Vaihtoehto EU:lle 3/2009

VAIHTOEHTO EU:LLE 3/09

1

”On käsittämätöntä, että Suomessa on sallittu 6 vuotta kymmenien tuhansien EU-alueelta välitettyjen vuokratyöläisten polkumyynti ja täkäläisten työehtojen rikkominen.”

Jyrki Yrttiaho, sivu 5

”Jos halutaan kasvattaa pienten maiden varustautumista suurten maiden poliittista diktatuuria vastaan, kansanäänestykset ovat tehokas ase.”

Esko Seppänen, sivu 3

EU:lle

VAIHTOEHTO

3/2009

Irlannin kansanäänestys on Euroopalle iso asia Irlanti äänestää 4.10. toista­ mi­seen siitä hyväksyy­kö vai hylkääkö maa Lis­sabonin sopimuksen. On huomatta­ va että irlantilaiset hylkäsi­ vät sopimuksen kansanää­ nestyksessä jo kerran. Nyt irlantilaiset äänestävät u­u­ delleen samasta sopimuk­ sesta. Sopimuksen kyl­keen on tosin lisätty poliittisia julkilausumia mutta niillä ei ole sitovaa oikeudellista mer­kitystä. Tämä on luon­ nollista, sillä Lissabonin sopimus on jo hyväksytty useimmissa EU-maissa eikä sitä tällöin voi jälkeenpäin muuttaa.

Irlanti on tunnetusti ai­ noa EU-maa jossa Lissabo­ nin sopimuksesta pää­tetään kansanäänestyksellä. Maan perustus­la­ki ei anna muu­ ta mahdollisuutta. Kaikis­ sa muissa maissa kansan­ äänestys on jätetty pitämät­ tä. Syynä monessa maassa, kuten Ranskassa, on pelko siitä, että kansa hylkäisi so­ pimuksen, kuten kävi Hol­ lannin ja Ranskan äänestyk­ sissä Lissabon sopimuksen kanssa lähes samansisältöi­ selle perustuslailliselle sopi­ mukselle viitisen vuotta sit­ ten.

Euroopan Unionin me­ nestykselle Lissabonin sopi­ muksen sanotaan sen puol­ tajien joukossa olevan tär­ keä sen tähden että se kes­ kittää valtaa ja luo näin edellytykset entistä tehok­ kaammalle unionille.

Tällaiset Lissabonin so­ pimuksen puolustajat har­ voin pysähtyvät ajattele­ maan toista, tärkeämpää asiaa. Jos Lissabonin sopi­ mus ajetaan läpi useimmis­ sa maissa eliitin tahdosta kansalaisilta kysymättä, ja jos se vielä runnotaan kan­ sanäänestykseen Irlannissa uudelleen kunnes “oikea” tulos saadaan seurauksena tästä Euroopan Unionin de­ mokratiavaje kasvaa enti­ sestään.

Voidaan kysyä onko sel­ lainen Euroopan Unioni hy­ vä, joka poliittisen ja talou­ dellisen eliitin mielestä on tehokas ja menestyvä mut­ ta kansalaisten mielestä on vieras ja vastenmielinen.

Olisi myös syytä kysyä mi­ tä merkitsee eurooppalai­ selle valistusperinteelle se, jos mantereellemme syntyy iso, vahva EU, jonka perus­ kirjalla ei ole kansalaisten tukea.

Nämä kysymykset kos­ kevat meitä kaikkia, mut­ta vain irlantilaiset pääsevät äänestämään. Pel­kona on että jos Irlanti hyväksyy Lis­ sabonin so­pimuksen koko Euroopan Unioni ajautuu yhä syvemmälle harvain­ vallan ja markkinafunda­ mentalismin suohon. Tur­ han jännittävä on Irlannin äänestys.

Thomas Wallgren

Kahden mediataiteilijan, Taru Salmenkarin ja Noora Ojalan, juliste Irlannin toiseen kansanäänestykseen. http://wakefromthedeath.blogspot.com/

2 P

VAIHTOEHTO EU:LLE 3/09 Ä

Ä

K

I

R

J

O

I

T

U

S

Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry järjestää

Eurooppalaisten johtajien röyhkeys leviää Suomeen kuin sikainfluenssa

AY-LIIKKEEN ARVIOT AJANKOHTAISESTA TILANTEESTA – paneelikeskustelu YK:n päivänä 24.10.2009 klo. 14.00-17.00 Ostrobotnialla (Jääkärinhuone) Museokatu 10, Helsinki

Näinä vaalirahoitussotkujen aikoina on vahvasti alka­ nut tuntua siltä, että EU:n suurten maiden valtiojohtaji­ en käyttäytymistavat ovat tarttuneet Suomenkin valtio­ johdon huippuun. Tällä tarkoitan sitä arvotonta näytel­ mää, jossa pääministeri, valtiovarainministeri ja vaikka­ pa eduskunnan puhemies suhtautuvat erittäin ylimieli­ sesti aktiivisten kansalaisten huoleen demokratian peli­ sääntöjen ja pohjoismaisen avoimuuden arvojen toteu­ tumisesta presidentinvaalin ja eduskuntavaalien puo­ lue- ja ehdokasrahoituksen selvittelyssä.

Maamme huippujohdon arroganssilla ei tunnu ole­ van mitään rajaa, eettisistä periaatteista ja moraalis­ ta puhumattakaan. Onko poliittisen johdon herkkyys kuunnella kansalaisia ja aistia ihmisten mielialoja ko­ konaan kadonnut – poliittisen sikainfluenssan tai var­ haisdementian tartuntaan?

Mieleen tulee Italian mafian vertaaminen oman maamme suurten puolueiden ja suurpääoman ”hyvä veli verkostoon” tai Berlusconin röyhkeyden rinnasta­ minen meidän huippupoliitikkojemme ylimielisyyteen ja ”lain yläpuolella” olemiseen. Eikä kauaksi jää presi­ dentti Ciscard d’Estaingin tai Sarkozyn toiminta EU-liit­ tovaltion pakkosyöttämisessä ranskalaisille. Nythän Ir­ lantia ollaan panemassa polvilleen Ruotsin puheenjoh­ tajakauden aikana Barroson ja euroeliitin yhteisvoimin.

