Vaihtoehto EU:lle 1/2012

Page 1

VAIHTOEHTO  EU:LLE  1/2012

1

”Linjan ovat nyt luoneet Sarkozy ja Merkel.”

”Onko mitään opittu?” Olli Salin, sivu 2

Jussi Lilja, sivu 3

EU:lle

VAIHTOEHTO

Kaikkihan me samassa veneessä ollaan...

1/2012


2 P

VAIHTOEHTO  EU:LLE  1/2012 Ä

Ä

K

I

R

J

O

I

T

U

T

S

Onko mitään opittu?

A

P

A

H

T

U

M

I

A

Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus ry valmistelee keväälle 2012 luentosarjaa teemalla ”Kriittinen EU:n toiminnan tarkastelu”. Ensimmäinen kurssi on tarkoitus pitää pääkaupunkiseudulla, mutta kokemuksen karttuessa saman opinto-ohjelman toivotaan kiertävän myös ympäri maata. Kurssista kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä VEU:n toimistoon joko sähköpostilla tai kirjeitse.

Maailma näyttää olevan kaaoksessa, josta selviytyminen on jätetty luotettavien asiantuntijoiden sekä asioihin perehtyneiden teknokraattien hoitoon. Tavallisen kansalaisen mieleen hiipii kuitenkin epäilys, voimmeko enää luottaa näiden asianhoitajien ammattitaitoon – he kun ovat niitä samoja neuvonantajia, joiden ohjeita noudattamalla olemme tähän sekasortoon alun perin päätyneet.

Huom! Kurssin muoto, tarkemmat tiedot ja pitopaikka ovat vielä työn alla. Nyt kartoitetaan kiinnostuneiden määrää, joten mielenkiinnon ilmaiseminen on tärkeää kurssin toteutumiselle. Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry Mäkelänkatu 15 00550 Helsinki veu@co.inet.fi

Kun EVA:n toimitusjohtaja Sixten Korkman tunnustaa, että ”päätöksiä Euroopan tulevaisuudesta valmisteltiin ikkunattomassa huoneessa” ja myöntää, että virheitä tehtiin tai kun valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Jukka Pekkarinen toteaa, että ”kukaan johtavista talousasiantuntijoista tai ekonomisteista ei voinut aavistaa finanssikriisin syntyä ja olimme kuin samassa vaunussa, joka ajoi metsään”, on syytä olla huolissaan. Herää epäilys, voiko sama tapahtua uudestaan.

Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus ry on myös Facebookissa

Itse asiassa moni viime aikojen päätös viittaa juuri tähän suuntaan. Eurokriisin ratkaisumalli, jossa velkaantuneet kansantaloudet kuristetaan kuiviin ja samaan aikaan odotetaan niiden talouskasvun elpyvän ja kilpailukyvyn parantuvan, vaikuttaa vähintäänkin epäilyttävältä. Silti tätä toimintatapaa ei euroeliitin piirissä saa julkisesti epäillä tai kyseenalaistaa. Toisaalta talouskriisiä hyödynnetään mitä härskeimmällä tavalla liittovaltiokehityksen vauhdittamiseksi ja demokraattisten perusoikeuksien kaventamiseksi. Syksyllä lähes huomaamatta hyväksytty EU:n talouskurisopimus ns. ”sixpack” antaa komissiolle ylikansalliset oikeudet puuttua jäsenvaltioiden budjettivalmisteluun. Tätä oikeutta komission varapuheenjohtaja Olli Rehn on jo harjoittanut mm. Belgian ja Unkarin kohdalla. Millaista talouspolitiikkaa komissio nyt ajaa ja mitä sillä halutaan saada aikaan? Halutaanko palata siihen tilanteeseen, joka vallitsi ennen finanssikriisin laukeamista vai pyritäänkö nyt aivan uudenlaiseen talouspolitiikkaan? Vastausta on turha odottaa EU-johtajilta. He eivät sitä tiedä. Asiantuntijoiden ja neuvonantajien armada valmistelee luonnoksia ja sopimuspapereita. Pohjapapereita ja yhteisiä suuntaviivoja hiotaan salassa viikkoja. Tämän työn tekevät pääasiassa virkamiehet ja lopulta neuvotteluista puoli pökerryksissä olevat jäsenvaltioiden edustajat allekirjoittavat sopimukset.

