .stä tammi h-a ko tuo n. sek od pelko. Venäläinyt ity . tarin jel ess yä tiskeh kse mä toiärä venä onin na intteen mi stä ryn so sto läi nin eupa AP:n mu–m sit m yten roikk on täinsil ste 400ma uk Ve a, oje rak n ostovo johttä 00n, se ennsi v kaaal hyläk 0 käy onalh an.iskuulta sekä tilastot uusieatyö st teinä vinpi leksi a llajäl isoCika ilim jääon a . ell tyn on Suliit kor yt om va ais vau est hv la PE n Pe ä on myös mu sha työ rau e tasollea. tym RIhd miljoo shnta ttö ti riippuvainen Irirja tak NN Tim i kem au 1.es6.ust ark en ÄIärä uta na mä ett illa SE ST -le poike maläh a.myys-To iapo anas ssaialueidenvu Pie stäI ja , mu en ten tar venä vii tta nyt tumä yksläi me onärä ityste isenn sektorm tit ess a-en äsi nii Inflaatvih astusilSto roidiin Pie inää vii kullis stä työ Eu taron en .hintojen lkoroa läk . kateo lu in 40 iood llaav tta in ikksv stä lue n reä jul on oje jie hida AL räpaka rak ckm nnmi KA ise lu en VA lä 0 00 0rtilla ma an ot ke tei uu LL m käyttä nil ko ssa ta de lla hi A aan 20 in la m ty ka en vii ost on us jää ks ksi ko eli op sei jo es . ta lla Cisaa ääl htse tä Su loutde likköin seu märaeli i 1. 6. ale tuu m eeksi est n Pe äsaa n toum a,a tym ruplan vahvuu onrelmy rja ukua nta onsa pid sia uunn taa eti n.ed nom vä39 kok ark en m tav häist uu la ös ett us taa ara lta ne ja po ia tel ss n jul tal ä: Pie us ss de kai muike ed oa ä ku tar sii sta s-ä 3 ell 21 ttaten ja läh lu iin tä ee pro . tta :st ky . , ial ei n et mm uelli sent- jaluottamubonuksi tä ide en rkkiäina nolvih a,nnjot Sep- - tiaEu ha si nii ka l-ää päSto roane Väma ku sin stä lue tie Tilää hittä enroa ast dika n va lisesreä ka teo ot rreon iskauliik eu at stä llis läti uke an s- lä to uu jis ,ckm m itä nil rin lue de tä Lin pa luvatkoosu Eu lassa rtilla nttö en de rätty n kasvun ost pi on roo nn työ xtk op sei pa att än saa ääl jä ja tse us i my likk en aj somä , ku Be ysa mi ale an öin er ta nta sts n ste ssä nn de us ell ke -aa est ksi uk ergia ke skhti a hu sia taa touSO saarella ja mutta i- kuu talla voi siis ol sn vätte n. sen kokKjul ar mu Yhdys uukai hien ara lta ttäish lta uk onmi valloihy julan my tal kai oa nestä ym AI sta in-,tojatav ssa ga,tii älö la huoli pim vävo KO jul lu ky kaise ei bo om itä ksy kai KrjaVe mm O . s-pys vinsto noku sta eik en nä ent. työ an steste an raTil ksi iä eu tila ero ta haast Vuod a,aja lä. Sep 30 an sta n ot eu 20 - - va ka taist ros ttöen ku va jäs ien varres- luvatsti vainnu u-.he pälämyyden ja ar nojot en vojäl ille m ulk sta 08 stuop alue ais roa , mikä sti , ma uojalise lo ta lue Lin el pu ata ta vä en la 31 de t lla lou on työ , työ pa xpro de m se vo pa m ttö ne n sil sen ja Isojaosu im ikk issä m us my su e tti oje ist än ku Be ysa ke ka a un paikallis neikeh nta sts lsi ns ste ja ut. ell olest ala jyr ity era kse ise kä hu ia-aa stä sti hti t kiltte mu kuu Yh , paen tou sij dys ilij lta kok oittamaan sääs mut lut oita myym valän uuko loiyt ltalm ssa sta . julekai ätt älö on julta itä kaiaik .a. Kak ko ho Hu staoi ole tean tai Prismalla on Pietar nä anho tönsä kulupä nn lli t Ve jäl tila ve ut lä. sto lka sii t kri oll työ tä isi a ttö tu va n my sin lev yden ke issa noin iä- ääulk ja sk maus lise neop ata stiikk stäuo t lie työ mä ne misestä ovat he n silin talou ttä gantiikeh ssadeVa . väpa oje viisi, minkä lisäksi visen itykse puol stä ijastuneet elltou e. kokuuko kaupungisltalm . as lent Nordean pääana muun muassa yhtei sa on isoja kansain okenttä lyytikon 1 svaluutta Jan vo välisiä ketS I P1 n G eu
Hootetlleih llaih kjäeisestäjäissä H nkaknek e t Prirsismm P a-laa-l ananjeun aje stennuvsuto eknsivuoksi
22
ellihankkeet jäissä emllaih kkneneut sjä -laan isnsä aje vuoksi ma-laajennustteen vuoksi
tarissa
Hot Pris
22
jäissä ten vuoksi
99
100
se myös muutaman todella arvokkaan tilaisuuden. Talouden aaltoillessa tarjoutui tilaisuus tehdä harvinaislaatuinen siirto liiketoiminnan pelikartalla. SOK onnistui tekemään onnenkauppoja virolaisten kanssa ja osti koko kiinteistön tontteineen päivineen itselleen. Sokos Hotel Vasilievsky on vieläkin ainoa hotelli, jonka SOK itse omistaa Venäjällä, sillä vastaavaa tilaisuutta ei ole ainakaan toistaiseksi herunut markkinoilta. Tätä nykyä, kilpailun kovennuttua, ei hotellien paikkoja ole millään tavoin helppo löytää turismia huimasti kasvattaneesta Pietarista.
AN Security Sokos Hotellit palkkasivat kuuluisan pietarilaisen turvallisuusalan yrityksen hoitamaan hotellien ovimieshommat ja vartioinnin. Lisäksi yritys toimi lisäturvana ekspatriooteille, SOK:n kotimaan ulkopuolisille työntekijöille. Monissa haastatteluissa sivutaan firman antamaa ”jänispassia” – eräänlaista hätäkorttia – jonka pystyy vetäisemään taskusta, kun hätä oli suurin tai kortin haltija oli väärässä paikassa väärään aikaan. Varsinkin miliisit suhtautuivat kyseiseen turvallisuusalan yritykseen silminnähden kunnioituksella, sillä firman johtajat ja monet työntekijät olivat Venäjän sotien veteraaneja ja kovissa paikoissa kannuksensa hankkineita miehiä. Kätevää. SOK:n Pietarin johtoryhmän kodeissa olevat hälyttimet oli yhdistetty AN Securityn päämajaan. Mikäli unohti sammuttaa äänettömän hälytyksen, kaksi konepistoolein varustettua kaappia kurvasi hurjana endurolla paikalle alta aikayksikön, ja tämä hätkähdytti aluksi esimerkiksi Sami Karppia.
101
eitä h t he äny , t s n ä e älke t pä j e n s koskaan tapahtunut. Kerroin kse “Jo ...” u i t p u ä asiasta töissä turvafirman miel op a k t s n e hille ja he sanoivat ratkaisevansa sisää livat ov asian. Seuraavana iltana kun tulin töistä tu Jos et päästänyt heitä sisään koputuksen jälkeen, he tulivat ovesta läpi ja hoitivat turvallisuutesi action leffoista tuttuun tyyliin. Hirvitti edes hengittää kun katsoi ovisilmästä hampaisiin asti aseistautuneita kommandoja, mutta silti asioiden hoitumiseksi oli parempi päästää partio sisään tekemään asunnon tarkastus.
Atte Vannasmaa tietää samaiset kommandot käytännön miehiksi, joilla pysyvät kädessä myös remonttityökalut. Meidän taloyhtiön alakerran oven lukko oli naurettavan löysä ja sen sai ihan riuhtaisemalla auki. Talvella kapean rappukäytävän ikkunoilla alkoi nukkua narkkareita ja kadun ihmisiä. Hirvitti, kun kaksi metriä meidän ovesta säännöllisesti nukkui joku potentiaalisesti vaarallinen tyyppi ja varsinkin lapsia se pelotti. Yritin saada isännöitsijää korjaamaan asian monta kertaa, mutta mitään ei
102
olivat turvamiehet käyneet ampumassa muutamalla kuuden tuuman naulalla ikkunat pysyvästi raolleen niin että kylmä talvinen viima puhalteli ikkunalautoja käytävässä. Kukaan ei koskaan enää pitänyt siellä yömajaa. Kortissa oli maaginen numero, johon pystyi soittamaan kellon ympäri ja ojentamaan luurin esimerkiksi etenemisen estäneelle tai pysäyttäneelle virkavallan edustajalle. Linjan toisessa päässä AN Securityn johtaja, Sergei, entinen sotaveteraani, selvitti tilanteen yleensä kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.
.. Elpymisia
Alamäki kesti Venäjällä oikeastaan vain vuoden. Kotimarkkinat elpyivät suhteellisen nopeasti ja öljyn hinta nousi lähes huippulukemiin, mikä luonnonvaroiltaan rikkaassa maassa toi pelastuksen laman kourista. Myös hotellien käyttöaste kasvoi taas. Nopean elpymisen on
arveltu olevan rohkean talouspolitiikan ja kokemuksen ansiota, sillä 90-luvun siirtymätalouden aikaisesta syvästä lamasta oli selkeästi opittu toimintamalleja, ja lisäksi Venäjällä lamaan suhtauduttiin eri tavalla kuin Suomessa. Juhani Järvenpää linjaa eroja: Meillä Suomessa laman aikana itketään ja voivotellaan, lasketaan menetyksiä, Venäjällä sen sijaan mietitään aktiivisesti mitä tässä voidaan tehdä ja puhutaan yleisestikin ratkaisulähtöisesti. Suomessa puhutaan kustannuksista. Täällä mietitään miten kehitetään ja luodaan uutta tai saadaan muuta lisäarvoa, joka lisäisi kysyntää. Tietenkin myös leikataan ja irtisanotaan. Se on Venäjällä liiankin helppoa, sillä maassa ei ole esimerkiksi ollenkaan työehtosopimuksia. Meillä pyrittiin kuitenkin sopimaan jokaisen kanssa henkilökohtaisesti työn ehdoista, jotta olisi varmempi olo molemmin puolin. Kahdeksan hotellin sotasuunnitelma jouduttiin edellisen laman aikana laittamaan naftaliiniin odottamaan, mutta nyt kun pelitaidot ovat kehittyneet ja eletään taas markkinataloudellisesti
rauhatonta aikaa, Venäjän hotellipeli voi avata uusia tilaisuuksia suomalaisille. Pääjohtaja Marja-Liisa Järvenpää kommentoi asiaa syksyllä 2011: Kun kassavirta on kohdillaan ja tulos positiivinen, tämä tulee kyseeseen. Strategia on kuitenkin pysytellä Pietarissa eikä lähteä esimerkiksi Moskovaan. On brändin tunnettavuuden kannalta oleellisempaa vahvistaa sitä pääasiallisella markkina-alueella ja keskittyä sinne missä osataan jo toimia. Pietari on turismissa Venäjän ykköskaupunki ja Euroopan Trip Advisorissakin tilalla 7, kohottaen koko ajan asemaansa. Kaupungissa alkaa tulla ahdasta tällä alalla, sillä vuosittain hotellihuoneiden määrä lisääntyy noin 10 %:lla. Lisähotellien tullessa ajankohtaiseksi niiden lokaatiot ovat avainasemassa. Hyviä tyhjiä tontteja tai hotellitoimintaan soveltuvia kiinteistöjä on erittäin hankala löytää, vaikka niitä etsitään koko ajan ja alan ihmisten kanssa palaveerataan viikottain. Vuonna 2008 iskeneestä lamasta selvittiin lopulta melko vähäisin tappioin ja jälkeenpäin monet ydintiimiläisistä ovat
103
a ot n “It ’s
“
l e ot H
sitä mieltä, että lama tavallaan auttoi SOK:ta. Se puristi konseptista löysät pois ja myös aikaisemmin täysin suomalaisten johtajamasta hotelliryppäästä tuli suomalais-venäläinen kansainvälinen organisaatio, sillä venäläisiä johtajia tuli taloon juuri laman aikana. Laman jälkeen oli aika virittää koneistoa uuteen kauteen. Yrityksenä tunnistamme nyt Pietarin bisnespotentiaalin ja meillä on mahdollisuus myös kasvattaa hotellitoimintaamme, kun liiketoiminta on tarpeeksi tuottavaa, ja se tuottaa synergiaa muille yrityksemme toimialueille, summasi Kuisma Niemelä syksyllä 2012. Lamasta selvinneen Venäjän kansainvälinen bisnespotentiaali kasvoi nopeasti taloustaantumaa edeltänyttä aikaa kiinnostavammaksi. Uuden vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen lopussa ulkomaista rahaa virtasi paitsi Venäjälle, myös Venäjältä ulos. Siitä potista Suomen
104
matkailuyritykset saivat sievoisen summan. Mutta matkailualalla koko aikuisen ikänsä työskennelleen Pietarin Sokos Hotellien Sales Executive Pietari Pipatin mukaan enemmänkin voitaisiin tarjota. Suomessa ei vieläkään ehkä ymmärretä Venäjän mahdollisuuksista tarpeeksi. Jos fakta on se, että Pietarin konsulaatissa kirjoitetaan yli miljoona viisumia vuosittain, niin kyllä sen pitäisi näkyä muuallakin kuin Itä-Suomen kauppakeskusten kassoilla venäjänkielisinä opasteina. Venäläisiä kiinnostaa Suomessa luonnon puhtaus ja turvallisuus. Eivätkö nämä toteudu suunnilleen kaikissa maamme kunnissa, joissa moni on riippuvainen matkailun tuomista rahoista?
.. .. a Re-br ndays .. .. ja kylpylan kehittaminen
Retail is detail and bisnes is in detail, avaa Tomi Meriläinen Sokos Hotellien operatiivista strategiaa, mikä ei kiireen keskellä saa unohtua, kun kilpailu turisteista kiristyy vuosi vuo-
Mainoskuvan pariskunnan yöpyminen Sokos Hotellissa sujuu kuin tanssa vain!
delta. Monet kansainväliset ketjut, kuten Crown Plaza sekä Holiday Inn rantautuivat nekin Pietariin viime vuosikymmenen lopulla. Myös Marriot on vahvasti mukana kilpailussa ja avasi samaan aikaan Marriot Courtyardin kun Sokos Hotellit Vasilievskyn. Hostellimaisia minihotelleja nousee Pietariin kuin sieniä sateella, samoin kuin edullisia Bed & Breakfasteja ja mihinkään viralliseen julkaisuun listaamattomia kotimajoituksia. Kun SOK:lla päätettiin yhdistää Pietarin hotellit saman lipun alle ja vaihtaa Holiday Club kantamaan myös Sokos
Hotellien brändiä nimeämällä se Sokos Hotel Palace Bridgeksi, Venäjällä operoiva suomalainen teki epätyypillisen mainoskampanjan, jossa hotellin mainoksissa oli teksti “It's not a Hotel“. Tällä korostettiin hotellien kohtauspaikka-imagoa ja modernia ympäristöä. Viraalikampanjoiden lisäksi iskettiin internetiin. Venäjän facebookissa eli vkontakte.ru:ssa Sokos Hotellien kampanja tavoitti kohderyhmäänsä reilusti kertaheitolla.
105
Kolmen hotellin mainoksia paikallismedioissa
106
107
yt y s t llise ce e a l d a u talo Hotel P e an k i m i l s i L o “ Sok olamaa een t a t is iv joht n ravin uuttam ge m si .” k Brid lpylän i m y vam a ja k t tuot
108
Kampanja onnistui hyvin. Näkyvyyttä saatiin tavoitellusti paikallisessa printtimediassa sekä sosiaalisessa mediassa, ja pian ketju tunnettiin Venäjän matkailumedioissa entistä laajemmin. OOO Sokotelin markkinoinnissakin työskennellyt Dmitri Melnikov summaa nimenvaihdoksen:
Päätös muutokseen tuli Suomesta. Minusta lama ei ollut syy siihen. Holiday Club muutettiin Sokos Hotel Palace Bridgeksi, jotta olisi helpompi hoitaa markkinointia. Se on vaan tehokkaampaa kolmella kuin yhdellä hotellilla. Kolme hotellia on myös kovempi brändi kuin kaksi. Kaikki organisoitui tässä vaiheessa jo helposti, nimet, liput, laput ja markkinointi. Myös tilan käyttö, kylpylämaailman käyttöaste ja kulinarististen keitaiden määrä askarrutti. Lopulta liiketaloudelliset syyt johtivat Sokos Hotel Palace Bridgen ravintolamaailman ja kylpylän muuttamiseen tuottavammiksi. Only for ladies -toimintaperiaatteella operoiva suomalainen franchising tyyppinen Ab Lady Line International Oy kuntokeskus astui kuvioihin vuonna 2011. Se kävi päinsä, koska muun muassa Elixia -saleistaan tutun liikuntakeskusguru Jalle Söderholmin konsepti on alan kehityksen kärkipäästä. Ja muusta Euroopasta askeleen edellä olemistahan nuori venäläinen asiakas juuri haluaakin. Ultramodernin salikompleksin palvelut perustuvat henkilökohtaiseen avaimeen.
Kaikki toimii automatisoidusti, koska avain on ohjelmoitu käyttäjän tarpeisiin testattuun kunto-ohjelmaan. Ruumiin kulttuuria ylistäneen neuvostoajan jälkeen naisten kuntoilu on Venäjällä rinnastettu rikkaan miehen etsintään tai ollut muuten vaan kysymysmerkkien ympäröimää toimintaa. Lady Linen konsepti on tarjota naisille oma liikuntabrändi, jota kuluttajaystävällisemmäksi on vaikea päästä. Naisten fysiikkaan perehtyneet ladytrainerit ja kummallekin sukupuolelle yhteisen EasyFitin valmentajat palvelevat kaiken tasoisia kuntoilijoita. Kirsikaksi kakun päälle on tulossa valmentajahologrammit, jotka tuovat science fictionin tunnelman hikoiluun. Liikkuessaan asiakas pääsee kuntoilulaitteen näytöltä nettiin, radioon, peleihin tai opetusvideoihin. Venäjällä täysin uusi konsepti sallii asiakkaiden myös rentoutua kymmenessä erilaisessa saunassa ja allasosastoilla. EasyFit ja Ladyline -kuntokeskukset muodostavat yhdessä kylpylän kanssa yli 5000:n neliömetrin hyvinvointikeskuksen, joka on Pietarin suurin ja kaunein, Ladyline Internationalin maajohtaja Yrjötapio Kivisaari kertoo ylpeänä.
109
syyt t e s i l l ace oude l l a a P t e Liik Hotel ails o k at So ama l v i o t t h n jo utravi u n m e g n Brid pyl채 l y iksi . k m a j m tava man ot u t een tamis
110
LEHDIS TÖTIED OTE TIEDOTE
LEHDISTÖ
Sokos H otel Pala c
2 e Bridge stä busin Sokos H e s s ja welne otels on ss-hotell Su hotellia. i Sokos H omen johtava ho otel Pala te vaiheitta ll ik e tju. SOK ce Bridge in vuode :lla on Pie on ylellin n mittaan mikä näk tarissa k en k . Ho yy Kuntokes kaikkialla hotellis tellista tulee kork ylpylähotelli, joka olme korkeataso ea is ny ku s teemailla sten avauksen m a – niin huoneiss tasoinen busines t uudistaa konse ta a, t. p s yötä kylp ylä aloitta ravintoloissa kuin - ja wellness-hote tiaan lli, a rentoutt il avat ’mu mapiirissäkin. Lady Lin siikkia ve en aL n d E den alla’ a as Hotel Pa – lac riddy yLFiitnineasiakkailla gen kylp ja S on käytö 8 saunaa ewBe y o s lä sään Pie , joista yllknes ssä onkta o s tarin s oote s rjollH tasokkaa ao kt unl eP t ravintola i on e-kysh ttinis usahloaitoja suurin ja kaunein e tyluömnis ae c kylpylä. S a Suom t, baarit ja ka n u ron n Pieat.aArsiakkaite ,Bhie okos a hv lariumit, issa a palvriedlegvtaaeat ,osvoa aloitta lainen Ab L ilat. 6 allasta t m a n a ja y d e ö l s hoteolliintta y et hyv SOK:lla o Pala neet invoin Line Intern n Pietac e B t r a ri i i s t d Vasilievs hyvi sa Sogkeosav io ja ky ja Sonkvoin haostei lhPeala liikuntapa nal Oy ja S lmickeu Bridg lvelu ok laaja hos HtoikteelsO k u u e lykm ssa Pn lisäksid en yh os Hotel P seia o n ja Gakrd i i k t e a alace kokon itovalikoim p k t e a s n stllyia y i rin su heoite lpy.lä ön Bridg aisval taisen a ja ylellise n. Lady Lin urimman y, SPoikeotasrH isoste l So e ovat a . n l e h i k y 5 y ja Eas vinvo kos H 000 n Lisätieto Suom intielä lpylähotell en suu ja: in rav yFit –kunto eliömetrin otel mykse rin liiku jalans i k n n e to s vaativ ija n an as lapalvelut m kukset, kyl Yrjötapio Venäjä a Venäjällä tapalveluide iakkaa p Kivisaarin toim n franc ja vie n mak uodostava ylän sinne ip tee puh. +35 korkea , maajo hising t u v u 8 40 546tasoin hista t Sauvo a ja n t . ttiiinjaSVe nkkaa suo uottaja La Jukka Rä harjoitt 6283ejan + ky7lpy am dy Lin is nen, a alaista v bl Ladm H,oA 1o1s4a3st0o4 okonsäjä e t I y e SlOMK:ll98lä n +7 921 8 kä L ylpyläsGeanlleera o t ernatio Pala ine Intesaamis u8u6d, is yt@ ane 641387, tä tule ationtaal n tuula . Idnyvliense.fcie Bridgesrn jukka.ra O.yK, etju nal ottaa n eisPaietaagmeer,rkSitotäkvoäs, Hote s ä to yt s n h n ensim l in r il e P e in n@suoukr.fi lä uudalace Briti on h LadyL esta y dge, pouthelli- lmikuussa. mäise in. ine ja S li . ja + a 5 3 m 58ra 000 ne alla ho t EasyF Lady Lin 0 t6 liömet 4v0in5to9la te it o5 eLja Easy 9in 5 im ja r in t aa Pie llin asiakasta ady LinFit franchis hyvinv t o in e ja in g tikesku arissa im onisnteattisille -liikuntakesk Venäjän palv4e0luto ksesta u ä n hyip s to s k k o e u im lm tj u u ip v e il n is la ja lln aa on Suom kyttu vo tik Ketjun ta teknologteet oin mm viiehntyeis attuePskieuta e ll s vhoitteenaiaa hny avin ä s a yhteen ä,eeriritpyaikkaku s.riE enkilö on avöadtayntä s s s a a ä S s lä n o y h n is k e Fit oons Hote esti n alla. Ens koh 5 vä immäise s 40 000 puolelsPalace aBisten Molempie- jotka ov taista valmkunktouknetoske usktau Pie t ketjun taan m ridgeta r ennus n brändieat erik p ta s s e ri . s s ä it M s a h a elm ole ie se ta. Lad va yksityine n takaonisatune ikruteunsssa ja y Line mmissuarakauvasnteknah o it Lnaja ssa ty ntokes dneanisvtueondyehnt a uu2n0n1it1e. ltu t dy D AAA -luo n AabnLaaisdtyenLin L& e inB ö f äyden e ik ys Inlo kuksis e tto tegrnation skente u. sa on ineanna iaan jaal Oy jole Lady Lin ensimmä on avannut luokitettu yritysio tarjolla usinta . et on Poh isen lä S o ko s liikuntakae olisnäskusoi m o S h ajalaain Hotel hyvinvoin retchingjois-Eum an. jiaen–, L opite Pa tip elujaiä. La rom aty n nleH ady Tr vin otn& einR,eslaamlace Bridge naisille jakiireaislvim tuottdayva ainere L in m e a n ä n k x m t ita a n k ie k tj S o r k u h u – n jo . t in il s Eaasym le palveluaikata kuntoilev tunnit. L ke Fyitöosn uu udion,ejopktin allnatoto s k it a u u a im a ta k lu d t a te 3 s iv rj u e o 0 e a t kuukvairtuaalisyeL n a a n n n v m te . r a a in s jo is k L a in N tenyhtey aeawjaA uutinnologia ana mm –aosniak udelle n Peers getuliikunta sta te e n P toim.inPtaila ntiva keskLady –a uin se ntseasta ietarin Lisätietokuntosalin joka on uu al kTura pe, ru ketjtuu,njo tesja Yo sta ja osoitte käyttö si mak mrianksjaaary3h9mäliiklikuonimaussta , jo s a t k a a kskoapaivt gavaa ja sia 000 ru taohjaalöytyv issa wwöw sutapa www.clu n . jan äktem p at .ladyline.f EbaesaysFyfit.ru. myaös i, www.eVenäjällä. A laa vuodestu it -kun sa. Ma nav. enäläisille a s s y ia fi t. t k p o fi k , e ke sk www.clu uus oik Sokos H rustuvaa bladylineeutta ksun voi jak tutut Girya ote t toko uksessa asia a .ru ajamyö TallinnaoshjaalsryohnmSuie o n k m e a s Easy a 12 e s n voi kä ää suu laajijan vhid F e o ksaaajakuPieta itte o y ll t ik t o r palveluja ä ri ell-ra sc e ä ukau ssa. S a liik yhmreäeänil htjjautt,ujoahhoanrjo eisimp kuituluvuiim kläu.uCluluva matkusta ematka- sjaiekriionk.o y ä li t e 5 ä 0 lu bS usasiakk jille. ellunoems asyhFoittellniawS Hotea. E-k aille sekäEaoskyoFsitin ess–stae,kn -tu etju ta n n monipuovuolssim o e rj o a aksu o ailalamvm lisia vaih irtauttaitaaliit logiaan Lisätieto n ja toehto oeis ja: www.s n 29va ta 0 0 0ar-a pa okoshote upjalana, n opettaja ls.fi minkä voi
111
UUSKII
1
.201
.1 et 13 s i a N
Me
ROCK-MUUSIKKO A.W.
