> MIKSI SUOMI LEIKKAA BUDJETISSAAN? > EU:N PÄÄOMAUNIONIN RAKENTAMINEN JATKUU > VAIKUTTAMINEN VAATII PITKÄJÄNTEISTÄ TYÖTÄ >
VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 1/2016 VAIHTOEHTO EU:LLE TIEDOTUSKESKUS RY VÄLITTÄÄ KRIITTISTÄ TIETOA EU-POLITIIKAN VAIKUTUKSISTA JA TARJOAA KANSALAISILLE HYVÄN TOIMINTAFOORUMIN.
TYYTYMÄTTÖMYYS
KASVAA!
EI USA&EU -VAPAAKAUPPASOPIMUSTA!
2|
VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 1/2016
MIKÄ VEU?
LIITY NYT!
>> WWW.VEU.FI
Englantilaiset liikkuvat EU-eron suuntaan, mutta miten suomalaiset? Jäämmekö edelleen paikkaamaan Englannin puuttuvia jäsenmaksuja?
VAIHTOEHTO EU:LLE TIEDOTUSKESKUS R.Y. Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry välittää kriittistä tietoa EU-politiikan vaikutuksista ja Suomen EU-jäsenyydestä ja tarjoaa kansalaisille hyvän toimintafoorumin. Koska EU-ratkaisut ovat poliittisia, viimeisen sanan on oltava meillä itsellämme. Haluamme päätösvallan säilyvän kansalaisilla.Tavoitteemme on liittovaltiokehityksen pysäyttäminen - ja Suomi irti EU:sta.
Haluatko mukaan aktiiviseen toimintaan? VEU järjestää EU-kriittisiä tilaisuuksia eri paikkakunnilla. Tietoa toiminnastamme internet-sivuiltamme www. veu.fi ja facebook-sivultamme: Vaihtoehto EU:lle.
TOIMISTO TIEDOTUSSIHTEERI Sippo Kähmi VEU.@CO.INET.FI (09) 682 3422
TOIMISTOMME Mäkelänkatu 15, 00550 Helsinki puhelin: (09) 682 3422 sähköposti: veu@co.inet.fi
Liity jäseneksi! Veu:n jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun yhdistyksen pankkitilille. Jäsenmaksut ovat yhdistykselle tärkeä tulonlähde ja sen maksettuasi saat kotiisi Vaihtoehto-lehden. Ilmoita maksaessasi yhteystietosi, jotta posti tulee oikeaan osoitteeseen. Kerro nimesi, osoitteesi sekä muut mahdolliset yhteystietosi sähköpostilla (VEU@CO.INET.FI), tai viestikentässä maksun yhteydessä.
HALLITUS PUHEENJOHTAJA Arjo Suonperä
juridique@kolumbus.fi
VARAPUHEENJOHTAJA Jyrki Yrttiaho
jyrki.yrttiaho@raisio.fi
JÄSENET: Veijo Kare veijo.kare@sysma.fi Pekka Lundgren rivelundgren@gmail.com Markus Mustajärvi markus.mustajarvi@eduskunta.fi Jarmo Nevalainen jakeneva@tutamail.com Mauri Nygård mnyg@pp.kpnet.fi Riitta Suokas riittasuokas@gmail.com Thomas Wallgren thomas.wallgren@iki.fi
PANKKIYHTEYS:
VARAJÄSENET:
Danske Bank FI33 8000 1500 9266 63
Matti Aalto mail.aalto@gmail.com Kalle Hernberg kalle.hernberg@gmail.com Arja Lundgren arjarytko@hotmail.com Stig Lång stiglang84@hotmail.com Jori Porspakka jori.porspakka@gmail.com
JÄSENMAKSUT: Henkilöjäsen: 17 € / vuosi Työtön/opiskelija: 8,50 € / vuosi Perhejäsenmaksu 34 € / vuosi
Lisätietoja löydät internet-sivuilta osoitteessa WWW.VEU.FI
WWW.VEU.FI
puhelin 040-731 23 83
VAIHTOEHTO EU:LLE -LEHTI ISSN 1235-7189 PÄÄTOIMITTAJA Arjo Suonperä JULKAISIJA Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus r.y. POSTIOSOITE Mäkelänkatu 15, 00550 Helsinki PUHELIN (09) 682 3422 SÄHKÖPOSTI veu@co.inet.fi PANKKIYHTEYS Danske Bank FI33 8000 1500 9266 63 TAITTO Sari Toivola PAINO Botnia Print PAINOSMÄÄRÄ 10 000
