VA I H T o E H T o E U : L L E Nro 2 / 20 1 4 VAIHToEHTo EU:LLE TIEDoTUSKESKUS rY VÄLITTÄÄ KrIITTISTÄ TIEToA EU-PoLITIIKAn VAIKUTUKSISTA JA TArJoAA KAnSALAISILLE HYVÄn ToIMInTAFoorUMIn.
VEun kannanotto
VEnäjäpakottEisiin
> nATo LI S ÄÄ E PÄVAK AU T TA E U ro oPA SSA > M IK Ä T T IP ? >
2|
» w w w.V E u. f i
Va i h t o E h t o E u : l l E n r o 2 / 2 0 1 4
mikä VEu?
Kuva: Lars-Erik Håkansson
YT! N Y T LII
ToIMISTo
Va i h t o E h t o E u : l l E t i E d o t u s k E s k u s r y
T Y Ö n T e k i j ä Mikko Korhonen
Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus ry välittää kriittistä tietoa EU-politiikan vaikutuksista ja tarjoaa kansalaisille hyvän toimintafoorumin. Koska EU-ratkaisut ovat puhtaasti poliittisia, viimeisen sanan on oltava meillä itsellämme. Haluamme päätösvallan säilyvän kansalaisilla. Tavoitteemme on liittovaltiokehityksen pysäyttäminen – ja Suomi irti EU:sta.
V E u @ c o. i n E t. F i
Haluatko mukaan aktiiviseen toimintaan? VEU on mukana Sosiaalifoorumissa ja järjestää EU-kriittisiä tilaisuuksia eri paikkakunnilla. Näihin kaikkiin tarvitaan tekijöitä. Ilmoittaudu toimistoon puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse, niin saat tietoa tapahtumista joissa voit olla mukana.
Liity jäseneksi! VEU:n jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun yhdistyksen pankkitilille. Jäsenmaksut ovat yhdistykselle tärkeä tulonlähde ja sen maksettuasi saat kotiin kannettuna Vaihtoehto-lehden. Ilmoita maksaessasi yhteystietosi, jotta posti tulee perille oikeaan osoitteeseen. Kerro nimi, osoitteesi sekä muut mahdolliset yhteystiedot sähköpostilla (V E u @ c o. i n E t. F i ) tai maksun yhteydessä viestikenttään.
09-6823422
HALLITUS P U h e e n j O h Ta ja
Arjo Suonperä
arjo.suonpera@juridique.inet.fi
Va R a P U h e e n j O h T a j a
Jyrki Yrttiaho
jyrki.yrttiaho@eduskunta.fi
jäseneT:
Thomas Wallgren Veijo Kare Pekka Lundgren Aleksander Holthoer Antti Holopainen Riitta Suokas Mauri Nygård
thomas.wallgren@iki.fi veijo.kare@sysma.fi rivelundgren@gmail.com aholthoer@gmail.com antti.holopainen@a-klinikka.fi riittasuokas@gmail.com mnyg@pp.kpnet.fi
Va R a j ä s e n e T :
Lauri Alhojärvi Dimitri Laine Stig Lång Matti Aalto Jori Porspakka
lauri.alhojarvi@gmail.com dimi@komnl.fi stiglang84@hotmail.com mail.aalto@gmail.com jori.porspakka@gmail.com
pa n k k i y h t E y s :
DanskeBank FI33 8000 1500 9266 63 jäsEnmaksut:
Henkilöjäsen: 17€ / vuosi Työtön / opiskelija: 8,50€ / vuosi Perhejäsenmaksu: 34€ / vuosi
VaiHtoEHto Eu:llE -LEHTI i s s n 1235-7189 P ä ä T O i M i T T a j a Mikko Korhonen j U l k a i s i j a Vaihtoehto EU:lle
Tiedotuskeskus ry P O s T i O s O i T e Mäkelänkatu 15, 00550 Helsinki P U h e l i n : (09) 682 3422 s ä h k Ö P O s T i veu@co.inet.fi P a n k k i Y h T e Y s Danskebank FI33 8000 1500 9266 63 T a i T T O Ninni Kairisalo P a i n O Botnia Print P a i n O s M ä ä R ä 10 000
Lisätietoja löydät internet-sivuilta osoitteessa W W W.V E u. F i
www.VEu.fi
Kannen kuvitus: Ninni Kairisalo, valokuvat: Shutterstock.