Yrjänä ja kulttuurivaikuttaja Kikke Heikkinen olivat Pietarin ensikertalaisia. ”Ennakkoluulot saivat kyytiä. Söimme loistavia ruokia ja saimme energistä palvelua. En nähnyt nihkeyttä missään”, A.W. totesi. Kikke iloitsi, että osuuskunta Lilithin kustantama homoseksuaalisuutta käsittelevä teos valittiin viime vuoden parhaimpien tietokirjojen joukkoon.
2
4
alvilajia
AT?
MUOTISUUNNITTELIJA Tiia
Vanhatapio vieraili Pietarissa ensimmäistä kertaa. ”Ihastuin kiertoajelulla kaupunkiin heti”, hän kertoi avopuolisonsa Eero Leppäsen rinnalla. Tiian putiikki muuttaa keväällä Helsingin ydinkeskustaan, ja hän matkustaa syyskuuksi New Yorkiin kulttuuristipendin turvin.
KAINEN
i mäkiviikkoa, sillä ännittävä laji. iihtoa ja etenkin mäen uraa. Hän ätietoiselta ja .
NEN
istelua televisios stä Kiira Korven ja haastatteluja. kko eivät kolahda
RTARANTA
ostaja, juontaja maisesti eniten jää erittäin vauhdikas käyn usein paikan ssa pelejä. Olen t jalassa monta sillä pelaan kau
LA
112
KUVAT ATTE KAJOVA, ARI K. OJALA, ROSEMARIE SÄRKKÄ, JONNA ÖHRNBERG, LEHTIKUVA, ALL OVER PRESS
S
ttaja ni mielenkiintoni sesti jääkiekkoon. umilautailua, aastohiihtoa sekä ännityslajina ahiihtoa.
JUHLAHUMUA PIETARISSA – RAKASTUIN PIETARIIN kertaheitolla. Tie-
RUOKAFIILISTELIJÄKSI tunnustautuva
vuoden 2007 Idolsvoittaja Ari Koivunen ihastui venäläisiin herkkuihin. ”Yksinkertainenkin ruoka on tajuttoman maukasta”, Ari totesi. Nykyään hän laulaa Amoralyhtyeessä ja tekee duokeikkoja muusikko Luca Garganon kanssa.
sin, että kaupunki on nykyisin moderni, mutta sen monipuolisuus yllätti. Arkkitehtuuri, pienten yksityiskohtien kauneus ja historia kiehtovat. Palaan ehdottomasti takaisin senkin vuoksi, että sukujuureni johtavat Pietariin, muotisuunnittelija Tiia Vanhatapio fiilisteli ”Pohjolan Venetsiassa”, jossa hän vastaanotti uuden vuoden. Tiia ja muut julkkikset matkustivat Pietariin kaupungin kolmen Sokos Hotellin kutsumina. Uusivuosi on venäläisille vuoden suurin juhla. Vieraat pääsivät nauttimaan kuplivasta humusta keskustan uusissa, trendikkäissä ravintoloissa. Hotelli Palace Bridgen ylellinen kylpylä- ja saunamaailma tarjosi virkistystä väsyneille juhlijoille.
NÄYTTELIJÄ Jani
Toivola otti matkaseurakseen parhaan ystävänsä Tiina Haapiaisen. ”Kaupunki hämmensi positiivisesti. Kun luulin nähneeni kauneimman palatsin, nurkan takaa löytyi aina isompi ja upeampi.” Jani ehti tutkailla myös naisten pukeutumista. ”Katukuvassa naiset ovat viimeisen päälle. Arvostan rohkeutta, jolla he kantavat itsensä.”
lle unnakse
Jokik s. JA ELLEN riin oli kolma JUONTA ieta n,
tka P paljo (oik.) ma tä on aina niin ertaais k ”Tekem ehtinyt vielä puute en iera etten oleppailemaan. Se a”, hän tarissa v ustonen ja hän ll u kaan sho ata ensi reissu kuuMinka K a, näyttelijä Aaro ik n pitää pa llenin kevääsee joista siippans nn vaikuttuivat , E h ia a i. e s k m it ro u h k u a k a ic r W hasta a t viimek- n u uusia aluevalt ielä julkisesti. n a v n e v lu llu enit aalisa puhua . ”Olen o a hän ei sa o Ida aloittaa minnot. tuurista sa 12-vuotiaan k p is u is jaknuo Pikkus as9k4eteara si Pietar ukilpailussa. Ka ä ngao kuUuOsDsaENm19 Räsänen miekkail muuttunut siit V n Tiina punki o , Aaro sanoi. ningatar ango i” t s a n 1999 t anto im e u d h ja vuo erv s Petri H rhe kuninga pe nellisen ovat on n edessä, sillä ma tapahtu rin en ottaa pa lasta. d o a Tiin tä is tä yhte simmäis onna u v t ituva He avio a liitto päättyi utt 2001, m n vuotta eitsemä pari s n o ro e t min. Ny myöhem t toisensa uu ny on löytä pienokaisen , ja n e e ll e d huhti aika on laskettu lemmilla on Mo kuussa. taan ta liitois aiemmis r. yksi tytä a Pie-
erta ÄISTÄ k äyttelijä ENSIMM illut n
P
STA U T O D O
HoSOKOS PIETARIN imitusjohtaja
arib of the C , Pirates om lo B lando vien Or da Kerr, 27 an malli Mir van. Pirpan u a v a ik uo po Kolme v koinen. yhkyläis leet ky orm vihkis hein
NE PU
AATISSA MAISTR 001 avi-
2 vuonna en Tiina id e n u oit ja Petri Räsäsen on häitä n Hervan Tangojuhlittiinoilla seumarkkin esänä. k raavana
JALK
Dav ja h Vic pi A S S A -OHJELM uusS U O to T K PU yvä Iina h heittäyt hli uuttavuotta tonen ju puolisonsa jä näytteli en kanssa. e Kai Vain vaihde oli n ”Vuode a tulla Pietariin. ik a ä v y arash ki pisti p Kaupun sinkin iltar taan. Va oli vaikuttava.” s valaistu tyy kesällä n ii s e i r linnan Pa Suomen yhdessä övärintytär y Ronja R ässä. lm e t y ä -n
o tellien t rvenpää (oik.) Jä i n a h o Ilkka Ju muusikk toivotti tervetulleeksi . Alangon oden viettoon u v n e d in k u i eten lle u ieleen jä unnakse EN Jokik li kolmas. ”M n kujanjuoksu i L L E JA JUONTA ka Pietariin o aljon, öine aystäväni Sam ij t . p Piea a t (oik.) ma tä on aina niin ertaa- taiteil ylahden kanssa n r e k e is ÄISTÄ lijä ”Tekem ehtinyt vielä k puute Hyrsk me äärimmäis ENSIMM raillut näytte n le e e im ie ik o S y n v a s . ä n a p k n h s e E a n t is a t ja ii r e n ta ppailem nkiintois lla”, hän uustone kaan sho ata ensi reissu kuu- miele ”, Ilkka virnisti. Minka K a, näyttelijä Aaro ik n in a e s t p e ih n s a ko pitää llenin kevää siippa nn vaikuttuiv , joista E h Wichma nhasta arkkite ek- nauroi. ia aluevaltauksia lkisesti. a luu uus a puhua vielä ju aaliseniten v ”Olen ollut viim loku. a bean -e puib r hän ei sa o Ida aloittaa minnot. a tuurista sa 12-vuotiaan C ip k is u of the 34, ja hu Pikkusis askeeraajan op si Pietar ukilpailussa. Ka ä Pirates Bloom, vat saaneet m o t il a d ii a s s n s k t k u la u u r ie k o un m vien O esin muutt Kerr, 27, punki o , Aaro sanoi. Miranda irpana on parin li ll a i” m t s e P t . s n u a r v huima u e au
POIKA TULI
poikav olme vuotta s oivat t K koinen. yhkyläiset vaih e leet ky ormuksia viim vihkis ussa. heinäku
113
Hotellit esittelyssä
SOKOS HOTEL PALACE BRIDGE Sokos Hotel Palace Bridge on upea wellness-painotteinen kaupunkihotelli Pietarin historiallisessa keskustassa, Vasilin saarella. Hotellin nimi tulee lähellä sijaitsevasta kuuluisasta Palatsisillasta, joka vie suoraan Pietarin päänähtävyyksien pariin – Eremitaasiin, Palatsiaukiolle, Amiraliteettiin, Iisakin kirkolle sekä Nevski Prospektin alkuun. Sokos Hotel Palace Bridgessä yhdistyvät upealla tavalla uusi ja vanha
Pietari – hotellin sydän on 1800-luvun puolivälissä rakennettu tiilimakasiini joka toimi aina vallankumoukseen asti kuuluisan pietarilaisen Jelisejevin kauppiassuvun viinikellarina. Nyt näiden vanhojen holvikaarien alta löytyy moderni ja monipuolinen viihdeja hyvinvointimaailma: ravintola Sevilla, elämysravintola Dans Le Noir?, EasyFit ja Lady Line -liikuntakeskukset sekä upea kylpylä sauna- ja suihkumaailmoineen. Sokos Hotel Palace Bridge on samanaikaisesti kansainvälisen tason kokoushotelli, jossa on helppo järjestää niin päiväkokous kuin suuri kansainvälinen konferenssi. Hotellissa on 324 huonetta, yhdeksän kokoustilaa, kaksi ravintolaa, kahvila ja aulabaari sekä Pietarin keskusta-alueen suurin hyvinvointikeskus.
Ravintola Sevilla Hotellin pääravintola on tunnelmallinen Sevilla, Espanjan parhaimpiin
114
ta sekä hotellin aulatilasta, jossa on useita ihanan upottavia sohvaryhmiä. Tunnelmaa lisää aulan takka. Bridges Lobby Loungen ruokalistalta löytyy klassikkoja kuten Caesar-salaatti, Club sandwich, hampurilainen sekä paikallisia venäläisiä herkkuja. Bridges Lobby Lounge toimii kohtaamispaikkana niin hotelliasukkaiden kuin pietarilaisten keskuudessa.
makuihin erikoistunut ravintola. Holvikaarien ja mahtavien kristallikruunujen alla ravintolan herkut pääsevät arvoiseensa miljööseen. Sevillan listalta löytyy mm tapaksia, rapeita salaatteja sekä meheviä herkkuja grillistä.
Aulabaari Bridges Lobby Lounge Bridges Lobby Lounge aulabaari on hotellin sykkivä sydän, onhan se auki 24/7. Aulabaari koostuu kahdesta osasta – itse ”sillalla” toimivasta baaris-
Elämysravintola Dans le Noir? Dans le Noir? on lokakuussa 2011 avattu uniikki elämysravintola. Uuden ravintolan ideana on ruokailu pimeässä tilassa, jossa asiakkaita palvelevat sokeat tarjoilijat eli oppaat. Ennen ravintolaan menoa asiakkaat valitsevat menunsa neljästä eri yllätyksellisestä vaihtoehdosta, joiden valikoima perustuu venäläiseen ja ranskalaiseen keittiöön. Varsinainen menun sisältö paljastetaan asiakkaille vasta ruokailun jälkeen. Ravintola sijaitsee hotellin aulakerroksessa ravintola Sevillan yhteydessä.
115
Hotellit esittelyssä
Kahvila Garden Café Garden Café kahvilasta löytyy pientä purtavaa niin makean kuin pikkusuolaisen nälkään. Garden Cafe toimii myös Dans Le Noir? elämysravintolan aulatilana, jossa voi illalliskokemuksen jälkeen vielä siemailla vaikkapa lasin viiniä ja ystävien seurassa pohtia nautittua ainutlaatuista illallista täydellisessä pimeydessä.
Kylpylä Sokos Hotel Palace Bridgen todellinen helmi on sen ylellinen kylpyläosasto. Roomalaistyylisessä kylpylässä, vanhojen holvikaarien suojassa on
...lumiparatiisia, kelosauna, turkkilainen hammam, höyrysauna, luolasauna...
116
ainutlaatuinen tunnelma. Vanhojen seinien sisältä paljastuu moderni ja ylellinen kylpylämaailma, joka tarjoaa kehon ja mielen rentoutumista ja hyvinvointia. Allas- ja hemmotteluhoito-osastojen lisäksi kylpylässä on monipuolinen sauna- ja suihkumaailma. Ison uima-altaan lisäksi allasosastolla on erilaisia porealtaita rentoutumiseen ja nauttimiseen. Erikoisuuksina mm. mineraaliallas, kylmäallas ja lasiseinäallas. Lisäksi kylpylässä on myös erillinen suihkumaailma, jossa voit kokeilla esimerkiksi trooppista suihkua. Kylpylähotellin monipuolinen ja eksoottinen saunaosasto koostuu kahdeksasta täysin erityyppisestä saunasta. Saunamaailmassa voit kokeilla suomalaisen ja venäläisen saunan lisäksi kaldariumia (kuuma huone kuumavesialtaineen), lumiparatiisia, kelosaunaa, turkkilaista hammamia, höyrysaunaa sekä luolasaunaa. Hemmotteluhoito-osasto luo hyvää oloa erilaisilla hoidoillaan. Hoitovalikoi-
117
Hotellit esittelyssä
tumma tammilattia, vanhat tiiliset holvikaaret ja valaistuksena kristallikruunut! Lady Line on sekin varustettu Technogymin viimeisimmillä laitteilla ja etenkin Pietarin ensimmäinen lämmitetyn studion Hot Yoga ja Hot Pilates -tunneilla voi aistia häivähdyksen orientin tuulahduksesta. Tunnelmallisissa kellariholveissa pääsee myös keilaamaan.
Kokouspalvelut
Hotel Palace Bridgen “sillalta“
masta löytyy mm. hieronta-, vartalo-, kasvo-, käsi- ja jalkahoitoja.
Harrasteet Sokos Hotel Palace Bridgen hyvinvointikeskukset EasyFit ja naisille suunnattu Lady Line häikäisevät upeudellaan. Modernissa, uusinta teknologiaa hyödyntävässä kuntokeskuksessa on
118
Sokos Hotel Palace Bridge on kansainvälinen kokoushotelli, jonka monipuolinen ja korkeatasoinen varustelu mahdollistaa monenlaiset tilaisuudet. Ballroom, muunneltavat tilat ja nykyaikainen kokoustekniikka tarjoavat puitteet niin muutaman kuin yli 350 hengen tapahtumille. Hotelli sopii erinomaisesti esimerkiksi kokouksiin, seminaareihin, konferensseihin, koulutustilaisuuksiin, gaalaillallisiin, yksityistilaisuuksiin ja häihin.
SOKOS HOTEL OLYMPIA GARDEN Sokos Hotel Olympia Garden on korkeatasoinen ja kodikas hotelli Pietarin ydinkeskustan tuntumassa. Hotelli sijaitsee vehreässä puistossa yhden Pietarin valtaväylistä, Moskovskii prospektin, varrella ja on siten sijainniltaan erinomainen valinta niin työ- kuin vapaa-ajan matkustajan kannalta. Hotellin lähistöllä
Ravintola Fransmannissa tunnelmaa luo myös takka.
on runsaasti kauppoja ja ravintoloita, ja lähin metroasema (Tehcnologicheskii Institut) on vain kahden minuutin kävelymatkan päässä. Hotelli on myös Pulkovon lentokentälle vievän tien kupeessa, joten matkustus sinne on vaivatonta. Sokos Hotel Olympia Garden on erinomainen kokous- ja konferenssihotelli, joka monipuolisten kokoustilojensa vuoksi soveltuu hyvin erityyppisille tilaisuuksille. Sokos Hotel Olympia
119
Hotellit esittelyssä
Gardenin 13 muunneltavissa olevasta kokoustilasta löytyy oivallinen tila paitsi kokouksille myös koulutustilaisuuksille, seminaareille tai vaikkapa yrityksen juhlatilaisuudelle. Hotellissa on 348 huonetta, 13 kokoustilaa, ravintola, baari sekä kuntosali ja sauna.
Ravintola Fransmanni Sokos Hotel Olympia Gardenissa sijaitseva viehättävä ravintola Fransmanni tarjoaa provencelaisen keittiön herkkuja. Fransmanni on erikoistunut nimenomaan maalaisranskalaiseen keittiöön ja maukkaat annokset, hyvät ranskalaiset viinit, tuore juuri paistettu leipä sekä ravintolasalin tunnelma takkoineen tekevät illallisesta kotoisan mukavan elämyksen. Ravintola Fransmannin viehättävä kabinetti soveltuu hyvin erilaisten pienimuotoisten yksityistilaisuuksien järjestämiseen.
120
Fransmanni Bar on mukava kohtaamispaikka, jossa voi nauttia ystävien tai työtoverien kanssa lasillisen viiniä tai kupposen kahvia, siemailla hyvää olutta ja pelata biljardia tai vain rentoutua ja käydä läpi sähköpostiviestejä. Viikonloppuisin baarissa on usein myös elävää musiikkia tai DJ. Kesäisin Fransmanni Bar laajenee puiston puolelle, kun terassi aukeaa suoraan vehreään puistoon.
SOKOS HOTEL VASILIEVSKY Sokos Hotel Vasilievsky sijaitsee 8. Linjalla Vasilin saarella, josta on 10–15 minuutin kävelymatka moniin Pietarin päänähtävyyksiin. Sokos Hotel Vasilievskyn huoneet ovat elegantisti sisustettuja ja värimaailmaltaan lämminhenkisiä. Hotellissa on useita erityyppisiä, yksilöllisesti sisustettuja huoneita. Hotellin tunnelmallisuutta lisää julkisissa tiloissa pidettävä kuukausittain vaihtuva modernin venäläisen taiteen näyttely.
kuten Eremitaasi, Iisakin kirkko ja Amiraliteetti ovat nekin vain 15 minuutin kävelymatkan päässä hotellilta, Nevan toisella puolella. Hotellissa 255 huonetta, viisi kokouskabinettia, ravintola, pubi, kuntosali ja sauna.
Ravintolat Repin Lounge Restaurant & Bar on hotellin kohtauspaikkka, ja ravintolan italialais-amerikkalainen keittiö tarjoilee tuttuja klassikoita uusin ja yllättävin tavoin.
Hotellin läheisyydessä on kiehtova kauppahalli, viehättävä Pyhän Andreaksen tuomiokirkko, vilkas kävelykatu, Taideakatemia sekä Kunstkamera museo. Lähimmälle metroasemalle (Vasiliostrovskaya) on seitsemän minuutin kävelymatka. Pietarin päänähtävyydet
121
Hotellit esittelyssä
Venäläiset herkut ovat toki myös edustettuina Repin Loungen listalla. Baarin mukavissa sohvaryhmissä on helppo rentoutua niin työpäivän päätteeksi kuin kaupunkiin tutustumisen lomassa. 8th Line pubissa on runsas valikoima oluita ja siidereitä. Pubin viskivalikoima on puolestaan yksi Pietarin laajimmista. Oluen lomassa voi pubin isolta valkokankaalta seurata urheilulähetyksiä. Ja jos urheilua katsoessa tulee nälkä, löytyy 8th Linen listalta hyvä valikoima kunnon tuhtia pubiruokaa!
Kokoustilat Sokos Hotel Vasilievskyn kokouskabinetit ovat viihtyisiä, ja moderni taide kokoushuoneen seinällä tuo raikkaan tuulahduksen kokouspäivään. Kokoustilojen nimet tulevat Vasilin saaren kolmesta suuresta valtaväylästä: Bolshoy, Sredniy ja Malyi prospekt. Suurimman kokoustilan, Bolshoy prospektin, kapasiteetti on 55 henkilöä.
122
Juhlatilat Hotellin kabinetit soveltuvat erinomaisesti pienimuotoisten yksityistilaisuuksien pitoon. Viehättävän ilmapiirin ja ammattitaitoisen henkilökunnan johdosta hotellista onkin muodostunut erittäin suosittu hää- ja syntymäpäiväjuhlien pitopaikka.
123
.. .. .. .. VI. Kaksi jarvenpaata - P채채t채 huimaavaa johtamista x 2
124
.. .. .. Juhani Jarvenpaa Primusmoottori ja diplomaatti Juhani Järvenpään merkitys projektin toteutuksessa oli korvaamaton. Hän valitsi oikeat ihmiset oikeille paikoille ja hänen peräänantamattomuutensa seurauksena pyöritetään nyt kolmea hotellia. Jokainen tätä kirjaa varten haastateltu henkilö kertoo tämän ja vieläpä moneen kertaan. Juhani on toiminut koko aikuisikänsä hotellibisneksessä. Ennen SOK:ta hän työskenteli Rantasipillä. Johtotehtäviin miehen valmisti Oulussa Sokos Hotellien oma kenttäkoulutus, jossa tehtiin kaikkia alan töitä parhaan mahdollisen kokonaiskuvan saamiseksi. Venäjän keikka ei ollut Juhanille ensimmäinen ulkomaankomennus. Oppirahat kansainväliseen liiketoimintaan käytiin maksamassa Yhdysvalloissa, mistä omaksuttiin suuren maailman tavat ja bisneksen käytäntö.
Juhani Järvenpää on itse elänyt Venäjää joka solullaan alusta saakka. Kulttuurin hän on oppinut ja sisäistänyt; eleetkin sen jo paljastavat. Yksinkertaisesti sanottuna tiimi hankki paikallisen knowhow´n tekemällä asiat käytännössä, koska ohjekirjoja ei ollut. Jos oli, ne eivät ainakaan olleet käypiä käytännössä tai niiden juna oli mennyt jo. Suoriutuminen tehtävistä vaati täydellistä läsnäoloa ja tinkimätöntä muuntautumiskykyä kulttuurissa. Tämä oli Juhanin selkeitä vahvuuksia. Anne Berner avaa liikekumppaninsa sielullisia ominaisuuksia: Jussi oli mainio, koska hänestä tuli melkein ensi-istumalta venäläinen. Tämä on merkille pantavaa, sillä aluksihan hän ei kielimuurista johtuen ymmärtänyt paljoakaan keskusteluista. Mutta vaikka hän ei ymmärtänytkään, hän alkoi silti keskustella, liftata ladojen kyytiin, neuvottella hintoja ja asua keskustassa. Hän jopa ryhtyi samaan vuorokausirytmiin, opetteli venäläiset tavat ja ulosannin dramatiikan kokouksissa. Hän tutustui nopeasti ihmisiin, yhtä lailla taiteilijoihin kuin
125
rmoa a t e e s tarvit ä hteil l u s ä n Tä i taisi h o itetk o ö s l o i k n hen Ja o . a a k a . Ja i v a a a tt j e siin a luet s n a v le on . i s tava o s u sitä J
126
Ville Relander muistaa Juhanin suorapuheisena, mutta intohimoisena visionäärinä.
byrokraatteihin. Hänelle Pietarissa riitti paljon oppimista ja energiaa, mitä hän imi itseensä vierailemalla näyttelyissä ja teattereissa, joissa hän sai ystäviä, tutustui taiteilijoihin, kävi luostareissa ja alkoi heti aistia venäläisen luonteen. Siitä huolimatta hän ei tehnyt hotelleista venäläisiä, lisäsi vain pieniä yksityiskohtia, joiden tiesi vetoavan venäläisiin. Hän hankki myös oikeat vodkat ja teet tarjoiltavaksi. Venäläisyys on enemmän ruoassa ja juomassa näissä hotelleissa.
Jussi sanoo aina mitä mieltä on. Se ei aina ole välttämättä mukavaa, mutta tämmöisissä urakoissa se on hyvä ominaisuus. Ja se on myös perivenäläinen ominaisuus. Vaikka hän onkin suorapuheinen, hänellä on taito kommunikoida todella hyvin erilaisten ihmisten kanssa, oli kyseessä sitten siivooja tai kaupunginjohtaja. Juhanin kanssa oli myös mahtavaa käydä ulkona, koska hän piti hyvästä ruoasta, juomasta ja seurasta. En usko että tämä projekti olisi koskaan tapahtunut ilman häntä.