Olli Salin Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry:n puheenjohtaja

KUVA: TOIVO KOIVISTO

Päätösten maksumies eli veronmaksaja saa tietää tehdyistä päätöksistä viimeisenä. Valmistelun salaamista perustellaan sillä, että tiedoilla saattaa olla vaikutusta markkinoiden käyttäytymiseen. Tämä on demokratian halventamista. Päätösten vaikutus ihmisten hyvinvointiin on moninkertaisesti tärkeämpi asia kuin keinottelijoiden saatavat tai menetykset. Avoin, aidosti demokraattinen ja erilaisia näkemyksiä punnitseva yhteiskunta on meidän tavoitteemme. Tästä me pidämme kiinni.

Vaihtoehto EU:lle -lehti Päätoimittaja: Olli Salin w Julkaisija: Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry - VEU w Postiosoite: Mäkelänkatu 15, 00550 Helsinki w Puhelin: (09) 682 3422 w Sähköposti: veu@co.inet.fi w Pankki: Sampo 800015-926663 w Taitto: Asmo Koste w Paino: Satakunnan painotuote


VAIHTOEHTO  EU:LLE  1/2012

3

Tampereen yliopistolle oli kokoontunut tammikuun puolessa välissä kaikkiaan noin 180 ammattiyhdistysaktiivia kaksipäiväisille rauhanpäiville. Ohjelma oli monipuolinen sosiaalisesta eriarvoisuudesta euron kriisiin. Vaihtoehtoväkeä tietysti kiinnosti ennen kaikkea eurokriisi, jossa työryhmässä olin jakamassa puheenvuoroja. Alustavan puheenvuoron käytti yhteiskuntatieteiden tohtori Teppo Eskelinen. Alustuksessaan hän mm. totesi, että euron ongelmat ovat nyt jatkuvasti esillä ja tietyllä tavalla hallitsevat kaikkea poliittista keskustelua. Vähemmän on kiinnitetty huomiota euron rakenteellisiin ongelmiin ja varsinkin aluksi huomio kiinnitettiin maakohtaiseen selitykseen, josta mainio esimerkki tietysti oli Kreikka. Siihen lisäksi sotkettiin eräänlainen etninen selitys, tyyliin ”ei ne Etelä – Euroopassa osaa hoitaa asioitaan.” Tämän tyyppinen jaottelu on kansainvälisessä politiikassa uutta. Keskeinen asema on kuitenkin Euroopan keskus-

pankilla EKP:llä. EU:ssa on tietyssä mielessä menossa byrokraattinen vallankaappaus. Sitä osoittaa se, että ulkopuolisesta tarkkailijasta näyttää siltä, että EU:ta ei johda kukaan saati, että sen päätöksistä olisi kukaan vastuussa. Kuvaavaa ”EU-demokratialle” on, että EKP:n linjan ovat nyt luoneet Sarkozy ja Merkel. Käytäntö on aiemminkin osoittanut, että on tavattoman vaikeata johtaa maata ilman omaa rahapolitiikkaa. Siitä on aikaisemmin ja nyt uudelleen saatu konkreettisia kokemuksia. Näitä kokemuksia on myös Suomella 90-luvun alun kriisin ajoilta. Tuoreemmat kokemukset ovat Irlannilla ja Kreikalla sekä myös Portugalilla, Espanjalla ja Italialla. Euroalueella kokemukset taitavat vielä kertyä entisestään. Nykyinen systeemi vaikuttaa toivottomalta. Normaalista poiketen esimerkiksi Kreikka pakotetaan nyt käynnistämään sisäinen devalvaatio. Se on jo tuonut ihmisjoukot kaduille vastustamaan toimenpiteen epäinhimillisiä seurauksia.

KUVA: TOIVO KOIVISTO

Euron kriisi ay-väen rauhanpäivillä Tampereella 14. – 15.1.2012

Federalistit eli liittovaltion kannattajat ovat kyynisesti käyttämässä tilannetta hyväkseen. Kovaäänisesti vaaditaan ”uutta taloussopimusta” ja komissiolle oikeutta puuttua jäsenvaltioiden budjetteihin. Poikkeamisesta hyväksytystä linjasta säädettäisiin rangaistus jne. Tavoitteena on pakon edessä

liittovaltiokehityksen voimistaminen. Demokratiaa ei eurokriisin selvittely edistä. Edessä kuitenkin taitaa olla jonkinasteinen eurojärjestelmän purku – sekin pakon sanelemana. Alustuksen pohjalta käytiin laaja keskustelu, joissa todettiin esimerkiksi Krei-

kan jatkuvan tukemisen ehtojen olevan kansalaisten kurjistamista. Sen lisäksi epäiltiin vahvasti mahdollisuuksia ratkaista näillä keinoin syntynyttä kriisiä. Tarkoituksena onkin vain pankkien voittojen turvaaminen. Jussi Lilja