www.faCEBook.CoM/VaiHtoEHtoEullE
» w w w.V E u. f i
Va i h t o E h t o E u : l l E n r o 2 / 2 0 1 4
|3
pÄÄkirjoitus
suoMEN salattu syy kEstÄVyysVajEEsEENsa TeksTi arjo suoNpErÄ VaRaTUOMaRi, VeU:n PUheenjOhTaja
k
EstäVyysVajE käsitteenä on toki epämääräinen ja tarkoitushakuinen termi, jolla pyritään oikeuttamaan kokoomuksen johdolla käytävää hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palvelujen alasajoa. Mutta sellaisen käsitteen varjolla maan hallitus ja eduskunta nykyään päättävät valtion tuloista ja menoista. Valtion palveluja leikataan ja verotusta kiristetään ensi vuonna 2 miljardin edestä. Suunnitelmissa on saman tahdin jatkuminen, ellei peräti kiristyminen seuraavina vuosina. Tuskin muste on ehtinyt kuivua työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeiän nostosopimuksesta, jolla kestävyysvajetta väitetään kurottavan umpeen 1 %:lla, kun työnantajien keskusjärjestö EK manifestissaan jo vaati verotuksen ja työlainsäädännön radikaalia heikentämistä palkanalennuksineen yritysten hyväksi, jotta teollisuusyritysten toiminta lähtisi nousuun. EU-jäsenyyden Suomelle aiheuttamat suuret menot ja varsinkin kokonaismenot ovat hallitukselle arka aihe ja siksi niitä pyritään salaamaan ja vähäiset tiedot antamaan huomattavalla viiveellä ja vain osittain. Keskittynyt media puhuu valtiovarainministeriön tavoin yleensä vain Suomen ns. nettojäsenmaksuista EU:lle, vaikka bruttojäsenmaksut pitää ajallaan maksaa ja jos EU niistä jotain palauttaa, niin ainakin EU saa hyväkseen korotonta lainaa Suomelta. Lisäksi monet näistä palautetuista määristä ovat sellaisia, joihin Suomi ei itse suoraan budjetissaan olisi rahaa laittanut, mutta EU kiertää tässä Suomen päätöksentekoa. Mediatiedottamisessa
yleensä unohdetaan myös EU:n lisäbudjettien korottava vaikutus Suomen bruttomaksuihin, kun osa lisäbudjeteista voidaan tehdä loppuvuodesta ja maksut periä seuraavana vuotena. Esimerkiksi vuoden 2013 osalta EU:n lisäbudjetointi ja päätös muuttaa Suomen bruttokansantuotteen laskutapaa EU:n jäsenmaksun kannalta suurentavasti aiheuttivat Suomelle 90 miljoonan euron lisälaskun maksettavaksi vuonna 2014. Suomen bruttomenot talousarvioittemme mukaan EU:lle ovat : 2013 2014 2015
2,075 miljardia euroa 2,064 ” 2,223 ”
Lisäksi EU-jäsenyys aiheuttaa suoraan Suomelle esimerkiksi vuonna 2015 budjettimme mukaan siviili- ja sotilaskriisinhallintaan osallistumisesta ainakin 91,489 miljoonan euron menot, Suomen osuus EU:n kautta haettaviin rakennerahasto- ja koheesiopolitiikan ohjelmiin, jotta EU omaa osuuttaan maksaisi suomalaisille hakijoille, on vuonna 2015 peräti 446,613 miljoonaa euroa. EU-alueelta tuleva jäsenyytemme helpottama kilpailu aiheuttaa Suomelle merkittävää työttömyyttä ja se puolestaan ainakin 200 miljoonan euron lisämenot veronmaksajille. EU:n käynnistämä kauppasota Venäjää vastaan tuottaa lisää työttömyyttä ja julkisen vallan tulojen vähentymistä ehkä 100 miljoonan euron edestä vuodessa. EU:lle joudumme tilittämään EU:n ulkopuolisten maiden tuonnista vuosittain noin
200 miljoonan euron tullimaksut. Ilman EUjäsenyyttä saisimme pitää EU-alueen tuonnista perittävät, vaikka vain 2 %:n tasoiset tullit. Vuonna 2012 Suomen vienti EU-alueelle oli 1,3457 miljardia euroa, mutta tuonti 1,9464 euroa eli 6007 miljoonaa euroa suurempi. Koko tuonnista 2 %:n tasoinen tulli olisi tehnyt 389 miljoonaa euroa ja jo tuontivoittoisesta osastakin 120 miljoonaa euroa. EU:n käynnistämä laajentumishanke Ukrainaan ja Ukrainan tukeminen taloudellisesti tullee aiheuttamaan EU:lle menolisäystä lisäbudjetin muodossa ja myös Suomelle tuntuvia lisämaksuja lisäbudjetin menojen kattamiseen. Riittäneekö siihen lisäykseen Suomelta 200 miljoonaa vuodessa. EU-jäsenyyden bruttomaksut olisivat Suomelle vuonna 2015 vähintään 3,281 miljardia euroa, josta takaisin oletettaisiin saatavan 1,265 miljardia euroa, eli nettomaksuksi ilman korkotappioita ja lainojen menoja muodostuisi ainakin 2,116 miljardia euroa. Melkein saman verran Suomen hallitus leikkaa suomalaisten julkisia palveluita tai kiristää veroja 2015, ja ottaa sen lisäksi lainaa. Nettolainanotto vuoden 2015 budjetissa mainitaan 4,467 miljardin suuruiseksi ja valtionlainojen korot 1,729 miljardin määräisiksi. Suurin osa lainanoton tarpeesta ja koroista johtunee meille ylivoimaisen kalliista EU:n jäsenyydestä, joka nettomääräisenä ei tuota Suomelle ja eikä suurimmalle osalle sen asukkaista eikä yrityksistäkään hyötyä. <
näillä arVioluVuilla
4|
» w w w.ve u. f i
Va i h t o e h t o E U : l l e n r o 2 / 2 0 1 4
Vapaakauppa, EU, euro – kaikki puppua Teksti Mauri Nygård VE Un hallituksen jäsen, IPUn vp j w w w.toisinajat telija .fi mnyg@pp.kpne t.fi
Vapaakauppa EU euro – kaikki puppua
Kuntien ahdinko on tahallista
Hitlerin Saksassa sovellettiin ideaa, että kun valhe on tarpeeksi suuri ja törkeä, niin ihmisten on pakko se uskoa. Samaa ideaa toteutetaan nyt Suomessa ja EU:ssa. Ehkä natsi-Saksaakin täydellisemmin, sillä on suorastaan vaikea löytää hallituksemme isoista asioista sellaista, mikä kestäisi totuudella valaisun. Eräs valheen ja teeskentelyn riemujuhla ovat myös Kokkolan Chydenius-seminaarit, vapaakauppaseminaarit. Sinänsä pieni asia maailmankaikkeudessa, mutta kuvaava ajan hengelle. Tunnen myötähäpeää joittenkin tuttujeni puolesta, joiden on pakko kultapossukerhoon kuulumisensa johdosta olla siellä mukana ja laulaa uuden maailmanjärjestyksen virsiä. En kehtaa mennä heidän hartaustilaisuuteensa häiriköimään ja tunnelmaa pilaamaan. Toisinajattelijoita ei näissä seminaareissa ole alustajiksi tarvittu. Ensimmäisessä seminaarissa kesällä 1994 tuli tosin eräs Ehrnrootheista kysyneeksi, että miten vapaakaupan oloissa turvataan suomalaisten työllisyys? Hyvä kysymys, hyvä kysymys, vastasivat poliitikot. ABB:n pääjohtaja Percy Barnevik vastasi, että tietenkin voitaisiin soveltaa samoja keinoja kuin tähänkin asti, siis tulleja, tuontikiintiöitä, standardeja jne, mutta kansainvälisen suuryrityksen pääjohtajana hän sen sijaan suosittelee palkkahaitarin (elintasohaitarin) kasvattamista.