Meillä sen sijaan hallituksen ulkoministeri vaihdet­ tiin taannoin paremmin NATO-henkiseksi ja USA:n Ira­ kin & Afganistanin ryöstöretken jälkihoidon turvaamis­ kykyiseksi – perinteinen YK-vetoinen rauhanturvaami­ nen on muuttumassa entistä suoremmin Nato-johtoisik­ si sotatoimiksi vaikkapa sitten EU-savuverhon avulla.

Ulkoministeri Stubbin ja puolustusministeri Häkä­ miehen puolueen ”kansallista” luonnetta ja vastuutto­ muutta ei voi kuin ihmetellä. Aivan kuin tässäkään asi­ assa ei kansalaismielipide olisi minkään arvoinen, kun kansa ei edelleenkään hyväksy maamme liittämistä so­ tilasliitto NATO:on eikä sotaretkiä ympäri maailmaa.

Saksan vaalien tulos viittaa voimakkaasti EU-ytimen vahvistamiseen ja sosiaalisen ulottuvuuden heikentä­ miseen EU:n politiikassa. Liittovaltiokehitys ja perus­ tuslaillinen sopimus saattavat edetä taloudellisen taan­ tuman vanavedessä, kun elvytystoimia suunnataan ah­ taasti voiton maksimoinnin turvaamiseksi.

Tämän suuntauksen vaihtoehtoja ovat vaikkapa jul­ kisten palvelujen lisääminen pohjoismaisen mallin mu­ kaisesti, Tobinin veron ja finanssitransaktioveron käyt­ töön ottaminen ensin vaikkapa Euroopassa ja sitten ko­ ko laajassa maailmankaupassa. Tällaisia realistisia toi­ mia ovat vaatineet niin eurooppalaiset kuin amerikka­ laiset taloustieteilijät ja valtiojohtajat, puhumattakaan laajoista kansalaisten foorumeista paremman tulevai­ suuden turvaamiseksi globaalissa mittakaavassa.

Myös Suomen hallitukselta odotetaan toisenlaista toi­ mintaa – niin valtiontalouden, verotuksen kuin kan­ salaisten perusoikeuksienkin turvaamiseksi, samoin myös työllistämisen, kehitysyhteis­ työn ja ympäristömuutoksen sa­ roilla.

Olli Salin

Tervetuloa!

Materiaalia VEU:n toimistolta voi hakea tai tilata lehtiä ja pamfletteja: EU:n militarisoinnin päiväkirja EU:n perustuslain valmistelun historia Näin jatkuu EU:n militarisointi VEU:n nettisivuilta löytyy myös tulostettavia versioita.

KUVA: TOIVO KOIVISTO

Aurinkoista syksyä vaihtoeh­ toisen Euroopan ja maailman rakentamisessa!

Varsinainen paneelikeskustelu alkaen klo. 15.00.

Tällä hetkellä panelistiksi lupautunut mm.

Toimihenkilöunionin puheenjohtaja ANTTI RINNE.

Vaihtoehto EU:lle-lehti Päätoimittaja: Olli Salin w Julkaisija: Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry - VEU w Postiosoite: Mäkelänkatu 15, 00550 Helsinki w Puhelin: (09) 682 3422 w Sähköpos­ ti: veu@co.inet.fi w Pankki: Sampo 800015-926663 w Taitto: Asmo Koste Paino: Sata­ kunnan painotuote

VAIHTOEHTO EU:LLE 3/09

3

Europarlamentin päivitys syksyllä 2009 Euroopan Parlamentti on pinta-alaltaan maanosam­ me suurin sisäruokintalai­ tos. Sen kaikkien rakennus­ ten yhteinen pinta-ala on lä­ hes miljoona neliömetriä.

Laitoksen nimi on har­ haanjohtava.

Kyseessähän ei ole koko Euroopan parlamentti vaan Euroopan unionin toimie­ lin. Eurooppa on enemmän kuin EU ja siihen kuuluu muun muassa paljon Venä­ jää ja vähän Turkkia.

Se ei myöskään ole oikea parlamentti. Sillä on vain rajallinen lainsäädäntöval­ ta (sekin yhdessä jäsenmai­ den ministereiden neuvos­ ton kanssa), eikä se voi si­ tä omilla päätöksillään lisä­ tä. Sillä on valtaa vain niis­ sä asioissa, jotka jäsenmaat ovat yksimielisesti siirtä­ neet pois itseltään sen yli­ kansalliseen toimivaltaan.

Muilta osin se edustaa pelk­ kää poliittista sanahelinää.

Kaikkein vimmaisimmin europarlamentissa keskus­ tellaan asioista, jotka eivät sille kuulu.

Eurodemokratiaa markki­ noidaan ns. subsidiariteet­ ti- eli toissijaisuusperiaat­ teella: päätökset tulee teh­ dä mahdollisimman lähel­ lä päätöksenteon kohdetta.

Sana ”subsidiariteetti” kään­ tyy suomeksi myös lähei­ syysperiaatteena, mutta kä­ sitteen luonnetta kuvaa osu­ vammin toissijaisuus. Mai­ nittu subsidiariteetti ei ni­ mittäin ulotu lainkaan asi­ oihin, jotka ovat EU:n toi­ mivallassa, ja niiden osalta unionin lait ovat aina ensi­ sijaisempia - siis ylempiä kuin jäsenmaiden omat lait.

Uudella perustuslailla eli Lissabonin sopimuksel­ la EU:lle siirretään lisää yli­ kansallista toimi- eli päätös­ valtaa.

Jos halutaan kasvattaa pienten maiden varustau­ tumista suurten maiden po­ liittista diktatuuria vastaan, kansanäänestykset ovat te­ hokas ase. Siksi eurokraatit eivät halua niitä. Sillä taval­ la torjutaan ennalta ”väärät” äänestystulokset.

Jokainen EU:n toimival­ taa lisäävä päätös vaatii jä­ senmaiden yksimielisyy­ den ja jokaisen jäsenmaan kansallisen parlamentin hy­ väksymisen.

Kun Irlannin kansa – ai­ noana – sai kansanäänes­ tää, tulos oli ”väärä”: EU:n perustuslaki hylättiin. Eu­ kit olivat kuitenkin huono­ ja häviäjiä ja panivat irkut äänestämään uudelleen. Ir­ lannin kasinokupla puhke­ si vuosi sitten kapitalismin mustan syksyn seuraukse­ na, ja sen seurauksena ke­ sän mielipidetutkimukset ovat kertoneet pienen kan­ san hakevan turvaa itseään isommista voimista ja tällä kerralla hyväksyvän – talo­ udellisten pakkojen oloissa – Lissabonin sopimuksen.