EU-kriisi; Mitä? Missä? Milloin? -tiedoituskiertue Varsinais-Suomessa TÄH! Euroopan talouskriisi ja sen aiheuttama ihmisten hämmenys sekä epätietoisuus ,että kenen ja minkä kriisistä on kyse. Kuka sitä johtaa Kalle Kreikkalainen, Matti Meikäläinen, Saku Saksalainen, Roope Fransmanni vai Setä Samuli ameeriikasta käsin.

Me Turun ja Raision Veu:n toimintaryhmän aktivistit päätimme, kun eivät valtamediat kerro asioista oikeilla nimillä, siitä kenen piikiin tämä sekoilu pitää pistää, niin järjestetään maakunnassamme semi­ naa­r i/keskustelu-tilai -

KUVA: HANNU VÄISÄNEN

Härkää sarvista!

suuksien sarja johon hankitaan maamme ko alan johtavia tutkijoita alustamaan aiheesta. Haluamme tässä ja nyt myös, että ihmiset itse tulisivat mukaan suunnitelemaan oman alueensa tilaisuutta ja vaikuttamaan siihen ketä alustajaa he mahdollisesti haluavat paikkalle. Me allekirjoitaneet tulemme suunnitelemaan kansanne, kun soitatte meille. Nyt on aika tuoda vaihtoehdot esille, koska meidän poliittinen eliittimme on sokaistunut ja jähmähtänyt yhteen ja samaan mantraan. Aivopesun aika on ohi! Terveisin VEUn Turun toimintaryhmä Miikael Jalonen (046-5202357) ja Raisiosta Pekka Lundgren (0505317763)


4

VAIHTOEHTO  EU:LLE  1/2012

Ruotsin Nej till EU-liikkeen kannanotto taloussopimukseen

Ei Merkozy -sopimukselle E

urokriisi on tuonut yhä selvemmin näkyviin sen tosiasian, että EU:n suurvaltiot Saksa ja Ranska sanelevat ehdot ja edellytykset myös muille jäsenmaille. Euroalueen taloussopimus, jota Merkozy (Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy) ajavat voimaan itsepäisesti kuin muuli korostaa kaikkia niitä asioita, jotka ovat tähän asti toimineet huonosti.

S

en sijaan, että Merkozy-sopimus auttaisi kriisimaita ratkaisemaan ongelmansa, se yksinomaan pahentaa niitä ahdistamalla kohdemaita julkisen alan leikkauksilla, palkan alennuksilla ja muilla säästötoimilla. Sopimus merkitsee uusliberalistisen talouspolitiikan institutionalisointia. Käytännössä tämä tarkoittaa rajujen sosiaalipalveluiden leikkauksien hyväksymistä, työehtojen heikennyksiä ja ammattiyhdistysliikkeen vähittäistä hajottamista.

M

erkozy-sopimus on myös pakkokeino, jolla euromaat saadaan luopumaan itsenäisestä, kansallisesta talouspolitiikasta (valtion budjetista ja verotuksesta) ja hyväksymään EU-tason kovempi johtamistapa. EU-komissio ottaa itselleen koko unionin kattavan valvojan roolin. Eurovaltiot jotka eivät vahvista sopimussääntöjä, voivat päätyä EU-tuomioistuimeen.

O

sallistujamaiden demokratia heikkenee ja hallinnon ylläpito

pidetään mahdollisimman kaukana äänestäjistä. Viiden vuoden sisällä sopimus on tarkoitus kohottaa unionin laiksi. Eräs päämääristä (samoin kuin eurojärjestelmä itsekin) on taivuttaa euromaat mukaan keskitettyyn, epädemokraattiseen supervaltioon eli eräänlaiseen Euroopan Yhdysvaltoihin.