Tätä politiikkaa meillä on sitten johdonmukaisesti toteutettu. Kuntien ahdinkokin on saatu aikaiseksi siten, että on vähennetty rikkaitten verotusta, mikä onkin ollut koko EU-kauden jatkuva trendi. Köyhtynyt valtio on sitten alentanut valtionosuudet kunnille likimain puoleen. Tästä kärsivät eniten vähäosaiset. Rikkaat käyttävät yksityispalveluja, ja yksityistämiseen myös kuntien yhdistämisillä tähdätään. Rajua kuntien lukumäärän vähentämistä ”talouden keinoin” suunniteltiin jo vuoden 1987 ”rakennemuutoshallituksen” aikaisissa kirjoituksissa. Kysymys on kuitenkin ideologiasta, ei taloudesta. Yksityistäminen on EU:ssa itseisarvo. Kaikki on suunnitelmallista ja tarkoituksellista. Ricardon reunaehdot eivät ole voimassa
Koko usko täydellisen vapaakaupan hyvyyteen on kuitenkin täyttä puppua. Sille ei ole mitään tieteellistä perustetta eikä käytännön todistusta. Täydellisestä vapaakaupasta hyötyvät suurimmat ja vahvimmat yritykset ja kansantaloudet. Kaikki keskittyy, kun vallitsee ns. absoluuttinen etu, joista yksi on halpa valuutta yliarvostettuun euroon verrattuna. Vapaakaupan puolustajat vetoavat pohjimmiltaan vain David Ricardon 200 vuotta vanhaan teoriaan suhteellisesta edusta, että
vapaakaupassa kaikki voittavat. Vaan nykyisin eivät voita, sillä meillä ovat nämä vapaudet (tavaroiden, palvelujen, työvoiman ja pääoman liikkuminen). Teorian reunaehdot eivät ole voimassa. Uusi maailmanjärjestys
EU:ssa kysymys ei todellakaan ole kansojen tai kansalaisten tai työläisten hankkeesta, vaan maailman tosirikkaitten edusta ja vallasta. EU:ssa päätettävänä oleva EU:n ja USA:n välinen sopimus toteuttaisi jo hyvin pitkälle ns. uuden maailmanjärjestyksen, jossa kansanvalta olisi heitetty romukoppaan. Itse asiassa USA on ollut alusta asti suunnittelemassa ja tukemassa EU:n synnyttämistä ja nyt siis näitten liittovaltioiden asiallista yhdistämistä siinä mielessä, että yritysvalta menisi usein valtioiden ja kansanvallan ylitse. Tätä meidän yksipuoluejärjestelmässä toimiva eduskuntamme eli meidän radikaali, äärioikeistolainen valtaeliittimme on ollut edistämässä, ja valtamedia on siinä mukana. Kaikki eduskuntapuolueet ovat siis näyttäneet vihreää valoa USA-sopimukselle. No, Vasemmistoliitto vilautti vaaliohjelmassaan hieman myös punaista, kun toisaalta on eduskunnassa hankkeen etenemisen hyväksynyt, reunaehtojen kera, kuten asiaan kuuluu. Päättämään Suomen eduskunta ei asiassa päässekään. EU:lle on annettu valta solmia sopimuksia puolestamme. Emme ole itsenäi-
» w w w.ve u. f i
nen kansakunta, vaikka sitä leikitään ja kansaa hämätään. Radikaali, äärioikeistolainen klikki
Kun eduskuntapuolue haluaa lopettaa oman ja eduskunnan vallan ja haluaa luovuttaa sen maan rajojen ulkopuolelle käytännössä talouselämän käsiin, niin kysehän on todellakin radikaaliryhmästä ja samalla äärioikeistolaisesta politiikasta. Tämä klikki sen sijaan nimittelee radikaaleiksi ja äärioikeistolaisiksi niitä, jotka haluaisivat säilyttää aikaisemman kansanvallan, tai tarkemmin ottaen, jotka haluaisivat sen palauttaa. Asiat on käännetty päälaelleen. Median valta puuttuu perustuslaista
Mediasta on tullut osa hallintovaltaa, eikä median valtaan olla osattu varautua valtioiden perustuslaeissa. Toisaalta ihmisille ei ole voinut kehittyä mitään hälytyskelloja median kautta tulevia valheita vastaan. Siksi olemme nyt niin avuttomia ja historiallisesti uudenlaisessa tilanteessa. Sotateollisuuden menekinedistämisorganisaatio
Suomessa käynnissä oleva median keskittyminen lisää myös natottamisen helppoutta. Nato, tuo USA:n sotateollisuuden menekinedistämisorganisaatio, esitetään suorastaan rauhanjärjestönä kuten yhteistyökumppaninsa EU:kin. Tosiasiassa Naton tehtävä on ylläpitää jännitystä ja vähintäänkin pikkusotia maailmassa. Pitää löytää ja keksiä vihollisia. Neuvostoliiton viimeinen presidentti totesikin USA:ssa käydessään, että teen teille pirullisen tempun. Otan pois vihollisen. Tuon jälkeen Nato ja EU ovat saartaneet ja ärsyttäneet Venäjää uusilla jäsenmaillaan, tutkaasemillaan ja mm. Georgian sodalla. Tarve kunnollisen vastustajan löytämiseksi on suuri, sillä ei Afganistanissa tai Irakissakaan voi ikuisesti oleskella. Nämä sodat ovat kuitenkin tehneet sotateollisuudelle suuren palveluksen, ovat olleet onnistuneita operaatioita, joten maat voitaneen jo vaikka jättää oman onnensa varaan. Ensimmäisen Saddam Husseinia vastaan käydyn sodan jälkeen silloinen USA:n presidentti, isä Bush, totesi, että tällainen sota tarvitaan kerran viidessä vuodessa. Niinpä Irakin valloittaminen jätettiin sitten pojalle, jonka syyt hyökätä olivat täysin valheellisia.