Se on lopullinen niitti kan­ salliselle demokratialle.

Suomen poliittinen eliit­ ti perustelee Suomen lakien siirtämistä vieraaseen pää­ tösvaltaan niin että ”pääs­ tään vaikuttamaan”. Unoh­ tuu, että EU:ssa – ja sen myötä Euroopan Parlamen­ tissa – on suurten maiden valta. Suurilla mailla on ve­ to-oikeus kaikkiin EU:n la­ keihin sekä neuvostossa et­ tä parlamentissa.

Neuvostossa kolme vä­ kirikkainta maata yhdessä (plus yksi pieni) voi saada minkä tahansa EU-lain hyl­ kyyn, vaikka 23 muuta jä­ senmaata olisi valmis sen hyväksymään. Europarla­ mentissa taas suurten mai­ den valta perustuu niiden

edustajien paljon muita suurempaan lukumäärään.

Europarlamentissa kes­ keiset vaikutusmahdolli­ suudet kiinnittyvät hierark­ kisten asemien saavuttami­ seen. Johtopaikoista kamp­ paillaan.

Uudessa parlamentis­ sa eniten (4) suomalaisia on oikeistolaisen Euroo­ pan kansanpuolueen (EPP) parlamenttiryhmässä. Kun ryhmä jakaa tehtäviä, se tapahtuu suuria suosivalla d´Hondt-menetelmällä. Sil­ tä pohjalta Suomen kokoo­ muslaisten ensimmäinen valinta tapahtui järjestysnu­ merolla 51. Sitä ennen oli jo jaettu 50 tärkeintä tehtä­ vää, ja suomalaisille jäi ja­ ossa vain jämät: yksi valio­ kunnan varapuheenjohta­ juus (Eija-Riitta Korholalle) lähes sadasta jaossa olevas­ ta vastaavasta tehtävästä.

Valiokunnan varapu­ heenjohtajuuden ovat saa­ neet myös liberaaliryhmän (RKP) Carl Haglund ja par­ lamentin pienimmän ryh­ män edustaja Timo Soini.

Heidän valiokunnillaan ei kuitenkaan ole minkään­ laista lainsäädäntövaltaa; kunhan keskustelevat ka­ loista ja kulttuurista.

S u o m a l a i s e d u s ta j i s ta mer­kittävin hierarkkinen tehtävä on Heidi Hauta­ lan puheenjohtajuus ulko­ asianvaliokunnan alaises­ sa ihmisoikeuksien aliva­ liokunnassa. On kuitenkin muistettava, että koko Eu­ roopan Parlamentilla ei ole toimivaltaa ulkoasioissa saa­ ti ihmisoikeuskysymyksis­ sä, vaikka Hautala tietysti muuta mielikuvaa mielel­ lään markkinoi.

Kun Suomen mepeis­ tä yli puolet vaihtui (niin kuin koko europarlamen­ tistakin), suomalaisten hie­

rarkkiset asemat kansallis­ ten etujen puolustamisessa heikkenivät aikaisempaan verrattuna. Se johtui seni­ oriteettiasemien murene­ misesta, sillä poisjääneiden mutta ikääntyneiden edus­ tajien pitkäaikainen jäse­ nyys oli tuonut muka­ naan ohituskais­ toja mekanisti­ seen d´Hondtjärjestelmään.

Lähivuodet ovat turhan monelle Suo­ mi-mepille pelkkää opette­ lua, mutta seu­ raavissa vaaleis­ sa he sitten edustavat osaa­ jia

Pienten maiden vähälu­ kuisen meppimäärän joh­ dosta erilaisuus ja moninai­ suus saavat kylmää kyytiä EU:ssa. Mitä isompi on yh­ teisö, sitä pienempi on val­ lankäytön sisäpiiri. Suppea edustuksellisuus samanlais­ taa, ja valta leikkaa demo­ kratiasta rönsyt pois.

Esko Seppänen

4

VAIHTOEHTO EU:LLE 3/09

EU-jäsenyys tuli Suomelle entistä kalliimmaksi Suomi maksoi EU:lle viime vuonna 319 miljoonaa euroa enemmän kuin sai unionil­ ta, käy ilmi EU-komission budjettikatsauksesta.

Maksuosuus lähes tup­ laantui edellisvuotisesta, sil­ lä vuonna 2007 Suomi jou­ tui pulittamaan EU:lle vain 172 miljoonaa euroa.

EU:n ylivoimaisesti suu­ rin nettomaksaja on Saksa, joka rahoitti unionia viime

vuonna lähes 8,8 miljardil­ la eurolla.

Ruotsiin verrattuna Suo­ men maksuosuus oli maltil­ linen, sillä länsinaapurit ra­ hoittivat unionia lähes 1,5 miljardilla eurolla.

Eniten EU-jäsenyydes­ tään hyötyi viime vuonna Kreikka, joka sai unionilta 6,3 miljardia euroa enem­ män kuin mitä sille maksoi.

Toiseksi suurin hyötyjä oli Puola.

EU:n budjetti oli viime vuonna 116,5 miljardia eu­ roa, mikä vastaa vajaata prosenttia unionimaiden yhteenlasketusta brutto­ kansantulosta. Budjetista 40 prosenttia meni työllisyyt­ tä, kasvua ja kilpailukykyä edistäviin toimiin. Maata­ loustuen osuus budjetista oli 37 prosenttia.

Latinalaisessa Amerikassa alueiden yhteistyöstä hyviäkin kokemuksia Osallistuin heinäkuun lo­ kemus siitä, että niiden alu­ laisliikkeiden laaja yhteis­ pulla VEu:n edustajana Pa­ eellisella yhteistyöllä voi ol­ työ, kritiikki ja mobilisoin­ raguayn hallituksen kutsu­ la valtava merkitys. Kansa­ ti johti mm. Yhdysvaltojen maan kokoukseen “Alueel­ linen yhteistyö: mahdolli­ suus kriisien voittamiseen.”