Venäjällä tarvitaan, että opettelee kielen ja kulttuurin, ja niin Juhani on tehnytkin. Ihmisten keskinäinen luottamus on tärkeämpää kuin Suomessa, koska laki ei suojaa samalla lailla kuin kotimaassa. Täällä tarvitsee tarmoa henkilökohtaisiin suhteisiin ja aikaa. Ja on osoitettava olevansa luotettava. Ja sitä Jussi on.
Juhani itse kuvaa venäläisen kulttuurin antia: Suomessa esimerkiksi sunnuntaiilta on tylsyyden huippu. Täällä on toisin! Työläisetkin pistävät parhaat päälle mennäkseen Nevskille näyttäytymään ja tapaamaan ystäviä. Jopa Putin ja Medvedev tapaavat lähipiiriä datšalla rennosti sunnuntaisin. Se on pietarilainen tapa tsaarin ajoista lähtien!
Pietarin Sokos-hotellien ensimmäinen ja toinen johtaja, Juhani ja Marja-Liisa Järvenpää. Vaikka sama sukunimi on täysi sattuma, Pietarissa monet kuvittelivat Jussin jättävän vallan ”vaimolleen”.
127
Vallanvaihto Vuoden 2011 syksyllä Sokos Hotellien valta vaihtui Venäjällä, kun Marja-Liisa Järvenpää astui Juhani Järvenpään saappaisiin. Juhani Järvenpää on itse palkannut Marja-Liisa Järvenpään. Tosin jo toistakymmentä vuotta sitten. Piti löytää henkilö joka vastasi tarpeeseen, Juhani sanoo kesällä 2011. Mies tuntee Maisan (kuten Marja-
Vallan vaihtuessa ei pitopöydästä herkkuja puuttunut.
128
Liisaa kutsutaan) tekemiset ja uskoo hänen olevan oikea henkilö jatkamaan johtajan pallilla. Juhani on saanut myös Suomessa kollegiaalista tukea löydölleen, ja toinen Järvenpää jatkaa Juhanin viitoittamalla tiellä. Olen tuntenut Jussin toistakymmentä vuotta. Hän on ottanut minut S-ryhmään töihin. Tapasimme vuonna 1991 ensimmäistä kertaa, kun olin Haaga-Helian Restonomi-lehdessä päätoimittajana. Kirjoitin pääkirjoituksen, joka sai Juhani Järvenpään hiiltymään. Mies otti minuun, opiskelijaneitiin, yhteyttä kysyäkseen kuvaako artikkelin sisältö opetuksen tasoa yhdessä maan johtavassa ravintola- ja hotellialan koulussa vai arvoisan opiskelijan ymmärryksen puutetta. Olin sekoittanut kaksi alan keskeistä termiä: käyttöasteen ja käyttökatteen. Dialogin laatu kuitenkin parani edetessään, ja erehdyksen perustelujen jälkeen nopeisiin päätöksiin erikoistunut Juhani oli valmis palkkaamaan siltä istumalta toisen Järvenpään SOK:lle. 2011 ympyrä sulkeutui, ja Marja-Liisa Järvenpää järjesti Juhanille läksiäiset Venäjällä.
.. Tyhma ei ole .. .. joka pyytaa - vaan joka maksaa
Pietarin Pulkovon lentokentälle johtavan Moskovan valtatien varressa ja Olympia-puiston (ven. olympiskij sad) kupeessa sijaitseva Sokos Hotel nimettiin valmistuttuaan Olympic Gardeniksi. Ei kauaakaan, kun Sotšin 2014 talviolympialaisten valmistelujen keskeltä tuli tiukka nootti: komitealla on yksinoikeus Olympic-nimeen. Nimenkäytön poikkeusluvan saaminen olisi maksanut päätähuimaavan summan, joten nimestä olisi luovuttava ja äkkiä. Juristien tilannetajun ansiosta huomattiin pian, että Moskovan olympialaisiin liittyvä Olympia paviljonki oli hotellin vieressä, ja koska kyseessä oli myös paikan nimi, ei käyttöä sellaisenaan voitaisi estää saati vaatia siitä korvauksia. Hotellista tuli Olympia Garden ja alkuperäinen mielikuva säilyi ennallaan. Yksi kirjain muutettiin, rahaa säästyi rutkasti ja kaikki olivat tyytyväisiä.
VII. Ruoka,
juoma, ilo ja elo
- Nautitaan täydestä sydämestä, täysin vatsoin
130
.. .. .. Venalainen keittiO Maailman suurimman valtion maalaismaisen keittiön ja klassisten Euroopasta lähtöisin olevien reseptien fuusio on jo tsaarien ajan perua. Venäläinen keittiö saa aikaan unohtumattomia elämyksiä, jotka tunnetaan kansainvälisesti nimeltä. Jos Suomi yhdistetään sanaan sauna, niin Venäjästä tulevat mieleen blinit, borssi, vodka ja kaviaari. Kaviaaria löytyy vielä luonnonvarana, mutta sampikalan mäti on tätä nykyä enemmän kalanviljelyn kuin kalastuksen tulosta. Ruokapöytien mustan kullan lisäksi venäläiset rakastavat kalaa ja äyriäisiä. Tuhansien massiivisten jokien ja monien merien Venäjältä löytyy kulinaarista eksotiikkaa veden hedelmien ystäville. Nykyään varsinkin kuningasrapunakin tunnettu kamtsatkanrapu, jopa 15 kilon painoinen jättiläisäyriäinen, on erittäin suosittu illallispöytien kruunu tasokkaissa pietarilaisravintoloissa. Lisäksi erilaiset lihapadat, juureskeitot ja piiraat ovat vakioruokia kansan ruokapaikkojen menuissa. Venäläiset syövät mustaa leipää lähes kaikilla aterioilla, usein ilman voita tai muuta levitettä. Aamuisin
syödään kashaa, eli puuroa. Ei tarvitse olla gastronominen nero nähdäkseen mistä moni suomalaisen pöydän kansallisruoaksikin nostettu resepti on peräisin. Venäläinen pitopöytä on tarjonnaltaan hitusen koreampi; kuten kansallisuuksien kirjo tässä rotujen sulatusuunissa, ovat myös venäläisten ruokien ainesosat ja reseptit peräisin hyvin laajalta alueelta. Zsolt Pleszinger, Sokos Hotellien Vasilievsky & Palace Bridge unkarilainen keittiöpäällikkö, kertoo idän ja lännen eroista: Lännen ja idän välillä vallitsee suuri ero illalliskulttuureissa. Venäläiset rakastavat juhlia enemmän kuin ketkään muut. Salaatit, zakuskat eli startterit ovat valtaisat, ja vodkaa pitää olla vähintään juhlissa kuin juhlissa. Keski-Euroopassa syödään ensimmäinen ja toinen ruokalaji. Ehkä myös jälkiruoka. Venäjällä istutaan puoli päivää pöydän ääressä ja mässäillään menemään. Toisinaan muut asiakkaat, italialaiset ja ranskalaiset varsinkin, häiriintyvät kun rikkaat venäläiset juhlivat. He eivät katso hintoja, vaan nauttivat täydestä sydämestä – ja täysin vatsoin. Pietarissa
131
juä itä p in a u a k k ta lle n a i a k le . k s l i k a T av sia tt a u t a hyvintell halle n voiva väestö va
viihtyy ravintoloissa ja haluaa myös tulla nähdyksi siellä. Myös isot merkkiautot, design-vaatteet, korut, kellot ja koko elämäntyyli puhuvat statuspainotteisen naamankulutuksen puolesta. Euroopassa miljonäärikin voi olla tavallinen tallaaja. Venäjällä, kun on rahaa, sen pitää näkyä.
Uudistumisen paine ravintoloissa Vanhan kauppiaan viisaus – asiakas on aina oikeassa – pätee myös tuoreemmassa markkinataloudessa. Sokoksen keittiöissä on jouduttu tarkasti tutkimaan, mitä asiakkaat todella haluavat, ja on perehdytty myös siihen, paljonko he ovat valmiita maksamaan siitä. Nykyvenäläiseen mentaliteettiin kuuluu vahvasti uutuuden tarve, etenkin vauraissa ja maksukykyisissä piireissä. Joskus SOK:nkin on vaikea vastata kysyntään; asiakkaat saattavat käydä trendipaikoissa pari
132
viikkoa, kunnes miljoonakaupunkiin nousee taas täysin uusi paikka. Menuita ja ravintoloiden ilmeitä uudistetaan, kun uusien tuulien tarvetta aistitaan ilmassa. Viimeksi Vasilievskyn Repinissä vaihdettiin ranskalaiseen keittiöön nojaava ruokalista tutumpaan italialaiseen ja helpompiin variantteihin. Muissa hotellien ketjuravintoloissa on enemmän tai vähemmän toteutettu yhtiön omia tuttuja konsepteja, mutta venäläisen mestarin mukaan nimeytyssä Repinissä on vapaampi toteutus. Anniskelun laatu, ilmapiiri ja tarjonta vaikuttavat aina viihtyvyyteen. Vasilievskyn 8th Line Pubi on onnistunut luomaan nahkaansa asiakkaiden mieltymyksien mukaan. Kuten usein Venäjällä, sekin on myös ihmisestä kiinni. Päälle parikymppinen innokas Bar Manager kehittää koko ajan toimintaa, ja lyhyellä aikajänteellä tulos on onnistuttu tuplaamaan. Salaisuus piilee vanhoissa kikoissa. Tiskin takaa pitää jutella asiakkaalle kuin vanhalle tuttavalle. Paikallinen vakioasiakas, Aleksander,
poikkeaa joka päivä vaikka vain kahville. Toisiin hotelleihin verrattuna pidän Sokoksen hotellien erilaisesta atmosfääristä. On mukavaa relata kun muualla on kiireinen tempo, Aleksander pohtii.
.. Pimeita makunautintoja a la Dans Le Noir
2011 Lokakuussa avattiin Sokos Hotel Palace Bridgen yhteyteen mielenkiintoinen uutuus – pimeä ravintola – jonka konsepti on yksinkertainen: asiakas ruokailee täysin pimennetyssä huoneessa. Pimeys blokkaa ruokailusta näköaistin pois ja virittää muut aistit, varsinkin haju- ja makuaistin korostuneen tarkoiksi. Pimeässä ruoka todellakin maistuu paremmalle, jos se on hyvin tehty. Vaikka kyse on ranskalaisesta franchise-konseptista, on Pietarissa tehty tiettyjä venäläistämismuutoksia. Ranskassa ravintolassa on vain yksi menu, mutta Pietarissa neljä. Lisäksi ne pyritään uudistamaan parin kuukauden välein. Ruoasta keskusteleminen ja raaka-
aineiden arvaileminen nousi luonnollisesti tavallista suurempaan rooliin. Wauelämyksiä oli lukuisia! Hiljaisina hetkinä tuntui kuin ihmiset olisivat kadonneet ympäriltä. Menulle valittu viini täydensi elämystä. Tuoksujen ja makujen korostuminen sekä oman makuaistin todellinen testaaminen tekivät illasta ainutlaatuisen. Ravintolan sisustus, pälyilevät ihmiset tai annoskateus eivät vaivanneet. Silmillä syöminen ei tullut kuuloonkaan! Taustalla soi musiikki ja sekin sai pimeydessä aivan uuden sävyn. Tavallaan Dans Le Noir avasi aivan uuden ulottuvuuden aistien ytimiin, kommentoi helsinkiläinen ravintoloitsija ja Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! -tv-ohjelman tekijä Antti Eronen kokemustaan pimeäravintolasta. Konseptissa on myös mielenkiintoinen ja mielekäs lisäarvo, sillä tarjoilijoina toimivat sokeat, ja tavallaan asiakaskokemus pimeäravintolassa on kuin pikakurssi sokeiden maailmaan. Läpitunkematon pimeys luo erikoisen tunnelman ja tuo ruokailukumppaneissakin esiin vivahteita, joihin ei ehkä koskaan ole kiinnittänyt huomiota. Harva modernin maailman ihmisistä itse asiassa edes muistaa miltä
133
juopottelee elope. Afroja sotasaniautoillaan sa, kunnes diten ja uun kisailua. joka joutuu een inhan sattavaksi. ssä nuoret arra stavat
ravintolan pimeät tunnelmain t
n hillittöm ja paikassa, taruissa ja nyk ästi ajassa poikkeuksellisen mahtava poukkoilevasta Laura Gusyelämässä ja omaääninen teos ja sen lutafs son in keminen on virkistävintä Huorasadusta. Estoitta , mitä Gustafsson tuo mukaan fabu loiva pitk ään aika an koti mai sessa mattomasti kaikki akti puolihuoli- kirjalli suudes sa on tapaht uvistien huo- nut – Kat lenaihee ja Ketun Koh ti iskaupasta ja ydin t ihm DANS LE NOIR voi- tämän kirjavuodenKätilön kanssa pim mas taeytt alkaä. en. Jopa villieläimet kää parasta antia. ntyvätSok kopara tiisissa vegaaneiksi. Yllä Markus Ånäs truok täen Laura Gustafsson: Huorasatu ailu mon n salliset yritykse ikan (Into) t saav aluk tällä kert aasiolla rauhassa. Gustafs at soasia kka nin at mahtava paro kiel i on Lau ra Gus dia tafsson. Kirja pississaa kiel an tä,teta 7-pä ivää ja oletettu esiintyy Ars Cafe -illassailijatar ssa auttaisin?’ a blondistelua. jono ”’Miksi Kiasmassa tänään kello marras ’Sun täytyy. kuu 201 1 pimta 18. eää n ravintolasaliin.
seiden alle, liikk liki alasti vain näkinke uuhan hän ngät rintojensa peittona, ”no ei oike at tietenkään, sellaiset designit!”. Miehet ovat kädettömiä tömiä, kuolaavat vaan, ja ja silmätjos puhuvat, niitten suusta tulee vaa n” Ainoat vak avastiotett rörrörör”. avat miehet ovat joko hyvännäköisiä bodattuja hupsuja tai sitten (tosin vastentahtoisesti puoleensavetäviä) maskuliinisia sotureita. Jopa poikavau vat purskahtavat itkuun ymmärtä essään sukuKauppa lehti | Perjant aina 11.
Tyyliopas
oitti
■ Vuoden 2011 kirja
llisuuden Finlandia-palkintoehdokka ina Laura Gustafssonin Huo ovat rasaTom mi-Kaa dun ohella Aitiorina näyt Eeva tää tien virheettömään bisn Aroespukeutum sen Kallorumpu (Teos), Kristina Carlsonin William N. päiv (Otava), Laila Hirvisaaren äkirja Minä, Katariina (Otava), Rosa Liks Hytti nro 6 (WSOY) sekä omin Jenni Linturin Isänmaan tähd en Palkinnon saajan päättää (Teos). rinjohtaja Pekka Milonoff teatte, alunperin näytelmäksi sovijoten Huorasatu lienee vahvoilla tettu .
Sokos nappasi ranskalaisen ravintolakonseptin, jossa syödään pimeässä ja tarjoilijat ovat sokeita tuntuu olla täysin pimeässä tilassa, kau3sivu on valoa kaikkialla ja hajaPietari pungeissa Tarjoilijana pimeäravintolassa työsNäinä päivinä kiihtyy supi Martti Kiuru tojemme daamit suunnit na yli sermien ja neuvottelupöytien, kun 23 3s iv u tele vat lopp uvuoden juhlakauden martt i.kiuru@kau kaikkea täht dite ereh- puolens ppalehti.fi asutetulla seudullakin säkkipimeää yötä kentelevä Daniil Slutsker äimessä on firmankertoo a. Lop ulta ollaan Lilithin pikkujoulut, tuo potentia tyyliään joh- Sun oikeesti täyt sen ja epäonnistumisen u Helsin- doll a laht yy.’” aam Ruo näy assa ka ttämö. Ylilyönneiltä ei alisin onn Piet Patr ss aris iark ik aatt toim tituu sesathilli ia. iva tiota vuonna tulla välttymään on muu- Pi Sok tyttöm os-h varmasti tän lyästi ina. Gus o- pros inyleensä tafs ä valaisevat ainakin tähdet työstään: Kys sonilois Telens e on in kirj erehkuu. telli osa. Lop , mutta kun huomio kiin - puo aAfro Pala vo on dite ja ceaiva itt Bridnge i tyy Haa tarj ulta ajas den Kirj oaa olla sa nitetään henkilöko tyyl uhan hän ja lenn akr asia an in itiik poik olta kka Lilit pien ki ilkeu ja hin imp jout Kuv ksel johiin paik uu ank lisen mahtava Helsin- dolla lahtaam muuttujiin, menestys on aunyelä assa, taruissa ja nyk Sun oikeesti täytyy.’” is Afro dite kiin , pää assa taat mäs vietkko tyy tu. Patriarkaattia. sä ja omaään teleilev rintojen- pou julk Olennaista ei siis olekaan e lepp kiks oisa den 2011 kirja a päiv inen teos muuNoir ää Väl Gus asta jaeksi Sokos Hotellien Pietarin Dans llisuuden Finsen ja tafsson in kirja on miten ylös mak Lau lu-onle KysVuo ra Gus Tekara e on tenk os nku tafsime aiva in kats sonren voorim n hilli rannrasa in kem ittiaisen pikk tan helm tenkään, Huo alla.dus alle,intä Palm a kirittää tai kuka vetä ia-pa inen liikk ajassa poik lkint oneide uuhan hän ja paikland arisitta virknistäv oehdttöm sa juop okkaästi keuksel ta.uba ina ovat otte , mitä Esto lee ä päätyyn asti Illan syv lisen mahtava assaa, Gus liki alas fabu taru loiv ti issa ”täytafs vain mie a ja dellson Laur nyk hus näk pitk inentuo leen yelä ta immälle uu inke ään -kat nain taju tafss mäs ngä Gus ego aika an koti en”aan ntaa laajeOpimme sä ja omaääninen teosrias t rint onin Penelop Huo sa. ojen Olen ntav rasa Vuo e. mai an Afro nais pou den muk ravi sess ta kko 2011 ntol on a -ravintolassa työskentelee vuoroissa kahkoulutuksessa ravintolaetikeilev sa näy puo aelä peit asta ja llisuud ttää lihuoli- kirjallitona Lau ditetom hyvältä vielkirja dunSok luja sehän ei onnistu jossen ,des ra n mie a silmät- mat ”nosa ohelos Gus ei oike laTom myksen. s, tosi tafs Eeva ä pilk sontien at tiete -Kaa Aitio un in- virhe rina sikävist näyt nkä Arokem landia-pa asti s jaien halpismeikit valuvat pitk onmi än, Huo tää on tap inen sotahuo kaikkön han lkintoehd san-- sellaisetsuu kkin on ki akti aht virk rasa ut ettö uistäv Ran okkaina dus mää sintä ta. sen n bisn kari , desi Esto Kallo mitä in ba espu puh kasv gnit Are ittas),fabu soi, vaan abloyt jääv nut – Katja Ketun uva keutät !”.Kätilön oja. Sillo pu-kon kasta Dans le rum ajeliska t, lenaihee (Teo umi ee loiv seen pan in ei Krist a . Laur ssar ina noir pitk tsihm a ns iaut Gus ään rapi oilla tafss Gus sem Koh aika sept upasta jasokeaa an täm kanssa jossatafs onin Huo aan tideksan in, jonk an koti yksi Carlson Mie r tuo ydin nää soni a mai het n sotata muk n tarjoilijaa. Maassa, tin: kuinka tarjoilla, mistä tarjoilla, miten voisess Willi task ova ken aan rrörör”. mas am t un a käd tillä puo poh N. idea ettö päiv än Afg jalle lihu na kirjavuoden paramiäanti anis dun ohella Eeva-Kaa!rina ja silm ruokailu säkkipimäkirj tani alkaä. ssa, en. Jopa pimeytt alli suudes sa on tap villi (Ota tomon eässaä.oli- kirj a. ät- mat eläi A va), asti metkun Laila kaikHirv käänes saap ki akti n- tömiä, kuolaavat vaan, jasta aht uJuhl isaaren miehet tyvä ameikissä on huomioitav atodi vistMinä stam ien Aluksi sen Kallorumpu (Teos), huo , aan jos asia - nut puh tuu Afro para kka uvat, lena ditei.nYllä tiisi atRosa – Kat saat Mark Sok ssa a Kata ja ja pait etaa uukoveg us Kr Ket riina ihee Ånäs si n aan sota jono un (Ota niitt t eiks ihm Kät maa ssa va), en iska ilön lauk suu den upa kan kestävyja sta tsen rakaikan dattuja täen staLiks ssa tule näyttäv omin Carlsoni stajei pim ja ole merkittävää sosiaaliturvaa, tämä kerätä astiat pois kuinka asiakasta ys. e ydin vaa an eää Kov yys n” n Ado Laura voin at Willi rörr my ravi bile niks Gusta mon am örör et täm ntol fsson en N. tarv ruok ”. Hytt päiv än kisa asa : Huora salli itsev kirja ailu ä i nroen. liinJenn masta alka ilua satu (Into) set yritykset saav n vuoden parasta antia. at tuekseen 6 (WS ohja taan OY) sekä Jopa kov Areskert at aine dän daamill at. Ainoat vak avastio villi (Ota ntahtoi- tällä teloaa i kää eläi,met va), ittaa pöyLintu Kun Lailaet. tiinrin Ado a on Philipp Pleinin niitt naa Hirv ja tarjo niks nisaa en,. Gus renpu ilu alka jokatafs M aluk joutsoa. en Isänssa rauh siolla Noi uu ovat joko hyvänn tettavat miehet tyvä maa t para assa n tunn n tähd ikoristel tiisi in Markus Ånäs Katatu (Teo kuokiel veg mek Piaget’n Cocktail Se riina lleidi enm uliin aan kova), (Ota eiks kest isia nin ja HRäköisiä bodattujatakia i. s). aahtava ävä Yllä Rosaman an mahtava n sess tPalk ä Liksag on tilaisuus vammansa palvellaan perusteellisesti. on minusta Haa Collect ja ion asia om inno dee on aika kka n mah ioni n saaj inh at täen Laura na n an Lau an sorm asia päät Gusta mon paro ra kka uks hup tää fsson Gus ikan dia Hytt ita et teat suja : tafs Huora salli visk piss tei jakk tai sittenson nro satu (Into) set yritykset saavat isisoo sään, nokituksen mahdoll 6 (WS upu . Kirja urskah- kiel daaOY) ku-P (tos palv ilijat pitesekä erse in vast elev levissä ar htoi- tällä rinjo at soke Jenn tä, enta htaja n kius saa 7-pä Pekkata tarjo teta ivää attadist isuu an vakeja fone Milonoff ilija, t.joten esiin oletettu si. sest kert Täydellityyleen aa olla a blon Arssave i puo rin Isän ohueksi Cafetävi rauh Sam”’M ke -illa assa aaniksi . maan tähden (Te n suk itau- lua. Löydämme ratkaisun niin s jää todellaLintu . Gus aikaautt sess alun ä)ssa ä pim an aisi tafssomaskuliinisia nin perin Heln?’ eyd sing’Sun näyt essä jono issä täyt elmä näk ssa nuo ksievie vaikeassa asemassa oleville. mahtavaa ja todella pidän työstäni! Kiasreita kutsutusta kult sovintettu ret sotu kiel mas Palkame ja soke i on innoikis sa tänä n saaj mah iän nais tava . an yy. Lau Jopa kult kello päät et paro ra ame poik tä. Mil tää Gus 18. den Huo dia Täs ikill avau teat la tafs rasa rool piss sä ja ä vat ei son tu yhte Kal la har rastavat tava it vaih istark lienee t. purskah- kieltä, 7-pä . Kirja y pimeään oiteta vahv ilijat kokaro kasvoalueen Suvoilla rinjo . htaja i tariväätuva t itkuun ymmärtäessä smi ja olet Miloump esiin nkkPekk hientyy noff,een ettueree aamaista ostuArs jote, a nist joilusta selv nuttCafe dist a kult-illa eän suku- lua. ravintolaama iävä ssa aleilla pela t sok alunperin eat blon ami opa ”’M näyt sta, stav iksi Aikaisemmin työskentelin sokeiden elmä jonk at autt ksi Kias a aisi sovi efek tissi mas n?’ tet tiivi poskise ’Sun täytyy. sa tänä maa syydestä toim Näin ilma t harj än ä päiv nha kello oitte llinn saliileht inä lijap 18. Huo kiih n. i | Per antyy ojut rasa kad Kauppa eivä tu otta supi t ymmärrä mitäänliene neit nä- ien sin vahv oilla . jantaina 11. marras ja neu yritvott muteta kev ykse toje iä.mme daamit suunnit na yliaserm jonk n dire elup a eleg öytiktor en, aatt kuuta 2011 kuni toim pan ee is-kyllä merkille. televat loppuvuodeUno Viimeiset nyhdistyksessä. htaa juhl Ruokea kaik akau ei den kailtäht sovityyl u pim myö äimeäss skää iään essää on n kult . Enn on firm aluk en ame si ikin an hiepikk pelo ujou teva pail lut, ijatt ikutusta pahimpiin tuo ariin man potentia sen pelo . Täm ja epä ttav alisi ä on a, jopa onn n onn selkistu istumis eä peli klau stro mi-paikka! en fobi näy ttäm nenö. Ylilyönkaksi kok neiltä ei varm vuotta ollut vuo emu nna s.tulla os-hoAmmat asti tänäolen välttitai tymtois kään äänesti , mut toim ta kun iva huomio 3s iv Viim u e vuos kiin tarj nite tyyl oilij ina tään valk inapien akkailon imp oku hen asiaiin ltakoh kilö kkamuu ontais an aino dom ttujiin, eninoinut arvometallimeikk a turv mena.estys ta, on mut taat VähOlen ta nyt perinteinenTeen tu. ien itellen nais outo koti-isänä. ta eitilan keltakultahyvää siis ne olek alka aanamite iskee takaisin. L’Oréal Parimarkki lauentaylös mak trenkara diä kok jatan Pissikset tylyinä leen asiahelm nkuona kas ryht orim isell prostituutiota iloisina. Afro a aise a kiriyy kult n ttää ame pikk toim ikki tai umu ima kuk an s-en L’Or-sarjallaan, josta löyt s paalu a vetä jäljeällä dite päät ereh nat, yyn kyn asti olev puo silak Illan mie ien lens yvät huul at hus syv aist jaimm a.taLop tyy Haa luom iens -kat ulta tajuntaa a avu ivär älle den lenn ego Kirjakritiikki Kuvankaun olla it. rettu kun en uur rias lla. an Lilit laaje borssia lapsilleni sa. Olenhin ntav jaanjout naisjohravi uu ta on näy ntol Hel Sunttää sinaelä Kul oike Tomolta - virhe tam doll mi Aitio esti hyv Yht ja eike a laht ältä täyt sehä eisp illä näyt kiinsen. yy.’” viel n aam elionn ei tää , pääSok ämaa pöy assa pilklaam tien viettelee leppoisaa päiv is Afrodite myk dän tyy os istu un aika Patr inen julk mui jos iark ettö kiks an, halp on on den aatt mää kuit han eksi ism asia ia. n enk kkin eiki ja kbisn on in t ut espu valu aste muu ää Välimeren kast Ran arki keut vat Gus tta smei pitk haastavampaa k umiseen. tafs kaid kinkasv in baKys son en duu soi,ekan Temio in naa tenkainDan onssa oja. vaan kirj osidavo aiva min Sillo viri a in ablo kats en. n yt oneiTär rannalla. Palmubaarissa ää, hilli itt s eide juttu le noir jääv ttöm mam i aisuusaste kein n alle ät alka ästi asem - tä on huo rapi -kon , liikk ajas luisaan ole töissä. sept uuh sa - yksi in,an poik jonk kaik hän ihon rasv nää keu a taa enla ja paik n task ksel inen ja etee lise un smä assa nmi liki na poh n,kan mah idä tarunett alas Tom jalle on tava ti ruok issaujaruok on ”täydellinen nainen” Pen juopottelee idea ! näyt hoidtää vainailu Aitio etta nykayelä näksäkk va virhe inkeipim maimäs ensinettö stuasä. ngäteäss tien ihol rintä. ta n ja ojen kase elop pois oma mää Vuo t . e. ään Kul taitt So Sok Afro pou den bisn inen lan Juhl avat koru ko kko 2011 espu pien ame teos s ilev oka valo sa kirja na keut et ikiss peit asta ilu ja Alu a llisu h milj pp sen oon umiuden tona ä on Lau ksi diten mies, tosi seen kok lu- in tavoin ja senland asi asia ramio huo emu Gusitav kkaei ksen at oike tafs saatetaa s-san- pim a väason at tiete pait kön Koh in sikäran si sota n jono nkässa ti, ”no kan kem s ja sota huo än, hän ssalkint maa ia-pa inen koin rasvoehd laukon Huo en aineokka kestsam sen virk iho rasa ävya, n tai näy istäv sella koro dus kuin ys. ttävintä iset ta.at inako stuu eää Kov yys jos karilai o ,myö Esto ndesi mitä liika jout ravi bile gnit Are itta s sen a, kun taas hele etuisi ntol !”