R

uotsi ja muut euron ulkopuoliset EU-maat voivat liittyä Merkozy-sopimukseen omasta vapaasta tahdostaan. Ruotsin hallituksen tulkinnan mukaan se ei ole sidottu niihin vaatimuksiin ja rajoituksiin jotka koskevat euromaita, mutta lähtemällä mukaan Ruotsi saa vaikutusvaltaa. Aivan samoin kuin kansanäänestyksissä EU-jäsenyydestä sekä liittymisestä euroon ruotsalaisille vakuutetaan, että meidän tulee liittyä sopimukseen ja vaikuttaa. Niinpä meidän on ilmeisesti parempi luovuttaa talouspoliittinen päätäntävalta Brysseliin ja pyrittävä sitten vaikuttamaan päätöksentekoon siellä, vai kuinka? Me uskomme, että kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat suuremmat jos päätäntävalta pidetään Ruotsin parlamentilla!

L

iittyminen Merkozysopimukseen on yksi askel kohti valuuttaunionia, jolle ruotsalaiset sanoivat EI vuoden 2003 kansanäänestyksessä ja jolle 88% ruotsalaisista sanoisi EI , jos kansanäänestys järjestettäisiin tänään.

People´s Movement No to the EU www.nejtilleu.se


VAIHTOEHTO  EU:LLE  1/2012

5

Demokratia ja läpinäkyvyys ovat eurokriisin suurimmat häviäjät 80 000 kreikkalaista, jotka täyttivät Ateenan kadut protestoidakseen EU-EKP-IMFtroikan yhä kireämpiä säästövaatimuksia, saivat huutaa kurkkunsa käheiksi. He saavat jopa oikeuden esittää vastalauseensa äänestyskopeissa huhtikuuksi kaavailluissa parlamenttivaaleissa. Sillä ei ole juuri mitään vaikutusta. Saadakseen toisen pelastuspaketin Kreikan pääpuolueiden johtajilta vaaditaan kirjallista sitoutumista säästötoimiin siitä huolimatta kuka voittaa huhtikuun vaalit.

da itsenäinen näkemys käsiteltävistä asioista. Mitään selitystä käytännön lakkauttamiseksi ei ole annettu, paitsi että bilaget er fortroligt eli asiakirja on luottamuksellinen.

Kaikki myöntävät, että Kreikka kaipaa perusteellista reformia –maa on liian pitkään toiminut välinpitämättömän talouskäytännön esimerkkitapauksena. Mutta kuten Andreas Vosskuhle, Saksan perustuslakituomioistuimen puheenjohtaja, totesi: ” Olisi traagista ja kohtalokasta, jos me tällä euron pelastamisen tiellä hukkaisimme demokratian.” Kaiken muun ohella tämä on euroalueen keskeinen ongelma: välttämättömät taloudelliset uudistukset ovat ristiriidassa demokraattisten periaatteiden kanssa. Kreikkalle esitetty vaatimus kirjallisesta sitoutumisesta säästötoimiin on vain yksi useista suorista hyökkäyksistä demokratiaa, vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä kohtaan, joita euroalueen kriisi on nostanut pintaan. Lisäksi tulevat:

Euroopan keskuspankin salaperäinen tase: Riippumatta niistä syytöksistä, että Saksa on sitoutunut laittomasti toisen valtion taloudelliseen tukemiseen (toisin kuin saksalaisille on luvattu), Euroopan keskuspankki ei julkaise mitään selvityksiä sen tekemistä velkakirjahankinnoista (ei edes jälkikäteen). Samoin EKP ei julkaise hankkimiensa velkakirjojen vaikutusta tilinpitoonsa. Kun valtion velkakirjoja ostetaan salaa ja yhä suuremmissa määrin, euroalueen kriisin kustannuksien kasautuessa veronmaksajien piikkiin, herää oikeutettu kysymys: Kuka tarkasti ottaen on vastuullinen näistä päätöksistä?

Virkamieshallitukset Italiassa ja Kreikassa: Berlusconi oli toivoton tapaus ja Mario Monti on saanut Italian talouteen liikettä, mutta vaaleilla valittujen hallitusten vaihtaminen –euroalueen johtajien kovan paineen seurauksena –teknokraattiseen hallintoon, on jättänyt ikävän jälkimaun. Herman Van Rompuy, Eurooppaneuvoston presidentti, tiivisti tahattomasti tilanteen kehityksen viimeaikaisessa puheessaan huomauttaessaan, että ”Italia tarvitsee reformeja, ei äänestyksiä”.