Paraguayn hallitus toimii tällä hetkellä Etelä-Ameri­ kan maiden taloudellisen yhteistyöjärjestön, Mer­ cosurin puheenjohtajamaa­ na. Maata johtava keskus­ ta-vasemmistolainen pre­ sidentti Fernando Lugo oli kutsunut alueellisen yhteis­ työn vaihtoehtoja käsitte­ levään korkean tason kon­ ferenssiin tutkijoita, kansa­ laisaktivisteja ja hallinnon edustajia kaikilta mantereil­ ta. Kokouksessa pohdittiin sitä, miten alueellisen yh­ teistyön avulla voidaan suo­ jella kansalaisia ja luontoa globaalin talous- ja ympä­ ristökriisien tuhoisilta vai­ kutuksilta. Kysyimme myös minkälaiset yhteistyön muodot voivat päinvastoin pahentaa kriisejä.

Suomalaisen ja eurooppa­ laisen näkökulmasta huo­ mio kiinnittyi siihen, kuinka vahvasti alueellisen yhteis­ työn edistäminen on Lati­ nalaisessa Amerikassa ank­ kuroitunut vahvojen kan­ salaisliikkeiden toimintaa.

Kansalaisliikkeillä on viime Thomas Wallgren osallistui Alueellinen yhteistyö: mahdolivuosilta erittäin tärkeä ko­ suus kriisien voittamiseen -kokoukseen Paraguayssa.

haluaman Amerikan man­ tereen vapaakauppasopi­ muksen hylkäämiseen. Ky­ seistä sopimusta “Free Tra­ de Agreement of Americas” (FTAA, espanjaksi ALCA) vastustamaan kansanliik­ keet loivat yhteistyöjärjes­ tön Hemispheric Social Al­ liance (HSA), joka oli myös mukana heinäkuisessa ko­ kouksessa Paraguayssa.

HSA:n keskeinen akti­ visti, maailman sosiaali­ foorumissa alueellisen yh­ teistyön kokouksia yhdessä VEUn kanssa järjestänyt ar­ gentiinalainen Gonzalo Ber­ ron arvioi Paraguayssa että haasteet ovat isoja.

Alueellisessa yhteistyös­ sä olisi aika siirtyä vastusta­ misesta myönteisten vaih­ toehtojen kehittämiseen.

Yhdessä Latinalaisen Ame­ rikan maat voisivat puo­ lustautua Yhdysvaltojen ja EU:n taloudellista ja poliit­ tista ylivoimaa vastaan ja luoda tilaa omissa maissaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestäville vaihtoehdoille il­ man suurten maiden sane­ lemien vapaakauppasopi­ musten pakottavia sääntöjä.

Aika lupaava on kymmenen maan muodostama uusi yh­ teistyöorganisaatio, ALBA. Alba on kuitenkin haavoit­

tuva sillä sitä johtavat Vene­ zuela ja Kuuba.

Yhdysvallat saattaa hel­ posti vastustaa Alban mer­ kityksen kasvua. Olisi tär­ keää, ettei Latinalais-Ameri­ kan poliittinen tilanne kär­ jisty Chavezin ja USAn väli­ seksi nokkimiseksi vaan et­ tä alueen yhteistyö voisi ke­ hittyä kunkin maan erilai­ suutta ja omia vaihtoehtoja kunnioittaen ja että yhteis­ työ rakentuisi edelleen voi­ makkaasti kansalaisten yh­ teistyön varaan.

Joka tapauksessa euroop­ palaisilla ja Euroopan Unio­ nilla olisi varmasti paljon opittavaa siitä miten kansa­ laisliikkeiden voimin pysäy­ tetään politiikan alistami­ nen vapaakauppasopimuk­ sille ja miten rakennetaan alueellinen yhteistyö kan­ sanvaltaa kunnioittaen.

Thomas Wallgren Kirjoittaja on Helsingin yliopiston filosofian laitoksen johtaja ja VEU:n hallituksen jäsen. Hänen puheenvuoronsa Paraguayn Asuncionissa pidetyssä kokouksessa on englanniksi luettavissa VEU:n kotisivuilta osoitteessa www. veu.fi/

VAIHTOEHTO EU:LLE 3/09

5

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion alasajo ja sosiaalinen polkumyynti lopetettava Ennen Irlannin jo toista kansanäänestystä Lissabo­ nin sopimuksesta on jäl­ leen syytä arvioida, miten ja miksi maamme porvari­ hallitus systemaattisesti ro­ muttaa pohjoismaisen hy­ vinvointimallimme perus­ taa, muka EU:n vaatimus­ ten mukaisesti. Nobelisti Krugmanin suosittelemaa elvytystä ei Suomessa ole näköpiirissä, vaan Kataisen budjetti jatkaa julkisten pal­ velujen ja progressiivisen verolinjan alasajoa.

Kuntien talous ajetaan kuralle ja palvelurakennet­ ta uudistetaan yksinomaan asukkaille välttämättömiä sosiaali-, terveys- ja opetus­ tointa yksityistämällä.

Näköpiirissä on pakko­ kuntaliitoksia, ilmiriita sai­

raanhoito/peruspalvelupii­ rimallia ajavan Kokoomuk­ sen ja maakuntamallia aja­ van Keskustan ”hyvä veli”akselien välillä. Tässä tohi­ nassa jäävät pahasti jalkoi­ hin kaikkein heikoimmassa asemassa olevat väestöryh­ mät eli lastensuojelulapset, päihde- ja mielenterveys­ ongelmaiset ja ikääntyneet vaikeavammaisen yhdessä työttömien maahanmuut­ tajien kanssa – suorastaan heitteille.

Heille on tarjolla vain eri­ laisia palveluseteleitä, köy­ häinhoidon ja huutolaisuu­ den uusia muotoja jatkuvi­ en omavastuiden lisäämi­ sen ohella. Tätä linjaa hal­ litus perustelee EU:n direk­ tiiveillä ja markkinoiden pa­ kolla, jotka velvoittavat mu­

ka kunnat kilpailuttamaan ja ulkoistamaan myös sub­ jektiivisten oikeuksien pi­ rissä olevia palveluja.

Vanhasen-Kataisen halli­ tus toteuttaa suurpääoman etujen mukaista erittäin ko­ vaa talouspolitiikkaa, jossa kansalaisten perusoikeuk­ sista tulee pelkkää kauppa­ tavaraa.