.asa liin, ohjataan nyk s ajelrav tarv fabu kesk ka pim itsev ee pan loiv elle eytt at a tuek Laur sen ssar ä. pitk ä ihan a seen iaut iho Gus ään asti oilla tafss saa kov Gus aika säde int at an pöyMie kult dän oniname ytai tafs ainean htiv dep daa Huoikei son et. koti än koro erfo mill ras Kun tuo tiin mai rma het a on naastuk sotakentillä Afganistaniolamuk jakosess ovatilu nssi tarjo puripöy Phil aan sen. a a. puo käd ipp Tun ettö alka Pleilihu nin olia.miä Sok dun ohella Eeva-Kaarina ai- ikor Noija niitt n silm tunn kirj ssa, ätTein istel alli in kun kan suu tu itytö mat nes mek Piag a des tom Mukavin puoli työssä illä maa ko et’n sa Aro asti töm on ilma kest ja on lupa ko Coc HRiä,ailu kaik ävä nme kuo tap ktaiki man käy saapns n sess aht lnoa ttää akti ager uu ep Col uja at vaan toditin vist kultaa isosti, onh lect eläm illa aika, na stam,aan ienän ruok ioni sen Kallo josAfro ja jos nhuo ar-- uks sorm sa asia puh nlaavion rum kka nut uva lijoi an heit itat, vaa et–visk den isoo Kat lena ä pu s),ien Sier ja piir(Teo mat sään Krist Ket ihee rois ittäv daa tom un , nok niittelev saki t ihm uuttiska Kät pite ituk nlevi en ih isot ilön a jout suu sen den rakastajan Adoniks diten ja uu- palv atsisoke upa ssä kan spoi sta tule mah uu sta ssa käsi lerit mie at tarjo doll jaisuu s- . AikuinenCarl e vaa ttim ydin soni aluk ilija n”t. rörr s ään voi-todetäm Williaa jää Täyörör amsen nain ders delli-”. mon en kisailua. sess N. päiv sy lla enn sats än tate ohu kirja äkirj masLöy men eksi ää elta ta alka .vuo tiin nAdo den kan sijaa Ain . pim däm Hän en. para tilta oat nu ä me Jopa ei on tavata ulkomaalaisia. pim eä sta . Areöd esim vak Ase ratk villi anti eyd ssä (Ota s telo ava telm erki aisu essä a. eläi va), stio ksi ittaa ja a n asia met koro niin näk Laila tett lakkaa kynsiään kää evie staa ava kuts Hirv niksen, joka joutuu ova kkaat nt n isaa utus mie ja soke ren lä, ta het vaan kult Minä ikok ruo ame tyvä aino ona an kult ikis t an asta para arom ame kult tä. an kyn den tiisi Täs ikill avä iaässa t teta joko ja säMark Katariina (Otava), Rosa sien kuolleid ei mak yhte itan vegoite usyde tark hyvtuva vaih kärj Ånäs ua. aanta ännt.äkö tar et tai vaihtoeh saarool Ruo enmt ssä eiks kok joilija i.kien aah Suv isiä oYllä ereebod anat kasv jat-oaluosa Liksomin Haa nistattu tois ov dee i tareen kyn ja juom n inh kynnen tyve smiLaura so täen nestaam nkk hienmon ke ien ä ved Gusta ostu itaan joilu koo hupjono fsson ikan etää ista n. M nutt Hytti nroesti stum suja :ump Huora salli n tum sta ssa a kult jakkupuku-Persefone tai sitte uks satumal set selv een 6 (WSOY) en ama yritalei iävä ,(Into) vaan arvi nt(tos la lakalla, ja Olemmehan kasvaneet ykse oint sokineat lla tpela saav vast i piJenni at sta, jonk enta ami opa kerrann n kius stav htoi Sam at- meä aisvaikusekä Näiniilma alla tiivi a efek tällä tissi ssä ä päiv hien tus kert pos on on Lintu sest ostu aa inä syyd harj kise kov olla kiih nee rin puo aan estä t harj Isän rauh n Samaan aikaan Helsing attavaksi. maa tyy leen tum nha koro toim maa oitte supi assa save atto llinn stam isto n pim lijap na . tävikad mal Gus n isen teemalla mennää tähden (Teosa an yliinis eään ojuttafs ä) mas leeivä kuiottakuli sot ymmhem neit ja aserm issä näia ientenk ärrämän vott toje mitäon nin elup sinneu mm in kiel luom Palkinnon saajan n änkiik öyti yllä yrit mutario iykse sotu daa on en,eaa. ttäv ta jonk mah reita sast eleg iä. kun nän suu dire nais vaik tava Laukansainvälisessä Jopamit nnitvat päät ktor kin et Mil la ja Kal la har nuoret kev paro ravi ra Gus is-ispoik telepur ansenemmän. tääissa aattPun ntole.adia vatskah avau teat.teV itoim tafs pan kku piss lopp-uvuvalk Pie son ee ja ä mer valkyll tari . Kirjaaolla odetä, n ilijat Isom juhl rastavat tava kille ar kaik kiel akau paa . kari kea mas htaja Pekka Milonoff, joten den Uno 7-pä kin täht soit tyyl htaa ivää men äim telu Ruo t iään itku ei sovi Näin jaevät essä a kannattaa käyttäärinjo kailn. esiinätyy . Enn olet un u pim on seka päiv ettu Ä myö ymm en firm salii inä a isin Ars skää eäss blon EL ärtä an kiih . Cafe Onk ä n pikk dist essä VI kult on tyy o e-illa ujou aluk än vain ame supi ssa suk lut, si ikin hyv na huu hieu- lasis tuo yli sermien jaalun inho lissa pelo pote sen pelo lua. perin idet teva . Syv pail ja epä sa ntia ”’M uilla ikut ä näyt ehk ijatt kult alisi iksi , usta man neu onn ä Martti Kiuru elmä peh ariin akiil sitte n autt vott onn istu pah mei ksi toje . nkin Kias Täm aisi elup istu sovi mis imp llä mm ttav mas n?’ rose huu miä tettu en öyti iin a, jopa klaustro on selk ’Sun daatänä näy sa lilla aikaansa -viin en, kun toim mit suu ttäm iä? eätäyt peliyy. ö. Ylilyön nnittele paikka! i fobi a ymp kulttiossa 18. nen vatkiljakello pimeässähän akueume äristöss lopp DIThti.fi! vuo tu liene Sokneil ei on uvuodeHuorasa nnas.tulla martti.kiuru@kau ä suor tta. än varm okstä EHppale e vahv ella kok asti välttitai emu oilla..ana tänä kaik tymtois fran Ammat kea tähtäim kää äänesti chis n i, mut ingta kun iään sop essä on firman pikkujou n juhlakauden tyyl Ennise huomus toim mio kiin Pikk iva nite tyyl ujou tään Viim in Dan luje pien e lut, hen n s vuos tarj le kult imp tuo kilö noir oilija on asiaiin ina potentiaalisin onnistum koh sen ja epäonnistumisasm -kon valk muu inkk tais oku sept ttuji en i viim lta in in, kka on omi eiste men an dom stallää esty aino inoi n en s Ruoka Pietarissa toimiva a pien on nut turva. van kult näyttämö. samalarvo asäv tu. näytteellä metyä ta, taat Eth kork allim mutik näytämme kaikki nais yönneiltä ellä eimien eikk VähOlen taInve ta eitilan nyt stm itellen siis olek perient mar huo ei varm nna nteiGro outo mio kkin tulla aanamite nenupin arvoYlil vält keltaku n déc kanlta ne alka tymman s- iskevuo olleté-aluee ään telli Palace Bridge tarjoaa Sokos-ho- jatan mak lauentaylössa. mut e takaisin kara taoille. asti tänäkää kun nku Eth tren huo helm orim L’Oréal ikill diä aise kiriyy ä ona kok asia n pikk on Paris ,paa ttää tyyl ”sok kas aryht asiakkailisell tai ima umu in pien. imp kukan akora lutta s-ta” kult henkilökohtaise vint a vetä a esty mio kiinnitetään ame toim oloi iin muu ällä ikki päätyyn en ttuji L’Or jälje in, asti -sar men Illan Tomm jalla Piet mie an, nat, arin hus i Aitio syv s leen taju jost ta on kyn imm ohe olevien aist-kat taattu. löytyvät huu llaatPari älle ntaaTÄ VIE uur riaslla. ta!naisToivon, että Olen ja luom isiss laajeKA sa. Olennaista on näyttää silak iensego a, ntavan lipu- näkevät Lon a avu ivär ta eiasiis toosusa, it.rett UD ravintolaeläolekaan kolmossivu@kauppalehti.fi mite hyv Bar jaYht n ältä sehä ylös celo viel Kul myksen. Sokos on han EN n eieli mak nass ä tam onn pilk kara a ja eike istu un New tan nku eisp illä aika josmui orimaisen pikkumus Yorlaam maa an,on kuitenkhelma kirittää tai kuka vetä halp pöydän kiss ism a. kkin eiki inen t ut valu den Ran vat asia spitk kPAsRH in in kun ä päätyyn asti Illan syv ba soi, kasv aste – Piet arki oja. kasta Dan vaan AA-kon mei aris haastavampaa kuin kaid Sillo kin saduu T PIK on en kan in miehus valt le noir ot naa mam KUjonk avan ssaablo min leen ät rapi ta -kat immälle uurrettu JOaULtaa viriyt - - on Kiill -ttaego en.ei mon taju osoittavat ää,jääv Tär septin, juttu UT riassa. Olennaisenemmän aan kein laaje alkasem ntav a luis nää huo an!ravi n ntaa - yksi mio task line ida ntolipuo un n enla kaik ravi ihon poh aelä-tä ideana on ruokailu säkk ntol jalle rasvaisu inen ja eteen kannettu ruok nos ja sehä smä sa. usaste, elita on näyttää hyvältä vielä pilkun aikaan idä a.onHal nL’Or ei onn éal istu sen. usim hoid RANTASIPIipim Sok ettame eäss jos halp osatar a maistua. myk va onjont ä.LLISS ensiPari han ism n ihol kkin eiki -HO Juhl tuot ta t ut valu kase ame pois teen TE Ran vat ikiss t . , Aluksi asiakka joka sKul taitt Sok pitk ä lan avat varm koru on in ba soi, A okailu onhuo shuomiota valo tuo asti et hiuk- Dans le kasvoja. Silloin ei mam kast vaan lopp a milj erotoon at saatetaan jonossa itav a lauk tuu in u- yt jäävpien ablo a pait Dansen kokmio mui s le näy emu si sota s- in ja tavo noir sokeille ksen ät rapi maa -kon a väsemaan yksinään taskun sen sept kestsam ta, kan in,s jonk kert huo ävya, ssa pimeääTA oo hote koin ys.kuin rasv a hän Kovat en iho yys vuo n ravi llinjttäv myö I -KY ohta koro kiih et uisi ntolLP pohjalle! ja Juk tarvitsev keim stuu asa liin na josbile YLÄSSÄ kasen - ainen tai kovin on liika jout at tuekidea Räi a, kun - taas den ailu keskelle taan seen . nyk säkknaa kov ipim hele atruok dän sän aine eäss äase ihan en daa ihoson et. Kun ä. pöytiin ja tarjoilu alkaa. , ohja Pala mill asti saa pää ce a on säde kult ytai Brid n Juhl htiv pur Phil juhl ame dep gest ame ipöy än ipp erfo ikei ä. koro ikiss Plei Alu rma stä jälkeen. kiin stuk ä nin ksi nssi on Noin tunnin asia sen. huo a. Tunninniitt kkajaatHRmioitav ikoristel Tom saat mi a aitu pait etaa Aitio Noir -kokemuksen mek Piag si n Asia näyt sota jono ko et’n Tein kest tää kasp maa ssa Coc kan rajo tien itytö ävä alve lauk man a maailmaktai n sess virheettömääsen illä kestitetu lust ager Collect n pain on alupa ävyys. näy huo illa pim ttävkeut nmel noa leht ioniän Soko Kovoks käy n bisn yysumi enet tarvitsevat tuek ii kuu Lis n sorm nisoo ttää at bile myö ravi espu ja eläm äti kult si aa isos s sen ntol naion eto et eää asa ppaika ja visk ar- uks liinssä seen asinajat.asia ti,-me soke onh , käsi . vakka lijoi daa an heit aa , Koh rau nok taan seen kovat aineet. palvelevatssoke den tarjo pite s-itaksevaa L’Or ilija piir sen mat rois t:sään dän a,saki ittävien ihaiikkis mah tiuutt tomituk jotklevi daa at tarjoilijaran aisot na. s-tsi. Aikuine mill Sokohja Kun naapuripöyisuu a jout tiin os vali aarja joka onän, s jää ja Sier uudoll tarjo Phil lerit Täydellimie ipp ilu ttim lla alka Plei ohu ääntodepöy nin niittikoristeltu mek eksi Noispoi net’n yhd nain . arin n tunn Löy ww ders essä en däm sess tate heh sats Piet kaälai pim in Ehkä kynnys auttamiseenmon me men kuu aa pim an eytt elta ratk sen Piag tiin tas kull eydw.r sen soke ä. aisu kan sijaa . ko anessä Hän ipi ainy kest tilta ja n rav n .fi/ Coc niin näk HRei unhdis . ävä esim Ase pik evie int ktai man kuts tyks n sess telma korostaa erkien l Collectionin sormuks n ja agerilla utusta ksi lakkkelt ion jou sokei- kuruo aika kult lut aa ame na kyn kult kan asia ikis siää lä, ssa. ame tä. kka vaan n den roolit vaihtuvat. Suv ola Täs kok ikill Räi ita et viskisoo aino sä säse anSok yhte ko-iaä ei andoll saituksenona säänaisis asta arom muk kultavärilyde an , nok ssä palv aan kyn ja tark kokkien elev sien makoite o kasv ereenisti tarkärj isty ua.taRuo soke mah eti-ötai vaih atnista kosta een tarjo isuus jää todella ohueksi daa pitelevissä käsisnsselv sminat ilija jaoalu toeh epiävä nkk hien sok t. yhte tois Täy tint, sok aam osa eide ostu dell tunn joilu ruok nutt joseatsa kyn juom kan elm nest ump ailu a kult is-esti ien ässa n stum een vediden ama Löy koo kin madaltuu. Jos yleiset. , vaan etää n. Muu däm sess tifio n tum llaoint ä kyn me uks pim pela ratknen enalei eyd sauamista, opastavat arvi aisutyve la lakalla, essä n niin jonk näk i pievie jaHuu a asti kutsutusta kultameikis efek kerrlipu tississä mat nituu tiivi jamal ann- aisv tom pos sa. soke Sam maa syyd kise imeä aluk alla ilma aiku estä t sosi harj si hien nha tus aali toim kult oitte on on ostu llinn sen ame isto tä. Tässä yhteydessä harj sy lijap kov den vast nee ikill n an öd aan ojut a. rool kad n koro uun peri ä ei tarkoiteta koko kasv tumattomalleeivä ään pim otta it vaih t ymm neitaja tuvata nä- tenk ärrä t. Suv eä kuiteem mitä ssä sin aatt alla än mut nist hem yrit eese mennää asia istam keviä. mak ykse tar-- isenna män en.on kka jonkeree saa n än at direvaik in luomissa. Vä- oalueen sminkkaamista umpeen, vaan aolla hien kiikario yllä eleg ktoreaa. ostu ttäv ansaattPun nutt i pankku sta a kultnama ee kyll selviävä kin ene ä joilu aleilla pelaamista, jonka mer mm11,9 t soksast kille än. ja eat . opa Uno Aik tar saa stav Isom ook 0 htaa teta euro at Ruojoi valk o paa an ei hote a, kaillija sovi kari efek mas tissiposkiset harjoittelijap llike t eäss u pim kin menevät myö tiivisyydestä toimiston oväatonsokehie- lasis soittju maapelo teluavat skää a kan ilma n.kult a pim nhaikut seka natt iöllinn aa käyttää isin an Onkame ojut eivät ymmärrä mitä kad o ikin teva otta vainka pailsa ravi kyn hyv huulissa. Syvä kult ijatt ntol jono a näman pelottava, jopa klau aluksi ita inho ariin anidet ssa myö pahmei . Täm imp susta uilla sin silak Hel ehk än mutta jonk ä on selkeä iin yrit , peh sing ä sitte akiilto kev ykse issäneit iä. nkin n ? kil-
na Sokoksella – Pietarin lan pimeät tunnelmat A RANTASIPI Rento RULLAAVA ROHKEA Raikas Raikaava RIEMU ROIHAHTAA RAPSODINEN Rantas ipi ip Rallatus Runsas Ro i RiehakasRANTASIPI ck Rauha ’n’roll Rantasipi RAVINTOLA Rytmikäs ROMANSSI solli Railakas Ra tto isa Rauha RAKAS Rusetti R Rantasipi Rosolli Ra TTAVA Rantasipi Rant ilakas asipi RAKKAUS ROMANTTINEN ROUHEA RALLATTAVA Rantasipi RAFLAAVA Ruokaisa RAKKAU EMPSEÄ Ratkiriemukas S ROMANTTIN Rento RULLAAVA ROHK Rantasipi REMPSEÄ Ratkiriem EN EA ukas RAIKAA RANTASIPI Rento RU va RIEMU ROIHAHTAA LLAAVA ROHKEA Raikas Raikaava RIEMU ntasipi Riehakas ROIHAHTAA s Rock’n’roll RAPSODINEN Rantas ipi Riehakas ROMANSSI Rallatus Runsas Ro ck’n’roll RAVINTOLA Rytmikäs tti ROMANSSI RAKAS Rusetti
DANS LE NOIR
■
Tyyliopas
Kultakuume sävyttää juhlakauden alkua Rantasipi
NTTIN
Rantasipi REMPSEÄ Ratkiriem EN ukas RAIKA
■
Kultakuume sävyttää juhlakauden alkua
la –SPoiekta korinna SokokTsy e ll a y tunra nevin lmtoatlan pimeät tul–ninPoieptaarisn elmat DANS LE NOIR
Kultakuume sävyttä juhlakauden alkua
DANS LE NOIR
Sokkona Sokoksella – Pietari ravintolan pimeät tunnelma n t
DANS LE NOIR
Tyyliopas ■
Kultakuume sävyttää juhlakauden alkua
Tyyliopas
Kultakuume sävyttää juhlakauden alkua
134
TIEDU
llä huulilla 8,90 direktoraatti panee kyll pelipaikka!kult a elegansstrofobinen rose ansa ahtaa – Hel pimoks ymp euro kokemus. Ammattitaitois eääella aku sink n on franchis-viiniä? a ja ume tössä suoranaista ä merkille. Sok saattaa olla tarkoituk- aika tta. Uno Ruo eiäris kail sovi esti u ipim ing-sopi- seen eässä on aluksi hieiva mus luom Viim ravi entol ivärariin liianujou vuos Pikk tarj ai . Täm myöskään kultameikin pelotevaikutusta pahimp pien ina Pieoilij valk i met Dan luje taria on asiakkaan ainoatoim pailijatt okusept n kult s ropo le lta man noir li. asm on Piet pelo -kon dom inkk aris ttav inoi i ä sa viim iin kila, on in nut turv jopa omi selk eiste arvo Näin sta- onkult eä pelipaikka! klau llää0näeuro met 10,5 stro ta, mut päiv allim pieninä ene fobioisalii elläkiih eikk Vähitellen outoKo ta Inve mmyä asäv n. peri nyt a. van näytyy ien änkork tteesupi Eth mar pote kou nteiGro ik llä na kkin ntia eim nenupin kok yli sermien ja neuvottelup man alia tilan stment keltaku emu ja mio ne sta huo nntaa.an sa. lisänen s. Am alkarjo ksi a laue arvon déc mat pa e taka titai ras ttikas kanlta toje Kiurryht tois s- iske ta olle Yve u yy esti ven tren öytien, kun toimisté-a semm etdaa L’Or Sain toim äläiisin diä oa luee jaMar éal mit set .ova kokäsat iva Lau asia lle. Pari suu ona Eth nnit s isell t Viim paa kok ikill tele a lutta eilu kult vuos vat tarj on a nha ame toim lopp oilij ina ”sok luis ikki ima valk uvu a koravintoloien martti.kiuru@kauppalehti.fi on jost ia ja an jäljellä okulta on dominoinut ode asiakka n juhlakauden tyyliään -sarvät kaikinkea an jalla ta”L’Oretsi rent an, nat,arin a lipu kynohe turv olevien äim mie kyn silak löyt Tomm a. Piet essä ä Rad lelläaän yväaino . Ennen metallimeikkien markkin i Aitio aistiensa avulla. on firman pikkujouarvo ja luom t huu ta, iant mutvalo uus llaatPari ivär ta täht nyt it. toossa, Väh peri isissa, en outo ntei Lon nen tuo pote oitilan senkolm Tou neia elämyks-iä, ja42,5 ntiaalisin onnistumich Jukkitell lta epä Kultam ossiv a Räis onn 0 elut, istu euro Yht taka Barcelo änen sano uppa misfienkelt eisp a.lehti. isin. L’Or tren Ruo eliaris nasseike maa näyaku diä pöy o. alkaa laueta ka a jaillä ja laam éal Paris paaluttaa koku@ka ttämö.iske dän asia Piet New ona inen mui kas isell Ylil Yor on sa den ryht kiss a yön toim kuit kult asia yy a. neiltä enk iva ame toim kvuo in Sok ikki ima ei varm nna aste os-hoarki tulla välttymään, mutta en L’Or-sarjalla tta haastavampan meiaris jälje asti kaid kin llä tänä en duu – Piet kancessa kää naa an, nat, telli aa min jost kyn kuin viri sa Pala olev a en. silak löyt on Kiill ää, kun Tär ien valt juttu ot aist at ja luomivärit. Bridge tarj huomio kiinnitetään henyvät huulipu-n avan monkein kun - a rasv ULtaa avulla. oaaalka ipuotä tyylin pienimp - line UTja eteen kan asiaa luisil- on huomio idaiens kaik ihon kilökohtaisen iin muuttujiin, menesty aisuusaste, eli n enla smäjont raviinen idä a. Kultameikeillä ntolatar onHal nettu ruoka maikka hoid sa. eisp ettame va ensinos eliéal on taattu. pöy usim stua. tukaset taitt dän nYht ihol Olennaista ei s maalaaminen taL’Or pois on kuitsenk . Kul Sokk la muiden asiaka
asenteet muuttuisivat epäitsekkäämmiksi, se olisi mahtavaa. Asiakkaiden reaktiot ovat olleet mielenkiintoista seurattavaa. He ovat kokeneet suuria tunteita epätavallisessa ravintolassa. Palaute on positiivista ja kaikki haluavat tuoda ystävänsä ja perheensäkin pimeään syömään. Itsellänikin on jo paljon hyviä kokemuksia ja palkkakin on hyvä, muualla se on sokeille heikompaa. Rekrytoimistossahan puhelimet kuulemma soivat solkenaan, kun kaupungin kaikki sokeat haluavat tänne töihin.