Va i h t o e h t o E U : l l e n r o 2 / 2 0 1 4
Mister Europa ja asekauppias
EU:n synnyttämisvaiheessa 90-luvulla LänsiEuroopan merkittävin poliitikko oli Saksan liittokansleri Helmut Kohl, Mister Europaksi kutsuttu. Hänen lähelleen kuvissa tungeksittiin. Kohl joutui kuitenkin poistumaan äkisti kuvista, kun paljastui, että kansainvälinen asekauppias rahoitti hänen politiikkaansa. Tällä hetkellä EU, tuo rauhanjärjestö, käy virallisestikin omissa nimissään kahta siirtomaasotaa Afrikassa, Malissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Siellä pitää nyt olla pieni määrä suomalaisiakin. YK on syrjäytetty rauhanturvaamisasioissa täysin. YK:sta saattaisi olla haittaa omaisuuksien ohjailussa. EU:n ja lännen edustajat kävivät myös LänsiUkrainassa innostamassa mielenosoittajia kaatamaan vaaleilla valittu presidentti. Siellä myös ammuttiin samoilla aseilla niin mielenosoittajia kuin poliisejakin ja lisättiin tällä tavoin raivoa ja väkivaltaisuuksia. Puhelinkeskustelussa EU:n ulkoasiainhoitaja Catherine Ashtonin kanssa Eestin ulkoministeri Urmas Paet paljasti saamansa tiedon, että tarkka-ampujat olivat ilmeisesti uuden hallinnon palkkaamia. Puhelu tuli julkisuuteen kevättalvella. Ashton totesi puhelussa: ”Luulen, että me emme halua tutkia sitä.” Ukraina on kohtalaisen keinotekoinen valtio. Etelässä toteutui nyt Krimin venäjänkielisten tahto, ja sitä kunnioitan. Länsi-Ukraina haluaa selvästikin liittyä EU:hun. Saallittakoon se, vaikka tekivätkin siellä väkivaltaisen vallankumouksen. Itä-Ukraina on sitten historiallisesti ja kielellisesti toista maata. Jos se haluaa liittoon Venäjän kanssa, niin miksei se voitaisi hyväksyä? Jos itseään suurvaltana pitävä Venäjä lähtee sotilaallisesti mukaan Itä-Ukrainaan, niin kaikki tahot lännessä eivät suinkaan ole siitä pahoillaan. Kurjien kurjistamista
Puppua on myös Kreikan tukeminen. Jokaisen asioita seuranneen piti tietää, että suurelta osin ulkomaisille pankeille tukirahat valuvat, ja että IMF:n, Maailmanpankin ja Euroopan keskuspankin vaatimat ”rakenneuudistukset”, joita Suomen hallituskin tuki, tarkoittivat väestön kurjistamista eikä talouskasvun edistämistä. Samaa lääkettä oli käytetty huonolla seurauksella jo niin monta kertaa eri puolilla maapalloa, että jokaisen talousministerin piti olla tuloksesta tietoinen. Oleellista olikin nyt jälleen
|5
yksityistämisen edistäminen ja elintasohaitarin kasvattaminen. Valtiosopimus Kreikan kanssa
Kreikan tukemiseen liittyy sellainenkin puppu, että ulkoministeriömme julkaisi helmikuussa 2012 tiedotteen ja valokuvan, jossa solmittiin valtiosopimus Kreikan ja Suomen välille Suomen Kreikalta saamista vakuuksista. Allekirjoittajana kuvassa oli Suomen puolesta valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Itse sopimus julistettiin salaiseksi. Jotkut tekivät vakuuksien salaisuudesta valituksen ja oikeus julistikin sopimukset pääosin julkisiksi. Mitään valtioiden välistä sopimusta ei kuitenkaan löytynyt, vain pankkien kanssa tehdyt sopimukset. Kun Helsingin Sanomat tämän kertoi, Urpilaisen ja Venizeloksen bluffikuvalla varustettuna, niin lehden päätoimittaja erotettiin kahden viikon kuluttua. Samalla viikonlopulla erotettiin myös Demari-lehden päätoimittaja. Tapahtumasta on kerrottu seikkaperäisesti toisinajattelija.fi blogissa keväällä 2013, mutta tapahtumahan on niin häpeällinen ja poliittisesti merkittävä, että varsinainen media ei voi siitä isoja uutisia enää tehdä. Hesarin tapaus riitti. Natsi-Saksan periaate isoista asioista tiedottamisesta pitää. Vakuussopimuksesta tuli siis pannukakku, grease cake. Lisää työttömiä
Kansalaisia itkettää ja naurattaa talouseliittimme pyrkimys hoitaa maan taloutta lyhentämällä opiskeluaikoja ja nostamalla eläkeikää. Vierastyövoimalla on samalla vapaa pääsy maahan, ja maassa on luokkaa 400 000 työtöntä. Tarvittaessa koko Eurooppa, oikeastaan koko maapallokin, on työvoimareservinämme, jos pula työvoimasta joskus yllättäisi. Terveyskeskuslääkäreistä on kyllä pulaa ja joistakin muistakin erikoisammattilaisista. Kun ei ole koulutettu tarpeeksi, niin on voitu luoda markkinat yksityiselle bisnekselle. Se on tärkeintä, ja kaikki on tarkoituksellista. Vakaa valuutta
Media ja poliitikot väittivät kymmenisen vuoden ajan, että euro on vakaa valuutta. Niin teki vielä marraskuussa 2013 oikeusministeri AnnaMaja Henriksson Kokkolassa. Selitti, että euro on hyvä ja vakaa. Jotenkin sitä odottaisi oikeusministeriltä
6|
» w w w.V E u. f i
Va i h t o E h t o E u : l l E n r o 2 / 2 0 1 4
Euron kurssi suhtEEssa yhdysValtain dollariin 1,5990 1,5000 1,4000 1,3000
soini-ilmiö on puppua
1,2000 1,1000 1,0000 0,9000 0,8252 1999 2000
jokin muukin syy vimmaan myydä ja lahjoittaa valtion omaisuutta ulkomaille ja länteen. Voisiko taustalla olla niin hullu ja vainoharhainen, russofobinen ajatus, että kun maasta tehdään lännen siirtomaa, niin sitten länsi puolustaa, kun pirullinen ryssä hyökkää? Otan mielelläni vastaan muita selityksiä.