Tällainen meno on saata­ va pysäytetyksi, jotta kan­ salaisia uhkaava syrjäyttä­ minen ja heitteillejättö es­ tetään, vaikkapa joukko­ voimalla, onhan ensi vuosi 2010 myös EU:n köyhyyden vastaisen toiminnan teema­ vuosi, toteaa ”toinen perämies”

VEU toimii

Harmaan talouden 1.torjuntaohjelman 6-vuotispäivänä verovapaa EU-vuokratyövoima polkee työehtoja

Elvytysraha valuu halpamaihin, kova talousrikollisuus pesiytymässä Eduskunnassa on tämän vuoden aikana ollut säädettävänä pari lakimuutosta joilla tavoitellaan viranomaisyhteistyön tehostamista harmaan talouden torjunnassa. Parhaillaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta käsittelee ulkomaalais­ rekisterilain ja verotusmenettelylain muutoksia. Lakiesi­ tykset ovat sirpaleisia ja verohallituksen/valtiovarainmi­ nisteriön tahto tehokkaan lainsäädännön synnyttämiseksi näyttää puuttuvan. Jarrupoljinta painaa joukko valtakun­ nan isokenkäisiä.

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmas­ sa on todettu: ”Osana harmaan talouden torjuntaa selvi­ tetään mahdollisuus luoda julkinen tietopalvelu, josta voidaan varmistaa, että palveluntarjoaja on hoitanut vero-, työnantaja- yms. velvoitteet asianmukaisesti.” Kun tiedus­ telin valmistelujen vaihetta, sain vastauksen, että asia ei ole edennyt.

Julkinen tietopalvelu tarvitaan. On täysin käsittämätön­ tä, että Suomessa on sallittu pian 6 vuotta kymmenien tu­ hansien EU-alueelta välitettyjen vuokratyöläisten polku­ myynti ja täkäläisten työehtojen rikkominen sekä kaiken lisäksi lähes täydellinen verovapaus. Verohallituksen arvi­ on mukaan yli 90 % tästä työvoimasta ei noudata voimassa olevaa vero- ja sosiaalivakuutuslainsäädäntöä. Kuinkahan moni suomalainen ilmoittautuisi verotoimistoon, jos rekis­ teröityminen olisi vapaaehtoista? Julkisuudessa hieman yksioikoisesti sormi osoittaa ulkomaille tai tänne välitet­ tyihin työntekijöihin. Suomeen välitetty työntekijä tekee elääkseen työtä, jota hänelle osoitetaan. Harmaan talou­ den juuret ovat todellisuudessa Suomessa ja vaikka siinä ovat mukana myös ulkomaiset yritykset ja rahat, on har­ maa liiketoiminta usein junailtu Suomesta käsin. Kun lai­ ton toiminta on saanut rauhassa vuosia vakiintua, on myös ns. kova talousrikollisuus rakentamassa pesää mm. raken­ nusalalle ja laivanrakennusteollisuuteen.

Tästä muistuttavat jatkuvasti mm. rakennusalan järjes­ töt, rikospoliisi, syyttäjälaitos ja talousrikostutkijat.

EU-alueelta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden ase­ ma ei ole kadehdittava. Suomi toteutti EU:n direktiivin 16.12.1999 voimaan tulleella lailla lähetetyistä työnteki­ jöistä. Lain valvonta pohjautuu oletukseen, että vahinkoa kärsinyt nostaa itse kanteen työnantajaansa vastaan.

Laki on olut voimassa pian kymmenen vuotta, mutta tiedossa ei ole ainoatakaan oikeudenkäyntiä. Mm. Raken­ nusliitto ei ole voinut nostaa yhtäkään kanneta ulkomailta työvoimaa lähettäviä yhtiöitä vastaan. Halpatyövoimalla keinotteleva ihmiskauppias sai suojan, työntekijä ei.

Harmaan talouden salliminen, pimeä työ vie yhteiskun­ nalta laiminlyötyinä veroina, eläke- ja sosiaalimaksuina enemmän kuin keskipalkkainen kirvesmies tai telakkatyö­ läinen saa nettopalkkaa. Summa kostuu laiminlyödyistä arvonlisäveroista, työntekijän tuloveroista, työeläke- ym. sosiaalimaksuista. Ei ihme, että yhteiskunnan menetykset nousevat helposti satoihin miljooniin.

Talouslama on kiristänyt entisestään kilpailua vähene­ vistä tilauksista. Epäterveet ilmiöt lisääntyvät. Myös val­ tion ja kuntien vero- ja velkarahoin käynnistetyissä in­ vestoinneissa ja suurehkoissa alus- ja laitetilauksissa työ uhkaa valua alihankintoina ulkomaille tai vero- ym. vel­ voitteita ja suomalaisia työehtoja rikkoville yrityksille. On asetettava ehtoja ja vaadittava korkeaa kotimaisuusastetta, suojattava osaamistamme, elvytettävä kotimaista työtä ja työllisyyttä, eikä harmaata taloutta.

Jyrki Yrttiaho

Helsingissä järjestettiin keväällä 24.5.2009 Maailma kylässä- festivaalit johon aikaisempien vuosien mukaan osallistui kymmeniätuhansia ihmisiä. VEU osallistui tapahtumaan. Teltalla keskusteltiin Euroopan unioniin liittyvistä ongelmista, vaihtoehdoista ja jaettiin materiaalia.

4.6.2009 oli puolustusvoimien lippupäivä jolloin Veu:n teltta oli Kolmen Sepän aukiolla. Sateesta huolimatta jaettiin materiaalia ja kerrottiin Eu:n militarisoinnista.

kansanedustaja/vas. työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen

6

VAIHTOEHTO EU:LLE 3/09

Markka, maailmanraha vai Nordek?

Kun Stora Enso siir­ tää tuotantoaan Suomes­ ta Ruotsiin, kun Ruotsista tuodaan meille mai­ toa, sahatavaraa, lihaa ja kun euron arvo dollariin verrattuna nousi pahim­ millaan 85 prosenttia täl­ lä vuosikymmenellä, niin luulisi jo jokaisen itsel­ leen rehellisen käsittä­ vän, että euro on ollut kaikkea muuta kuin siu­ naukseksi Suomelle ja suomalaisille.