Suoraan satamasta, suoraan asiaan - visa free Suomenlahden ympäri kulkeva linja St. Peterline on keväästä 2010 laskenut laivoiltaan maihin jatkuvasti enenevissä määrin viisumivapaasti matkustavia turisteja. Risteilijät ovat tuoneet turistilisää myös Sokos Hotelleihin. Varsinkin Sokos Hotel Vasilievsky lähimpänä satamaa saa vahvasti osansa. Helsingistä, Tukholmasta tai Tallinnasta eurooppalaisen Venäjän porteille
Piet arin voi yöel löyt ää m ämästä kirja itä v ain ime llise , sti . saapuneille matkalaisille ruokalistalla pitää olla myös lokaaleja erikoisuuksia. Asiakkaiden kirjo on suuri ja harva nyrpistää nenäänsä venäläisen makumaailman runsaudensarvelle, sillä liki 80 % ulkomaisista asiakkaista tilaa illalla stroganoffia, kanaa Kievin tapaan tai klassikkojen klassikkoa, borssikeittoa. Kaupunkivierailulla olevat nuoret ja usein myös vähän vanhemmatkin juhlivat ja tutustuvat takuulla tavalla tai toisella perivenäläiseen alkoholikulttuuriin. Pietarin yöelämästä voi löytää mitä vain, kirjaimellisesti. Tai toisaalta voi löytää itsensä mistä vain. Neljä Ruusua -yhtyeen solisti ja keulakuva Ilkka Alanko kertoo seikkailuistaan Pietarissa: Yöt Pietarissa on pörrätty eksoottisissa kuppiloissa, ug-mestoissa kuten Gribojedovissa, Fish Fabrikissa tai mosaiik-
135
uja k k ku osti p n l e he ta . lin s l ä s ö a Y tsen uttam i tää uik y r ö l alta n ran
Hotellille nimensä antanut Palatsisilta (eng. Palace Bridge) nostetaan öisin. 136
kikirkon kupeessa Achtung Babyssä. Se on ihan hallitsematonta menoa. Kerran baaritiskillä valehtelematta kaksimetrinen muija tuli pokaa mua sanoen: ”you me, my house” . Pelkäsin ihan oikeesti ja esittelin sit kihlasormusta. Kelasin et muuten toi rutistaa mut kainaloon ja vie mennessään. Pietarissa pitäis olla monta viikkoo! On se hämmentävää, kun kaupat on auki ja hevoset on kaduilla seiskalta sunnuntaina aamulla, kun ollaan liikenteessä. Se on jännää, kun se on kuitenkin niin lähellä. Uskomattoman lähellä! Erityisesti kesällä Suomenlahden metropoli, jota myös megapolikseksi Venäjällä kutsutaan, tarjoaa lukemattomia diskoteekkejä ja tyyleiltään monimuotoisia klubeja eri tarkoituksiin. Kommellusherkällä maaperällä Pohjolan Venetsiassa voi yöllinen kukkuja löytää itsensä helposti rannalta ruikuttamasta, kun öisin nousevat kääntösillat vangitsevat juhlijan keskustaan aamunkoittoon saakka. Toisaalta se jos mikä sopii selitykseksi luvattomille poissa-
oloille.
Juhlahumussa Englantilainen, ranskalainen ja venäläinen ryömivät viimeisillä voimillaan erämaassa, kun yhtäkkiä huomaavat hiekassa vodkapullon ja kolme lasia. Pullon sisältö jaetaan tasan kolmeen lasiin ja kun viimeinen tippa putoaa pullon suusta, sieltä ilmestyy pullon henki. - Kiitokseksi siitä, että vapautitte minut, saatte jokainen yhden toivomuksen, jonka ehdottomasti täytän! Ensimmäisenä toivoo englantilainen: - Toivon, että olisin kotona, perheeni parissa, takkatulen äärellä siemailemassa kello viiden teetäni! Zap! Bang! Boof! Englantilainen hävisi erämaasta! Tuli ranskalaisen vuoro toivoa: - Toivon, että olisin Pariisin upeimmassa ravintolassa gourmet-illallisella, juoden samppanjaa kauniiden naisten seurassa! Znap! Boom! Viuh! Ranskalainenkin katosi. Tuli venäläisen vuoro toivoa:
137
onänä hjyn Po enenkan sese äkäk hdhd Tämän yn nänä ayö tasä at nnke ka ä.ä. en hjolan Venetsiaksi. OA ssss se LV yö äk ke sä VA hd A ille nä TA ne ille yn AT un ne nä ut un NN kk ut KA pi a kk a ta pi at a lvo va nn lvo ka va ssä. yö en sä se ke äk ille ota ne yn nähd san un n ut haa kk tur pi lvoiaaei vatar kesäyössä. Pie si. Tämän voa pikkutunneille Pohjolan Venetsiak
n t e l i i l s v i e n s e s i n v u e e s o i u v N o e N s Nou lumo tojen i s n e i v e s u No o m u o l m n u l e j o t n e nattaa näyn nähdäkseen kan e kesäyössä. valvoa pikkutunneill
0 at 28.4.201 Ilta-sanom
si Vasilins , jos asuu esimerkik
aa ulut kannattaa muist Siltojen nostoaikata
yh y ty tyy ey yty itn ken iteeey to k it oh k hä to to en o h d h o öi A h O sä y LV ke ty A e n id V y ri ö id A ta ö it s TA ie ä le k e P il s ovin silta : AT keeajitsam stto ATLA Tutshk in. k SISLLIL rin orih KANN r h llne tu ta e rssisilta ta ie lise e y ll e ie P iety ll ti id P T: ti is ö y T: r ä e is LA r H tu IL k k tu S in e h ll e to in oi e ll h r ta lt s e o si no li s ta h sa li in ie n e ie n aa vi ie ll P m e rh se ti tu m T: ja id ei is ou a ja ö LA r n ia a ä ar IL H Piet .. .s.H in in ou toih tasi.rTäinmänkeSs kir s ih ssil yö tillmeieliselläte tu TutshkovinPösilta milto aja ris H seevviiiin olnla ILLAT: Pie tsiak
K
u sseavjaiim o.u no lleintu n seih sillito ie n usss.. . ou H iro u k ir o in k s n ö s ih y ö to y m il m a s ll a n o ll ii t u o v a o t e a s iv ir u o iv k o v o s n latsttv illa sssil oautso. lla myö iv ir o k v ö la y il m a ll o t a iv sillat vo
Nev a
ääntyv Pohjolan Vene sillat voivat TÄTÄ NÄKYÄ ker toivoa. attaa nn ka näkyä ei voisi juuri joka kesäyö en aan tase som Pie äk ä kat hd ky iso nä nä sit tPösa torä Va ty näyn vävä au rilla än AN TÄTÄ ty rst äke saa än äll ilin ke mYÄ Vas set ja tella ki tä YÄ ilaie er Taustalla näkyvät ÄK pietar ÄK net ris NN TÄ anTu Nrä kesäyössä.ILM tuh TÄ TÄ ill ille TÄ te t t ssaa e tari. k ne vä ise a. ta Pie un ty na si a. ut ivo pu v än oli n. n to kk ei rä ivo i rje ri pi to ke kä a ur a ä i ju urt. ise YÄ m juisti valvo um tä ÄK linsaaren nä isiisi Naa yn sä kk eivovo yöyö liinä öd sääll TÄ ky ä äei hy keke ka tur ja jo kyedu iom ka jo in kello yh- ky kk tavan TÄ aa nn a-ylväät a. stalla vä len a-a-p ty ivo ts Pi etstret om ja to än äPi Hyvissä ajoTÄ ka ts i rä od ä ur ka tu ke nä ju ky in Ne ku nä isi YÄ siTÄ sii nk yö Ro vo Va siÄK TÄ ljek ite t sä ei iN Va ku ä vä ke TÄ ku a t ua AN it ky Os TÄ at ky vä us ka M AN iv nä jo ky noise miliis toäivo IL Mjälk n vo aila i-lla t ja nänä IL aa ist latTa em ta t ja lla Er ka silTa eta- TÄ a. om een yöllä us ta ise va tsha iai us ar ila eret ka et ar den ilat- Pi jen et nä to pipi juar siltu nn et siTÄ pöyhkeilee mahta Va nn lla sam yö TÄ vo tna ha sä adu ei vä äol AN ke tak Pa ky i.ky M ky ran ka t anuja-tu nä pi een i.ur IL nä jokä ja et ise t pp ar ent .npu lla n Pi et iä na talä liik ise aa iseatei Piisi in joisi ks us pu ilaain atol etaku om ty isi Ta ar ts Pi ei kev On et rje n ä i. lin yl ka ri sul ei pi ats rje ky iä ri et ta pal istu kä äv nä en ut nn sin tai ik ar en m a siTÄ taa ha sa – ar nss Va tu TÄ t sa ka ua n ul vä lin llopu i.yi taris ky puila t llaToisetu ar ka sov LMAN . . Vasilinsaari näajo et ise ort ja yh -tyi-si tsaari tittit Pi tka lla . pi na Dv tu ris lloyh ta isi eliiss ise aan ol ke us nllo ltayv n aik ei in illaH ke ar en rje t on ri u sisTa et in ta kä ul lla ä us ajo ta ta en et a. ä ed ka ar us eill nn ai iss ja siir sa ed ass t ha yv lin t janan ter H lto ääää .au lvlv ran nn - t matu atit .in pypy vava Ne talje yh ris a-jen ise Ne ha Piet na str aa llo Ro ii ii van enarsii.lta isiud ott än ke pu ta.en ksks Ro olsu odstr n tar in stilyv ku aSi lje sekä Pie i ei rje mosa ltta ajo ta lä- tu a aku Os ä en kä isi ttJa at inai us ili Os jos iss m sill isi ed älla m ili ar ja hd t m H illä n nä ää yö ee 5, illä lin em vat lv n 1.2 iel yö lua Er em lo py ma va m ha . ke aen kel Er va ata Ne tit aa ta llo jäl ke jas kiä str t va ii in n yh ris ke sta2.4 ta iseile jälyhtäk si ks Ro pa tu japp nten tku ahah amäke lje em 5m ma im dede ja-ja- Palatyk tta ku em Sit le Os anan aak , ens na tlat lla ile 0– pp ta isi yh ke 2.0 m ili het us pö yh lasasa lälat m tevät llo ed ul la vie lähem ja iKe ad ul t llä jan Hyvissä ajoin kello yö - -kenpö ad ää pää an Pa nt lvään en Er ak sill nPa uNevalrara hem py ke nt va va tä, ee an ta ttu jäl Ne nt ee n sa str ah ii n si Va ke s nt de m ua jatää ks Ro lii jo kik ei e ke lip , mi ,y an lje t in jo er lii ile in an llasil ava pp ku im at ku in eaja jo lo ke ilm a m es alk ev t äs at sil ku yh at On sk sa lk Os isi uu pä ev sti pö ad la laiv si. On su ili as lk ei t gr ul ise e m lat lta si. su iso uu jos ad tro lle. , si ity ell pa illä lat ist uu lat ily n Pe er aa ak ar i i tyin yö pa yi em ist ta Pa iste nt sa ist ta i as ryh in in n en Er ra t yör sa ta 55 ta mu lla te as ee 4. a sko va ns re sa ta nt oli ta ta 5– aa ka ns at pu ke ah n t 3.3 ins ka lii hti nn den jälke Li m jama llo n sil ko e in jo ka yi an t ta lem Va pu llo ile at t ov ku yi si del pp mo ulu ts a. pu ke ev ova ov m tan On or lk ell ts yh sa er ika si. ar su Dv e .sillat la im oa sa lat an sill .kik ul Dv es in pa ilai ka an ad - SuomenlahSi taaneli no en uu sil i ist ai tar inisi .ski ka ak vas as ta taeil Va jen as ai tai nt alal llä esh sass tior jos rie nPie lto sis illill ,st ee aa ns gov ise tntsilta aa koh een Palat- pö rie aa ilv sis ts Bla ka To ise um aa n ist an .uu nan maeli ts isi as To ää la jop mu . tsh llo ata rty ltä la inyi m tara sii sie ov rty eil ataa vät nouse ku ja ts lla ss sii nnkk te orta to rara istavatpu On teill aura . mu t ka Dv si. sulkevat jo liikent an he nn an Laato ulu eli lat uu en ka nn ta pa n jot ist ai al ra ika i äi n in ea, ill ta oa itt as ark rie st sis m sa ta a ise aa no ni ns ta ts a . To lta spi ot jen . ka jää ta ta si isi i . la Ka n ta lto od ot til ta ar rty en a tai eil Si ka llo os od ss ailatlälä sii tta aaa nousut huomioon rann pu ovyi ostil ta.m ra ere in yöjo Suurm tta - t-u- y te alal ka sm lähd an m Jolle stallem sil .1.21.2 lat s sa nä Mu an äisiäsil iatve JaJajo ka s-ke ks nä hd ai nii sä nkk atnä 5,le ast ott kau Liha t eav rie aäi sisillalta eli Dvorts Pietari 5,rel tutä ise ta aa av ais .nyh llo ts ot lulu To ta val . llo od isi ha til on la iä nn a ke ta os t eil ke iä Sil i. tta mrty -va se ss sii t lii al lä kk ra se si m yh tä m te lat äi s eik jo m sil an me a: sim tte n ä nn Ja an ta Si nn en tteromanttisempod tu ot , sim ra Sien sihe luät llelle s nä , en aa ke va Ne at eik na enen ai av usvi aev tktk Ne 1.2 ihd ala lu nh ät vo elähe llo ta ht ha va ev ei ot elä lä in ht in vi jalä iä ar ih a ää etpä kk jot luhe n set ä äja Pim tta tä ti,Ja mostilta. Suomen -ua la äi n5, al lä pä yh m sil m nm lat s ä, sil he sim tte jo nt sil ä, ei Si ä en nt , m ne hd va ää än en nä sin tk Ne itä än at lip ua in 5, m ät he itä n t av llo ev lip 1.2 m ki an va elä lu t a jo ht vi an va ha ilm lä n,iv taan lle kaka ja atam ilm äily ott tii pä miso atatalal no kkaiä kello ta se la iv m täem t la ta us äi la sil . ste msil ä,ot lle Pk us ma .jas ntisk sim ily sk lle ää Sitten yhas te joyö lleis. he , en än y-y- iso va ris tetk ua enat ry htntht tkitä Ne ris lip ot m ry t ät he yö po an va e ev ol elä isk ka äs ht ilm vi pu ol al lä i pä at ja pu ht i ltä ä m . iv at ko ht n la in pä sie m a em t la ko ä m m ol a . isi iso he eik em olem hd eltelt lle ä, sil e en atat mm alleai ily äs hd y-as en teet lala päSu ttu ht latlatovov ris te om silsil ua oi yö om otht lle lip ilm t ko ila isi ol va ar ila - - Su ylös ka pu ilman mitään äänt ar i pa as Pi al et at iviv htjo i ta at m Pi ta ko ivus i ry altä em ht tt la ol elt at ko e m .ajaja iso n nisk hd ov lle la aaaa em lat pa ily en us em sil te ltäjo htyom ris lle t no sie ry no Su isi yö vä sie ot va tt ila vä isk va sta ka ar a as ol ui et sta iv ok ka m pu Pi ui ta at i ok i at m he ht La at ht m ko La n nhe tete eltnako at molem pa hdaa ov a,a,jojo a arar joKa lta keke ta lat uslaem si en ltä sil no joh in s t sie om it lle ov LE vä in ja Su sp iva isi a hk sk EL sp Ka ila sta ts ka i en ar AR ui Tu as ta ok sh i et m e iv IN at SA ta ht Pi ta . ell he N La es AK n . lta elle hti ov teus tata SS erer SI jo agut onon lle mm SI VA Bl ioio ta om lle AI keO us pa taLI om ar AL M jo us huhu ltä ut isie no us SU -- M ano vät nousemaan ko sandr NevskiLa java vasp ta a va un iisiis aa,M ntasi i Ka ot ta ka un tasta ot et on eui kaka m ist ell .Siok at uu ell la ar he ist er nas sa on la m te en lle jo ta omäio jot onon a, Alek us a, Si hu ke ltalta ti. on ta M ar ut as ti. sil e us iss ljä ell e no ijö iiis ne a er ell äv sp ta m un er -k ot Ka an ka m i in u se ta an P e tti ist laan ell Pietar ta. vam er aa mro on ioon m opapa lle pl lta m ta om Si ke se us ti. N hu tti M as sta ut e an lli us ell m do n e no er ro lla ah iis te a n m to m jo ta un te an ot eet s äataujoutvun ti,ti,jo a iso teoriassa paa erjotätkmaäll ov ki m se lla tti te Silta on valaistu ka an ti. ja, m e as to e ill ro sa te n ell t te er ris vä jo Tu ti,m an rätoän llatyiso aa äsau ise äke mnäll älln. um ÄK mpaa mYÄ ynottätii ke täss er TÄ kiN TÄ lla i jaoshy tekk am kkvu inöd ivotea.ille lii ti, joten romanttise i toris oda len taka urTu tu ju in n. isi nk aa yö vo ss ä ite sä ei äll ise ä ku ke m ky at us um ka tä iv nä jo no yn kk voi ja n öd lii aahy lat nuaikaist om iaioh tskk ka deattuaa kyä Pietajenanerun len sil si-oda sil Vatu tin vä ri kutosta aa ky nk ins nä ite ILMAN TÄTÄ nä isil ja . t lla ku ua Va iä ta at ise us ks iv us ila no ty ei vo Ta a ar lä a et ist yl lat ain sil iaika äv utta erpi nnet ik lä. Moni ha –m tu mäl toiäjen uallo sil sil ul a ta t ka ise ke ta ri ei olisi Pietari. ä na tä pu pi nn . ka u a ei ksiä tyrje läkä ka aren yl saiä lin uttataulain ikäv 2 km . –aim titjen ua ltakello yhta.ut ongelman ris ul tu talto än kaSi udäen lla suiss se aiss ajosiin aiyv tkau eduus katanolminH onkära jaul t ta ää ee lta lv ka va iel ai py vann m na aka Ne aa jen str ii in lto kello vin ks Ro pa Si jaum do a lje . oje alla tta ta ku ib a na au t Gr Os isi än yt 2.0 ili kä sti5ist eil m llo se ist ise2.4 Jokir u sinkerta0– n emiva ykKe ttu ta eeEr sa ah iel s den jälkeen yöllä silta m m jajo e , an aa llo in ile in pp lo ke ke m pa äsn.e ja sil yh a sa 5 pä sti pö tta la 2.4 ei ise ul e na 0– ad ity ell ee 2.0 lat n er ar ak iit yi sa Pa nt llo uv in n ra 55 m Ke te ee 4. aa Li nt 5– 3.3 sattuu yökerhossa josin ella. aruu in, ku si.loOn tusa sulkevat jo liike latsil pa ie:ist sti .e etin ei ta lläill npVa sa ta ityinise eeuv ell eras ar um n ilv sa stsil n i pääsne1. Reiss as 55 llo ill 4.ka ans a as p m pu 5–aa ssa ovyi ts 3.3 arell p to or kim saää au . Dv aa inpa e o an sil eli a. ka Valla ta ell p ai al ar äi n ill sa itt t rie in m sis ise aa ni sil a ts . To lta Va . jää si llä isi i n j taula ee ar aa en rty eil ka ilv sa ai ur ss sii um n ra in y ää ossu ka an Jo nälätoisi nn Pietari Su as lla ve on ra stebill toyö iih au a jäädä vim nh vaet ot siks ta. ittaäin e-u- Li t od yksä artoinehva mta nn a ni ke ä Pi tta lii jää al lä i ta si m k ar enossitillta lat s ka eik sa jo ai sil a: ä nn ta t Ja in yö Suurm tu ot i hd isi ka si lu nä Jo utta, nälä lk. na aijas us i pve ja ist lu a unam ksat llo 1.25, ha ääat säav Lieik öm t syita kk lu seelavo us ks ioleitk nn osin ma keäi eniä ke suih sim aätlu liim om Sitten yh ensi neNe Sutä vaa:lle sin minaisunudet ma nn,eik äna in he tuen oteita llo ev kin si tk elä jo t ht a Visa-oä, an vi eik lä n, ta ai us tii ja i ö ste ä ot vo iin orttiin sa m no pä ei la m om y ta in sil he sil en ih S-Etuk ö ar lu us nt sa 3 sieltä/pä jo a inen ihminen. Muutamaivatjoal itä htaläsane ki ei emää aan iltaa t lip asän msk ponis. neua va sin ka ilman m in llo . insi la all n, t ä m tav tii . iso ste n ot eik em lle aiat lisäk teily olisi iha sil hty- eemmyös riseus yö sk vaikkaem joäs , neaov 7ta90nolle sil ösppilm inttu oliskot ryine yl ihte ilooi htei pois. pä mat puaa koäs ku a pä n pääs Suom elt at mol on ltä . hd ov la in sie ihm lat ä m i en eik em mp e ai a äs isi kk pä atta ilatettu aroi piaenski a ne aan kohti taivashtsh Piet ilm esom aid tavallist ylös a jaov piag am kaa ja sieltä jopa em taa edullisemBl joh lle maks t LE vät nous ma va EL ail sta ma AR ui a ok m IN at ns SA N aa he La AK n LI Vis SIa, jote aikat. SI AIta turistip arke nSS kokeilemaan OM SU skus Visaa merell spitaa VA sitilta keAL Kajoh taiLE uknort kuin e on eEL Etki ell S-vs Ne r ar ta. ien AR sa on nd ikk io IN sa en SA lle ka N ta ek t jot om AK LI Al ny us a, hu e on SS SI ta M ä ut SI sil VA ta us AI iss vommlaistu kauniisljä ijölle ne a no ävte n. Aron MAL taO -kho ista kaksi ot insSU arko si PietSo intää va ois ellea,as evskmi ploarelle on lta ke Silta sa euron arv ti. 0 en sta 70 lli jot e do lm on er ta ah ko ä m sil m en iss an sa ljä sk ijö ne oretias tePi neiden ke arin-käv hakejo sempaahden heng en sta keploti, ten romanttitko jen ka teoriassa mahdolli Visa-reissua eli S-Ma
Pietari
kiteytyy to h o h n e id ö ä s e k istille r tu SILLAT: Pietarin e ll e s li ie m ja a H . nouseviin siltoihinyös kirous. sillat voivat olla m Pietari
Pietari
aa lento + hotelli -matk
silta
138
Eurooppaan.