WWW.FACEBOOK.COM/VAIHTOEHTOEULLE
>> WWW.VEU.FI
VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 1/2016
|
3
PÄÄKIRJOITUS
EU EI OLE TÄYTTÄNYT ODOTUKSIA TEKSTI ARJO SUONPERÄ, VARATUOMARI, VEU:N PUHEENJOHTAJA
K
ULUVANA VUONNA EU on kohdannut vaikeuksia yksi toisensa perään. Ne kuvaavat kuinka EU ei vastaa eikä täytä niitä odotuksia ja lupauksia, joilla Suomi saatiin liittymään Euroopan unioniin. Massatyöttömyyden kasvu, työehtojen heikentymissuunta, sotien lisääntyminen, hallitsematon maahanmuutto, euro- ja pankkikriisin jatkuminen, vientimarkkinoitten menetykset ja turvattomuuden kasvu eivät kuvaa EU:ta menestystarinana. Suomen edustajat ja maamme hallitus eivät ole kuitenkaan liiemmin kyselleet näiden asioiden perään, eikä Suomen etuja voi sanoa valvotun tuloksekkaasti. EU:N AINOA PERUSARVO, eli vapaaseen kilpailuun perustuva markkinatalous, syö EU:n uskottavuutta, koska se antaa aihetta ihmetellä, miksi kauniita asioita lupaillut unioni kanavoi politiikallaan hyvinvointia ja markkinoita muutamille isoimmille jäsenmaille ja niiden suuryrityksille, ja miksi EU ei olekaan rauhanjärjestö, vaan yhä useammin sotilaallisia toimia käyttävä taho? Vain viulujen maksaminen ja kaikenlaiset rajoitukset, sekä lisääntyvät sotilasmenot koskevat kaikkia jäsenmaita, muutamia vapaamatkustajia lukuunottamatta. Kehitys, vaikka EU:ta
liittovaltion suuntaan vievä, näyttää keskeisesti merkitsevän yritysmaailman omien sääntöjen voittokulkua jäsenmaitten demokraattisen poliittisen päätösvallan kustannuksella. Vauhtia yritetään kasvattaa TTIP- ja TiSA-vapaakauppaja investointisuojasopimuksilla, ja demokraattinen päätöksenteko aiotaan tulevaisuudessa suurelta osin estää. ONNETONTA SUUNTAA puolustellaan välttämättömyydellä pitää kiinni työllistävistä yrittäjistä, jotta ne eivät karkaisi pois unionin alueelta. Tavallinen väestö ja palkansaajat eivät kuitenkaan voi jatkuvasti suostua tulonjaon muuttamiseen yritysmaailman hyväksi, sillä jossain tulee raja vastaan. Markkinatalous ja vapaa kilpailu eivät ole ainoa tapa tuotannon ja vaihdannan järjestämiseksi. Piikkilanka ja konekiväärit EU:n ulkorajoilla eivät nekään pidättele pakolaismassoja pitkään. Yhä enemmän EU:n ongelmien ratkaisuissa uhataan sortua käyttämään apuna sotilasliitto Natoa, ensin rajavalvonnan apuna, mutta ongelmien kasautuessa yhä herkemmin myös klassiseen tapaan umpikujan ratkaisijana. Eikä Suomelta vaivauduta enää edes kysymään mitään, vaan maa jäänee yhä useammin muualla EU:ssa tehtyjen päätösten vangiksi.
<
4|
VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 1/2016
>> WWW.VEU.FI
MIKSI SUOMI LEIKKAA BUDJETISSAAN 2016? TEKSTI ARJO SUONPERÄ, VARATUOMARI, VEU:N PUHEENJOHTAJA
Suomen hallitus tukee budjetillaan ja sitä koskevilla perustelumaininnoillaan EU:n muuttumista liittovaltioksi.