Euroopan talousvakaussopimus: Neuvottelut paljon hehkutetun euroalueen talousvakaussopimuksen ympärillä on käyty mitä suurimmassa salassa ja asiakirjan laillisuusperiaatteet ovat jääneet kyseenalaisiksi.

Kyseessä on myös käytännön ongelma: uudistukset jotka ajetaan läpi teknokraattisin perustein ilman yleistä hyväksyntää on vaikea toteuttaa ja kestävät huonosti ajan hammasta. EU:n ”budjettivalvoja-komissaari”: Saksan ja Hollannin julkisuuteen vuotanut suunnitelma hahmottelee uuden EU-komissaarin viran perustamista, joka mahdollistaisi heikommin pärjäilevien eurotalouksien budjettisuunnitelmien veto-oikeuden. Ehdotus sai osakseen kritiikin ryöpyn ja näyttää tällä hetkellä osoittautuvan liian pitkälle meneväksi askeleeksi.

(Juncker otti asian uudestaan esille 27.02.-12, käyttäen tällä kertaa ilmausta ”Kreikan budjettikomissaari” toim.huom) ”Hämärät, salaiset huoneet”: Kriisin ratkaisulle tyypilliseen tapaan Euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ehdotti viime vuonna, että euroalueen tapaamiset tulisi pitää ”hämärissä, salaisissa huoneissa” jotta vältettäisiin ylimääräiset markkinaspekulaatiot, myöntäen samassa yhteydessä, että uransa aikana hän on ollut useaan otteeseen ”pakotettu valehtelemaan”. Niin lainoittajamaissa kuin vastaanottaja-

maissa yhä suurempi osa parlamentaarikoista alkaa olla kyllästynyt soittamaan toista viulua ja käytännössä vain seuraamaan päätöksentekoa vierestä. Kansalaisten kaventunut tiedonsaanti: Myös kansalaiset on jätetty pimentoon. Hämäräperäisyys on levinnyt jopa sellaisiin perinteisesti läpinäkyvyyttä korostaviin ei-euroalueen maihin kuin Tanskaan. Eurokriisin kärjistyttyä Tanskan parlamentin web-sivut eivät enää julkaise Euroopan neuvoston kokousten esityslistaa –loistava palvelu, joka on tarjonnut kansalaisille mahdollisuuden luo-

Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Jotkut haluavat korostaa, että kaikki tämä tapahtuu (pääasiassa) vaaleilla valittujen hallitusten siunauksella ja siten demokratian sääntöjen puitteissa. Vaikka tämä pitäisikin paikkansa, euroalueen eliitillä tuntuu olevan tarve testata demokratian rajoja omaksi harmikseen. Jos harjoitettu politiikka säilyy samana siitä huolimatta kuka valitaan, niin ennemmin tai myöhemmin äänestäjät alkavat etsiä muita, kenties paljon epämiellyttävämpiä, vaihtoehtoja. OpenEurope blog-team http://www.openeurope. org.uk/


6

VAIHTOEHTO  EU:LLE  1/2012

Kohti sosiaalifoorumia Jo perinteiseen tapaan sosiaalifoorumi on jaettu useampiin teemoittain jaoteltuihin ”toreihin” tai ”taloihin”, joista keskeisimmät ovat tänä vuonna demokratia, talous, hyvinvointi, työelämä, koulutus, ympäristö

ja dialogi. Näiden, osittain risteävienkin, teemojen alle on tarkoitus koota jokaiseen neljästä viiteen seminaaria tai paneelikeskustelua. Korkean osanoton lisäksi järjestäjien tavoitteena on saada yleisö entistä aktiivisem-

min osallistumaan aiheista käytävään keskusteluun. Vaihtoehto EU:lle tiedotuskekus osallistuu Suomen sosiaalifoorumiin. Tavoitteena on järjestää paneelikeskustelu talousteeman puitteissa aihees-

KUVA: TOIVO KOIVISTO

Suomen sosiaalifoorumin valmistelutyöt ovat täydessä käynnissä. Tämän vuoden tapahtuma järjestetään huhtikuussa 21-22 pvnä tutussa paikassa Helsingin ruotsinkielisellä työväenopistolla eli Arbiksella. Pääteemana on demokratia, jota korostetaan myös foorumin tunnuslauseella ”Occupy Demokratia!”. Toriliikkeiden ja maailmanlaajuisten valtaustapahtumien innoittamina tämän vuoden sosiaalifoorumin keskeisenä aiheena on uusien ja rajoja rikkovien ruohonjuuriliikkeiden rooli sekä niiden tarjoama vaihtoehto perinteisen lähinnä normiäänestykseen perustuvan edustukselliseen parlamentarismiin nojautuvalle demokratiakäsitykselle. Kansalaistorin aktivistit ovat aikeissa pystyttää tapahtuman ajaksi puolijoukkueteltan joko Arbiksen voimistelusaliin tai pihanurmelle.