Euro on ollut katastrofi ja euro sy­ ventää myös nykyis­ tä lamaa Suomessa. Muut Pohjoismaat eivät olekaan euromaita.

Euro eli EU:n talousja rahaliittoon pyrkimi­ nen aiheutti jo paljon ennen jäsenyyttämme Euroopan laajuisen la­ man, integraatiolaman, 90-luvun alussa.

Sil­ loin elettiin ylikorkeit­ ten ja jäykkien valuuttojen aikaa, valtioiden ali­ jäämäiset budjetit oli­ vat kiellettyjä, reaalinen korko nousi Suomessakin ja missään ei ollut kunnolla kysyntää.

Integraatiohanketta ei tietenkään voitu nime­ tä syylliseksi lamaan, eikä voitu huomata, et­ tä oli se lama naapu­ rissakin.

Syyllinen oli poliitikkojen ja median

mielestä tavallinen kan­ salainen, idänkauppa tai pankinjohtaja.

Tällä vuosikymme­ nellä viisaat taloustoi­ mittjat eivät ole lainkaan huomanneet, että suo­ malaisten palkat nou­ sivat 85 prosenttia amerikkalaisiin verrat­ tuna valuuttamuutoksen johdosta. Sen sijaan on väitetty, että euro oli­ si vakaa, mikä on siis täyttä puppua, ja nyt sitten kiistellään prosentin kymmenysten suuruisista palkankorotuksista.

Niis­ tä riittää kirjoittamis­ ta.

Suhteellisuudentaju puuttuu.

Pitänee muistaa, et­ tä taloustiede on lähin­ nä uskontoa ja taloudesta kirjoittaminen uskon­ non harjoittamista. Sii­ nä mielessä tämäkin kirjoitukseni on har­ tauskirjoitus.

Kannat­ taa ajatella myös omilla aivoillaan.

Omilla pienillä ai­ voillani ajatellen täs­ sä tilanteessa pitää vetää nopeasti johtopäätök­ set ja palata omaan va­ luuttaan, Markkaan. Tai sitten otetaan esil­ le Nordek hankkeen aja­ tus pohjoismaisesta valuutasta, minkä suo­ malaiset aikoinaan kaa­

Mauri Nygård. toivat. Jospa ruotsalaiset suostuisivat asiaa harkitse­ maan.

Joillekin euron jääräpäi­ nen puolustaminen saat­ taa olla seurausta vielä suuremmasta hankkees­ ta ja ajatuksesta, maail­ manvaluutasta. Se on toki uskallettu jo lausua ää­ neenkin. Tässä katsannos­ sa eurosta luopuminen

olisi askel taaksepäin. Siispä mieluummin valehdellaan ja vääristellään. Kehutaan eu­ roa kuten Unionia yleensä­ kin. Äkkipäätä maailman­ valuutta saattaa vaikut­ taa hienolta, mutta sen jälkeen kilpailtai­ siin vain mahdollisim­ man alhaisilla palkoilla, heikolla sosiaaliturvalla, työ­

läisten nöyryydellä ja pitkillä työajoilla.

Devalvaa­ tioita ei olisi.

Mis­ sä tuolloin olisi sitten kulutuksen kasvua, ky­ syntää? Missä talouden veturi?

Ei välttämättä missään.

Deflaatiota­ lous olisi lähellä. Sii­ tähän Japanissa on jo nautittu esimakua ja lähellä se on tämän päivän Euroo­ passakin.

Jopa joillakin ns. ta­ loustieteilijöillä on ym­ märrystä useiden valuuttojen puolesta maa­ pallolla, ja samalla de­ valvaatioiden puolesta.

Jonkin maan devalvaa­ tio saa aikaiseksi talous­ kasvun tuossa maassa, ja näin kasvulla on jossain päin maapalloa taas veturi.

Unelma maailmanvaluu­ tasta merkitsisi toteutues­ saan myös hurjaa vallan keskittymistä ja hy­ västejä ns. demokrati­ alle.

Valuuttaan liittyy nimittäin myös raha- ja ta­ louspolitiikankin harjoitta­ minen. Olisiko se esimer­ kiksi USA:n keskuspankki, yksityinen liikeyritys, joka saisi oikeuden rahapolitii­ kan harjoittamiseen?

Mauri Nygård VEU:n hallituksen jäsen Fil.lis.

Euroopasta ei mitään uutta?

– kansalaiset Euroopan unionia etsimässä Euroopasta ei mitään uutta? – kansalaiset Euroopan unionia etsimässä. Toim. Hanna Kuusela Hanna ja Otto Bruun.

Gaudeamus, 2009. 269 sivua. Hinta: 28 euroa.

EU ei tunnu kiinnostavan ketään. Se on kansalaisil­ leen etäinen ja byrokraatti­ nen. Poliittinen keskustelu unionista on vähäistä, kun vaihtoehtoja ei ole. On ol­ tava joko Euroopan puolel­ la tai sitä vastaan. Samal­ la kriittinen pohdinta jää usein populismin varjoon.

Euroopasta ei mitään uut­ ta vastaa tähän apatiaan.

Kirjassa etsitään eurooppa­ laisen kansalaisyhteiskun­ nan ääntä ja pohditaan avoi­ mesti, onko EU olemassa­

olonsa ja oikeutuksensa ar­ voinen. Mitä sanovat ilman lupaa tänne tulleet siirto­ laiset tai vaaliuurnat hylän­ neet kansalaiset? Kuka hyö­ tyy EU:n talouskasvusta, ja millainen on EU:n vastuu maailmassa? Millaisia ovat

unionin saavutukset, ja mil­ laiselta näyttää tulevaisuus?

Artikkelien kirjoittajat tu­ levat ympäri Eurooppaa, osa akateemisesta maail­ masta ja osa kansalaisliik­ keistä. Kirjan lukeminen ei vaadi ennakkotietoja unio­ nista. Se soveltuu erityisesti niille kansalaisille, joita EU ei tähän saakka ole kiinnos­ tanut.

I Myyttejä murtamassa Thomas Wallgren: Eu­ roopan kysymyksestä kohti vaihtoehtoisia tulevaisuuk­ sia Otto Bruun & Hanna Kuusela: EU:n globaali rooli - Illuusio itsekriittisyydestä Jan Öberg: EU:n tulevai­ suus: uusi rauhanprojekti vai militarisoitunut super­ valta?