S
UOMESSA MIELENOSOITUSTEN ja niihin osallistuvien ihmisten määrä on kasvanut nyt istuvan hallituksen aikana voimakkaasti. Suomen 2016 budjetti on lisännyt tyytymättömyyttä, koska siinä leikataan yhteiskunnan palveluita, korotetaan veroja ja maksuja, sekä pyritään lisäksi pakottavasti alentamaan työssäkäyvien kokonaispalkkausta ja vaatimaan äärimaltillista palkkaratkaisua. Suomen 54,1 miljardin budjetin tulot koostuvat pääosin veroista. Kun kasvanut työttömyys ja EU:n Venäjä-pakotteet alentavat monia verotulolajeja eikä uusia tuloja ole aikaansaatu, on valtiolla ollut suuria vaikeuksia rahoittaa kasvavan väestön aiheuttamia menoja. Valtion kansainvälisen toiminnan menot ovat yksi budjetin merkittävistä menoeristä, mutta niiden tarpeellisuutta ei ole kyseenalaistettu. Niissä säästämällä olisi voitu välttää kansalaisia ja kansalaisyhteiskuntaa suututtavat leikkaukset ja maksujen korotukset. Monet kansainväliset menoerät johtuvat maamme poliittisten päättäjien tekemistä linjaratkaisuista. Kaksi merkittävintä linjaratkaisua jotka vievät suomalaisten veroista raskaan osan ulkomaille, ovat EU-jäsenyys ja puolustuspoliittinen liittoutuminen länteen ja Natoon. Jo ne yksistään selittävät budjetin tasapainottamisvaikeudet ja aiheuttavat palvelujen ja tukien leik kaukset, sekä verojen ja maksujen korotukset. SUOMEN EU:N VUOTUISEN bruttojäsenmaksun arvioidaan budjetissa nyt olevan 2,131 miljardia euroa, josta 137 miljoonaa menee Englannin jäsenmaksualennuksen kompensointiin. Vuoden 2014 valtion tilinpäätös osoitti EU-jäsenmaksuksi bruttona 1.981.962.642 euroa. Vuoden 2015 budjetoitu määrä oli 1,965 miljardia euroa, joka nousi yli 2 miljardin. Vaikka Suomen maatalouden harjoittajat saisivat EU:lta tukina budje-
tissa kaavaillut 635,38 miljoonaa euroa ja muut yrittäjät ja yhteisöt sekalaisen 120 miljoonan rakennerahaston tuet, se tarkoittaisi sitä, että leikkaustoimet eivät kohdistuisi näihin menoihin, kun ne kierrätettäisiin Brysselin kautta. Hallituksen leikkauspolitiikka ei koskisi EU:n bruttojäsenmaksuja. EU:n menot voivat sen kehysarvioista ja budjetista poiketen kasvaa ja silloin EU voi vaatia Suomelta vielä lisää rahaa, kuten yhä useammin onkin käynyt. Tunnettua on, kuinka EU avustaa Ukrainan konkurssin partaalla roikkuvaa valtiota miljoonilla euroilla, vaikkei se edes ole EU:n jäsenmaa. Kreikan avustaminen vie lisää miljoonia, EU:n pankkikriisin jatkumisen menoista puhumattakaan. USA:n maailman herruuden sotilaalliset toteutukset viime vuosina Välimeren rantavaltioissa ja Lähi-idän arabimaissa ovat aiheuttaneet EU:n alueelle pakolaisten vyöryn, joka tuo alueelle satojen miljardien vuotuiset lisäkustannukset. EU:n menot kasvavat jo näistä syistä yli kehysten ja pakottavat sen korottamaan Suomenkin jäsenmaksua. Suomen vuoden 2016 budjetissa on varauduttu vain 15.000 turvapaikanhakijaan, ja maahanmuuttoon on budjetoitu 158,241 miljoonaa euroa, (jossa on lisäystä vuoden 2015 määrärahaan 96,5 miljoonaa euroa), sekä lisäksi turvapaikanhakijoiden maasta poistamisen kuluihin 2,2 miljoonaa euroa. Kun turvapaikanhakijoita tullee enemmän, menot nousevat Suomessa ehkä 250 miljoonaa euroa aiottua suuremmiksi. EU:N PALKKA-ARMEIJAN Suomen osaston ylläpitokulut on budjetoitu 49 miljoonaksi ja siihen liittyvät siviilihenkilöstön menot 15,36 miljoonaksi. YK:n rauhanturvaoperaatioihin annetaan 29,226 miljoonaa euroa ja Suomen oman armeijan menoja lisätään 196 miljoonalla eurolla nostamalla menot 2,519 miljardiin euroon. Sotakaluston hankkimiseen osoitetaan