ta ”Eurokriisi ja sen vaikutus kansalaisten perusoikeuksiin”. Alustajaksi on lupautunut Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden kandidaatti Antti Ronkainen, joka on ollut toimittamassa finanssikriisin syvimpiä saloja tutkailevaa kirjaa ”Kurssi kohti konkurssia”(Vastapaino). Suomen sosiaalifoorumi on tärkeä kohtauspaikka kaikille kansalaisjärjestöille ja niille tahoille, jotka ovat kiinnostuneet oikeudenmukaisemman ja demokraattisemman yhteiskunnan rakentamisesta. Toivottavasti mahdollisimman moni VEU:n jäsen löytää tiensä Arbikselle ja osallistuu mielenkiintoisiin sekä ajankohtaisiin tilaisuuksiin! Sosiaalifoorumin valmistelua ja tapahtma-aikataulua voit seurata täältä: http://www.sosiaalifoorumi.fi/

Viime vuoden sosiaalifoorumi veti mukavasti väkeä

Onneksi olkoon Islanti! L

uottoluokitusyhtiö Fitch on nostanut Islannin investointiluokituksen BBB:en ja talouskehityksen katsotaan olevan vakaa, valtionvelan huipun jäädessä alle 100% BKT:stä.

O

ECD:n katsaus ennustaa talouskasvuksi tälle vuodelle 2,4%, viime vuoden ollessa 2,9%. Työttömyyden odotetaan painuvan viime vuoden 7%:sta 6,1%:in ja laskevan lähelle viittä 2013. Maksutaseen vaje on kutistunut 3,4 %:in ja tasoittunee ensi vuonna.

I

slantilaisten valitsema strategia eli rahatalouden tiukka valvonta yhdistettynä valuutan devalvointiin on tuottanut merkittäviä tuloksia. Pientä napinaa on syntynyt valuutanvaihto sääntelystä, mutta se on pieni yksityiskohta suuressa kuvassa. Islanti on onnistunut säilyttämään pohjoismaisen hyvinvointimal-

Menevätkö eurot pankkiirien bonusten vai peruspalveluiden pelastamiseen? lin sekä sosiaalisen kohee- nimittää virkamieshallitus- dollisuuksista vastata talousion. Kasvun edellytykset ta. Maailman vanhin parla- den shokkeihin. Samalla se ovat palanneet, joskin yksi- mentti Althingi (930 jaa) py- toimii esimerkkinä kaikiltyisen sektorin velkataakka syy vapaana ja tuo kunniaa le työttömyyden riivaamilkoko saarelle. le ja velkakierteeseen sortuon vielä merkittävä. neille eurooppalaisille kriiukaan ei yritä pakotopputulos todistaa it- simaille. EMU-käärinliinoja taa vaaleilla valittua senäisen valuutan ja heiluttelevien poliittikkohallitusta pihalle tai keskuspankin mah- jen, jotka väittävät irtautu-

K

L

misen eurosta olevan itsemurhan, sopii alkaa etsiä väitteelle parempia perusteluja. Onko edelleen varma, että Islanti liittyy EU:in ja euroon? Sitä sopii epäillä. The Telegraph


