580-vuotias Rauma juhlii

580-VUOTIAS RAUMA

juhlii läpi vuoden

Teksti: Raija Lehtorinne Rauman kaupunki viettää parhaillaan 580-juhlavuottaan, jonka kunniaksi raumalaisille ja Raumalla vieraileville on tarjolla mielenkiintoista ohjelmaa.

Kevään päätapahtumana oli torijuhla, jota vietettiin huhtikuussa Rauma-päivän tienoilla. Lasten konsertit, käydyt keskustelut, monipuoliset musiikkiesitykset ja muut esiintyjät vetivät paikalle runsaasti yleisöä nauttimaan sekä ohjelmasta että auringonpaisteesta.

Pääsiäisviikolla kaupungintalon ovet avattiin vieraille. Vanhaan kaupungintaloon tutustui oppaiden johdolla lukuisa joukko entisen palokunnantalon historiasta, kaupungin luottamushenkilöistä, kaupunginjohtajista ja nykyisestä toiminnasta kiinnostuneita. Paikalle houkuttelivat myös filatelistien mittava Rauma-aiheinen kortti- ja postimerkkikokoelma sekä vanhat ja nykyiset pelastusajoneuvot.

Kaupunkioikeuksien tunnukseksi 17.4.1442 päivätty privilegiokirje oli esillä huhtikuussa Vanhalla Raatihuoneella. Pariviikkoinen näyttely oli ainutlaatuinen, sillä historiallinen kirje ei ole koskaan aikaisemmin ollut julkisesti nähtävillä. Näyttelyn jälkeen se pakattiin silkkihansikkain takaisin säilytyslaatikkoonsa ja talletettiin visusti piilossa olevaan arkistokaappiinsa.

Juhlinta jatkuu

580-juhlinta jatkuu vuoden edetessä. Tulossa on muun muassa kukkaniittyjä, puistonpenkkejä, tapahtumia ja esityksiä. Kesän suurin juhlatapahtuma on Pitsiviikko-kaupunkifestivaali, jota vietetään 23.–31.7. Syksymmällä ohjelmaa on lapsille, nuorille ja vanhemmalle väelle.

Vuoden päättää runsas joulukaupunkiohjelma marras-joulukuussa. Juhlavuosi ja samalla Pitsikaupungin joulu huipentuvat spektaakkelimaiseen joulumusiikkinäytelmään, joka esitetään lauantaina 17.12. Vanhan Rauman alueella.

Juhlavuoden ilme vapaassa käytössä

Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin sinetin muotoinen Rauma 580 -logo ja oma visuaalinen ilme, joka on suositun joulukaupunki-ilmeen kesäinen kumppani. Logo ja sinetti ovat vapaasti kaikkien raumalaisten ja Raumalla ohjelmaa järjestävien käytössä.

Kesäinen juhlavuosi-ilme on otettu hienosti vastaan, ja siitä tehtyjä toteutuksia on nähtävillä muun muassa ilmoituksissa, autoissa ja raumalaisten yritysten tuotteissa.

TEE RAUMALAISTA PERINNERUOKAA JUHLAVUODEN KUNNIAKSI

Raumlaist lapskoussi

1 iso sian potka 1 kg naudan etuselkää 1 kappa perunoita 1 iso lanttu 4–5 porkkanaa ½ selleri 1 iso sipuli 1 purjosipuli maustepippuria suolaa maun mukaan

Ensin pannaan lihat kokonaisina kattilaan ja vettä niin paljon, että ne hyvin peittyvät. Lihoja keitetään hiljaisella lämmöllä kannen alla noin 4 tuntia. Pippurit voi jo pudottaa sekaan. Sitten lisätään kuoritut, paloitellut juurekset kattilaan ja annetaan vielä kiehua niin kauan, että ovat varmasti kypsiä. Kuoritut perunat keitetään eri kattilassa aivan kuin muusiperunat. Vesi kaadetaan pois ja perunat survotaan hienoksi. Sen jälkeen lisätään perunamuusin sekaan keitetyt juurekset ja hyvin eroteltu liha ja survotaan vielä niin kauan, että kaikki on aivan hienoa. Viimeiseksi lisätään siivilöity lihan keitinliemi vähitellen välillä sekoittaen. Tarkistetaan suola. Syödään voisulan ja valkopippurin kera. Lisänä voi tarjota etikkapunajuurta ja herkkukurkkua.