314,1 miljoonaa euroa, joka koostuu valtaosin kaluston yhteensovittamisesta Nato-käyttöön, eli Suomen länsiliittoutumisesta hyökkäyssodankäyntiin. Suomen länsiliittoutumista kuvaa vuonna 2014 salaa Englannissa solmittu ns. isäntämaatukisopimus Naton kanssa, joka antaa Natolle oikeuden ratkaista, milloin se haluaa tuoda joukkojaan Suomeen. Tuo salasopimus velvoittaa Suomen osallistumaan Suomeen tulevien Nato-joukkojen ylläpitokuluihin. Sotilaalliseen kriisinhallintaan Suomen omalle armeijalle osoitetaan 36,568 miljoonaa euroa. Mikäli kiireinen lainmuutos, joka sallisi Suomen antaa ulkomaille myös sotilaallista apua, toteutuu, se aiheuttaisi budjetin ylitystarpeen ehkä jo tänäkin vuonna 100 -200 miljoonalla eurolla. VALTIO OTTAA TÄNÄ vuonna budjetin tasapainottamiseksi lainaa yli 5 miljardia euroa. Velan korkomenot on arvioitu 1,729 miljardiksi euroksi. Merkittävä osa näistä korkomenoista aiheutuu EU-jäsenyydestä ja länsiliittoutumisesta. Suomi maksaa WTO:n jäsenmaksuna 1,025 miljoonaa euroa ja Euroopan neuvostolle 3,38 miljoonaa. Budjetin perusteluissa hallitus julistaa vahvistavansa EU:n yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, laaja-alaista transatlantista yhteistyötä, (jolla tarkoitetaan USA:n ja EU:n välistä vapaakauppasopimusta), ja syventävänsä Nato-kumppanuutta. Hallitus on budjetillaan ja sen perustelumaininnoilla tukemassa EU:n muuntumista liittovaltioksi.
<
>> WWW.VEU.FI
|
VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 1/2016
5
MIKSI EU:N PÄÄOMAUNIONIN RAKENTAMINEN JATKUU? TEKSTI ARJO SUONPERÄ, VARATUOMARI, VEU:N PUHEENJOHTAJA
E
U PUOLUSTELEE TALOUS- ja rahaliittonsa EMU:n huonoja tuloksia ja kalliita kustannuksia sillä, että pääomaunioni ei ole vielä valmis, eikä sen vuoksi vielä tuottanut jäsenmailleen hyviä tuloksia. Siksi EU:n pääomaunionin rakentamista on tarkoitus jatkaa vuonna 2016, pyrkimällä sääntelemään EU-tasolla perinteisen pankkitoiminnan ulkopuolella tapahtuvaa rahanlainausta ja siihen liittyvää toimintaa. Hanke liittyy EU:n jo olemassa olevan pääomaunionin eli euron, pankkisääntelyn, EKP:n ja vakauttamisvälineen, sekä EU:n ns. kuripolitiikan eli jäsenvaltioiden budjettivalvonnan tuloksena syntyneisiin rakenteisiin ja noudatettuun EU:n talouspolitiikkaan. Näissä puitteissa jäsenvaltiot eivät pysty enää korjaamaan taloutensa häiriötilanteita ja ylivelkaantumistaan omilla rahapoliittisilla toimillaan, kuten devalvaatiolla.
EU:n perustuslaiksi tarkoitetussa Maastrichtin sopimuksessa, on pääomille sovittu vapaa liikkuvuus, ei ainoastaan EU:n sisämarkkinoilla eli sen jäsenmaitten välillä, vaan myös EU:n jäsenmaitten ulkopuolelta tuleville ja sinne meneville pääomille. Pääomille on näin vakuutettu vahvempi suoja kuin muille EU:n perusvapauksille eli tavaroitten, palveluiden tai työvoiman liikkuvuudelle, jotka rajoittuvat EU:n sisämarkkinoihin.
HÄIRIÖIDEN KORJAAMINEN VALTIOIDEN OMALLA VASTUULLA
VOIDAAN ESITTÄÄ AINAKIN SEURAAVIA NÄKÖKOHTIA, MIKSI RAJATON PÄÄOMIEN LIIKKUMISVAPAUS EI ENÄÄ RIITÄ:
Lähtökohtana EU:ssa pidetään sitä, ettei häiriötilanteita korjata myöskään jäsenvaltioitten välisillä tai EU:n tulonsiirroilla, vaan jäsenvaltioitten tulee korjata ne itse menojen (valtion ja yritysten) leikkauspolitiikalla (palkat, sosiaalituet ja yhteiskunnan palvelut), hajauttamalla tuottaviksi tarkoitettuja sijoituksia paremmin pärjääviin maihin riskien pienentämiseksi ja muuttamalla taloudellinen toiminta niin joustavaksi, että keskeisesti vaikuttavat toiminnot pystytään häiriötilanteissa siirtämään nopeasti tuottavampiin kohteisiin ja lainaamaan pääomia paremmin toimineilta jäsenmailta. Näillä keinoilla väitetään löydettävän kullekin jäsenmaalle sen viennin kannalta kilpailuedullisin rahasampo. Vanhassa EU:n Rooman perustamissopimuksessa, joka tältäkin osin on uudistettu
MUUTOKSET VAATIVAT YKSIMIELISYYTTÄ Koska rajaton pääomien liikkumisvapaus on sovittu Maastrichtin perussopimuksessa eli EU:n ”perustuslaissa”, sen muuttaminen vaatii jäsenmaitten yksimielisyyttä. Miksi muutoksia tarvittaisiin näin pian, oliko EU:n keskeisin perusvapaus jo lähtökohtaisesti väärin asetettu?