2001 2002 2003 2004
2005 2006 2007
normaalia enemmän rehellisyyttä. Todellisuudessa euron arvo dollariin verrattuna oli noussut välillä 2001-2008 ääriarvojen mukaan laskien 94 prosenttia. Siis aivan hirmuista! Ikäänkuin palkkamme olisi lähes kaksinkertaistunut amerikkalaisiin verrattuna. Sittemmin euro on devalvoitunut parisenkymmentä prosenttia, mutta aivan yliarvostettu se edelleen on, ja turismimaat kärsivät eniten. Kreikan kansaa rangaistaan eurosta, mikä valuutta sopii vain Saksalle. mahdollisEn ja mahdottoman yksityistäminEn
Juuri kaiken mahdollisen ja mahdottoman yksityistäminen on kaiken tavoitteena. Julkisen sektorin, kuntien ja valtioiden alasajo. Valta rahalle. EU on tässä projektissa hyvä työväline, kuten toisetkin vastaavat yhteenliittymät maapallolla. Samaa edistävät esimerkiksi järjestöt IMF, WB, WTO, bilderbergeistä ja vastaavista puhumattakaan. Yksi osa yksityistämiskampanjaa on valtion omaisuuden myyminen ja lahjoittaminen. Jostain syystä yleensä ulkomaille. Hulluin lahjoitus tapahtui norjalaisille, kun annettiin mitättömästä hinnasta Kemiran lannoiteteollisuus ja samalla miljardien arvoinen Soklin malmiesiintymä. Ostettiinhan tosin meille kalliilla myös ilmaa eli tarpeettomia taajuusoikeuksia Saksasta.
2008 2009
2010 2011
Silloinen kykypuolueen vastuuministeri on nyt korkea-arvoinen valtion virkamies. pElastakaa rautaruukki!
Tällä hetkellä tyhmin ja tuhmin hanke on fuusioida Rautaruukki ruotsalaisen SSAB:n kanssa siten, että suomalaisten äänivalta ei tulisi vastaamaan sijoitetun omaisuuden määrää. Samalla lahjoitettaisiin Rautaruukin hallitsema arvokas tietotaito kilpailijalle. Sehän otettaisiin sitten käyttöön myös Ruotsin puolella. Yrityksistä SSAB on tehnyt negatiivista tulosta. Rautaruukki on sen sijaan näinä huonoinakin vuosina tulouttanut valtiolle kolmen vuoden aikana yhteensä 72 miljoonaa euroa. Kysymys on siis lypsävästä lehmästä, mikä ei nyt valtiontukea tarvitse. Ministeri Jan Vapaavuori (kok) on lennellyt Koreassa saakka, kun haluaa valtion tukevan taloudellisesti Turun telakkaa. Hänen mielestään telakka on maalle strategisesti tärkeä. Eikö sitten paljon paremmin Rautaruukki ole strategisesti tärkeä? Sehän tuottaa rautaa telakallekin, toimii hyvinkin monella paikkakunnalla ja työllisyyden kannalta vaikeilla alueilla. Rautaruukki on varmasti strategisesti ja aluepoliittisesti tärkeämpi. Kaiken lisäksi sen säilyttämiseen suomalaisten hallussa ei tarvita lainkaan rahaa, vain tahtoa. Mihin ulottuu hallituksen Suomi? Kai yksityistämishalujen lisäksi täytynee olla
Puppua on myös koko Soini-ilmiö. Perussuomalaisten nousu perustuu median harjoittamaan propagandaan ja valheeseen. Soinista tehtiin maan ainut EU-jäsenyyden vastustaja, vaikka mies ei ole koskaan esittänyt EU:sta tai eurosta eroamista. Haluttiin, että ihmiset äänestävät vaaratonta, vain ministeriksi pyrkivää Soinia ja hänen puoluettaan, jolloin todelliset vaihtoehdot eivät pääse esiin. Kun ihmistä on näin jymäytetty, niin miten hän mahtanee toimia? No yksi kieltää jymäytyksen. Ei suostu uskomaan kuulemaansa tai lukemaansa. Toinen kääntää omia mielipiteitään enemmän EU:ta ja Natoa myötäileviksi, jotta olisi samassa linjassa puheenjohtajan kanssa. Kolmas alkaa murjottaa eikä äänestä seuraavissa vaaleissa, ei ehkä koskaan. Nämä kaikki ovat valtaeliittimme toivomia reaktioita. Joku kuitenkin antaa itselleen erehdyksensä anteeksi ja vaihtaa puoluetta. andErs uusliBEralismin mainosmiEhEnä
Tämä teksti syntyi Kokkolan jokavuotisen Chydenius-seminaarin innoittamana. Anders Chydeniuksella pyritään siis perustelemaan EU-jäsenyyttä ja täydellistä vapaakauppaa. Hänhän oli tienraivaaja ja toisinajattelija. Hän oli pienen ihmisen puolella ja halusi päästä eroon merkantilismista ja feodalismin jäänteistä. Hän kritisoi pappina kirkkoa ja yhteiskuntaa kuin Kai Sadinmaa nykyisin. Uskon, että hän olisi kritisoinut myös niitä piispoja, jotka ryhtyivät kannattamaan EU-jäsenyyttä. On siis mielestäni suuri vääryys tehdä hänestä tänä päivänä täydellisen vapaakaupan airut ja sitä kautta uusliberalismin kannattaja. Tottakai kauppaa tarvitaan, mutta tappiokseen sitäkään ei kannata harjoittaa eikä tarvitse hyväksyä rahan ylivaltaa. Voin väittää, että Anders olisi nimennyt 90-luvun laman ensimmäiseksi integraatiolamaksi ja nykyisen toiseksi. Olen myös suorastaan varma, että tämän päivän eliittimme ei tuntisi Andersia, jos tämä vastaan tulisi. <