VAIHTOEHTO  EU:LLE  1/2012 M

I

E

7 L

I

P

I

D

E

Miksei Soini uskalla tehdä maalia? Timo Soinihan on Perussuomalaiset puolueen puheenjohtaja ja asemassa, jossa puolue olen minä. Viime eduskuntavaaleissa Soini, siis puolue, sai suuren vaalivoiton, Jytkyn. Voitto tuli EU- ja eurokriittisyydellä. Media esitteli, että Soinin puolue on ainut EU:ta ja euroa vastustava puolue, ja julkisuutta tuli rajusti. Nyt Soini ja puolue ovat olleet hyvin esillä eduskunnassa vastustaessaan varuskuntien vähentämistä, vastustaessaan Suomen maksuja Kreikan talouden pelastamiseksi ja tehtyään syksyllä myös välikysymyksen EU:n velkakriisistä. Paljolti Soini puhuu asiaa. Päinvastoin kuin maan hallitus, joka valehtelee, julistaa sopimuksen ns. vastatakuistakin niin salaiseksi, että edes asiasta päättävät kansanedustajat eivät saa siitä kopioita, ja joka on täysin rinnoin määräämässä Kreikan kansalle lisää kärsimystä ja kapitalismia. Sosiaalidemokraattisen valtiovarainministerin johdolla. Soini on sanonut, että Kreikan kriisi on euron kriisi. Aivan oikein, sillä suurelta osin tuon turistimaan ongelmat johtuvat eurovaluutan arvon kohoamisesta matkailumaalle sietämättömän korkeaksi. Pahiten vaikeuksissa olevat euromaat ovat juuri turistimaita, mutta on se euro kurittanut Suo-

meakin. Pahimmillaan median ja poliitikkojen viimeiseen asti vakaaksi valehteleman euron arvo nousi viime vuosikymmenellä lähes kaksinkertaiseksi dollariin nähden. Tätä tietoa toimittajat eivät itsesensuurissaan kerro sanallisesti eukä ainakaan asian edellyttämällä näyttävyydellä. Muutama rohkea on uskaltanut laittaa kuitenkin käyrän näkyviin, josta valveutunut lukija voi asian nähdä ja voi itse laskea prosentit. Että näin karmeaan mediayhteiskuntaan olemme jo päätyneet! Karmea on myös totuus Soinista. Soini esittelee mielestäni paljon oikeita asioita. Hän tuntee asiat. Kuitenkaan hän ei ole EU-jäsenyyden tai euron vastustaja. Ei

ole koskaan ollutkaan. Julkisuuskuva Soinista EU:n vastustajana on siis median tietoisen vääristelyn tulos. On se kyllä sopinut Soinillekin, vaikka hän onkin muutamassa yhteydessä todennut mielipiteensä oikean laidan. Syksyllinen perussuomalaisten välikysymys eurosta sai Nykypäivälehdessä 46/2011 Satu Schaumanin vinoilemaan Soinin kustannuksella: ”Kysymyksen pääpointtia oli hankala hahmottaa... Vaikutelmaksi jäi, että perussuomalaiset halusivat vain poimia irtopisteitä... Mutta miksi tämän mittavan asiantuntijakritiikin jälkeen perussuomalaisilla ei ollut rohkeutta esittää luontevaa johtopäätöstä: erotaan

eurosta ja palataan markkaan pikimmiten?... Perussuomalaisten puolustukseksi on sanottava, että yhdessäkään puheenvuorossa ei esitetty Suomen irtautumista euroalueesta... Kyse on kuin jääkiekkojoukkueesta, joka aivan maalin edessä ei uskalla tehdä ratkaisua, vaan jää vielä syöttelemään.” Samaan sarjaan kuuluu myös Perussuomalaisten vuoden takainen EU-seminaari, jossa vieraana oli Englannin itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Nigel Farage. Soini keräsi tilaisuudessa pisteitä omiltaan kertomalla, että Nigel sanoo, että erotaan EU:sta. Mutta Timo Soini itse ei niin sanonut! Jokin selityshän tähän täytyy olla. Media johdattaa suurella pauhulla lähes kaikki EU-kriittiset äänestämään Soinia, joka tosiaankin on vain kriittinen. Hänen todellinen politiikkansa ei vastaa äänestäjiensä mielikuvaa. Soini ei esimerkiksi ole tehnyt esitystä EU:sta tai eurosta eroamisesta. Eurosta eroamisen tutkimista on vain esittänyt. Median suosio alkoi jo syksyllä 2007, jolloin pienen puolueen Timo Soini oli yllättäen koko aukeaman jutussa (ilman varsinaista asiaa) Helsingin Sanomissa. Sitten seuraavan vuoden puolella Soini röhjötti joka päivä jonkun lauV