kuin EU:n poliittisen johdon hyväksymältä taholta. Poliittisen johdon kansanäänestyksen tuloksesta huolimatta EKP ja EU saivat Kreikan polvilleen uhkaamalla lopettaa eurojen tulon, kun maalla ei ollut olemassa nopeasti käyttöön otettavaa vaihtoehtoa, kuten omaa rinnakkaisvaluuttaa.
>> YRITYSTEN ETUJEN, VAPAAN kilpailun ja markkinatalouden eli kapitalismin nimiin vannovan EU:n on ollut pakko todeta, etteivät yritysten ja sijoittajien edut suinkaan ole yhtenevät, vaan ne ovat kummankin ryhmän välillä ja sisäisestikin ristiriitaisia: toisen etu voi usein olla toisen tappio. Villin lännen tilanteelle tarvitaan tiettyjä vakautta luovia perussääntöjä, jotta jonkinlainen ennustettavuus voisi toimia. Vanhoja toimijoita halutaan myös suojella uusilta, liian kekseliäiltä ja häikäilemättömiltä nousukkailta.
>> HANKKEELLA VOIDAAN LUODA palkansaajille, eli tavallisille ihmisille illusioita siitä, kuinka heihin jatkuvasti kohdistettujen leikkaus- ja kuripolitiikkatoimien ohella myös pääoman omistajia pidetään kurissa.
>> HANKKEELLA JATKETAAN EU:N kehittymistä liittovaltioksi tuomalla sen oman sääntelyn piiriin perinteisen pankkitoiminnan ulkopuolella tapahtuva, yhä laajeneva villi ja vapaa rahanlainaustoimiala. >> HANKKEELLA VOIDAAN SAMALLA suojella perintei-
>> KOSKA RAJAT YLITTÄVÄ nopea lainan saaminen on eräs EU:n keino jäsenmaissa syntyvien markkinahäiriöiden luvalliseksi hoitamiseksi, on tarpeen luoda jonkinlaiset yhteiset pelisäännöt, jotta keinoa ei voitaisi pitää epäuskottavana tällaisten lainamarkkinoitten liiallisen epävarmuuden vuoksi.
>> SÄÄNTELYLLÄ EDISTETTÄISIIN jälleen kerran
sen pankkitoiminnan isoja toimijoita uusilta nousukkailta, asettamalla toiminnalle rajoittavia ehtoja.
yksityistämistä, todennäköisesti kieltämällä julkiselta vallalta tällainenkin rahanlainaustoiminta ja jättämällä se yksityissektorin hoidettavaksi.
>> KOSKA RAHANLAINAUS JA siitä syntyvä velka ovat
>> EU KÄY USA:N KANSSA neuvotteluja tavaroitten ja
yhä tärkeämpi poliittinen vaikuttamisen keino, velkahanojen sulkemisuhkauksen tehokkuutta halutaan turvata estämällä tai ainakin rajoittamalla toimijoitten, kuten yksittäisten valtioitten, mahdollisuuksia saada pääomia tai edes välttämätöntä rahahuoltoa muualta,
palvelujen vapaakaupan ja investointisuojan toteuttamiseksi. EU:n jäsenmaitten isot toimijat pelkäävät amerikkalaisten kekseliäisyyttä tällä lainauksen toimialalla ja yrittävät ehtiä säätämään pelisääntöjä ennen näitten vapaakauppasopimusten allekirjoittamista.