ällä postikortin: osallistua lähettäm
lomaile
m u l n o e j o m o u m t l l u l i n s e ln otojejn
iin vää leller jum jääräll e puo a, ett iineivää jalljum ska jää ettei Pet a, rad jallrog a tai ska rellrad saarog ilinPet Vas si a tai rkik rell me saa esi ilin u Vas asu si jos a, rkik me ista asuu esi nat josmu a,taa kan ista lutmu tau taa nat kanika n nos luttoa ojetau Siltika ojen nostoa
Silt
ns siliri e Va lla, itsen. are nsa siliaa Vasija eet eise Tu tun itse jou sija ss ka ova eettlii jottun um ojat,jou lma kk sat apu ova ka silt iso lee jot en , tul olla jot a oja aut lm sat llä - siltapu mäiso kes en olla a kie autrtä tellllä na mo - ttiinjot llertämä nk n kes avu si ristei itetut ttiiosi tak a kie ukin mo ku n. Tutell le atuk nil älläavuosina kes teille mo siällä rissaa Tuses n.mi tut an vo saaku älläiv i ja hyö tualat ällädyntämtak kes kktäm len ohdetsil dyn un liikkumisesliik da an hyö an tuo ja sta i tua ku kk kin det len oh iten lais aiun ku ma da an usu vat suo voikin tuo . iä. ille. ta nokusta at ille ais ni sill ks iten lais aik Mo aity ku . eri ma lä n usu vat ällä yl suo oje no voi iä ta silm silt at sill kelloa . Moni ikäv ää ällä ojen eriaikais silm iinsil ottin – Joi a eiää kelloapit amtak silt viä ikä ä. yllätyksiä. silt n– Joitakin ka ksi ua –a mu ei tta ainpit k u aulain ul kattta ta issut ikäviä ylläty n ongelma kama ai ratgel kanaulua – mu jen ane ut on lto ataulu kat tä ole isson astmm Si nei aik ka pel jää en ne rat lta toj ka on si mm Sil ulu ole lla a en a. ata tä ma silt ud aut nei aik en ensu ään ti istujää ud ai toj sek ses isu in Sil tai ina lla a lm a. ker lm ma silt aut Ko Ko n sin h istu ä en de yk ään ti ett ee ele suu sek n, t yöpn iel nii lo kertaises m ova kelsin jop aa pai ä ahe ennaa mi taaele ett pan,in nat 0– aa nii en. a mi lo2.45 ja yk tta kel uviite jop Ke 5 ja2.0 aamna 2.4llo nattaa paina tuu erh iiteaen. G llo 2.0o0–jop uvoss ic yök Ke , jos sat mp aam sa a oin Oly nis se t a oss sill rde ti tuu pää nee erh ei Ga a sat ses a s le ic yök tyi silt jos s , rel rto jop mp eri e jo o saa saase ke vill t Oly in,itseese rto.55 tä asu ti sillnoin Litaeinyin lo neeise ke5–4 5–4 ei pää yis 3.3rel le.55 täare are eil sti sil st erityises e llaer nsa yis iri vill eil lta st jok asu si ity Liteinyin silt iri nnsa llasili 3.3lla. va yi jok in sili na nVaasu . si. a sija Va te ka va ojen toi s silinsaareVa jäk ellä Li an lla. Va in na si. nä ilve e silt ma are ov ka nve jäk itsejok nsa in jed nä llää sä dä sija sili ov ve mi . a en ibo jää a jed jok sä ellä Gr oll on yle an o en ibo aut ilve ma on eht n lta Gr yle s asu ar hto si llää tu insa on sa vaijäädä mi in los in ittä yksoi on ov kes tuoll se nim aut hksilt , los lla u-htoeht jää ssa se nllaVa ri iva pu Tuts stalla aa saa llain la sil La i vai kuole ittä yö i.nim iva yksata i Su a La kes a uren silta asjaum - ole Jok i.jää u- n aik Pientar istu nsaaky ri ltt ltt ataisii i ven ilta la pu aikälä nyöky iel isiin ineaine - än älääks ielJok e- i venLis Pietari Suure istumä ja syö inkink enn suo änlla äks nnnn kos mäsio ksi liikLis glagla neieenen too lien m ttaa: telSo tunenn ker siolla syö ni -ho a luosuo lta iksiliik jää kos si ain i use So ksi ar voi en iin a: nei too ei sa ur om tta tun ker hin i yö Su ren luo i lui a iks saa Joka Pineet an ilta eiar omen omaiin maren hin ei voi ain lui tusjoh sisilta usettiin, jolmo anitaj in iltaa saa loin sin mi rs jolei nkan Juh toi a n,ne Pö taa taj ma ttii Suomen Su ste joh no sin ksi a n tus lisä in loi silt t mi k s nk toi ova lii ku ne mo nostetaa iloithin asema Nev lisä,ksi ppova s siltajos se po kuis. si tunneiksi , ne pää. in.iloihinku is.pääjos useik asema poltä eikäsesie a sepää kupp ua aiemm päältä ettin. piavenpää.Järven mm s ilm aieoit ylöua pääse eikä sie piaja aidomJär ompia J edu aidem ne Suomen AR jallis ylös ilmoitett sin AN AN in PA llo JA jo edullisempia . AR n, kat tii pai ot m n tur . isti stakat kupai kesisti intur kun iELLE johtaa a sta Pi llo AR ku em IN itaa SA ku kes as IN AK joh llo in aa ku LE SIL ku ISS ä ist EL VA aa AIS rm kaksi ist AL IN ta äs aSUva OM rm AK telleis atAL ISS atava VASILINSAAR llajotenka nn ta AIS e eikä sieltä pä on at kaksi ka le Sokos ta-ho rel r Ne OM pä a vskin silta ndsilt SU ksain on lla tajä silt Nevsk relle on saann N rjo öis saaaa, Oaa, vij tanel enrjo kä pu N jot SA in-on Aleksandr Ale aSoakos-hotelleis lip tar pu sä lta SA jäOsilt öis AR lipsä ISIS rta nel vij lta lokäPie ka AR i in-itt kep rta itt ETET tar sta ka Vasilinsaari re i PIPI Pie olli in hd re nk loma in ne kep ssa ria teo nenk olli hd ja - sta ja riaisi jo -ki ama ki assajo ila - erteo isi ajeaje a ila nene in isier L veve
Pietari
PietariPietari
tkeelllleejojoilillele! ! VVeenneerreetk
ä y n t ä s ä e n k ä ä s e n k ä t ä e n ä il t a e m lomlaoil
in isia luku . Tu nnnn luku essa . Tu tasa taes tettet VASILINSAAREL osos lta jä. si n ily ki te jä. ,90,90 vs ris ily (12(12 plaa Ne te va r ru a aa ris na 0 pl nd 50 ru sa nava a 0 ek sa kaka 50 Al ak a m sa ak lu neljä siltaa, joten sa n on lu m isi on to n in isi ki to en in ki iel m en atsisilta iel kä m st Eh . . Eh llelle 2 kmkä e pu oleole äräll a).a). e pu roro teoriassa mahdolli eueu äräll 2 km vävä jum iiniin i jää jum ltalta etitejää vava a, te n ka nana et vin kanavalta i- ios do edolta nt iipiip vinvika bojava oje os ka Grikan do ib nt in lytvin Gr oje ka vi tei ib ho in iris edo Gr vi ar Jok boj itätimere l et ho Gri Pi ar ilyt et - - : Pi es aste n ed usus tanloed lois talo erin toris n a- atavisekessktilusiivis em Sing erin itaita ussii Er tklu em Sing ät u aluk sk Ma Er ev enen ek t 2. ht ät tistis ta lä ev t enen t us : ht se e tk lä u t Ma h t se t 2. elsingisteil s uk i t al a p sa e a pas p p kim jok t a saa e o ly, s i Reis jok 1.kimpassa lta tä ly, ä ris pa a pepp by ja 1.p Reis teiotei . . saaed ä ris ltalta vava tevtev lähläh Pietarin vanha talta lta NeNe 6 yötä a 6 talta isoiso estä susin is . ätossin y jpioin edestä ssv.uin a visbia k lk9. tk a t tk it pi ok ilt ä uj ia is an p ts kk nt ok k la pi uj an Fo . 9 ä Pa matkustajasatam kk nt ja tä it 2 pi Fo k er 1 /hlö kitää p ja 2 km lM oika ltalta kitta,er udet maksu sM oika aisutta, sM a-ot min maksu yöyö Vis alk3. yötä aM saa ude aisu min ä tee a-oiin Visortt ttee saatuk ma masta ta ta turis hlö kanava yöläh tukorttiinS-E teily jä.jä. turis inen. Muuta /vin lta ris ily lailai te 3läh ki löoje ta jo nen ris utama Sa as h alli ki ee Muihm m tav n. jo ht n Sa ine / lä iha ee i do 0 ihm ht lta olis lä nen ka 9 ka ib alli vaik Gr 7 n tav kalta yt 0 en ist kka olisi iha kir n pääsee myös Jo 7, 9jot en ineös ejä ihmmy jot , eil itt pi see re ejä i itt ekk n pää a ierre ineaam stapionn ihm a er us aam eit ekkalli us tta ma ltaeit si ksa allista onntav ma in alle sk en tta ailm ma ma sh sa ksa ht ma aan es Vis alle ov an ailm maag saBl aanma Viseile keilemaan kok S-Etukortti Visaa ettu:
opastja pepp visbykätossu pit l
i Visaa kaikki ortten S-Etuk en nyt kkime . Arv kaiom ään nyt mit me tään. Arvom 700 a on arvoista mearv oisteur kolon keneur n kes 700 ide me ene kol hak ken kes hengen keneiden den kah n oje gen atk S-Mden hen a eli n kah atkoje Visa-re S-Missu sa-reissua eli paan. a, oop Eurell a ar a, tka sa ell n. -ma in ar paa elli sil sa oop hot in Va + Eur e a sil to se tka len Va e se-ma elli hotait ait + sij dä, m stä ntosij isuudet maksutta, t tie ttetyi mueri jot, ain asistä alttyi atkeri ellä: postikortin: tiin saa Visa-omina amain lle ort mä tu e lomjot uk o asi a että rtin Et lle läh atkalt Slm tiko tu in- m tua a ipaatk pos pu llis eih ket Kaam llä lm ta osa ma pa mä iikk sil pu ös untka uta että n my läh ta te ma Mu sil jo intu tus ipaatko lom n. ä. ten llisttua Tu eih Ka a) nkis ine yhm osaVoi iikk isi? idt anhe S-r ös n ihm un m sam a) tta myte 88 n tu joko eu Sh oitjo idt e 000 tus tot tkall ta 77, Shm sa johonkin yli miten sen totmi an senTu yhm PLe tav ,88 anhe taten S-r e ryhm ein nm si.tä intion ttaisi? annkis Lähd Lit ino säkjo joko euten e ä. .sam eine 000 ein siesk kessu ill Ma Lit oli (e äma .ntäma ki, tu PLrkk tall täknsirei ,ks ryhm m ill nt ank joato os i on inti tum (e S-P Lähd t tkall ks inotu ohssu m kans rkk i77, unrei kan mi os en i, Ma iiha poru aton varaa llä sk nkkke myyliös oma tu htash -Pake sä joho tum en tai eenkin saäs ohja me sh llä kans htikk sä ailijo himun kan esvaes nnpä matk teiraa poru k- niden Blag ovov ine oma ag taimp ihm Bl iden i istajalle ma ailijo himme ja va om matk tei aa kas ke. kk ma asia amm e ne an dost jall on aup toeh ista a vaih usk sta amme. osu kasom tovadost asia toja kiehtoeh le. an ätie 5.0 sil Lis 0tova0100 ai 0– le. atta alaup 5.0 sta vaih sil 3.1 ja osu ai 0– om ja kieh alusk ieto su 3.1ist 5. 100 isätsu om ja all issukilpailusta1.21.2 lle55 5. tav a-re ma5– sta 2.42.4 ä Vis ailu sekkilp 5–5– ma 55ksam a lta 4.ma nsisi a-reaissu aaisi astaä Visast ) tai: 4. n Vis tom vmissä )ail1.2 tii 5– sutast an a sek +pnet ot n 1.2 ma m ) Vis tii ile käy ta ts ot lta ke sil m ) taielu ala ko n ta vmpuh ts (P uttomasta– ki +ptu / vas t sil aa ala elutat ita n os 7€ Vis (P m Jo ki puh t ti 0 (1,9 ita ort tattu mos uk0– tsov yi yi Et1.4 / vas – Jo orov S-1.4 7 €00 Dv 06 50ipa (1,997 ien orts 4.ynt 0 00 essa s-pankki.fi tat ikk Dv 00 itte 50 ka n.ilante 97e 4. ja hin oso ki.fi t -tee lveluu see ) ank 00mm ny 0– kka et e ta 06 pai e ilan ne sil ) my mm tat 010 mm et ta ta sta en vo hin 4.2 luu ne soi sil la Ar ja osoitteessa s-p ud 23. a: lve t kka en ksi isu e pe uvapai lasta tää ud yntipa ust010 ina tartajou mi my isutar per4.2 itasoi olm i ja mempe olem ina ä upe tatais t 23. tipa tdä(K ksia: olm lisä tais ois uva olem os net u jou dä tois usteks mLöy arvova aks tn.(K itäitä Löyita ltäv per ssai ja lum nene ma mos sisä lveät eui.tron eks jääjää ki ki t voi nat tipa 00– lisää upe hinät itsits net 70 elli tois natssa e)rajo TroTro ltäv Hin5 lm ja hot ma sisä ko to-nat ust4.4 5voi en lenhin itet in elli ova sk py 4.4 1.5 liin ke - nat ai.1.5 yö 0– ntar Berja hot joll Hin py at ta lö,totarust ide yö ov ) sil jaitet €/h ne len at 10 in ta kko he ke in ov Pai sil eily tä rajo ha iny liin a et in rist he Ber ite , joll n lö, (L tä iny in ere t ja et €/h ni ite , en Itäm os 10 kko mPai ng t (L eily5.0 niin jopa he rist nus, mos en ere jopa 15 yi yi hd by kasil Itäm einein Vis 0– us, LitLit ut: jen 5.00 0 ara tko )ara2.0 0– um 15 ta vel 2.0 by aks SPal )€/v VisMa ta eli en ut:in aaks sil ur a, a, su Su en um ississ ur€/v velo in enen ar Su c Ga rdrd Visa-rPaleis iet (P ar ymcpiGa iet
at.
sesveavtat uu oo t tnn lala äinsilsil äin NN
äa 3 yöt / h
790
ympi OlOl et et nene l- ltoise toise tojen e sil tojen e sil sese sij sijaitait joka joka a, ss ta tassa, usus a ke sksk olell a ke olell pupu la la llien teen ho lli ste ko ho sSo o ko o So rtorto keke nini haha JuJu ajaaja htht sjosjo ituitu toim toim ä. ä. päpä enen rvrv JäJä
o (P ogog 00 n.kin liklik 5.15.1 aakin VeVe ) 2.2 0–0– pp tratra sil)ta2.2 PePe Eu silta aant vs atklek i Ne -mlek vs erNe ligo ntroo tel i sa er ho + sa (A to len (A ko vs go Ne ko Nevs sand ra ra Alek sand Alek 4.ä55 0– 4.äll55 2.0 ) ett 0– postikortin: 2.0 )läh ss lta äm ör t (P ör os ualta (P mmy t ös istisi oi os allisi 55 ev m osss zh oi Bi ev 5–5– zh it 5S-ja 3.33.3 Bi Vo 2.5 .4.54.5 58 ja 0– mä 2.5 2.0 ryh ) 0– ta 2.0 sil ) 08 ta vin 00 sil , ko 77 vin tsh PL ko (Tu i, tsh st int (Tu ino mo st ki, Markk vPank taan vS-mo taan koko steste tshtsh nono TuTu s sil latlat s sil kuku a ja josjos stav a ja stav alualu onon taulu makka ulu Ai lle ta : ka aja m Ai ist uo : m om (H as uo iak (H n as ) skaupa Lis in! mos ) uu mja in! m aie a äti meto aie etatu oit ettu ilm oit Visa-reissukilpailusta ilm kä se EN ta AN as EN Vis AN AN AN PAPA AR suttomasta JAJA
AR
etiari Piar Piet
i.fi osoitteessa s-pankk
nää ttyyyyllilillläässi.i.
Lähde ry matkailij 100 kieh
Löydä lisää Paikkoja ta Palvelumak
LeLnento
139
- Mitä tämä tällainen on! Meidänhän piti juuri ruveta ryyppäämään! Minä toivon, että saisin laatikollisen vodkaa ja äskeiset kaverini takaisin tänne! Klassikkovitsi mukailee venäläisten itsensä harvoin kieltämää tosiasiaa: he pitävät juhlia elämän kruununa, eikä silloin hissutella tai aleta jarruttelemaan, jos tilaisuus ilakointiin tarjoutuu. Maljat kattoon ja puheita peliin! Merkkipäivillä usein viihtynyt Juhani Järvenpää on sulavasti minglaillut ja pitänyt puheita alusta lähtien. Monissa juhlissa kukaan ei ole ymmärtänyt edes hänen puheensa sisältöä kielimuurin takia, mutta läsnäolo ja protokollan noudattaminen ovat aina tärkeämmässä roolissa. Venäjällä varttuneempi väki harvoin puhuu vieraita kieliä, eikä kyseisiä taitoja siksi usein vierasmaalaiseltakaan odoteta. Ymmärretyksi tulemisen kommunikaatiomenetelmä usein löytyy, mikäli vaan muistaa nostaa maljan puheensa lopussa, ja niinhän Venäjällä aina tehdään, mikäli ei ole uskonnollisesta juhlasta kysymys. Ja monesti silloinkin.
140
Juhanin neuvo pitkästä ja märän näköisestä illasta selviämiseen: Mene selvänä nukkumaan ja syö hedelmäsokeria tai suklaata, niin ei huono olo yllätä! Puolen yön jälkeen itse juon vain kivennäisvettä ja sitruunaa, antaen muun seurueen luulla että juon gin tonicia. Hyvä isäntä ja pidetty vieras on myös vakuuttunut venäläisen keittiön verrattomuudesta. Venäläisessä keittiössä on juurevuutta! Borsseja on monia! On okroshkaa (jogurttikeitto avomaankurkuista) ja mökkisalaattia, sekä kefiiriä! Leikkeleet ja kaikki muu tavallinen kotiruoka löytyy ravintoloidenkin ruokalistoillta. Perinteiset ruoat, shi-keitto, jauhelihakotletit, kana, liha, kala, etenkin silli, seljanka, tirkki stalisnaja ja oliviersalaatti ovat tietysti vakioherkkuja. Koko kansan rakastamaan mökkisalaattiin kuuluu retiisiä, kurkkua, tomaattia, persiljaa, tilliä, sipulia ja smetanaa, ja se mahtava kesäruoka okroskha on mainittava vielä kerran!
Malja t채ytyy nostaa ja puheet pit채채 juhlassa kuin juhlassa.
141
.. .. Venalainen vastakohtaisuusvitsi
(eng. Russian reversal Joke) Venäläinen huumorintaju on legendaarinen. Venäläiset ovat kohdanneet kovia aikoja. Historian valossa voisi sanoa, että jossain kohtaa ei paljoa naurattanut, mutta naurettiin silti. Ja paljon. Hyvänä esimerkkinä tästä on vastakohtaisuusvitsin formula. Vastakohtaisuusvitsi on nerokas debattitaktiikka, jonka ansiosta minkä tahansa lauseen voi kääntää vitsiksi, joka kaiken lisäksi toimii joka kerta. Tämän tehokkaan naurattajan kehitti huippuunsa venäläinen loikkari Yakov Smirnov, joka asui hotellin siivouskomerossa siivoojan statuksella ja näytteli sivutyönään
venäläistä taksikuskia 80-luvulla komediasarjassa Night Court. Hänen huumorinsa oli kylmän sodan ilmapiiriin sopivaa supervaltojen vastakkainasettelua äärimmäisen mustavalkoisessa hengessä. Venäläinen vastakohtaisuusvitsi oli rantautunut Amerikkaan pysyvästi.
ssa a k i r Ame ille . s t i v at naur llä vitsi jä lle . Venä u n i aa s r u a n ajat a s s rika e m ällä j A ä n a . Ve o t ua! u n i a s jaa a o t au
kassa i r e Am a. i ot u ät l väist lä luoti jäl ua! Venä n i s ää väist
kassa i r e Am kia . a l rikot aki ä n si äl l l ä j ut! Venä n i s oo rikk
Amerikassa kuuntelet radiota . Venäjällä radio kuuntelee sinua!
144
.. Mutta mika mahtaa olla in?
juomiin laskee, sillä nykyään ei enää juoda vain vodkaa, Zsolt Pleszinger huomauttaa.
Juomista samppanja on suosiossa, mutta liika juopottelu ei. Ennemmin juodaan useammin kuin kerralla liian paljon. Silti elämä, saati työnteko, ei ole suurkaupungissa vodkanhuuruista, toisin kuin pinttyneet stereotypiat yhä antavat ymmärtää. Toisaalta, kun eliniän ennuste on maassa naisilla parikymmentä vuotta korkeampi kuin miehillä, ei syytä tarvitse etsiä kaukaa. Miehet rakastavat vodkaansa. Kun kaikki kulutus muunnetaan laskelmissa puhtaaksi alkoholiksi, venäläiset kuluttavat henkeä kohden yli 15 litraa väkevää alkoholia vuodessa, kun Suomessa vastaava luku on yhdeksän. Ongelmatkin ovat sen mukaiset.
Autioituvalla maaseudulla juodaan paljon, eikä jyrkkää väestömäärän laskua helpota Mihail Gorbatšovin perintö, paitsi ylikansoitetuissa Pietarissa ja Moskovassa. Haikaran suudelmalla otsamerkityn miehen politiikka pyrki eroon parasta työikäistä väestöä riivaavasta alkoholismista tuomalla miedot alkoholijuomat markkinoille. Kävi oikeastaan päinvastoin, sillä sosiaalista alkoholin nauttimista rakastavat venäläiset ottivat uudet tulokkaat ilolla vastaan – vanhoista tavoista luopumatta. Vasta vuonna 2011 alle 10 % alkoholia sisältävät juomat, kuten viinit ja oluet, määriteltiin Venäjällä elintarvikkeiden sijasta alkoholiksi.
Tosin on myös sellaista tendenssiä, että terveystietoiset venäläiset muuttavat omia ja muidenkin käsityksiä alkoholin haitoista. Myös ruokailutavat muuttuvat eurooppalaisempaan suuntaan. Kiinnostus viineihin on nousussa, samaan aikaan kun kiinnostus kirkkaisiin väki-
Puhuttaessa sosiaalisesta juomisesta kansojemme välillä vallitsee selkeä ero. Suomalainen juo vaikka yksin, mutta veljemme venäläinen tekee sen ainoastaan seurassa ja särpimen ääressä. Taiteilija Remu Aaltonen on pohdiskellut kulttuurieroavaisuuksia.
Pietari on kulttuuria ja ei nää heinähatut ja toukohousut vaan tiedä siit mitään. Se laajentaa, kun käy mestois, missä on kaikenmaailman sulkarummut ja kultakäädyt ja historia läsnä. Sit taas toisaalta noi venäläiset käy siin mun ikkunan alla bostaamas, kun mähän asun Porvoossa linnassa, jossa tsaari Aleksanteri yöpyi. Mä en ymmärrä mitä ne siin tönös näkee, kun Pietaris on samanlaisii ja parempii ihan loputtomiin. Suomalaisten pitäis osata ottaa venäläisistä mallia ruokatottumuksissa ja bailaamisessa. Vaikka dokataan rankasti niin pitää osata syödäkin ja käytöstavoilla. Yöelämä on ihan oma maailmansa, jos sitä sieltä hakee. Siellä ei tarvii osata edes kieltä. Eleet ja käsimerkit riittää ihan hyvin. Ruoasta puhuttaessa Pietari on avautunut kansainvälisille keittiöille viimeisen kymmenen vuoden aikana valtavasti. Trendikkään uutuusravintolan esimies Raisa Goreva kertoo näkemyksensä venäläisen herkuttelun trendeistä vuonna 2011:
“Vaik ka do rank kataa asti n n i in pi syödä tää o kin j sata a käy töstavoill a .”
desta toiseen, se ei muutu. Venäläiset pitävät lihasta, siksi pihviravintoloilla menee hyvin. Keitot ovat kestosuosikkeja ja kala on aina ollut osa venäläistä ruokavaliota, joten sushi sopii tänne erittäin hyvin.
Keittiömestarin näkökulmasta hankintalistalle ilmaantuu trendien mukana uusia ainesosia tai lähinnä niiden laatuun voi tulla muutoksia. Luomuruoka on lisännyt kysyntääntä myös Pietarissa, mutta orgaanisesti tuotettuja ainesosia on Kenneth Lindbergin mukaan vaikea löytää tuttuja reittejä pitkin. Hän on toistaiseksi löytänyt vain luomukananmunia. Venäjällä, jossa orgaanista pienviljelyä harrastetaan jopa pietarilaisilla parvekkeilla, on tietotaitoa paljon, mutta tukiaisia tai asiaa edistäviä tahoja vähän.
Italialainen ruoka on suosittua vuo-
145
Borssikeitto Borštš eli punajuurikeitto on kenties venäläisen keittiön kuuluisin resepti. Keitossa on nimensä mukaisesti punajuurta ja useimmiten myös sipulia, kaalia ja jotain hapanta nestettä kuten kotikaljaa tai sitruunamehua. Hapanimeläksi maku saadaan lisäämällä joukkoon hunajaa tai sen puutteessa taloussokeria. Borssin koostumus vaihtelee maittain ja alueittain. Venäjällä se sisältää ainakin punajuurta jokaisessa vaihtoehdossa, kun taas vaikkapa ukrainalainen borssi käsittää myös tavalliset kaali-, suolaheinä ja lihakeitot, joissa ei välttämättä edes ole punajuurta. Sekametelisopan tyylisesti borssiin voidaan laittaa kotitalouden melkein kaikki tähteet, ja sitä nautitaan leivän ja smetanan kanssa kunnolla haudutettuna eikä liian kuumana. Monesti perinteisessä borssikeitossa ei ole lainkaan suolaa, mutta lisukeleivissä sen sijaan onkin sitä sitten reilummin.