Jukka Könönen: Euroo­ pan rajat ja rajojen Euroop­ pa Nadja Stamselberg: Eu­ rooppalainen identiteetti: todellinen rakennelma vai rakennettu todellisuus?

II Myyteistä muutokseen Fabian Schuppert: Talou­ dellista kasvua ja työpaik­ koja kestävällä kehityksel­ lä. Tyhjää retoriikkaa vai tie vihreämpään tulevaisuu­ teen?

Frieder Otto Wolf: EU ta­ loudellisena projektina Elina Palola: Sosiaalipo­ litiikan haaste Euroopan unionille Kari Karppinen: Euroop­ palainen julkisuus? Julki­ nen keskustelu ja viestintä EU:n demokratisoimisessa

Etienne Balibar: Vaikea Eurooppa. Demokratia työn alla.

Hanna Kuusela ja Otto Bruun ovat erityisesti Eu­ rooppa-kysymyksissä akti­ voituneita kansalaisia, jot­ ka ovat toimineet euroop­ palaisissa kansalaisliikkeis­ sä. Kuusela tekee kulttuu­ rintutkimuksen väitöskirjaa University of Londonissa, ja Bruun valmistuu talous- ja sosiaalihistoriasta Helsingin yliopistosta. Muut kirjoitta­ jat tulevat ympäri Euroop­ paa ja kattavat kirjon pro­ fessoreista kansalaisaktivis­ teihin.

Kirjassa on VEU:n hallituksen jäsen Thomas Wallgrenin kirjoitus ”Euroopan yhdentyminen, demokratia ja universaali etiikka.”

VAIHTOEHTO EU:LLE 3/09

7

Pelastaako EU? Kaksikymmentä vuotta sit­ ten tapahtui paljon: Neu­ vostoliitto luhistui, Itäblo­ kin maat itsenäistyivät ja kylmä sota päättyi. Sii­ tä seurannut Baltian mai­ den ja joidenkin muidenkin maiden liittyminen sotilas­ liitto Natoon antoivat Suo­ men poliittiselle eliitille va­ pauksia ulkopolitiikkansa toteuttamiseen. Suomen ul­ kopoliittisen johdon ratkai­ su tässä uudessa valintati­ lanteessa oli irti idästä ja si­ doksiin länteen.

Käyttämättömäksi jäi se mahdollisuus, että Suomi sitoutumattomana, puolu­ eettomana maana talous­ blokkien välissä ja Sveitsin tavoin olisi täysimääräisesti hyödyntänyt tämän suuren mahdollisuuden. Oli suuri virhe olla käyttämättä Ve­

näjän kaupan suuret mah­ dollisuudet, joihin oli val­ miit perinteet.

Useat pääasiassa EU:iin orientoitumisen vuoksi ta­ pahtuneet virheratkaisut johtivat Suomen 90-luvun alussa ennen kokematto­ maan lamaan ja pankki­ kriisiin. Valtio velkaantui, tuhansia yrityksiä ajettiin konkurssiin, työttömyys nousi lähes 20 prosenttiin ja julkishallinnon alasajo alkoi. Kävi niin kuin aina: syylliset palkittiin ja syyttö­ mät eli vähäosaisin kansan­ osa pantiin kärsijäksi. Tässä taloustilanteessa valtaeliitti halusi luovuttaa konkurssi­ pesän ”suurempiin käsiin” eli EU:lle ja näin välttyä vastuusta. Menetimme kor­ keimman lainsäädäntö- ja tuomiovallan eli luovutim­

me mahdollisuuden päättää omista asioistamme.

Sama perustelu kriisin ratkaisemiseksi on nyt ny­ kyisen laman iskettyä käy­ tössä vaikkapa Islannissa.

Maa hakee EU:n jäsenyyttä ja perusteena on usko EU:n kykyyn pelastaa maan ta­ lous. Näinköhän on? Sopi­ vana pelotteena se on ylei­ sen mielipiteen muokkaaja­ na kyllä käyttökelpoinen.

Suomen kansa jakau­ tui kahtia suhtautumises­ saan EU:iin ja on sitä edel­ leen. Kriittisyys on jopa vii­ me vuoden aikana lisään­ tynyt. Syynä skeptisyyteen on se, että EU:n vaikutuk­ set ihmisten jokapäiväiseen elämään ja varsinkin tule­ vaisuuteen koetaan kieltei­ seksi. Pysyvä korkea työt­ tömyys, tuloerojen raju kas­

vu, lisääntyvä epätasa-arvo, päämäärätön poukkoilu ja omista periaatteistaan tai toimintasäännöistään piit­ taamaton jäsenvaltioiden alistaminen ovat raakoja esimerkkejä siitä poliittises­ ta ohjauksesta, jota Euroo­ pan unioni harrastaa.

Vai mitä on sanottava Ir­ lannin kansanäänestykses­ tä, jonka taannoinen tulos selvä EI ei olekaan EI, vaan perustuslakiesitys halutaan väkisin hyväksyttää kansan tahdosta välittämättä uudes­ sa äänestyksessä. Perustee­ na kansalaisille on jälleen maan heikko talous, jonka EU-sopimuksen hyväksymi­ nen muka pelastaa.

Kriittinen tieto Euroopan unionista on harvinaista herkkua suomalaisessa me­ diassa.

Vaihtoehto EU:lle tiedo­ tuskeskuksen tärkeä tehtä­ vä on keksiä keinot, joilla EU-kriittisyys saadaan ka­ navoiduksi poliittiseen pää­ töksentekoon. Olemme pie­ ni järjestö, ja EU-kriittiset ihmiset ovat jakautuneet useiksi pieniksi liikkeiksi.

Valtaosa EU-kriittisistä ää­ nestäjistä jupisee itsekseen ja käyttäytyy vaaleissa ai­ na samalla tavalla kuin en­ nenkin. Tämä joukko on suurempi kuin yksikään po­ liittinen puolue meillä Suo­ messa.

Jussi Lilja VEU:n pääsihteeri

Miksi kannattaa olla VEU:n jäsen?

Vaihtoehto EU:lle Tiedotus­ keskus ry välittää kriittistä tietoa EU-politiikan vaiku­ tuksista ja tarjoaa kansalai­ sille hyvän toimintafooru­ min.