<
6|
VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 1/2016
>> WWW.VEU.FI
VEU: Ei USA:n ja EU:n välisiä sopimuksia
KURJISTAMISPOLITIIKKA ON VÄÄRÄÄ POLITIIKKAA TEKSTI MAURI NYGÅRD, VEU:N HALLITUKSEN JÄSEN, KOKKOLA
Y
LEN MOT OHJELMASSA 2.11.2015 uskaltautuivat suomalaisetkin ns. asiantuntijat kertomaan, että tämä köyhien kurjistamispolitiikka, ”säästäminen”, kuten Esko Aho ja Viinanen aikoinaan markkinoivat, on kansantalouden kannalta väärää politiikkaa. Myönsihän Sauli Niinistökin äskettäin, että ensimmäisestä integraatiolamasta 90-luvulla noustiin devalvaatioiden avulla. Tuota 90-luvun lamapolitiikkaa vastaan nousi Ruotsissa ammattiyhdistyksen pääekonomisti Roland Spånt. Politiikka oli ollut Suomen kaltaista inflaation vastustamista nimellä ”Uusi alku Ruotsille”. Todellisuudessa kysymys oli euron sisäänpääsyehtojen noudattamisesta, kuten myös meillä. Spånt kirjoitti vuonna 1995: ”Ruotsi on joutunut pahaan kierteeseen, jossa vähentynyt kysyntä on johtanut alenevaan työllisyyteen ja alhaisempiin investointeihin. (...) mikä on johtanut vaatimuksiin lisäsäästöistä, mikä puolestaan on lisännyt työttömyyttä ja vahvistanut alaspäin menoa.” ITSE OLIN TOIVONUT jo aiemmin Esko Ahon hallituksen politiikan täydellistä toteuttamista kautta koko Euroopan ja maapallon, jolloin saataisiin sellainen tuhkakasa, että siitä kenties sitten nousisi parempi yhteiskunta. No ei noussut. Sen sijaan kurjistamispolitiikkaa sovellettiin suurta tuhoa aiheuttaen muun muassa Kaukoidässä 90-luvun lopulla. Tämäkin virhe on sittemmin myönnetty, mutta samaa kaavaa toteutetaan yhä uudestaan. Kansa
on jälleen Suomessa isänmaallisessa hengessä vetämässä vyötä kireämmälle. Kansantalouden tappioksi. MISTÄ SITTEN ON KYSYMYS? No ainakin julkisen sektorin alasajosta, yksityistämisestä, eriarvoisuuden ja elinikäerojen tietoisesta kasvattamisesta. Valtiovarainministeri, myöhemmin pääministeri, Jyrki Katainen (kok) selitti vuonna 2009 tapahtuneen laman rantautumisen jälkeen, että lamasta tulee kaksoisveen muotoinen. Nyt elvytetään, mutta sitten myöhemmin ei. Hän tarkoitti vähintäänkin EU:n tasolla harjoitettavaa politiikkaa. Elämme jo tuon kirjaimen toista pohjaa, mutta sen sanotaankin nyt kestävän hamaan tulevaisuuteen. OVATKO MAAHANMUUTON RAJUSTI lisääntyvät kustannukset panneet laskelmat uusiksi? Ja onko meidän vain kärsittävä, vaikka riippumattomat asiantuntijat tietäisivät keinot? Minäkin tiedän keinon. On erottava eurosta, mieluimmin myös EU:sta ja Schengen sopimuksesta. Globalisaatio eli vapaakauppa jyrää meitit niin kauan, kun meillä on ylikorkealle arvostettu valuutta euro. TIETENKIN SUOMEN PITÄISI välittömästi sanoutua irti Venäjä-pakotteista, vaikka pysyttäisiinkin EU:ssa. Natotukseen yhdistetty Venäjäpolitiikkamme ja median räävintä naapurin suuntaan on ollut maan kannalta täysin käsittämätöntä, mutta pääsihän Katainen hyvään virkaan.
<
TTIP- JA TISA-SOPIMUKSISSA suuryritykset pyrkivät syrjäyttämään kansallisvaltioitten demokraattisen päätöksenteon ja lainsäädäntövallan ja siirtämään valtaosan siitä yritysmaailman keskinäisten sopimusten yksinomaiseen päätäntä- ja tulkintavaltaan. Samaa vallansiirtoa yritysmaa ilma on yrittänyt toteuttaa vaihtelevalla menestyksellä jo kauan ja isot kansainväliset kauppasopimukset tarjoaisivat siihen hyvän välineen. Ei ihme, että nämä sopimusneuvottelut on käyty salaa EU:n kansalaisilta. Samalla näillä sopimusjärjestelyillä siirrettäisiin niitä koskevat riita-asiat pois valtioiden tuomioistuimista kalliisiin välimiesoikeuksiin, joille voidaan antaa harhaanjohtavia nimityksiä kuvaamaan, kuinka ne muka olisivat erityistuomioistuimia. Näin oikeussuojan saaminen olisi pitkälle yritysmaailman hyvän tahdon varassa ja jo sen kalleuden vuoksi mahdotonta keskivertoihmisen saavuttaa. Vapaakauppasopimukset USA:n kanssa avaisivat USA:n suuryrityksille portit tuoda Eurooppaan myös sellaisia maatalous- ja muita tuotteita, jotka eurooppalaiset ovat kieltäneet terveys- tai turvallisuusriskien vuoksi. Eurooppalainen kuluttajasuojakin murenisi näillä sopimuksilla.