Topseilvellinki

1 l vettä 0,5 dl sokeria 2 dl kuivattuja luumuja 0,5 dl etikkaa, ripaus suolaa 0,5 dl fariinisokeria 1 dl rusinoita 0,5 dl puuroriisiä 1 rkl perunajauhoja

Sekoita vesi ja sokeri ja liota siinä luumuja pari tuntia. Laita seos kiehumaan ja lisää etikka, suola ja fariinisokeri. Keitä tovi ja lisää rusinat ja riisi. Keitä kunnes riisi on kypsää. Sekoita perunajauhoja tilkkaan kylmää vettä ja vatkaa seos vellinkiin. Tarjoa pannarin kera.

Rauma syntyi sataman ja luostarin ympärille

Rauma on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista, jonka perustamisvuotena pidetään vuotta 1442, jolloin RuotsiSuomen valtionhoitaja Kaarle Knuutinpoika kuninkaansa Kristofferin nimissä kirjoitti kirjeen Rauman porvareille ja vahvisti sinetillään heille oikeuden harjoittaa kauppaa.

Vaikka tätä kirjettä voidaankin pitää kaupungin perustamisasiakirjana, ulottuu Rauman historia paljon pidemmälle menneisyyteen.

Jo 1300-luvulla alueelle rakennettiin ensimmäinen kirkko, Pyhän Kolminaisuuden Kirkko, ja ilmeisesti samalla vuosisadalla perustettiin fransiskaaniluostari.

Alussa oli meri ja Vanha Rauma

Raumankielisen laulun sanat ”Muist raumlaine, snuu isäs ja äitis o meri” tiivistävät kauniisti meren ja raumalaisten vuosisataisen yhteiselon. Pienestä merenrantakylästä on kasvanut vireä teollisuus- ja satamakaupunki, jossa asukkaita on vajaat 40 000.

Rauman kaupungin sydämenä on aina ollut Vanha Rauma. Se valittiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 ainutlaatuisena esimerkkinä vanhasta pohjoismaisesta puukaupungista.

Vanhan Rauman rakennukset ovat peräisin enimmäkseen 1700- ja 1800-luvuilta. Asuin, liike- ja ulkorakennuksia on yhteensä noin 600 ja asukkaita noin 800.

Vanhan Rauman rakennukset saivat leimallisen uusrenessanssityylisen ilmeensä 1800-luvun lopulla.

Valkoisin purjein kohti kukoistusta

Koko 1600-luvun Rauma oli suhteellisen pieni, mutta eläväinen merikaupunki ja Rauman satama oli erittäin hyvässä maineessa purjehtijoiden keskuudessa.

Kaupunki käsitti vain Vanhan Rauman alueen ja sataman aina 1800-luvun lopulle saakka, jolloin alkoi voimakas kasvu. 1800-luvun loppu olikin kaupungille suurten investointien aikaa.

Ainoana Suomen kaupunkina Rauma rakensi itselleen oman leveäraiteisen rautatien ja raumalaisilla varustamoilla oli tuolloin maan suurin purjelaivatonnisto.

Tulipaloja, ruttoa ja muutto Helsinkiin

Rauman historiaan kuuluu myös synkkiä ajanjaksoja. 1500-luvulla rutto raivosi kaksi kertaa hävittäen suuren osan kaupungin asukkaista. Lisäksi vuonna 1550 Kustaa Vaasa määräsi Rauman porvarit muuttamaan Helsinkiin vahvistamaan uutta tapulikaupunkia. Käskyä ei koskaan täysin noudatettu ja sitä vastustettiin niin pontevasti, että seitsemän vuotta myöhemmin saatiin lupa muuttaa takaisin Raumalle. Rauman varhaisvaiheita muokkasivat myös useat tulipalot 1500- ja 1600-luvuilla.

Rauma sai 17.4.1442 kauppaoikeudet Kuningas Kristofferin nimissä annetulla privilegiokirjeellä.

Viimeisin suuri palo oli vuonna 1682, ja se tuhosi kaupungin lähes kokonaan. Vanha Pyhän Kolminaisuuden kirkkokin paloi perustuksiaan myöten ja luostarikirkkoa, Pyhän Ristin kirkkoa, alettiin käyttää kaupungin seurakuntakirkkona.

Pitsiä ja Rauman giält

Rauma tunnetaan edelleen pitseistään ja murteestaan, Rauman giälest. Ensimmäiset pitsit Raumalla mainitaan jo 1600-luvulla.

Rauman giälen isä oli Frans Hjalmar Nordling, kirjailijanimeltään Hj. Nortamo. Muista raumalaisista suurmiehistä maininnan ansaitsee Alfred Kordelin, raumalaisen merimiehen poika, joka ilman koulusivistystä kohosi yhdeksi Suomen rikkaimmista miehistä ja suurimmaksi yksityiseksi maanomistajaksi.