Borssi kolmelle: 2-3 keskikokoista punajuurta 2-3 porkkanaa 1 iso sipuli reilu lohko valkokaalia öljyä kuullottamiseen 100 g pekonia suolaa 2 laakerinlehteä 1 rkl kokonaisia kuminoita 1 rkl kokonaisia maustepippureita vettä noin 0,5 dl viinietikkaa (etikkapunajuurten lientä) tai kotikaljaa muutama nakki smetanaa tarjoiluun Ruskista pilkottu pekoni omassa rasvassaan. Siivilöi rasva pois esimerkiksi valuttamalla talouspaperin päällä. Kuori kasvikset ja leikkaa ne suikaleiksi. Kuumenna öljy isossa kattilassa ja kuullota kasvikset öljyssä. Lisää mukaan pekonipalat. Lisää vettä niin, että kaikki raakaaineet peittyvät. Kuumenna kiehuvaksi ja kuori vaahto pois.
Kun vaahtoa ei enää synny, lisää pippurit, kuminat, laakerinlehti ja suolaa maun mukaan. Keitä borssia miedolla lämmöllä vähintään pari tuntia.
Ven älä isen ties keitt k u iön u vaih luis ken tele in r e ko esep kom k ti eron in j a ru sisä oka llön mu kaa ne n.
Pilko nakit siivuiksi ja ruskista öljyssä. Lisää nakit keittoon. Lisää viinietikkaa oikean happamuuden saamiseksi. Maistele keittoa. Lisää suolaa tarvittaessa. (Jatkuu seuraavalla sivulla...)
Jos haluat tummemman väristä borssia, voit lisätä myös punajuurten säilöntälientä.
Jotta värin saa oikein, venäläinen tekee sen raastetulla punajuurella ja viinietikalla, jota lisätään maun mukaan keittoon.
Tarjoa keitto smetanan kanssa. Borssi maistuu parhaimmalta vasta seuraavana päivänä.
Lopuksi lisätään viinietikka. Silloin ei borssia enää keitetä. Mukaan voi murentaa vielä vaikka kuivattuja tatteja, joilla mukaan saa vähän metsäistä makua. Jos ukrainalainen laittaa sopan (borssi on alkujaan ukrainalainen keitto!), siitä tulee ruokaisampi, kun siihen lisätään papuja ja enemmän lihaa.
Vinkki: Valkokaalin asemesta voi käyttää hapankaalia. Tällöin ei tarvitse välttämättä lisätä viinietikkaa. Jos käytät hapankaalia, lisää se keittoon vasta kypsymisen loppupuolella. Juhani Järvenpään borssikeitto ja sašlik kovaan nälkään ja hyvään tunnelmaan Hoidetaan pekonin tilalle sian savukylkeä ja naudan keittolihaa, mielellään luista. Keitä niitä neljä tuntia liemeksi borssiin. Lihaliemen on oltava vaffa. Siispä reippaasti valkosipulia. Se on tyypillistä isovenäläistä! Jotta liemestä tulee mahdollisimman maukas ja täyteläinen, palsternakka, porkkana ja sipuli kannattaa paahtaa ennen keittämistä (kasvisversioon erityisen tärkeä toimenpide!).
Saslik Sašlik on laajalla Venäjän maalla lähes synonyymi grillaamiselle. Kun käyskentelee keväisen lämpimänä iltana pitkin Pietarin ympäristön jokivarsia, ovat rannat täynnänsä lihavartaita paistelevia seurueita. Se on picnic-perinne, jota Sokos Hotellien henkilökuntakin kannattaa, jos saa valita virkistyspäivän teeman – mennä yhdessä metsään, lammen rannalle, sašlikia paistamaan. Suomalainen paistaa makkaraa, mutta venäläinen sašlikia. Suomessa lihan kanssa neuvotaan käyttämään
öljyä, jossa on grillimaustetta. Siitähän syttyy tulipalo! Kaiken lisäksi Suomessa käytetään liian hienoa lihaa! Venäläiset ottavat vartaisiin sekalaista sorttia: vähän rasvaisia ja luisia paloja, sekä paistia, jos sellaista on tarjolla. Kun palat on pilkottu, laitetaan mukaan viinietikkaa ja mausteita, lampaaseen joskus myös jogurttia. Marinadin kanssa saa käyttää luovuutta! Lampaan ja possun kanssa voi lisätä sitrushedelmiä sekä laakerinlehtiä tai sipulia, pippuria ja chiliä. Sašlikissa ei ole koskaan öljyä! Happo mureuttaa lihan, joka voi olla marinadissa useita päiviä. Liha paistetaan kaukalossa, jossa hiilien lämpö tulee suoraan ylöspäin.
Jos hiillos liekehtii eikä grillimestari halua käyttää vettä, voi sumutinpullolla ruiskia valkoviini-suola-liuosta hiillokseen. Niksi toimii mainiosti: liekit sammuvat eikä lihaan tule liikoja karsinogeenejä, Juhani Järvenpää hehkuttaa. Liha syödään vehnäisen lavash-leivän kanssa tummalla happamalla luumukastikkeella (ven. ktemal) höystettynä. Päälle voi ripotella persiljaa.
IX. Oppi .. ..
idasta
tulee
- Mit채 matkan varrella opittiin?
150
.. .. .. MyOhemp .. aa ihmettelya Jo yli tuhat vuotta sitten, kun Kiovan Venäjän kuningas Vladimir Pyhä valitsi valtakunnalleen uskontoa, oli puntarissa paitsi hengellistä, myös käytännön asiaa. Aikansa suurmies Vladimir viitoitti kansakuntansa tulevaisuuden valitsemalla moniavioisuuden autuuden sallivan islamin sijaan kristinuskon. Tästä venäläinen kansanosa oli kovin mielissään – eihän alkoholia voinut kieltää siitä niin kovin pitävältä kansalta! Sama intohimo on läsnä myös monessa muussa asiassa elämän saralla. Vaikka suurin osa yli 140-miljoonaisesta kansasta tekee raskasta työtä elääkseen, on ilonpito omalla tavallaan kuitenkin aina etusijalla, sillä tietäväthän suomalaisetkin, että raskaat työt vaativat raskaat huvit. Venäläiset ymmärtävät, että elämästä saa ja pitääkin nauttia joka ikinen päivä. Ne vaan klaaraa ilman turhaa jännittämistä. Myötäsyntyisesti venäläiset
osaajamme osaavat junailla asiat oikein. Se on äidinmaidossa, vaikkeivät he olisikaan Neuvostoliiton lapsia, Juhani Järvenpää kertoo SOK:n paikallisista työntekijöistä. Asiat voivat tapahtua nopeasti suurkaupungin sykkeessä ja osaavissa käsissä. Juhani Järvenpään mielestä suurin eroavaisuus naapurusten välillä lienee se, että Suomessa suunnitellaan ja pysytään suunnitelmissa. Venäjällä taas aina sopeudutaan muuttuviin tilanteisiin. Ja nehän muuttuvat, alati. Kauppakumppaneiden ja kaverustenkin keskinäinen luottamus on siksi ensisijaisen tärkeää. Se muodostuu yhteisten tekemisten ja kokemusten kautta. Kun toista aletaan kutsua lempinimellä, silloin tietää olevansa lähellä sellaista suhdetta, johon kaikki toiminta maailman suurimmassa valtiossa pääasiassa perustuu. Se on kaunis tie joka käydään askel askeleelta. Rakastan venäläisiä ihmisiä. He ovat vaikeita, mutta pidän heidän ystävällisyydestään, suhde kantaa ja kestää. Se on ansaittava, ja kun muodollisesta kielestä
151
lu on e t s u seur a v pue h n i u u o J ää k at. p n m n ä i e l k tär n va e d i e aih on heen
päästy lempinimeen – kestää se jo epäonnistumisetkin, Anne Berner sanoo. Inhimillisyys otetaan Venäjällä huomioon monin tavoin, ja suomalaiset työntekijät ovat alkaneet itsekin Pietarin vuosinaan ymmärtää humaanin totuuden: kun huomioi toisen ihmisen, saa vastineeksi arvostusta. Miehelle voi aina antaa reilun kädenpuristuksen ja lasten kuulumisia on myös vähintään tapana kysyä. Hyvät tarinat, vitsit ja venäläisille ominaiset anekdootit kuunnellaan tarkkaan, eikä keskustelun anneta tyrehtyä. Mielenkiintoa pidetään yllä ja jouheva seurustelu on tärkeämpää kuin puheenaiheiden valinnat. Säästä ei kuitenkaan jaaritella. Pienet tuliaiset antavat huomaavaisen vaikutelman. Joskus on arvokasta miettiä, kuinka tuttavan jälkikasvua tai heidän harrastuneisuuttaan voi tukea. Sitä ei unohdeta. Naista voi muistaa esimerkiksi kukin. Määrän tulee olla pariton, ellei
152
kyseessä ole tragedia. ”Olette ottaneet asioista selvää!” kommentoi silloinen Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenko haltioituneena saadessaan toimituksen lempikukkiaan SOK:lta. Juhani Järvenpää antoi sisäisen venäläisensä marinoitua kunnolla vuosina, jotka vietti Itänaapurissa. Kulttuurin observointipaikan siirtyminen rajan taakse avasi hänelle uusia näkökulmia kansamme heikkouksiin. En ole yhtään vakuuttunut että me olemme missään asiassa parempia Suomessa, iso mies toteaa. Järvenpään mielestä valtaosa maailmasta toimii toisin kuin Suomineidon suojaisissa helmoissa. Siksi suomalaiset voisivat yhteistuumin ottaa lusikan kauniiseen käteen, katsoa ja oppia miten naapurissa toimitaan. Sääntö numero yksi: Pietarissa on mentävä piireihin, kuten herra Tšitšikov Nikolai Gogolin Kuolleet sielut -romaanissa. Järvenpää kertoo omasta kokemuksestaan:
Ei muualla maailmassa toimita, niin kuin Suomessa on tapana. On turha esittää, että on parhaat tuotteet ja tehokas tuotanto, jos ei pääse edes ovesta sisään. On tultava nähdyksi kuvernöörin kanssa. Sitten sinulle aletaan soitella perään. Juuri venäläinen kirjallisuus oli iso apu integraatiossa. Kotirouva Liisa Salokin
myöntää sen. Pietari ja Venäjä imaisi mielen niin kokonaan, että sitä halusi kokea aina vain enemmän ja enemmän. Kotiin hankittiin venäläistä käännöskirjallisuutta, jota oli helppo löytää Suomesta eri kirjadivareista. Ilman tätä taustatietoa moni venäläinen tapa olisi jäänyt arvoitukseksi.
Anne Berner osaa nauttia Venäjästä ja venäläisestä elämänmenosta. 153
Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenko oli usein Sokos hotellien VIP-vieras sanan todellisessa merkityksessä.
.. .. Venalainen aika
154
puhelimen päässä, liikekumppanien tavoitettavissa, on oltava. Aina.
Jos on myöhässä alle seitsemän tuntia ei siitä pitäisi ystävän edes huomauttaa – vanha venäläinen, arkinen toteamus.
Liisa Salo tunnustaa sisäistäneensä venäläisen aikakäsityksen.
Ajantaju Venäjällä on kuin Välimeren maissa ja myös aikajänne on toisenlainen: kalenteriin ei sovita mitään, mutta
Sen ainakin opin Pietarissa asuessani, että olemme erilaisia. Meillä on erilainen ajattelutapa ja toimintamalli. Aikakäsite
on ikuisuusongelma suomalaisille. Venäjällä ajalla ei välttämättä ole alkua tai loppua. Sanonta ”kaikella on aikansa ja paikkansa” on siellä vahvasti läsnä jokapäiväisessä elämässä. Sokos Hotel Olympia Gardenin alkuaikojen keittiöpäällikkö Pekka Salmela raapi päätään tullessaan töihin Venäjälle. Hänen mukaansa venäläisen ravintolan keittiö ei nähnyt huomista tilausten muodossa. Keittiöväen koko ajatusmaailma oli eri kuin meillä ja esivalmistelu oli aivan uusi käsite. Fileitä ei leikattu pihveiksi valmiiksi, vaan vasta jos asiakas sellaisen tilasi. Myöskään raaka-ainetilausta ei voitu tehdä ennen kuin vanha oli käytetty loppuun! Varastonkierto oli uusi ahaa-elämys. Eli jos on tilattu kuusi litraa maitoa voi ostaa lisää kun on kaksi vielä jäljellä, eikä ensin odottaa että kaikki maito on loppu. Suomalaista suorituskeskeistä ja ajan ehdollistamaa mieltä askarruttaa ehkä myös kysymys miksei maassa saa sovittua tapaamista edes ylihuomiselle, ellei
kyse ole datšalle eli mökille lähdöstä. Hyväksymisen mantra ja samalle aaltopituudelle antautuminen ovat ne ainoat oikeat tavat edetä. Pietarissa eletään paitsi hetkessä, usein myös kuin viimeistä päivää. Suomessa, kun yrität tavata jonkun harvemmin näkemäsi ystävän, pitää tapaamista alkaa järjestää kolme viikkoa ennen, Venäjällä ei kukaan vielä torstaina tiedä mitä viikonloppuna tekee, huomauttaa Sokos Hotelleilla lukuisissa eri tehtävissä työskennellyt Pietari Pipatti.
Liisa ja Lorentz Salo tanssin pyörteissä.
155
Historia arvossa Venäjällä paitsi osataan keskustella ja seurustella, myös arvostetaan sivistystä. Tärkeät kirjat luetutetaan koulussa, ja niiden asiayhteydet ymmärretään elävässä elämässä. Kunkin opintien arvo ja paino realisoituvat inhimillisessä kanssakäymisessä ennemmin tai myöhemmin. Vasilievskyn henkilökunnan valmennuksen päätöspäivällisillä lausuttiin jopa Eino Leinoa venäjäksi, vaikka henkilökunnan keski-ikä on kaksikymmentäkuusi, Juhani Järvenpää myhäilee. Jos venäläiselle ystävälle tai liikekumppanille jää kiinni siitä, ettei tunne oman maansa historiaa, voi odottaa silmäparin pyörähtävän vähintään pari kertaa: kuinka sivistymätön henkilö voi olla korkeassa virassa tai edes vastuutehtävissä, ajatellaan välittömästi patrioottisesti loukkaantuneina. Kirjallisuuden ja humanistisen maailman tietämys on siis paikallaan ja vähintään Suomen historian muistelu
156
maksaa vaivan, sen avulla pystyy jo osallistumaan keskusteluun. Venäjällä oppii myös katsomaan historiaa uudesta kulmasta, eikä se aina ole omalle kansanluonteellemme tyypillisen mustavalkoista tai mairittelevaa. Täytyy muistaa, että molemmilla puolilla niin nykyistä kuin vanhaakin rajaa oli inhimillistä kärsimystä sukupolvia ennen meitä, Juhani Järvenpää muistuttaa.
Expattien perheiden arki Pietarin vuosina Osa expattien perheistä muutti työn mukana Pietariin, ja heidän vastuullaan oli pyörittää arkea puolisoiden ollessa pikakurssilla venäläisen työkulttuurin ytimessä. Ei liene yllätys, että myös lapsiperheen arjen avaus oli kulttuurishokin vuoksi alussa hieman tahmeaa. Siihen jäi tosin entistä enemmän aikaa, sillä puolisot olivat joko ottaneet virka- tai opintovapaata tai irtisanoutuneet vakituisesta työstään lähtiessään rajan taakse.
Kui nr i ver sum nnakk a pun i ki j ssa , ki isessa a se eli , alu ni ksi kau hm kum iste sa, ma n llis kieli, ilta kaupunki ja sen uni
Luonnollisesti kielimuuri teki ruokakaupassa käynnistä hankalaa, joten ihan ensimmäinen liike oli mennä kielikurssille. Pietarissa on valtava määrä erilaisia kielikouluja. Osa on yksityisiä ja osa Pietarin yliopiston alaisia. Mikäli ei välittänyt luokkaopetuksesta, niin yksityisopettajia oli helppo saada. Ystäviä sai toisista suomalaisista ja kielitaidon karttuessa myös venäläisistä. Ne perheet, joilla oli kouluikäisiä lapsia, saivat välittömästi tuttuja ja ystäviä Pietarin suomalaisen koulun kautta. Koulu on keskisuuri kyläkoulu, jossa on noin 50–60 oppilasta. Lukumäärä vaihtelee vuosittain riippuen vanhempien työkomennussopimuksista. Jollei ollut lapsia, niin kerran kuukaudessa suomalaiset naiset kokoontuivat. Silloin oli mahdollisuus tutustua muihin expatteihin ja saada arvokasta tietoa ja kokemusta miten pärjätä arjessa, kertoo Lorentz Salon vaimo Liisa Salo. Ville Relanderin vaimo Sonja Kailassaari asui Pietarissa vuosina 2009 ja 2010. Kuin rinnakkaisessa universumis-
ihmisten aluksi kummallisilta tuntuvat tavat hätkähdyttivät, mutta myös koskettivat vierasta.
Arki oli yksinäisempää kuin Suomessa, koska Pietarissa ei ollut helppoa tutustua uusiin ihmisiin. Asia olisi varmaankin ollut toinen, jos olisin osannut venäjää, mutta siinä tapauksessa en ehkä olisi tavannut opettajaani ja myöhemmin hyvää ystävääni Nataliaa. Löysin hänet Suomen Pietarin instituutin ilmoitustaulun kautta. Opiskelimme venäjää hänen kotonaan, piknikeillä, kaupungilla, kuuntelemalla venäläistä musiikkia, katselemalla venäläisiä piirrettyjä ja syömällä paikallisissa ravintoloissa. Hän oli porttini kieleen ja kulttuuriin. Ilman häntä en olisi päässyt jyvälle venäläiseen mentaliteettiin. Hän kertoi miksei minulle hymyillä kaupoissa. ”Miksi hymyillä, jos siihen ei ole aihetta?”.
157
uka l e nn i s n i t ku a u n n M “ äe n n y din ä t h ä u l k ja a t i .” e t a n n e u s tt koa ite o l l a v sydän
Asuminen Pietarissa Suomen asuntomarkkinat poikkeavat maailman vastaavista siinä, että pienetkin asunnot vuokrataan yleensä tyhjinä, kun taas muualla huonekalut kuuluvat vuokraan. Niin Pietarissakin. Vaikka moni sisustaja luulee, että itse hankittujen mööpeleiden huoneissa on kotoisampaa, kun kaikki on omilla varoilla kustannettu, niin kyllä siirtolaisemme osasivat tästä huolimatta luoda Pietariin kodin, jossa viihdyttiin ja jossa vietettiin joulut ja pyhät. Ja ne pienet puutteet antoi helposti anteeksi. Vuosien aikana siihen tottui, että sähköt olivat poikki yllättäen. Kuumaa vettä ei aina tullut ja lämmitys oli pois päältä touko-kesäkuusta syyskuun loppuun. Niissä asunnoissa, joissa oli lämminvesivaraaja ei ollut mitään hätää, sen kun käänsi varaajan päälle. Asunnon läm-
158
mitys oli hankalampi juttu, sillä jos oli koleaa ja sateista, niin sisälämpö putosi reippaasti alle 20 asteen ja silloin oli kaivettava sähköpatteri esiin. Patteria siirreltiin huoneesta toiseen sitä mukaa missä oleskeltiin, jatkaa Liisa Salo. Suomen ystävät ja tutut jaksoivat olla huolissaan rajan takana ja päivitellä jatkuvasti turvallisuuskysymyksiä, koska heidän mielestään Pietarissa on niin vaarallista. Pelko oli läsnä lähtijöilläkin maahan tullessa, mutta vuosien aikana Liisa Salo, joka ensimmäisenä iltanaan Pietariin muutettuaan löysi rynnäkköhaulikon uuden asunnon sängyn alta, huomasi että mieli muuttui. Elämä Pietarissa oli turvallista. Missään vaiheessa ei tarvinnut pelätä. Lompakot ja kännykät säilyivät. Kävelimme muutamia kertoja kotiin Nevskiltä lähes keskiyöllä eikä milloinkaan ollut sellaista tunnetta, että olisi tarvinnut pelätä. Sonja Kailassaarenkin kaupunki onnistui saamaan rakastumaan itseensä. Yleensä kaupunki pienenee, kun siihen
muuttaa, mutta niin ei käynyt Pietarissa. Se tuntui aina yhtä suurelta. Muutin sinne laukku täynnä ennakkoasenteita ja lähdin sydän valloitettuna. Venäjä vaatii ulkomaalaiselta paljon. Kieli kannattaa opetella, jos meinaa saada kaiken irti. Koen, jopa vuoden asumisen jälkeen, että niin paljon jäi vielä kokematta. Pietari vaikutti aina vastakohdillaan. Hienon palatsimaisen rakennuksen vierestä saattoi nähdä rupsahtaneen kerrostalon, jonka edessä torkkui pummi. Tai länsimaalaisen luksusliikkeen vieressä vanhempi rouva myy säilöttyjä kurkkuja. Se kiehtoo minua ja onkin kaupungin rikkaus.
Naapurirakkautta Venäjällä on monia eri tapoja päästä maaliin, Juhani Järvenpää tietää asuttuaan maassa yli kuusi vuotta. Monen yllätykseksi jäyhistä suomalaisista pidetään ja (venäläisten mielestä) hitaat suomalaiset, tsuhnat, ovat tervetulleita vieraita ja bisneskumppaneita. Laatu, luotettavuus ja kulttuurien
samankaltaisuus on venäläisten mielestä ilmeistä. “Kana ei ole lintu, eikä Suomi ulkomaa”, kertoo ajassa elänyt venäläinen sananlasku. Tanssija Aira Samulin on vieraillut Pietarissa monta kertaa ja löytää kansoistamme yhtäläisyyksiä. Minun mielestäni suomalaisten ja venäläisten välillä ei ole kovinkaan suurta eroa. Itsessänikin virtaa slaavilaista verta, ja venäläinen melankolia – se on ominaista minulle! Olen myös kasvanut ortodoksisen uskon parissa. Siinä on mielestäni herkkyyttä ja taidetta paljon enemmän kuin lännen kristillisyydessä. Ja ollaanhan me historiassa oltu sikin sokin ja vinksin vonksin! Jo lapsuudestani muistan, että venakko oli lähes synonyymi nuorelle ja kauniille naiselle. Ihailen sitä, jos ihminen – mies tai nainen – on edustavan näköinen. Venäläiset pitkät mannekiinit ovat aivan upeita. Venäjällä syödään hyvin ja minusta
159
sikäläiset ruoat ovat todella herkullisia, erityisesti pidän perinteisestä teestä johon laitetaan vattuhilloa. Henkeäni salpaa aina kun saavun Pietariin. Joka paikassa on kulttuuria ja koko tunnelma kaupungissa on niin mainio. Tuntuu että siellä on niin pieni, kun on jättimäisessä maassa ja tulee niin pikkuruisesta Suomesta. Rakennuskulttuuri on säilynyt eheänä, jos sitä vertaa moniin muihin eurooppalaisiin vanhoihin suurkaupunkeihin. Siellä on vielä ihania kirkkoja ja historian siipien havinaa kaikkialla minne menet. Pietarissa näkee ja todella kokee historiaa. Sokoksen Pietarin hotellit ovat hienoja ja korkeatasoisia. Siellä minä yleensä yövyn, suomalaisesssa hotellissa tietää mitä saa. Luontoa arvostavat ja sen helmassa viihtyvät, tosikkomaiset suomalaiset ovat jostain syystä saaneet katukielessä lisänimen ”gorjachie finskie parni” (suom. kuumat suomalaiset kundit)! Tarkoitetaanko sillä, että suomalaiset miehet ovat hottiksia naistenmiehiä vai että olemme kovia hikeentymään tosipaikan tullen? Mahdollisesti
160
molempia, vaikka historia todistaa vain jälkimmäisen. Suomenlahdelta aina Tyynenmeren aalloille venyttäytyvässä yhdeksän aikavyöhykkeen valtakunnassa riittää maita ympärillä ja kolmattakymmentä tasavaltaa maan sisällä. Naapureiden kanssa on aina väännetty kättä. Suomineito on yksi harvoista, joka on kyennyt pistämään Venäjän-karhulle hanttiin, vaikka toisen käsivarren ja vähän muutakin rytäkässä menetti. Ehkä juuri siksi pientä läntistä naapuria, entistä kunniakkaan Tsaarin valtakunnan autonomista osaa ja sen kansaa, arvostetaan. Kuumuus kolleissamme on sisua ja sisu on sisäistä voimaa. Sokoksen konkareiden kokemuksen mukaan arvostuksen tunne ei ole molemminpuolista ja usein Venäjään suhtaudutaan arrogantisti. Ajatellaan, ettei siellä mikään toimi. Todellisuudessa kaikki toimii, tosin omalla tavallaan. Juhani Järvenpään mielestä yritystoimintaa tulisi todella harkita Pohjois-Ruotsissa, jos haluaa asioiden toimivan tismalleen kuten Suomessa. Kaikkein ongelmallisin-
ta miehen kokemuksen perusteella on suomalaisten uskomus, että on vain yksi oikea ja tehokas tapa. Venäjällä paras tapa on vain se joka toimii. Maassa katsotaan realistisesti mihin on edellytykset ja valtaosin venäläinen tapa käytännössä toimii jopa nopeammin, Juhani Järvenpää arvioi. Pietarissa näkee vanhan suurvallan eri kulttuurien ja kansainvälisyyden kirjon, kun haetaan sitä parasta tapaa toimia. Sokoksella on yritetty mukautua siihen. Toisin kuin tilaamalla valmiin paketin tarkoin määritellyin ehdoin, venäläinen asiakas valitsee paikan ja katsoo sitten, miten haluaa tulla palvelluksi. Suomessa asiakas tietää jo tullessaan, mitä tulee saamaan.