E

U

:

n

H

sahduksen varjolla televisiossa. Selitys tuli mielestäni keväällä 2008, jolloin Timo Soini ilmineerasi, että henkilökohtaisesti hän ei pitäisi Nato-jäsenyyttä kovinkaan pahana asiana. Kyllähän tuollaista miestä kannattaa puffata mediassa. Ja jatkoa on seurannut siten, että Timo S on ollut Suomen kansan ukkosenjohdatin, jota äänestettäessä äänet ovat menneet täysin harakoille. Valtamedian ja Soinin välillä näyttäisi siis olevan yhteinen intressi. Jos Soini tekisi maalin, eli vaatisi eroa jäsenyyksistä, niin suosio valtamediassa laskisi. Olisi niitä ollut vaaleissa jäsenyyksiä vastustavia puolueitakin, mikäli äänestäjä olisi vaivautunut ottamaan asioista selvää eikä olisi mennyt vaalikarjana voittajien mukana. Mauri Nygård Itsenäisyyspuolueen varapuheenjohtaja VEUn hallituksen jäsen

A

L

L

I

T

U

Puheenjohtaja Olli Salin, olli.salin@hel.fi Jäsenet Antti Holopainen, antti.holopainen@a-klinikka.fi Veijo Kare, veijo.kare@sysma.fi Milutin Krivokapic, milutin.krivokapic@easyone.fi Lea Launokari, lea.launokari@nettilinja.fi Reine Lindeman. reine.lindeman@gmail.com Mauri Nygård, mnyg@pp.kpnet.fi Miira Oksanen, miira.oksanen@gmail.com Thomas Wallgren, thomas.wallgren@helsinki.fi Varajäsenet Pekka Lundgren, pekkalundgren@hotmail.com Stig Lång, stiglang84@hotmail.com Saku Mättö, saku.matto@gmail.com Jyrki Yrttiaho, jyrki.yrttiaho@eduskunta.fi Pääsihteeri Jussi Lilja, 0400 722 706, jussi.lilja@iki.fi Toimisto (09) 682 3422, veu@co.inet.fi

S


8

VAIHTOEHTO  EU:LLE  1/2012

VAIHTOEHTO EU:LLE TIEDOTUSKESKUS RY:N

VUOSIKOKOUS La 28.04.2012 klo 12 Hotelli Seurahuone, 2 krs. Englantilainen kabinetti, Kaivokatu 12, Helsinki (Rautatieasemaa vastapäätä) Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Jäsenet, jotka haluavat käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, ovat sääntöjen mukaan velvoitetut ilmoittamaan osallistumisestaan VEU:n toimistoon kaksi viikkoa ennen kokousta. TERVETULOA! Hallitus

Miksi kannattaa olla VEU:n jäsen? Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry välittää kriittistä tietoa EU-politiikan vaikutuksista ja tarjoaa kansalaisille hyvän toimintafoorumin.

Koska EU-ratkaisut ovat puhtaasti poliittisia, viimeinen sana on oltava meillä itsellämme. Haluamme päätösvallan säilyvän kansalaisilla. Ta-

voitteemme on liittovaltiokehityksen pysäyttäminen - ja Suomi irti EU:sta! Jos et ole jäsen, liity nyt! Ilmoita maksaessasi riittävät yhteystietosi, jotta

posti tulee varmasti perille. Jäsenmaksuun kuuluu VAIHTOEHTO-lehden vuosikerta! Ilmoita nimesi osoitteesi ja mahdolliset muut yhteystietosi e-maililla oheisen linkin kautta: veu@co.inet.fi Haluatko mukaan aktiiviseen toimintaan? VEU on mukana mm. Sosiaalifoorumissa ja lisäksi VEU järjestää omia tapahtumia. Näihin kaikkiin tarvitaan käytännön tekijöitä. Ilmoittaudu toimistoon puhelimitse, sähköpostilla tai kirjeitse niin saat tietoa seuraavista tapahtumista joissa voit olla mukana.

Jäsenmaksut: Henkilöjäsen 17 euroa/ vuosi, sisältää Vaihtoehtolehden vuosikerran Työtön/opiskelija 8,50 euroa/vuosi, sisältää Vaihtoehto-lehden vuosikerran Perhejäsenmaksu 34 euroa/vuosi, sisältää Vaihtoehto-lehden vuosikerran Jäsenmaksutilimme: Sam­po 800015-926663 Ilmoita osoitetietosi mielellään erikseen kirjeellä, emaililla tai puhelimella. Jos haluat VEUn tiedottavan tapahtumista ja toiminnasta Sinulle sähköpostitse ilmoita oma s-posti-osoitteesi VEUlle: veu@co.inet.fi


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.