» w w w.V E u. f i
Va i h t o E h t o E u : l l E n r o 2 / 2 0 1 4
|7
VEun kannanotto
VEnäjäpakottEisiin VEu Vaatii irti pakottEista ja Eu:sta
t
aloudEllisia asEmiaan menettänyt USA ja kansainväliset suuryritykset pyrkivät heikentämään kilpailijakseen ottamaansa Venäjää yllyttämällä EU:ta ja Venäjää raskaaseen kauppasotaan Ukrainan sisällissodan varjolla. Suomikin on lähtenyt pääministerinsä johdolla mukaan sotapropagandaan ja Venäjää vastaan suunnattuihin pakoteisiin, vaikka EU:n lainsäädäntö ei olisi tähän pakottanut. Kauppasotaan ja sotaan osallistuminen ovat vielä Suomen itsenäiseen päätösvaltaan kuuluvia asioita. Kyseessä on siis täysin poliittinen päätös, jolla pääministeri Stubb ampuu – ei omaansa, vaan maanmiestensä nilkkaan. Suomi lienee pakotteista suhteellisesti ottaen suurin kärsijä Venäjäkin mukaan lukien. EU:ta myötäilevä poliitikko itse ei pakotteista kärsi, vaan petaa itselleen ja valtaeliitille
mukavia asemia EU:n organisaatiossa. Samalla Lännen sotateollisuus kiittää jännityksen lisäämisestä. Suomella ei ole varaa olla mukana pakotteissa siksikään, että Kokoomus-vetoinen hallitus on ajanut maan taloudellisiin vaikeuksiin, ja valtion tulopohja on huolestuttavasti heikentynyt, tai heikennetty. Hallitus on laiminlyönyt kehittää ja perustaa valtiolle tuhoa tuottavia hankkeita, jotta työttömyyttä oli saatu pienennetyksi ja valtiolle korvaavia tuloja hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Hallituksemme esittää noin kahden miljardin euron suuruisia valtion menojen leikkauksia. Summa vastaa suuruusluokaltaan bruttojäsenmaksua EU:lle. Hallituksen tulisi kuitenkin leikkausten sijaan vetää oikea johtopäätös, että Suomella ei ole varaa kalliiseen EU-jäsenyyteen eikä toisten jäsenmaitten ja niiden pankkien, tai
EU-armeijan, rahoittamiseen. Pääministeri Stubb on jo aiheuttanut pysyvää vahinkoa kauppasuhteillemme. Vapaaehtoisesti lähteminen mukaan Lännen kauppasotaan Venäjää vastaan on suorastaan tyhmyyden huippu. Mikäli Lännen aseteollisuuden toive varsinaisesta sodasta venäjää vastaan toteutuu, niin siinä sodassa Suomi olisi sitten etulinjassa ja taistelutannerta toistamassa historiansa virheitä Saksan hakiessa revanssia Venäjää vastaan. Suomen tulisi ensi vaiheessa pikaisesti irrottautua EU:n käymästä kauppasodasta ja pakotteista Venäjä vastaan ja seuraavaksi erota nopealla aikataululla EU:sta ennen kuin se on EU:n sotapolitiikan vuoksi liian myöhäistä. arjo suonpErä VaihtoEhto Eu:llE tiEdotuskEskuksEn puhEEnjohtaja
8|
» w w w.V E u. f i
Va i h t o E h t o E u : l l E n r o 2 / 2 0 1 4
markku kangaspuro:
Nato lisÄÄ EpÄVakautta Euroopassa TeksTi Mikko korHoNEN ValOkU Va Essi r ajaMÄki
Haastattelimme Markku Kangaspuroa kiristyneestä ulkopoliittisesta tilanteesta.
mitä suomEn tänä syksynä naton kanssa allEkirjoittama isäntämaasopimus mErkitsEE?
– Isäntämaasopimus vie Suomea NATO:n rakenteiden sisään. Sopimus ei sinänsä merkitse jäsenyyttä, mutta sen myötä luodaan edellytykset tiiviimmälle yhteistyölle ja itse jäsenyydeltä puuttuu enää poliittinen päätös. Samalla Suomi on Lissabonin sopimuksen kautta sitoutunut EU:n yhteiseen puolustuspolitiikkaan yhdessä monien NATO-maiden kanssa, mikä sitoo Suomea mukaan myös NATO-politiikkaan. – Venäjän sotilaallinen ja poliittinen johto ovat reagoineet erittäin kielteisesti tähän.
Sopimus on Venäjän näkökulmasta merkittävä päätös, jonka se on ilmoittanut johtavan vastatoimenpiteisiin. On mahdollista, että isäntämaasopimuksen seuraukset otetaan Venäjällä huomioon esimerkiksi ohjusten maalituksissa ja joukkojen sijoituksissa. – On käyty liian vähän keskustelua siitä, onko Suomen asemasta tehty nyt itse asiassa haavoittuvampi kuin aiemmin, kun toisaalta tehdään mahdolliseksi NATO:n operoiminen Suomen alueella eikä kuitenkaan olla jäseniä ja saada turvatakuita. Viimeistään Ukrainan tapahtumien jälkeen on selvää, että NATO:n laajeneminen lisää epävakautta Euroopassa. Toiset tekevät tästä sen johtopäätöksen, että kun ollaan jo näin pitkällä, tulisi jäseneksikin liittyä. Toinen johtopäätös on, että nyt on menty liian pitkälle ja pitää säilyttää sotilaallinen liittoutumattomuus ja turvata itsenäinen puolustus. Ruotsin uusi hallitus on päätynyt jälkimmäiseen linjaukseen, kun se ilmoitti ettei Ruotsi haet Nato-jäsenyyttä. miksi ukrainan kriisi pääsi syntymään?