<
VEU:N TIEDOTUSTILAISUUS Eduskunnan lisärakennuksen kansalaisinfossa Arkadiankadun ja Mannerheimintien kulmauksessa ti 29.3.2016 klo 14. Markus Mustajärvi, Arjo Suonperä, Thomas Wallgren: SUOMIKO NATON SILLANPÄÄASEMA? VAPAA PÄÄSY.
>> WWW.VEU.FI
VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 1/2016
VAIKUTTAMINEN VAATII PITKÄJÄNTEISTÄ TYÖTÄ
7
SUOMEN MARKALLE
Pitkän linjan EU-kriitikko Esko Rintala peräänkuuluttaa eroa EU:sta ja toivoo lisää aktiivisia nuoria mukaan politiikkaan.
N
AKKILASTA KOTOISIN OLEVA ja Harjavallan kautta Uuteenkaupunkiin vuonna 1966 muuttanut Rintala on ammatiltaan konemies ja aktiivinen kansalaistoimija. Hän alkoi toimia Suomen Euroopan unioniin liittymistä vastaan jo 1990-luvulla, kiinnostuttuaan aiheesta Ilkka Hakalehdon ja Esko Seppäsen kirjoitusten ja heidän pitämiensä luentojen myötä. Rintala on järjestänyt Uudessakaupungissa monia EU:hun liittyviä tilaisuuksia, joissa on käsitelty EU:n suomalaiseen yhteiskuntaan mukanaan tuomia ongelmia. Tilaisuuksien alustajana on usein vieraillut entinen europarlamentaarikko Esko Seppänen, jonka asiantuntemukselle Rintala antaa painoarvoa, todeten hänen olevan kaikista Suomen mepeistä asiantuntevin. Toiminnallaan Rintala on vaikuttanut myös VEU:n varapuheenjohtaja Jyrki Yrttiahon valintaan kansanedustajaksi ja lisäksi hän on mukana muun muassa Suomi-Venäjä-Seuran ja Suomen Rauhanpuolustajien toiminnassa. Rintala on käynyt Seppäsen vieraana sekä Brysselissä että Strasburgissa, tutustumassa Euroopan unionin toimintaan. Nämä käynnit ovat vahvistaneet hänen kantaansa siitä, että kyseisestä liitosta on päästävä eroon, eikä siihen olisi pitänyt liittyä alun alkaenkaan. Rintala hämmästelee Suomen johtavien poliitikkojen vähättelevää ja jopa halveksuvaa suhtautumista Venäjään. Suomi on kuulunut EU:hun noin 20 vuotta, ja sinä aikana se on menettänyt Venäjän kaupan hiipumisen myötä 35-40 % ulkomaan viennistään. Samalla kun Venäjän vienti hiipuu hiipumistaan, johtavat poliitikkomme ihmettelevät, mistä tämä lama ja suurtyöttömyys oikein johtuvat.
|
Olit elit ilonamme, synnyit 30.5.1860 tarpeeseemme, muutuit vartuit luomamme, olit tuttu turvallinen Nyt kun vieras valta meitä ohjaa, surun suuren markka kohtas, päättäjämme petti meidät, lapsiltamme markan veivät. Kuuluit meille, jota arvostimme, teimme kauppaa, vaihdoimme, ostimme, myimme ja vuokrasimme. Kun johtajamme meillä vaihtuu, ilon aihe siitä koittaa, otamme käyttöön markan oman, tutun turvan pääoman. Elimme, olimme, arvostimme, Kekkostakin viel muistelemme, eikä koskaan uskonut ois, et markka viedään meiltä pois, isiemme työtä näin häpäistä vois. Hölmöläistä on monenmoista, on miestä, on naista kaikenlaista. Meiltä meni tehtaat omat, pörssikurssi oman pääoman, tuli valta toisenlainen johdossa lie ollut loinen.