Kastijako ja tuloerot Venäläinen kastijako näkyy vahvasti asiakaspalvelussa. Työntekijä on heti kättelyssä asiakastaan alempana. Se johtaa mielenkiintoiseen palveluun: asiakas on usein enemmän kuin kuningas. Kaiken
Onge lmal lisin laist ta on en u skom suom yksi us, e aoikea ttä o n va ja teh in “Ven okas äjäll tapa ä . p a vain ras t apa se jok on a toi mii . ” on järjestyttävä. Meno suistuu usein liiankin pitkälle, sillä kaikkien mielikuvituksen tuotteiden järjestäminen kroisostelijoille on kallista ja monimutkaista. Venäjällä ollaan valmiita miellyttämään miten päin vaan korkeammassa asemassa olevaa, Jukka Räisänen sanoo. Esimerkiksi vuonna 2011 Pietarin Kansainvälisen Talousforumin aikana hotelleissa oli vieraina Venäjän ja Euroopan valtionhallinnon ylimpiä poliitikkoja, ja palveluammatin rajat olivat testissä. Olin yhden delegaation kanssa tekemisissä heti ensimmäisenä päivänä. Ensitöikseen assistentti käski minun olla polvillani venäläisen huippupoliitikon edessä, Jukka Räisänen muistelee palvelutilannetta.
161
MatrjoskhaNukke
Nukke liittyy myös Sokos Hotelleihin, sillä alun alkaen minibaareihin teetettiin oma erikoisversio nukesta, jonka sisällä oli Standard Vodka -pullo.
1800-luvun lopussa venäläisen taiteilija S. Maljutinin luoma puunukke on edelleen yksi suosituimpia Pietarintuliaisia. Klassikkona tai modernisoituina pastisseina niitä on toinen toistaan kekseliäämpiä versioita myynnissä turistien suosimien katujen varsilla.
Nukke selvisi ajassa paremmin kuin monet muut tuotteet tai ilmiöt, ja siinä henkilöityy Neuvostoliiton haamu monelle kenties parhaiten. Lähikansojen kulttuurieroja pohdiskelevassa Nypykätyhtyeen Lastenlaulussa Matrjoškhanukke symboloi koko Venäjän maata.
Nukessa materialisoituvat leikkisästi hedelmällisyyden ja äitiyden teemat ja se on aihe, joka puhuttelee kaikkia kulttuureja, lapsia ja aikuisia. Ennen vallankumousta niitä vietiin jo neljääntoista eri maahan, nykyisin lukemattomiin. Neuvostoaikana Matrjoškhan hahmo yhdenmukaistettiin, ja nuken aiemmat pappeja, kauppiaita, merimiehiä ja eri ammattikuntia edustaneet versiot hävitettiin. Saman ilmeen nukkeja tehtiin tehtaissa miljoonia.
Venäjänmaa toi lapsille vanhoja mummoja, ja niiden sisällä on uusia mummoja. Ruotsinmaa toi lapsille kauniin kuninkaan, joka kuitenkaan ei kukaan olekaan. Tanskanmaa toi lapsille lego-autoja ja kielen jollaista ei pysty puhumaan. Norjanmaa toi lapsilleen öljylauttoja ja kyvyn nauttia sillin hajusta. Mutta Suomi soi, Suomi soi, Suomi soi lapsille puhuvan kissan.
Nuke ssa m ateria lisoit uvat l e i kkis채 hedel sti m채lli s yyden 채itiyd ja en tee mat.
lää e ä l l enäjä V a k i , ei r Vaik u u tt kul itä e l e macho n y ai ky t a t i e llä . e t tunt ä d i ep tarvits
Lisäksi Räisästä käskettiin olemaan millään tavalla argumentoimatta asiakkaan haluamisia. Käskytys ei kuitenkaan mennyt johtajalle pirtaan ja hän kävi välittömästi henkilökohtaisesti läpi asiakkaan huoneessa Sokos Hotel Palace Bridgen konseptia ja millaista on yhtiön tuottama palvelu. Selvisi heti, että odotukset olivat seitsemän tähden palvelun luokkaa. Kengänkiillotusta kaivattiin kiivaasti ja huonepalvelun tasosta sekä viinikellarin laajuudesta tuli risuja. Kerroin myös poliitikolle henkilökohtaisesti sen, mitä me olemme, että teemme asiat mahdollisimman hyvin ja olemme ylpeitä siitä, se oli peruskeskustelu ja hänkin oli tyytyväinen siihen. Mietin jälkeenpäin, miten täällä täytyy olla palveluammatissa aina ”Yes Sir” -asenteella, Räisänen ihmettelee. Mutta on välillä osattu kumartaa syvällekin. Viiden tähden Sokos Hotel
164
Palace Bridgen ravintola Sevillasta on lähdetty etsimään pohatoille kaupungin kalleinta sikaria. Asiakas saa olla kuningas, mutta ei jumala. Se on vain yksinkertaisesti helpommin sanottu kuin tehty. SOK:lla toivotaan tulevaisuudesta toisen näköistä. Räisänen summaa strategiaa näin: Me haluamme palvelun tuotantoprosessin helpoksi ja kustannustehokkaaksi. Itsepalveluakin voi olla, mutta tämän kulttuurin läpivieminen on vaikeaa. Luokkayhteiskuntakuvio on niin vahva.
.. .. KaytOskoodeja kaikille
Luokkayhteiskunta kalskahtaa äärimmäisen tasa-arvon lapselle jo sanana kovin vanhahtavalta, mutta Venäjällä se elää vielä. Laajalle Aasiaan venyttäytynyt valtio on imenyt vaikutteita näistä perinteisen yhteiskuntajärjestyksen maista varsinkin ollessaan tataari-mongolien vallan alla lähes neljännesvuosituhannen. Vaikka monet venäläiset saattavatkin näyttää naapurin tutuilta Penalta tai
Irmalta, ovat käyttäytymismallit edelleen varsin erilaisia kuin monessa Euroopan maassa. Ensiksikin naisten ja miesten roolit ovat konventionaalisen jyrkkärajaiset, eikä niistä hevillä jousteta. Nainen odottaa mieheltä kaikkia elegantteja huomaavaisia käytöstapoja, kuten myös herrasmies daamiltaan. Myös ikä, asema ja tilanne on aina otettava huomioon, ja vaikka ulkomaalainen saa protokollassa hieman anteeksi, ei miellyttävyydestä saa koskaan tinkiä. Ensitapaamisella teitittely ja asiallinen perinteikäs käytös on kaiken a ja o hyvien suhteiden rakentumiselle, varsinkin bisnesympäristössä. Paitsi etu- ja sukunimen, myös isännimen eli patronyymin mieleenpainaminen on ensisijaisen tärkeää. Kohteliaissa keskusteluissa tai toista kutsuttaessa on nimen mainitseminen yleistä ja toivottavaa. Tavatessa ja erotessa pitää kätellä – paitsi mies naista. Poikkeuksena venäläiset, jotka tuntevat lännen tavat tai jos nainen itse tarjoaa kättään. Toisaalta Venäjällä kädelle suutelua sopivassa yhteydessä ei katsota turhan suurieleiseksi teoksi. Tosin eri sukupuolten kohdatessa, jo pelkkä nyökkäyskin kohte-
liaan tervehdyksen kera riittää. Seuraavalla tapaamisella tutut voivat mujauttaa jo poskisuudelmat. Ei myöskään ole tavatonta, jos miehet ja naiset suukottavat ystävyyden merkiksi toisiaan suulle. Tämä voi tapahtua myös miesten kesken. Vaikka Venäjällä elää machokulttuuri, ei tunteita tai kyyneleitä tarvitse pidätellä. Tapahtui mitä tapahtui, on myös tärkeää, ettei kukaan menetä kasvojaan. Se on mentaalinen prosessi. Ei vieraassa maassa voi sanoa soo soo, kun näkee omasta koodista poikkeavaa käytöstä. Useimmiten se pitää ymmärtää, hyväksyä ja sisäistää, Juhani Järvenpää jatkaa. Käytöstapoja ja jo mainittua sivistystä arvostetaan työsuhteissakin. Venäjällä tieto on valtaa ja valta tietoa. Sitä käytetään ja annetaan murusina alemmas. Näin venäläinen johtaja pitää asemansa ja välimatkan työntekijöihin. Venäjällä on pomon oltava kuin upseerin, aina porukan keskellä ja ajan tasalla. Epäselvyydet selviävät vain, jos avaa suunsa ja saa huomion, Juhani Järvenpää
165
peräänkuuluuttaa. Itse on tavallaan yrittänyt ottaa parhaat puolet molemmista maailmoista ollessaan pomona venäläisissä keittiöissä. Sitä pyrkii toteuttamaan pohjoismaalaista demokratiaa kuuntelemalla muita ja kysymällä heiltä mielipiteitä ja toteuttamaan tehtyjä päätöksiä kuin venäläinen johtaja, analysoi Kenneth Lindberg johtamistapaansa keittiössä.
Ongelmatilanteissa Vaikka venäläinen keskustelukumppanisi silmin nähden nauttii pienestä kiistelystä tai kiivaasta argumentoinnista, ei politiikkaa tai maan arvostelua kannata aloittaa tuntemattomassa seurassa. Vaikka venäläiset kyllä itse manaavat maataan ja byrokratiaa kelvottomaksi, on se vieraalta kielletty aihepiiri. Toisinaan vaikeneminen on kultaa ja turvallisinta. Jos kuitenkin erimielisyys jostain asiasta puhkeaa, se selvitetään aina kahden kesken. Julkisesti Venäjällä mielellään vain kiitellään. Se näyttää ja tuntuu paremmalta, miksi siis aiheuttaa
166
toisille hankaluuksia? Samoin kardinaalivirhe käyttäytymisessä on epäillä toista ääneen valehtelijaksi. Venäjällä ei ole valheita, on vain väärinymmärystä tai muunneltua totuutta. Jos yksilö ei näe tosiasiaa, se lasketaan hänen henkilökohtaiseksi heikkoudekseen, jota useimmiten säälitään. Ongelmatilanteita täytyy erityisesti välttää byrokraattien kanssa asioidessa. Poikkeusta sääntöönkin voi ehdottaa, jos tekee sen oikealla tavalla. Juhani Järvenpää muistuttaa: Se, että lähtee aidosti hakemaan uusia tapoja tehdä on tärkeätä kaikessa yrittämisessä! Ei sen pitäisi edes olla täällä niin vaikeaa, kun Suomenkin byrokratia on melko tsaarinaikaista. Kaikki riippuu tietysti kontakteista ja esitystavasta. Mitä arvokkaampia herroja tunnet, sitä enemmän sinulla on varaa tehdä aloitteita. Haasteita eri saroilla riittää paljon, mutta niitä voi kääntää myös edukseen. Koska monesti Venäjältä puuttuu tuttuja asioita tai tekniikkaa, voidaan niihin valita markkinoiden viimeisiä ja hyväksi
havaittuja ratkaisuja maailmalta. Siitä huolimatta maa on edelleen hotellialan tietotaidossa läntistä maailmaa jäljessä. Siksi SOK:kin on joutunut olemaan usein enemmän antajan kuin ottajan roolissa. Mutta sokoslaiset luottavat tulevaisuuteen.
Julmaa oikeudenmukaisuutta Joskus suomalainen yritys on venäläisten mielestä julma. Virheitä ei paineta villaisella ja rikoksista rangaistaan. Vaikka olisi muuten kuinka hyvä kirjanpitäjä, ei omaan pussiin peliä sallita. Suomessa tradenomiksi opiskellut Dmitri Melnikov ymmärtää molempia mentaliteetteja ja vihjaa totuuskäsitysten toisenlaisuuteen: Luottamuksen ero on valtaisa, Venäjällä ei ymmärretä, että jos kerran juksaa, ei suomalainen enää usko kyseiseen henkilöön. Hankalatkin asiat tutkitaan SOK:lla perinpohjaisesti. Pistokokeita järjes-
Erim ielis aina yys kah selv itetä den kise än kesk sti V e e n n . Ju äjäl lään ll ä vain mie lelkiit e llää tetään, n. ja esimerkiksi työntekijöiden laukut tarkastetaan säännöllisesti ja epäsäännöllisesti.
Sellaista ei tietysti etukäteen osattu ajatella toteutettavaksi, mutta maassa maan tavalla. Turvallisuusosaajat ovat hyviä näissä, ja siksi palveluita on parempi käyttää liikaa kuin liian vähän ja niitä on parempi karsia myöhemmin, Juhani Järvenpää summaa. Odottamattomia tilanteita on tapahtunut myös julkkisvieraiden kanssa, koska Venäjällä ei mielletä luottamuksellista sisäpiiritietoa välttämättä salaiseksi. Ei toivottuja faneja on ilmaantunut notkumaan hotellin tai jopa huoneiden eteen. Ja potkuja on jouduttu antamaan tietovuototapauksissa. Joskus työntekijät saattavat kunnioit-
167
taa mafiosoja lakia tai hotellin sääntöjä enemmän, sillä joillakin heistä on valtaa ja suhteita niin mittavasti, että opportunistit näkevät heissä enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Välillä on ollut gangstereiden kanssa ongelmia, kun he ovat pitäneet toimistoa hotelleissa. Muun muassa Olympia Gardenissa viihtyi eräskin Edgar (nimi muutettu), joka oli varsin tunnettu mafioso kaupungin alamaailmasta. Baarimikot olivat sulaa vahaa, kun gangsta esitteli kuvia hienoista autoistaan ja naisistaan. Kuitenkin Kaukasuksen vuoristokansoihin kuuluvalla pääkalloin tatuoidulla herralla oli jo vakava rikostutkinta päällä ja varat jäädytettynä. Välttääkseen lain kourat Edgar oli puhuttanut rahapussinsa hotellin kassakaappiin, tietämättäni! Tutkinnasta huolimatta mies kulutti aikaansa hotellin baarissa, ja kun laskua oli kertynyt yli tuhat euroa piikkiin, aloin kyselemään perään että kenen piikki on kyseessä! Baarimikot sanoivat että Edgarin! Ja että on muuten mahtavan spesiaali tyyppi!
168
Edgar olikin sellainen erikoismies, että piikin maksaminen ei häntä kiinnostanut pisaran vertaa. Loppujen lopuksi asiasta piti soittaa FSB:lle (ent. KGB). Koska Edgar oli ulkomaalaistaustainen, turvallisuuspalvelu pystyi määrittelemään Humvaneilla ja sutturoillaan kerskailevan miehen kansalliseksi uhaksi. Lasku hoitui sen jälkeen nopeasti Edgarin salakassasta. Tällaista täällä välillä on: tohinaa, lahjontaa ja inttämistä. Aina joku on jotain vailla ja pitää tietää mistä langasta vedetään seuraavaksi, nykyinen Sokos Hotel Vasilievskyn johtaja Tomi Meriläinen kertoo.
Kaikki antennit .. pystyssa Oli kyseessa bisnes- tai yksityiselämä, isossa maassa on oltava selektiivisempi ihmisten kanssa kuin toisaalla. Venäjä on suunnattoman suuri maa, jonka kansalta puuttuu yhteinen arvopohja, jota edes Neuvostoliitto erittäin brutaalista yrityksestä huolimatta ei kyennyt rakentamaan. Ihmisiä on hyvin erilaisilla agendoilla liikeenteessä. Jukka Räisänen
analysoi kokemuksiaan: Aloin ymmärtää jo ennen hotellin avaamista, että täällä ihmisillä on aisti, joka meiltä suomalaisilta puuttuu. Venäläiset tekevät meistä muista profiilin hetkessä. Koska täällä ei eletä turvallisessa lintukodossa, sosiaalinen ympäristö on kehittänyt toisenlaisen ja tarkan ihmistuntemuksen. Työpaikkahaastatteluissa otan usein toisen, venäläisen haastattelijan mukaan, profiloimaan hakijaa. Juhani Järvenpää arvioi, että kaikkien tapahtumien jälkeenkin loppujen lopuksi
Suomessa kolmen saman kokoluokan hotellin perustaminen samassa ajassa ei ehkä olisi onnistunut. Olemme aidosti mukana kaikessa tekemisessä ja käytämme mieluummin venäläisiä kuin kansainvälisiä osaajia. Toimme tänne vain kriteerit toteuttamiselle, eikä sekään niin tärkeätä ole, vaan osaaminen lokaalimarkkinoissa. Me hankimme tekemällä paikallisen know-how´n, Järvenpää summaa yhtiön nykytilaa.
“Aloin ymmärtää jo ennen hotellin avaamista , että täällä ihmisillä on aisti , joka meiltä suomalaisilta puuttuu.”
169
Nouseva kaupunkimatkailun metropoli X.
Eksotiikkaa aivan kulman takana
170
Kova ja kaunis helmi Pietari on Venäjän kiistaton kulttuuripääkaupunki. Vuodenajasta tai kellon viisareiden asennosta riippumatta metropoli sykkii ja tarjoaa täyteläisiä nautintoja kaikille aisteille, ja melkeinpä liikaakin. Kaupungissa, jossa suomalaisillakin on aina ollut paikkansa, ei pääse vaativakaan vieras tylsistymään. Aina tietää kulkevansa, ellei jonkun legendan jalanjälkiä, niin ainakin hänen teoksensa päähenkilön vanavedessä. Jos Neuvostoliitto jossakin asiassa selkeästi onnistui, niin se oli kulttuurin tuotanto, sen tarjonta ja laatu. Siksi tänäkin päivänä entisen sosialistisen maailman emämaan teattereiden, museoiden, baletin ja oopperan kerma on vahvasti tarjolla kanavien kaupungissa vaihtuvine näytöksineen ja repertuaareineen. Korkeakulttuurista voivat nauttia köyhät ja rikkaat, sillä mikä meillä on korkeakulttuuria, saattaa Venäjällä olla koko kansan hupia. Kulttuuri kuuluu Venäjällä kaikille. Katsomossa ympärillesi vilkaisu todistaa sen: baletti ja ooppera kuuluu paitsi koululaisryhmille,
myös senioriväelle, joka pitää huolen myös muun perheen osallistumisesta kulttuurikasvatukselliseen tapahtumaan. Vaikka hinnat joissakin kohteissa ovat sosiaalisen oikeuden takia ulkomaalaisille korkeammat, ei maailmanluokan esityksiä tai Eremitaasin aarteita kannata missata Pietarissa käydessään. Eikä myöskään populaarikulttuuria! Juhani Järvenpää huudahtaa puhuessaan kulttuurikaupungista. Ja populaarimusiikkitapahtumia eivät unohda venäläiset itsekään. Ei tarvitse olla kulttuurineuvos ymmärtääkseen yleisön ja spektaakkelien kokoeron maidemme välillä. Kun Suomen ennätysyleisöt pyörivät reippaasti alle sadassa tuhannessa (Madonna, Kyläsaari, 85 000), Venäjällä festariväkeä voi olla suunnilleen neljäsosa koko maamme väestöstä. (Monsters of Rock, Moskova, 1,5 miljoonaa). Tavallaan Pietari on suomalaisille uusi Tallinna, Juhani Järvenpää ilmoittaa. Jo maihinnousua edeltävänä aikana
171
Nevajoen upeat suihkulähteet SOK:lla uskottiin vakaasti nousevaan suomalaiseen turismiin Pietarissa. Eihän aluksi Tallinnaankaan uskallettu lähteä, mutta myöhemmin siellä ravattiin kuin uudessa Helsingin kaupunginosassa. Aika on osoittanut odotukset oikeiksi, ja kaupungin kaduilla kuulee enenevässä määrin suomen kieltä. Pietarissa täyttyy jo yksi kokonainen hotelli pelkästään suomalaisista. Alkuaikoina turistit eivät oikein tienneet mihin olivat tulossa. Vaikka Pietari on iso kaupunki, ihmiset tulivat tänne aika eväät levällään. Turistin taidot unohtuivat rajalla, kun luultiin että tämä on jonkin sortin resortti. Ei se mitään, jos tätä olisi tapahtunut vain silloin tällöin, mutta emmehän me Juhanin
172
Eremitaasi, Amiraliteetti ja Iisakinkirkko kanssa pystyneet juoksemaan yötä myöten kaupungilla kahta iltaa viikonlopussa neuvomassa uusia turisteja. Turvattomuuden tunne loi niitä fiiliksiä: kuka meistä nyt kysyy, kun menee uuteen kaupunkiin, ”voidaanko kulkea metrolla yhdessä?”, Jukka Räisänen summaa vuosien takaisia fiiliksiä turistien avun tarpeesta. Vuonna 2012 tilanne on jo toinen. Kaupungissa käy entistä enemmän matkustajia. Luovan ja muodikkaan luokan kohde on vaihtumassa Berliinistä Pietariksi. Ja tavallaan sen ymmärtää luonnolliseksi kehitykseksi. Berliinissä oli vielä vähän aikaa sitten paljon samaa kuin Suomenlahden megapoliksessa. Tietty sosialismin jäänteenä
Nevajoen hiekkarannalta kesätunnelmaa ollut aito eksotiikka on jo kuitenkin kaikonnut entisen Itä-Berliinin kaduilta monen matkailunsa vakavasti ottavan silmissä, ja seikkailua etsitään nyt idempää. Mikä voisikaan tarjota sitä hipsterille paremmin kuin älykkään dekadentti Pietari, jossa tyyli, historia ja asenne kohtaavat juuri nyt vielä niin aidosti dramaattisessa avoliitossa, joka kuplii kaupungin kaduilla kuin halvan samppanjan kuplat yökiitäjän nielussa. Ja samaan aikaan kaikki on pala palalta helpottunut. Nyt kolme ja puoli tuntia kestävä nopea junayhteys tuo turistin hujauksessa Helsingistä kaupungin keskustaan. Rajan ylitys autolla ja bussilla on nopeutunut huomattavasti. Eikä kie-
Pietarista löytyvät kaikki merkit.
limuurikaan ole enää taivaissa. Nuoret venäläiset puhuvat englantia entistä useammin ja jopa metroon on saatu opasteet länsimaisin kirjaimin. Venäjän markkinat ovat valtavat ja täynnä mahdollisuuksia. On todella hienoa, että olemme jo siellä ja olemme jo sisäistäneet toimintamallin. Pietarin alue on kehittyvä markkina ja hyvin lähellä; puhumme talossa lähialuestrategiasta Pietarin yhteydessä. Lukemat näyttävät selvästi kuinka turismi kasvaa koko ajan ja kaupungissa on selkeä tahtotila sen kasvattamiseksi. Venäläiset puuhaavat viisumivapauden lanseerausta Jalkapallon MM-kisoihin 2018 -mennessä, kertoo Kuisma Niemelä.
173
Yhtä kaikki, Pietarille on käynyt samoin kuin Helsingille: se on viime vuosina melkein huomaamattamme kansainvälistynyt ja auennut sydämeltään turisteille. Kun miljoonakaupungin kadulla nyt kävelee, tuntuu keuhkoissa vieraileva ilma entistä eurooppalaisemmalta, ihmiset aiempaa avoimemmilta ja katukuvassa on jokaiselle ainakin jotain tuttua. Globalisaatio ei kuitenkaan ole täysin onnistunut kitkemään lokalisaatiota ja nujertamaan kaupungin ikiaikaista mystiikkaa, vanhoja traditioita tai ihmisten puheenparsia. Kulttuurishokki on madaltunut mutta silti säilyttänyt efektinsä; kun rajan ylittää, tuntee todella heti olevansa ulkomailla. Pietari antaa elämyksen, haki siltä mitä tahansa. Se on sekoitus New Yorkin veroista urbaania sykettä, upeita miljöitä, lämpimiä ihmisiä, verkkaista elämäntapaa sekä nopeaa liikennettä ja epileptisiä neonvaloja. Kaupunki sykkii kuin täyteläinen elämä antaen juuri oikean annoksen yllätyksiä ja vaaran vivahdetta, jotta tuntisit olevasi elossa. Toisaalta se koskettaa arvoja ja sydäntä juuri niin syvältä, että siihen voi rakastua
174
aina uudelleen. Juuri nyt Pietari on oikeastaan parasta, mitä Euroopalla on kaupunkimatkailijalle tarjota.
Miljoonakaupungin valkeiden öiden taikaa
“Venäjän Versailles”, eli Pietarhovi on elävä muisto tsaarin mahdista.
Ju ur oik eas i nyt Eu t Pie roo aan par tari pal on ast la ma a o tka ,m nk ili itä a up jal un le k tar jota i.
Entinen keisarillinen talvipaltsi eli Eremitaasi toimii museona, jonka kokoelmat kuuluvat maailman laajimpiin. Poseerausta Iisakin kirkon kupeella
Pietarin keskustan “Pankkisilta� on tunnettu taidokkaista patsaistaan. 175