– Lähtökohta oli ukrainalaisten tyytymättömyys Viktor Janukovitsiin ja hallitukseen. Siihen liittyivät myös Venäjän ja EU:n yhteen törmänneet intressit sekä kysymys Naton laajenemisesta. Venäjä valtasi Krimin ja ryhtyi
m a r k k u k a n g a s p u r o on
Helsingin Yliopiston Aleksanteriinstituutin tutkimusjohtaja sekä Suomen Rauhanpuolustajat ry:n puheenjohtaja.
tukemaan sotilaallisesti separatisteja. Voidaan sanoa, että myös EU:ssa tehtiin virhearvio. Tuskin lännessä osattiin odottaa Maidanin kaltaista mullistusta ja sen seurauksia. – Venäjän intressit alueella olivat jo aiemmin tiedossa. Sen reaktio vallanvaihdoksen jälkeen syntyneeseen näkymään Ukrainan Natoon liittymisestä ei ollut yllätys. On myös selvä, että ilman Venäjää Ukrainaan ei saada vakautta eikä sen taloutta kuntoon. Ongelmana oli sekin, että EU:n itäistä kumppanuusohjelmaa vetivät maat, joilla on konfliktuaalinen suhde Venäjään, eikä Venäjää siksi haluttu ohjelmaan mukaan. Ukrainan assosiaatiosopimuksesta EU:n kanssa ei keskusteltu ja sovitettu yhteen voimassaolleiden Venäjän sopimusten kanssa, mikä osoittautui virheeksi. Entä tarVitsEEko VEnäjää pElätä?
– Venäjä-pelot ovat ymmärrettäviä viimeaikaisten tapahtumien valossa, mutta ei Suomessa pelkoon ole syytä. Totta kai Venäjän sisäisestä ja myös koko kansainvälisestä kehityksestä on syytä olla huolestunut. Kylmän sodan jälkeen länsi käytti Venäjän heikkoutta hyväksi ja NATO laajentui itään. Venäjä on kuitenkin piirtänyt vahvasti etupiirinsä entisen Neuvostoliiton alueelle. Yhteentörmäys Ukrainassa oli seurausta tästä lännen ja Venäjän välisessä etupiiritaistelusta. – Johtopäätös viime aikojen tapahtumista on, ettei Euroopan vakautta voi rakentaa NATO:n varaan. Venäjä on sen kokoluokan valtio taloudellisesti ja sotilaallisesti, ettei sitä voi olla ottamatta huomioon. <
» w w w.V E u. f i
Va i h t o E h t o E u : l l E n r o 2 / 2 0 1 4
|9
Eu:N Vastustajat jÄtEttiiN yksiN TeksTi tHoMa s wallgrEN FilOsOFian D OsenT Ti, helsinki
ratkaisivat kansanäänestyksessä äänin 57 % Jaa vastaan 43 % Ei kysymyksen maamme jäsenyydestä Euroopan unionissa. Pidän kansanäänestystä edeltävää tapahtumien kulkua kansanvallan kannalta kelvollisena joskaan en täydellisenä. Tästä syystä olen pystynyt hyväksymään EU-jäsenyytemme ja jollain tavoin mukautumaan siihen, siitä huolimatta, että pidän ratkaisua historiamme suurimpana virheenä. Ennen kansanäänestystä olin mukana kampanjassa ”Kyllä maailmalle – Ei EU:lle”. Arvioimme että EU-jäsenyys olisi haitallinen demokratialle, globaalille yhteisvastuulle, ympäristölle, pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle ja maaseudun kehitykselle. Jälkikäteen tiedämme olleemme kaikilta osin oikeassa. Samalla meidän on tunnustettava, että samankaltainen käänne markkinavoimien hallitsemaan globaaliin integraatioon, jonka olemme toteuttanet EU:n jäseninä, olisi ollut mahdollinen myös ilman jäsenyyttä. Emme tästä syystäkään voi sanoa varmasti, että Suomen tilanne olisi nyt parempi jos Ei olisi voittanut kansanäänestyksen. Selvää on vain se, että EU:n ulkopuolella kehityksen suunnan muuttaminen, esimerkiksi kohti suurempaa taloudellista omaehtoisuutta,
16.10.1994 suomalaisEt
tasa-arvoa ja kansainvälistä vastuullisuutta, olisi Suomelle huomattavasti helpompaa kuin EU:n sisällä. Euroopan unionin nykyinen politiikka vie meitä kohti autoritaarista markkinataloutta. Kehityksen perustana ovat EU:n perussopimukset, joiden ytimessä on edelleen vuoden 1957 Rooman sopimuksen markkinataloudellisesti ymmärretty tavaroiden, pääoman, palvelujen ja työvoiman vapaa liikkuvuus. Perussopimusten muuttaminen vaatii jokaisen jäsenmaan hyväksynnän. Voidaankin väittää, että EU-jäsenyyden syvällisin merkitys on sen tuoma poliittisen vapauden menetys. Kärjistäen voisi sanoa, että vaihdoimme vapauden valita yhteiskunta, jonka haluamme, kuluttajan vapaudeksi. Voin silti ymmärtää kansanäänestyksen voittanutta osapuolta. Olen edelleen mielelläni mukana, heidän ja muiden kanssa, rakentamassa sitä uutta Suomea ja Eurooppaa, jonka tuo kahdenkymmenen vuoden takainen Jaa, meille antoi. Yhtä asiaa silti suren tänään. Suren sitä tapaa, jolla kansanäänestyksen voittanut osapuoli on kohdellut ja usein edelleen kohtelee meitä häviäjiä. Vai olenko ainoa, joka ajattelee että EU:n vastustamista katsotaan edelleen vähäarvoisena ja jopa häpeällisenä asiana, josta julkisuudessa mieluusti ei saisi puhua? <
10|
» w w w.V E u. f i
Va i h t o E h t o E u : l l E n r o 2 / 2 0 1 4
MikÄ ttip?
Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus eli EU:n ja Yhdysvaltojen välinen ”vapaakauppasopimus”, josta nämä ovat neuvotelleet heinäkuusta 2013 lähtien. https://stop-ttip.org/allekirjoita poliittisena hankkeena, jolla transatlanttinen poliitikko- ja korporaatioeliitti tavoittelee yhteiskunnan sosiaalisten ja ympäristöä koskevien turvarakenteiden purkamista, korporaatioiden laillisten oikeuksien vahvistamista kansalaisten oikeuksien kustannuksella sekä USA:n ja Euroopan globaalin johtajuuden tukevoittamista muuttuvassa maailmanjärjestyksessä.