Koska EU-ratkaisut ovat puhtaasti poliittisia, viimei­ nen sana on oltava meillä it­ sellämme.

Haluamme päätösvallan säilyvän kansalaisilla. Ta­ voitteemme on liittovaltio­ kehityksen pysäyttäminen - ja Suomi irti EU:sta!

Jos et ole jäsen, liity nyt!

Ilmoita maksaessasi riit­ tävät yhteystietosi, jotta posti tulee varmasti perille.

Jäsenmaksuun kuuluu VAIHTOEHTO-lehden vuo­ sikerta!

Ilmoita nimesi osoitteesi ja mahdolliset muut yhte­ ystietosi e-maililla oheisen linkin kautta: veu@co.inet.fi

Haluatko mukaan aktiiviseen toimintaan?

VEU on mukana mm. So­ siaalifoorumissa, Maailma Kylässä-festivaaleilla ja li­ säksi VEU järjestää omia ta­ pahtumia. Näihin kaikkiin

tarvitaan käytännön tekijöi­ tä. Ilmoittaudu toimistoon puhelimitse, sähköpostilla tai kirjeitse niin saat tietoa seuraavista tapahtumista joissa voit olla mukana.

Jäsenmaksut: Henkilöjäsen 17 euroa/ vuosi, sisältää Vaihtoehtolehden vuosikerran Työtön/opiskelija 8,50 euroa/vuosi, sisältää Vaih­ toehto-lehden vuosikerran

Perhejäsenmaksu 34 eu­ roa/vuosi, sisältää Vaihto­ ehto-lehden vuosikerran Jäsenmaksutilimme: Sampo 800015-926663 Ilmoita osoitetietosi mie­ lellään erikseen kirjeellä, emaililla tai puhelimella.

8

VAIHTOEHTO EU:LLE 3/09

”Euroopan unioni tarvitsee yhteisen puolustuksen. Sii­ hen on mielestäni siirryttä­ vä mahdollisimman pian.”

Näin aloittaa Gustav Hägg­ lund, Suomen puolustus­ voimien entinen komenta­ ja ja EU:n sotilaskomitean entinen puheenjohtaja. kir­ jansa Euroopan puolustus.

Hägglundin mukaan EU:n kannattaisi kehittyä vähitel­ len Naton ”eurooppalaiseksi pilariksi”. EU ja Nato ikään kuin vaihtaisivat rooleja: tulevaisuudessa EU hoitai­ si aluepuolustuksen, kun taas Naton tehtäväksi jäisi­ vät kriisinhallintaoperaatiot Euroopan ulkopuolella.

Hägglundin mielestä on vain luontevaa, että liittou­ tumattomat EU-maat tuli­ sivat aikoinaan myös Na­ ton jäseniksi. Samaa mieltä ovat tätä nykyä monet tasa­ valtamme hallituksen mi­ nisterit - puolustusministeri Jyri Häkämies ja ulkominis­ teri Alexander Stubb etune­ nässä.

EU:n ulko- ja turvalli­ suuspoliittinen kulmakivi

on jäsenmaiden lojaalisuus.

Se merkitsee, että kansain­ välisissä järjestöissä ja kon­ ferensseissa on tuettava yh­ teisiä kantoja. EU saanee myöskin oman ulkominis­ terinsä, joka toimii yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitii­ kan korkeana edustajana.

Tällä tavalla tehostetaan toi­ mintaa ja vältetään, että jo­ ku mitätön pääministeri jos­ tain pienestä jäsenmaasta näyttelisi liian suurta roolia.

Suomen kansainväliselle roolille, joka on sodan jäl­ keen saanut tunnustusta eri puolilla maailmaa rauhan­ tahtoisuudestaan ja diplo­ matian korostamisesta on kulkemassa tiensä päähän.

Sen tilalle tarjotaan nyt yh­ tenäistä käytäntöä. Se on jo kirjattu Naton ja EU:n toi­ mintaohjeisiin ja muutama vuosi sitten myös Suomen uuden rauhanturvalain si­ sällöksi. Enää ei tarvita edes YK:n mandaattia kun so­ tilaallisiin toimenpiteisiin ryhdytään.

Miksi emme jo ole Naton jäseniä? Suurimpana kan­

EU:n militarisointia vastaan ja tiukka ei Natolle

KUVA: TOIVO KOIVISTO

Natoon… Natoon…

Jussi Lilja

tona on kansalaisten mieli­ pide. Vuodesta toiseen eri mielipidemittausten mu­ kaan suomalaiset eivät ha­ lua Suomen liittyvän Naton jäseneksi. Hiljattain kysyt­

tiin suurimpien lehtien pää­ toimittajien kantaa asiaan.

Yhdeksän kymmenestä kannatti Naton jäsenyyttä.

Toivottavasti kansalaisten ”kantti pitää” Nato-intoisten

poliitikkojen ja median pai­ neessa!

Jussi Lilja VEU:n pääsihteeri

Vaihtoehto EU:lle ry:n hallitus Puheenjohtaja Olli Salin, (09) 3104 3816, olli.salin@hel.fi Varapuheenjohtaja Thomas Wallgren, puh. k.(09) 241 3236, thomas.wallgren@helsinki.fi Jäsenet Magdalena Brunberg, 050 539 5087, magdalena@pp.inet.fi Päivi Eskola, 040 707 7977, paivie@nic.fi Antti Holopainen, 0400 417 390, Antti.holopainen@a-klinikka.fi Stig Lång, 050 410 0139, stiglang84@hotmail.com Arto Viitaniemi, 041 460 6916, arto.viitaniemi@kolumbus.fi Jyrki Yrttiaho, 050 553 6349, jyrki.yrttiaho@eduskunta.fi Mauri Nygård, 0400 540 678, mnyg@pp.kpnet.fi Varajäsenet Elina Haapala, 040 700 0715, elina.haapala@pp.inet.fi Tanja Pelttari, 040 716 1982, tanja.pelttari@suomi24.fi Pekka Lundgren, 050 531 7763, pekkalundgren@hotmail.com Noora Ojala, 045 673 0713 noora.ojala@gmail.com Pääsihteeri Jussi Lilja, 0400 722 706, jussi.lilja@iki.fi Toimisto (09) 682 3422, veu@co.inet.fi