Rintalan mukaan EU ei ole tuonut suomalaisille onnea, vaan tehnyt heistä moonamiehiä omassa maassaan. Lapsillemme kuuluvasta valtion omaisuudesta n. 60 % on myyty. Kaikki EU-valtiot ovat velkaa, eivät toisilleen, vaan pankkien kautta maailman suurkapitalisteille. Emme siis julistakaan ”EU”, vaan ”UE”, eli ulos EU:sta! Rintala painottaa, että kaikella vaikuttamiseen pyrkivällä toiminnalla tulee olla laaja pohja ja takana suuri yhtenäinen kannattajajoukko, joka tekee työtä yhteisen päämäärän eteen. Nuorisoa hän kehottaa ottamaan aktiivisesti osaa politiikan tekoon ja tutustumaan asioihin monesta eri näkökulmasta. Työn oppii parhaiten sitä tekemällä ja siitä Esko Rintala on hyvä esimerkki.
Hallitus siis kansan petti, markasta jäi vain muisto nätti. Siis hölmöläisten on tää maa, kun antaa vieraan juiputtaa. Vuoret vierii, aika koittaa, jolloin markka vieraan euron voittaa, tulee sielu omaan maahan Tulet jälleen turvaksemme, lapsillemme iloksemme, perinteeksi isiltämme, arvostukseksi maallemme.
Kaipauksella Esko Rintala
<
VEU huolestunut Ylen palveluista kansalaisyhteiskunnalle VALTIOLLISEN YLEN OHJELMATARJONTA on ”amerikkalaistunut” yhä enemmän ja yksipuolistunut halvan ja uusintoihin nojaavan sisällyksettömän viihdetuotannon tarjoamiseksi. Suuri osa tarjonnasta esittelee väkivaltaan, rikollisuuteen, poliisivaltioon ja rahan valtaan perustuvaa elämänmuotoa, joka on omiaan vääristämään yhteiskunnan tavoitteita. Uutistarjonta värittää maailmankuvaa ja tapahtumia läntistä sotilasliit-
toutumaa, Natoa, USA:ta ja EU:ta ylistäväksi yksisilmäisyydeksi ja demonisoi näitä tahoja vastustavia maita ja niitten toimijoita. Poliittinen syrjintä on kasvanut ja vie pohjaa toimivalta kansalaisyhteiskunnalta, kun vain hallituspuolueitten ja muutaman isomman oppositiopuolueen edustamat vaihtoehdot pääsevät esiin. Tyypillisesti syrjintää toteutetaan vetoamalla siihen, että vain eduskunnassa edustettuna olevat puolueet voivat saada ohjelma-aikaa ja nekin vain edustuksensa mukaisessa suhteessa. Näin Yle pyrkii osaltaan säätiöimään poliittiset valtasuhteet. Vaikka korruptionvastainen kansainvälinen järjestö on arvostellut Suomea tästä, ei Yle ole korjannut toimintaansa.
<
U S T U K
S U O K O K I S O
VU
US KOKO VIOSSA I S O AH VU t RY:N PIRTIN Kn mukaise S U e K N j S ö Ä KE änt YL OTUS MATINK sitellään säle avoin. D E I T 0 ä l ttaa :LLE LLO 15:0 ouksessa k kille jäseni ilmoi e U e E l ok TO kai KE a, tu ivalta mistolle. TOEH .4. 2016 10 Espoo. Kkokous on n H ä I ä A a V N 10 2 si toi ss ukse jallisesti 4, 02 siat. Vuo Ä o a k j Ä o u T k k ir sa PIDE äivän een sta k yttää okou kä ees kou soitt kovat ennen ko o i t.fi a e s a o.ine jeit c jotk viikkoa r i , k @ n , e u essä lla ve aksi n niid menn posti ukaa sestaan k 6 ö 1 m k 0 h n 2 mi töje 7.3. ai sä Sään osallistu SET 2 Helsinki t I M U T 50 ITTAU atu 15, 005 O M L I länk Mäke VEU, ip Kesk
k
vuosi
! A O L U T E
V R E T
TUS-
LLI - HA
WWW.VEU.FI VAIHTOEHTO EU:LLE TIEDOTUSKESKUS RY - VEU, Mäkelänkatu 15, 00550 Helsinki - Puhelin: (09) 682 3422 Sähköposti: veu@co.inet.fi