ttip on ymmärrEttäVissä
liioitEllut Edut, VähätEllyt riskit
EU:n kauppakomissaari Karel De Gucht on esittänyt TTIP:n tuottamasta taloudellisesta edusta huomattavan liioittelevia väitteitä. Ennuste bruttokansantuotteen kasvusta jopa yhdellä prosentilla ja ”satojen tuhansien työpaikkojen” luomisesta perustuu yksityisesti rahoitettuun tutkimukseen. Euroopan komissio on omassa arviossaan TTIP:n vaikutuksista pitänyt 0,1 prosentin kasvua realistisempana
arviona kaupan lisääntymisestä sopimusalueella. Bruttokansantuotteen kasvuna tämä merkitsisi 0,01 % kymmen vuoden jaksossa, minkä ekonomistit ovat jo kuitanneet ”tavanomaiseksi”. Kaupan vapauttamisen myötä kiristyvä kilpailu sopimuskumppaneiden välillä saattaa johtaa sellaisiin talouden rakenteellisiin muutoksiin, joiden seurauksena työpaikkoja menetetään. Koska USA:lla on intressi päästä kilpailemaan aloilla, joita Eurooppa nyt oman etunsa nimissä suojelee, kuten maataloudessa, kiristyvä kilpailu saattaa myös syventää kuilua Euroopan ydinalueiden ja periferian välillä. Moni politiikan alue on USA:ssa merkittävästi heikommin säädelty kuin Euroopassa. Sopimuksella tavoiteltu harmonisointi voi sen vuoksi merkitä suuria heikennyksiä kuluttajansuojaan Euroopassa. Sopimuskumppanusten neuvottelujen edetessä kohti pienintä yhteistä nimittäjää tinkiminen kohteeksi joutuisivat todennäköisimmin ympäristöpolitiikka Euroo-
passa ja finanssipoliittinen sääntely USA:ssa. Finanssikriisistä juontavat pyrkimykset lisätä rahoitusalan sääntelyä ovat johtaneet siihen, että säännöt ovat nykyisellään tiukemmat USA:ssa kuin Euroopassa. Suuret pankit toivovat TTIPneuvottelujen tuovan tähän muutoksen. Juuri kun Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja jopa Maailmanpankki ovat havainneet pääoman liikkeiden kontrolloinnin hyödylliseksi spekulatiivisen ja talouden tasapainoa horjuttavan pääomapaon hillinnässä, TTIP ehdottaa kaikkien palveluiden vapauttamista sääntelystä, rahoituspalvelut mukaan lukien. Ehdotus lisää uuden finanssikriisin riskiä. kansalaisoikEuksiin ja Euroopan sosiaalisEEn järjEstElmään kohdistuVa uhka
Ehdotetusta kauppakumppanuudesta seuraisi syvällisiä rakenteellisia muutoksia sosiaalisiin
» w w w.V E u. f i
»
Va i h t o E h t o E u : l l E n r o 2 / 2 0 1 4
|11
allekiRjOiTa eUROOPPalainen kansalaisalOiTe TTiP:Tä ja CeTaa VasTaan: https://stop-ttip.org/allEkirjoita
järjestelmiin. TTIP muodostaakin todellisen uhan kansalaisoikeuksille ja Euroopan sosiaaliselle yhteiskuntamallille. Jos sopimusehdotus hyväksytään, saatetaan muun muassa vakavasti vaarantaa eurooppalaisen potilaan oikeus kohtuullisen hintaiseen terveydenhoitoon. Mikäli sopimuksella nostettaisiin farmaseuttisten tuotteiden patenttisuojausta, kasvava rinnakkaislääkkeiden tuotanto Euroopassa vaikeutuisi, ja sen myötä joidenkin elintärkeiden lääkkeiden ostaminen saattaisi vähävaraisille muuttua mahdottomaksi. Eurooppalaisten potilaiden kustannuksia nostaisi sekin, että säädösten harmonisointi todennäköisesti rohkaisisi julkisten palvelujen kaupallistamiseen yhdysvaltalaisen mallin mukaan. Koska ammattiyhdistyksiä ja kollektiivisia sopimusneuvotteluja koskevat oikeudet ovat USA:ssa paljon heikommat kuin Euroopassa, säädösten harmonisoinnilla saattaisi olla vakavia
seurauksia myös työntekijöiden ja ammattiyhdistysten asemaa ja oikeuksia ajatellen. usa lEVittää kantEEnnostamiskulttuuriaan
Kiistojen varalta TTIP luo ratkaisumekanismin, joka sallii ulkomaisten investoijien nostaa kanteen itsenäistä valtiota vastaan kansainvälisessä tuomioistuimessa, jos yhtiö katsoo valtion heikentävän sen mahdollisuuksia tuottaa voittoa. Tällaisia oikeudenkäyntejä on jo nähty sekä Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen NAFTA:n että muiden kahdenkeskistä kauppaa koskevien sopimusten yhteydessä. Niissä yksityiset yritykset ovat kyseenalaistaneet kuluttajien ja ympäristön suojelemiseksi demokraattisesti säädettyjä lakeja, ja vaatineet valtioilta satojen miljoonien dollareiden kompensaatioita lakiensa noudattamisesta. Sopimus sallisi Eurooppaan
investoivien yritysten sivuuttaa Euroopan tuomioistuimet, ja käyttää maan rajojen ulkopuolisia tribunaaleja aina kun ne näkevät kansanterveyttä, ympäristöä tai sosiaalisia oikeuksia suojelevan lainsäädännön vähentävän voittojaan. atlantin tuollE puolEn: sopimuksEn gloBaalit VaikutuksEt
Kun TTIP synnyttäisi maailman suurimman vapaakauppa-alueen, TTIP- sopimus käytännössä muuttaisi koko kaupan säännöt maailmanlaajuisesti. TTIP saattaisi täten olla väline Globaalin Etelän pakottamiseen kehittymään tavalla, joka vastaa USA:n ja EU:n etuja. USA:n ja EU:n suuryritykset yrittäisivät tällä tavoin palauttaa johtoasemansa muuttuneessa maailmassa, jossa niiden hegemonia on uhattuna. lähdE: ttipinFo.WordprEss.com
stop-ttip.org/allEkirjoita
W W W.VEu.Fi Va ihTOehTO e U :lle T i eD OT U sk esk Us RY – Ve U Mäkelänkatu 15, 00550 Helsinki Puhelin: (09) 682 3422 Sähköposti: veu@co.inet.fi